KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2015

KYMIJOEN ALAOSAN VEDENLAADUN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016 Anne Åkerberg ja Janne Raunio ISSN 1458-8064

TIIVISTELMÄ Tässä kaksiosaisessa julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2015. Julkaisun alkuosa käsittelee kuormitusta ja fysikaalis-kemiallista vedenlaatua, loppuosa perifytontutkimusta. Vedenlaatuseurannassa käytettiin velvoitetarkkailutulosten rinnalla Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vedenlaatutuloksia Kymijoen alaosalta. Teollisuuden kuormitus oli muuten edellisvuoden tasoa, mutta kiintoaine- ja typpikuormitus olivat hieman pienempiä. Kuormitus pysyi luparajojen puitteissa. Verrattaessa kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, teollisuuden kuormitus on vähentynyt selvästi. Kymijoen alaosan asumajätevesien kuormitus oli suurempaa kuin vuonna 2014 typpikuormitusta lukuun ottamatta, joka oli selvästi pienentynyt. Mäkikylän jätevedenpuhdistamon kuormitus oli typpikuormitusta lukuun ottamatta selvästi suurempaa kuin edellisenä vuonna, sillä Akanojan jätevedet on johdettu sinne vuoden 2014 lopusta lähtien. Halko- ja Huhdanniemen jätevedet on suurimmaksi osaksi johdettu siirtoviemärillä Kotkaan puhdistettavaksi syksystä 2010 lähtien. Halko- ja Huhdanniemen puhdistamot ovat toiminnassa vain lumien sulamisaikaan tai muissa vastaavissa runsasvetisissä tilanteissa. Halkoniemen puhdistamo toimi BOD:n poistotehoa lukuun ottamatta lupaehtojen mukaisesti. Huhdanniemen puhdistamolla ei ollut luparajojen ylityksiä. Mäkikylän puhdistamo täytti kaikki jaksolle asetetut ehdot lukuun ottamatta ensimmäisen jakson fosfori- ja BOD-tuloksia. Typen yksittäisille näytteille asetetussa raja-arvossa oli yksi ylitys. Piste- ja hajakuormituksen vaikutus näkyy Kymijoen vedenlaadussa Rapakosken ja Hurukselan välillä. Kuormituksen vaikutus näkyi selvimmin ammoniumtyppipitoisuuden nousussa, mutta myös fosforipitoisuuden, sähkönjohtavuuden, alkaliteetin, kokonaistyppipitoisuuden, kiintoainepitoisuuden, liukoisen fosforin pitoisuuden, sameuden ja bakteerimäärien kasvussa. Vuosina 2013-15 ammoniumtypen pitoisuusnousu on ollut keskimääräistä pienempi. Samaan aikaan myös Mäkikylän jätevedenpuhdistamon ammoniumtyppikuormitus on ollut selvästi aiempaa pienempää. Ammoniumtypen keskiarvopitoisuus kaksinkertaistui Rapakosken ja Hurukselan välillä. Jätevesien aiheuttama ammoniumtyppipitoisuuden ja sähkönjohtavuuden nousu on selvempää pienempien virtaamien aikaan. Kymijoen kokonaisfosforipitoisuuden noususta Rapakosken ja Hurukselan välillä alle kolmasosa aiheutui pistekuormituksesta. 1990-luvulla tapahtunut fosforin pistekuormituksen väheneminen näkyy Hurukselan fosforipitoisuuksissa, jotka ovat 2000-luvulla olleet aikaisempaa pienempiä. Kiintoainepitoisuuden kasvu välillä Rapakoski - Huruksela johtuu pääasiassa hajakuormituksesta. Hajakuormituksesta johtuen sameus, kiintoaine-, fosfori- ja typpipitoisuus olivat Kymijoella korkeimmillaan Ahvenkoskella. Jätevesien osuus mereen menevästä kokonaiskuormituksesta oli aiempaa pienempi. Ravinnesuhteiden perusteella fosfori on Kymijoen minimiravinne. Kymijoen vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimavedeksi soveltuvaa. Ulosteperäistä saastumista kuvaavia indikaattoribakteereja (E. coli ja suolistoperäiset enterokokit) esiintyi vähiten Rapakoskella ja eniten Karhulassa. Piilevänäytteitä kerättiin 11 näytepisteeltä ja näiden ohella tutkittiin in situ-mittauksin samoilta näytepisteiltä rantakivien levämääriä. Piileväanalyysien perusteella näytepisteiden väliset erot vedenlaadussa olivat pieniä. Ekologisen tilan luokitteluun käytetty PMA-indeksi osoitti hyvää tai erinomaista ekologista tilaa ja tyyppiominaisten taksonien indeksi tyydyttävää-hyvää ekologista tilaa. Kiviltä mitatut levämäärät osoittivat niin ikään melko vähäistä näytepisteiden välistä vaihtelua. Runsaimmat levämäärät mitattiin Ahvenkosken näytepisteeltä.

SISÄLTÖ Tiivistelmä Sisällys sivu 1 Johdanto 1 2 Menetelmät 2 3 Sää ja virtaama 2 4 Vesistökuormitus 3 4.1 Pistekuormitus 3 4.2 Kokonaiskuormitus 8 5 Tulokset 11 5.1 Happitilanne 11 5.2 Sameus ja kiintoaine 12 5.3 Sähkönjohtavuus, happamuus ja puskurikyky 13 5.4 Orgaaninen aines 14 5.5 Fosfori 15 5.6 Typpi 16 5.7 Typpi-fosfori -suhde 18 5.8 Muut kemialliset yhdisteet 20 5.9 Veden hygieeninen laatu 20 5.10 Vesinäytteet Kymijoen Keskikoskesta ja Inkeroisista 23 6 Yhteenveto 23 Viitteet 27 Liitteet Liite 1 Kartta: Kymijoen vedenlaadun seurantapaikat ja kuormittajat Liite 2 Kymijoen alaosan velvoitetarkkailujen näytepisteet ja koordinaatit sekä analyysien määritysmenetelmät Liite 3 Säätiedot Kouvolan Anjalassa 2015 Liite 4 Kymijoen virtaamat 2015 Liite 5 Kymijoen pistekuormitus 2015 Liite 6 Ainevirtaamien laskentamenetelmä ja Kymijoen ainevirtaamat mereen vuonna 2015 Liite 7 Kymijoen jokihaarojen kuukausittaiset ainevirtaamat mereen 2015 Liite 8 Vedenlaatutulokset 2015

14.9.2016 1 JOHDANTO Kymijoen alaosan (Pyhäjärvi-Suomenlahti) ja sen edustan merialueen kuormittajilla on ympäristöviranomaisen määräämä velvoite tarkkailla kuormituksen vaikutuksia vastaanottavassa vesistössä. Velvoite on toteutettu kuormittajien yhteistarkkailuna, jossa käytännön vesistötutkimuksista on vastannut Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Kymijoen yhteistarkkailuun osallistuivat vuonna 2015 seuraavat kuormittajat (kartta Liite 1): UPM Kymmene Oyj, Kymi Kymin paperitehdas Kuusanniemen sulfaattisellutehdas Kouvolan kaupunki Akanojan puhdistamo, lopettanut 12/14* Mäkikylän puhdistamo UPM, Myllykoski Myllykosken paperitehdas, lopettanut 12/11 Kymen Vesi Oy Halkoniemen puhdistamo, lopettanut 8/10** Huhdanniemen puhdistamo, lopettanut 9/10** Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Anjalan paperitehdas Stora Enso Ingerois Oy Inkeroisten kartonkitehdas Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas Kotkan Energia Hyötyvoimalaitos * 12/14-3/15 puhdistetut jätevedet johdettiin Mäkikylään **toiminnassa tulvatilanteissa Suoraan merialueelle jätevetensä purkavien kuormittajien yhteistarkkailu ja Kymijoen vaikutukset merialueella käsitellään erillisessä julkaisussa (Mänttäri 2016). Tarkkailu perustuu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen (KAS) hyväksymään tarkkailuohjelmaan (Dnro 0498Y0085-103). Ohjelman mukaan vuoden 2015 vesistötarkkailuun kuului: - kuukausittainen vedenlaatuseuranta viidellä tutkimuspisteellä: Rapakoski, Huruksela, Ahvenkoski, Kokonkoski ja Karhula (kartta Liite 1, koordinaatit Liite 2). Näistä Hurukselan näytepiste kuuluu mukaan kansainväliseen GEMS ohjelmaan (Global Environmental Monitoring System), minkä vuoksi ko. paikalla on normaalia laajempi analyysivalikoima. - Tammijärven klorofylli-a tutkimus - perifytontutkimus Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016

2 MENETELMÄT Fysikaalis-kemialliset määritykset sekä bakteerimääritykset tehtiin pääosin voimassaolevien SFS-standardien mukaan (Liite 2). Analyysit tehtiin KCL Kymen Laboratorio Oy:ssä. 3 SÄÄ JA VIRTAAMA Tammi-maaliskuussa oli lauhaa (kuva 1). Lunta oli vähän ja jäät olivat ohuita. Jäät lähtivät maan eteläosan järvistä huhtikuun alkupuolella eli selvästi keskimääräistä aikaisemmin (Suomen ympäristökeskus 2015). Huhtikuussa satoi erittäin runsaasti, kaksinkertaisesti keskimääräiseen verrattuna. Kesä-heinäkuussa oli viileää ja järvivedet pysyivät viileinä. Elokuussa oli lämmintä ja sateetonta, pintavesien lämpötilat nousivat koko kesän korkeimpiin lukemiin. Syyskuu oli tavanomaista lämpimämpi ja vähäsateinen. Lokakuussa satoi alle neljäsosa keskimääräisestä. Marras-joulukuussa oli selvästi keskimääräistä lämpimämpää. Etelä-Suomen järvet alkoivat jäätyä joulukuun lopun pakkasilla. Kuva 1. Kuukauden keskilämpötila (ºC) ja kuukauden sadesumma (mm) Lahdessa vuonna 2015 ja ajanjaksolla 1981-2010 (Ilmatieteen laitos). Tammi-maaliskuussa oli lauhaa. Kesä-heinäkuussa oli viileää. Elo-lokakuussa satoi vähän. Marras-joulukuussa oli keskimääräistä lämpimämpää. Kymijoen virtaamat olivat alkuvuodesta kesimääräistä tasoa, kesällä keskimääräistä suurempia ja pienenivät vuoden loppua kohden (Kuva 2). Vuoden maksimivirtaama mitattiin 25.6. (Kuusankoski 504 m 3 /s). Vuoden minimivirtaama (161 m 3 /s) mitattiin 7.11.2015. Vuoden 2015 keskivirtaama oli Kuusankoskella keskimääräistä tasoa, 331 m 3 /s (MQ 1981-2010 314 m 3 /s) (Liite 4). Vuonna 2015 Kymijokisuun eri jokihaarojen keskivirtaamien mukaan länsihaarojen kautta virtasi Suomenlahteen hieman enemmän Kymijoen vettä (MQ Ahvenkoski + Pyhtää = 165 m 3 /s) kuin itähaarojen kautta (MQ Koivukoski + Korkeakoski = 153 m 3 /s) (Liite 4). 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016

