Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista

Lehti-Miikkulainen Outi, Harju Mervi, Ojala Jaana Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista Turvallisuusriskien tunnistusmenetelmä Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/2008

Lehti-Miikkulainen Outi, Harju Mervi, Ojala Jaana Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista Turvallisuusriskien tunnistusmenetelmä Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/2008 Tiehallinto Helsinki2008

Heikki Ikonen: Kt 66 Kautun silta, Ruovesi Verkkojulkaisu pdf (www.tiehallinto.fi/julkaisut) ISSN 1459-1561 TIEH 4000636-v TIEHALLINTO Keskushallinto Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0204 22 11

Lehti-Miikkulainen Outi, Harju Mervi, Ojala Jaana: Riskienarviointi osana turvallisuuden varmistamista, Turvallisuusriskien tunnistusmenetelmä. Helsinki 2008. Tiehallinto, Keskushallinto. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 38/2008, 34 s. + liitt. 26 s. ISSN 1459-1561, TIEH 4000634-v. Asiasanat: Rautatie, Maantie, Riskienhallinta, Riskienarviointi, Riski, Turvallisuus, Infrarakentaminen Aiheluokka: 40, U 331 TIIVISTELMÄ Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista hankkeen tavoitteena oli kehittää turvallisuusriskien tunnistusmenetelmä, jonka avulla tunnistetaan infrarakentamisen keskeiset turvallisuutta uhkaavat riskit johdonmukaisesti ja riittävän aikaisessa vaiheessa ennen riskin toteutumista. Hanke oli Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon yhteishanke. Yhtenä tavoitteenaan oli yhtenäistää virastojen rakennuttamisen turvallisuuskäytäntöjä. Hankkeen vaiheet olivat kirjallisuustutkimus-, kyselytutkimus ja menetelmän kehittämistyövaiheet. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda infra -hankkeiden turvallisuuden varmistamiseen yhteinen riskienhallinnan toimintamalli tilaajan, suunnittelijan, rakennuttajan ja urakoitsijan välille. Hanketta rahoittivat Valtion työterveys- ja työturvallisuusneuvottelukunnan lisäksi Ratahallintokeskus ja Tiehallinto. Jokaisella rakennuttajalla on oma ohjeistus, mutta yhteiset käytännön työmenetelmät ovat puuttuneet. Tässä hankkeessa laaditun riskienarviointimenetelmän käyttö halutaan mukaan osaksi työmaan turvallisuusjohtamista, jolloin rakennuttaja täyttää entistä paremmin turvallisuusvelvoitteensa. Eri suunnitteluvaiheissa laadittava turvallisuusselvitys ja rakennussuunnitelmavaiheessa laadittava turvallisuusasiakirja tehdään riskienarvioinnin kautta. Näin turvallisuusselvityksen ja turvallisuusasiakirjan nykyinen sisältö tulee muuttumaan hankekohtaiseksi. Turvallisuusselvityksessä ja turvallisuusasiakirjassa selvitetään ja esitetään rakennushankkeen keskeiset vaara- ja haittatekijät, jotka johtuvat mm. rakennushankkeen ominaisuuksista, olosuhteista ja luonteesta. Lisäksi turvallisuusselvityksessä ja turvallisuusasiakirjassa esitetään rakennushankkeen toteuttamiseen liittyvät työturvallisuus- ja terveystiedot sekä selvitetään vaarallisista rakennustöistä johtuvat vaara- ja haittatekijät. Tämän hankkeen tuloksena syntynyt riskienarviointimenetelmä on jatkossa yhteinen työmenetelmä jokaiselle maa- ja vesirakennusalalla toimivalle osapuolelle. Menetelmän tavoitteena on saavuttaa toimintatapa, jolla osana muuta rakennuttamisprosessia jokaisessa suunnittelu- ja työvaiheessa valmistellaan ne rakentamisen turvallisuuteen liittyvät selvitykset, asiakirjat ja suunnitelmat, jotka kuuluvat rakennuttajalle. Menetelmällä tehostetaan rakennushankkeiden riskienhallintaa, parannetaan työmaiden turvallisuutta ja laatua. Samalla laaditaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tehokkaat torjuntaratkaisut riskien poistamiseen täyttäen lainsäädännön turvallisuusvaatimukset.

Infrahankkeille laaditulla riskienarviointimenetelmällä tunnistetaan rakentamisen turvallisuutta uhkaavat riskit. Pelkkä menetelmän käyttöönotto ei yksin riitä, vaan on tärkeää saada asenteet turvallisuusasioiden suhteen muuttumaan ja viedä turvallisuus- ja riskienarviointitietoa eteenpäin. Samalla koulutusta turvallisuuskäytännöistä, vastuukysymyksistä ja velvollisuuksista tulee järjestää kaikille asianosaisille mm. rakennustyömaan työnjohdolle, rakennuttajan tilaajaorganisaatiolle ja valvojille. Lisäksi olisi tarpeen laatia yksi yhtenäinen turvallisuusasiakirjapohja, joka ohjaa kuvaamaan hankeen merkittävimmät turvallisuutta uhkaavat riskit. Turvallisuusriskien tunnistusmenetelmän käyttöönotossa avainasemassa ovat Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon lisäksi muutkin merkittävät rakennuttajat, kuten Merenkulkulaitos, Ympäristökeskus, kunnat mukaan lukien Kuntaliitto. Erityisesti menetelmän käyttöönottoa pitää tehostaa tiedotuksen avulla mm. infra-alan seminaareissa ja lehdissä. Ratahallintokeskus ja Tiehallinto ottavat kehitetyn riskienarviointimenetelmän käyttöön vuoden 2009 aikana.

Lehti-Miikkulainen Outi, Harju Mervi, Ojala Jaana: Riskbedömning som en del av säkerhetsplaneringen inom byggnadsprojekt. Metod för identifiering av säkerhetsrisker. Helsingfors, 2008. Vägförvaltningen, Centralförvaltningen. Vägförvaltningens interna publikationer 38/2008, 34 s. + bilagor 26 s. ISSN 1459-1561, TIEH 4000634-v. Ämnesord: Järnväg, landsväg, riskhantering, risk, säkerhet, infrabyggande Ämnesklass: 40, U 331 SAMMANDRAG Projektet Riskbedömning som en del av säkerhetsplaneringen inom byggnadsprojekt har haft som mål att ta fram en metod med vilken de viktigaste säkerhetsriskerna inom infrabyggandet kan identifieras på ett konsekvent sätt och i god tid innan de förverkligas. Projektet genomfördes som ett samarbete mellan Banförvaltningscentralen och Vägförvaltningen. Ett av målen var att göra säkerhetspraxisen inom de båda ämbetsverken enhetligare. Som förberedande arbete studerade man relevant litteratur och genomförde en opinionsundersökning. Det huvudsakliga målet var att skapa ett enhetligt och gemensamt tillvägagångssätt för beställare, planerare, byggherrar och entreprenörer när det gäller säkerhetsplaneringen inom infraprojekt. Projektet finansierades av statens delegation för arbetshygien och arbetarskydd samt av Banförvaltningscentralen och Vägförvaltningen. Inom mark- och vattenbyggandet finns det för närvarande direktiv som givits av byggherrarna avseende riskhantering och hur riskhanteringen ska införlivas i säkerhetsledningen, men det har inte funnits några allmängiltiga metoder för arbetet på praktisk nivå. Avsikten bakom den utvecklade riskbedömningsmetoden är att den ska införlivas i säkerhetsledningen på byggplatserna så att byggherrarnas lagstadgade säkerhetsskyldigheter fullföljs. Under ett byggnadsprojekt behövs säkerhetsutredningar i de olika planeringsstadierna och ett säkerhetsdokument i anslutning till byggnadsplanen. Dessa dokument utarbetas utifrån riskbedömningar. Innehållet i säkerhetsutredningen och säkerhetsdokumentet kommer således att bli projektspecifikt. Säkerhetsutredningen och säkerhetsdokumentet innehåller en utredning av de viktigaste olägenheterna och riskerna som hänger ihop med bl.a. byggnadsprojektets egenskaper och art samt de rådande förhållandena. Dokumenten innehåller även för byggprojektet relevanta uppgifter om arbetshälsan och säkerheten i arbetet samt en utredning av olägenheter och risker som hänger ihop med eventuella farliga byggarbeten. Den utvecklade metoden ska framöver fungera som en gemensam arbetsmetod för alla som arbetar inom mark- och vattenbyggandet. Målet är en situation där man i varje planerings- och arbetsstadium och som en del av den övriga planeringen bereder alla de utredningar, dokument och planer som i sista hand hör till byggherrens ansvar. Metoden syftar till att effektivera riskhanteringen inom byggandet och förbättra byggplatserna och säkerheten på dessa. Effektiva bekämpningslösningar tas fram i ett så tidigt skede som möjligt via riskbedömningar, så att de lagstadgade säkerhetskraven uppfylls.

