140 000 130 000 120 000 Juankosken kuntaliitos 110 000 Maaningan kuntaliitos 100 000 Nilsiän kuntaliitos 90 000 80 000 Karttulan kuntaliitos Vehmersalmen kuntaliitos Toteutuma Ennuste 2001 2005 2010 2015 2020 2025 2030 KUOPION VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN 2030 Koko kaupungin väestöennuste vuoteen 2030 Alueittainen väestöennuste vuoteen 2025
Kuopion kaupunki Tavoite- ja kehittämissuunnitelmat TA 2015:1 ISSN 0785 0352 KUOPION VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN 2030 Koko kaupungin väestöennuste vuoteen 2030 Alueittainen väestöennuste vuoteen 2025 Kuopion kaupunki Talous- ja strategiapalvelu Strateginen maankäytön suunnittelu Kh 28.9.2015 1
2
Sisällys 1. Taustaa... 5 2. Ennustemenetelmä ja perusteita ennusteelle... 6 3. Kuopion väestöennuste ikäryhmittäin vuoteen 2030... 7 Kuopion väestöennuste vuoteen 2030... 7 Syntyvyys ja kokonaishedelmällisyys... 8 Kuolevuus ja kuolleet... 9 Eri ikäryhmien ennusteet... 9 4. Alueittaiset ennusteet vuoteen 2025... 11 Taustatietoa alueittaisista ennusteista... 11 Asuntotuotanto ja uusiin asuntoihin muuttava väestö... 12 Syntyvyys ja hedelmällisyys alueilla... 14 Kuolleisuus alueilla... 15 Luonnollinen väestönkasvu ja muuttoliike alueilla... 15 5. Alueittaisen ennusteen tulokset suuralueittain... 16 Tarkasteltavat suuralueet... 16 Keskusta ja sen lähialueet... 16 Läntinen Puijo... 18 Koillinen alue... 19 Savilahti, Neulamäki, Särkiniemi-Särkilahti, Levänen ja Jynkkä... 20 Eteläinen kaupunkialue... 21 Hiltulanlahti... 23 Entiset kuntakeskukset ja maaseutualueet... 24 Liitteet ja kartat... 26 LIITE 1. Kuopion väestö vuosina 2005-2015 ja ennuste vuoteen 2030 (1.1.), Juankosken väestö vuonna 2015 ja ennuste vuosille 2016, 2020, 2025 ja 2030 (1.1.) LIITE 2. Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin 1.1.2015 LIITE 3. Väestö suunnittelualueittain vuonna 2015 ja ennuste vuosille 2016-2025 (1.1.), Väestö yhteensä LIITE 4. 0-6-vuotiaat LIITE 5. 7-12-vuotiaat LIITE 6. 13-15-vuotiaat LIITE 7. 16-18-vuotiaat LIITE 8. 19-24-vuotiaat LIITE 9. 25-39-vuotiaat LIITE 10. 40-64-vuotiaat LIITE 11. 65-74-vuotiaat 3
LIITE 12. 75-84-vuotiaat LIITE 13. 85+ -vuotiaat LIITE 14 Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina 2005-2014 LIITE 15. Syntyneet suunnittelualueittain vuosina 2005-2014 LIITE 16. Kuolleet suunnittelualueittain vuosina 2005-2014 LIITE 17. Luonnollinen väestönkasvu suunnittelualueittain vuosina 2005-2014 KARTAT Suunnittelualuejako / Kuopion keskeinen kaupunkialue Suunnittelualuejako / Entiset kuntakeskukset ja maaseutualue 4
1. Taustaa Kuopion ikäryhmittäinen väestöennuste vuoteen 2030 laadittiin vuonna 2014 (kh 16.6.2014). Uusi ennuste perustuu vahvan väestönkasvun olettamaan. Ennuste on nyt jaettu suunnittelualueille tulevan kymmenen vuoden ajanjaksolle (2016-2025). Ennuste sisältää Maaningan, jonka kanssa kuntaliitos toteutui vuoden 2015 alusta alkaen. Vuonna 2017 Kuopion kanssa yhdistyvän Juankosken ennuste on sen sijaan Tilastokeskuksen vuonna 2012 laatima ennuste. Kuopion väestöennuste on ns. trendiennuste eli ajatuksena siinä on viime vuosien vahvan väestönkehityksen jatkuminen myös tulevina vuosina. Kuopion väkiluku oli 111 289 henkilöä vuoden 2015 alussa. Lähivuosina kaupungin väestönkasvu on noin 1 200 asukasta vähentyen hieman ennustekauden loppua kohden. Ennustettu väkiluku on noin 116 500 henkilöä vuonna 2020 ja noin 125 000 henkilöä vuonna 2030. Kuopio ja Juankoski mukaan lukien kuopiolaisten määrä on noin 121 000 henkilöä vuonna 2020 ja noin 130 000 henkilöä vuonna 2030. Alueittaisen ennusteen aikajänne on vuoteen 2025 saakka. Suurin ennusteen toteutumiseen vaikuttava tekijä on asuntotuotanto, joka on viety ennusteeseen mahdollisimman tarkasti ja kaikki tällä hetkellä käytettävissä oleva tieto huomioiden. Asuntotuotannon ennustaminen on epävarmaa mm. rakentamisen suhdanteista, maanhankinnan toteutumisesta ja kaavoituksen etenemisestä johtuen. Ensi vuosikymmenelle ennakoitujen asumisen uusien täydennysrakentamisalueiden toteutuminen saattaa viivästyä tai ennustekaudelle voi tulla uusia, vielä nyt ei tiedossa olevia, asuntotuotannon hankkeita nyt mukana olevien lisäksi. Lähivuosien (2015-2019) asuntotuotannon toteutuminen on todennäköisempää ja varmempaa, mutta myöhäisempi ajanjakso 2020-2024 sisältää paljon epävarmuutta, koska useiden sille kaudelle suunnitellut täydennysrakentamisalueiden kaavatyöt eivät ole vielä edes alkaneet. Lisäksi erilaiset alueiden luontoon liittyvät (mm. uhanalaiset kasvit, norot ja liito-oravat) tekijät ovat viime vuosina hankaloittaneet ja viivästäneet uusien asumisen alueiden kaavoitusta. Ennusteet antavat suuntaa-antavaa tietoa ikäryhmien koon kehityksestä koko Kuopion alueella ja suunnittelualueittain. Ennuste on hyödyllinen toimintojen ja palvelujen suunnittelua ajatellen. Toteutuakseen se edellyttää Kuopiolta vahvaa myönteistä kehitystä, työpaikkojen kasvua ja asuntotuotannon toteutumista suunnitellusti. 5
2. Ennustemenetelmä ja perusteita ennusteelle Kuopion väestöennuste on tarkistettu noin 3-4 vuoden välein. Perinteisesti väestöennusteet on laadittu talous- ja strategiapalvelun (väestötiedot) ja strategisen maankäytön suunnittelun (asuntotuotanto) yhteistyönä. Tilastokeskus laatii kunnittaiset väestöennusteet myös noin 4 vuoden välein. Viimeisin Tilastokeskuksen ennuste on vuodelta 2012. Kuopion kaupunki ei ole pystynyt hyödyntämään Tilastokeskuksen ennustetta useastakin syystä. Ensinnäkin Tilastokeskuksen ennuste ei ole reagoinut Kuopion väestönkehityksen muutoksiin ja vuosien saatossa sen osuvuus on ollut huono. Tämä tarkoittaa, että jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan Tilastokeskuksen ennusteet ovat olleet lähes aina aliennusteita Kuopiolle eli Kuopion väestönkasvu on ennustettu niissä toteutunutta heikommaksi. Toiseksi kunnan palvelujen suunnittelussa on tarvittu myös tarkempia alueittaisia ennusteita. Kuopion väestöennusteen lähtötiedot perustuvat Kuopion omiin kuntarekisteritietoihin. Lähtötietoja ovat väestötiedot (menneen kehityksen trendi) yksivuotisikäryhmittäin, syntyvyys äidin iän mukaan, hedelmällisyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Ennusteessa edellisen vuoden toteutunutta väestöä (yksivuotisikäryhmittäin) vanhennetaan vuodella, jonka lisäksi kunkin ikäryhmän kohdalla vaikuttavat muuttoliike ja kuolleisuus. Syntyneet lapset ennustetaan koko kaupungille sekä alueille viime vuosien hedelmällisyyteen perustuen ja kertomalla kunkin hedelmällisen ikäryhmän naiset hedelmällisyyskertoimilla. Muuttoliike on ennustettu alueiden omien muuttoliikekertoimien avulla eli kunkin alueen kohdalla muuttoliike perustuu viime vuosien trendiin lisäten tai vähentäen kunkin ikäryhmän kokoa. Koko kaupungin kuolleisuus on laskettu ensi sijassa Kuopion kuolleisuuteen perustuen, mutta myös joltakin osin Tilastokeskuksen kuolleisuuskertoimia hyödyntäen. Kuopion väestöennuste perustuu alueen myönteiseen kehitysoletukseen. Työpaikkakasvun odotetaan jatkuvan hyvänä ja työllisyystilanteen paranevan. Asuntotuotannon tason edellytetään toteutuvan vähintään lähellä tavoiteltua noin 800 asunnon tasoa ja monipuolisena alueellisesti ja talotyypiltään. Ennusteen mukaan nuorten tulomuutto säilyy korkeana ja nuorten työllistymismahdollisuudet myös hyvänä. Muuttovoiton odotetaan olevan positiivinen lähes kaikissa ikäryhmissä ennustekaudella. 6
