VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614



Samankaltaiset tiedostot
Vapaat ohjelmat mitä niitä on, mistä niitä saa, mitä niillä voi tehdä?

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

TTL & COSS Avoimien ohjelmistojen käyttö Road show. Marras- joulukuu 2009

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro

AVOIN KOODI YRITTÄJYYDEN LÄHTÖKOHTANA

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

PortableApps.com ilmaisohjelmien asennus ja käyttö muistitikulla

Kunnanhallitus

Ohjelmien lisensoinnista

Linuxissa uusi elämä 1

Mikko Huovila

Innovointiprosessi. Lili Aunimo Lili Aunimo

LINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License

Open Source -ohjelmien perusteet

Pedacode Pikaopas. Java-kehitysympäristön pystyttäminen

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012

ASENNUSOHJEET INTERNET-ASENNUS. Navita Yritysmalli. YHTEYSTIEDOT Visma Solutions Oy Mannerheiminkatu LAPPEENRANTA Puh.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Tieto- ja viestintätekniikan sisällöt ja tavoitteet vuosiluokittain Alavuden perusopetuksessa. (ver )

Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää. Antti Turunen ICT-asiantuntija

Tekstieditorin käyttö ja kuvien käsittely

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen

Ohjelmistopohjaisen lisenssin käyttö

Jouko Nielsen. Ubuntu Linux

Tietojärjestelmät Metropoliassa Mikko Mäkelä & JHH

1. päivä ip Windows 2003 Server ja vista (toteutus)

Ohjelmiston lisensoinnin avoimet vaihtoehdot

Ensimmäisessä vaiheessa ladataan KGU tietokanta Hallitse tietokantoja toiminnon avulla.

Taitaja 2015 Windows finaalitehtävä

Osaa käyttää työvälineohjelmia, tekstinkäsittelyä taulukkolaskentaa ja esitysgrafiikkaa monipuolisesti asiakasviestintään.

ATK yrittäjän työvälineenä

Tietojärjestelmät Metropoliassa Mikko Mäkelä & JHH

Windows 8 -kurssi. Kurssista

Verkkoliittymän ohje. F-Secure Online Backup Service for Consumers 2.1

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

Visma Nova. Visma Nova ASP käyttö ja ohjeet

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Ohje sähköiseen osallistumiseen

Linuxin monet kasvot: kännyköistä superkoneisiin

Linuxin lokalisointi

Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje Mac

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Ohjelmistotekniikka. Krista Nevalainen TOIMISTO-OHJELMAT LINUXISSA

Visma Avendon asennusohje

Digabi Kohti sähköistä ylioppilaskoetta. Digabi-kouluttaja Ari Myllyviita, kemian ja matematiikan lehtori, Hgin yliopiston Viikin normaalikoulu

Oma kartta Google Maps -palveluun

ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1.0

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

Pihlavan koulun tietostrategia 2008

Sähköpostitilin käyttöönotto

ICT-info opiskelijoille

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).

Avoimet ohjelmistot julkisessa hallinnossa. Oskari verkostopäivä Tommi Karttaavi

Ohje sähköiseen osallistumiseen

Demo 13. Aihe: Linux. Opettaja: Antti Ekonoja. Tekijä: Heini Puuska

Ohjelmointi 1. Kumppanit

Avoin lähdekoodi ja hankinnat. JHS-SEMINAARI Avoimet teknologiat haaste ja mahdollisuus

Sähköinen ylioppilaskoe

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA

Opinsys-järjestelmän ohjelmistot

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

Microsoft Security Essentials (MSE) asennuspaketin lataaminen verkosta

Sähköpostilaatikoiden perustaminen

WEIKKA. Asennus opas. Hannu-Matti Lemettinen HML Productions

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

TEKSTI: NIKO JAKOBSSON KUVA: ERIC LERAILLEZ. tulevat ohjelmat tyssäävät joskus toimintojen rajallisuuteen.

Digitaaliset kemian kokeet. Tiina Tähkä Kemian jaoksen jäsen

Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi.

