PUTKESSA 1 2006 P U T K E A K A T R I V A L A N L Ä M P Ö P U M P P U L A I T O K S E E N Omakotiasujan ratkaisu jätevesipuhdistukseen l Viiden vuoden vesiurakka KWH PIPEN ASIAKASLEHTI
Y M P Ä R I S T Ö T E K S T I Arto Rautio K U V A T Aki Paavola Vanha kaatopaikka ajan tasalle Monessa kunnassa pohditaan suljettujen kaatopaikkojen saattamista nykyvaatimuksia vastaaviksi. Vanhan kaatopaikan tarinahan ei lopu jätteen vastaanoton loppumiseen. Pietarsaaressa tehdään parhaillaan työtä, jolla estetään varmasti kaatopaikan jätevesien pääsy sellaisenaan luontoon. Kuntaliiton tietojen mukaan Suomessa on noin 1 600 käytöstä poistettua tai poistuvaa kaatopaikkaa, joista noin tuhannessa on yhdyskuntajätteitä. Vuoden 2007 lopussa maassa on vain 50 80 toimivaa kaatopaikkaa. Sen varmistaminen, että suljetuista kaatopaikoista ei muodostu ympäristöongelmia, on siis iso työmaa. Tiedot keskimääräisistä kunnostuskuluista kertovat, että rahaa kuluu helposti 200 000 400 000 euroa hehtaarilta. Pietarsaaren vuonna 1958 avattu ja 1993 Ekorosk-jätehuoltoyhtiölle siirretty kaatopaikka suljettiin 2001. Ympäristöviranomaisten hyväksymän suunnitelman mukaiset kunnostustyöt aloitettiin talvella 2005. Työn on arvioitu jatkuvan vuoden 2008 loppuun ja maksavan noin kaksi miljoonaa euroa. Kunnostukseen kuuluu muun muassa kaatopaikkajätteestä tihkuvan veden kerääminen talteen suljettuun järjestelmään. Noin 8,8 hehtaarin eli 15 jalkapallokentän kokoinen kaatopaikka-alue salaojitetaan ja jätevedet johdetaan jatkossa kaupungin jätevedenpuhdistamoon. Lisäksi jätekerros eristetään yläpuolelta niin, että sade- ja pintavedet eivät enää pääse jätteiden läpi. Puhtaat pintavedet johdetaan aikanaan avo-ojien kautta lähivesistöihin. Päädyimme ratkaisuun, jossa salaojien kautta tuleva vesi kerätään yhteen 40 kuution säiliöön. Säiliöstä vesi pumpataan noin kilometrin mittaista paineviemäriä pitkin olemassa olevaan viettoviemäriin ja sitä kautta noin viiden kilometrin päässä olevaan jätevedenpuhdistamoomme, esittelee vastaava suunnittelija Johan Enlund. Enlund työskentelee kunnostustyöt suunnitelleessa Pietarsaaren kaupungin kunnallisteknisessä suunnittelutoimistossa. 10
SÄILIÖN TEKNISET TIEDOT Pituus 9 metriä, korkeus 3,5 metriä. Pumpun sähkökeskus on korotetussa osassa lukittavan alumiinisen miehistöluukun takana. Oli tärkeää löytää toimiva säiliöratkaisu. Tarvitsimme ison säiliön, johon mahtuu yhden päivän aikana kertyvä jätevesi. Täten voimme pumpata kaatopaikkavedet puhdistamoprosessiin yöllä, jolloin puhdistamon kapasiteetti on muuten vähäisessä käytössä. KIERRÄTYS MUKANA Vanha kaatopaikka sijaitsee reilun kahden kilometrin päästä Pietarsaaren keskustasta, Pedersören Kyrkobyn kylässä. Maaperä kaatopaikan alla on hiekkaa ja moreenia, jonka päällä on osin pehmeää savea ja turvetta. Kaatopaikan vaikutus näkyy pohjavesissä kohonneina typpi- ja kloridipitoisuuksina. Lisäksi suhteellisen lähellä on pintavesilammikkoja ja meri. Kunnostuksella ja maisemoinnilla on siis näkyvä ja tuntuva ympäristövaikutus. Kunnostus tapahtuu kolmessa osassa. Ensin koillis- ja