3. Kuopion väestöennuste ikäryhmittäin vuoteen 2030 Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kuopion uusi väestöennuste ulottuu vuoteen 2030 saakka. Ennuste perustuu viime vuosien vahvaan väestönkehitykseen ja on selvästi väestönkasvultaan suurempi kuin kaikki aiemmat ennusteet. Kaupungin väestönkasvu nousi vuosina 2012-2014 uudelle ja selvästi korkeammalle tasolle ollen runsaat 1 200 asukasta/vuosi. Myös lähivuosille on odotettavissa vastaavaa kehitystä. Kuopiossa asui noin 111 289 asukasta vuoden 2015 alussa. Ennusteen mukaan väkiluku on noin 121 000 asukasta vuonna 2020 ja noin 130 000 asukasta vuonna 2030. Näissä luvuissa on mukana myös Juankoski, jonka kanssa kuntaliitos tulee toteutumaan vuoden 2017 alusta alkaen. Seuraava kuva esittää Kuopion väestönkehitystä ja ennustetta vuoteen 2030. Tämän raportin muut taulukot eivät sisällä Juankoskea. Tulevien vuosien väestönkasvusta noin 20-35 prosenttia on luonnollista väestönkasvua ja noin 65-80 prosenttia muuttovoittoa. Muuttovoiton osuus on lähivuosina lähelle tuhat asukasta vuodessa pienentyen hieman tasaisesti ennustekaudella. Luonnollinen väestönkasvu on noin 200-300 asukasta vuodessa syntyneiden määrän säilyessä noin 1200-1300 lapsessa/vuosi. Kuolleiden määrä lisääntyy tasaisesti koko ennustekauden ajan. 7
Kuopion muuttovoitto on lisääntynyt viime vuosina. Molemmista sekä ulkomailta että maamme muista kunnista suuntautunut muuttovoitto on kasvanut. Viime vuosina muista kunnista on saatu muuttovoittoa noin 750-830 asukasta/vuosi ja ulkomailta tulleiden muuttovoitto on ollut noin 230 asukasta/vuosi. Muuttovoiton määrän on ennustettu toteutuvan edellisvuosien tasolla, mutta pienentyvän hieman ensi vuosikymmenellä. Ennuste tarkoittaa väestömäärän kasvua lähes kaikissa suunnitteluikäryhmissä. Vuoteen 2030 mennessä ainoastaan 40-64-vuotiaiden määrä vähenee nykyisestä hienoisesti, muissa ikäryhmissä asukkaiden määrä lisääntyy. Koko maan tavoin Kuopion väestön ikärakenne vanhenee, vaikka työikäisten ja lasten määrät lisääntyvät. Vuoteen 2030 mennessä 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa noin 70 prosenttia nykyisestä, mikä tarkoittaa noin 6 000 vanhusta lisää. 0-15-vuotiaiden lasten määrä lisääntyy yli 2 200 lapsella vuoteen 2030 mennessä. Suurin kasvu kohdistuu pieniin lapsiin. Alla oleva kuva esittää eri ikäryhmien muutosta vuoteen 2020 ja 2030. Syntyvyys ja kokonaishedelmällisyys Kuopiossa syntyneiden lasten määrä on noussut väestönkasvun ja kuntaliitosten seurauksena. Vuosina 2012-2014 syntyneiden lasten määrä oli keskimäärin 1 120 lasta/vuosi. Vuoden 2004 jälkeen kokonaishedelmällisyys on säilynyt vuosittain jokseenkin samana ja ainoastaan muutamia korkeamman hedelmällisyyden vuosia on toteutunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. 8
Syntyvyyteen vaikuttaa merkittävästi hedelmällisessä iässä olevien naisten ikäryhmän koko. Kuopion ennusteessa syntyneiden lasten määrä nousee koko ennustekauden, koska hedelmällisessä iässä olevien määrä lisääntyy. Jo toteutuneet kuntaliitokset ja vuonna 2017 toteutuva kuntaliitos nostavat myös osaltaan syntyneiden määrää. Ennusteessa kokonaishedelmällisyyden on arvioitu säilyvän hyvin samalla tasolla, noin 1,65 lapsessa jokaista hedelmällisessä iässä olevaa naista kohden. Tämä on ollut keskimääräinen taso myös viime vuosina. Koko maassa kokonaishedelmällisyys yltää hieman Kuopion tasoa korkeammalle ollen keskimäärin 1,8 lapsen tienoilla jo useita vuosia. Kuopiossa ainoastaan vuosina 2010 ja 2012 syntyvyyden taso ylitti pitkän aikavälin hedelmällisyystrendin ollen hieman yli 1,7 lasta. Kuopiossa ikäryhmittäinen hedelmällisyys on muuttunut hieman viime vuosina koko maan tavoin. Korkein hedelmällisyysluku on tällä hetkellä 30-32-vuotiaiden kohdalla, kun se kymmenen vuotta sitten kohdistui hieman tätä nuorempien osalle. Ensisynnyttäjien keskiikä on myös edelleen hieman jatkanut nousuaan viime vuosina koko maassa (v. 2011 oli 28,4 v.). Kuolevuus ja kuolleet Kuolevuus on alentunut jatkuvasti koko maassa ja vastaavan kehityksen arvioidaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tilastokeskus on ennakoinut, kuinka kuolleisuus alenee tulevaisuudessa ja elinajanodote muuttuu ajassa. Kuopion ennusteessa on käytetty omia kaupungin toteutumasta laskettuja kuolleisuuskertoimia eri ikäryhmille. Näitä kertoimia on muunnettu ajassa Tilastokeskuksen kerrointen tavoin. Jonkin verran on Kuopion omia kertoimia mukailtu Tilastokeskuksen laatimilla kuolleisuuskertoimilla mm. ikääntyvien ikäryhmissä. Ikääntyneiden määrän kasvu heijastuu kuolleiden määrän kasvuna koko ennustekauden. Kuolleiden määrän kasvu on kuitenkin verrattain hidasta elinajan odotteen pidetessä. Eri ikäryhmien ennusteet Seuraavissa kuvissa on esitetty Kuopion väestön ikäryhmien kehitys vuosina 1995-2015 ja ennuste vuoteen 2030 saakka. Lasten ikäryhmiin on ennustettu väestönkasvua, joka painottuu pienten ikäryhmiin. Työikäisten määrät säilyvät jokseenkin ennallaan, ainoastaan nuorten aikuisten (25-39 v.) ikäryhmän ennustetaan kasvavan. Suurimmat absoluuttiset ja suhteelliset muutokset tapahtuvat ikääntyvissä. Juankosken väestötiedot eivät sisälly kuvien lukuihin. 9
10
