VUOSIKERTOMUS 2007 Keskipohjola Pohjolan Vihreä Vyöhyke Mittnorden Nordens Gröna Bälte
VUOSIKERTOMUS - ÅRSBERÄTTELSE 2007 SISÄLTÖ PUHEENJOHTAJALTA... 2 TOIMINTA 2007... 3 Komitea, valmisteluryhmä, kanslia, hanketoiminnasta... 3 PROMIDNORD -RAPORTTI... 5 Strategiatyö sis. SÖT-yhteistyö... 7 Ympäristötyö... 9 Energiatyö... 11 Nuorisotyö... 12 Kulttuurityö... 14 Kulttuuripäivät2007... 15 MUU HANKETOIMINTA... 16 KESKIPOHJOLAN ENERGIA- JA YMPÄRISTÖPALKINNOT... 17 TILINPÄÄTÖS... 18 Keskipohjola-yhteistyö perustuu kahdeksan alueen väliseen verkostoon, toiminnassa ovat mukana: - Suomesta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Savo maakuntaliitot sekä Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur -niminen kuntayhtymä. - Ruotsista Jämtlannin ja Västernorrlannin maakäräjät. - Norjasta Pohjois- ja Etelä-Tröndelagin läänit. Keskipohjola-alueella asuu n. 1,3 miljoonaa asukasta. Keskipohjola on yksi kahdeksasta raja-alueesta, joita Pohjoismaiden Ministerineuvosto tukee taloudellisesti. Tavoitteena on edistää kontakteja yksilöiden, yritysten ja julkishallinnon välillä. Alueiden välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet, jo vuonna 1978 perustettiin Keskipohjolatoimikunnan poliittinen verkostotoiminta. 1
Puheenjohtajalta Tien päättyessä avautuvat uudet mahdollisuudet ja haasteet sekä matka tulevaan. Vuosi 2007 oli sellainen vuosi Keskipohjola-komitealle. Syyskokouksessa 2007 saimme eteemme sen tien, joka tarkoittaa uutta toimintamallia, joka tuo mukanaan uusia kontakteja ja joka tarkoittaa uusia kysymyksiä, joihin tartumme uteliaina. Jos vuosi 2006 oli puheenjohtaja-alueelle opettavainen niin vuodesta 2007 tuli vuosi, jolloin keskustelimme, muotoilimme ja päätimme komitean uudesta suunnasta ja tiestä. Emme tosin päättäneet minkä tien valitsisimme, vaan pelkästään, että aloittaisimme uuden tien. Valitsimme tien, joka johtaa meidät läpi pohjattoman kauniin ja elämyksellisen Keskipohjolan. Toivotan menestystä komitean uudelle puheenjohtajalle. Kaikkea hyvää tulevaisuuteen! Björn Sandal Keskipohjola-komitean puheenjohtaja 2006-2007 Björn Sandal, Lena Bergeskär ja Virpi Heikkinen kiittävät yhteistyöstä T oiminta vuonna 2007 Tässä vuosikertomuksessa kerromme tiivistetysti vuoden 2007 Keskipohjolatoiminnastamme. Vuosi 2007 oli toinen puheenjohtaja-vuosi Jämtlannin maakäräjille. Björn Sandal jatkoi komitean puheenjohtaja, Lena Bergeskär kansliapäällikkönä ja alueensa aluesihteerinä. Malin Carlsson otti hoitaakseen komitean talouden, Virpi Heikkinen jatkoi komiteasihteerinä. Keskipohjola-yhteistyötä leimasi vahvasti myös vuonna 2007 komitean Interreg IIIB-hanke, ProMidNord Kestävä kehitys Keskipohjolassa. Hankkeen myötä Keskipohjola-yhteistyö on vahvistunut, samoin on haluttu vahvistaa ja kehittää yhteyksiä Pohjoismaiden Ministerineuvstoon. Vuoden 2007 kuluessa pohdittiin ProMidNord hankkeen strategiaosiossa Keskipohjolan tulevaisuutta, toiminnan priorisointeja, visiota sekä organisaatiomallia. Keskipohjolan yhteistyö on uusien haasteiden edessä, mutta haluaa vastata näihin ja luoda uudistuksia. Kiitämme sydämellisesti kaikki ystäviämme Keskipohjolassa, panoksestanne yhteisessä työssämme Keskipohjolan kehittämisessä! Lena Bergeskär & Virpi Heikkinen 2
Y leistä Keskipohjola-komitea Keskipohjola-komitean kevätkokous 2007 järjestettiin 29.-30. maaliskuuta Punkaharjulla, Etelä-Savossa. Nelisenkymmentä komitean jäsentä Norjasta, Ruotsista ja Suomesta sekä kutsuvieraat keskustelivat ja päättivät mm. Keskipohjolan uudesta strategiasta. Lisäksi esiteltiin eri maiden kannanotot Pohjoisen Ulottuvuuden ohjelmaan. Komitean syyskokous järjestettiin 15.-16. marraskuuta 2007 Sundsvallissa, Västernorrlanissa. Kokouksen pääaiheena oli ProMidNord hanke ja sen energia-, ympäristö-, nuoriso- ja kulttuurityön sisältöjä ja tuloksia esiteltiin erityisissä miniseminaareissa. Erityisesti nuoret esittivät komitealle vahvan toiveensa siitä, että nuorisotyöhön panostetaan myös jatkossa. Hankkeen johto jätti hankkeen tulokset hyödynnettäväksi ja jalostettavaksi komitean tulevalle puheenjohtaja-alueelle. Etelä-Savon edustajat ilmoittivat, että maakuntaliitto eroaa komitean jäsenyydestä vuoden 2008 alusta, perustaen päätöksensä mm. strategisiin linjauksiin ja resurssipulaan. Komitean syyskokous valitteli asiaa, mutta toivoi, että poisjääminen olisi väliaikaista. Keskipohjola-komitea päätti myös, että organisaatio avautuu uusille jäsenille vuoden 2008 alusta. Tällä päätöksellä halutaan kehittää ja vahvistaa Keskipohjola-yhteistyötä entisestään. Lisäksi päätettiin, että komitean kanslia sijaitsee jatkossa