Riskbedömningsmetoden för infraprojekt hjälper identifiera säkerhetsriskerna inom byggarbetet. Ett lika viktigt mål är att ändra de rådande inställningarna och förbättra kunskaperna om säkerhets- och riskbedömning. Utbildning om säkerhetspraxis, ansvar och skyldigheter måste ordnas för alla berörda parter, arbetsledningen och leverantörerna medräknade. Vidare måste det finnas en enhetlig säkerhetsdokumentmall som hjälper beskriva de viktigaste säkerhetsriskerna i varje projekt. En nyckelfaktor för införandet av identifieringsmetoden är en effektiv informationsspridning till de övriga berörda parterna, t.ex. Sjöfartsstyrelsen, Miljöcentralen och Kommunförbundet, så att metoden införs på bred front i allt mark- och vattenbyggande. Banförvaltningscentralen och Vägförvaltningen kommer att införa den utvecklade riskbedömningsmetoden under 2009.

Lehti-Miikkulainen Outi, Harju Mervi, Ojala Jaana: Risk assessment as part of ensuring safety in construction projects, a safety risk identification method Helsinki 2008. Finnish Road Administration, Central Administration. Internal publications of the Finnish Road Administration 38/2008, 34 s. + App. 26 s. ISSN 1459-1561, TIEH 4000634-v. Key words: Railway, Road, Risk management, Risk, Safety, Infrastructure construction Subject class: 40, U 331 ABSTRACT The aim of the project "Risk management in construction projects as part of ensuring safety" was to develop a safety risk identification method that would help to recognize essential risks undermining safety in infrastructure construction systematically and in a timely fashion before the risk is realized. This was a joint project of the Finnish Rail Administration and the Finnish Road Administration, one of the aims of which was harmonizing the safety practices of these two authorities. The work to develop a safety risk recognition method was preceded by a literature research and an enquiry. The main objective of the study was creating a shared risk management operating model for safety assurance between the contracting authority, designer, constructor and contractor. The project package was financed by the State Advisory Board for Occupational Health and Safety, as well as the Finnish Rail Administration and Finnish Road Administration. Guidelines issued by the constructor on risk management and its integration in safety management currently exist in the field of civil engineering, but shared practical working methods have been missing. The aim is to make the risk assessment method prepared in this development project part of onsite safety management, ensuring that the constructor is able to meet their statutory safety requirements. The safety report drawn up in the various design phases and safety document prepared in the construction planning phase will be based on a risk assessment. Consequently, the current contents of the safety report and safety document will become specifically adapted for each project. The safety report and safety document discuss and describe central risks and harmful effects of the construction project arising from such as the features, conditions and nature of the project. In addition, the safety report and document outline occupational safety and health information data to the implementation of the construction project and establish any risks and harmful effects arising from dangerous construction work. The method resulting from this development project will in the future act as a shared working method for each party engaged in the civil engineering sector. The goal is a situation where those reports, documents and plans that ultimately analysis always are the constructor's responsibility are prepared in each design and work phase as part of the general design process. This method will make risk management in construction projects more efficient and improve safety and quality at sites. Risk assessment will help to prepare efficient solutions for eliminating risks as early as possible in compliance with legislative safety requirements.

The risk assessment method devised for infrastructure projects will help to recognize risks undermining the safety of construction work. It is equally important to change attitudes and pass on information on safety and risk assessment. Training in safety-related procedures, responsibility issues and duties should be organised for all relevant persons, such as supervisors and suppliers. In addition, a single uniform safety document template should be prepared to guide the description of the most significant safety risks of the project. What plays a key role in the introduction of the safety risk recognition method is informing other stakeholders, such as the Finnish Maritime Administration, the Finnish Environment Centre and the Association of Finnish Local and Regional Authorities in order to ensure the widespread introduction of the method in civil engineering. The Finnish Rail Administration and Finnish Road Administration will introduce the risk assessment method developed in this project during the year 2009.

ESIPUHE Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon yhteishanke Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista työn tavoitteena oli kehittää riskienarviointimenetelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa infrarakennushankkeen turvallisuutta uhkaavat riskit johdonmukaisesti ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen riskin toteutumista. Tutkimusta rahoittivat Valtion työterveys- ja työturvallisuusneuvottelukunnan lisäksi Ratahallintokeskus ja Tiehallinto. Tutkimus on jaettu kolmeen osavaiheeseen kirjallisuus- ja kyselytutkimuksiin ja itse riskienarviointimenetelmän kehittämiseen. Jokaisesta osavaiheesta on julkaistu oma erillinen raportti (Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista: kirjallisuustutkimus, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja, ISSN 1459-1561 ; 36/2008 ja Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista: kyselytutkimus, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja, ISSN 1459-1561 ; 37/2008). Ensimmäisessä osavaiheessa on selvitetty nykyisten riskienarviointityökalujen nykytilaa kirjallisuustutkimuksen avulla. Toisessa osavaiheissa on selvitetty riskienarvioinnin nykytilaa ja kehitystarpeita kyselytutkimuksella. Viimeisessä osavaiheessa käsitellään työpajoissa ja pilottikohteissa kehitettyä riskienarviointimenetelmää, josta tämä raportti koostuu. Tutkimuksen tuloksena on käytännönläheinen riskienarviointimenetelmä rakennushankkeen turvallisuutta uhkaavien riskien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi. Menetelmä sisältää Turvallisuus infra riskikartan, Tarkistettavat asiat -listat, riskienhallintasuunnitelmalomakkeen ja riskimatriisin sekä menetelmän käyttöohjeen. Ratahallintokeskus ja Tiehallinto ottavat menetelmän käyttöön vuoden 2009 aikana. Tutkimuksen työtä on ohjannut johtoryhmä, johon kuuluivat: Erkki Takkinen Harri Yli-Villamo Simo Sauni Jukka Karjalainen Mauri Pukkila Heikki Ikonen Esko Tuhola Peter Molin Outi Lehti-Miikkulainen Valtion työterveys- ja työturvallisuusneuvottelukunta Ratahallintokeskus Ratahallintokeskus Tiehallinto Tiehallinto Tiehallinto Tiehallinto Ramboll Finland Oy Ramboll Finland Oy Tutkimuksen projektipäällikkönä toimi yksikön päällikkö Outi Lehti- Miikkulainen. Tutkimusryhmässä olivat mukana suunnittelijat Mervi Harju ja Jaana Ojala Ramboll Finland Oy:stä. Tampereella joulukuussa 2008

Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 11 Sisältö 1 JOHDANTO 16 1.1 Taustaa 16 1.2 Riskienarviointimenetelmän tarpeet ja vaatimukset 17 1.3 Tutkimuksen tavoitteet 17 1.4 Tutkimuksen toteutus 18 2 MENETELMÄN KEHITTÄMINEN 19 2.1 Kirjallisuustutkimus 19 2.2 Kyselytutkimus 19 2.3 Menetelmän kehittäminen 20 2.3.1 Menetelmän testaus piloteissa 21 2.3.2 Käyttökokemusten arviointi pilottikohteilta 22 2.3.3 Palautteiden arviointi ja menetelmän muutokset 23 3 KÄYTTÖOHJE TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTIIN 24 3.1 Suunnittelusta toteutukseen 24 3.2 Turvallisuusriskien arviointi 25 3.2.1 Turvallisuus - infra riskikartan käyttö 27 3.2.2 Riskienhallintasuunnitelma -lomakkeen ja riskimatriisin käyttö 29 3.3 Turvallisuusriskien raportointi 30 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 31 4.1 Keskeiset tulokset 31 4.2 Jatkotoimet 31 4.3 Mahdollisia jatkotöitä 31 5 LÄHTEET 33 6 LIITTEET 34 Liite 1 Asiantuntijaseminaarin osallistujat Liite 2 Käyttökokemus piloteilta Liite 3 Käyttöohje Infrarakennushankkeiden riskienarvioinnin laadintaan

12 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista Kuvaluettelo Kuva 1 Tapaturmataajuus (tapaturmien lkm miljoonaa työtuntia kohden) eri toimialoilla Suomessa vuonna 2006. /1/...16 Kuva 2 Menetelmän kehittämisen eteneminen...21 Kuva 3 Rakennuttajan turvallisuussuunnittelu...24 Kuva 4 Turvallisuusriskien arviointimenetelmän eteneminen...26 Kuva 5 Turvallisuus infra riskikartan etusivu....28 Kuva 6 Esimerkki täydennetystä Tarkistettavat asiat -listasta...29

Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 13 KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Seuraavat määritelmät ovat keskeisimpiä radan ja tien suunnitteluun, riskienhallintaan ja turvallisuuteen liittyviä käsitteitä ja lyhenteitä, joita käytetään tässä raportissa (määritelmät eivät ole virallisia). Direktiivi, Lainsäädäntöohje, joka saatetaan kansallisin toimin osaksi jäsenmaiden säädöksiä. GNA on Pohjoismaiden tie- ja rautatielaitosten pääjohtajien vuonna 2004 perustama projekti, GNA Gemensam Nordisk Anläggninsmarknad (Yhteiset pohjoismaiset maarakennusmarkkinat). HMS on lyhenne sanoista terveys, ympäristö ja turvallisuus HMS (hälsa, miljö och säkerhet). Infrarakentaminen on yhteiskunnan toiminnassa tarvittavien teknisten perusrakenteiden eli infrastruktuurin rakentamista. Infrastruktuuriin kuuluvat yhteiskunnan rakennettu ympäristö ja laitteet, kuten liikenneverkosto, rakennukset, satamat, lentokentät, sähköverkko, tietoliikenneverkko ja muut rakenteet. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on riskienhallintaa, joka kattaa koko kyseisen toiminnan ollen osa prosessia eikä erillinen tai yksittäinen toiminto. Pääsuunnittelija on henkilö, jonka tehtävänä on vastata rakennuskohteen suunnittelun kokonaisuudesta ja huolehtia siitä, että suunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää rakentamisen toteutuksen sille asettamat työturvallisuusvaatimukset. Päätoteuttaja on pääurakoitsija taikka sellaisen puuttuessa rakennuttaja tai muu, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta. Rakennushanke on aikomuksesta alkava hanke, joka päättyy rakennuksen tai muun työn lopputuloksen käyttöönottoon. Rakennustyömaa on alue, jossa varsinainen rakennustyö tapahtuu. Rakennuttaja (työturvallisuusmielessä) Rakennuttajalla tarkoitetaan henkilöä tai organisaatiota, joka ryhtyy rakennushankkeeseen taikka muuta, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta tai näiden puuttuessa tilaaja. Rakennuttajan on huolehdittava siitä, että rakennushankkeen suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa otetaan huomioon rakennustyön toteuttaminen siten, että työt voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijöiden terveydelle. (VNp 629/1994, VNa 702/2006 2-5 ). RIL ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto Riskillä tarkoitetaan määrätyn haitallisen tai vaarallisen tapahtuman esiintymistaajuuden, tai todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmää. Riskianalyysi koostuu kohteen raja-arvojen määrittämisestä, vaarojen tunnistamisesta ja riskin suuruuden arvioinnista.

14 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista Riskienarvioinnilla tarkoitetaan työssä esiintyvien vaarojen tunnistamista, vaarojen aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä ja riskien merkityksen arviointia. Riskien arviointi on systemaattinen prosessi, jolla muun muassa työympäristö pyritään tekemään turvalliseksi. Riskienhallinta on kokonaisnäkemys vaaroista ja toimenpiteistä riskin pienentämiseksi ja poistamiseksi. Riskien hallintaan kuuluu riskien tunnistamisen lisäksi myös riskin suuruuden arviointi ja tarkoituksenmukaisten turvallisuustoimenpiteiden valitseminen ja toteuttaminen. Riskienhallintasuunnitelma on kirjallinen dokumentti, jossa on kuvattu muun muassa riski, sen seuraus, luokittelu, toimenpiteet ja vastuuhenkilö. Riskienhallintasuunnitelma voi olla lomakkeelle laadittu listaus riskien pienentämiseen, hallintaan ja seurantaan. Suunnittelija on henkilö, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että erillistehtävinä laaditut rakenteiden, rakennusosien tai järjestelmien suunnitelmat täyttävät rakentamisen toteutuksen edellyttämällä tavalla niille asetetut työturvallisuusvaatimukset (työturvallisuusmielessä). Tapaturmataajuus. Työtapaturmataajuudella tarkoitetaan ko. tapahtumien lukumäärää miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Sen avulla voidaan vertailla esim. tapaturmariskiä eri toimialoilla. Turvallisuus tarkoittaa järjestelmän tilaa, jossa siihen liittyvät riskit ovat hallinnassa eli hyväksyttäviä tilanteissa, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa henkilöille, omaisuudelle tai ympäristölle. Turvallisuusasiakirja on rakennustyön turvallisuutta ja valmistelua varten laadittu asiakirja (VNp 629/1994 5 ), joka sisältää rakennushankkeen ominaisuuksista, olosuhteista ja luonteesta aiheutuvat ja sen toteuttamiseen liittyvät tarpeelliset turvallisuustiedot. Turvallisuusasiakirjan laatimisesta vastaa rakennuttaja. Turvallisuusasiakirjan laadinnan yhteydessä selvitetään ja esitetään rakennustyön toteuttamiseen liittyvät vaara- ja haittatekijät. Turvallisuusasiakirja laaditaan hanke- tai urakkakohtaisesti ja aikataulullisesti yleensä siten, että se voidaan liittää osaksi urakkaan liittyviä tarjouspyyntöasiakirjoja. Turvallisuusselvitys on asiakirja, jossa selvitetään rakennushankkeen suunnittelun jo alkuvaiheessa mahdolliset henkilö- ja muut toimintaan liittyvät turvallisuusriskit. Selvitys määrittelee senhetkisen kohteen turvallisuustason. Turvallisuusselvitys toimii lähtötietona seuraavassa suunnitteluvaiheessa turvallisuustietojen käsittelyssä. Turvallisuussuunnitelmaksi lasketaan rakennushankkeessa laaditut kirjalliset työturvallisuutta koskevat suunnitelmat, joissa on huomioitu muun muassa rakennuttajan antamat turvallisuusasiakirjan tiedot sekä turvallisuus- ja menettelyohjeet, säännöt (VNp 629/1994 7 ). Turvallisuussuunnitelmien laatimiseen liittyy aina rakennushankkeen vaara- ja haittatekijöiden selvittäminen ja tunnistaminen. Työtapaturma on työpaikalla tai työmatkalla sattunut henkilövahinko. Työtapaturmiksi luetaan työpaikalla ja työmatkalla sattuneet henkilövahingot.

Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 15 Tapaturman taustalla on usein puutteita ja häiriöitä organisaation toimintatavoissa ja työympäristössä. Työturvallisuus käsittää työntekijän terveyden säilyttämistä, tapaturmattomuutta, terveellisyyttä ja viihtyvyyttä työssään. Yhteinen rakennustyömaa on työpaikka, jolla yksi työnantaja käyttää pääasiallista määräysvaltaa ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan työskentelevä itsenäinen työnsuorittaja siten, että työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen tai terveyteen (VNp 629/1994 2 ). Vaara on tekijä tai olosuhde, joka voi saada aikaan haitallisen tapahtuman.

16 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastojen mukaan rakentamisen tapaturmataajuus vuonna 2006 oli noin 85 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti (kuva 1). Kaikilla toimialoilla yhteensä vastaava luku on alle 35. Maa- ja vesirakennustyössä sattui työpaikkatapaturmia vuonna 2005 yhteensä 1395, kun taas talonrakentamistyössä luku oli 11 853. /1/ Maa- ja vesirakentamisen tapaturmat eroavat talonrakentamisen tapaturmista siinä, että maa- ja vesirakentamisessa tapaturmataajuus on alhaisempi kuin talonrakentamisessa, mutta maa- ja vesirakentamisessa tapaturmat ovat vakavampia kuin talonrakentamisessa. Maarakentamisessa tapaturman aiheuttajia ovat erityisesti kulkuväylät, alustat ja itse maa. Työtehtävän ja työsuorituksen mukaan tapaturmia sattuu käsikäyttöisillä työkaluilla, esineiden käsittelyssä, henkilön liikkumisessa sekä taakan käsittelyssä. /2/ Työtapaturmien taajuudet vuonna 2006 Rakentaminen Teollisuus Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Tukku- ja vähittäiskauppa Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut Muut Kuntasektori 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuva 1 Tapaturmataajuus (tapaturmien lkm miljoonaa työtuntia kohden) eri toimialoilla Suomessa vuonna 2006. /1/ Tiellä tehtävien töiden erityisiä vaaroja ovat liikenteen aiheuttamat vaarat. Liikenteen suuri määrä tai suuret ajonopeudet lisäävät onnettomuusriskiä. Muita onnettomuusriskiä lisääviä tekijöitä ovat riskikuljettajat, raskaat ajoneuvot, ruuhkat ja huonot sää- ja keliolosuhteet sekä puutteet liikenteenjärjestelyissä tai liikenteenjärjestelyjen työnaikaiset muutokset. Ratatöiden erityisiä vaaroja aiheuttaa junaliikenne, junien suuri nopeus ja hidas pysähtyvyys. Onnettomuusvaaroja lisäävät myös ratojen sähköistys, työskentely sähköradalla tai sen läheisyydessä sekä radalla liikkuvat työkoneet.

Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 17 JOHDANTO Työmaan turvallisuuden parantamiseksi laaditut toimenpiteet koskevat päätoteuttajia ja muita urakoitsijoita sekä rakennuttajia ja suunnittelijoita. Suunnittelijan tulee huomioida suunnittelun aikana rakentamisen vaaratilanteet työmaalla. Oikeilla suunnitteluratkaisuilla voidaan oleellisesti vaikuttaa työmaan turvallisuustasoon. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston raportissa Miten tapaturmia voidaan vähentää todetaan, että yli 50 prosentin työtapaturmien vähenemiset ovat mahdollisia, jos työympäristön erityisriskejä käsitellään järjestelmällisesti. /2/ 1.2 Riskienarviointimenetelmän tarpeet ja vaatimukset Ratahallintokeskuksen toiminnan turvallisuus on pitkälti keskittynyt junaturvallisuuteen, mutta turvallisuusjärjestelmän käyttöönoton myötä mukaan on otettu myös työturvallisuusasiat. Ratahallintokeskuksessa keskeiset turvallisuusvaatimukset esitetään Urakkaohjelma I:ssä ka II:ssa sekä Ratahallintokeskuksen turvallisuusohjeissa, jotka ovat jaoteltu seuraavasti: Liikennöinti, Ratatyöturvallisuus, Sähköturvallisuus, Työohjeet ja Hankintojen/urakoiden turvallisuus. /4/ Tarvittaessa rakennusurakkaa varten laaditaan turvallisuusasiakirjan lisäksi menettelyohjeet ja turvallisuussäännöt. Tiehallinto hoitaa teihin liittyvät viranomaistehtävät ja palvelut. Merkittävin tehtävä on vastata yhdessä muiden sidosryhmien kanssa liikennejärjestelmän toimivuudesta. Toiminnan sujuvuus perustuu laadittuihin teknisiin ohjeisiin. Yksi merkittävistä tiellä tehtäviin töihin liittyvistä ohjeista on Liikenne tietyömaalla, Tienrakennustyömaat (TIEH 2200053-09). /5/ Riskienarviointi on tullut rakentamiseen monen lainsäädännön kautta. Turvallisuuteen liittyviä vaaroja tulee tunnistaa ja arvioida myös mm. työturvallisuus-, pelastus- ja rautatielainsäädännön perusteella. 1.3 Tutkimuksen tavoitteet Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista hankkeen tavoitteena oli parantaa infrarakentamisen työturvallisuuden tasoa. Tutkimuksen päätavoitteena oli kehittää riskienarviointimenetelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa rakennushankkeen keskeiset turvallisuutta uhkaavat riskit johdonmukaisesti ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ennen riskin mahdollista toteutumista. Tutkimuksessa kehitettiin infra -hankkeiden turvallisuuden varmistamiseen yhteinen riskienhallinnan sisältävä toimintamalli tilaajan, suunnittelijan, rakennuttajan ja urakoitsijan käyttöön. Kehitetyn riskienarviointimenetelmän avulla voidaan tunnistaa turvallisuusselvityksen, turvallisuusasiakirjan sekä turvallisuussuunnitelmien laadinnan yhteydessä hankkeen keskeisimpiä turvallisuusriskejä, ennakoida niitä sekä dokumentoida ne. Lisäksi menetelmä soveltuu eri osapuolten vuoropuheluun maa- ja vesirakennushankkeiden eri vaiheissa. Kehitettyä menetelmää voidaan täydentää koko rakennushankkeen ajan ja se kattaa suunnittelun ja rakennuttamisen kaikki vaiheet aina hoitoon ja ylläpitoon asti. Menetelmän