Kuva 2. Kymijoen virtaama (m³/s) Kuusankoskella vuonna 2015 ja pitkällä ajanjaksolla 1981-2010 (vasen kuva). Kymijoen vuoden 2015 kuukausikeskivirtaaman prosenttiosuus ajanjakson 1981-2010 keskiarvosta (oikea kuva). Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. 4 VESISTÖKUORMITUS 4.1 PISTEKUORMITUS Teollisuus ja kunnat laskivat Kymijokeen jätevesiä vuonna 2015 keskimäärin 155 300 m 3 /vrk, jossa oli happea kuluttavaa orgaanista ainetta (BOD 7 ) noin 600 kg/vrk, kemiallisena hapenkulutuksena mitattuna (COD Cr ) 29 000 kg/vrk, typpeä noin 840 kg/vrk, fosforia 25 kg/vrk ja kiintoainetta 1 100 kg/vrk (Liite 5). Teollisuuden kuormitus oli muuten edellisvuoden tasoa, mutta kiintoaine- ja typpikuormitus olivat hieman pienempiä (Kuva 3). Hapenkulutus ja typpikuormitus väheni Stora Enson Anjalankosken tehtailla. BOD-kuormitus kasvoi ja kiintoaine- sekä fosforikuormitus väheni Kymin tehtailla. Verrattaessa kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, teollisuuden kuormitus on vähentynyt selvästi. Lupaehtojen osalta (ISY 77/07/01, 4.7.2007, VaHO 25.6.2008, KHO 8.9.2009) UPM- Kymmene Kymin kuormitus alitti selvästi sekä kuukausikeskiarvon että vuosikeskiarvon mukaiset luparajat (Kuva 4). Stora Enson Anjalankosken tehtailla kuormitus oli lupaehtojen rajoissa (ISY 61/06/1, 2.6.2006). Typen kuukausitavoitearvo ylittyi kahtena kuukautena. Myös typen vuositavoitearvo ylittyi (Kuva 5). Anjalankosken tehtaiden jätevedenpuhdistamolla oli häiriöpäästö, joka alkoi 23./24.3. ja kesti 7 8 päivää. Tehtaan yläpuolelta Keskikoskesta ja alapuolelta Inkeroisista otettiin tämän takia ylimääräiset näytteet 1.4. (kappale 5.10). Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016 3

Kuva 3. Kymijoen alaosan puunjalostusteollisuuden jätevesikuormituksen happea kuluttavan aineksen (BOD7 ja CODCr) ja kiintoainekuormituksen (kg/vrk) kehitys sekä ravinnekuormituksen (kok.fosfori ja typpi, kg/vrk) kehitys vuosina 2006-15. Kiintoaine- ja typpikuormitus oli hieman pienempää kuin edellisenä vuonna. Lähde: Kaakkois-Suomen ELY-keskus (KAS). Sonoco-Alcore Oy:n varsinaiset prosessijätevedet johdetaan Kymen Veden Mussalon puhdistamolle. Sonoco-Alcorella on luparaja vain Kymijokeen johdettavien tiivistevesien COD Cr kuormitukselle. Kuormitus oli lupaehtojen mukaista (Kuva 6). Kotkan Energia Oy:n Hyötyvoimalaitokselta Kymijokeen tulee vain lämpökuormaa, varsinaiset jätevedet johdetaan Mussalon puhdistamolle. Kymijoen alaosan asumajätevesien kuormitus oli suurempaa kuin vuonna 2014 typpikuormitusta lukuun ottamatta, joka oli selvästi pienentynyt (Kuva 7, Liite 5). Mäkikylän kuormitus oli typpikuormitusta lukuun ottamatta selvästi suurempaa kuin edellisenä vuonna, sillä Akanojan jätevedet on johdettu sinne 8.12.2014 lähtien. Mäkikylän ammoniumtyppikuormitus on ollut selvästi aiempaa pienempää vuodesta 2013 (Kuva 8). Halkoniemen kuormitus oli hapenkulutusten ja typen osalta selvästi suurempaa kuin 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016

vuonna 2014. Huhdanniemen kiintoainekuormitus oli selvästi edellisvuodetta suurempaa, muu kuormitus pienempää. Halko- ja Huhdanniemen jätevedet on suurimmaksi osaksi johdettu siirtoviemärillä Kotkaan puhdistettavaksi syksystä 2010 lähtien. Halko- ja Huhdanniemen puhdistamot ovat toiminnassa vain lumien sulamisaikaan tai muissa vastaavissa runsasvetisissä tilanteissa. Vuonna 2015 Halkoniemen puhdistamo oli käytössä 76 vuorokautta tammi-toukokuussa ja joulukuussa. Huhdanniemi oli käytössä 61 vuorokautta välillä maalis-toukokuu ja yhtenä päivänä joulukuussa. Kuva 4. UPM-Kymmene Kymin BOD7-, CODCr-, fosfori-, typpi- ja AOX-kuormitus (kg/vrk) kuukausija vuosikeskiarvoina vuonna 2015. Kuvissa on esitetty myös vesistökuormituksen kuukausi- ja vuosiluparajat. Kuormitus oli lupaehtojen mukaista. Lähde: KAS/ VAHTI-tietojärjestelmä. Halkoniemen puhdistamo toimi BOD:n poistotehoa lukuun ottamatta lupaehtojen mukaisesti. Huhdanniemen puhdistamolla ei ollut vuonna 2015 luparajojen ylityksiä. Mäkikylän puhdistamo täytti kaikki jaksolle asetetut ehdot lukuun ottamatta ensimmäisen jakson fosfori- ja BOD-tuloksia. Typen yksittäisille näytteille asetetussa raja-arvossa oli yksi ylitys. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016 5

Kuva 5. Stora Enso Anjalankosken tehtaiden BOD7-, CODCr-, fosfori- ja typpikuormitus kuukausi- ja vuosikeskiarvoina (kg/vrk) vuonna 2015. Lisäksi kuvissa on kuukausi- ja vuosiluparajat. Typen osalta kyseessä on tavoitearvo. Luparajat eivät ylittyneet. Typen kuukausitavoitearvo ylittyi kaksi kertaa. Myös typen vuositavoitearvo ylittyi. Lähde: KAS/VAHTI. Kuva 6. Sonoco-Alcore Oy:n Karhulan kartonkitehtaan CODCr kuormitus (kg/vrk) Kymijokeen kuukausi- ja vuosikeskiarvoina vuonna 2015. Lisäksi kuvassa on esitetty kuukausi- ja vuosiluparaja CODCr vesistökuormitukselle. Kuormitus oli lupaehtojen mukaista. Lähde: KAS/VAHTI. 6 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016

Kuva 7. Kymijokeen laskettavien yhdyskuntajätevesien happea kuluttavan aineksen (BOD7ATU ja CODCr), kiintoaine- sekä ravinnekuormituksen (kok.fosfori ja typpi) kehitys (kg/vrk) vuosina 2006-15. Typpikuormitus väheni edellisvuodesta, muu kuormitus kasvoi. Huom. kokonaisfosfori luetaan Y2-akselilta. Lähde: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS/VAHTI. Kuva 8. Mäkikylän yhdyskuntajätevedenpuhdistamon ammoniumtyppikuormitus (kg/vrk) Kymijokeen vuosina 1990-2015. Ammoniumtyppikuormitus on vuodesta 2013 ollut selvästi aiempaa pienempää. Lähde: VAHTI. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016 7

4.2 KOKONAISKUORMITUS Kymijoki kuljetti Suomenlahteen vuonna 2015 noin 48 000 tonnia kiintoainetta, 5 900 tonnia typpeä ja 190 tonnia fosforia. Ainevirtaamien laskentamenetelmä ja vuoden 2015 ainevirtaamat ovat liitteessä 6. Eri jokihaarojen kuukausittaiset ainevirtaama-arvot ovat liitteessä 7. Pyhtään haarasta ei oteta yhteistarkkailuohjelman yhteydessä näytteitä. Sen osuutena kokonaisainevirtaamasta on käytetty vuoden 1992 arvoa 2 %. Ainevirtaamien laskemisessa analyysituloksina käytettiin sekä Kymijoen vesi ja ympäristön että Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen (KAS) tuloksia. Kymijoen ainevirtaamat olivat vuonna 2015 keskimääräistä tasoa, hieman suurempia kuin edellisenä vuonna ja selvästi pienempiä kuin vuonna 2012. Vuonna 2015 ainevirtaamat olivat suurimmillaan suurien virtaamien (Kuva 2) aikaan toukokuussa (Kuva 9). Pienimmillään ainevirtaamat olivat vähäsateisen syksyn jälkeen loka-marraskuussa. Hajakuormituksen osuus voidaan karkeasti arvioida vähentämällä mereen joutuvista ainemääristä tunnetut tekijät eli yläpuolisesta vesistöstä tuleva kuormitus ja Kymijoen alaosalle johdettu pistekuormitus (Kuva 10). Yläpuolisesta vesistöstä tuleva kuormitus on arvioitu Kuusankosken keskivirtaaman ja Rapakosken analyysitulosten avulla. Kuormituksen laskentamenetelmä on liitteessä 6. Tässä hajakuormituksen laskentatavassa oletetaan, että Kymijoen suuren virtaaman takia sedimentaatio, ravinteiden sitoutuminen ja häviöt ilmakehään ovat vähäisiä. Koska näitä prosesseja jossain määrin tapahtuu, saatu tulos saattaa hieman aliarvioida hajakuormituksen osuutta. Laskelmien mukaan vuonna 2015 Kymijoen mereen kuljettamista ainemääristä 1 % kiintoaineesta ja 5 % fosforista sekä typestä oli peräisin Kymijoen alaosan pistekuormituksesta. Jätevesien osuus kuormituksesta oli aiempaa pienempi. 8 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016

Kuva 9. Kymijoen kiintoaine- (t/vrk), fosfori- ja typpivirtaama (kg/vrk) Suomenlahteen (pois lukien Pyhtään haara) eri kuukausina vuonna 2015. Ainevirtaamat olivat suurimmillaan suurien virtaamien aikaan toukokuussa. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016 9

Kuva 10. Eri kuormittajien suhteelliset osuudet (%) Kymijoen Suomenlahteen kuljettamasta kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja typpikuormituksesta vuonna 2015. Hajakuormitus sekä teollisuus- ja yhdyskuntakuormitus on eritelty Kymijoen alaosan osalta. Kymijoen yläosan osuus kuvaa tutkimusalueen yläpuolelta tulevaa kokonaiskuormitusta. 10 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016