pysyvästi Västernorrlannissa. Komitea jakoi myös ensimmäistä kertaa ympäristö- ja energiapalkinnot, näistä enemmän sivulla 17. Puheenjohtajuus siirtyi Jämtlannista Pohjois-Tröndelagiin vuoden 2008 ajaksi. Kaiken kaikkiaan komitea käsitteli 33 asiaa toimintavuoden aikana. Valmisteluryhmä ja kanslia Valmisteluryhmä piti toimintavuoden aikana 3 kokousta, joissa ryhmä käsitteli kymmeniä aiheita, mm. Ministerineuvoston uutta raportointijärjestelmää. Ryhmä osallistui myös ProMidNord hankkeen ohjaukseen ja toteutukseen hankkeen ohjausryhmän roolissa. Kanslia puolestaan on vastannut kaikista komitean työkokousten järjestelyistä. Kanslia ja puheenjohtaja-alue ovat osallistuneet aktiivisesti raja-alueyhteistyöstä käytyihin keskusteluihin sekä nk. raja-aluefoorumeihin, jotka on järjestänyt aluepolitiikan virkamieskomitea (Nordiska ämbetsmannakommittén för regionalpolitik NÄRP). Kanslia on vastannut komitean budjetista ja talousraportoinnista Pohjoismaiden Ministerineuvostolle sekä toteuttanut raportointia uuden mallin mukaisesti. Komitea vieraili kevätkokouksen yhteydessä myös Olavinlinnassa. 3
Kanslia on vastannut komitean viestinnästä ja ollut vahvasti mukana myös ProMidNord hankkeen viestinnässä, joissa molemmissa on korostettu kaikkia kielialueita palvelevan viestintämateriaalin tuottamista. Esim. komitean nettisivuja päivitetään säännöllisesti ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi. Tiedotustoimia on täydennetty pari kertaa vuodessa julkaistavilla Uutiskirjeillä, joissa on kerrottu paitsi komitean myös ProMidNord hankkeen toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Kirjeiden jakelu ja kohderyhmät ovat olleet laajat ja kirjeistä on tuotettu sekä suomen- että ruotsinkieliset versiot. Lisäksi vuoden aikana on tuotettu mediatiedotteita yhteistyökumppaneille sekä medialle. Hanketoiminta Suurin hanke toimintavuonna oli komitean Interreg IIIB hanke ProMidNord, joka käynnistyi vuonna 2004 ja päättyi syksyllä 2007. Hankkeen tuloksia ja toimintaa esitellään tulevissa kappaleissa. Pohjoismaiden Ministerineuvosto antaa vuosittain ohjeensa niihin painotuksiin, joita korostetaan raja-alueyhteistyössä mm. sen, että toimintaa toteutetaan hankemuodossa. Komitea myönsi toimintavuonna hankerahoitusta viidelle eri hankkeelle. Nämä esitellään omassa luvussaan. 4
P romidnord -hanke Keskipohjola-komitea työskenteli intensiivisesti kolmen vuoden ajan (2004-2007) Interreg IIIB hankkeessaan ProMidNord Kestävä kehitys Keskipohjolassa, jossa oli mukana 26 partneria Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Päätavoitteena on ollut vahvistaa Keskipohjolan kehittämisvyöhykettä myös eurooppalaisesta näkökulmasta. Kolmen vuoden aikana työskenneltiin strategisten kysymysten äärellä, kaupunkiverkostojen, ekotehokkuuden ja ympäristön sekä ajankohtaisten energia-asioiden parissa. Lisäksi Keskipohjolan nuorten välille luotiin verkostoja ja monivuotista sekä perinteistä kulttuuriyhteistyötä vahvistettiin entisestään. Västernorrlannin maakäräjät toimi hankkeen pääpartnerina ja Christer Nylen projektipäällikkönä. Ilona Novak ja Ulf Kjelsson vastasivat hankkeen kokonaistaloudesta. On laskettu, että kolmen vuoden aikana n. 28 000 ihmistä on jollain tavoin ollut osallisena hankkeessa, joko hankkeen työntekijänä, yhteistyökumppanina, muuna osallistujana tai yleisönä. ProMidNord hankkeen työstettiin uusi Keskipohjola-strategia (MNRSTRAT), jossa kuvataan paitsi alueen nykytilaa, myös viitoitetaan tulevia toiminnan yhteistyömuotoja- ja aihioita. Kestävä kehitys on edelleen vahvasti keskipisteenä, mutta käsitteeseen suunnitellaan tuotavan myös uusia vivahteita, esim. houkutella alueen innovaatiotoimijat aloittamaan yhteistyönsä. Myös Keskipohjola-alueen kaupungit ovat tehneet yhteistyötä keskenään, erityisen vahvasti SÖT-kunnat. Keskipohjolan aluetta on markkinoitu mm. koko alueen kiertäneen näyttelyhankkeen aikana ja kautta. Keskipohjoismainen työtapa joka yhdistäisi parhaimmat palat norjalaisesta luovuudesta ja hyötykeskeisyydestä, ruotsalaisesta keskustelusta ja sitouttamisesta ja suomalaisesta konkreettisesta ja tehokkaasta toimeenpanosta voisi olla yhteinen tavoite ja todennäköisesti kilpailukykyinen eurooppalainen malli. (Ote loppuraportista ProMidNord WP1). Keskipohjola-alue tai Pohjolan Vihreä Vyöhyke kuten aluetta halutaan kutsuttavan, seisoo vahvoilla jaloilla, kun on kyse kestävästä kehityksestä ympäristökysymyksissä, esimerkiksi satsaukset ekotehokkuuteen yritystoiminnassa ja viranomaisten parissa tulee selkeästi esille. Etelä-Savoon on perustettu ekoteollisuuspuistoja ja konseptista on levitetty tietoa myös muille alueille. Lisäksi on tutkittu ekotehokkuutta uimahalleissa, koottu tietoa alueen ympäristö- ja energia-alan toimijoista jne. ProMidNord hankkeen energiayhteistyössä päivitettiin mm. alueiden energiataseita. Keskipohjolassa kiinnitetään suurta huomiota kestäviin energiaratkaisuihin ja erityisesti bioenergian alalla halutaan seisoa kärkijoukoissa. Energia-asioista tiedottaminen on ollut yksi toiminnan tärkeimpiä muotoja. 5