18 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista avulla voidaan tunnistaa rakennushankkeen mm. toimintaympäristöön, liikenteeseen, vaarallisiin töihin, muihin toimintoihin, työterveyteen ja käyttöönottoon liittyviä keskeisiä riskejä. 1.4 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen alkuvaiheessa selvitettiin riskienhallinnan nykyiset menetelmät kirjallisuustutkimuksen avulla. Kyselytutkimuksen avulla kartoitettiin eri suunnitteluvaiheiden, rakennuttamisen valmisteluvaiheen ja tuotannonsuunnittelun työturvallisuusriskien nykyinen osaaminen sekä riskienhallinnan tahtotilan sisällyttäminen infrarakennushankkeisiin. Tutkimuksen kolmannen osavaiheen muodosti riskienarviointimenetelmän kehitys eri rakentamisen vaiheisiin soveltuvaksi sekä kaikkien osapuolten hyödynnettäväksi. Menetelmää kehitettiin asiantuntijaseminaarien ja työpajatyöskentelyssä käytyjen keskustelujen ja ideoinnin avulla. Menetelmäluonnosta testattiin eri pilottikohteissa. Pilottikohteista saatujen kommenttien jälkeen menetelmä viimeisteltiin lopulliseen muotoonsa.

Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 19 MENETELMÄN KEHITTÄMINEN 2 MENETELMÄN KEHITTÄMINEN 2.1 Kirjallisuustutkimus Hankkeen alkuvaiheessa selvitettiin kirjallisuustutkimuksen avulla nykyisiä infra-alan käytössä olevia kotimaisia ja ulkomaalaisia riskienarviointimenetelmiä. Kirjallisuustutkimuksesta on tehty oma raportti, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 36/2008. /6/ Kirjallisuustutkimuksen painopisteenä oli vertailla olemassa olevia riskienarviointimenetelmiä osana rakentamisen varmistavia toimenpiteitä, sekä selvittää nykyiset infra-alalla käytössä olevat riskienarviointimenetelmät ja vaatimukset riskienarvioinnin suhteen. Kirjallisuustutkimuksen mukaan riskienhallintaan kohdistuu vaatimuksia monen lainsäädännön kautta. Turvallisuuteen liittyviä vaaroja tulee tunnistaa ja arvioida riskienarvioinnin kautta, mutta arvioinnin tasoa ja vaatimuksia ei ole selvitetty tai yleisesti määritetty. Lainsäädännössä ei ole myöskään määritelty menetelmiä itse työturvallisuusriskien arviointiin. Kirjallisuustutkimuksen tuloksena oli, ettei Suomessa ole kehitetty riskienarviointiin infra-alalle yleisiä yhteiseen käyttöön olevia työmenetelmiä. Myöskään pohjoismaisista tietokantahauista ei ilmennyt suoranaisesti infra-alalle riskienhallintaan käytettäviä menetelmiä. Monet yritykset ovat laatineet omaan käyttöön riskienarviointiin käytettäviä valmiita tarkistuslistoja ja lomakkeita, mutta ne eivät ole yleisessä käytössä. Tutkimus osoitti myös sen, että suunnitteluvaiheen riskienarviointia ei ole yleisesti ohjeistettu. Rakennuttajan riskienarvioinnin velvoitteet ovat vielä kovin epäselviä ja menetelmien käyttö on hyvin kirjavaa. Yleisesti ei tunneta riittävän hyvin riskienarviointiin liittyviä menetelmiä tai ei osata hyödyntää riittävästi riskienarvioinnin avulla saatua tietoa. Riskienhallintaan kehitetyt työkalut ja menetelmät eivät sellaisenaan sovellu maa- ja vesirakentamisen turvallisuutta uhkaavien riskien arviointiin. Kirjallisuustutkimus vahvisti käsitystä siitä, että alalle tulee kehittää jo olemassa olevista työkaluista infrarakentamiseen sopiva menetelmä. Niiden tulisi kattaa kaikki suunnittelun ja muut rakentamisen vaiheet ottaen huomioon laajaalaisesti työturvallisuusnäkökulma. Riskienarviointimenetelmän liittäminen osaksi suunnittelua, hankintaa ja toteutusta varten sekä yhteisten pelisääntöjen laatiminen helpottaisi myös menetelmän käyttöönottoa. 2.2 Kyselytutkimus Kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää riskienarvioinnin kehittämistarpeita, riskienarvioinnin nykyistä osaamista ja käyttöä eri organisaatioissa sekä toiveita ja ehdotuksia riskienarvioinnin käytön kehittämiselle infra-alan hankkeissa. Kyselytutkimuksesta on tehty oma raportti, Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 37/2008. /7/ Kyselytutkimus osoitti, että riskienarvioinnista ollaan kiinnostuneita ja sitä pidetään tärkeänä. Riskienarvioinnin nykyinen osaaminen ei kuitenkaan ole

