Kymijoen pilaantuneet sedimentit Kunnostusvaihtoehdot Kuusaansaari Keltti

Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further Kaakkois Suomen ympäristökeskus Kymijoen pilaantuneet sedimentit Kunnostusvaihtoehdot Kuusaansaari Keltti 82122408 24.4.2009

Kaakkois Suomen ympäristökeskus Kymijoen pilaantuneet sedimentit Kunnostusvaihtoehdot Kuusaansaari Keltti 82122408 24.4.2009 Työnro: 82122408 Ramboll Finland Oy Terveystie 2 FI 15870 Hollola Finland Puhelin: 020 755 7800 www.ramboll.fi

Sisällys 1 JOHDANTO 1 1.1 Työn tavoite 1 1.2 Kunnostuksen yleissuunnitelma 2007 1 2 TYÖALUEIDEN KARTOITTAMINEN 2 2.1 Maastokatselmus 2 2.2 Tilatarpeet 2 2.3 Työalueet Kymijoen rannalla 2 2.3.1 Alue 1 2 2.3.2 Alue 2 2 2.3.3 Alue 3 3 2.3.4 Alue 4 4 2.4 Vesistössä liikkuminen 4 2.5 Yhteenveto työalueista 5 3 JOKIOSUUDEN OLOSUHTEET 5 3.1.1 Virtaamat 5 3.1.2 Syvyys ja pohjan laatu 5 3.1.3 Haitta ainepitoisuudet 6 4 RUOPPAUSTEKNIIKAN VAIHTOEHDOT 6 4.1 Lähtökohta ruoppaustekniikoiden vertailulle 6 4.2 Imuruoppaus vs. kauharuoppaus 6 4.3 Kokemuksia maailmalta 7 5 SEDIMENTIN KÄSITTELY JA LOPPUSIJOITUS 7 5.1 Sedimentin kaatopaikkakelpoisuus 7 5.1.1 POP asetus 2004/850/EY 7 5.1.2 Loppusijoitus poikkeuksena hävittämis ja muuntamisperiaatteen soveltamisesta 8 5.1.3 Ongelmajätteen loppusijoituspaikat 8 5.2 Terminen käsittely ongelmajätelaitoksella 8 5.3 Muut käsittelytekniikat 9 5.3.1 Stabilointi 9 5.3.2 Selkeytysaltaat 9 5.4 Yhteenveto käsittelystä ja loppusijoituksesta 9 6 EHDOTUS KUNNOSTUSALUEEN RAJAUKSEKSI 10 6.1 Pilaantuneisuuden rajaus 10 6.2 Rajaaminen pitoisuuden mukaan 10 6.3 Rajaaminen BAT periaatteen mukaisesti 10 6.4 Ehdotus rajaukseksi 10 7 EHDOTUKSET KUNNOSTUSVAIHTOEHDOIKSI 11 7.1 Kunnostusvaihtoehto A 11 7.1.1 Ruoppaus 11 7.1.2 Esikäsittely ja kuljetus 11 7.1.3 Loppusijoitus 12 7.1.4 Kustannukset, vaihtoehto A 12 sedimenttien kunnostusvaihtoehdot.doc

7.2 Kunnostusvaihtoehto B 12 7.2.1 Ruoppaus 12 7.2.2 Esikäsittely, kuljetus ja loppusijoitus 13 7.2.3 Kustannukset, vaihtoehto B 14 7.3 Kunnostusvaihtoehto C 14 7.3.1 Ruoppaus 15 7.3.2 Loppusijoitus 15 7.3.3 Kustannukset, vaihtoehto C 15 8 YHTEENVETO 16 8.1 Kunnostusvaihtoehdot 16 8.1.1 Vaihtoehto A 16 8.1.2 Vaihtoehto B 16 8.1.3 Vaihtoehto C 16 8.2 Jatkotoimenpiteet 17 8.2.1 Ympäristövaikutusten arviointi 17 8.2.2 Sedimentin ominaisuudet 17 8.2.3 Kunnostushanke 17 LIITTEET Liite 1: Artikkeli Liite 2: Haitta ainepitoisuudet jokiosuudella Liite 3 : KAT, tutkimusraportti ja kartta Kartta aineisto Maanmittaustoimisto lupa nro 3/MLL/09 sedimenttien kunnostusvaihtoehdot.doc

1 JOHDANTO 1.1 Työn tavoite Kunnostuksen vaihtoehtoselvityksellä tarkennetaan mahdollisia kunnostusratkaisuja Kuusaansaari Keltti välillä. Vaihtoehtoselvityksen tavoitteena ei ole vertailla yksityiskohtaisesti eri ratkaisujen hyötyjä ja haittoja. Eri kunnostusratkaisujen vaikutusten arviointi ja vertailu tehdään mahdollisesti myöhemmin tehtävän ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Työn keskeinen tavoite on selvittää kolme käyttökelpoisinta kunnostusratkaisua, jotka soveltuvat parhaiten Kymijoen pilaantuneen sedimentin kunnostamiseen välillä Kuusaansaari Keltti. Kunnostettavien sedimenttien määrä alueella on noin 90.000 m 3. 1.2 Kunnostuksen yleissuunnitelma 2007 Ramboll Finland Oy laati Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien kunnostuksen yleissuunnitelman vuosina 2006 2007 Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen toimeksiannosta. Suunnittelukohteena oli tuolloin Kymijoen sedimentit Kuusankoskelta Suomenlahteen asti. Yleissuunnitelman kustannus hyöty analyysissä todettiin, että Kuusankosken ja Keltin välisellä jokiosuudella on selkeästi paras hyötysuhde muihin Kymijoen osa alueisiin verrattuna. Nykytietämyksen ja Kymijoelle laaditun riskiarvion perusteella koko joen nopealle kunnostamiselle ei ole välitöntä tarvetta. Kaakkois Suomen ympäristökeskus pyysi laajasti vuonna 2007 valmistuneesta yleissuunnitelmasta lausuntoja, joissa on otettu kantaa kunnostusmenetelmiin ja kunnostuksen laajuuteen. Kuusankosken kaupunki suhtautui kriittisesti pilaantuneiden maiden sijoittamiseen yleissuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan haitta ainepitoiset sedimentit tulee kuljettaa pois käsiteltäväksi, mikäli niitä yleensä ruopataan lainkaan. Kaupungin esittämä kriittinen suhtautuminen tulee huomioida jatkosuunnittelussa vaihtoehtojen vertailussa. Hankkeen jatkosuunnittelussa ja vaihtoehtojen vertailussa erilaiset stabilointiratkaisut on hyvä pitää mukana vaihtoehdoissa. Hankkeen edetessä YVA vaiheeseen tulee käydä tarkemmat neuvottelut mahdollisista stabilointiratkaisuista. Paikallisen hyväksyttävyyden kannalta stabilointi lienee helpompi tehdä vesialueen puolelle eikä rantaalueelle. Myös suunnitelman tarkempi läpikäyminen helpottanee kaupungin hyväksynnän saamista. 1