pohjoisosan luiskat pengerretään energiayhtiö Oy Alholmens Kraft Ab: n biopolttoaineprosessissa syntyvää tuhkaa apuna käyttäen. Tuhkan päälle asennetaan 1,5 millimetrin vahvuinen PE-HD-geomembraani estämään pintaveden pääsy jätetäyttöön ja lisäksi ohjaamaan kaatopaikkakaasuja keräilyputkistoon. Geomembraanin päälle asennetaan tarvittaessa lujiteverkko ja suojahuopa jyrkimmille luiskille. Tämän rakenteen päälle rakennetaan vielä kuivatus- ja kasvukerros. Toisessa vaiheessa työn alle otetaan loput luiskat, ja kolmannessa vaiheessa vuorossa on jätetäytön laen tasaaminen. Viimeisessä vaiheessa esipeittokerroksen päälle asennetaan läpäisemätön kerros, jonka päälle kuivatus- ja kasvukerros rakennetaan. Kunnostustyön lopuksi kaatopaikka nurmetetaan ja pinnan annetaan metsittyä luontaisesti. Jätetäyttöön emme tässä koske, se on osoittautunut vastaavissa töissä viisaimmaksi ratkaisuksi. Pintavedet menevät eristeen päällä ja luiskien ja tasoitekerrosten ohjaamana puhtaana alueelta pois. Näin jätevedenpuhdistamoon päätyvät vain jätteestä suodattuvat nesteet, selvittää kaupungininsinööri Harri Kotimäki. Tässä on kierrätys huipussaan, kun jätteeseen sisältyvä energia on ensin otettu talteen biokaasulaitoksessa ja sitten jäljelle jäänyt tuhka käytetään täyttömateriaalina työmaalla, muistuttaa Johan Enlund. Tuhka jää valmiissa rakenteessa kuivaan tilaan, joten siitä ei tule liukenemaan haitallisia aineita, tähdentää Kotimäki. KEVYT JA EDULLINEN SÄILIÖ KWH Pipe on toimittanut kaatopaikan jätevesisäiliön. Tämä on jälleen uusi sovellutus halkaisijaltaan 2 400 millimetrin Weholitesäiliöille. Toimintaperiaate ja koko on tosin aika lailla sama kuin Petäjävedellä, jonne toimitettu säiliö toimii haja-asutusalueilta kerätyn lietteen vastaanottosäiliönä. (Ks. Putkessa 4/2005.) Mietimme eri vaihtoehtoja. Ensinnä- kään betonisäiliötä ei voitu ajatella pehmeän maaperän takia. Paalutus tai muu perustan vahvistus olisi nostanut hintaa liikaa. Lasikuitusäiliö oli taas selvästi kalliimpi kuin Weholite-säiliö, Johan Enlund kertaa. Työmaalla on ollut kaivinkone, kauhakuormaaja ja kolme asentajaa. Meille Weholite-säiliö on uusi tuote, mutta asennus on sujunut hyvin KWH Pipen ohjeiden mukaisesti. Alusta ja täytöt tehtiin karkealla murskeella ja varmistimme painoilla, että säiliö pysyy paikoillaan. Tämä oli helppo asentaa, arvioi rakennusmestari Sixten Fagernäs työstä vastanneen Pietarsaaren kaupungin teknisestä virastosta. Kaikki meni asennuksessa ja käyttöönotossa muuten mainiosti, mutta sähkölaitteissa oli pientä korjattavaa vastuksissa. Sähkölaitteisiin liittyvä jälkityö on Fagernäsin mukaan yleistynyt EU-normien myötä. Pietarsaaren kaupunki on tehnyt pitkään yhteistyötä KWH Pipen kanssa, olimme esimerkiksi edelläkävijöitä Weholite-putkien käytössä. Olemme huomanneet, että väkisinkin vastaan tulevat pikkuongelmat pystytään hoitamaan heidän kanssaan jouhevasti. KERÄTYT KAATOPAIKKAVEDET KÄSITELLÄÄN YÖN AIKANA, JOLLOIN KAPASITEETTI ON MUUTEN VÄHÄSSÄ KÄYTÖSSÄ. 2 400-millinen säiliö on betonipainojen ja liinojen avulla tukevasti paikallaan murskepedin päällä. 11