4. Alueittaiset ennusteet vuoteen 2025 Taustatietoa alueittaisista ennusteista Kuopion alueittainen ennuste sisältää keskeisen kaupunkialueen, entisten kuntakeskusten sekä maaseutualueiden ennusteet. Ennuste on laadittu kymmenen vuoden ennustejaksolle ulottuen vuoteen 2025 saakka. Edellisvuosien toteutuneen trendikehityksen lisäksi alueen tulevaan tilanteeseen vaikuttaa asuntotuotanto, joka on pyritty ennakoimaan mahdollisimman tarkkaan. Lähivuosien (2015-2019) asuntotuotanto on kesällä 2015 kaupunginhallituksessa (16.6.2015) hyväksytyn ohjelmoinnin mukainen ja seuraava kausi (vuodet 2020-2024) on ennustettu kaiken nyt käytettävissä olevan tiedon avulla. Myöhemmän kauden asuntotuotannon ohjelmoinnista on keskusteltu ja se on periaatteiltaan hyväksytty kaupunkisuunnitteluryhmässä 2.9.2015. Yhteensä tulevalle kymmenvuotiskaudelle on viety noin 8 400 asunnon tuotanto, mikä tarkoittaa keskimäärin 840 asunnon valmistumista vuosittain. Näistä noin 7 600 asunnon tuotanto on ennustettu kaupunkialueelle ja noin 750 asunnon tuotanto yhteensä entisiin kuntakeskuksiin (Vehmersalmi, Karttula, Nilsiä ja Maaninka) sekä maaseutualueille. Ennusteen osuvuus heikkenee vuoden 2020 jälkeen, koska jälkimmäisen viisivuotiskauden (vuodet 2020-2024) asuntotuotanto on epävarmempi toteutumaan. 11
Alueittainen ennuste on laadittu excel-ohjelmalla koko kaupungin ennusteen tavoin. Jokaisen suunnittelualueen ennuste on laadittu omassa tiedostossaan, jonka jälkeen alueiden ennusteet on yhdistetty. Alueiden ennusteiden täsmäytys ja tasapainotus koko kaupungin ennusteeseen on tehty työn loppuvaiheessa. Ennuste on pyöristetty kymmenille, eikä sukupuoli ole enää mukana siinä. Pääsääntöisesti koko väestö on ennustettu alueille, vaikka Kuopiossa on kirjoilla vuosittain ns. alueetonta väestöä. Alueettomat ovat väliaikaisesti ulkomailla asuvia, laitoksissa asuvia, osoitetietojaan ei ilmoittavia henkilöitä tms. kuopiolaisia henkilöitä, joilla ei ole vakituista osoitetta Kuopiossa. Vuoden 2015 alussa Kuopioon asuvaksi oli kirjoittautunut 1 143 kyseiseen ryhmään kuuluvaa henkilöä. Alueettomien määrä väheni Kuopiossa merkittävästi vuoden 2015 alussa, kun koko maassa uudistuneen käytännön mukaan suuri osa laitospaikoista kirjattiin alueille. Tämän takia usealla vanhusten asumispalveluja tai laitospaikkoja käsittävällä alueella väestönmäärä kasvoi edellisvuodesta. Asuntotuotanto ja uusiin asuntoihin muuttava väestö Asuntotuotanto on eniten alueittaisen ennusteen osuvuuteen vaikuttava tekijä. Mikäli asuntotuotanto ei toteudu ennustetusti (jää vähäisemmäksi tai viivästyy ajassa), alueittainen väestönkehitys jää ennustettua pienemmäksi. Asuntotuotannon vaikutus ja uusiin asuntoihin muuttava väestö ennustetaan alueille mahdollisimman tarkasti (talotyyppi ja hallintamuoto). Viime vuosina tietyn tyyppisiin uusiin asuntoihin muuttavaa väestöä on seurattu tarkasti ja muuttava väestö ennustetaan näiden tietojen perusteella. Esimerkiksi keskustan omistuskerrostaloasuntoihin muuttava väestö eroaa ikärakenteeltaan huomattavasti esimerkiksi vuokrakerrostalojen väestöstä. Myös maaseudun omakotitaloihin muuttava väestö on hieman erilaista ikärakenteeltaan ja talouksien kooltaan kuin kaupunkialueen omakotitaloihin muuttava väestö. Vastaavasti uusien rivitalojen taloudet eroavat selvästi omakotitalojen tai kerrostalojen talouksista. Seuraava taulukko kuvaa eri ennusteissa käytettyä asuntokuntien keskikokoa erityyppisissä asuntotyypeissä. Jokaisen asuntotyypin kohdalla myös väestön ikärakenne eroaa toisistaan. Uusiin asuntoihin muuttavien asuntokuntien keskimääräinen koko Asuntokunnan keskimääräinen koko ENNUSTE 2007 ENNUSTE 2011 ENNUSTE 2014 Asuntotyyppi ja sijainti 1 KERROSTALO OMISTUS KESKUSTA 1,6 1,3 1,3 2 KERROSTALO OMISTUS MUUALLA 1,8 1,8 1,8 3 KERROSTALO OPISKELIJAT 1,0 1,0 1,0 4 KERROSTALO VUOKRA 1,7 1,7 1,7 5 RIVITALO OMISTUS 2,6 2,1 2,2 6 OMAKOTITALO KAUPUNKIALUE 3,6 3,5 3,5 7 OMAKOTITALO MAASEUTU 3,2 3,0 3,0 12
SUUNNITTELUALUETTAISET ENNUSTEET VUOTEEN 2024 NYKYINEN ASUNTOKANTA edellisvuoden alun väestöä vanhennetaan vuodella yksivuotisikäryhmittäin + syntyvyys (alueen omat hed. kertoimet) - kuolleisuus +/- muuttoliike (nettomuuttokert.) = väestönkehitys ikäryhmittäin UUDET ASUNNOT - uusiin asuntoihin muuttavan väestön määrä vuosittain ja yksivuotisikäryhmittäin - muuttava väestö ennustetaan eri talotyyppeihin ja hallintamuotoihin viime vuosien seuratun toteutuman perusteella = väestönkehitys ikäryhmittäin VÄESTÖENNUSTEET ALUEITTAIN JA IKÄRYHMITTÄIN Alueittainen ennuste perustuu väestönkehityksen ennustamiseen nykyisissä (vanhoissa) asunnoissa sekä uusissa asunnoissa. Sellaisilla alueilla, joilla uusia asuntoja ei ole suunniteltu rakennettavan, väestöennuste on suoraan vanhan kannan ennuste. Esimerkiksi vuoden 2016 ennusteen lähtökohtana on vuoden 2015 yksivuotisikäryhmittäinen väestö, jota vanhennetaan vuodella. Muuttoliike ja kuolleisuus vaikuttavat ikäryhmien kokoon, jonka jälkeen uusiin asuntoihin muuttavat lisätään ennusteeseen. Jokaisen vuoden syntyneet ennustetaan alueelle alueen omien hedelmällisyyskertoimien avulla. Seuraava taulukko esittää ennusteen asuntotuotantolukuja suunnittelualueittain. Uusiin asuntoihin muuttava väestö on viety ennusteeseen vuosittain, suunnittelualueittain, talotyypeittäin ja ikäryhmittäin. 13
Ennusteeseen viety asuntotuotanto alueittain (2015) Asuntotuotanto Asuntotuotanto 2015-19 2020-24 Yhteensä E1 Keskusta (ml. Maljalahti ja Valkeinen) 700 790 1 490 E2 Niirala 0 0 0 E3 ja E5 Haapaniemi-Siikalahti (Sakkyn alue) 50 450 500 E4 Rönö ja sen lähisaaret 7 0 7 C1 Puijonlaakso - Taivaanpankko 502 50 552 C21 Julkula 160 0 160 C22 Niuva - Länsipuijo - Rypysuo 25 0 25 C3 Puijonsarvi (Päiväranta) 130 40 170 C4 Puijo (Inkilänmäki-Pihlajalaakso) 375 0 375 D1 Itk.-Männistö-Linnanpelto (Pappilanmäki) 419 0 419 D2 Saarijärvi - Rahusenkangas 0 0 0 D3 Kettulanlahti 0 0 0 D4 Kelloniemi - Likolahti 0 240 240 F21 Neulamäki 0 150 150 F1 Savilahti-Savisaari 90 500 590 H21 Särkiniemi-Särkilahti 53 0 53 H11 ja G Levänen ja Pieni Neulamäki 0 220 220 H12 Jynkkä (Rauhalahden alue) 0 100 100 H14 Litmanen 13 10 23 H16 Pirtti 462 120 582 H17 Lehtoniemi 663 540 1 203 H18 Rautaniemi 133 80 213 J11 Pitkälahti 0 0 0 J13-J15 Hiltulanlahti-Kiviharju-Vanuvuori 218 320 538 B Sorsasalo 0 0 0 KAUPUNKIALUEET YHTEENSÄ 4 000 3 610 7 610 386-388 Melalahti ja Riistaveden alueet 50 55 105 464-466 Etelä-Kuopion kylät 104 105 209 467-468 Länsirannan kylät 38 32 70 482-484 Ranta-Toivala, Jännevirta ja Kurkiharju 31 33 64 501 Vehmersalmi 17 17 34 601 Karttula 42 48 90 700 Nilsiä 40 50 90 602 Maaninka 38 50 88 MAASEUTUALUEET YHTEENSÄ 360 390 750 KAUPUNKI YHTEENSÄ 4 360 4 000 8 360 Syntyvyys ja hedelmällisyys alueilla Syntyvyyteen vaikuttavat hedelmällisyyskertoimet eroavat paljon toisistaan eri suunnittelualueilla. Hedelmällisyyskertoimet saattavat olla jopa kolme kertaa pienemmät keskustassa ja sen lähialueilla verrattuna pientalovaltaisiin omakotitaloalueisiin. Matalimmat hedelmällisyyskertoimet ovat keskustassa (E1) ja korkeimmat Rautaniemessä (H18). Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaista hedelmällisessä iässä olevaa naista kohden syntyy Rautaniemessä yli neljä kertaa enemmän lapsia kuin keskustan alueella. Asiaa voidaan selittää sillä, että keskustaan sijoittuu paljon opiskelijoita ja muita yksinasuvia, koska asunnot 14