2 TYÖALUEIDEN KARTOITTAMINEN 2.1 Maastokatselmus Kunnostusvaihtoehtojen selvittäminen Kuusaansaari Keltti välillä aloitettiin maastokäynnillä lokakuussa 2008. Maastossa kartoitettiin mahdollisia kuljetus ja kulkureittejä sekä poistettavan sedimentin kuljettamista että kunnostustyössä tarvittavien työkoneiden kuljettamista varten. 2.2 Tilatarpeet Yleissuunnitelmassa mitoitettiin yhden vuoden aikana tehtävän imuruoppauksen mukaisesti esikäsittelyalueiden tilatarve. Sedimentin altaiden yhteenlaskettu pinta ala on noin 5 ha, jolloin käytännössä kokonaistilantarve käsittelyalueelle on noin 10 ha. Mikäli kunnostus tehdään kahden tai kolmen vuoden aikana, tilantarve on pienempi (noin 5 hehtaaria). Mikäli sedimentti poistetaan kauhatekniikalla, selvitään pienemmällä alueella joen ranta alueilla. Kauhatekniikalla kaivettaessa sedimentti pois tarvitaan ranta alueella kuorma autojen lastaukseen ja työmaan huoltoon 5000 m 2 10 000 m 2 kokoinen alue, johon päästään kuorma autoilla ajamaan. 2.3 Työalueet Kymijoen rannalla Suunnittelukohde on kahden voimalaitospadon välisellä alueella asutuksen keskellä, paikoitellen jyrkkärantaisella alueella. Kohteessa on muutama ranta alue, missä voidaan liikkua työkoneilla ja kuorma autoilla. Kohteet on esitetty liitteenä olevana kartalla. Numeroituna virtaussuunnassa ylhäältä alaspäin alueet ovat seuraavat: Alue 1 on Kuusaansaaren länsireuna Alue 2 on varastoalue UPM:n tehdasalueella joen etelärannalla Alue 3 on vanha lossiranta joen pohjoisrannalla Alue 4 Akanojan varrella vanhojen savikuoppien alue 2.3.1 Alue 1 Alue 1 eli Kuusaansaari on kunnostuskohteeseen nähden hyvällä sijainnilla, mutta pinta alaltaan liian pieni massojen käsittelyn kannalta. Kuusaansaarta voisi hyödyntää alusten kuljetusreittinä vesistöön tai poistettavan sedimentin kuormauksessa aluksesta suoraan kuorma autoon. Kuusaansaareen ei mahdu vesienkäsittelyaltaita tai muita käsittelykenttiä. Kuusaansaari on liikenteellisesti ahdas kemian teollisuuden käytössä oleva alue, mihin ei ole järkevää lisätä raskasta liikennettä. Alueen 1 sijainti on esitetty kuvassa 1. 2.3.2 Alue 2 Alue 2 on noin 1 hehtaarin kokoinen tasainen alue joen etelärannalla. Alueella on nykyisin vanhoja varastorakennuksia. Alueelle mahtuisi vesienkäsittelytai välivarastointialue pienelle sedimenttimäärälle. Pengertämällä rantaa voitaisiin alueelle rakentaa stabiloidusta sedimentistä loppusijoitusalue, joka voisi palvella esimerkiksi varastokenttänä. Stabiloiduista sedimenteistä aiheutuu alueelle selkeä rasite, mistä on tarpeen keskustella maanomistajan kanssa ennen detaljisuunnittelua. Alueen 2 sijainti on esitetty kuvassa 1. Varastoalueella ei ole nykyisin aktiivista teollista toimintaa, jota alueen käyttö kunnostuksen yhteydessä häiritsisi. Alueelta on valmis tieyhteys teollisuusalueen portin kautta tie ja katuverkkoon. 2

Alue 2 on massojen käsittelyyn liian pieni, minkä takia alue on käyttökelpoinen lähinnä tukitoiminnoille. ALUE 3 ALUE 1 ALUE 2 Maanmittaustoimisto lupa nro 3/MLL/08 Kuva 1 Alueiden 1,2 ja 3 sijainnit 2.3.3 Alue 3 Alue 3 eli vanha lossiranta rajoittuu asuinalueeseen ja puistoon. Aluetta voisi hyödyntää alusten kuljetusreittinä vesistöön tai poistettavan sedimentin kuormauksessa aluksesta suoraan kuorma autoon. Lossirantaan ei mahdu käsittelyaltaita tai muita käsittelykenttiä. Lossirannassa on veneiden laskupaikka nykyisin ja muutamalle autolla pysäköintialue. Kuljetusreitti lossirannasta kulkee asuinalueen ohitse, mistä voi aiheutua työnaikaista häiriötä asuinalueelle. Alueen 3 sijainti on esitetty kuvassa 1. Vanha lossiranta voi toimia kunnostuksen yhteydessä työmaa alueena myös rakennettaessa pilaantuneen sedimentin ympärille ponteista suojaseinä kunnostuksen ajaksi. Suojaseinän sisältä kaivettava sedimentti voidaan kuormata rannalla oleviin kuorma autoihin ja kuljettaa käsittelyyn. Rannalle sijoitettavia toimintoja olisi myös suojaseinän sisältä pois pumpattavan veden käsittelyyn tarvittavat kontit. 3