Keskipohjolan nuorten välille on luotu uusia suhteita ja verkostoja ja näille on toivon mukaan osoitettu yhteinen Keskipohjola-identiteetti. Nuoret ovat yhdessä suunnitelleet ja toteuttaneet konkreettisia nuorisoseminaareja sekä saaneet sitä kautta todisteita voimistaan ja osaamisestaan. Lähes 300 nuorta osallistui hankkeen aikana järjestettyihin nuorisoseminaareihin, joissa on käsitelty mm. aiheita demokratia, ympäristö ja yrittäjyys. Lisäksi n. 600 nuorta alueen lukioista on osallistunut koululuokkavaihtoon Keskipohjolassa. Kahdeksan eri kulttuurihankkeen aikana (sisältäen kaikkea mahdollista designista arkeologiaan ja kansanmusiikkiin) on todistettu, että Keskipohjolan kulttuuriperinnössä on todellinen kestävä voima. Kaikki hankkeen selvitykset, raportit ja toiminnankuvaukset löytyvät netistä: www.promidnord.net Keskipohjola-yhteistyö on kestänyt jo n. 30 vuotta ja yhteistyötä jo etabloidun verkoston kanssa halutaan ehdottomasti jatkaa, mutta myös laajentaa yhteistyötä muihin toimijoihin. Tulevien vuosien aikana kehittämisstrategiaa realisoidaan käytäntöön ja se tarkoittaa, että kehittämishankkeita suunnitellaan mm. sellaisten aihioiden kuten innovaatiot, yrittäjyys, ympäristökasvatus, kulttuurin ja matkailun parissa. Seuraavissa luvuissa esitellään tuloksia ja toteutettuja hankkeita ProMdiNord -hankkeen viidessä eri työpaketissa. ProMidNord-hankkeen projektijohto haluaa lämpimästi kiittää kaikkia, jotka osallistuivat hankkeeseen vuosien 2004-2007 aikana sekä toivottaa menestystä Keskipohjolayhteistyölle! ProMidNordin henkilöstöä (vasemmalta lukien): Hans Gillgren, Ilona Novak, Christer Nylen, Virpi Heikkinen, Karin.G. Krahnlöf, Ulf Kjelsson, Karen Havdal ja Clas Rönning. Kuvasta puuttuvat Timo Lehtonen ja Tytti Laitinen. 6
S trategiatyö Työn tavoitteena oli vahvistaa Keskipohjolaa pohjoisen Euroopan kehittämisvyöhykkeenä sekä lisätä itä-länsi suuntaista yhteistyötä. Tarkoituksena ei ollut vain työstää joitain tiettyjä sektorikysymyksiä, vaan tarkastella ja muodostaa yhteinen kokonaiskuva siitä, miten Keskipohjolan alueet voisivat vahvistaa kilpailukykyään globaalissa taloudessa sekä luodakseen Euroopalle vahvempaa roolia maailmanmarkkinoilla. Työtä johti projektipäällikkö Hans Gillgren Västernorrlannista. Loppuraportti ja loppuseminaari 30. toukokuuta 2007 järjestettiin Sundsvallissa osion loppuseminaari, jossa esiteltiin mm. uusi Keskipohjola-strategia. Seminaari toimi myös työn kokoajana, päätöksenä sekä jatkotyön pohdintana. Seminaariin osallistui n. 60 henkilöä. Kattava loppuraportti löytyy hankkeen nettisivuilta osoitteesta: www.promidnord.net Keskipohjolan uusi strategia Tavoitteena oli luoda kehittämisstrategia Keskipohjolalle sekä saada sille tukea kaikkien alueiden taholta. Keskipohjola päätti, että yhteistyö vuodesta 2008 alkaen suunnataan edistämään sosiaalista, taloudellista ja ekologisesti kestävää kehitystä ja kasvua Keskipohjolassa. Neljää yhteistyömuotoa painotetaan: 1. Innovatiivisten ja yrittäjäystävällisten ympäristöjen vahvistaminen 2. Itä-länsi liikenneyhteyksien kehittäminen 3. Kulttuuri- ja elämyselinkeinoihin panostaminen 4. Ympäristötekniikkaan ja uusiutuvaan energiaan panostaminen Komitea päätti myös kutsua uusia jäseniä yhteistyöhön vuoden 2008 alusta sekä muodostaa uudenlaisen organisaation kehittääkseen Keskipohjola-toimintaa. Innovaatioselvitys Suomalaiset Keskipohjola-kaupungit painottivat innovaatioalan yhteistyötä ja siksi asian ja yhteistyön mahdollisuuksien kartoittamiseksi teetettiin selvitys Keskipohjolan innovaatiojärjestelmistä. Selvitys toimii hyvänä pohjana innovaatioita tukevien organisaatioiden ja kaupunkien väliselle yhteistyön aloittamiselle. Markkinointi Aluetta markkinoitiin järjestämällä kiertävä tieto- ja taidenäyttely, joka kiersi kaikki Keskipohjolan pääkaupungit ja joka kaupungissa järjestettiin näyttelyn ympärille muutakin ohjelmaa, seminaareja ym. Lisäksi teetettiin tutkimus alueiden ja kaupunkien markkinoinnista ja tutkimus yhdessä 7