20 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista MENETELMÄN KEHITTÄMINEN vielä riittävää, joten aiheeseen liittyvälle koulutukselle ja perehdytykselle on tarvetta. Riskienarvioinnin terminologiaa pidetään sekavana sekä liian teoreettisena, eikä kaikilla ole tietoa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan sisällöstä. Vastaajilta ilmeni selkeästi tieto siitä, että riskienarviointia pitäisi tehdä, mutta ei kuitenkaan tiedetä miten. Vastaajista 88 %:a oli sitä mieltä, että riskienhallinta liittyy oleellisesti turvallisuusjohtamiseen. Vastaajien mielestä riskienhallinta on lähtökohta hankkeen turvallisuuden hallinnalle ja hankkeen onnistuneeseen toteuttamiseen. Kyselytutkimuksen mukaan ilmeni tarve yhtenäisille riskienhallinnan vaatimuksille, sillä menetelmien, työkalujen ja ohjeiden kirjo on tällä hetkellä laaja. Esiin nousivat asenteet riskienarviointia kohtaan. Asenteiden muuttamiseen voidaan yleisesti vaikuttaa järjestämällä koulutusta ja perehdytystä aiheeseen sekä selkeyttämällä ohjeistusta, sillä usein suurin syy vastarintaan on epätietoisuus. Rakennushankkeiden eri osapuolten asenteiden tulisi muuttua, jotta riskienarvioinnin käyttö yleistyisi, yhtenäistyisi ja helpottuisi. Kyselytutkimuksen mukaan riskienarviointi ei kuulu vain suunnittelijoille vaan myös rakennuttajat, urakoitsijat ja kaikki muut rakennushankkeeseen osallistuvat tahot ovat merkittävässä roolissa, kun riskienarviointia tehdään rakennushankkeissa. 2.3 Menetelmän kehittäminen Riskienarviointimenetelmän kehitystyö aloitettiin lähtötietojen keräyksellä sekä kirjallisuus- ja kyselytutkimuksilla. Tutkimustulosten perusteella luotiin kehys menetelmälle. Huhtikuussa 2008 järjestettiin asiantuntijaseminaari, johon kutsuttiin Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon sekä muiden keskeisten toimijoiden riskienhallinnan ja rakentamisen asiantuntijoita. Seminaariin osallistuneet henkilöt ovat tämän raportin liitteenä 1. Asiantuntijoista koottiin työryhmä yhteiseen työpajaan kehittämään riskienarviointimenetelmää ja riskienhallinnan menettelyjä. Työskentely työpajoissa tapahtui käyttäen sekä hiljaista aivoriihimenettelyä sekä keskustelua työryhmittäin. Ryhmien tarkoituksena oli täydentää luonnosvaiheessa olevia Turvallisuus - infra riskikarttoja sekä antaa asiantuntijakommentteja ja parannusehdotuksia itse sisällön ja ohjeistuksen kehittämiseksi. Työpajatyöskentelynä saatiin Turvallisuus infra riskikarttojen avainsanoja ja jaottelua täsmennettyä. Työpajassa saadun palautteen pohjalta riskikarttojen ja lomakkeiden asiasisältöä tiivistettiin sekä riskienarviointiohjetta täsmennettiin. Menetelmäluonnosta testattiin pilottikohteissa. Piloteilta saatu palaute koski riskienarviointiin liittyvään ajankäyttöä ja Tarkistettavat asiat listojen asioiden päällekkäisyyksiä. Tarkistettavat asiat -listat todettiin työlääksi täyttää. Piloteilta saadun palautteen perusteella riskikarttojen määrää vähennettiin sekä tarkistettavat asiat listojen päällekkäisyyksiä poistettiin. Kuvassa 2 on esitetty menetelmän kehittämisen kulkua.

Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 21 MENETELMÄN KEHITTÄMINEN Lähtötiedot Kirjallisuus- ja kyselytutkimus Menetelmän laadinta Asiantuntijatyö ja projektiryhmä Kehittely Työpajat Testaus Pilotit Menetelmän laadinta Asiantuntijat ja projektityhmä Käyttöönotto Koulutus ja tiedotus Kuva 2 Menetelmän kehittämisen eteneminen. 2.3.1 Menetelmän testaus piloteissa Ratahallintokeskuksesta ja Tiehallinnosta valittiin alustavasti yhteensä kymmenen eri pilottihanketta. Valintaperusteena pidettiin, että pilotit olisivat eri suunnitteluvaiheista. Ratahallintokeskuksen pilottikohteet olivat: - Seinäjoki-Vaasa jatkosähköistys, yleissuunnitteluvaihe - Kokkola-Ylivieska, pp-hanke, yleisuunnitteluvaihe - Vuokatti-Porokylä, rakennuttamisuunnitteluvaihe - Tornio-Kolari, päällysrakenteen uusiminen, toteutus/suunnitteluvaihe - Keski-Pasila, ratasuunnitteluvaihe Tiehallinnon pilottikohteet olivat: - Virkkala-Lohja maantie 1121 parantaminen taajamatieksi Virkkalan kohdalla, suunnitteluvaihe - Tampereen alueurakka, toteutusvaihe - HTU päällystyskohde, toteutusvaihe - Sipoonojan silta, toteutusvaihe - Särkijärven eritasoliittymä, toteutusvaihe Toukokuussa 2008 pidetyssä pilottien avainhenkilöiden koulutustilaisuudessa tutustuttiin kehitettyyn menetelmään ja sen ohjeeseen sekä annettiin

22 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista MENETELMÄN KEHITTÄMINEN käyttökoulutusta itse menetelmän käyttöön hankekohtaisesti. Koulutukseen kutsuttiin pilottikohteen tilaajan ja urakoitsijan sekä rakennuttajakonsultin edustajat. Testauksen tavoitteena oli, että kohteen oma organisaatio testaisi laadittua menetelmää itsenäisesti annetun käyttökoulutuksen jälkeen. Kymmenestä pilotista seuraavat neljä sai järjestettyä sopivan ajan riskienarviointitestaukseen. Ratahallintokeskuksen pilottikohteet olivat: - Keski-Pasila, ratasuunnitteluvaihe - Tornio-Kolari, päällysrakenteen uusiminen, toteutus/suunnitteluvaihe Tiehallinnon pilottikohteet olivat: - Virkkala-Lohja maantie 1121 parantaminen taajamatieksi Virkkalan kohdalla. - Tampereen alueurakka 2.3.2 Käyttökokemusten arviointi pilottikohteilta Palautetta piloteilta pyydettiin kirjallisesti joko sähköpostilla tai vastaamalla internetissä julkaistuun kyselyyn. Osa palautteesta tuli myös puhelimitse. Palautetta pyydettiin jokaisesta pilotista. Tarkoituksena oli hyödyntää pilottijakson aikana esiin tulleita asioita, kuten haasteita ja ongelmia sekä menetelmän kehittämiseen syntyneitä ideoita. Kommentteja haluttiin erityisesti menetelmästä, lomakkeista, asiakirjojen laadinnasta ja ohjeista. Palautteen lisäksi toivottiin kopiot tehdyistä riskienarvioinneista. Piloteilta saatu palaute on raportin liitteenä 2. Piloteilta pyydettävä palaute menetelmän arviointiin oli jaettu seuraavan otsikoinnin mukaisesti: A) Riskienarviointimenetelmä Muodostaako menetelmä johdonmukaisen ja loogisen kokonaisuuden? Toimiiko se osana rakennushankkeen valmistelua, suunnittelua tai toteuttamista? Sopiiko menetelmä rakennuttamisen nykykäytäntöön? Toimiiko kehitetty menetelmä kaikissa toteuttamismalleissa? Täyttääkö menetelmän rakennuttajan turvallisuustehtävän? B) Ohjeet riskikartoitukseen sekä turvallisuusselvityksen ja turvallisuusasiakirjan laadintaan Ovatko menetelmän käyttöohjeet riittävät ja selkeät? C) Infra riskikartta - Tarkistettavat asiat -listat Ovatko lomakkeet toimivat ja selkeät? Puuttuuko vai onko jokin osavaihe liikaa? Onko päällekkäisyyttä, epäjatkuvuutta? D) Muita kehitysideoita F) Muut kommentit menetelmästä

Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 23 MENETELMÄN KEHITTÄMINEN 2.3.3 Palautteiden arviointi ja menetelmän muutokset Pilottikohteissa menetelmän testaus onnistui hyvin ja niistä saatiin arvokasta tietoa menetelmän edelleen kehittämiseen. Menetelmän käytännön kokemukset osoittivat, että laaditut tarkastuslistat oli jaettu liian moneen osaan ja että ne olivat liian työläitä käyttää. Listoja oli liikaa sekä niissä koettiin olevan päällekkäisyyttä. Palautteiden johdosta tarkistettavat asiat -listojen määrää karsittiin 15 lomakkeesta kuuteen (6) lomakkeeseen, joita jäsenneltiin uudelleen ja päällekkäisyyksiä poistettiin. Yleisiä ja itsestään selviä asioita täsmennettiin sekä osittain poistettiin tarkistettavat asiat listoilta. Käyttöohjeistukseen haluttiin kuitenkin vielä täsmentää, että yksittäisiä asioita ei tule kirjata riskienhallintasuunnitelmaan vaan, että asioita tulee käsitellä kokonaisuuksina ja selkeinä osa-alueina. Menetelmän käyttö osana turvallisuusasiakirjan laatimista todettiin hyvänä asiana ja että, tämän suuntainen kehitys turvallisuusnäkökulmasta on hyvä asia hankkeen turvallisuuden ja läpiviennin kannalta.