2.3.4 Alue 4 Alue 4 eli Akanojan varressa olevat savikuopat ovat edellisiin verrattuna tilava alue, noin 10 hehtaaria. Savikuoppien alueelle sedimentti tulisi joko pumpata imuruoppauksen jälkeen Akanojaan asennettavaa putkea pitkin tai kuljettaa kuorma tai säiliöautoilla. Savikuoppien alueelle mahtuisi hyvin vesienkäsittelyaltaat ja käsittelykentät. Alueen kuoppiin voi tehdä pohjarakenteet, jolloin aluetta voisi käyttää myös sedimenttien loppusijoittamiseen. Savikuopissa on nykyisin vettä eikä savikuoppien pohjan korkeustasosta ole tietoa. Alueen 4 sijainti on esitetty kuvassa 2. ALUE 4 Maanmittaustoimisto lupa nro 3/MLL/08 Kuva 2 Alueen 4 sijainti 2.4 Vesistössä liikkuminen Vesistön puolella rajoittavia tekijöitä on sillan alikulkukorkeus (noin 4 m). Sillan alikulkukorkeus ei käytännössä rajoittane kunnostustyötä. Mikäli sillan alitse kuljetetaan sedimenttiä isompia määriä, siirto tapahtuu pumppaamalla putkilinjaa pitkin. Sillan alapuoliselta jokiosuudelta poistettavien sedimenttien määrä on alle 10 % kokonaismäärästä. 4

Vesistössä tarvittaville työkoneille isompi rajoitus on koneiden kuljettaminen maanteitä pitkin kahden voimalaitoksen väliselle jokiosuudelle. Kuormaautoille sopivan kuljetusreitin päässä ainoa veneiden laskupaikka on vanhassa lossirannassa. Kuusaansaaren ja teollisuusalueen varastorakennusten rannan kautta (alue 3) voidaan kuljettaa työkoneita kunnostettavalle jokiosuudelle. Kuusaansaari Keltti välillä ei tarvita suuria koneita verrattuna isoihin satama alueiden ruoppaushankkeisiin. Kunnostuksen aikataulun suhteen rajoittavia tekijöitä ovat poistettavan sedimentin käsittelykapasiteetti joko työmaalla tai kuljetettuna käsittelyalueelle. 2.5 Yhteenveto työalueista Alueet 1 ja 2 sopivat sedimentin kunnostushankkeen yhteydessä lähinnä tukitoimintojen alueiksi kokonsa puolensa. Alueet 1 ja 2 sijaitsevat hyvin työkohteiden lähellä ja niihin on olemassa valmiit kulkureitit. Alueen 3 lähelle vesialueelle voidaan rakentaa työaikainen allas, minkä kanssa saadaan toimivan kokoinen työalue. Myös alueelle 3 on hyvä kulkuyhteys. Kunnostettavan jokiosuuden selkeästi tilavin alue on vanhojen savikuoppien alue eli alue 4. Savikuoppien alueelle voidaan rakentaa joko käsittely tai loppusijoitusalue. Sedimenttien kuljetus alueelle onnistuu parhaiten pumppaamalla ojaan asennettavaa putkilinjaa pitkin. 3 JOKIOSUUDEN OLOSUHTEET 3.1.1 Virtaamat Kymijoen virtaama vaihtelee voimakkaasti eri vuoden aikoina. Keskivirtaama suunnitteluosuudella on noin 300 m 3 /s ja huippuvirtaamat ovat yli 600 m 3 /s (tammikuu 2009). Viime vuosien kokemukset virtaamista kevään ja syksyn huippujen lisäksi korostavat sitä, että virtaamien vaihteluihin tulee varautua myös kunnostuksen aikana. Kunnostuksen kesto on useamman kuukauden mittainen jakso, minkä takia kunnostusta ei voida suunnitella tehtävän kokonaan yhden alivirtaamakauden aikana. 3.1.2 Syvyys ja pohjan laatu Kymijoen syvyys vaihtelee 0 10 m, pilaantuneet sedimentit löytyvät pääsääntöisesti syvyydellä 2...5 m, ja sedimenttipaksuudet vaihtelevat 0,20..1,50 m. Joen pohjan laatu vaihtelee lähinnä virtauksen nopeuden mukaan. Lähellä rantaa ja akanvirtojen kohdalla joenpohjan pintakerrokset muodostavat paksut savikerrokset, joiden alla löytyy hiekka /sorakerros. GTK:n maatutkaaineiston perusteella kalliopinnan syvyys vaihtelee neljästä kymmeneen metriin. Kemijoki Arctic Technology Oy (KAT Oy) on kartoittanut jokiosuuden sedimenttialueita vuonna 2005. Liitteenä 3 on KAT Oy:n laatima raportti ja raportin liitteenä oleva kartta sedimenttialueista. 5