Keskipohjolan uuden strategian kanssa muodostavat yhdessä Keskipohjolan markkinointistrategian. Hanketyötä esiteltiin säännöllisesti myös nettisivuilla ja uutiskirjeiden välityksellä. SÖT yhteistyö Kaupunkien Sundsvall, Östersund ja Trondheim yhteistyö on perustunut kolmeen pääteemaan: Aluekehitys/strategia Opiskelijakaupunki-kehittäminen Ympäristöystävällinen liikenne Projektipäällikkönä toimi Karin G.Grahnlöf Östersundista. Loppuraportti ja seminaari Jotta SÖT-kunnille voitiin työstää yhteistä strategiaa tehtiin useita esiselvityksiä, jotka täydensivät kaupunkien ja alueiden omia suunnitelmia. Eurofuturesin tekemän selvityksen mukaan tuleva strategia keskittyy kolmeen osaalueeseen, joilla nähdään parhaimmat yhteistyön mahdollisuudet: 1) Paremmat kestävän kehityksen mukaiset liikenneyhteydet keskisen Skandinavian läpi 2) Parempi asema kulttuuri- ja elämyselinkeinoissa Euroopassa sekä 3) Yhteistyön kehittäminen alueiden yliopistojen ja korkeakoulujen kesken. SÖT-kaupunkien yhteistyön lopullinen strategia esiteltiin hankkeen loppuseminaarissa touko/kesäkuussa 2007. Strategia otettiin hyvin vastaan ja sen perusteella on aloitettu toimintasuunnitelman työstäminen, jossa konkreettisesti suunnitellaan miten ja millä aikavälillä eri toiminnot tulee toteuttaa. Strategiassa kuvataan yhteiset tavoitteet, toimenpiteet ja arviointikeinot osatavoitteiden toteutumiselle. Opiskelijakaupunki-kehittäminen Työryhmä panosti kokemustenvaihtoon ja markkinointiin, SÖT -kaupungeille tehtiin mm. yhteistä markkinointimateriaalia. Ympäristöystävällinen liikenne SÖT-kaupunkien kestävästä kehityksestä tehtiin raportti, jossa tarkasteltiin ennen kaikkea kestävän kehityksen mukaisia kuljetuskäytäntöjä sekä tehtiin yhteenveto kaupunkien toteuttamista hankkeista ja kokemuksista aihealueesta. Lisäksi kehitettiin indikaattoreita, joilla mitata ympäristöystävällistä liikennettä ja näitä käytettiinkin näiden kolmen kaupunkien vertailussa. Lisäksi teetettiin yhteistä esittelymateriaalia iheesta, mm. esite ja roll-up. Aihion työryhmä teki yhteistyötä alueen kuntien kanssa ja oli osallisena useampien seminaarien järjestämisessä. Alueen eri toimijat vaihtoivat tietoja ja kokemuksia aihealueesta ja tämä osoittautui hyvin hyödylliseksi. Toimintamallien hyviä esimerkkejä jaettiin myös ProMidNord hankkeen muille toimijoille. 8
Lisäksi työryhmä käytti pääasiallisena työskentelymuotonaan video- ja puhelinneuvotteluja, jotka osoittivat huomattavia säästöjä sekä rahassa että ympäristöä ajatellen. Y mpäristötyö Ympäristöosiota johti projektipäällikkö Timo Lehtonen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Hankkeen ympäristökilpailukyky-osion tavoitteena oli luoda Keskipohjolasta kestävän kehityksen malli- ja kokeilualue sekä lisätä erityisesti ympäristöteknologian alan yritysten yhteistyötä ja markkinointia, tehostaa teollisuuden ja matkailualan ekotehokkuutta ja lisätä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutason yhteistyötä orgaanisen viljelyn opetuksen ja tutkimuksen alalla. Sen, onko Keskipohjolan alue nykyisellään tai tulevaisuudessa muita maakuntia ekokilpailukykyisempi, määrittelevät viime kädessä ko. alueen maakuntien, kuntien ja yritysten asiakkaat. Asiakkaita ovat vakituiset ja kesäasukkaat; uutta asuinpaikkaa etsivät; alueen nykyisten yritysten nykyiset ja potentiaaliset asiakkaat; uutta sijoituspaikkaa etsivät yritykset; opiskeluja työpaikkaa valitsevat nuoret sekä matkailijat. Ekokilpailukykyisyyden osoittaminen edellyttää ennen muuta uskottavaa viestintää em. asiakasryhmille. Keskipohjolan maakuntien, kuntien, yritysten ja muiden tahojen tulee oikeasti toimia ympäristövastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Hankkeen loppuraportissa pyritään antamaan vakuuttava kuva siitä, että Keskipohjolan alue kuuluu ympäristövastuullisuuden ja kestävän kehityksen edelläkävijöiden joukkoon Euroopassa. Ekoteollisuuspuistot Ekoteollisuuspuisto on teollisuusalue, jonka sisällä eri toimijat yhteistyössä käyttävät materiaaleja ja energiaa mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi. Suomen ensimmäinen ekoteollisuuspuisto perustettiin Rantasalmelle keväällä 2006. Myös Mikkelin Pursialaan suunniteltiin vastaavaa. Konseptia sovellettiin myös Jämtlannissa, Östersundin kunnan Ödenskogin teollisuusalueella. Lisäksi konseptia esiteltiin laajasti mm. Jyväskylän, Jämsän, Äänekosken, Seinäjoen, Härmänmaan ja Vaasan seudun elinkeinoyhtiöiden edustajille. Keskipohjolan ympäristö -ja energiaalan osaajien kartoitus Keskipohjolan - Pohjolan vihreän vyöhykkeenympäristö- ja energia-alan osaajista on koottu hakemisto nettiin: http://enviro.mittnorden.net. Sivusto sisältää tiedot noin 800 yrityksestä, organisaatiosta, korkeakoulusta ja oppilaitoksesta ja niiden ympäristö- ja energia-alan osaamisesta. Tietokanta helpottaa esim. saman alan toimijoiden välistä yhteistyötä, kun yhteystiedot ja 9