ovat siellä keskimäärin pieniä. Pientaloalueilla asutaan sen sijaan suuremmissa asunnoissa, mikä mahdollistaa perhekoon kasvattamisen. Omakotitalovaltainen talotyypistö ennustaa alueelle korkeaa syntyvyyttä, joka kuitenkin muuttuu jonkin verran ajassa alueen vanhetessa. Kuolleisuus alueilla Alueittaisessa ennusteessa käytetään samoja kuolleisuuskertoimia kaikilla alueilla. Tämä aiheuttaa tiettyä harhaa ennusteeseen, jota on pyritty poistamaan ikääntyvien osalta muuttoliikekerrointen lievän muuntelun avulla. Todellisuudessa kuolleisuudessa voi olla hyvinkin suuria eroja alueiden välillä. Luonnollinen väestönkasvu ja muuttoliike alueilla Alueen väestön ikärakenne heijastuu paljolti luonnollisen väestönkasvun tilanteeseen alueella. Luonnollinen väestönkasvu on ollut positiivinen lähes kaikilla kaupunkialueen suunnittelualueilla vuosittain. Viime vuosina ainoastaan Keskustassa, Haapaniemellä ja Itkonniemi-Linnanpelto-Männistö -alueella ovat kuolleiden määrät ylittäneet syntyneiden lasten määrän ja alueiden väestömäärät ovat vähentyneet jo vuosittain tästä syystä (vanhassa asuntokannassa). Näillä alueilla muuttoliike on kuitenkin ollut useina vuosina positiivinen uudisrakentamisen myötä, ja sen takia alueiden väkiluvut eivät ole laskeneet. Kuopion maaseutualueilla on ollut useita negatiivisen luonnollisen väestönkasvun alueita. Kunkin alueen vanhoissa asunnoissa tapahtuva muuttoliike on ennustettu alueen omien muuttoliikekerrointen avulla. Hyvin uusilla alueilla on käytetty asuntokannaltaan samantyyppisen alueen muuttoliikekertoimia. Tyypillisesti alueen väestömäärä laskee, mikäli alueelle ei rakenneta uusia asuntoja. Pääsääntöisesti muuttoliike on vanhoissa asunnoissa negatiivinen sen verran, ettei luonnollinen väestönkasvu riitä pitämään alueen väestömäärää edes ennallaan. Joillakin pientaloalueilla tämä voi olla mahdollista ja muuttoliike voi lisätä väestömäärää yksittäisinä vuosina. Pitkässä trendissä näilläkin alueilla tapahtuu kuitenkin asumisväljyyden kasvua ja väestön hidasta vähenemistä. 15
5. Alueittaisen ennusteen tulokset suuralueittain Tarkasteltavat suuralueet Alueittainen ennuste tarkoittaa väestömäärän kasvua lähes kaikille Kuopion suunnittelualueille ja väestömäärä vähenee vain joillakin yksittäisillä alueilla. Seuraavana suunnittelualueiden kehitystä on tarkasteltu ns. suuralueina, joita ovat: Keskusta ja sen lähialueet: Keskusta (E1), Niirala (E2), Haapaniemi-Siikalahti (E3, E5) ja Rönö (E4) Läntinen Puijo: Puijonlaakso-Taivaanpankko (C1), Julkula (C21), Niuva-Länsipuijo- Rypysuo (C22) Koillinen alue: Puijonsarvi (Päiväranta) (C3), Puijo (Inkilänmäki-Pihlajalaakso) (C4), Itkonniemi-Männistö-Linnanpelto (D1), Saarijärvi-Rahusenkangas (D2), Kettulanlahti (D3), Kelloniemi (D4) ja Sorsasalo (B) Savilahti-Neulamäki-Särkiniemi-Levänen-Jynkkä: Savilahti-Savisaari (F1), Neulamäki (F21), Särkiniemi-Särkilahti (H21), Levänen-Pieni Neulamäki (H11, G), Jynkkä (H12) Eteläinen kaupunkialue: Litmanen (H14), Pirtti (H16), Lehtoniemi-Keilankanta (H17), Rautaniemi (H18), Pitkälahti (J11) Hiltulanlahti: Hiltulanlahti, Vanuvuori ja Kiviharju (J13-J15) Entiset kuntakeskukset ja maaseutualue: Länsi-Riistavesi (386), Itä-Riistavesi (387), Melalahti (388), Puutossalmi (464), Pellesmäki (465) Kurkimäki (466), Haminalahti (467), Hirvilahti (468), Ranta-Toivala(482), Jännevirta (483), Kurkiharju (484), Vehmersalmi (501), Karttula (601), Maaninka (602), Nilsiä (701-703) Keskusta ja sen lähialueet Keskustan ja sen lähialueet -suuralueeseen lasketaan Keskustan, Niiralan, Haapaniemen ja Rönön suunnittelualueet. Keskustassa uusia asuntoja rakennetaan tällä hetkellä Maljalahden alueelle ja eri puolille keskustaa hajarakentamisena. Vuonna 2018 alkaa Valkeisen rantaalueen rakentaminen Sairaalakadun puolella. Haapaniemen alueelle sijoittuu mittavaa asuntorakentamista vuodesta 2018 alkaen, kun Sakkyn alueen rakentaminen käynnistyy Mölymäellä. Niiralan alueelle ei ole tiedossa merkittävää uudisrakentamista. Rönössä yksi asumiseen kaavoitettu uusi tontti rakennetaan tulevalla viisivuotiskaudella. 16
Kerrostalopainotteinen asuntotuotanto Rivitalopainotteinen asuntotuotanto Omakotitalopainotteinen asuntotuotanto Alue: Alue tarkemmin: 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2015-19 2020-24 Yht. E1 Keskusta (ml. Maljalahti ja Valkeinen) 700 790 1 490 E2 Niirala 0 0 0 E3 Haapaniemi (Sakkyn alue) 50 450 500 E4 Rönö ja sen lähisaaret 7 0 7 KESKUSTA JA SEN LÄHIALUEET 757 1 240 1 997 Koko keskustan ja sen lähialueiden väestömäärä lisääntyy reilut 1 700 asukkaalla. Väestönkasvu sijoittuu Keskustan ja Haapaniemen alueelle, kun taas Niiralan väestömäärä vähenee hieman tulevina vuosina. Rönön väestömäärä säilynee jokseenkin ennallaan. Lasten ja nuorten, nuorten työikäisten sekä ikääntyvien määrät lisääntyvät alueella. Edellä olevassa taulukossa on esitetty keskustan ja sen lähialueiden asuntotuotannon määrä viisivuotiskausittain. Yhteensä koko alueelle tulee noin 2000 uutta asuntoa koko kymmenvuotiskaudella. Lähes kaikki uudet asunnot toteutuvat kerrostaloihin, joihin muuttaa paljon pieniä talouksia. Tähän syynä on pienten asuntojen suuri määrä uusissa kerrostaloissa. 17
Läntinen Puijo Läntisen Puijon -suuralueeseen luetaan Puijonlaakso-Taivaanpankon, Julkulan ja Niuva- Länsipuijo-Rypysuon alueet. Kaikille alueen suunnittelualueille rakennetaan uusia asuntoja tulevalla viisivuotiskaudella ja alueen väestömäärä lisääntyy vuoteen 2021 saakka, jonka jälkeen väestönkehitys tasaantuu. Lähivuosina asuntorakentaminen on vilkasta Puijonlaakson etelärinteen alueella ja tälle alueelle valmistuu yhteensä noin 550 asuntoa. Nyt rakenteilla olevan Länsipuijon täydennysrakentamisalueen viimeiset rivitaloasunnot valmistuvat vuosina 2015-2016 ja Julkulanniemen täydennysrakentamisalueen rakentaminen alkaa vuonna 2017. Läntisen Puijon alueen väestömäärä lisääntyy noin 1 200 asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Kaikilla suunnittelualueilla väestömäärä lisääntyy ja selvästä eniten Puijonlaakson alueella, jossa kasvu on lähes 1 000 asukasta vuoteen 2025 mennessä. Puijonlaakson uudet asunnot ovat kerrostaloasuntoja, joista noin puolet on vuokra-asuntoja. Lasten määrät lisääntyvät alueella ennustekaudella. 18 Kerrostalopainotteinen asuntotuotanto Rivitalopainotteinen asuntotuotanto Omakotitalopainotteinen asuntotuotanto Alue: Alue tarkemmin: 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2015-19 2020-24 Yht. C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko 502 50 552 C21 Julkula 160 0 160 C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo 25 0 25 LÄNTINEN PUIJO 687 50 737