3.1.3 Haitta ainepitoisuudet Vuoden 2005 maatutkaluotauksissa jokiosuudella todettiin 10 erillistä aluetta, joissa tulkinnan mukaan esiintyi pehmeitä sedimenttejä. Kuusaansaaren alapuolella on sellua ja nollakuitua sisältäviä esiintyy yhdellä isolla alalla ja alempana jokea laikuittain. Sedimenttiprofiilien paksuudet ovat vaihdelleet välillä 0 240 cm. Kuiva aineen määrä on noin 26 %. Orgaanista ainetta sedimentissä on noin 30 %. 2D mallin laskentaa hyödyntäen ja mitattuihin sedimenttiprofiilien pitoisuuksiin perustuen PCDD/F yhdisteitä jokiosuuden pehmeissä sedimenteissä on keskimäärin 188 000 pg/g I TEQ. Vuoden 2003 tutkimuksissa keskiarvopitoisuus profiileissa oli 260 000 pg/g I TEQ. Muutoin pitoisuudet olivat korkeimpia välillä 0,5 0,75 m. Pintasedimentin elohopeapitoisuudet olivat <2 7 mg/kg ka. Elohopean vertikaalijakauma sedimentissä osoittaa, että pitoisuus kasvaa syvyyden myötä. Maksimipitoisuudet esiintyvät sedimentissä välillä 0,3 2 m. Todettu pitoisuushuippu (33 mg/kg) on mitattu Kuusankosken sillan alapuolella. 4 RUOPPAUSTEKNIIKAN VAIHTOEHDOT 4.1 Lähtökohta ruoppaustekniikoiden vertailulle Yleissuunnitelman johtopäätökset kunnostamisen riskeistä; Pilaantuneiden sedimenttien kunnostamisen keskeisin riski on haittaaineiden joutuminen jokiveteen työn aikana Todennäköisyys PCDD/F yhdisteiden kulkeutumiseen vesien ravintoverkostoon ei ole kuitenkaan suuri, koska dioksiinit ja furaanit sitoutuvat kiintoainekseen, eivätkä liukene veteen Enemmän epävarmuutta aiheuttaa sedimentistä veteen siirtyvien muiden organoklooriyhdisteiden ja elohopean käyttäytyminen sekä niiden mahdollinen biosaatavuus. Yleissuunnitelmassa tarkasteltiin hyväksyttäviä kiintoaineen hävikkiprosentteja. Mikäli kiintoaineen hävikkiä ei saada pidettyä alle 5 %, on kunnostuksen koko hyödyllisyys kyseenalainen. 4.2 Imuruoppaus vs. kauharuoppaus Imuruoppaus soveltuu tietyin ehdoin hyvin ympäristöruoppauksiin virtaavassa vedessä. Riippuen käytetystä kalustosta, lähinnä imuputken pään varusteet, sekä kuljettajan kokemuksesta on imuruoppaus nopein ja myös ruoppauksen aikaisten haittavaikutuksien kannalta hyvä vaihtoehto. Imuruoppaus vaatii noin 5 hehtaarin kokoiset laskeutusaltaat sedimentin ja veden käsittelyä varten. Jokiosuuden rannan läheisyydessä ei ole muita soveltuvia riittävän suuria maa alueita vanhojen savimonttujen lisäksi. Imuruoppaamalla poistettava sedimentti voidaan pumpata putkea pitkin savimontuille asti tarvittaessa välipumppauksen avulla. Imuruoppauksen yhteydessä ei välttämättä tarvita suojaverhoa tai seinää. Kauharuoppausta käytettäessä pilaantuneiden sedimenttien tarvitaan työalueen ympärille suojaverho kiintoaineen karkaamisen estämiseksi. Ruoppauskaluston tehot on mitoitettu yleensä satamakohteisiin, joissa tarvitaan reilusti suurempia tehoja. Kymijoen tapauksessa ei tarvetta kalustolle, jonka tuntitehot ovat tuhansia kuutioita. Sedimentin käsittely ja kuljetuskapasiteetti asettaa enemmän rajoituksia työnopeudelle kuin ruoppauskapasiteetti. 6

4.3 Kokemuksia maailmalta Terra et Aqua lehdessä olleessa artikkelissa (nro 64 September 1996 Pennekamp & Co) on kerätty eri ruoppauskohteista eri tekniikoilla samentumaja pitoisuusmittausten tuloksia. Artikkeliin on kerätty tuloksia sekä imuruoppauskohteista että kauharuoppauskohteista. Johtopäätöksissä todetaan, että samentumiseen vaikuttaa enemmän ruoppauksen toteutus kuin itse tekniikka. Lisäksi kirjoittajat toteavat eri kohteiden taustapitoisuuksien vaihtelevan paljon, minkä takia kohteiden vertailu on hankalaa. 5 SEDIMENTIN KÄSITTELY JA LOPPUSIJOITUS 5.1 Sedimentin kaatopaikkakelpoisuus Kuusaansaari Keltti välillä olevan pilaantuneen sedimentin haitta ainepitoisuudet ylittävät ongelmajätepitoisuudet dioksiinien ja furaanien osalta yli kymmenkertaisesti. Valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) on rajaarvot ongelmajätteen kaatopaikoille sijoitettaville jätteille. Jäte on kaatopaikkakelpoista ongelmajätteen kaatopaikalle seuraaviin reunaehdoin: Jätteen PCDD/F pitoisuus alle 15 000 pg/g (jokiosuudella keskiarvio 188 000 pg/g) Lupaviranomainen voi kaatopaikan ja sen ympäristön ominaisuudet huomioon ottaen yksilöidyn jätteen osalta tapauskohtaisesti korottaa elohopeapitoisuuden kolminkertaiseksi eli 6 mg/kg. Korotus on mahdollista riskinarviointiin perustuen (jokiosuudella keskiarvio pintasedimentissä <2 7 mg/kg). Orgaanisen hiilen kokonaismäärä on korkeintaan 6 %. Orgaanisen hiilen kokonaismäärä on mahdollista kolminkertaistaa, jolloin TOC olisi korkeintaan 18 %. Orgaanisen hiilen kokonaismäärä voidaan kolminkertaistaa, mikäli liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuus on enintään 1000 mg/kg. Hehkutushäviö korkeintaan 10 % Liukoisuudet vaadituissa rajoissa 5.1.1 POP asetus 2004/850/EY Pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (POP) halutaan päästä niiden haitallisuuden vuoksi eroon, minkä vuoksi ne tulee hävittää tai muuntaa lopullisesti haitattomampaan muotoon. Säädösperustana on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2004/850/EY pysyvistä orgaanisista yhdisteistä ja vaarallisten aineiden rajoittamista koskevan direktiivin 79/117/ETY muuntamisesta. Asetuksen mukaisesti POP yhdisteiden pilaaman jätteen kaatopaikkakäsittely tavanomaisen jätteen kaatopaikalla voi olla mahdollista, kun POP yhdisteistä PCDD/F yhdisteiden pitoisuus on alle 15 000 pg/g (TEF). Tämä on siis rajaarvo, sille mitä suurimmat pitoisuudet PCDD/F yhdisteitä vaativat pysyvien orgaanisten yhdisteiden hävittämisen tai muuntamisen lopullisesti haitattomampaan muotoon. 7