toiminnan kuvaus löytyvät helposti ja keskitetysti. Lisäksi tietokanta helpottaa partnereiden hakua erilaisiin hankkeisiin. EcoStart ympäristöjärjestelmä Hankkeessa päätettiin kehittää pk-yritysten ympäristöasioiden kehittämisohjelma, koska näille ei ole toistaiseksi Suomessa ollut valtakunnallista pk- yritysten tarpeita palvelevaa kevennettyä ympäristöjärjestelmää. Järjestelmän kehittäminen alkoi yhteistyössä mm. Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa ja sittemmin jatkokehittely siirtyi Etelä-Savon TE-keskuksen tehtäväksi. Vuonna 2007 EcoStart-tuotetta oli tilattavissa Etelä- Savon lisäksi Keski- Suomen, Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksista. Tavoitteena oli saada EcoStart kauppa- ja teollisuusministeriön valtakunnalliseksi palvelutuotteeksi vuoden 2008 alusta. Ekotehokkuus matkailussa selvitykset uimahalleissa Uimahallien ekotehokkuustutkimukset: Jyväskylän vesiliikuntakeskus AaltoAlvari, Mikkelin Rantakeidas sekä Seinäjoen ja Vaasan uimahallit ovat yhdessä Ruotsin Åren kylpyläkeskuksen kanssa olleet mukana työssä. Selvityksen tulokset on koottu Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisuun Esimerkkejä hyvistä energiaa ja ympäristöä säästävistä ratkaisuista Keskipohjolan ja Euroopan uimahalleissa ja kylpylöissä. Julkaisu esittelee myös tuloksia, joita ympäristöystävälliset energiansäästötoimet ovat tuottaneet uimahalleissa ja kylpylöissä joissain Euroopan maissa. Lisäksi uimahallien asiakkaiden ympäristöasenteita tutkittiin. Ekotehokkuustutkimuksia tehtiin myös Åren Bräckebäckstjärnarna hiihtokeskuksessa. Luomuopinnot Osion toteuttamisesta vastasi Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutin Mikkelin yksikkö. Hankkeessa toteutettiin kolme luomualan kurssia. Toteutetut jatko-opintokurssit olivat ensimmäiset Suomessa järjestetyt luomualan jatko-opintokurssit ja ensimmäiset ko. aihepiiristä pohjoismaissa järjestetyt jatkoopintokurssit. 10
E nergiayhteistyö Päätavoitteena oli lisätä uusiutuvan energian käyttöä sekä tehostaa energiankäyttöä jotta fossiilisten polttoaineiden käyttö ja hiilidioksidipäästöjen määrä vähenisi. Projektipäällikkönä toimi Tytti Laitinen Jyväskylä Innovation Oy:stä/Keski-Suomen Energiatoimistosta. Työryhmä esitteli loppuraporttinsa ja tehdyn työnsä mm. Bioenergy 2007 seminaarissa syyskuuussa Jyväskylässä. N. 600 alan asiantuntijaa Euroopasta osallistui seminaariin. Aktiviteetti 1- yhteinen energia-agenda Olemassa olevat johtavat dokumentit, kuten Agenda 21 ja muut energiasuunnitelmat niin paikalliselta, alueelliselta kuin kansalliseltakin tasolta koottiin. Alueelliset energiatasapainotutkimukset päivitettiin ja energia-alasta alueelta koottiin yhteinen esitys osaksi uutta Keskipohjola-strategiaa. Aktiviteetti 2 energiatietouden lisääminen Tavoitteena oli lisääntynyt energiatietous niin päättäjien, yritysten kuin yleisönkin joukoissa sekä korostaa kestävyyttä päätöksenteon tekijänä. Toiminnan kohderyhminä olivat lisäksi metsänomistajat ja maanviljelijät, suuret ja keskisuuret yritykset, energia-alan toimijat, kiinteistönvälittäjät ja konsultit jne. Energiatiedottamisesta tulikin työryhmän tärkein toiminto. Kohderyhmille tiedotettiin mm. erilaisista alan tilaisuuksista ja kampanjoista sekä energiansäästöviikoista. Vuonna 2007 järjestettiin mm. Keski-Suomen energiapäivä sekä Energiaseminaari Pietarsaaressa. Aktiviteetti 3 uusi rakennusten energiadirektiivi Uusi rakennusten energiadirektiivi EPBD (Energy Performance for Buildings Directive) toi mukanaan liiketoimintamahdollisuuksia mm. konsulteille, katsastajille ja kiinteistönvälittäjille. Siksi oli tärkeää, että näitä ryhmiä informoitiin direktiivin voimaantulon edellä ja aikoihin. Rakennusten määrä ja volyymi alueilla selvitettiin ja asian tiimoilta järjestettiin hankkeen aikana seminaareja ja tietoiskuja kohderyhmille. Aktiviteetti 4 kestävä kehitys liikenteessä Hankkeen aikana kartoitettiin ja koottiin liikenteen kestävän kehityksen aloitteet ja hankkeet; määritettiin alan toimijat, kartoitettiin toiminnan vaikeudet/esteet sekä koottiin toiminnan hyviä esimerkkejä. Tätä työtä toteutettiin pääasiassa SÖT -hankkeen Grön Trafik-osion puolella, joka teki toiminnastaan kattavan loppuraportin. 11