24 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista KÄYTTÖOHJE TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTIIN 3 KÄYTTÖOHJE TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTIIN 3.1 Suunnittelusta toteutukseen Riskienhallinnan sisällyttämistä turvallisuussuunnitteluun rakennuttajan näkökulmasta on määritelty kuvassa 3. Riskienhallinta kulkee hankkeessa mukana vaiheesta toiseen. Hankkeen eri vaiheiden aikana tunnistetut vaara- ja haittatekijät raportoidaan aina meneillään olevan vaiheen edellyttämällä tavalla omana suunnitelmana tai muuna dokumenttina (kuten turvallisuusselvitys, turvallisuusasiakirja tai turvallisuussuunnitelma). Kuva 3 Rakennuttajan turvallisuussuunnittelu. Riskienarviointi etenee saman ohjeistuksen ja samojen lomakkeiden avulla. Tukena vaarojen tunnistamisessa käytetään Turvallisuus - infra riskikarttaa ja vaarojen tunnistamisen tulokset raportoidaan menetelmän lomakkeilla. Esi-, hanke-, yleis- ja tie/ratasuunnittelu vaiheessa laaditaan turvallisuusselvitys, johon hankkeelle tunnistetut riskit kuvataan. Turvallisuusselvitystä päivitetään aina rakennusvaiheen edetessä. Rakennussuunnitelmavaiheessa laaditaan turvallisuusasiakirja, jota täydennetään hankkeen toteuttamiseen asti. Hankkeen lopussa rakennuttaja tarkistaa päivitetyn turvallisuusasiakirjan kautta, onko käyttöönottoon tai käyttöön jäänyt tunnistettavia riskejä. Turvallisuusasiakirjan täydentämisessä voidaan hyödyntää aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa laadittua turvallisuusselvitystä. Tunnistamiseen käytetyt riskikartat liitetään yhdeksi riskienhallintasuunnitelmaksi muiden hankkeen suunnitelmien joukkoon, jonka jälkeen ne ovat arkistoituna ja käytettävissä seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Kirjaukset Turvallisuus - infra riskikartalle ja turvallisuusselvitykseen tulee tehdä niin, että myöhemminkin niitä käsiteltäessä selviää, mistä on kysymys ja mihin tunnistettu riski kohdistuu. Turvallisuusselvitys ja myös turvallisuusasiakirja sisältävät keskeisimmät turvallisuutta uhkaavat tekijät. Turvallisuusasiakirjan riskit kohdistuvat rakennustyön vaaroihin. Toteutusvaiheessa urakoitsija, yleensä päätoteuttaja, laatii turvallisuusasiakirjaa hyödyntäen hankekohtaisen turvallisuussuunnitelman, jota hän päivit-

Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 25 KÄYTTÖOHJE TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTIIN tää rakentamisvaiheen ajan. Turvallisuussuunnitelma pohjautuu urakoitsijan omaan riskienarviointiin. 3.2 Turvallisuusriskien arviointi Turvallisuusriskien arviointiin laadittu ohjeistus on tiivistettynä liitteessä 3. Käyttöohje rakennushankkeiden turvallisuusriskienarvioinnin laadinnasta koostuu lisäksi kahdesta erillisestä liitteestä: - liite 1, Riskienarvioinnin eteneminen - liite 2, Turvallisuus infra riskikartta ja tarkistettavat asiat -listat. Riskienhallintasuunnitelma lomake ja riskimatriisi Kuvassa 4 esitetään turvallisuus riskien arviointimenetelmän eteneminen laadittua menetelmää käyttäen.

26 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista KÄYTTÖOHJE TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTIIN Kuva 4 Turvallisuusriskien arviointimenetelmän eteneminen.

Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 27 KÄYTTÖOHJE TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTIIN 3.2.1 Turvallisuus - infra riskikartan käyttö Riskienarviointia selkeyttämään ja jäsentämään kehitettiin Turvallisuus - infra riskikartta, jota käytetään kaikissa rakennushankkeen vaiheissa. Turvallisuus - infra riskikartan etusivu toimii yhteenvetona riskien määrässä, riskilajeissa sekä myöhemmin selvitettävissä asiakohdissa. Riskikarttaa käytetään ensisijaisesti sähköisessä muodossa, jolloin tiedon dokumentoinnin jakaminen ja tarvittavien päivitysten teko on helpompaa. Kuvassa 5 on esitetty Turvallisuus - infra riskikartan etusivu, joka sisältää seuraavat kuusi pääkohtaa: - toimintaympäristö - liikenne - vaaralliset työt - muut toiminnot - työterveys - käyttöönotto Nämä kuusi pääkohtaa muodostavat myös turvallisuusselvityksen pääotsikot. Kukin pääkohta jakautuu vielä pienemmiksi osa-alueiksi ns. tarkistettavat asiat -listoiksi. Tarkistettavat asiat -listat sisältävät ko. osa-alueen avainsanoja, joiden avulla riskien tunnistaminen on helpompaa. Listat sijaitsevat Turvallisuus - infra riskikartan sivuilla 1-6.

28 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista KÄYTTÖOHJE TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTIIN TURVALLISUUS - INFRA RISKIKARTTA 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kyllä Ei Selv. Myöhemmin. 1.1. Rakennushankkeen ominaisuudet 1.2. Rakennushankkeen luonne 1.3. Rakennushankkeen olosuhteet 2. LIIKENNE 2.1. Tieliikenne 2.2. Rautatieliikenne 2.3. Vesiliikenne 2.4. Ilmailuliikenne 2.5. Tietoliikenne 3. VAARALLISET TYÖT 3.1. Kaivutyöt 3.2. Korkealla työskentely 3.3. Sähkötapaturmavaaralliset työt 3.4. Hukkumisvaaralliset työt 3.5. Tunnelityöt 3.6. Räjäytys- ja louhintatyöt 3.7. Nostot 3.8. Purkutyöt 4. MUUT TOIMINNOT 4.1. Työnaikainen hoito ja ylläpito 5. TYÖTERVEYS 5.1. Terveyshaitat 6. KÄYTTÖÖNOTTO 6.1. Tieliikenne 6.2. Rautatieliikenne 6.3. Vesiliikenne 6.4. Kunnossapito Kuva 5 Turvallisuus infra riskikartan etusivu. Kuvassa 6 on esimerkki sivulta 1 Toimintaympäristön tarkistettavat asiat - listasta ja sen käytöstä. Toimintaympäristö sisältää rakennushankkeen yleisimmät asiat, joten se on aina riskitarkastelussa mukana.

Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 29 KÄYTTÖOHJE TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTIIN 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ - TARKISTETTAVAT ASIAT 1.1. Rakennushankkeen ominaisuudet Kyllä Ei 1 Maasto-olosuhteet Selvitetää n myöh. KOHDENNUS/TARKENNUS, HAITTA-/VAARATEKIJÄT/ VARAUTUMINEN Siltapaikkoilla käytettävä tila on kapea. Levennettävillä silloilla yksi kaistaa käytössä työn aikana. - Siltapaikan S401 tukimuurin leventäminen. Tukimuuri ulottuu tiealueen rajalle. Työturvallisuus vaarantuu 2 Käytössä oleva tila (ahtaus, kapeus) x ahtaassa tilassa, turvallisuuskeinot jäävät keveiksi tilan ahtauden vuoksi. Kaikki työ tehdään liikenteen seassa. 3 Työskentelyajankohdat x Liikenteen ruuhka-ajat (työmatkaliikenne) 4 Koko x 5 Muoto x 6 Suuruus x 7 Mitat x 8 Poikkeuksellisuus x 9 Ainutkertaisuus x 10 Vaativuus x 11 Tekniset ratkaisut x 12 Suunnitteluratkaisut x Isot liikennemäärät. Tieturvakoulutus vaaditaan kaikilta työntekijöiltä! Tärkeä tie. Tiedotus asukkaille, likkujille ja yritykselle alueella korostuu. Siltojen levennykset, liikenne vieressä koko ajan, vähän tilaa 13 Rakennettavan kohteen kunto x Eri työvaiheita mm. sillat -> työnaikainen liikennejärjestely 14 15 Kuva 6 Esimerkki täydennetystä Tarkistettavat asiat -listasta. Vastaavasti täydennetään muut sivut kyseessä olevan kohteen mukaan. Riskienarviointitilaisuudessa keskitytään vain niihin rakentamisen ominaisuuksiin ja osa-alueisiin, jotka kuuluvat oleellisesti hankkeeseen. 3.2.2 Riskienhallintasuunnitelma -lomakkeen ja riskimatriisin käyttö Rakentamissuunnitelma-, toteutus- ja käyttöönottovaiheessa riskitarkastelu on yksityiskohtaista ja kohdennettua. Hankkeelle tunnistetut riskit kirjataan riskienhallintasuunnitelma -lomakkeelle selkeinä asiakokonaisuuksina. Riskienhallinnassa merkittävää on riskin tunnistaminen ja siihen varautuminen sekä toimenpiteiden määrittäminen. Riskienhallintasuunnitelma -lomake toimii hankkeen merkittävimpien riskien ns. yhteenvetolomakkeena. Lomakkeessa riskin aiheuttama vaaratilanne kuvataan tarkasti, ja riski luokitellaan. Riskin luokittelu eli suuruuden määrittäminen tapahtuu haitallisen tapahtuman todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden perusteella. Riskien luokittelussa käytetään apuna riskimatriisia (liite 4). Riskimatriisissa riskin suuruudet ovat esitetty sanallisesti luokitellen. Matriisin avulla voidaan arvioida riskin suuruutta ja arvioida toimenpiteiden tärkeysjärjestystä. Toimenpide-luokka määräytyy riskin seurausten ja riskin vakavuuden mukaan, joka saadaan suoraan riskimatriisista. Hankkeen edetessä riskienhallinsuunnitelma toimii oikein täytettynä ja päivitettynä päivämäärineen ja vastuuhenkilöineen hankkeen riskipäiväkirjana.

30 Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista KÄYTTÖOHJE TURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTIIN 3.3 Turvallisuusriskien raportointi Turvallisuusselvitys ja turvallisuusasiakirja laaditaan rakennuttajan antaman ohjeistuksen mukaisesti. Turvallisuusselvitykseen ja turvallisuusasiakirjaan siirretään kaikki merkittävimmät turvallissuutta ja ulkopuolisia tahoja uhkaavat turvallisuusriskit, jotka ovat riskienarviointitilaisuuksissa hankkeelle tunnistettu. Turvallisuusselvitys ja turvallisuusasiakirja ovat osa hankkeen muuta raportointia. Vastuu turvallisuusselvityksen ja turvallisuusasiakirjan laatimisesta ja päivittämisestä on rakennuttajalla. Vastuu turvallisuussuunnitelman laatimisesta ja sen päivittämisestä on urakoitsijalla. Turvallisuusselvitys ja turvallisuusasiakirja laaditaan rakennuttajan käyttämälle asiakirjapohjalle.

Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista 31 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4.1 Keskeiset tulokset Riskienarviointi rakennushankkeissa osana turvallisuuden varmistamista - hankkeen tuloksena kehitettiin Turvallisuusriskien tunnistusmenetelmä, jolla voidaan tehostaan infrarakennushankkeiden riskienhallintaa. Riskienarviointi laaditaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin voidaan tehdä tehokkaat torjuntaratkaisut riskien poistamiseksi, ja samalla täyttää lainsäädännön turvallisuusvaatimukset sekä parantaa rakentamisen turvallisuutta. Menetelmän avulla tunnistetaan rakentamisen turvallisuutta uhkaavat riskit aina suunnittelusta toteutukseen sekä käyttöönoton kautta hoitoon ja ylläpitoon asti. Infrarakennushankkeiden ominaisuudet, luonne, olosuhteet ja eri rakentamisen osa-alueet on huomioitu laadittaessa työkaluja riskien tunnistamisen helpottamiseksi. Turvallisuus infra riskikartat, tarkistettavat asiat listat, riskienhallintasuunnitelma lomake ja riskimatriisi muodostavat ohjeistuksineen työvälineet rakennushankkeen riskien hallitsemiseksi. Turvallisuusriskien tunnistusmenetelmän toimintamallilla infrahankkeiden turvallisuussuunnittelu on selkeää, järjestelmällistä ja yhtenäistä, jossa riskienhallinnan sisältävä toimintamalli toimii tärkeänä osana tilaajan, suunnittelijan, rakennuttajan ja urakoitsijan välillä. Menetelmä on osa turvallisuusjohtamista. 4.2 Jatkotoimet Yhtä tärkeää on saada asenteet muuttumaan ja viedä turvallisuus- ja riskienarviointitietoa eteenpäin. Koulutusta riskienhallinnasta sekä turvallisuuskäytännöistä, vastuukysymyksistä ja velvollisuuksista tulisi järjestää kaikille asianosaisille mm. rakennuttajan tilaajaorganisaatiolle, työnjohdolle, valvojille sekä suunnittelijoille ja konsulteille. Lisäksi tulee laatia yksi yhtenäinen turvallisuusasiakirja- ja turvallisuusselvityspohja, joka ohjaa kuvaamaan hankeen merkittävimmät turvallisuutta uhkaavat riskit. Turvallisuusriskien tunnistusmenetelmän käyttöönotossa avainasemassa on muiden rakennuttajien mukaan tulo, jotta menetelmä saataisiin kattavasti käyttöön maa- ja vesirakentamisessa. Menetelmä toimisi näin jatkossa yhteisenä toimintamallina. 4.3 Mahdollisia jatkotöitä Tunnistusmenetelmän valmistuessa syntyi ajatuksia mahdollisista jatkotutkimusaiheista mm. kokonaisvaltainen riskienhallinta maa- ja vesirakennusalalle sekä käytönaikaisten riskien tunnistaminen. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toteuttaminen tarvitsisi ohjeen, joka kattaisi maa- ja vesirakennusalalla hankkeen kokonaisvaltaisen riskienarvioinnin. Tässä ohjeessa voitaisiin infrarakentamisen riskilajit harmonisoida ja