5.1.2 Loppusijoitus poikkeuksena hävittämis ja muuntamisperiaatteen soveltamisesta POP asetuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaan eräitä POP asetuksen jätelajeja voidaan poikkeuksellisesti käsitellä loppusijoittamalla ne esikäsiteltynä ongelmajätteen kaatopaikalle tai sellaisenaan pysyvään maanalaiseen varastoon. Jäsenvaltio tai toimivaltainen jäsenvaltion nimeämä viranomainen voi poikkeustapauksessa sallia, että joka on mainittu liitteessä V olevassa osassa 2 ja joka sisältää liitteessä IV mainittuja aineita tai on niiden saastuttama liitteessä V olevassa 2 osassa määriteltävien pitoisuusrajojen rajoissa, voidaan käsitellä liitteessä V olevassa 2 osassa esitetyn menetelmän mukaisesti. Edellä mainittujen lisäksi on täytettävä seuraavat vaatimukset: Jätteenhaltija osoittaa viranomaiselle, ettei aineita ole mahdollista poistaa jätteestä ja että aineiden tuhoaminen tai palautumaton muuntaminen toteutettuna parhaan ympäristökäytännön ja parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa käyttäen, ei ole ympäristön kannalta paras vaihtoehto ja että viranomainen on antanut luvan vaihtoehtoisen menetelmän käyttöön Menetelmä on laillinen ja asianmukainen Jäsenvaltio on ilmoittanut luvasta ja sen myöntämisen perusteista muille jäsenvaltioille ja komissiolle 5.1.3 Ongelmajätteen loppusijoituspaikat Eteläisessä Suomessa on useita käsittelyalueita, joilla on ympäristöluvat pilaantuneiden maiden vastaanottoon ja käsittelyyn. Vesistöstä ylös kaivetut sedimentit luokitellaan pilaantuneiden maiden kriteerien mukaisesti, minkä takia myös vastaanotto ja käsittelyverkosto on valmiina sedimenttejä varten. Kuusaansaaren ja Keltin välisen kunnostuskohteen suhteen lähimmät viisi ongelmajätteen kaatopaikkaa ovat Anjalankoski, Ekokem Palvelu Oy, 21 km Kotka, Heinsuo, L & T, 55 km Joutseno, Etelä Karjalan jätehuolto 105 km Riihimäki, Ekokem Oyj 113 km Forssa, Kiimassuo, Niska & Nyyssönen 190 km Leppävirta, Varkauden jätehuolto, L&T 195 km 5.2 Terminen käsittely ongelmajätelaitoksella Ensisijainen käsittely jätteille, jossa on yli ongelmajätteen olevia pitoisuuksia POP yhdisteitä, on niiden hävittäminen termisellä käsittelyllä. Riihimäellä sijaitseva Ekokemin ongelmajätelaitos voi käsitellä termisesti Kymijoen pilaantuneet sedimentit. Mahdollisesti useamman vuoden päästä tapahtuvan käsittelyn hinnoittelusta ei voi esittää tällä hetkellä arviota. Kymijoen pilaantuneen sedimentin termisen käsittelyn hinnoittelun kannalta hankalia ovat lähtötietojen suhteen esimerkiksi kiintoaineksen laatu, rakeisuuskäyrä, haitta ainepitoisuudet ja kuiva ainepitoisuus käsiteltävän kokonaismäärän lisäksi. Mahdollisesti tehtävät esikäsittelyt (kuivaus, selkeytys) vaikuttavat termisen käsittelyn hintaan ja myös käsiteltävän jätteen määrään. Lisäksi hinnoitteluun vaikuttavia tekijöitä ovat käsittelyn ajankohta ja sen hetkinen termisen käsittelyn kapasiteetti. Pilaantuneiden maiden käsittelyssä termisen käsittelyn hintataso on ollut selvästi korkeampi verrattuna kaatopaikkasijoittamiseen. Pilaantuneiden sedimenttien käsittelyn kohdalla suhde on ilmeisesti samanlainen. Viime vuosina pilaantuneiden maiden termisen käsittelyn hinnat ovat olleet halvimmillaan alle 100 /t ja korkeimmat hinnat ovat olleet noin 300 /t. 8

5.3 Muut käsittelytekniikat 5.3.1 Stabilointi Satamakohteissa pilaantuneita sedimenttejä on stabiloitu kenttärakenteiksi, jolloin saadaan samalla sekä haitta aineiden liukoisuudet hallintaan että käyttökelpoista kenttärakennetta. Stabilointiratkaisua on käsitelty 2007 valmistuneessa yleissuunnitelmassa, jossa ratkaisuksi ehdotettiin sedimentin stabilointia. Stabiloinnin yksikkökustannukset ovat termiseen käsittelyyn verrattuna edullisia. Lisäksi satamakohteissa stabiloiduilla sedimenteillä voidaan korvata muualta tuotavia täyttömateriaaleja. 5.3.2 Selkeytysaltaat Kunnostuksen yleissuunnitelmassa selkeytysaltaiden esimerkkimitoituksessa arvioitiin eri vaiheisiin jääviä kiintoainemääriä. Tavoitteena selkeytysaltaiden käyttämisessä sedimentin esikäsittelyssä on saada erottuvat jakeet erilleen, jolloin voidaan jätejakeet sijoittaa edullisimpaan mahdolliseen käsittelyyn. Todennäköisesti haitta aineet ovat sitoutuneena hienompaan ainekseen ja erityisesti orgaaniseen ainekseen. Mikäli sedimentti käsitellään kolmessa vaiheessa, voidaan eri fraktiot sijoittaa tai käsitellä haitta ainepitoisuuksien mukaisesti. Selkeytysaltaiden yhteydessä riskitekijänä on sedimentissä oleva elohopea ja sen liukoisuus. Sedimentissä olevat dioksiinit ja furaanit eivät ole vesiliukoisia, minkä takia niiden suhteen vesienkäsittelyssä riittää kiintoaineen poistaminen. Liukoisen elohopean esiintymisen tulee varautua selkeytysaltaiden vesienkäsittelyssä. 5.4 Yhteenveto käsittelystä ja loppusijoituksesta Kymijoen kunnostushankkeen kannalta keskeinen kysymys jatkosuunnittelun osalta on sedimenttien kaatopaikkakelpoisuus. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden määrittelee alueellinen ympäristökeskus. Mikäli sedimentti ei ole sellaisenaan kaatopaikkakelpoista, sedimentin fraktioinnilla voidaan optimoida eri loppusijoituksiin meneviä määriä ja sitä kautta myös kustannuksia. POP yhdisteiden hävittäminen termisellä käsittelyllä on suositeltava vaihtoehto asetuksen mukaisesti toimittaessa. Teknisesti hävittäminen on mahdollista, mutta käsittelyn kustannukset ovat selvästi läjittämistä suuremmat. Tällöin kunnostuksen kustannukset saattavat nousta suuriksi suhteessa saavutettavaan hyötyyn. Kymijoen pilaantuneet sedimentit ovat hyvin epätasalaatuisia niin alueittain kuin alueiden sisälläkin. Sedimentin laadun vaihtelu vaikeuttaa mm. ruopatun sedimentin käsittelyn suunnittelua ja kaatopaikkakelpoisuuden määrittämistä. Molempia kysymyksiä varten saattaa olla tarpeen ottaa lisänäytteitä Kymijoen pohjasedimentistä. 9