Tarjouspalvelu.fi. Käyttöohjeet. Osallistu tarjouskilpailuihin tehokkaasti ja turvallisesti. Tarjouspalvelu.fi -toimittajaportaali

Tämä ohje on laadittu Mozilla Firefoxin asetuksille versiossa

C-ohjelmointikielen perusteet, osa 1

Vapaat ohjelmistot PK-yrityksen ITratkaisuna

Virtuaalityöpöydät (VDI) opintohallinnon järjestelmien käyttöympäristönä.

Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje - Windows

ICT-info opiskelijoille

OPISKELIJAN PIKAOPAS

Fiscal Media Server STD -ohje

Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje Mac

Ohjeita tietokoneverkon käyttöön Latokartano-säätiön ja Metsäylioppilaiden asuntosäätiön asuntoloissa

TEHTÄVÄ 4: Microsoft Windows Deployment Services asennus ja hallinta

Enigmail-opas. Asennus. Avainten hallinta. Avainparin luominen

Työpöytävirtualisointi

Sosiaalisen median lukiokurssi open opas

ICT-info opiskelijoille. Syksy 2017

VISMA SOVELLUSPALVELU. Visman yritysohjelmistot pilvipalveluna

Ohjeet asiakirjan lisäämiseen arkistoon

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos

Sisällys Clerica Web-sovellusten käytön aloittaminen 2

GroupWise Calendar Publishing Host User

Maiju Mykkänen Susanna Sällinen

Tietojärjestelmät Metropoliassa Mikko Mäkelä & JHH

Päivitys käyttäen USB-tikkua

Tiedostonhallinta. Yleistä

TERMINAL SERVER-YHTEYDEN MUODOSTAMINEN KOTIKONEELTA SAVONIAN TS-PALVELIMELLE

CCLEANER PERUSKÄYTTÖ PERUSKÄYTTÖ

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

Gimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT

Transkriptio:

VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614

Mikä ihmeen VALO? VALO = Vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat Kyse on siis Open Sourcesta eli avoimesta lähdekoodista joka puolestaan on sama asia kuin Free Software eli vapaat ohjelmat. Monesti ajatellaan, OK siis ilmaisohjelmia mutta asia ei ole näin.

Mitä on lähdekoodi? Tietokoneohjelmalla on yleensä kaksi muotoa Suoritettava koodi (binäärikoodi/objektikoodi) = muoto, jota tietokoneet ymmärtävät Lähdekoodi = muoto, jolla tietokoneohjelmat kirjoitetaan ja jota ohjelmoijat ymmärtävät

Miksi lähdekoodista kannattaa välittää? Lähdekoodi = muoto, jolla tietokoneohjelmat kirjoitetaan ja jota ohjelmoijat ymmärtävät Lähdekoodi on tietokoneohjelman rakennepiirustukset. Lähdekoodiin kirjoitetaan käskyt ja ohjeet, joiden avulla tietokone saadaan toimimaan halutulla tavalla. Ohjelman ajamiseksi tarvitaan suoritettava koodi. Ohjelman muuttamiseksi tarvitaan lähdekoodi. Olennaista: Lähdekoodi tarvitaan, jotta ohjelmistoa voidaan muokata.

VALO-ohjelmiston käyttäjän oikeudet Idea pähkinänkuoressa: Ohjelmaa saa käyttää vapaasti Ohjelmaa saa kopioida vapaasti Ohjelmaa saa levittää vapaasti Ohjelmaa saa muokata vapaasti Ohjelman muokattuja versioita saa kopioida ja levittää vapaasti Ero freewareen ja sharewareen eli ilmaisohjelmiin: niissä valmistaja ei anna käyttäjälle oikeutta muutoksiin ja usein muuttaa ohjelman maksulliseksi kun käyttäjiä on tarpeeksi.