5 TULOKSET Velvoitetarkkailun analyysitulokset ovat liitteessä 8. Velvoitetarkkailutulosten lisäksi seuraavassa tulosten tarkastelussa on käytetty Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen (KAS) tuloksia (Huruksela 10, Kokonkoski 11 ja Ahvenkoski 20 näytteenottokertaa vuonna 2015). 5.1 HAPPITILANNE Kymijoen veden happitilanne oli vuonna 2015 edellisten vuosien tapaan hyvä metrin syvyydessä. Alueelliset erot olivat vähäisiä (Kuva 11). Sen sijaan happipitoisuuden ajallinen vaihtelu oli selvästi havaittavissa (Kuva 12). Happipitoisuus oli pienimmillään lämpimän veden aikaan heinä-syyskuussa. Vähimmilläänkin happea oli Kymijoen vedessä 8,1 milligrammaa litrassa. Happikyllästys on yleensä korkeimmillaan Kokonkoskella, jonka yläpuolella on vettä hyvin hapettava koskijakso. Kuva 11. Happipitoisuus (mg/l) ja hapen kyllästysaste (%) Kymijoen viidellä näytepisteellä vuonna 2015. Neliöt alhaalta ylöspäin ovat pienin arvo, mediaani ja suurin arvo. Ympyröiden väliin sijoittuu 80 % havainnoista. Erot eri näytepisteiden välillä olivat pieniä. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Kuva 12. Happipitoisuus (mg/l) ja hapen kyllästysaste (%) Kymijoessa eri kuukausina vuonna 2015. Kuvassa on näytepisteiden tulosten kuukausikohtainen keskiarvo sekä pienin ja suurin arvo. Happipitoisuuden ajallinen vaihtelu oli selvästi havaittavissa; pitoisuudet olivat pienimmillään lämpimän veden aikaan heinä-syyskuussa. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016 11

5.2 SAMEUS JA KIINTOAINE Sameuden ja kiintoainepitoisuuden vaihtelu on sidoksissa eroosion voimakkuuteen. Näin ollen maksimiarvot esiintyvät yleensä kevätylivalumien aikana ja sadekausien jälkeen. Valumatilanne määrää pitkälle erityisesti vallitsevan sameustason. Kiintoainepitoisuuteen vaikuttaa myös perustuotanto itse joessa ja sen yläpuolisessa järvivesistössä. Kymijoen vesi oli vuonna 2015 sameimmillaan toukokuussa suurten virtaamien aikaan ja joulukuussa (Kuva 13). Helmikuussa vesi oli kirkkainta, alle 2 FTU. Kymijoen vesi oli yleisesti tarkasteltuna melko kirkasta, Rapakoskella hieman muita kirkkaampaa ja Ahvenkoskella sameampaa (Kuva 14). Veden kiintoainepitoisuudessa näkyi eroosiovaikutuksen lisäksi kesäisen perustuotannon kiintoainepitoisuutta kohottava vaikutus. Kuva 13. Kymijoen veden kiintoainepitoisuus (mg/l) ja sameus (FTU) eri kuukausina vuonna 2015. Kuvassa on esitetty kaikkien viiden näytepisteen tulosten kuukausikohtainen keskiarvo sekä pienin ja suurin arvo. Suurimmillaan arvot olivat touko- ja joulukuussa. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Kuva 14. Veden kiintoainepitoisuus (mg/l) ja sameus (FTU) Kymijoen viidellä näytepisteellä vuonna 2015. Neliöt alhaalta ylöspäin ovat pienin arvo, mediaani ja suurin arvo. Ympyröiden väliin sijoittuu 80 % havainnoista. Vesi oli kirkkainta Rapakoskella. Ahvenkoskella vesi oli sameinta sekä kiintoainepitoisuudeltaan suurinta. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. 12 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016

Kymijoen veden sameus kohosi Rapakosken ja Hurukselan välillä noin 1,8 FTU ja kiintoainepitoisuus 1,3 mg/l (keskiarvo) vuonna 2015 (Kuva 14). Vuoden 2015 kuormitustietojen perusteella teollisuuden ja yhdyskuntien kiintoainekuormitus selittää kiintoainepitoisuusnoususta vain 0,04 mg/l (kuormitus/keskivirtaama). Näiden lukujen perusteella kiintoainepitoisuuden nousu Rapakosken ja Hurukselan välillä aiheutuu ensisijaisesti hajakuormituksesta. 5.3 SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPAMUUS JA PUSKURIKYKY Jätevesien sisältämät ionit nostavat Kymijoen sähkönjohtavuutta. Tämä näkyy sähkönjohtavuuden nousuna Rapakosken ja Hurukselan välillä (Kuva 15). Vuoden 2015 keskiarvojen mukaan sähkönjohtavuus nousi tällä välillä 0,9 ms/m. Mitä vähemmän joessa virtaa vettä, sitä voimakkaampi on jätevesien sähkönjohtavuutta kohottava vaikutus välillä Rapakoski-Huruksela. Kuva 15. Kymijoen veden sähkönjohtavuus (ms/m) viidellä eri näytepisteellä vuonna 2015. Neliöt alhaalta ylöspäin ovat pienin arvo, mediaani ja suurin arvo. Ympyröiden väliin sijoittuu 80 % havainnoista. Sähkönjohtavuus eri kuukausina -kuvassa on esitetty näytepisteiden tulosten kuukausikohtainen keskiarvo sekä pienin ja suurin arvo. Sähkönjohtavuus nousee välillä Rapakoski Huruksela. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Veden ph-arvon keskiarvo oli kaikilla näyteasemilla lähes neutraali (Kuva 16). Yleisesti ottaen Kymijoen veden ph on alhaisimmillaan keväällä, jolloin vesistöihin valuu lumien sulamisvesiä, mutta vähälumisen talven jäljiltä eroa ei nyt juuri ollut. Happamuus vaihteli pienissä rajoissa; 80 % ph-arvoista oli välillä 6,9-7,3. Perustuotannon vaikutus näkyy yleensä ph-arvojen lievänä kohoamisena tuotantokauden aikana. Kymijoen veden puskurikyky eli alkaliniteetti oli vuonna 2015 hyvä, noin 0,26 mmol/l. Kuormitetulla alueella jätevesikuormitus yleensä nostaa puskurikykyä (Kuva 17). Alkaliniteetin kohoaminen Rapakosken ja Hurukselan välisellä alueella vastaa hyvin sähkönjohtavuuden nousua (vrt. Kuva 15). Koko käytettävissä olevan vuoden 2015 aineiston (n=93) perusteella sähkönjohtavuuden ja alkaliniteetin välinen korrelaatiokerroin oli 0,63. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016 13

Kuva 16. Kymijoen veden ph-arvo viidellä eri näytepisteellä vuonna 2015. Merkinnät: kts. Kuva 15. ph-arvoissa ei juuri ollut eroa eri näytepisteillä ja eri ajankohtina. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Kuva 17. Kymijoen veden alkaliniteetti (mmol/l) viidellä eri näytepisteellä vuonna 2015. Merkkien selitykset, kts. Kuva 15. Alkaliniteetti nousi hieman välillä Rapakoski Huruksela. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. 5.4 ORGAANINEN AINES Orgaanisen eli eloperäisen aineksen pitoisuutta arvioitiin kolmen eri parametrin, väriluvun, kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ja orgaanisen kokonaishiilen (TOC) avulla. Näistä muuttujista vahvin korrelaatio oli vuoden 2015 aineiston perusteella COD:n ja värin välillä, r=0,70 (n=92). Kymijoen orgaanisen aineen määrä lisääntyi hieman Rapakosken ja Hurukselan välillä (Kuva 18). Ahvenkoskella arvot olivat hieman korkeampia kuin Hurukselassa. Hurukselasta muihin jokihaaroihin keskiarvot pysyivät jokseenkin samoina. Suurimmillaan arvot olivat huhti-toukokuussa sateiden, lumien sulamisen ja suurten virtaamien aikaan. 14 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016

Kuva 18. CODMn -arvo (mgo2/l), veden väriluku (mgpt/l) ja TOC-arvo (mg/l) Kymijoen viidellä näytepisteellä vuonna 2015. Neliöt ovat alhaalta ylöspäin pienin arvo, mediaani ja suurin arvo. Ympyröiden väliin sijoittuu 80 % havainnoista. Oikeanpuoleisissa kuvissa on esitetty vastaavien parametrien vaihtelu eri kuukausina vuonna 2015 eli kuvassa on kuukausittain kaikkien viiden näytepisteen tulosten keskiarvo sekä pienin ja suurin arvo. Orgaanisen aineen määrät olivat Rapakoskella hieman muita näytepisteitä pienempiä ja Ahvenkoskella hieman muita suurempia. Suurimmat arvot mitattiin huhti-toukokuussa. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. 5.5 FOSFORI Kymijoen kokonaisfosforipitoisuus nousi Rapakosken ja Hurukselan välillä vuonna 2015 keskiarvojen mukaan 3,6 μg/l. Kuormitus- ja virtaamatietojen perusteella pistekuormitus vastasi alle kolmasosasta pitoisuusnousua (0,9 µg/l). Välille Huruksela Ahvenkoski laskevat peltovaltaisten alueiden läpi kulkevat Tallus- ja Teutjoki ja tällä välillä fosforipitoisuus nousi vielä lisää 8,7 µg/l. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016 15

Rapakoskella fosforipitoisuus on pysynyt samalla tasolla vuodesta 1992 eli ollut noin 10-11 µg/l. Hurukselassa fosforipitoisuus oli vielä 1990-luvulla 18-22 µg/l, vuodesta 2001 noin 14-17 µg/l. Vuosina 2012-14 Hurukselan fosforitulosten mediaani oli aiempaa pienempi, 12-13 µg/l, vuonna 2015 14 µg/l, kun se Rapakoskella oli vuonna 2015 10 µg/l (Kuva 19). Erittäin vähävetisenä vuonna 2003 pistekuormituksen vaikutus näkyi Hurukselassa hieman selvemmin, pitoisuuden ollessa 20 µg/l. Pistekuormituksen aiheuttama pitoisuusnousu on laskenut vuosien 1992-93 tasosta 6-7 µg/l ensin tasoon 2-3 µg/l, ja nyt vuosina 2012-15 nousu oli vain 1 µg/l. Korkeimmat fosforipitoisuudet mitattiin Ahvenkosken haarassa toukokuussa (Kuva 19). Fosforipitoisuudella on yleensä selvä korrelaatio kiintoainepitoisuuden kanssa, ja nytkin niiden välinen riippuvuus oli vahva (r=0,85, n=100). Kymijoen vedessä oli vähiten fosforia marraskuussa, jolloin virtaamat olivat pienimmillään. Kuva 19. Kymijoen veden fosforipitoisuus (µg/l) viidellä eri näytepisteellä vuonna 2015. Neliöt ovat alhaalta ylöspäin pienin arvo, mediaani ja suurin arvo. Ympyröiden väliin sijoittuu 80 % havainnoista. Kokonaisfosfori eri kuukausina -kuvassa on esitetty kaikkien viiden näytepisteen tulosten kuukausikohtainen keskiarvo sekä pienin ja suurin arvo. Fosforipitoisuus nousi välillä Rapakoski Huruksela - Ahvenkoski. Pitoisuus oli suurin toukokuussa. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Liukoisen fosforin pitoisuus on parina viime vuotena ollut edellisvuosia korkeampi. Liukoisen fosforin osuus kokonaisfosforista oli Ahvenkoskella ja Karhulassa reilu kolmannes, Hurukselassa, Kokonkoskella ja Rapakoskella lähes puolet. Hurukselassa ja Kokonkoskella osuus on 2013-15 ollut suurempi kuin edellisinä vuosina, ja Rapakoskella osuus oli vuonna 2015 aiempaa suurempi. Pitoisuus puolitoistakertaistui eli nousi keskiarvojen mukaan välillä Rapakoski - Huruksela 2,0 μg/l. Huruksela - Ahvenkoski välillä pitoisuus nousi 1,4 µg/l (Kuva 20). 5.6 TYPPI Kymijoen kokonaistyppipitoisuus nousi Rapakosken ja Hurukselan välillä noin 64 μg/l (Kuva 21). Edellisenä vuonna typpipitoisuus oli Rapakoskella keskimääräistä suurempi ja nousu oli siksi poikkeuksellisen pieni, 19 µg/l. Vuonna 2015 kokonaistyppipitoisuus oli 16 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016

