Miksi museokokoelmien digitaalista hallintaa tulee kehittää yhdessä ja keskitetysti
Tärkeitä kysymyksiä Onko meillä varaa ylläpitää ja kehittää kymmeniä erilaisia kokoelmahallintajärjestelmiä ja niiden räätälöityjä versioita? Löytyvätkö digitoimamme kokoelmat verkosta kansallisesti ja kansainvälisesti? Miten organisoidutaan ajamaan museoiden yhteisiä tavoitteita digitaalisen kulttuurin kehittyessä?
Onko meillä varaa ylläpitää ja kehittää kymmeniä erilaisia kokoelmahallintajärjestelmiä ja niiden räätälöityjä versioita? haravointi ja mäppäys esim. Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon liittämiseksi on tehtävä jokaiselle erikseen museoiden eri puolilla tuottamat digitaaliset palvelut maksavat jokainen erikseen ja ovat asiakkaan näkökulmasta eritasoisia kun toimintakulttuuri muuttuu, kokoelmahallintajärjestelmien käyttäjien ja asiakkaiden tarpeet muuttuvat järjestelmien päivittäminen, kehittäminen ja teknisten ratkaisujen seuraaminen vaatii keskitettyä resurssointia tekniset päivitykset, ohjelmisto-ongelmien ratkaisut ja käyttöliittymän taustalla vaikuttavat ohjelmistorakenteet eivät ole museoiden ydintoimintaa tai -osaamista
Löytyvätkö digitoimamme kokoelmat verkosta kansallisesti ja kansainvälisesti? eri museoilla on erilaisia tarpeita kirjata metadataa, ja luettelointijärjestelmän kenttiä käytetään monin eri tavoin omat käytännöt toimivat museon sisällä, mutta eivät verkossa, jossa kaikkien aineistoja on rinnakkain epäjohdonmukaiset ja standardoimattomat luettelointikäytännöt kostautuvat kun tietokantoja yhdistetään, siirretään ja avataan verkkoympäristöön kansainvälinen haettavuus ja näkyvyys vaatii ratkaisuja monikielisyyteen sekä asiasanoituksen yhtenäistämistä ja kansainvälistämistä
Miten organisoidutaan ajamaan museoiden yhteisiä tavoitteita digitaalisen kulttuurin kehittyessä? Yhteisen keskustelun organisoimista sekä keskitettyä tiedonvälitystä ja vuorovaikuksen koordinointia tarvitaan mm. hyvien käytäntöjen luomiseen ja vakiinnuttamiseen museonäkökulman tiivistämiseksi KDK:n kehitystyössä vaikuttamiseen kansainvälisissä ratkaisuissa museoalan näkökulmien huomioimiseksi aineistojen digitaalista käyttöä koskevien oikeudellisten kysymysten periaatelinjauksissa kokoelmahallinnan liittämiseksi laajempaan kulttuuriperinnön sähköisen hallinnoinnin ja käytön kontekstiin
OKM:n rahoitus viraston koordinoimalle hankkeelle suuntana yhteinen kokoelmahallintajärjestelmä ja yhtenäiset luettelointikäytännöt tavoitteet 2011 : hankkeen organisaatio ja työryhmät yhteistyötavat ja tiedottaminen kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurin luominen yhteisten luettelointikäytäntöjen laatiminen alkaa CSC:ltä jatkoraportti kokoelmahallintajärjestelmistä Musketin kehittäminen tukemaan muutosprosessia
Lisätietoja: Mikael Vakkari, koordinaattori, virasto mikael.vakkari@nba.fi Elina Anttila, osastonjohtaja, virasto elina.anttila@nba.fi
järjestelmät nykytilanne Järjestelmät Formaatti Käytännöt Palvelut Ulkoiset järjestelmät Käyttäjät
järjestelmät valiaikainen tavoite Yhteiset käytännöt Järjestelmät Formaatti Yhteiset palvelut LIDO LIDO LIDO Ulkoiset järjestelmät Käyttäjät
järjestelmä Yhteiset käytännöt, luettelointisäännöt, prosessit Yhteinen kokoelmanhallintajärjestelmä Yhteinen metadataformaatti Yhteiset palvelut LIDO Ulkoiset järjestelmät Käyttäjät
Yhteinen järjestelmä Ulkoiset järjestelmät Luettelointisäännöt Yhteiset käytännöt Metadataformaatti Rajapinnat Integrointi, ulkoiset ja yhteiset palvelut Ohjelmisto, sisäiset palvelut Tietokannat, tekniset asiat, rauta LIDO Asiakasliittymä PAS Europeana Muut PaaS & IaaStoimittaja Järjestelmätoimittaja Standardiryhmä Kehittäminen, ylläpito iden Visio keskusyksikkö 2015