Suljettu Avoin Tiukasti rajattu. Esim. yhdessä koneessa tai tietyssä määrässä suorittimia kerrallaan. Vapaa Tiukasti rajattu. Yleensä sallittu vain käytön yhteydessä ja varmuus-kopioissa. Vapaa Levitys Kielletty tai tiukasti rajattu. Ohjelmasta ei saa ottaa kopioita ja levittää niitä edelleen. Vapaa Muokkaus Kielletty. Ohjelmaa saa (ja voi) muokata vain alkuperäinen tekijä. Vapaa Kokeilumahdollisuus Voi olla mahdollista. Voi vaatia pitkiä sopimusneuvotteluja. Vapaa Hinta Lisenssimaksu toimittajan päätettävissä Lisenssimaksu 0 Käyttö Kopiointi Vertailu suljettu vs. avoin

VALOa Windows-käyttäjille VALO-cd on kokoelma opetuskäyttöön soveltuvia VALO-ohjelmia Windowskäyttöjärjestelmälle Sisältää myös kokoelman olennaisia käyttöoppaita Levyn saa ladata joko itse ISO-levykuvana osoitteesta http://www.valo-cd.fi/

Poimintoja VALO-cd:n sisällöstä OpenOffice.org - tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysgrafiikka GIMP kuvankäsittely Inkscape vektorigrafiikkaohjelma Scribus - sivunvalmistus, taitto Dia - vuokaavioiden piirtäminen Notepad++ - monipuolinen tekstieditori Stellarium - tähtikuvioiden opiskeluun Battle for Wesnoth strategiapeli Tux Paint - helppokäyttöinen piirustusohjelma lapsille Mozilla Firefox Internet-selain Pidgin - Mesetä, irkkaa ja lähetä Google-viestejä Mozilla Thunderbird sähköpostiohjelma VLC-mediasoitin - video- ja äänisoitin

LTSP Linux Terminal Server Project Suomeksi ohutpäätejärjestelmä Perusperiaate: jokaiseen työasemaan asennetun käyttöjärjestelmän sijaan koneet käynnistyvät verkosta Käyttöjärjestelmä ja ohjelmat ajetaan palvelimella vain palvelimet ylläpidettävinä Käyttäjä voi kirjautua sisään miltä tahansa päätteeltä ja saa oman työpöytänsä auki myös etäyhteydellä kotoa vaikka Windows-koneelta

LTSP:n edut Työasemamassan sijaan ylläpidetään keskitetysti palvelimia. Yksi osaava ylläpitäjä hoitaa noin 10kertaisen määrän työasemia verrattuna standalonepc -ratkaisuun. Vanhat, tehottomat PC:t voidaan käyttää päätteinä silti käyttökokemus vauhdikas. Ohutpäätteet ovat ergonomisia: ei tuulettimia lähes äänettömiä Energiansäästö ohutpääte kuluttaa 10-15w sähkötehoa. 20 työaseman luokassa ero on 700 /a.

LTSP:n haasteet Henkilöstön osaaminen Windows-sidonnaista. Koetaan, että tukea ei löydy. Muutosvastarinta totutusta ei haluta luopua. Osa opetusohjelmista Windows-sidonnaisia suorittaminen muissa käyttöjärjestelmissä vaatii osaamista. Kuntien IT-henkilöstön vastarinta koulut halutaan pitää samoissa vakioiduissa ympäristöissä.

Asioita pohdittavaksi Tyydytäänkö siihen, että valitaan tutuista sopivin, joka usein on sama kuin vähiten huono? LTSP-järjestelmä on hyvin kustannustehokas. Lauritsalan koulun toimitus on alkuun 70% edullisempi kuin kunnan sisäinen laskutus. Tässä tapauksessa tosin on hyödynnetty vanhoja koneita päätteinä eikä tehty niin paljon uushankintoja. Säästyvät rahat voidaan käyttää palveluihin, jotka kouluista monesti puuttuvat: sähköposti, omat levyalueet, kodin ja koulun yhteistyö, koulun oma portaali jne. Käyttäjien kokemukset alun järkytyksen jälkeen myönteisiä: työasemat käynnistyvät nopeasti ja varmasti ja aika voidaan käyttää oppimiseen koneiden säätämisen sijaan.

VALO on yhteisöllisyyttä Sekä VALO-ohjelmien käyttäminen että kehittäminen on yhteisöllistä toimintaa. Tieto on yhteisön luomaa ja saatavilla verkosta. Löytäminen saattaa olla ongelma mutta yhteisö auttaa. Käyttäjiä yhdistää Educoss-hanke, Ubuntuyhteisö, LTSP-käyttäjäyhteisö jne...

Lisätietoja http://www.coss.fi/educoss http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss http://eduwiki.coss.fi http://avoinkoulu.coss.fi Sekä elias.aarnio@innopark.fi