N uorisotyö Nuorisoyhteistyötä johti projektipäällikkö Karen Havdal Etelä-Tröndelagista. Nuorisotyöryhmä koostui 1-2 nuoresta joka alueelta. Nämä suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä hankevastaavien kanssa neljä eri nuorisotapahtumaa. Lisäksi alueen lukioiden välillä rahoitettiin ja toteutettiin koululuokkavaihtoa. Nuorisotyöryhmä kirjasi ylös myös kokemuksiaan työstä ja sanoo loppupäätelmissään mm. että tulevaisuudessakin Keskipohjolassa tarvitaan satsausta nuorisoyhteistyöhön. Perustavana lähtökohtana on ollut se, että nuorille annettiin toiminnassa todellista vastuuta, että nuoret saivat mielipiteitään esille ja kuulluksi ja että pystyttiin luomaan luova työskentely-ympäristö, joka mahdollisti uusia kokemuksia ja kontakteja. Keskipohjolan eri alueiden olosuhteet ovat monin tavoin samanlaisia ja nuoret kokevat, että tietojen- ja kokemustenvaihto sekä kontaktiverkosto ovat tehostaneet toimintaolosuhteita. Nuoret ovat hankkeesta saaneet sellaista oppia, jonka he uskovat johtavan siihen, että he jatkavat toimimista vastaavissa kysymyksissä, mutta nyt huomattavasti kokeneempina ja uskaltavat ottaa enemmän vastuuta. Nuorten mielestä nuorten sitouttaminen toimintaan aiheuttaa lumipalloefektin, koska yhä useampi kiinnostuu tulemaan mukaan ja tämä voi olla tie Keskipohjolan parempaan menestykseen.. Do it! yrittäjyysseminaari 14.-16. huhtikuuta 2007 ProMidNord hankkeessa järjestettiin kolme nuorisoseminaaria vuosien 2005-2007 aikana. Kolmas ja viimeinen seminaari järjestettiin huhtikuun puolivälissä 2007 Stjördalissa, Norjassa. Tuolloin norjalaiset nuoret kutsuivat Keskipohjola-ystävänsä kolmipäiväiseen seminaariin käsittelemään aihetta yrittäjyys. Lähtökohtana oli, että nuoret saisivat kuvan yrittäjyydestä ja uskaltaisivat ehkä itsekin tulla itsenäisiksi yrittäjiksi. Yrittäjyys on tärkeää. Se on keino luoda kasvua ja mahdollisuuksia asumiseen Keskipohjolan alueella. Monet nuorista olivat sitä mieltä, että Keskipohjolassa on erityiset olosuhteet, jotka synnyttävät uusia ideoita toteutettavaksi ja levitettäväksi myös muihin maihin. Yrittäjyysseminaariin osallistui n. 70 nuorta Keskipohjolan alueelta. Keskipohjolan Nuorten Poliittinen Foorumi 29.-31. maaliskuuta 2007 Kyseessä oli Keskipohjolan alueen nuorisovaltuustoissa toimivien ja nuorten politikoiden tapaaminen, jossa n. 30 nuorta Suomesta, Ruotsista ja Norjasta kokoontui Oppdaliin, Norjaan keskustelemaan aiheesta demokratia ja yhteiskuntavaikuttaminen. Nuoret keskustelivat mm. millaisena he näkevät Keskipohjolan vuonna 2020. Työryhmissä 12
puhuttiin alueiden ja maiden yhteisistä piirteistä ja eroavaisuuksista sekä miten Keskipohjolan yhteistyötä voitaisiin kehittää. Toki lisäksi tutustuttiin toisiin ja saatiin uusia ystäviä. Koululuokkavaihto ProMidNord hankkeessa tuettiin ja rahoitettiin koululuokkavaihtoa Keskipohjola-alueen lukioiden välillä. Vaihdosta kiinnostuneita kouluja autettiin löytämään vaihtokoulu Keskipohjolasta, mutta muutoin koulut saivat itse päättää vaihtonsa aiheet ja käytännön järjestelyt. Vaihtojen aihepiirit vaihtelivat ympäristöasioista yrittäjyyteen. Vuonna 2007 toteutettiin kolme erilaista vaihtoa: esim. Savonlinnan taidelukio ja Sundsvallin lukio järjestivät yhteisen taideleirin Punkaharjulla keväällä 2007. Koko hankkeen aikana koululuokkavaihtoon osallistui kaikilta kahdeksalta Keskipohjolan alueelta yksi tai useampi ryhmä/koulu: Sør-Trøndelag: Brundalen videregående skole, Strinda v.g.s., Tiller v.g.s. Nord-Trøndelag: Egge videregående skole Jämtland: Wargentinskolan, Palmcrantzskolan Västernorrland: Nordvikskolan, Västermalms skola, Skvaderns gymnasieskola, Sundsvalls gymnasium Pohjanmaa: Vaasan lukio Etelä-Pohjanmaa: Kurpitsan teatteriyhdistys ja Kurikan koulu (kulttuuriosion teatterihankkeen yhteydessä) Keski-Suomi: Muuramen ja Palokan lukiot Etelä-Savo: Savonlinnan taidelukio Lehtijuttuja toukokuun taideleiristä Punkaharjulla 13
K ulttuurityö Vuonna 2007 toteutettiin ProMidNord hankkeen neljä viimeisintä kulttuurihanketta ja lisäksi järjestettiin Keskipohjolan Kulttuuripäivät lokakuussa Vaasassa. Tässä esitellään lyhyesti vuonna 2007 toteutetut hankkeet. Kaikkiaan hankkeessa toteutettiin kahdeksan kulttuurihanketta vuosien 2005-2007 aikana. Työtä johti projektipäällikkö Clas Rönning Pohjois-Tröndelagista. MidNordic Days 2006-2007 Kiertävä näyttely Keskipohjolasta kiersi alueen kaikissa pääkaupungeissa (eli Jyväskylä, Mikkeli, Seinäjoki, Vaasa, Östersund, Steinkjer, Trondheim ja Sundsvall) aloittaen lokakuussa 2006 Suomesta ja päättyen kesäkuussa 2007 Sundvalliin. Kaikissa kaupungeissa järjestettiin näyttelyn ohessa muitakin tapahtumia, seminaareja ja oheisohjelmaa. Hankkeen loppuraportissa todetaan, että sen päätavoitteet saavutettiin, eli onnistuttiin luomaan korkealaatuinen näyttely, joka esitteli Keskipohjolan yhteistyötä sekä peilasi kestävän kehityksen käsitteen taiteen keinoin. Kiertuenäyttely sai hyvän vastaanoton kaikilla alueilla ja huomionarvoa tiedotusvälineissä. Kansanmusiikki tien päällä Osahankkeen ideana oli toteuttaa kansanmusiikista "Roadshow", jossa oli mukana ryhmä nuoria muusikoita ammattilaisten johtamana. Ryhmä kiersi Keskipohjolaa parin viikon ajan huhtikuussa 2007 ja esitti ja kertoi kansanmusiikkiperinteistä Keskipohjolassa sekä jakoi yhteisen kulttuuriperinteen makupaloja. Keskipohjolan Arkeologiapäivät Tapahtuma järjestettiin Saarijärvellä 14.