Kymijoessa hieman keskimääräistä pienempi. Kokonaistypen pistekuormituksesta aiheutuva pitoisuusnousu oli vuonna 2015 noin 29 μg/l, joten laskennallisesti pistekuormitus aiheutti puolet typpipitoisuuden noususta Rapakosken ja Hurukselan välillä. Korkeimmillaan typpipitoisuus oli kaikkien mittauspisteiden keskiarvojen perusteella huhtikuussa runsaiden sateiden ja lumien sulamisen aikaan (Kuva 21). Kuva 20. Kymijoen veden liukoisen fosforin pitoisuus (µg/l) viidellä eri näytepisteellä vuonna 2015. Merkinnät: kts. Kuva 18. Liukoisen fosforin pitoisuus nousi välillä Rapakoski Huruksela - Ahvenkoski. Pitoisuus oli suurin joulukuussa. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Kuva 21. Kymijoen veden typpipitoisuus (µg/l) viidellä eri näytepisteellä vuonna 2015. Merkinnät: kts. Kuva 18. Typpipitoisuus nousi välillä Rapakoski Huruksela - Ahvenkoski. Korkeimmillaan typpipitoisuus oli kaikkien mittauspisteiden keskiarvojen perusteella huhtikuussa. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Nitraatti-nitriittityppipitoisuus nousi Rapakosken ja Hurukselan välillä 46 µg/l ja välillä Huruksela Ahvenkoski 30 µg/l (Kuva 22). Nitraattinitriittitypen pitoisuutta näyttää säätelevän vuodenajat ja niiden mukaan vaihtelevat biokemialliset prosessit sekä valumat enemmän kuin pistekuormitus. Yleisesti pitoisuudet olivat talvella korkeampia ja kesällä matalia perustuotannon käyttäessä nitraattia tehokkaasti. Pitoisuudet olivat suurimmillaan huhti-toukokuussa lumien sulamisen, runsaiden sateiden ja suurien virtaamien aikaan. Nitraatti-nitriittitypen osuus kokonaistypestä oli keskimäärin reilut 40 %; hieman suurempi osuus kuin edellisinä vuosina. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016 17

Kuva 22. Kymijoen nitriitti+nitraattityppipitoisuus (NO23 N µg/l) viidellä eri näytepisteellä vuonna 2015. Merkinnät: kts. Kuva 19. Kesällä pitoisuudet laskivat perustuotannon ottaessa nitraatin käyttöönsä. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. Jätevesikuormituksen vaikutus näkyy Rapakosken ja Hurukselan välillä selvimmin ammoniumtyppipitoisuuden nousuna. Vuosina 2013-15 pitoisuusnousu on kuitenkin ollut keskimääräistä pienempi, 5-7 μg/l. Vuosina 2013-15 myös Mäkikylän jätevedenpuhdistamon ammoniumtyppikuormitus on ollut selvästi aiempaa pienempää (Kuva 8). Ammoniumtyppipitoisuus kaksinkertaistui Rapakoski - Huruksela välillä (Kuva 23). Pitoisuus ei noussut Hurukselasta jokihaaroihin, joten joen alaosan hajakuormitus ei nostanut ammoniumtyppipitoisuutta. Ammoniumtyppipitoisuudet olivat suurimmillaan marraskuussa, jolloin virtaamat olivat pienimmillään (Kuva 2) ja jätevesien vaikutus näkyy selvemmin. Kuva 23. Kymijoen ammoniumtyppipitoisuus (NH4-N µg/l) viidellä eri näytepisteellä vuonna 2015. Merkinnät: kts. Kuva 18. Pitoisuus nousi välillä Rapakoski Huruksela. Pitoisuus oli suurimmillaan marraskuussa. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö & KAS. 5.7 TYPPI-FOSFORI SUHDE Kymijoen alaosan jätevesikuormituksen vuoksi kuormituksen alapuolella fosforin määrä kasvaa suhteessa typen määrään. Mikäli kokonaisravinteiden painosuhde (kok.n/kok.p) on yli 17, fosfori on levien kasvua rajoittava tekijä, ja mikäli suhde on alle 10, typpi on 18 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016

kasvun minimitekijä (Forsberg ym. 1978). Kokonaisravinnesuhteiden perusteella fosfori on Kymijoen minimiravinne myös kuormitetulla jokialueella. Vuoden 2015 aikana N/P-suhde oli kuormitetulla osalla vähintään 17. Rapakoskella suhde oli pienimmilläänkin tasoa 35 (Kuva 24). Myös mineraaliravinnesuhteiden perusteella fosfori on selkeästi Kymijoen minimiravinne (Kuva 24). Mikäli mineraaliravinteiden painosuhde (NO3+NO2+NH4 -N/liuk. fosfori) on yli 12, pidetään fosforia rajoittavana tekijänä. Mikäli suhde on alle 5, on typpi rajoittava tekijä (Forsberg ym. 1978). Suhde oli vuonna 2015 kuormitetulla osuudella pienimmillään 14, Rapakoskella 26. Kuva 24. Kymijoen kokonaistypen ja fosforin suhdeluku sekä liukoisten typpi- (nitriitti-, nitraatti- ja ammoniumtyppi) ja fosforiyhdisteiden (liukoinen kokonaisfosfori) suhdeluvut eri kuukausina vuonna 2015. Ravinnesuhteiden perusteella fosfori on Kymijoen minimiravinne. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016 19

5.8 MUUT KEMIALLISET YHDISTEET Yhteenveto Kymijoen Hurukselassa vuonna 2015 mitattujen muiden alkuaineiden ja yhdisteiden pitoisuuksista on taulukoissa 1 ja 2 (Liite 8.2). Pitoisuudet ovat muuten samaa tasoa kuin edellisvuosina, mutta kloridipitoisuudessa on lievä laskeva trendi. Taulukko 1. Kymijoen Hurukselan ainepitoisuuksia (n = 22, Mn, Ca, Mg, K 12), minimi, maksimi, mediaani, keskiarvo) vuonna 2015. Tulokset: Kymijoen vesi ja ympäristö ja KAS. min max med ka min max med ka Cl mg/l 3,8 5,5 4,2 4,4 Al g/l 15 590 105 160 SO 4 mg/l 8,3 13 9,1 9,6 Ca mg/l 3,8 5,2 4,9 4,8 SiO 2 mg/l 1,6 3,9 3,0 2,9 Mg mg/l 1,3 1,7 1,5 1,5 Fe g/l 95 820 220 270 Na mg/l 5,2 8,2 6,1 6,4 Mn g/l 10 89 33 41 K mg/l 1,3 1,7 1,4 1,4 Taulukko 2. Kymijoen Hurukselan raskasmetalli- ja seleenipitoisuudet (μg/l) vuonna 2015. Tulokset ovat Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen (KAS) aineistosta (n=12). µg/l Zn Se Ni Pb Cu Cr Cd As Hg min max med ka 1,5 3,4 2,0 2,3 <0,1 0,2 0,1 0,1 0,6 15,0 0,8 2,5 0,07 0,27 0,16 0,14 1,0 1,6 1,1 1,2 0,3 4,0 0,4 1,1 0,005 0,009 0,01 0,01 0,31 0,40 0,34 0,34 <0,001 <0,001 <0,001 <0,001 5.9 VEDEN HYGIEENINEN LAATU Uimarantavesien mikrobiologista laatua seurataan ulosteperäistä saastumista kuvaavien indikaattoribakteerien avulla (Escherichia coli ja suolistoperäiset eli fekaaliset enterokokit) (Pitkänen 2008). E. coli -bakteerien ja suolistoperäisten enterokokkien runsas esiintymien uimavedessä on yhteydessä taudinaiheuttajamikrobien esiintymiseen. Voimassa olevien EU-normien (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta, nro 177/2008) mukaan vesi on hygieeniseltä laadultaan huonontunutta ja voi aiheuttaa uimareille terveydellistä haittaa, mikäli yksittäisen tuloksen perusteella fekaalisia enterokokkeja havaitaan yli 400 pmy/100 ml tai Escherichia coli - bakteereja yli 1000 pmy/100 ml. Kymijoen veden hygieenistä laatua arvioidaan tutkimalla fekaalisten enterokokkien, E. coli bakteerien ja kolimuotoisten bakteerien pitoisuuksia. 20 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016

Kymijoen vesi oli vuonna 2015 hygieeniseltä laadultaan uimavedeksi soveltuvaa. Fekaalisten enterokokkien pitoisuudet jäivät selvästi alle raja-arvon 400 pmy/100 ml. Suurimmillaan pitoisuus oli Hurukselassa toukokuussa 96 pmy/100 ml. Jokialueen näytepaikkojen enterokokkipitoisuuksien mediaani vuonna 2015 oli 5 pmy/100 ml. Enterokokkeja oli vähiten Rapakoskella ja eniten Karhulassa (Kuva 25). Myös E. coli -bakteerien pitoisuudet jäivät selvästi alle raja-arvon 1000 pmy/100 ml. Suurimmillaan pitoisuus oli Hurukselassa toukokuussa 410 pmy/100 ml. E. coli -bakteerien määrät olivat pienimpiä Rapakoskella (vuoden tulosten mediaani 4 pmy) ja suurimpia Karhulassa (33 pmy) (Kuva 26). Kuva 25. Fekaalisten enterokokkien pitoisuus (pmy/100 ml) Kymijoen näytepisteillä vuonna 2015. Vähiten enterokokkeja oli Rapakoskella. Uimaveden toimenpideraja 400 pmy/100ml ei ylittynyt. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016 21