V E S I H U O LT O T E K S T I Arto Rautio K U V A T Hanna Ylitolppa, Loviisanseudun Vesi Oy Viiden vuoden vesiurakka valmistui Suomen EU-jäsenyydestä on ollut monenlaisia seurauksia. Loviisanseudun Vedelle Euroopan yhteisöön liittyminen merkitsi viisivuotista suururakkaa, jolla parannettiin alueen vesihuoltoa. Itäisellä Uudellamaalla sijaitseva Loviisa ja sen lähikunnat joutuivat miettimään vesihuoltonsa uusiksi, kun Suomessa otettiin käyttöön EU:n juomavesidirektiivin määräykset. Aiempi sallittu juomaveden fluoridipitoisuus 3,0 milligrammaa litralle putosi EU-direktiivin myötä puoleen eli 1,5 milligrammaksi litralle. Vuoden 1998 juomavesidirektiivin mukaiset säännökset ovat vuodelta 2000. Itä-Uudenmaan vanhalla merenpohjaalueella ei päästä EU-arvoihin. Löysimme onneksi Myrskylän harju-alueilta riittävän suuret EU-normit täyttävän veden varannot. Alkoi uuden, kaikkiaan 83 kilometriä pitkän vesijohdon suunnittelu, kertoo toimitusjohtaja Ilkka Järvinen Loviisanseudun Vesi Oy:stä. Kuuden kunnan yhteinen yhtiö perustettiin vuonna 1999, ja se vastaa veden hankinnasta ja toimittamisesta kunnille ja niiden vesilaitoksille. Kunnat sijoittivat yhtiöön osakepääomaksi yhteensä 10 miljoonaa markkaa eli lähes 1,7 miljoonaa euroa. Osakepääomalla ja kuntien takaamalla lainarahalla olemme maksaneet oman osamme eli noin 3,2 miljoonaa euroa rakennuskuluista. Asiakkaillemme, joita siis ovat vain kunnat ja niiden vesilaitokset, myymämme veden hinnasta pääosa tuleekin siksi nyt pääomakuluista, Järvinen esittelee. ONNEKSI KUSTANNUSARVIO PITI Käytännön syistä työt päätettiin jaksottaa useaan eri osaan. Loviisanseudun Vesi kilpailutti materiaalitoimittajat ja valitsi vuonna 2000 yhteistyökumppaneikseen putkitoimittaja KWH Pipen, venttiilitoimittaja Lining Oy:n ja tukkuliike Onnisen. Itse rakennustyö jaettiin kuuteen osaan, jotka on kilpailutettu kukin erikseen. Hanke oli niin iso, että siitä piti järjestää EU-säännösten mukainen tarjouskilpailu. Vesiurakka alkoi tammikuussa 2001, ja viimeiset putket asennettiin lokakuussa 2005. Vesitoimitukset alkoivat heti ensimmäisen osaurakan valmistuttua, mutta vasta nyt voimme taata riittävästi uutta käyttövettä kaikille osakaskuntiemme vesilaitosten asiakkaille, Järvinen selvittää. Veden laadun ohella tuo riittävyys olikin toinen tärkeä syy urakan aloittamiselle. Ai- WEHONYL PVC-PAINEPUTKIJÄRJESTELMÄ emmin osassa kuntia oli käytössään jopa vain yksi ja sangen vähäisen päivätuotannon tuottava vedenottamo. Nyt meiltä tulee hyvää vettä neljästä eri vedenottamosta ja lisäksi kunnilla on reservissä vanhojen ottamoiden kapasiteetti. Kolmas peruste uuden runkolinjan rakentamiselle oli parantaa kuntien palvelukykyä etenkin haja-asutusalueilla. Kunnallisen käyttöveden piiriin on ehtinyt jo liittyä kolmisen tuhatta uutta taloutta. Ilkka Järvinen arvioi Loviisanseudun Vedellä olleen hyvää onneakin urakan aikana. Kustannusarvio piti, vaikka putkiraaka-aineen hinta on heilahdellut rajustikin. Kyllä kustannusarvion teko näin pitkälle aikavälille on todella vaikeaa. Meidän onneksemme