- 16.kesäkuuta 2007, tiiviissä yhteistyössä mm. Jyväskylän yliopiston ja paikallisen museoyhdistyksen kanssa. Päivien teemana olivat kalliotaide ja muut ajankohtaiset aiheet Keskipohjolassa. Ohjelma koostui kahden päivän mielenkiintoisista luennoista, päivän ekskursiosta Keski-Suomen kohteissa sekä aiheeseen liittyvän näyttelyn avajaisista Saarijärven museossa. N. 40 osallistujaa. 14
Turistit museossa seminaari Tapahtuma oli avoin seminaari, joka järjestettiin 14.-16. kesäkuuta 2007 Suomen metsämuseolla Savonlinnassa, jokavuotisten metsäpäivien yhteydessä. K eskipohjolan kulttuuripäivät 2007 Mediatuotanto Keskipohjolassa Interaktiivinen digitaalinen sisältö 26.-28. lokakuuta 2007 Vaasa Vuoden 2007 Keskipohjolan kulttuuripäivät järjestettiin lokakuun lopussa Vaasan Academillissä, KulturÖsterbotten toimi pääjärjestänä. Kulttuuripäivät houkutteli nelisenkymmentä osallistujaa Norjasta, Ruotsista ja Suomesta. Kulttuuripäivien osallistujat saivat kuulla useita mielenkiintoisia luentoja ajankohtaisista aiheista: muuttuneesta mediakuvasta ja television digitalisoinnista; mediakäyttäjän muuttuneesta roolista passiivisesta vastaanottajasta Internetin aktiiviseksi käyttäjäksi; aiheen teoriasta ja käytännöistä; digiyhteiskunnan demokratialle luomista uhkakuvista ja mahdollisuuksista; netin tiedonhausta ja nettihakuyritysten kehityksestä sekä ajankohtaisista tutkimuksista, joita on tehty käyttäjien ja yleisön parissa. Varsinaisten osallistujien lisäksi päivillä oli mukana Åbo Akademin ja Vaasan yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa. Kulttuuripalkinnot Kulttuuripäivien virallinen ohjelma päättyi vuosittaisten Keskipohjolan kahden kulttuuripalkinnon jakamiseen. Ensimmäinen palkinto, arvoltaan 50 000 SEK (n. 5 400euroa) annettiin MediaCitylle Åbo Akademiasta. Perusteluina ennakkoluuloton, innovatiivinen ja mielenkiintoinen kehittämistyö interaktiivisten ja digitaalisten sisältöjen tuotannossa. Toinen palkinto, eli nk. nuorisopalkinto, arvoltaan 25 000 SEK (n. 2 700 euroa) myönnettiin Johnny Härtellille ja Tom Israelsille, kahdelle nuorukaiselle, jotka ovat vastanneet suositun nettiyhteisön www.berusad.org perustamisesta, joka nimestä huolimatta tarjoaa nuorille myös vakavaa apua ja neuvoja. Artikkeli Vasabladetissa kulttuuripalkintojen voittajista. 15
M uu hanketoiminta Keskipohjola-komitean vuonna 2007 toteuttanut toimintaansa hankkeiden muodossa, kuten Pohjoismaiden Ministerineuvosto on osoittanut. Myös hankkeiden sisällöt on valittu Ministerineuvoston raja-aluetyölle asettamien priorisointien mukaan. Vuonna 2007 komitea rahoitti seuraavia projekteja: Keskipohjola-analyysi Tilatulla selvityksellä haluttiin tietoa Keskipohjola-alueiden tilanteesta erinäisissä kysymyksissä verrattuna Euroopan muihin alueisiin. Konsulttiyritys SWECO Eurofutures ja Kai Böhme vastuuhenkilönä toteuttivat yhteenvedon selvityksistä, joita on tehty ESPONverkoston nimissä (European Spatial Planning Observation Network). Raportissa nimeltään A European picture of the MidNordicregion kerrotaan selvityksen tuloksia sekä kuvataan Keskipohjolan alueiden tilannetta. Selvitys saatavissa netistä www.mittnorden.net Bioenergy 2007 seminaari Keskipohjolan energiatyöryhmä MNEG osallistui Bioenergy 2007 seminaariin Jyväskylässä syyskuussa 2007. Seminaarin aikana ryhmä esitteli ProMidNord hankkeessa tehtyä energiayhteistyötä Keskipohjolassa. N. 600 alan asiantuntijaa Euroopasta osallistui seminaariin. Keskipohjolan kuljetuskäytävä, NECLA Tavoitteena on ollut säännöllisen lauttaliikenteen saaminen Pohjanmeren yli. Komitean rahoitusta on käytetty pääasiassa kontaktointityöhön kahden mahdollisen varustamon ja ylipäätään varustamojen kanssa. Lisäksi no tehty erilaisia taustaselvityksiä koskien mm. tavaramääriä, teknisiä alustietoja, satamamaksuja yms. NECLAssa on asiaan liittyvää osaamista. Hankevalmistelu: Yrittäjyyshanke nk. Y4-idelogian ympärille Tavoitteena tällä yrittäjyyshankkeella on tehdä hankehakemus Itämeren ohjelmaan. Yksi hankkeen sisällöistä on käynnistää innovaatiotoimijoiden