Koillinen alue Koillinen alue on suuralueena hyvin laaja kokonaisuus. Seuraavat suunnittelualueet kuuluvat tässä tarkastelussa siihen: Puijonsarvi (Päiväranta), Puijo (Inkilänmäki-Pihlajalaakso), Itkonniemi-Männistö-Linnanpelto, Saarijärvi-Rahusenkangas, Kettulanlahti, Kelloniemi ja Sorsasalo. Koillisen alueen väestömäärä lisääntyy ennustekaudella uuden asuntorakentamisen seurauksena. Pappilanmäki ja Pihlajalaakso rakennetaan loppuun lähivuosina ja uusia täydennysrakentamisen kohteita käynnistyy Linnanpellolla ja Päivärannassa (Niiralan Kulman korttelien uudisrakentaminen). Männistössä Mäntykampus -kortteli rakennetaan loppuun ja ensi vuosi kymmenellä alkaa Kelloniemen alueella täydennysrakentaminen. Kerrostalopainotteinen asuntotuotanto Rivitalopainotteinen asuntotuotanto Omakotitalopainotteinen asuntotuotanto Alue: Alue tarkemmin: 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2015-19 2020-24 Yht. C3 Puijonsarvi (Päiväranta) 130 40 170 C4 Puijo (Inkilänmäki-Pihlajalaakso) 375 0 375 D1 Itk.-Männistö-Linnanp.(Pappilanm.) 419 0 419 D2 Saarijärvi-Rahusenkangas 0 0 0 D3 Kettulanlahti 0 0 0 D4 Kelloniemi 0 240 240 B Sorsasalo 0 0 0 KOILLINEN ALUE 924 280 1 204 19
Väestömäärä lisääntyy alueella ensi vuosikymmenen vaihteeseen saakka, jonka jälkeen väestönkasvu tasaantuu. Vuonna 2025 väestömäärä on ennusteen mukaan noin 19 600 asukasta eli lähes 1 500 asukasta nykyistä enemmän. Suurin väestönkasvu sijoittuu Pihlajalaakson alueelle (+790 henkilöä) sekä Itkonniemi-Männistö-Linnanpelto alueelle (+520 henkilöä). Pientä kasvua tapahtuu myös Päivärannassa ja Kelloniemessä. Kettulanlahden väestömäärän ennustetaan säilyvän lähelle nykyistä ja Saarijärven alueella väestömäärä vähenee hieman. Alueelle valmistuu suurelta osin kerrostaloasuntoja, mutta myös rivitaloasuntoja Pihlajalaakson alueella. Pienten ja alakouluikäisten lasten määrä lisääntyy. Savilahti, Neulamäki, Särkiniemi-Särkilahti, Levänen ja Jynkkä Aluekokonaisuus käsittää uuden Savilahti-Savisaaren alueen, Neulamäen, Särkiniemi- Särkilahden alueen sekä Jynkkä-Leväsen kokonaisuuden. Tällä alueella väestömäärä säilyy lähivuosina jokseenkin samana ja alkaa lisääntyä ensi vuosikymmenellä. Vuonna 2018 alkaa rakentaminen Savilahdessa, joka on merkittävin Kuopion asuntotuotantoalue 2020-luvulla. Yhteensä koko suuralueelle on ennustettu valmistuvan reilut 1 100 uutta asuntoa, joista suurin osa on kerrostaloissa. 2020-luvulla alkaa Rauhalahden uuden täydennysrakentamisalueen rakentaminen Leväsen suunnittelualueella. Ennustekauden lopulle on ennakoitu myös Jynkän ja Neulamäen täydentämistä. Koko alueen väestömäärä säilyy lähellä nykyistä tällä vuosikymmenellä. Väestömäärä alkaa kasvaa 2020-luvulla ja ennusteen mukaan koko alueella asuu reilu tuhat asukasta nykyistä enemmän vuonna 2025. Tämä edellyttää Savilahden noin 100 asunnon vuosituotantoa ja uusien täydennysrakentamisalueiden toteutumista. Väestömäärä on noin 14 900 asukasta vuonna 2025, josta Savilahteen on ennustettu noin 1 100 asukasta. Kerrostalopainotteinen asuntotuotanto Rivitalopainotteinen asuntotuotanto Omakotitalopainotteinen asuntotuotanto Alue: Alue tarkemmin: 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2015-19 2020-24 Yht. F21 Neulamäki (täydentämistä) 0 150 150 F1 Savilahti-Savisaari 90 500 590 H21 Särkiniemi-Särkilahti 53 53 H11 Levänen (Rauhalahden alue) 0 220 220 H12 Jynkkä (täydentämistä) 0 100 100 SAVILAHTI, NEULAMÄKI JA VÄLIALUE 143 970 1 113 20
Eteläinen kaupunkialue Eteläinen kaupunkialue on Litmasen, Pirtin, Rautaniemen, Lehtoniemi-Keilankannan ja Pitkälahden alueet käsittävä kokonaisuus. Tämä alue on ollut Kuopion kasvualueena jo noin 30 vuoden ajan. Petosen (Litmanen + Pitkälahti) rakentaminen tapahtui 1980- ja 1990- luvuilla ja Saaristokaupungin rakentaminen käynnistyi 2000-luvulla. Petosen alueeseen luetaan Litmanen, Pitkälahti sekä Pirtin keskustan alueet. Saaristokaupunki käsittää taas Pirtistä Pirttiniemen ja Savolanniemen sekä Rautaniemen ja Lehtoniemi-Keilankannan alueet. Uusia asuntoja valmistuu ennustekaudella Saaristokaupungin alueille: Pirttiin, Rautaniemeen ja Lehtoniemi-Keilankannan alueelle. Lehtoniemessä rakentaminen painottuu Keilanrinteen, Matkusniemen ja Kuikkalammen alueille. Suurin osa näille alueille tulevista asunnoista on kerrostaloissa, mutta rivitaloja valmistuu myös Keilanrinteen alueelle, Pirttiniemeen, Savolanniemeen ja Rautaniemeen. Ennustekaudella (vuodet 2015-2024) alueelle ennustetaan valmistuvan noin 2 000 uutta asuntoa. 21
Kerrostalopainotteinen asuntotuotanto Rivitalopainotteinen asuntotuotanto Omakotitalopainotteinen asuntotuotanto Alue: Alue tarkemmin: 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2015-19 2020-24 Yht. H14 Litmanen 13 10 23 H16 Pirtti 462 120 582 H17 Lehtoniemi 663 540 1 203 H18 Rautaniemi 133 80 213 J11 Pitkälahti 0 0 0 ETELÄINEN KAUPUNKIALUE 1 271 750 2 021 Tällä hetkellä eteläisellä kaupunkialueella asuu noin 21 400 asukasta. Tästä noin 10 000 asukasta sijoittuu Saaristokaupungin alueelle ja noin 11 400 asukasta Petosen alueelle. Ennustekaudella väestömäärä lisääntyy yhä, vaikka Litmasen väkiluku on ollut jo pitkään laskeva. Väestönkasvun ennustetaan tasaantuvan 2020-luvulla ja ennustettu väestömäärä on noin 23 700 asukasta vuonna 2025. Suurin väestönkasvu sijoittuu Lehtoniemen alueelle, mutta myös Pirttiin ja Rautaniemeen. Litmasen väestömäärä vähenee hitaasti koko ennustekauden ajan. 22