6 EHDOTUS KUNNOSTUSALUEEN RAJAUKSEKSI 6.1 Pilaantuneisuuden rajaus Aiemmissa tutkimuksissa on selvitetty kohtalaisella tarkkuudella voimakkaimmin pilaantuneen alueen laajuus. Suunnittelukohteena olevalla osuudella on pilaantuneita sedimenttejä voimakkaammin pilaantuneen osa alueen lisäksi muillakin osa alueilla. 6.2 Rajaaminen pitoisuuden mukaan Kunnostusalueen rajaus voidaan asettaa pitoisuuden perusteella. Kunnostuksessa esitetään poistettavaksi jokiosuudelta kaikki sedimentit, joiden pinnassa dioksiini ja furaanipitoisuus on yli 15 000 pg/g I TEQ ja sedimenttikerroksen paksuus on yli 0,5 metriä. Tutkimustulosten perusteella Kuusaansaari Keltti välillä on pistemäisiä havaintoja useammassa kohteessa, jotka voitaisiin kunnostaa esitetyn mukaisella ratkaisulla. Käytännössä esitetyllä kunnostusrajauksella jokiosuudelta poistettaisiin tunnetut pilaantuneet sedimentit. Tutkimuksissa todetut pitoisuudet ovat olleet korkeita kaikissa jokiosuudelle tehdyissä tutkimuspisteissä. Vuonna 2005 jokiosuuden sedimenttialueita on tutkittu KAT Oy:n tutkimuksissa. Liitteenä 3 on KAT Oy:n kartta sedimenttialueista. KAT Oy on myös arvioinut alueittain sedimenttimäärät. Jos kunnostamiseen päädytään, on kunnostettavien alueiden sedimenttikerrosten paksuudet ja massamäärät tarkistettava vielä ennen urakkakilpailua. 6.3 Rajaaminen BAT periaatteen mukaisesti Kunnostuksen rajausta voidaan tarkastella myös teknis taloudellisin perustein eli BAT periaatteen mukaisesti. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikka arvioitaessa tulee sovittaa yhteen tekniikalla saavutettavat hyödyt ja haitat suhteessa kustannuksiin. Yksi iso alue pilaantunut voidaan eristää työnajaksi ponttiseinällä ja kunnostaa imuruoppaamalla vähäisillä häiriöillä vielä kohtuullisilla yksikkökustannuksilla. Pienempiä pilaantuneita alueita ei voida eristää ponttiseinällä kohtuullisilla yksikköhinnoilla. Pienemmät alueet voidaan imuruopata, jolloin kohdekohtaisesti työajat ovat lyhyitä ja työn aikana karkaava kiintoaines määrä on vähäinen. Pienissä kohteissa ponttiseinän asentamisesta ja purkamisesta aiheutuva kiintoaineen karkaamisesta haitta voi olla yhtä suuri tai suurempi kuin imuruoppauksesta aiheutuva haitta. 6.4 Ehdotus rajaukseksi Kunnostuksen rajaamisessa tulee huomioida sekä pilaantuneisuuden pitoisuudet että käytettävä kunnostustekniikka (BAT). Tarkastelussa keskeistä on hyötyjen ja haittojen suhde kustannuksiin. Kunnostusvaihtoehtojen ja tekniikoiden keskinäinen vertailu kuuluu ympäristövaikutusten arviointiin. Kartalla esitettävää kunnostusalueen rajausta varten on tarpeen tehdä lisätutkimuksia viimeistään ennen mahdollista urakkakilpailua. 10

7 EHDOTUKSET KUNNOSTUSVAIHTOEHDOIKSI 7.1 Kunnostusvaihtoehto A 7.1.1 Ruoppaus Vaihtoehdossa A ruoppaustekniikaksi valitaan kauharuoppauksen ja imuruoppauksen yhdistelmä. Kauharuoppauksella kunnostettava alue rajataan ponttiseinällä, jolla estetään haitta ainepitoisen sedimentin leviäminen alapuoliseen vesistöön. Ponttiseinä rakennetaan voimakkaimmin pilaantuneen sedimenttialueen joen puoleiselle sivulle. Ponttiseinän pituus on noin 500 m ja korkeus noin 10 m. Alueella on noin 60 000 m 3 pilaantunutta sedimenttiä. Pienempien alueiden sedimentit voidaan imuruopata ponttiseinän taakse ja antaa sedimentoitua altaaseen. Sedimentin laskeuduttua altaan pohjalle kuormataan sedimentti autoihin kuljetettavaksi. Altaaseen tulee järjestää vesien käsittely poistettaville vesille. Vesien käsittely voidaan tehdä esimerkiksi rannalle sijoitettavien konttien avulla. Ennen ponttiseinän purkamista altaan pohjan puhtaus tulee varmistaa, ettei seinän purkamisen yhteydessä pääse haitta aineita takaisin kunnostetulle jokiosuudelle. Vaihtoehdon A ponttiseinällä eristetty allasalue Maanmittaustoimisto lupa nro 3/MLL/08 7.1.2 Esikäsittely ja kuljetus Vanhan lossilaiturin alueelle ei mahdu käsittelykenttiä sedimentille. Vesipitoisen sedimentin kuljettaminen käsittelyyn kuorma autoilla nostaa kuljetuskustannuksia verrattuna kuivatun sedimentin kuljettamiseen. Kokonaiskustannusten kannalta kuljetusmatka käsittelyyn olisi hyvä pitää mahdollisimman pienenä. Käsittelyn jälkeen kuivattu sedimentti voidaan kuljettaa pitemmällekin kohtuullisin kustannuksin. 11