Kuva 26. Escherichia colien määrä /100 ml Kymijoen näytepisteillä vuonna 2015. Uimaveden toimenpideraja 1000 pmy/100ml ei ylittynyt. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö. Aikaisemmin käytössä olleissa uimavesiasetuksissa (STM 292/96 ja 41/99) uimaveden laadun arvioinnissa otettiin huomioon myös kolimuotoisten bakteerien kokonaismäärä. Kolimuotoisten bakteerien raja-arvona oli 10 000 pmy/100 ml. Kymijoen näytepisteiden kolimuotoisten bakteerien pitoisuudet eivät ylittäneet raja-arvoa. Kolimuotoisten bakteerien pitoisuudet olivat selvästi pienimpiä Rapakoskella ja suurimpia Karhulassa (Kuva 27). Kuva 27. Kokonaiskolien määrä pmy /100 ml Kymijoen näytepisteillä vuonna 2015. Vähiten kolimuotoisia bakteereja oli Rapakoskella. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö. 22 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016

5.10 VESINÄYTTEET KYMIJOEN KESKIKOSKESTA JA INKEROISISTA Stora Enso Anjalankosken tehtaat tilasi Kymijoen vesi ja ympäristö ry:ltä ylimääräisen näytteenoton Kymijoesta jätevedenkäsittelyhäiriön takia tehtaan yläpuolelta Keskikoskesta ja alapuolelta Inkeroisista. Näytteet otettiin 1.4.2015 (tulokset Liite 8.1). Sameus, kiintoaine-, ravinne- ja bakteeripitoisuudet olivat suurempia tehtaan ala- kuin yläpuolella. Lähes kaikkien analyysien tulokset olivat hieman suurempia Anjalankosken tehtaiden alapuolisella pisteellä verrattuna yläpuoliseen pisteeseen. Osa erosta selittyy tehtaan normaalilla kuormituksella, osa häiriötilanteen lisäkuormituksella. 7.4. kauempana tehtaan alapuolelta otetuissa yhteistarkkailuun kuuluvissa Hurukselan näytteissä sameus, kiintoaine-, kokonaisfosfori- ja bakteeripitoisuudet olivat pienempiä kuin 1.4. tehtaan yläpuolisella pisteellä. Ammoniumtyppeä oli Hurukselassa enemmän kuin tehtaan yläpuolisella pisteellä, mutta hieman vähemmän kuin tehtaan alapuolisella pisteellä. 6 YHTEENVETO Tässä julkaisussa on käsitelty Kymijoen alaosan kuormittajien velvoitetarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 2015. Tarkkailu toteutettiin kuormittajien yhteistarkkailuna. Kymijoen alaosan vedenlaadun tarkastelussa käytettiin velvoitetarkkailutulosten lisäksi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Kymijokituloksia. Kymijoen virtaamat olivat alkuvuodesta kesimääräistä tasoa, kesällä keskimääräistä suurempia ja pienenivät vuoden loppua kohden. Vuoden keskivirtaama oli normaalia tasoa. Tammi-maaliskuussa oli lauhaa. Lunta oli vähän ja jäät olivat ohuita. Jäät lähtivät maan eteläosan järvistä huhtikuun alkupuolella eli selvästi tavanomaista aikaisemmin. Huhtikuussa satoi erittäin runsaasti, kaksinkertaisesti keskimääräiseen verrattuna. Kesäheinäkuussa oli viileää ja järvivedet pysyivät viileinä. Elokuussa oli lämmintä ja sateetonta, pintavesien lämpötilat nousivat koko kesän korkeimpiin lukemiin. Syyskuu oli tavanomaista lämpimämpi ja vähäsateinen. Lokakuussa satoi erittäin vähän. Marras-joulukuussa oli lauhaa. Etelä-Suomen järvet alkoivat jäätyä joulukuun lopun pakkasilla. Jätevesien mukana Kymijoen alaosalle tuli vuonna 2015 keskimäärin 840 kiloa typpeä, 25 kiloa fosforia, 1,1 tonnia kiintoainetta ja 600 kiloa happea kuluttavaa orgaanista ainetta (BOD 7 ) vuorokaudessa. Teollisuuden kuormitus oli muuten edellisvuoden tasoa, mutta kiintoaine- ja typpikuormitus olivat hieman pienempiä. Hapenkulutus ja typpikuormitus väheni Stora Enson Anjalankosken tehtailla. BOD-kuormitus kasvoi ja kiintoaine- sekä fosforikuormitus väheni Kymin tehtailla. Verrattaessa kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, teollisuuden kuormitus on vähentynyt selvästi. Teollisuuden kuormitus pysyi luparajojen puitteissa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016 23

Kymijoen alaosan asumajätevesien kuormitus oli suurempaa kuin vuonna 2014 typpikuormitusta lukuun ottamatta, joka oli selvästi pienentynyt. Mäkikylän kuormitus oli typpikuormitusta lukuun ottamatta selvästi suurempaa kuin edellisenä vuonna, sillä Akanojan jätevedet on johdettu sinne 8.12.2014 lähtien. Mäkikylän ammoniumtyppikuormitus on ollut selvästi aiempaa pienempää vuodesta 2013. Halko- ja Huhdanniemen jätevedet on suurimmaksi osaksi johdettu siirtoviemärillä Kotkaan puhdistettavaksi syksystä 2010 lähtien. Halko- ja Huhdanniemen puhdistamot ovat toiminnassa vain lumien sulamisaikaan tai muissa vastaavissa runsasvetisissä tilanteissa. Vuonna 2015 Halkoniemen puhdistamo oli käytössä 76 ja Huhdanniemi 61 vuorokautta. Halkoniemen puhdistamo toimi BOD:n poistotehoa lukuun ottamatta lupaehtojen mukaisesti. Huhdanniemen puhdistamolla ei ollut luparajojen ylityksiä. Mäkikylän puhdistamo täytti kaikki jaksolle asetetut ehdot lukuun ottamatta ensimmäisen jakson fosfori- ja BODtuloksia. Typen yksittäisille näytteille asetetussa raja-arvossa oli yksi ylitys. Kymijoen ainevirtaamat olivat vuonna 2015 keskimääräistä tasoa. Suurimmillaan ne olivat suurien virtaamien aikaan toukokuussa ja pienimmillään vähäsateisen syksyn jälkeen lokamarraskuussa. Laskelmien mukaan vuonna 2015 Kymijoen mereen kuljettamista ainemääristä 1 % kiintoaineesta ja 5 % fosforista sekä typestä oli peräisin Kymijoen alaosan pistekuormituksesta. Jätevesien osuus kuormituksesta oli aiempaa pienempi. Laskennallisesti yli puolet kiintoaine- ja fosforiainemääristä sekä yli 90 % typestä oli peräisin Kuusankosken yläpuolisista vesistöistä. Pistekuormituksen ja hajakuormituksen vaikutus näkyi edellisvuosien tapaan useimpien analysoitujen pitoisuuksien lievänä nousuna Rapakosken ja Hurukselan välillä. Jätevesikuormituksen vaikutus näkyi selvimmin ammoniumtyppipitoisuudessa, joka kaksinkertaistui Rapakoski - Huruksela välillä. Vuosina 2013-15 pitoisuusnousu on kuitenkin ollut keskimääräistä pienempi. Samaan aikaan myös Mäkikylän jätevedenpuhdistamon ammoniumtyppikuormitus on ollut selvästi aiempaa pienempää. Myös sähkönjohtavuus ja fosforipitoisuus nousivat hieman Rapakosken ja Hurukselan välillä. Kokonaisfosforipitoisuus nousi 3,6 μg/l. Pistekuormitus vastasi alle kolmasosasta pitoisuusnousua. Välille Huruksela Ahvenkoski laskevat peltovaltaisten alueiden läpi kulkevat Tallus- ja Teutjoki, ja tällä välillä fosforipitoisuus nousi enemmän, 8,7 µg/l. Myös alkaliteetti, kokonaistyppi-, liukoinen fosfori-, kiintoainepitoisuus, sameus ja bakteerimäärät kasvoivat Rapakoski Huruksela välillä. Sameus, kiintoaine-, fosfori- ja typpipitoisuus olivat Kymijoella korkeimmillaan Ahvenkoskella, erityisesti sateiden, lumien sulamisen ja suurten virtaamien aikaan huhti-toukokuussa ja joulukuussa, joka oli normaalia lämpimämpi ja maa sulana. 24 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016

Happipitoisuudessa ei juuri ole eroja eri näytepaikkojen välillä. Happitilanne on koko joessa hyvä; alhaisinkin metrin syvyydestä mitattu happipitoisuus oli 8,1 mg/l. Kymijoen vesi oli hygieeniseltä laadultaan uimavedeksi soveltuvaa. Ulosteperäistä saastumista kuvaavia indikaattoribakteereja (E. coli ja suolistoperäiset enterokokit) esiintyi vähiten Rapakoskella ja eniten Karhulassa. Loppuyhteenvedoksi on tarkasteltu vesialueen rehevyyden muutosta siirryttäessä Kymijokea alaspäin. Tulosten perusteella Kymijoen järvialtaat rehevöityvät siirryttäessä Konnivedeltä Tammijärvelle (Kuva 30). Tarkastelun kohteena olivat Heinolan Konnivesi, Jaalan Pyhäjärvi ja Tammijärvi. Kaikki tulokset ovat kesäkaudelta 2015. Konniveden tulokset perustuvat kahteen näytteenottokertaan (2.6. ja 6.8.2015) ja ovat Heinolan alueen yhteistarkkailun (Åkerberg & Raunio 2016) näytepaikkojen 8 ja 9 keskiarvon mukaisia. Pyhäjärven aineistona on käytetty vain yhden ja Tammijärven osalta kahden näytteenottokerran tuloksia heinä-elokuulta 2015 (tulokset Liite 8.3). Kesän 2015 klorofyllija fosforitulosten perusteella Konnivesi oli karu, Pyhäjärvi karu - lievästi rehevä ja Tammijärvi rehevä. Vesialueiden väliset erot näkyvät selvästi myös näkösyvyydessä; Konniveden eteläosassa näkösyvyyttä oli lähes 4 metriä, mutta Tammijärvessä reilu metri. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016 25

Kuva 30. Vesialueen rehevyystason (kokonaisfosfori 1 m, klorofylli a) ja näkösyvyyden muutos siirryttäessä Kymijokea alaspäin Konnivedeltä Jaalan Pyhäjärvelle ja Kymijoen alaosan Tammijärvelle. Konniveden tulokset ovat kesä- ja elokuulta yhteistarkkailun näytepisteiden 8 ja 9 tuloskeskiarvoja. Pyhäjärven tulokset ovat yhdeltä elokuun lopun näytteenottokerralta. Tammijärven tulokset perustuvat kahteen näytteenottokertaan heinä-elokuussa 2015. Kymijoki rehevöityy siirryttäessä Konnivedeltä Tammijärvelle. Aineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö ja KAS. 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016