kaikkein järeimmät ja kalleimmat toimitukset olivat silloin, kun putket olivat halvimmillaan. Niinpä loppuvaiheen öljyn hintapiikki ei pistänyt laskelmiamme sekaisin, Järvinen huokaisee helpottuneena. Wehonyl-paineputkia käytetään pääasiassa maahan asennettuna rakennusten ulkopuolisina vesijohto- ja paineviemäriputkistoina. Laipallisia yhteitä käytettäessä voidaan järjestelmä asentaa myös laitosten sisäiseksi putkistoksi. PVC on korroosionkestävä ja kestää hyvin useimpia liuottimia, happoja, emäksiä ja voiteluaineita. Monipuolisen ja kattavan osavalikoiman turvin voidaan rakentaa kaikki paineelliset putkilinjat. Muhviputken tiiviste on yhdistetty huulija puristustiiviste, joka varmistaa liitoksen ehdottoman tiiviyden sekä yli- että alipaineessa. Putkiston asennustyö on nopeaa, koska kumitiiviste on asennettu paikalleen ja putkien päät viistetty valmiiksi. Putken päät on suojattu, joten liitos pysyy puhtaana tehtaalta asennukseen saakka. Työmaalla tarkistetaan vain, että tiivisteessä ja tiivisteurassa ei ole likaa ja jäätä. Asennettaessa voidellaan liukuaine putken päähän ja tarvittaessa myös tiivisteeseen. Tämän jälkeen putki työnnetään välittömästi muhviin pistopäässä olevaan syvyysmerkkiin saakka. 14
Isommat muoviputket asennettiin vuonna 2001, jolloin vesiurakka alkoi Loviisan seudulla. Asennusryhmässä oli kaksi miestä ja kaivinkone. Maahan asennettiin yhteensä 83 kilometriä vesijohtoa, 32 kilometriä paineviemäriputkea ja 5 kilometriä viettoviemäriputkea. Putkia vedettiin noin 250 eri omistajan mailla. Maanomistajat hyväksyivät valmiin putkiasennuksen jäljen. Vesijohdon piiriin saatiin noin 2 500 uutta taloutta Myrskylän, Liljendalin, Loviisan, Ruotsinpyhtään, Pernajan ja Lapinjärven alueella. HUOMIOTA PUTKIEN VASTAANOTTOON Toimituksessa kolme neljännestä on ollut pehmittämättömästä polyvinyylikloridista (PVC) valmistettuja Wehonyl-paineputkia ja noin neljännes polyeteeniputkia (PE). Putkikoot ovat vaihdelleet 40:stä 400 millimetriin. Tunnisteväriltään harmaat Wehonyl-paineputket sopivat hyvin maahan asennetuiksi vesijohtoja paineviemäriputkistoiksi sekä E16-luokan viettoviemäreiksi. Niiden putkiyhteet on valmistettu PVC:stä tai korroosiosuojatusta valuraudasta. Urakan työtekniikoita Ilkka Järvinen kuvaa normaaleiksi. Ongelmallisinta tässä olivat erilaiset maaperät. Myrskylän päässä tehtiin soran päälle, Loviisan ympäristössä pirunpeltoon, jossa oli jopa kivitalon korkuisia irtolohkareita ja muualla pääosin pehmeälle savelle. Pehmeimmissä paikoissa käytettiin PE-putkia, jotka hitsattiin yhteen maan päällä ennen kaivantoon tiputtamista. Pirunpellot olivat erityisesti lohkareiden räjäytysten takia hankalin osa urakointia. Ilkka Järvinen on pääosin tyytyväinen putkitoimittajan kanssa tehtyyn yhteistyöhön. KWH Pipe toimitti putket työmaalle urakoitsijoiden antamien aikataulujen mukaisesti. Yhtiön edustaja oli koko ajan mukana työmaakokouksissa ja toimi suunnittelijan konsulttina työn aikana. Putkien asennus sujui hyvin ja nopeasti KWH Pipen antamien ohjeiden mukaisesti. Joissakin putkissa huomattiin vaurioita