7.1.3 Loppusijoitus Voimakkaasti pilaantuneelle ja ongelmajätemaille on useampi ympäristöluvan omaava vastaanottopaikka. Pilaantuneiden maiden kunnostuskohteissa vastaanottopaikat valitaan kilpailutuksen perusteella ja sama menettely soveltuu sedimenttien kunnostushankkeeseen. 7.1.4 Kustannukset, vaihtoehto A Kustannusarvio työvaiheittain; Ponttiseinä työnajaksi (6 kk, 5000 m2) 500 000 Kaivu ja kuormaus; 90 000 m3 x 7 /m3 630 000 Imuruoppaus; 30 000 m3 x 10 /m3 300 000 Kuljetus vastaanottoon; 90 000 m3 x 20 /m3 1 800 000 Käsittely ja loppusijoitus, 90 000 m3 x 100 /m3 9 000 000 Rakentamisen kustannusarvio yhteensä 12 200 000 Yleiskulut 10 % 1 200 000 Kustannusarvio vaihtoehdolle A (alv 0%) 13 400 000 Vaihtoehto A:n kustannusarviossa on epävarmuuksia johtuen sedimentin laadusta. Sedimentin laatu vaikuttaa ponttiseinän hintaan työajan kautta, sillä ponttiseinän hinnoittelu on asentamisen jälkeen työvuorohinnalla. Vaihtoehdossa A suurin kustannusvaikutus on sedimentin kaatopaikkakelpoisuudella ja sen vaatimilla toimenpiteillä. Sedimentin laatu vaikuttaa mm käsiteltävyyteen ja esikäsittelyssä saataviin loppusijoitettaviin jakeisiin. Kustannusten suhteen epävarmuutta aiheutuu myös sedimentin mahdollisesti liukoisesta elohopeasta. Keskimääräisenä yksikköhinta 100 /m3 ei riittäne, mikäli sedimentti viedään sellaisenaan termiseen käsittelyyn. Esikäsittelyllä voitaneen pienentää termisesti käsiteltävän sedimentin osuutta, jolloin keskimääräisenä yksikköhintana 100 /m3 voi riittää. Vaihtoehdossa A kunnostushankkeesta vastaavalle taholle ei jää rasitteita sedimenttien loppusijoituspaikan tarkkailun tai kunnossapidon suhteen. Kunnossapito ja tarkkailuvelvoitteet siirtyvät ympäristöluvan omaavalle jätteen vastaanottajalle. Kunnostuksen yleiskulut sisältävät tutkimukset, suunnittelun, rakennuttamisen, tiedottamisen, valvonnan ja työnaikaisen tarkkailun. 7.2 Kunnostusvaihtoehto B 7.2.1 Ruoppaus Vaihtoehdossa B imuruopataan jokiosuuden pilaantuneet sedimentit suoraan vanhojen savikuoppien alueelle joko loppusijoitusta varten tai esikäsiteltäväksi ja edelleen kuljetettavaksi loppusijoitukseen. Ison pilaantuneen alueen kunnostamisessa imuruoppaamalla voi olla tarpeen olla suojaverho, jotta alapuoliseen vesistöön aiheutuva kiintoainekuorma pysyy minimissä. Virtavedessä suojaverhon rakentaminen hyvin paikalla pysyväksi on hankalaa. Yksi mahdollisuus suojaukselle on rakentaa vaihtoehto A:ssa esitetty ponttiseinä suurimman pilaantuneen alueen ympärille. Suojaverhon tarvetta tulee selvittää tarkemmin ympäristölupavaiheessa, mutta kustannusarvion laatimisessa suojaverhoon on tarpeen varautua. Pienempien pilaantuneiden alueiden sedimentit voidaan imuruopata ja pumpata suoraan käsittelyalueelle. 12

Vaihtoehdon B loppusijoitusalue Maanmittaustoimisto lupa nro 3/MLL/08 7.2.2 Esikäsittely, kuljetus ja loppusijoitus Savikuoppien alue sopii hyvin yhteen imuruoppauksen kanssa. Suuri vesimäärä ja suhteellisen alhainen kiintoainepitoisuus eivät tuota ongelmia sillä savikuoppien pinta ala ja tilavuus on riittävän iso. Ruoppausmassat voidaan pumpata kelluvan paineputken avulla monttuun. Tarvittaessa voidaan välipumppausaseman sijoittaa Rauhalan pumppaamon kohdalle. Loppusijoitustekniikaksi savikuoppien alueella soveltuu parhaiten stabilointi, jolloin voidaan saada liukoisuudet hallintaan ja kantavaa käyttökelpoista kenttää. Savikuoppien alueelle voidaan rakentaa stabiloidun sedimentin päälle joko teollisuuden käyttöön varastokenttää tai viheraluetta teollisuuden ja asuinalueen väliin. Kuljetettaessa sedimentti muualle loppusijoitukseen kuivatun sedimentin kuljetuskustannukset ovat pitemmällekin kohtuulliset kun ylimääräistä vettä ei ole tarpeen kuljettaa. Tällöin loppusijoituskohde valitaan samoin vaihtoehto A:ssa kilpailutuksen perusteella. Molemmissa käsittelyratkaisuissa alueelle tulee rakentaa pohjarakenteet. Kentän osastointi on tarpeen sedimentin käsittelyssä, mikäli erotellaan kiintoaine yleissuunnitelmassa esitetyllä tavalla. 13