VIITTEET Forsberg, C., Ryding, S.-O., Claesson, A. & Forsberg, A. 1978. Water chemical analyses and/or algal assay? Sewage effluent and polluted lake water studies. Mitt.Int.Ver.Limnol. 21:352-363. Mänttäri, V. 2016. Pyhtää-Kotka-Hamina merialueen vedenlaadun yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2015. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 256/2016. Pitkänen, T. 2008. Uimavesien mikrobiologinen laatu ja analytiikka. Ympäristö- ja Terveyslehti 2:2008, s. 16-19. Suomen ympäristökeskus 2015. Vesitilannekatsaukset. Ympäristöhallinnon www-sivut, www.syke.fi > SYKE Info > Viestintäaineistot > Vesitilannekatsaukset. Åkerberg, A. & Raunio, J. 2016. Ruotsalainen-Konnivesi vesialueen tila vuonna 2015. - Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu 257/2016. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016 27

LIITTEET 1 Kartta: Kymijoen vedenlaadun seurantapaikat ja kuormittajat 2 Kymijoen alaosan velvoitetarkkailujen näytepisteet ja koordinaatit sekä analyysien määritysmenetelmät 3 Säätiedot Kouvolan Anjalassa 2015 4 Kymijoen virtaamat 2015 5 Kymijoen pistekuormitus 2015 6 Ainevirtaamien laskentamenetelmä ja Kymijoen ainevirtaamat mereen vuonna 2015 7 Kymijoen jokihaarojen kuukausittaiset ainevirtaamat mereen 2015 8 Vedenlaatutulokset 2015

LIITE 1

LIITE 2 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT KLTAMM / 1 = Tammijärvi 1 (6716020-3475540) KYMI93 / 001 = Ahvenkoski (6709310-3469990) KYMI93 / 003 = Keskikoski, länsi KYMI93 / 014 = Kymijoki Kokonkoski 014 (6710870-3493490) KYMI93 / 022561 = Kymijoki Karhula 022:5610 (6710670-3496330) KYMI93 / 033560 = Huruksela (6729450-3487450) KYMI93 / 045 = Inkeroinen KYMI93 / 063 = Rapakoski (6754560-3482600) MÄÄRITYKSET levä = Kok.syv. = Näk.syv. = Ilm.lt. = Pilv. = Tuulnop. = Tuulsuunt = 1 = levää vähän 0 = ei pilviä SE = Kaakko lt = Happi = Sisäinen menetelmä, perustuu kumottuun SFS 3040:1990 Happi-% = Sisäinen menetelmä, perustuu kumottuun SFS 3040:1990 Sameus = SFS-EN ISO 7027:2000 Kiint GF/C = SFS-EN 872:2005 Sähk = SFS-EN 27888:1994 Alkal. = Titrimetrinen, SFS 3005:1981, SFS-EN ISO 9963-1:1996, mod. Al = Sis.menetelmä, SFS 5074:1990, kumottu SFS 5502:1990 ph = SFS 3021:1979 Väri = SFS-EN ISO 7887:1995 COD Mn = SFS 3036:1981 BOD7 = Sis. menetelmä, per. kumottuun SFS 3019:1979 kok.n = Sis.menetelmä, per. kumot. SFS 3031:1990 N(NO3+NO2) = Sis.menetelmä, per. kumot. SFS 3031:1990 (AK) N(NH4) = SFS 3032:1976 Kok.P = Sisäinen menetelmä, perustuu kumottuun SFS 3026:1986 liuk.p = Sisäinen menetelmä, perustuu kumottuun SFS 3026:1986 Cl = Sis.menetelmä, per. kumottuun SFS-EN ISO 10304-1:1995 SO4 = Sis.menetelmä, per. kumottuun SFS-EN ISO 10304-1:1995 SIO2 = Sisäinen menetelmä, perustuu AK menetelmä SIL 001 Fe spek = SFS 3028:1976 Mn = SFS 3033:1976 E.coli = Colilert entero = Enterolert koli36 = Colilert Klorof. = SFS 5772:1993 Ca = SFS 3018:1982, SFS 3044:1980 Mg = SFS 3018:1982, SFS 3044:1980 Na = SFS 3017:1982, SFS 3044:1980 K = SFS 3017:1982, SFS 3044:1980 TOC = EN 1484 MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin. Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920

LIITE 3 Säätila Kouvolan Anjalan säähavaintoasemalla vuonna 2015 Kuukausi Keskilämpötila, o C Anjala Sademäärä, mm Anjala 2015 1981-10 2015 1981-10 Tammi -3,2-6,3 60 52 Helmi -0,8-7 46 40 Maalis 1,3-2,6 62 43 Huhti 4,9 3,6 51 29 Touko 9,6 10,3 64 35 Kesä 13,5 14,7 59 59 Heinä 15,7 17,5 81 65 Elo 16,3 15,5 44 78 Syys 12,2 10,2 35 65 Loka 4,5 5,1 20 73 Marras 3,9-0,3 62 66 Joulu 1,6-4,3 40 60 X/ 6,6 4,7 624 665 Lähde: Ilmatieteenlaitoksen Ilmastokatsaukset 2015

LIITE 4 Kymijoen virtaaman kuukausikeskiarvot Kuusankoskella ja jokihaaroissa vuonna 2015 Kuusankoski Ahvenkoski Koivukoski Korkeakoski m 3 /s m 3 /s m 3 /s m 3 /s 1 304 153 58 91 2 367 177 85 94 3 381 195 90 94 4 388 192 98 94 5 469 215 128 93 6 474 205 125 94 7 398 184 88 92 8 338 159 65 85 9 241 119 41 58 10 190 95 22 55 11 182 98 24 55 12 243 130 32 79 MQ 331 160 71 82 NQ 161 71 21 39 HQ 504 247 148 96 MQ=keskivirtaama, NQ=minimivirtaama, HQ=maksimivirtaama Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä

LIITE 5 Kymijoen alaosan pistekuormitus vuonna 2015 Kuormittaja TEOLLISUUS Jätevesi K-aine BOD7 CODCr Kok.P Kok.N m 3 /vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk UPM-Kymmene, Kymi, paperit. ja sulfaattisellut. Stora Enso, Anjalan paperi- ja kartonkitehtaat Sonoco-Alcore, Karhulan kartonkit. 101 696 290 284 22 887 5,6 219 25 666 481 137 5 102 11,1 273 808 17 68 Teollisuus yhteensä 128 170 788 421 28 057 17 492 YHDYSKUNNAT Jätevesi K-aine BOD7ATU CODCr Kok.P Kok.N m 3 /vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Kouvola, Mäkikylä 26 225 317 177 1 143 8,7 335 Kymen Vesi, Anjala * Halkoniemi * Huhdanniemi 407 501 3,4 9,3 3,5 2,5 10 15 0,03 0,05 6,9 7,7 Yhdyskunnat yhteensä 27 133 330 183 1 168 9 350 Teollisuus + yhdyskunnat 155 303 1 118 604 29 225 25 842 Huom. * Halkoniemen ja Huhdanniemen puhdistamoita on syksystä 2010 alkaen käytetty vain suurten virtaamien aikaan lisäksi AOX-kuormitus UPM-Kymmene, Kymiltä: 219 kg/vrk

LIITE 6 Ainevirtaamien laskenta Vuotuiset ainevirtaamat laskettiin seuraavalla Ekholm ym. (1995) Kymijoen ainevirtaamien laskemisessa käyttämällä menetelmällä: Menetelmä: Vuosittainen kuormitus lasketaan näytteenottojaksojen (1 kuukausi) kuormitusten summana: N i 1 i L c( t ) Q T L = vuosikuorma c(ti) = ainepitoisuuden keskiarvo kuukaudessa Q[Ti] = kuukauden keskivirtaama N = aikajaksojen lukumäärä eli 12 (kuukautta) i Ekholmin ym. (1995) mukaan em. menetelmä soveltuu hyvin ainevirtaamien laskemiseen Kymijoen kaltaiselle isolle, säännöstellylle joelle. Kymijoen ainevirtaama Suomenlahteen vuonna 2015 laskettuna em. menetelmällä. Kolmen jokihaaran ainevirtaamiin on vielä lisätty Pyhtään haaran osuus (2 % Kymijoen kokonaisainevirtaamista vuoden 1992 tulosten perusteella). 2015 Kiintoaine t /v COD Mn t /v Kok.N t /v Kok.P t /v M1 47 936 80 749 5 939 187

LIITE 7 Kymijoen jokihaarojen ainevirtaamat mereen vuonna 2015. Kuukausittaiset ainevirtaamat on laskettu liitteessä 6 esitetyllä tavalla. Tuloksissa on mukana sekä Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n että Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tulokset. Yhdistyksen näytteet on otettu kerran kuussa. ELY-keskus otti näytteet Koivukoskesta 12 ja Ahvenkoskelta 20 kertaa. Ahvenkoskenhaaran ainevirtaamat mereen vuonna 2015 Kiintoaine CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P Liuk.P Virtaama tn/vrk tn/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk m3/s 1 29,1 101,8 101788 5420 132 271 145 153 2 19,9 114,7 114696 4358 76 145 84 177 3 28,6 143,2 143208 6823 286 270 152 195 4 85,4 162,6 162570 7797 191 451 116 192 5 158,6 168,1 168113 7523 111 622 149 215 6 138,2 145,2 145238 3454 80 337 177 205 7 101,7 124,0 124001 2305 135 270 103 184 8 71,4 101,7 101658 1855 58 227 69 159 9 43,2 72,0 71971 1594 67 165 72 119 10 20,5 56,2 56225 1395 57 107 49 95 11 11,4 63,1 63081 1566 64 76 47 98 12 124,7 98,3 98280 4493 124 438 146 130 ka 69,4 112,6 112569 4049 115 282 109 160 Koivukoskenhaaran ainevirtaamat mereen vuonna 2015 Kiintoaine CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P Liuk.P Virtaama t/vrk t/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk m3/s 1 6,0 37,1 2806 1478 43 60 48 58 2 22,8 54,7 4113 1946 26 77 40 85 3 12,4 62,2 5093 2294 58 86 51 90 4 32,2 74,1 6054 2794 97 152 59 98 5 85,2 96,8 7023 3871 122 293 66 128 6 67,0 94,5 5778 2160 70 173 103 125 7 47,9 59,3 3574 1255 34 129 46 88 8 29,2 40,4 2976 927 20 84 28 65 9 25,2 25,9 1718 638 23 69 28 41 10 3,4 14,8 884 333 4 21 10 22 11 2,6 15,6 1047 384 17 21 11 24 12 8,0 22,4 1687 912 6 36 19 32 ka 28,5 49,8 3563 1583 43 100 42 71 Korkeakoskenhaaran ainevirtaamat mereen vuonna 2015 Kiintoaine CODMn Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P Liuk.P Virtaama t/vrk t/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk m3/s 1 9,4 59,8 4324 2044 71 86 47 91 2 19,5 60,1 4711 2112 20 81 32 94 3 13,8 62,5 5523 2274 65 97 49 94 4 32,5 69,8 6497 2761 81 162 57 94 5 58,7 66,7 5464 3134 112 225 48 93 6 55,2 62,5 4548 1624 73 154 122 94 7 55,6 62,0 3418 1113 64 135 48 92 8 42,6 51,4 3599 1175 44 140 29 85 9 49,6 37,1 2355 902 40 125 20 58 10 10,9 35,2 2233 855 29 62 19 55 11 6,2 35,2 2233 903 57 43 24 55 12 16,4 51,9 3618 1775 41 116 48 79 keskiarvo 30,9 54,5 4044 1723 58 119 45 82