Hiltulanlahti Hiltulanlahden ennuste sisältää myös Kiviharjun ja Vanuvuoren alueet. Yhteensä alueella asui noin 550 henkilöä vuoden 2015 alussa. Hiltulanlahteen rakennetaan Kuopion tulevien vuosien omakotitalotuotanto. Rakentaminen käynnistyi kesällä 2015 ja jatkuu noin 60 omakotitalon vuosivauhtia aina ensi vuosikymmenelle saakka. Tällä hetkellä rakentaminen painottuu Hiltulanlahti I alueelle, joka sijaitsee suurelta osin entisen viitostien ja moottoritien välisellä alueella. Parin vuoden kuluttua rakentaminen etenee moottoritien länsipuolelle ja viimeisimpänä kaavoitetaan ja rakennetaan Puutossalmen tien puoleinen alueen itäosa. Yhteensä Hiltulanlahden alueelle sijoittuu noin 550 omakotitaloasuntoa ja kymmenkunta rivitaloa. Osayleiskaavan mukaan alueen väestömäärä kasvaa maksimissaan noin 3 000 asukkaaseen, josta noin 500 sijoittuu vanhaan asuntokantaan ja noin 2 500 uusiin asuntoihin. Kerrostalopainotteinen asuntotuotanto Rivitalopainotteinen asuntotuotanto Omakotitalopainotteinen asuntotuotanto Alue: Alue tarkemmin: 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2015-19 2020-24 Yht. J15 Hiltulanlahti 218 320 538 Hiltulanlahden ennustettu väestömäärä on noin 2 300 asukasta vuonna 2025. Vuoden 2017 alkuun mennessä asukasmäärä lisääntyy reilut 100 asukkaalla, ja sen jälkeen vuodessa noin 200 asukkaalla. Tämä edellyttää noin 60 uuden omakotitalon valmistumista vuosittain. Lasten määrät lisääntyvät voimakkaasti vuosittain. 23
Entiset kuntakeskukset ja maaseutualueet Entiset kuntakeskukset ja maaseutualueet käsittävät alueellisesti laajan kokonaisuuden, johon sisältyvät seuraavat suunnittelualueet: Riistavesi = Länsi-Riistavesi, Melalahti, Itä-Riistavesi (386-388) Etelä-Kuopion kylät = Puutossalmi, Pellesmäki, Kurkimäki (464-466) Länsiranta = Haminalahti ja Hirvilahti (467 ja 468) Ranta-Toivala, Jännevirta ja Kurkiharju (482-484) Verhmersalmi (501) Karttula (601) Maaninka (602) Nilsiä (701-703) Alue on melko heterogeeninen: Se käsittää entisiä kuntakeskuksia, maaseutukyliä sekä harvaan asuttua maaseutua. Mm. Etelä-Kuopion alueella väestömäärä on lisääntynyt paljon viime vuosina ja väestörakenne on nuorentunut. Kauempana sijaitsevissa maaseutukylissä väestörakenne on vanhempi tai vanhentumassa nopeasti. Koko alueella on paljon lapsia ja nuoria, koska viime vuosikymmeninä melko suuri määrä Kuopion omakotitaloista on valmistunut tälle suuralueelle. 24
Kerrostalopainotteinen asuntotuotanto Rivitalopainotteinen asuntotuotanto Omakotitalopainotteinen asuntotuotanto Alue: Alue tarkemmin: 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2015-19 2020-24 Yht. 386-388 Melalahti ja Riistaveden alueet 50 55 105 464-466 Etelä-Kuopion kylät 104 105 209 467-468 Länsirannan alue 38 32 70 482-484 Ranta-Toivala, Jännevirta ja Kurkiharju 31 33 64 501 Vehmersalmi 17 17 34 601 Karttula 42 48 90 700 Nilsiä 40 50 90 602 Maaninka 38 50 88 MAASEUTUALUEET YHTEENSÄ 360 390 750 Entisissä kuntakeskuksissa ja maaseutualueella asui yhteensä noin 23 300 asukasta vuoden 2015 alussa. Alueen väestömäärä on säilynyt viime vuosina jokseenkin samana, kun osalla alueita väestömäärä on lisääntynyt ja osalla alueista vähentynyt vuosittain. Eniten väestömäärä on lisääntynyt Etelä-Kuopion alueella, Riistavedellä sekä Haminalahden suunnittelualueella. Ennustekaudella alueelle rakennetaan uusia asuntoja ja väestömäärä lisääntyy hieman vuoteen 2025 mennessä. Tämä edellyttää tasaista vuosittaista asuntorakentamista eli keskimäärin 60-85 uuden asunnon vuosituotantoa yhteensä. Ennusteen mukaan lasten ja nuorten määrät säilyvät lähellä nykyistä vuoteen 2025 saakka. 25
Liitteet ja kartat 26
LIITE 1. KUOPION VÄESTÖ VUOSINA 2005-2015 JA ENNUSTE VUOTEEN 2030 (1.1.) Ennuste ei sisällä Juankosken tietoja VUOSI 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 25-39 40-64 65-74 75- YHT. 2005 6 730 6 153 3 237 3 377 9 232 17 581 31 036 7 117 6 055 90 518 2006 6 693 5 986 3 293 3 411 9 195 17 591 31 175 7 103 6 300 90 747 2007 6 623 5 892 3 203 3 521 9 218 17 441 31 197 7 400 6 462 90 957 2008 6 585 5 742 3 123 3 564 9 380 17 378 31 591 7 278 6 674 91 315 2009 6 611 5 675 3 094 3 651 9 308 17 651 31 784 7 409 6 773 91 956 2010 6 717 5 569 3 056 3 569 9 491 17 889 31 896 7 531 6 934 92 652 2011 1) 7 043 5 847 3 117 3 626 9 803 18 642 33 145 8 186 7 384 96 793 2012 7 100 5 888 3 048 3 577 9 956 18 861 32 795 8 732 7 476 97 433 2013 2) 7 673 6 317 3 243 3 783 10 543 20 313 34 840 10 082 8 392 105 186 2014 7 708 6 388 3 203 3 663 10 799 21 031 34 363 10 583 8 637 106 375 2015 3) 8 101 6 607 3 397 3 675 11 273 22 054 35 393 11 560 9 229 111 289 Ennuste 2016 8 270 6 720 3 330 3 820 11 110 22 630 35 190 12 150 9 310 112 540 2017 8 370 6 750 3 400 3 810 11 120 23 120 35 160 12 370 9 670 113 770 2018 8 490 6 780 3 390 3 900 10 920 23 480 34 960 13 120 9 630 114 670 2019 8 590 6 820 3 490 3 810 10 940 23 780 34 740 13 630 9 770 115 580 2020 8 660 6 870 3 520 3 890 10 830 24 090 34 640 14 050 9 950 116 500 2021 8 760 6 990 3 470 3 870 10 840 24 340 34 520 14 270 10 360 117 420 2022 8 840 7 100 3 430 4 000 10 770 24 490 34 420 14 360 10 940 118 350 2023 8 900 7 170 3 410 4 020 10 850 24 580 34 520 14 300 11 530 119 290 2024 8 920 7 280 3 490 3 970 10 940 24 570 34 640 14 160 12 140 120 110 2025 8 930 7 360 3 570 3 920 10 960 24 630 34 720 14 100 12 750 120 940 2026 8 930 7 420 3 630 3 880 11 060 24 740 34 740 14 070 13 280 121 760 2027 8 930 7 510 3 680 3 980 10 960 24 900 34 790 14 080 13 750 122 580 2028 8 940 7 570 3 710 4 070 11 040 24 910 34 730 14 070 14 340 123 390 2029 8 950 7 610 3 710 4 140 11 030 24 950 34 910 14 010 14 880 124 200 2030 8 960 7 630 3 780 4 190 11 060 24 970 35 080 13 960 15 370 125 000 1) Kuopion ja Karttulan kuntaliitos toteutui vuoden 2011 alusta alkaen. 2) Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos toteutui vuoden 2013 alusta alkaen. 3) Kuopion ja Maaningan kuntaliitos toteutuu vuoden 2015 alusta alkaen. JUANKOSKEN VÄESTÖ VUONNA 2015 JA ENNUSTE VUOSILLE 2016, 2020, 2025 JA 2030 (1.1.) Tilastokeskuksen ennuste VUOSI 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 25-39 40-64 65-74 75- YHT. 2015 3) 253 230 154 150 194 574 1 927 757 643 4 882 Ennuste 2016 265 261 141 137 197 590 1 867 782 631 4 871 2020 249 253 129 128 170 539 1 675 886 635 4 664 2025 231 241 127 123 159 495 1 470 851 780 4 477 2030 219 227 123 117 161 474 1 313 796 893 4 323