Mikäli alueelle rakennetaan käsittelyä varten pohjarakenteet ja sedimentin eri jakeet kuljetetaan muualle käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi, voidaan pohjarakenteita hyödyntää muuhun käyttöön kunnostushankkeen jälkeen. 7.2.3 Kustannukset, vaihtoehto B Käytettäessä savikuoppien aluetta myös loppusijoitusalueena vaihtoehdon B kunnostuksen kustannusarvio on esitetty työvaiheittain seuraavassa taulukossa. Ponttiseinä työnajaksi tarvittaessa 500 000 Imuruoppaus; 90 000 m3 x 10 /m3 900 000 Pohjarakenteet, 50 000 m2 x 50 /m2 2 500 000 Sedimentin stabilointi, 90 000 m3 x 30 /m3 2 700 000 Pintarakenteet, 50 000 m2 x 20 /m2 1 000 000 Rakentamisen kustannusarvio yhteensä 7 600 000 Yleiskulut 10 % 800 000 Kustannusarvio vaihtoehdolle B (alv 0%) 8 400 000 Kustannusarvio ei sisällä vanhojen savikuoppien maa alueen hintaa. Kustannusarvioon on laskettu mukaan ponttiseinä työnaikaiseksi suojaverhoksi. Pohjarakenteiden kustannukset on arvioitu kaatopaikan neliöhinnan mukaisesti. Stabiloidulle massalle ei välttämättä tarvita kaatopaikan pohjarakenteita, mutta vanhojen savikuoppien alueella tarvitaan laajoja maarakennustöitä ennen hyvän kenttärakenteen valmistumista. Toimitettaessa esikäsitelty sedimentti muualle vaihtoehdon B kustannusarviosta jää pintarakenteiden kustannukset pois, mutta lisäkustannuksia syntyy vastaanotosta ja kuljetuksesta. Pois jäävän stabiloinnin ja tilalle tulevan esikäsittelyn kustannukset ovat keskenään samaa suuruusluokkaa. Vaihtoehto B:n kustannusarviossa on epävarmuuksia johtuen sedimentin laadusta. Sedimentin laatu vaikuttaa ponttiseinän tarpeeseen, mikäli sedimentti voidaan imuruopata ilman ponttiseinää, säästyy ponttiseinän kustannus. Vaihtoehdossa B suurin kustannusvaikutus on sedimentin stabiloituvuudella ja sen vaatimilla sideainemäärillä. Lisäksi stabiloinnilla saavutettavalla kiinteytyksellä on vaikutus tarvittaviin pohjarakenteisiin. Jos liukoisuudet saadaan hyvin pieniksi, voidaan alueelle tehdä kevyemmät pohjarakenteet. Satama alueilla ei ole vaadittu pohjarakenteita sedimentin stabilointialtaisiin. Vanhojen savikuoppien pohjasta ei tarkempaa tietoa olemassa, mistä aiheutuu myös epävarmuutta kustannusarvioon. Vaihtoehdossa B stabiloitaessa sedimentit varastokentäksi tai puistoksi, rakenteen pysyvyyttä ja ympäristövaikutuksia on tarkkailtava 5 10 vuoden ajan. Kustannusten suhteen epävarmuutta aiheutuu myös vaihtoehdossa B sedimentin mahdollisesti liukoisesta elohopeasta. Kunnostuksen yleiskulut sisältävät tutkimukset, suunnittelun, rakennuttamisen, tiedottamisen, valvonnan ja työnaikaisen tarkkailun. 7.3 Kunnostusvaihtoehto C Vaihtoehdossa C suurin osa sedimenteistä stabiloidaan paikalleen joen pohjaan. Työajaksi alueen ympärille asennetaan ponttiseinä, jonka sisäpuolelle imuruopataan alueen ulkopuolelta sedimentit stabiloitavaksi. Vaihtoehdossa C ei nosteta sedimenttejä rantapenkereen päälle, kuten yleissuunnitelmassa ehdotettiin. Ratkaisulla säästetään suurimman osan sedimentin ruoppauksen ja kuljetuksen kustannukset. 14

7.3.1 Ruoppaus Vaihtoehdossa C rakennetaan voimakkaammin pilaantuneen sedimenttialueen ympärille työnajaksi ponttiseinä samoin kuin vaihtoehto A:ssa. Pienempien alueiden sedimentit voidaan imuruopata ponttiseinän taakse ja stabiloida joen pohjaan. Vaihtoehdon C loppusijoitusalue 7.3.2 Loppusijoitus Stabiloidun sedimentin päälle tehdään eroosiosuoja louheesta. Eroosiosuojan valmistuttua puretaan työnaikainen ponttiseinä. Eroosiosuoja viimeistellään ponttiseinän purkamisen jälkeen. Rakennetta tulee tarkkailla työn jälkeen. Kunnostuksen yhteydessä tulee varautua, että pohjasta löytyvät uppotukit tai muu stabilointiin sopimaton materiaali nostetaan ylös ja toimitetaan ympäristöluvan omaavaan käsittelyyn. 7.3.3 Kustannukset, vaihtoehto C Kustannusarvio työvaiheittain; Ponttiseinä (6 kk, 5000 m2) 500 000 Imuruoppaus; 30 000 m3 x 10 /m3 300 000 Sedimentin stabilointi, 90 000 m3 x 40 /m3 3 600 000 Eroosiosuojaus, 40 000 m3 x 30 /m3 1 200 000 Rakentamisen kustannusarvio yhteensä 5 600 000 Yleiskulut 10 % 560 000 Kustannusarvio vaihtoehdolle C (alv 0%) 6 200 000 15

Vaihtoehdon C kustannusarviossa on epävarmuuksia johtuen sedimentin laadusta. Vaihtoehdossa C suurin kustannusvaikutus on sedimentin stabiloituvuudella. Kymijoella on Korian kohdalla käytetty sedimentin kunnostusmenetelmänä paikalleen eristämistä. Vaihtoehdossa ei ole tarpeen kuljettaa tai rakentaa käsittelyalueita vesistön ulkopuolelle, mikä näkyy hankkeen edullisemmissa kustannuksissa. Kunnostuksen yleiskulut sisältävät tutkimukset, suunnittelun, rakennuttamisen, tiedottamisen, valvonnan ja työnaikaisen tarkkailun. 8 YHTEENVETO 8.1 Kunnostusvaihtoehdot Vuonna 2007 laaditussa Kymijoen pilaantuneiden sedimenttien kunnostuksen yleissuunnitelmassa johtopäätöksenä oli, että jokiosuudella Kuusaansaari Keltti saavutetaan kunnostuksessa paras hyöty. Pilaantuneiden sedimenttien kunnostamiseen jokiosuudella löydettiin kolme parhaiten soveltuvaa vaihtoehtoa. Kustannusarvioiden suuruusjärjestyksessä vaihtoehdot ovat seuraavat. 8.1.1 Vaihtoehto A ponttiseinäinen työallas voimakkaimmin pilaantuneelle alueelle kuormataan sedimentit ponttiseinän sisältä kuljetukseen imuruopataan sedimentit työnaikaiseen altaaseen ponttiseinän ulkopuolelta kuljetetaan sedimentit ympäristöluvan omaavaan käsittelypaikkaan Kustannusarvio 13,4 M 8.1.2 Vaihtoehto B imuruopataan koko jokiosuuden pilaantuneet sedimentit ja pumpataan sedimentit putkea pitkin vanhojen savikuoppien alueelle stabiloidaan sedimentit savikuoppien alueelle ja rakennetaan pintarakenteet joko varastokentäksi tai puistoalueeksi Kustannusarvio 8,4 M 8.1.3 Vaihtoehto C rakennetaan ponttiseinäinen allas työajaksi voimakkaimmin pilaantuneelle alueelle imuruopataan sedimentit altaaseen ponttiseinän ulkopuolelta stabiloidaan sedimentit ponttiseinän sisälle rakennetaan eroosiosuojaus stabiloidun sedimentin päälle Kustannusarvio 6,2 M 16