LIITE 8.1 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kymijoki (KYMI93) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 TOC Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l 8.1.2015 KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 08:45; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -4 C-ast; 1 0,1 12,7 87 1,2 <1 6,9 0,22 7,0 30 6,6 460 230 <5 7 5 1 2 91 9,7 8.1.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 12:55; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -2 C-ast; 1 0,1 13,4 92 2,2 1,1 8,5 0,26 7,0 35 7,4 560 290 9 10 5 23 5 440 10 8.1.2015 KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 10:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -2 C-ast; 1 0,4 12,8 88 10 2,2 9,3 0,29 6,8 50 7,8 730 470 15 27 9 56 29 1400 9,8 8.1.2015 KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 11:25; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -2 C-ast; 1 0,3 13,5 93 2,6 1,2 8,6 0,24 7,0 30 7,5 530 290 11 12 7 22 10 730 9,9 8.1.2015 KYMI93 / 022561 Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 11:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -2 C-ast; 1 0,1 13,4 92 2,9 1,2 8,4 0,26 7,1 35 7,6 550 260 9 11 6 30 5 550 9,6 2.2.2015 KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 09:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 0 C-ast; 1 0,1 12,5 86 1,4 <1 6,8 0,23 7,0 30 7,0 570 240 <5 7 4 5 1 16 7,6 2.2.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 12:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 0 C-ast; 1 0,2 12,2 84 1,2 1,6 7,9 0,25 7,0 30 7,2 550 260 7 9 4 11 5 210 7,8 2.2.2015 KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 10:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 0 C-ast; 1 0,7 12,7 88 1,9 1,3 8,2 0,26 7,0 35 7,4 560 280 6 11 6 23 5 1550 7,9 2.2.2015 KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 11:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 0 C-ast; 1 0,4 13,0 90 2,0 3,1 7,8 0,25 7,1 30 7,6 580 270 5 12 5 9 6 460 7,7 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kymijoki (KYMI93) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 TOC Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l 2.2.2015 KYMI93 / 022561 Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 11:55; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 0 C-ast; 1 0,1 12,2 83 1,9 2,4 7,9 0,25 7,0 30 7,4 580 260 <5 10 4 23 4 870 8,9 2.3.2015 KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 09:00; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. 1 C-ast; 1 0,5 12,7 88 1,3 <1 6,9 0,23 6,9 30 7,2 590 220 <5 7 4 6 1 51 8,6 2.3.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 13:30; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. 1 C-ast; 1 0,7 12,7 88 1,4 1,0 7,8 0,25 6,9 35 7,7 650 320 8 10 7 35 10 770 8,7 2.3.2015 KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 10:30; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. 1 C-ast; 1 0,3 12,5 86 4,0 1,7 8,1 0,26 6,8 40 8,0 750 410 17 17 8 39 10 490 10 2.3.2015 KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 13:00; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. 1 C-ast; 1 0,7 12,8 89 1,9 1,6 8,8 0,25 7,0 35 7,8 670 270 7 12 6 90 14 1400 9,1 2.3.2015 KYMI93 / 022561 Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 11:30; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. 1 C-ast; 1 0,7 12,9 90 2,0 1,7 7,9 0,25 6,9 35 7,7 680 280 8 12 6 35 11 1700 9,0 1.4.2015 KYMI93 / 003 Keskikoski, länsi Klo 11:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 2 C-ast; 1 1,9 13,0 94 8,8 6,7 6,8 0,24 7,0 50 8,0 700 330 5 27 6 650 220 1100 9,2 1.4.2015 KYMI93 / 045 Inkeroinen Klo 11:45; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 2 C-ast; 1 2,1 12,2 88 15 11 7,1 0,25 7,0 60 8,5 820 410 19 44 6 1000 410 2500 10 7.4.2015 KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 08:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; 1 2,6 12,9 95 2,5 1,7 6,2 0,22 6,9 35 7,6 600 250 <5 10 6 5 1 26 9,7 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920

LIITE 8.1 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kymijoki (KYMI93) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 TOC Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l 7.4.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 09:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; 1 2,7 12,8 94 4,5 3,2 7,2 0,25 6,9 40 8,4 680 260 16 16 7 63 19 440 10 7.4.2015 KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 15:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; 1 3,0 12,6 93 17 6,1 7,6 0,26 6,9 70 9,6 820 440 9 38 6 50 11 280 11 7.4.2015 KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 12:20; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; 1 2,9 13,0 96 5,6 3,8 7,2 0,26 7,0 45 8,5 710 310 8 20 7 43 19 290 10 7.4.2015 KYMI93 / 022561 Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; 1 2,8 12,8 94 5,8 4,0 7,3 0,25 6,9 45 8,6 800 340 10 20 7 99 39 550 11 4.5.2015 KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 08:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 6 C-ast; 1 6,7 11,7 95 4,1 3,4 6,2 0,22 6,8 40 7,2 640 340 <5 14 4 3 3 77 9,9 4.5.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 9 C-ast; 1 7,0 11,6 95 12 7,4 6,9 0,25 6,9 60 8,0 690 380 16 29 6 410 96 410 9,9 4.5.2015 KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 12 C-ast; 1 7,3 11,2 93 20 9,8 7,2 0,26 6,9 70 8,4 840 420 8 42 8 100 12 340 11 4.5.2015 KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 12:20; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 11 C-ast; 1 7,3 11,6 96 10 7,7 7,0 0,25 6,9 50 8,2 630 380 13 29 5 340 72 2000 10 4.5.2015 KYMI93 / 022561 Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 11:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 10 C-ast; 1 7,2 11,4 94 9,3 7,3 7,1 0,25 6,8 60 8,3 680 390 14 28 6 210 71 920 10 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kymijoki (KYMI93) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 TOC Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l 1.6.2015 KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 08:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; 1 12,8 10,3 97 2,8 4,2 6,2 0,23 7,1 35 7,4 520 190 7 12 4 2 1 39 7,6 1.6.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 12:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 15 C-ast; 1 13,6 10,1 97 3,7 5,3 6,8 0,24 7,2 35 7,7 560 200 9 15 5 8 3 330 8,0 1.6.2015 KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 10:45; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 12 C-ast; 1 14,2 9,8 95 6,6 7,8 7,0 0,25 7,1 40 7,8 580 190 7 21 12 1 0 130 8,5 1.6.2015 KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 11:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 15 C-ast; 1 13,8 10,1 97 4,2 6,2 6,9 0,25 7,1 35 7,7 540 200 8 17 12 10 1 370 8,0 1.6.2015 KYMI93 / 022561 Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 11:55; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 15 C-ast; 1 13,7 9,9 95 4,8 6,8 6,9 0,25 7,2 35 7,7 560 200 9 19 15 17 2 160 8,2 2.7.2015 KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 07:00; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 16 C-ast; 1 17,0 9,4 97 3,3 4,3 6,0 0,22 7,1 35 7,1 470 150 5 11 6 8 1 64 7,7 2.7.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 11:15; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 19 C-ast; 1 17,6 9,0 94 3,8 5,3 6,9 0,25 7,1 35 7,6 540 180 7 13 12 13 6 280 7,9 2.7.2015 KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 08:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 17 C-ast; 1 17,8 9,3 98 5,0 6,4 6,8 0,26 7,1 35 7,6 460 140 11 18 6 4 1 150 8,4 2.7.2015 KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 09:55; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 18 C-ast; 1 17,1 9,4 97 4,1 6,3 6,8 0,26 7,1 35 7,6 440 160 7 20 6 5 4 240 8,2 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920

LIITE 8.1 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kymijoki (KYMI93) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 TOC Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l 2.7.2015 KYMI93 / 022561 Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 10:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 19 C-ast; 1 17,0 8,1 84 4,5 7,0 6,9 0,25 7,1 35 7,8 430 140 8 17 6 9 1 190 8,0 5.8.2015 KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 08:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 16 C-ast; 1 18,3 8,9 94 2,8 3,9 6,2 0,24 7,2 35 7,1 450 120 8 13 4 4 5 310 7,7 5.8.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 13:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 23 C-ast; 1 18,6 8,7 93 3,4 5,2 6,7 0,25 7,1 35 7,0 510 160 <5 16 4 11 7 260 7,7 5.8.2015 KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 15:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 23 C-ast; 1 19,4 9,0 98 4,3 5,2 7,0 0,26 7,0 40 7,1 440 130 <5 19 4 7 0 260 8,4 5.8.2015 KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 14:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 24 C-ast; 1 18,8 9,1 97 3,7 5,2 6,8 0,25 7,1 35 7,1 540 160 5 17 4 8 3 290 7,7 5.8.2015 KYMI93 / 022561 Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 14:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 24 C-ast; 1 18,7 8,9 95 4,1 5,8 6,9 0,26 7,1 40 7,0 490 160 6 19 4 14 17 580 8,1 2.9.2015 KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 08:45; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 15 C-ast; 1 18,0 8,5 90 2,7 3,2 6,2 0,24 7,0 30 6,8 400 140 6 11 3 5 2 580 8,4 2.9.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 17 C-ast; 1 18,3 8,2 87 4,2 4,8 7,3 0,27 7,0 35 7,2 500 170 7 17 6 15 8 550 8,5 2.9.2015 KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 13:35; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 17 C-ast; 1 18,6 8,2 87 3,9 4,2 7,5 0,28 7,0 30 7,4 440 160 5 17 5 7 10 580 8,6 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920

KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kymijoki (KYMI93) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 TOC Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l 2.9.2015 KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 12:50; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 17 C-ast; 1 18,6 8,6 92 8,0 7,1 7,2 0,27 7,1 40 7,3 490 180 5 23 6 31 61 1700 8,5 2.9.2015 KYMI93 / 022561 Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 12:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 17 C-ast; 1 18,6 8,5 91 8,0 9,9 7,2 0,27 7,0 40 7,4 470 180 8 25 4 36 89 870 8,1 6.10.2015 KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 08:20; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 1 C-ast; 1 10,7 10,0 90 2,3 2,3 6,3 0,24 7,1 30 6,7 430 160 6 10 6 2 2 150 8,5 6.10.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 13:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 5 C-ast; 1 11,6 9,8 90 2,3 2,3 7,9 0,29 7,2 30 7,3 490 190 6 12 3 22 29 160 8,3 6.10.2015 KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 09:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 1 C-ast; 1 11,2 10,0 91 2,9 2,6 8,2 0,30 7,2 35 7,7 470 180 9 13 4 9 6 170 9,0 6.10.2015 KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 12:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 5 C-ast; 1 11,1 10,6 96 2,0 1,9 8,0 0,29 7,3 35 7,4 450 180 <5 11 4 14 13 210 9,3 6.10.2015 KYMI93 / 022561 Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 12:40; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 5 C-ast; 1 11,4 10,0 91 2,4 2,3 8,1 0,30 7,3 35 7,4 470 180 6 13 4 68 25 460 8,7 3.11.2015 KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 14:30; Näytt.ottaja jn; Ilm.lt. 10 C-ast; 1 6,2 11,3 91 1,1 1,1 6,3 0,24 7,2 25 6,5 420 190 <5 7 3 4 0 38 7,1 3.11.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 13:30; Näytt.ottaja jn; Ilm.lt. 10 C-ast; 1 6,4 11,2 91 1,6 1,4 8,2 0,29 7,2 30 7,1 490 230 29 9 3 30 1 179 7,8 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920