LIITE 2. KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN JA IKÄRYHMITTÄIN 1.1.2015 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 25-39 40-64 65-74 75+ Yht. E1 Keskusta 368 222 140 295 2649 2704 3138 1733 1909 13 158 E2 Niirala 233 173 97 125 756 877 999 314 302 3 876 E3 Haapaniemi 186 108 73 147 537 788 1219 544 434 4 036 E4 Rönö ja sen lähisaaret 45 45 27 15 24 84 232 56 15 543 E5 Siikalahti 4 3 0 3 3 15 15 2 3 48 C1 Puijonlaakso-Taivaanp. 341 244 110 180 1012 1403 1587 707 1046 6 630 C3 Puijonsarvi (Päiväranta) 199 161 93 102 168 432 764 262 166 2 347 C4 Puijo (Inkilänmäki) 204 111 62 75 320 601 927 335 279 2 914 C21 Julkula 243 187 74 85 112 531 872 267 123 2 494 C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo 157 131 75 73 196 418 861 254 137 2 302 D1 Itkonn.-Männistö-Linnanp. 289 190 110 166 621 1162 1775 648 648 5 609 D2 Saarijärvi-Rahusenkangas 259 198 105 111 444 832 1287 639 445 4 320 D3 Kettulanlahti 53 44 29 38 34 99 271 82 96 746 D4 Kelloniemi-Likolahti 162 83 47 53 163 410 662 296 121 1 997 F21 Neulamäki 301 163 104 138 944 1275 1703 381 113 5 122 G Pieni Neulamäki 25 21 13 5 9 38 72 14 6 203 H21 Särkiniemi-Särkilahti 322 249 136 140 499 830 1162 334 262 3 934 H11 Levänen 78 38 21 51 156 206 348 167 114 1 179 H12 Jynkkä 273 225 128 134 198 666 1163 408 134 3 329 H14 Litmanen 629 566 286 297 713 1733 2936 536 246 7 942 J11 Pitkälahti 53 51 36 30 32 115 229 35 21 602 H16 Pirtti 773 640 273 252 306 1278 1691 186 81 5 480 H17 Lehtoniemi 218 121 46 69 281 578 631 179 60 2 183 H18 Rautaniemi 779 705 291 251 137 1201 1534 147 111 5 156 J13 Kiviharju 8 8 8 2 5 13 30 5 1 80 J14 Vanuvuori 3 7 0 1 3 10 11 6 2 43 J15 Hiltulanlahti 15 45 22 20 20 40 174 52 36 424 B Sorsasalo 10 16 5 9 7 21 55 35 8 166 Keskeinen kaupunkialue 6 230 4 755 2 411 2 867 10 349 18 360 26 348 8 624 6 919 86 863 386 Länsi-Riistavesi 58 57 46 37 27 99 332 98 54 808 387 Itä-Riistavesi 36 30 10 8 16 77 177 51 35 440 388 Melalahti 77 72 40 25 48 123 347 117 126 975 464 Puutossalmi 67 52 21 26 25 117 233 47 24 612 465 Pellesmäki 162 149 69 64 49 266 501 133 55 1 448 466 Kurkimäki 107 121 74 44 29 188 317 56 20 956 467 Haminalahti 145 100 46 40 28 249 386 84 44 1 122 468 Hirvilahti 24 32 21 17 20 78 197 61 42 492 482 Ranta-Toivala 28 23 7 7 6 51 94 41 10 267 483 Jännevirta 17 19 11 5 9 41 76 26 13 217 484 Kurkiharju 31 37 23 18 10 46 201 77 68 511 501 Vehmersalmi 99 119 50 40 67 187 795 330 238 1 925 601 Karttula 292 256 156 126 96 534 1320 341 334 3 455 602 Maaninka 270 268 150 115 147 523 1386 458 400 3 717 701-703 Nilsiä 408 415 199 164 240 846 2325 934 807 6 338 Entiset k.keskukset ja maaseutu: 1 821 1 750 923 736 817 3 425 8 687 2 854 2 270 23 283 Alueille sijoittumattomat 50 102 63 72 107 269 358 82 40 1 143 Kaupunki yhteensä 8 101 6 607 3 397 3 675 11 273 22 054 35 393 11 560 9 229 111 289 Lähde: Tilastokeskus
LIITE 3. VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN VUONNA 2015 JA ENNUSTE VUOSILLE 2016-2025 (1.1.) VÄESTÖ YHTEENSÄ Pyöristetyt tiedot 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 E1 Keskusta 13 158 13 350 13 440 13 520 13 630 13 770 13 920 14 100 14 260 14 390 14 510 E2 Niirala 3 876 3 880 3 850 3 820 3 790 3 750 3 740 3 720 3 720 3 710 3 700 E3 ja E5 Haapaniemi-Siikalahti 4 084 4 110 4 090 4 080 4 060 4 110 4 170 4 310 4 450 4 600 4 740 E4 Rönö ja sen lähisaaret 543 540 540 530 530 530 520 520 510 510 500 KESKUSTA JA SEN LÄHIALUEET 21 661 21 880 21 920 21 950 22 010 22 160 22 350 22 650 22 940 23 210 23 450 C1 Puijonlaakso - Taivaanpankko 6 630 6 730 6 990 7 240 7 370 7 430 7 510 7 510 7 540 7 560 7 590 C21 Julkula 2 494 2 510 2 500 2 650 2 680 2 720 2 710 2 710 2 700 2 700 2 690 C22 Niuva - Länsipuijo - Rypysuo 2 302 2 340 2 380 2 370 2 370 2 370 2 370 2 370 2 380 2 370 2 370 LÄNTINEN PUIJO 11 426 11 590 11 860 12 260 12 420 12 520 12 590 12 590 12 610 12 620 12 650 C3 Puijonsarvi (Päiväranta) 2 347 2 360 2 220 2 250 2 270 2 390 2 430 2 430 2 420 2 410 2 400 C4 Puijo (Inkilänmäki) 2 914 3 200 3 500 3 550 3 680 3 680 3 690 3 690 3 690 3 690 3 700 D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto 5 609 5 840 6 050 6 100 6 170 6 150 6 140 6 140 6 130 6 130 6 130 D2 Saarijärvi - Rahusenkangas 4 320 4 340 4 320 4 300 4 290 4 280 4 270 4 260 4 260 4 250 4 240 D3 Kettulanlahti 746 750 760 760 750 750 750 760 760 760 770 D4 Kelloniemi - Likolahti 1 997 2 000 2 000 1 990 1 980 1 970 2 000 2 080 2 140 2 160 2 200 KOILLINEN ALUE 17 933 18 490 18 850 18 950 19 140 19 220 19 280 19 360 19 400 19 400 19 440 F1 Savilahti-Savisaari 0 0 0 0 0 130 290 450 610 850 1 100 F21 Neulamäki 5 122 5 150 5 120 5 090 5 060 5 040 5 020 4 990 5 010 5 020 5 030 H21 Särkiniemi-Särkilahti 3 934 3 990 3 970 3 970 3 950 3 970 3 940 3 920 3 910 3 890 3 880 H11-G Levänen ja Pieni Neulamäki 1 382 1 380 1 360 1 340 1 330 1 320 1 340 1 430 1 460 1 520 1 560 H12 Jynkkä 3 329 3 350 3 350 3 330 3 310 3 300 3 280 3 270 3 270 3 310 3 370 NEULAMÄKI-SÄRKINIEMI-JYNKKÄ 13 767 13 870 13 800 13 730 13 640 13 750 13 880 14 060 14 250 14 590 14 940 H14 Litmanen 7 942 7 980 7 930 7 850 7 780 7 710 7 650 7 580 7 530 7 450 7 380 H16 Pirtti 5 480 5 980 6 150 6 230 6 290 6 330 6 350 6 320 6 290 6 240 6 190 H17 Lehtoniemi 2 183 2 490 2 640 2 770 3 080 3 210 3 450 3 620 3 730 3 830 3 900 H18 Rautaniemi 5 156 5 290 5 400 5 430 5 430 5 500 5 500 5 550 5 580 5 610 5 620 J11 Pitkälahti 602 610 610 610 610 610 610 610 610 620 620 ETELÄINEN KAUPUNKIALUE 21 363 22 350 22 730 22 890 23 190 23 360 23 560 23 680 23 740 23 750 23 710 J13-J15 Hiltulanlahti-Kiviharju-Vanuv. 547 570 660 870 1 060 1 260 1 460 1 660 1 900 2 100 2 290 B Sorsasalo 166 170 170 170 170 170 170 170 160 160 160 MUUT KAUPUNKIALUEET 713 740 830 1 030 1 220 1 430 1 630 1 830 2 060 2 260 2 450 386 Länsi-Riistavesi 808 810 810 810 800 810 810 810 810 820 820 387 Itä-Riistavesi 440 440 450 450 450 460 460 460 460 460 460 388 Melalahti 975 980 990 990 1 000 1 010 1 010 1 020 1 020 1 030 1 030 464 Puutossalmi 612 620 630 630 640 650 660 670 680 680 690 465 Pellesmäki 1 448 1 470 1 500 1 520 1 540 1 560 1 580 1 600 1 620 1 640 1 660 466 Kurkimäki 956 960 960 970 990 990 1 000 1 010 1 010 1 020 1 030 467 Haminalahti 1 122 1 150 1 160 1 170 1 190 1 210 1 220 1 230 1 240 1 240 1 240 468 Hirvilahti 492 490 490 490 490 490 490 490 490 490 490 482 Ranta-Toivala 267 270 280 290 290 290 290 300 300 300 300 483 Jännevirta 217 220 220 220 220 230 230 230 230 230 240 484 Kurkiharju 511 520 520 520 520 520 520 520 520 510 510 501 Vehmersalmi 1 925 1 940 1 940 1 930 1 930 1 930 1 930 1 920 1 910 1 910 1 920 601 Karttula 3 455 3 500 3 510 3 510 3 510 3 500 3 500 3 490 3 490 3 480 3 480 700 Nilsiä 6 338 6 380 6 360 6 320 6 290 6 270 6 270 6 250 6 250 6 230 6 200 602 Maaninka 3 717 3 750 3 740 3 730 3 730 3 720 3 730 3 740 3 740 3 740 3 740 ENT. KUNTAKESKUKSET JA MAASEUTUALUEET 23 283 23 500 23 560 23 550 23 590 23 640 23 700 23 740 23 770 23 780 23 810 KAUPUNKI YHTEENSÄ 111 289 112 540 113 770 114 670 115 580 116 500 117 420 118 350 119 290 120 110 120 940