verkosto Keskipohjolan ja Pietarin tahojen välille. Tässä suunnittelussa hyödynnetään mm. selvitystä, joka tehtiin ProMidNord hankkeen aikana: INNOVATION IN THE MID NORDIC REGION Overview of Current State and Proposals for Joint Initiatives, joka osoitti selkeitä yhteistyön mahdollisuuksia teema-alueella. Valmistelutyö jatkuu vuonna 2008. Hankevalmistelu: Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy luonto- ja ympäristökasvatuksen avulla ProMidNord hankkeen aikana vahvistui se käsitys, että eri puolilla Pohjolaa on kehittyneitä metodeja luonto- ja ympäristökasvatuksen saralla, joita pitäisi hyödyntää laajemminkin. Tästä syystä aloitettiin laajan Interreg-hankkeen valmistelu. Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutti Etelä-Savossa teki vuoden 2007 aikana hankehakemukseen 16
liittyvää valmistelutyötä. Ympäristökasvattajien yhteistyöverkostoa Keskipohjolassa ja Baltian maissa on vahvistettu ja asiantuntijat ovat vaihtaneet kokemuksia ja tietoja käyttämistään metodeista. Hankevalmistelu jatkuu vuonna 2008. K eskipohjolan ympäristö -ja energiapalkinnot Keskipohjolan ympäristö- ja energiapalkinnot jaettiin vuonna 2007 ensimmäisen kerran. Energiapalkinto myönnettiin Erkki Kalmarille, maanviljelijälle, biokaasuyrittäjälle ja Metener Oy:n toimitusjohtajalle Laukaasta. Toinen, ympäristöpalkinto, ojennettiin ruotsalaiselle Klättermusen Ab -yritykselle Åresta, Jämtlannista. Molempien palkintojen arvo on 30 000 Ruotsin kruunua eli reilut 3000e. Pohjolan Vihreä Vyöhyke - on Keskipohjola-alueen yhteinen profiili, jolla pyritään lisäämään kestävän kehityksen mukaisiin arvoihin perustuvaa yhteistyötä elinkeinoelämän, maaseudun kehittämisen sekä energia- ja ympäristökysymysten parissa. Tavoitteena on mm. edistää yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä Keskipohjola-alueella sekä vahvistaa alueen profiilia ekologisesti kestävänä alueena. Eva ja Peter Askulv Klättermusen Oy:stä vastaanottivat palkintonsa komitean syyskokouksessa 15. marraskuuta Sundsvallissa. Erkki Kalmari Laukaasta sai palkintonsa bioenergiaseminaarissa 15.marraskuuta omalla kotipaikkakunnallaan. 17
T ilinpäätös 2007 Keskipohjola-komitean toiminta rahoitetaan Pohjoismaiden Ministerineuvoston tuella sekä komiteaan kuuluvien alueiden jäsenmaksuilla. Komitean ProMidNord hankkeen rahoitus tuli Interreg IIIB ohjelmasta sekä rahoittavilta hankepartnereilta. Tilinpäätös esitetään tässä ruotsiksi. (Samtliga belopp i SEK) År 2007 Intäkter Från Nordiska Ministerrådet 994 476 Finansiella poster Resultat före finansiella poster -68 076 Från huvudmännen i Norge 149 220 Finansiella intäkter 58 778 Från huvudmännen i Sverige 141 480 Avgår: Finansiella kostnader -3 638 Från huvudmännen i Finland 323 780 Finansiella poster, netto 55 140 Summa intäkter 1 608 956 Avgår: Kostnader Resultat -12 936 Generella aktiviteter Administration Ersättning administration - ordförandelänet 306 000 Redovisning/revision 225 632 Övriga kostnader 808 Summa administration 532 440 Mittnordenträffar (mötesverksamhet) 219 420 Information Trycksaker 18 688 Annan information 12 000 Representation 3 502 Summa information 34 190 Summa generella aktiviteter 786 050 Speciella aktiviteter Mittnordiskt kulturpris 50 000 Mittnordiskt kulturpris; barn och ungdom 25 000 Mittnordiska Kulturdagar -projekt 210 182 Miljö och Energipris 62 970 Bioenergikonferens 75 000 Miljöuppfostran projekt 196 867 EuroFutures projektmedel 100 000 Projekt NECLA 76 000 ProMidNord - årligt anslag 94 963 Summa speciella aktiviteter 890 982 Kommentit: - Keskipohjola-komitean Interreg III B-projekti Sustainable Development in the Mid Nordic Region eli ProMidNord on saanut toimintaaikanaan 80% niistä jäsenmaksuista, jotka muutoin normaalisti olisi tulotettu Keskipohjola-komitealle. Näin ollen komitealle jäi 20% maksuosuuksista omaan toimintaan. Koska ProMidNord loppui toimintavuoden puolivälissä, tämä otettiin huomioon myös jäsenmaksuissa, joista maksettiin 60% toimintavuonna. Lisäksi jäsenmaksun 20 000 SEK maksoi Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur. NECLAlle (North East Cargo Link) osoitettu tuki sisältää vuosittaisen tukijäsenmaksun yhdistykselle (1 000 SEK) sekä 75 000 SEK hankerahoitusta Keskipohjola-käytävän jatkokehittämistoimille. Summa kostnader 1 677 032 18
Y hteystiedot Keskipohjola-komitean kanslia Jon Hillgren, kansliapäällikkö Landstinget Västernorrland Puh. +46 611 803 55, s-posti: jon.hillgren@lvn.se ja Virpi Heikkinen, komiteasihteeri, Keski-Suomen liitto Puh. +358 14 652 217, s-posti: virpi.heikkinen@keskisuomi.fi www.mittnorden.net 19