asennusvaiheessa. Rahallisesti tämä ei ollut iso asia, mutta työn sujumisen ja lopputuloksen kannalta on hyvä, että tällaiset viat havaitaan jo tässä vaiheessa. Työmailla pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota kuormien vastaanottoon ja putkien käsittelyyn, Järvinen summaa kokemuksia. Putkien laatu oli muuten hyvä, tiivisteetkään eivät lipsuneet paikaltaan. Toivon mukaan löytäisimme vielä jonkun ratkaisun niille putkille, jotka jäivät työssä yli, Järvinen pohtii. 15
E N E R G I A T E K S T I ja K U V A T Arto Rautio Kaukolämpöverkkoa rakennetaan ripeästi Peltosaaressa. Avoimet ojat kiukuttavat kaupunkilaisia, joten elementtitoimitusten toimivuus on avainasia. Kokonaisvastuuta kaukoläm Kaikki on muuttunut kaukolämpöverkkojen rakentamisessa, summaa yli 30 vuoden kokemuksensa riihimäkeläisen Maarakennus Rasimus Oy:n työpäällikkö Keijo Jalonen. Ulkoistus kokonaisvastuulliselle kumppanille on nyt päivän sana. Energiantuottajien jakelijoiden vahva rooli on viimeisten vuosien aikana muuttunut suomalaisessa energiaverkostojen rakentamisessa. Energian tuotanto ja myynti on erottunut verkostojen rakentamisesta ja ylläpidosta. Riihimäen Kaukolämpö Oy on tästä erinomainen esimerkki. Kaukolämpöyhtiöissä keskitytään olennaiseen. Rakennuttamisessa on helpointa, kun asiat voi keskustella yhden kumppanin kanssa, valottaa Riihimäen Kaukolämmön Esa Mäkinen nykyistä toimintatapaa. Verkostotöissä kumppaniksemme on valikoitunut Maarakennus Rasimus Oy, sillä he kykenevät ottamaan kokonaisvastuuta. Säännöllisellä kilpailuttamisella varmistetaan, että myös kustannuspuoli pysyy markkinatasoisena, Mäkinen selvittää. Kun Maarakennus Rasimus Oy:n Riihimäen toimipisteen nykyinen vetäjä, työpäällikkö Keijo Jalonen tuli RTA-yhtiöihin vuonna 1984, oli vastuu urakoinnista täysin kaukolämpöyhtiöillä. Maarakennus, asennus, putket, eristystyöt ja niin edelleen olivat kukin omia työkokonaisuuksiaan. Asentajat olivat usein kaukolämpöyhtiön palkkalistoilla. Otamme nyt KVR-urakassa vastuun kokonaisuudesta. Tämä on sekä tilaajan toive että osa omaa palvelukonseptiamme. Oma 40 50 hengen joukkomme tekee maan- ja verkonrakennusta sekä ympäristöpalvelutehtäviä, muissa töissä käytämme aliurakoitsijoita. Esimerkiksi eristystöitä varten ei enää kannata hankkia kalustoa, ellei sitä voi työllistää täysipäiväisesti, Jalonen sanoo. TYÖMÄÄRÄ PYSYY HYVÄNÄ Maarakennus Rasimus Oy:n liikevaihdosta reilut 40 prosenttia tulee nykyisin energiaraken tamisesta ja siitä noin puolet kaukolämpöverkostoista. Jalosen tullessa RTA-yhtiöihin vuonna 1984 työnantajan tuloista jopa 70 20
pötöihin Peltosaaressa liitetään kerrostaloja kauko lämpöön KWH Thermopipen 2MPUKjärjestelmän elementeillä. KAUKOLÄMPÖTÖISSÄ EI OLE VARAA SIIHEN, ETTÄ ESIMERKIKSI ELEMENTTIEN TOIMITUKSISSA OLISI YHTÄÄN EPÄVARMUUTTA. prosenttia tuli kaukolämpöverkon teosta. Uskomme kaukolämpöverkkojen rakentamisen pysyvän nykyisellä hyvällä tasolla lähivuosinakin, arvioivat Jalonen ja Mäkinen. Kaukolämpöurakointia lisää uudisrakentamisen ohella vanhojen betonista tehtyjen verkostojen uusiminen. Riihimäellä