LIITE 4. VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN VUONNA 2015 JA ENNUSTE VUOSILLE 2016-2025 (1.1.) 0-6-VUOTIAAT Pyöristetyt tiedot 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 E1 Keskusta 368 370 370 370 360 370 370 380 400 400 410 E2 Niirala 233 240 220 220 220 220 220 210 210 210 210 E3 ja E5 Haapaniemi-Siikalahti 190 190 180 170 170 160 180 180 200 210 220 E4 Rönö ja sen lähisaaret 45 50 50 50 50 50 50 40 40 40 40 KESKUSTA JA SEN LÄHIALUEET 836 850 820 810 800 800 820 810 850 860 880 C1 Puijonlaakso - Taivaanpankko 341 350 380 400 420 410 420 430 430 430 430 C21 Julkula 243 250 250 260 260 260 260 270 270 270 270 C22 Niuva - Länsipuijo - Rypysuo 157 160 180 180 180 180 180 180 180 170 170 LÄNTINEN PUIJO 741 760 810 840 860 860 870 870 880 880 880 C3 Puijonsarvi (Päiväranta) 199 210 190 200 210 220 230 230 230 230 230 C4 Puijo (Inkilänmäki) 204 230 250 260 270 270 260 260 260 250 250 D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto 289 300 320 320 330 320 330 340 340 350 350 D2 Saarijärvi - Rahusenkangas 259 250 250 260 250 260 260 260 270 270 280 D3 Kettulanlahti 53 60 60 60 70 60 70 70 70 70 70 D4 Kelloniemi - Likolahti 162 160 160 160 150 160 160 170 180 180 190 KOILLINEN ALUE 1 166 1 210 1 230 1 260 1 280 1 290 1 310 1 330 1 350 1 350 1 370 F1 Savilahti-Savisaari 0 0 0 0 0 10 20 30 50 70 90 F21 Neulamäki 301 300 300 300 300 300 290 290 290 290 300 H21 Särkiniemi-Särkilahti 322 320 320 320 310 310 290 290 290 290 290 H11-G Levänen ja Pieni Neulamäki 103 100 100 90 90 90 80 90 90 100 110 H12 Jynkkä 273 270 260 270 270 270 270 260 260 260 270 NEULAMÄKI-SÄRKINIEMI-JYNKKÄ 999 1 000 990 980 970 970 950 970 990 1 020 1 050 H14 Litmanen 629 620 620 610 580 570 550 550 540 530 520 H16 Pirtti 773 860 900 910 920 930 930 920 900 870 850 H17 Lehtoniemi 218 260 280 300 350 360 390 400 400 410 400 H18 Rautaniemi 779 790 790 800 770 780 760 750 740 730 730 J11 Pitkälahti 53 50 60 60 60 60 70 70 70 70 70 ETELÄINEN KAUPUNKIALUE 2 452 2 580 2 650 2 680 2 680 2 700 2 700 2 690 2 650 2 610 2 570 J13-J15 Hiltulanlahti-Kiviharju-Vanuv. 26 30 50 100 140 180 210 240 260 280 290 B Sorsasalo 10 10 10 10 10 10 10 10 0 10 0 MUUT KAUPUNKIALUEET 36 40 60 110 150 190 220 240 270 290 300 386 Länsi-Riistavesi 58 60 60 60 60 60 60 60 60 60 70 387 Itä-Riistavesi 36 30 40 30 30 40 40 40 40 40 40 388 Melalahti 77 80 70 70 70 70 70 80 80 80 80 464 Puutossalmi 67 70 70 70 70 80 80 80 80 80 80 465 Pellesmäki 162 160 160 160 160 170 170 170 170 180 180 466 Kurkimäki 107 110 100 100 100 110 120 120 130 130 140 467 Haminalahti 145 150 160 160 170 170 170 170 170 160 160 468 Hirvilahti 24 30 30 20 20 20 30 20 20 20 20 482 Ranta-Toivala 28 30 30 30 30 30 30 30 30 30 20 483 Jännevirta 17 20 10 20 20 20 20 20 20 20 20 484 Kurkiharju 31 30 30 30 40 40 40 40 40 40 40 501 Vehmersalmi 99 110 110 110 110 110 120 120 110 110 110 601 Karttula 292 300 300 310 310 300 300 300 290 290 280 700 Nilsiä 408 400 390 390 400 390 400 400 390 390 380 602 Maaninka 270 260 260 260 250 250 250 260 260 260 260 ENT. KUNTAKESKUKSET JA MAASEUTUALUEET 1 821 1 840 1 820 1 820 1 840 1 860 1 900 1 910 1 890 1 890 1 880 KAUPUNKI YHTEENSÄ 8 101 8 270 8 370 8 490 8 590 8 660 8 760 8 840 8 900 8 920 8 930
LIITE 5. VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN VUONNA 2015 JA ENNUSTE VUOSILLE 2016-2025 (1.1.) 7-12-VUOTIAAT Pyöristetyt tiedot 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 E1 Keskusta 222 230 230 250 270 270 280 290 290 290 280 E2 Niirala 173 180 180 170 180 170 180 190 180 180 170 E3 ja E5 Haapaniemi-Siikalahti 111 120 130 140 140 150 150 160 160 150 160 E4 Rönö ja sen lähisaaret 45 40 40 40 50 40 40 40 40 40 40 KESKUSTA JA SEN LÄHIALUEET 551 570 580 600 640 630 650 680 670 660 650 C1 Puijonlaakso - Taivaanpankko 244 260 270 280 280 300 310 320 330 330 340 C21 Julkula 187 190 180 170 180 180 170 170 180 180 180 C22 Niuva - Länsipuijo - Rypysuo 131 130 130 150 130 130 140 140 150 150 160 LÄNTINEN PUIJO 562 580 580 590 590 610 620 630 650 660 680 C3 Puijonsarvi (Päiväranta) 161 160 160 170 160 170 170 180 170 180 190 C4 Puijo (Inkilänmäki) 111 120 130 130 130 140 160 160 160 160 160 D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto 190 190 200 210 220 240 240 250 260 250 260 D2 Saarijärvi - Rahusenkangas 198 200 200 200 190 180 180 170 170 170 170 D3 Kettulanlahti 44 40 50 50 50 50 50 50 60 60 60 D4 Kelloniemi - Likolahti 83 80 80 80 90 100 100 110 110 100 100 KOILLINEN ALUE 787 790 820 840 840 880 900 920 930 920 940 F1 Savilahti-Savisaari 0 0 0 0 0 0 10 20 30 60 90 F21 Neulamäki 163 160 150 150 140 140 140 150 150 140 150 H21 Särkiniemi-Särkilahti 249 260 240 260 250 240 260 260 260 250 240 H11-G Levänen ja Pieni Neulamäki 59 60 60 60 60 60 70 70 70 80 80 H12 Jynkkä 225 250 250 230 240 230 220 220 220 220 220 NEULAMÄKI-SÄRKINIEMI-JYNKKÄ 696 730 710 710 680 680 710 720 730 740 780 H14 Litmanen 566 550 520 490 480 460 440 430 430 420 400 H16 Pirtti 640 690 700 690 680 700 680 680 690 700 700 H17 Lehtoniemi 121 130 150 160 200 210 230 260 270 290 300 H18 Rautaniemi 705 740 760 730 740 730 740 740 730 740 720 J11 Pitkälahti 51 50 50 50 50 50 50 50 50 50 60 ETELÄINEN KAUPUNKIALUE 2 083 2 160 2 180 2 120 2 150 2 150 2 140 2 160 2 170 2 200 2 180 J13-J15 Hiltulanlahti-Kiviharju-Vanuv. 60 60 60 90 120 150 190 230 270 320 360 B Sorsasalo 16 10 20 20 20 20 20 20 20 10 10 MUUT KAUPUNKIALUEET 76 70 80 110 130 170 200 250 280 330 370 386 Länsi-Riistavesi 57 50 50 40 40 50 50 50 50 50 50 387 Itä-Riistavesi 30 30 30 30 30 30 20 30 30 30 20 388 Melalahti 72 70 70 80 70 70 70 70 60 60 60 464 Puutossalmi 52 60 60 70 70 60 60 60 60 60 70 465 Pellesmäki 149 160 150 160 150 150 150 150 160 150 160 466 Kurkimäki 121 120 130 130 140 130 130 120 120 120 110 467 Haminalahti 100 120 110 110 100 110 120 120 120 130 130 468 Hirvilahti 32 30 30 40 40 40 30 30 30 30 30 482 Ranta-Toivala 23 20 20 20 20 30 30 30 30 30 30 483 Jännevirta 19 20 10 10 20 20 20 20 20 20 20 484 Kurkiharju 37 40 40 30 30 30 30 30 30 30 40 501 Vehmersalmi 119 120 110 110 100 90 90 100 100 100 100 601 Karttula 256 250 260 250 250 270 270 270 270 290 280 700 Nilsiä 415 430 430 440 430 440 420 410 400 400 410 602 Maaninka 268 280 280 280 290 260 270 260 260 260 250 ENT. KUNTAKESKUKSET JA MAASEUTUALUEET 1 750 1 800 1 780 1 800 1 780 1 780 1 760 1 750 1 740 1 760 1 760 KAUPUNKI YHTEENSÄ 6 607 6 720 6 750 6 780 6 820 6 870 6 990 7 100 7 170 7 280 7 360