on tosin vielä säästytty isoilta korjaustöiltä. Verkkoa tehtäessä alueen asukkaat antavat helposti kritiikkiä avoimista ojista. Siksi on ensisijaisen tärkeää, että kaikki osatekijät toimivat suunnitellusti. Kaukolämpötyössä ei ole varaa siihen, että esimerkiksi elementtien toimituksissa olisi yhtään epävarmuutta, Jalonen kuvaa. Maarakennus Rasimus on tehnyt kauppaa KWH Pipen kanssa paljon vuosien varrella. Viime aikojen tiiviissä yhteistyössä KWH Pipe Thermopipe on huolehtinut, että tehtaalta saadaan halutunlaisia tuotteita toivotussa aikataulussa. Kun tänä päivänä kaukolämpöyhtiö tai urakoitsija ei halua varastoida elementtejä itse, on tuotevalmistajan rooli keskeinen hyvässä asiakaspalvelussa. Hinta on tietysti aina yksi valintatekijä, mutta yhtä tärkeitä ovat valmistajan palvelukyky ja toimitusvarmuus sekä tuotteen laatu. Samoin valmistajan antama tekninen tuki ja ojan pohjalta lähteneiden viestien pohjalta tapahtuva jatkuva tuotekehitys. Haemme kokonaisedullisinta yhteistyökumppania, jolta saamme LT-merkinnän vaatimukset täyttäviä tuotteita, Keijo Jalonen kertoo. Urakoitsija on tyytyväinen KWH Thermopipen linjaukseen pysyä tuotetoimittajana. Yhteistyölle on tärkeää, että kumppani ei kilpaile samoista urakoista. Toki on tilanteita, joissa asiakas haluaa elementtitoimittajan ottavan laajan vastuun. Silloin tilaamme työt Maarakennus Rasimus Oy:n tapaisilta huippuosaajilta, kommentoi KWH Thermopipen Erkki Hakavuori, joka toimii eristettyjen putkijärjestelmien Suomen myyntijohtajana. RASIMUS OY Maarakennus Rasimus Oy on perustettu vuonna 1963. Vuonna 1990 yritys tuli yrityskaupalla osaksi hyvinkääläistä RTA-Yhtiöt-ryhmää. Yhtiön toimialoja ovat maarakennusurakointi eli radan-, tien- ja kadunrakennus, kunnallistekniikka ja pohjarakennus sekä verkonrakennus eli kaukolämpö- ja kaapeliverkot. Toimialoja ovat myös rakennus- ja nostokonevuokraus sekä nosto-, kuljetusja ympäristö palvelut. Perustoimeksiannoissa Maarakennus Rasimus Oy:n toimialue on noin sata kilometriä Riihimäeltä. Erityiskohteissa, esimerkiksi kaukolämpöverkon rakentamisessa, yhtiö on tehnyt isoja urakoita lisäksi muun muassa Vammalassa ja Pirkkalassa. RIIHIMÄEN KAUKOLÄMPÖ OY Riihimäen Kaukolämpö Oy on toiminut vuodesta 1978 lähtien. Tänä päivänä yhtiön kaukolämmöstä liki 60 prosenttia tulee Ekokemilta, joka polttaa Riihimäellä ongelmajätteitä ja lähes 40 prosenttia Fortumin paikalliselta tuotantolaitokselta. Lisäksi yhtiöllä on omaa lämmöntuotantoa, ja se ostaa lämmönsiirtokapasiteettia. Tulevaisuudessa uutta kaukolämpöä saadaan etenkin Ekokemin rakenteilla olevasta sekajätteen polttolaitoksesta. Noin 530 kuluttajaa ja puolet Riihimäen asukkaista on kaukolämmön asiakkaina. Uusia asiakkaita Riihimäen Kaukolämmölle on tulossa muun muassa rauta tieaseman vieressä olevasta Atomi-korttelista, jonne on rakenteilla Riihi mäen uusi liike- ja matkakeskus, Hämeenlinnan väylän ja Lahdentien risteyksessä sijaitsevasta Riihimäenportista sekä Peltosaaren asuntoalueelta, jossa ensimmäiset 55 kerrostalosta ovat parhaillaan vaihtamassa kaukolämpöön. 21