LIITE 8.1 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kymijoki (KYMI93) Pvm. Hav.paikka lt Happi Happi-% Sameus Kiint GF/C Sähk Alkal. ph Väri COD Mn kok.n N(NO3+NO2) N(NH4) Kok.P liuk.p E.coli entero koli36 TOC Näytepaikka oc mg/l % FTU mg/l ms/m mmol/l mgpt/l mgo2/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml pmy/100ml pmy/100ml mg/l 3.11.2015 KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 10:05; Näytt.ottaja jn; Ilm.lt. 10 C-ast; 1 6,2 11,0 89 1,8 1,4 8,4 0,30 7,3 35 7,2 450 190 9 10 4 3 0 79 7,5 3.11.2015 KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 12:50; Näytt.ottaja jn; Ilm.lt. 10 C-ast; 1 6,6 11,6 94 1,6 1,2 8,3 0,29 7,3 30 7,3 460 190 9 12 4 6 0 435 8,0 3.11.2015 KYMI93 / 022561 Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 12:00; Näytt.ottaja jn; Ilm.lt. 10 C-ast; 1 6,5 11,4 93 1,8 1,3 8,4 0,30 7,3 35 7,4 470 190 12 9 5 16 3 517 8,0 30.11.2015 KYMI93 / 063 Rapakoski Klo 09:10; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 4 C-ast; 1 3,9 12,0 91 1,5 1,6 6,8 0,24 7,1 25 6,6 530 210 6 9 4 2 2 46 7,6 30.11.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 13:15; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 4 C-ast; 1 3,8 12,0 91 6,9 7,9 8,2 0,29 7,0 35 7,5 520 280 6 24 7 36 15 >2400 7,9 30.11.2015 KYMI93 / 001 Ahvenkoski Klo 10:25; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 4 C-ast; 1 4,0 11,7 89 25 9,2 8,7 0,30 7,1 80 8,8 650 360 13 39 7 32 20 1300 9,6 30.11.2015 KYMI93 / 014 Kymijoki Kokonkoski 014 Klo 11:35; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 4 C-ast; 1 3,7 12,2 92 4,6 2,3 8,4 0,28 7,1 35 7,6 520 280 10 16 8 31 5 >2400 8,1 30.11.2015 KYMI93 / 022561 Kymijoki Karhula 022:5610 Klo 12:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 4 C-ast; 1 3,8 11,9 90 4,8 2,4 8,5 0,29 7,1 35 7,6 530 260 6 17 7 44 12 >2400 8,5 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920

LIITE 8.2 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Kymijoki (KYMI93) Pvm. Hav.paikka Al Cl SO4 SIO2 Fe spek Mn Ca Mg Na K Näytepaikka µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l 8.1.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 12:55; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. -2 C-ast; 1 120 4,6 9,9 3,4 640 36 5,2 1,5 6,9 1,5 2.2.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 12:50; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 0 C-ast; 1 57 4,1 9,5 3,3 95 <20 4,9 1,5 6,4 1,4 2.3.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 13:30; Näytt.ottaja jk; Ilm.lt. 1 C-ast; 1 89 4,2 8,6 3,4 120 <20 5,2 1,4 5,9 1,4 7.4.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 09:55; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 4 C-ast; 1 330 4,3 8,6 3,5 290 32 4,1 1,5 6,0 1,4 4.5.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 11:00; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 9 C-ast; 1 590 3,9 8,3 3,9 620 89 3,8 1,7 5,5 1,7 1.6.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 12:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 15 C-ast; 1 340 4,1 8,8 3,0 230 23 4,5 1,3 5,2 1,3 2.7.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 11:15; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 19 C-ast; 1 76 4,3 8,8 2,5 240 45 5,0 1,4 6,0 1,3 5.8.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 13:10; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 23 C-ast; 1 110 3,8 8,6 2,3 210 30 4,9 1,4 5,5 1,4 2.9.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 11:15; Näytt.ottaja JMä; Ilm.lt. 17 C-ast; 1 250 4,5 9,6 2,3 270 72 4,8 1,4 6,7 1,5 6.10.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 13:30; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 5 C-ast; 1 60 5,2 11 2,3 140 28 4,9 1,4 7,6 1,4 3.11.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 13:30; Näytt.ottaja jn; Ilm.lt. 10 C-ast; 1 46 5,5 12 2,6 100 34 5,0 1,5 8,2 1,5 30.11.2015 KYMI93 / 033560 Huruksela Klo 13:15; Näytt.ottaja al; Ilm.lt. 4 C-ast; 1 450 5,0 10 3,0 470 82 5,0 1,6 7,8 1,5 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920

LIITE 8.3 KYMIJOEN VESI JA YMPÄRISTÖ RY T u t k i m u s t u l o k s i a Tammijärven klorofyllitutkimus (KLTAMM) Pvm. Hav.paikka lt Kok.P Klorof. Näytepaikka oc µg/l µg/l 6.7.2015 KLTAMM / 1 Tammijärvi 1 Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JMä; levä 1 /3; Ilm.lt. 17 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt SE; 1 19,7 25 0-2 10 19.8.2015 KLTAMM / 1 Tammijärvi 1 Kok.syv. 2,6 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:20; Näytt.ottaja MK,MP; levä 1 /3; Ilm.lt. 22 C-ast; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1 20,0 25 0-2 13 Tapiontie 2 C, 45160 KOUVOLA Puhelin (05) 5445 920

PERIFYTONTUTKIMUKSET

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3 TULOKSET 2 3.1 Piilevätutkimukset 2 3.2 Perifytontutkimukset 5 4 TULOSTEN TARKASTELU 6 VIITTEET 6 LIITE 1. Piileväanalyysien tulokset

29.6.2016 1 JOHDANTO Kymijoen alaosan velvoitetarkkailu perustuu Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n laatimaan tarkkailuohjelmaan, jonka Kaakkois-Suomen ympäristökeskus (nykyisin Kaakkois-Suomen ELY-keskus) hyväksyi kirjeellään (Dnro 0498Y0085-103). Pohjaeläimet ja perifyton eli päällyslevät ovat muodostaneet Kymijoen alaosan biologisen tarkkailun rungon. Perifytontutkimuksissa menetelmänä on vuodesta 1993 käytetty ns. keinoalustamenetelmää (Mäkelä ym. 1992). Edellisessä ohjelmapäivityksessä rehevöitymistarkkailua päätettiin tehostaa piileviin perustuvan menetelmän avulla, koska piilevät on useissa todettu tutkimuksissa herkiksi veden laadun indikaattoreiksi ja nopean elinkiertonsa vuoksi ne reagoivat nopeasti muuttuviin olosuhteisiin (mm. Whitton ym. 1991, Prygiel & Coste 1993, Whitton & Rott 1996, Prygiel ym. 1999, Eloranta 1995, Eloranta & Andersson 1998, Eloranta 1999, Eloranta & Soininen 2002). Perinteistä keinoalustamenetelmää ei poistettu ohjelmasta, mutta levyjen inkubointijaksojen lukumäärää vähennettiin entisestä kolmesta yhteen ja tutkimusväliä pidennettiin vuosittaisesta joka toinen vuosi tehtäväksi. Tämä raportti käsittelee Kymijoen alaosan perifytontutkimuksien tuloksia vuodelta 2015. Vuoden 2015 tarkkailuun osallistuivat seuraavat kuormittajat (Kuva 1): UPM Kymmene Oyj, Kymi Kymin paperitehdas Kuusanniemen sulfaattisellutehdas Kouvolan kaupunki Akanojan puhdistamo, lopettanut 12/14 Mäkikylän puhdistamo UPM, Myllykoski Myllykosken paperitehdas, lopettanut 12/11 Kymen Vesi Oy Halkoniemen puhdistamo, lopettanut 8/10* Huhdanniemen puhdistamo, lopettanut 9/10* Stora Enso Publication Papers Oy Ltd Anjalan paperitehdas Stora Enso Ingerois Oy Inkeroisten kartonkitehdas Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas *toiminnassa tulvatilanteissa 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Piilevänäytteitä kerättiin 11 näytepisteeltä heinäkuun 2015 aikana (Kuva 1). Näytteenotossa ja näytteiden käsittelyssä sovellettiin eurooppalaista menetelmästandardia (SFS-EN 13946:2003). Näytteet otettiin rantakiviltä harjaamalla niiden näkyvillä olleet Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016 1

pinnat hammasharjalla. Kultakin näytepisteeltä kerättiin ja harjattiin vähintään viisi kiveä. Kivet harjattiin muovivadissa, johon oli otettu jokivettä. Kivien pinnoilta irronnut aines sekoitettiin veteen ja siitä kaadettiin näytteet tuikepulloihin. Näytteet puhdistettiin laboratoriossa muusta orgaanisesta aineksesta happokäsittelyn ja sentrifugoinnin avulla. Esikäsitellyistä näytteistä tehtiin petaushartsin avulla kestopreparaatteja. Piilevien määrityksestä vastasi Juha Miettinen Ecomonitor Oy:stä. Määrityksessä käytettiin apuna Krammerin ja Lange-Bertalotin (1986-1991), Lange-Bertalotin (2001, 2011) ja Krammerin (2002) määritysoppaita. Kustakin näytteestä määritettiin vähintään 400:n piilevävalvan eli solukuoren satunnaisotos. Näytepisteiden vedenlaadun arvioinnissa hyödynnettiin IPS- ja TDI-indeksejä. IPS-indeksi ilmentää lähinnä orgaanista kuormitusta ja rehevyystasoa, kun taas TDI-indeksi kuvaa rehevyystasoa. Näiden indeksien on todettu soveltuvan hyvin jokien seurantoihin niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa tehdyissä tutkimuksissa (mm. Kelly ym. 1995, Eloranta & Anderson 1998). Vedenlaadun arvioinnissa hyödynnettiin Elorannan ja Soinisen (2002) ehdottamia raja-arvoja. Piileväindeksin ohella näytepisteiden tilanarvioinnissa hyödynnettiin lajien ekologisia jakaumia (Van Dam ym. 1994). Näiden jakaumien eli ns. spektrien avulla voidaan tutkia mm. saprobiaa, ravinteisuutta ja happipitoisuutta ilmentävien lajien suhteellisia runsauksia eri näytepisteillä. Indeksiarvot ja ekologiset jakaumat laskettiin Omnidia-ohjelman avulla (Lecointe ym. 1993). Näytepisteiden ekologista tila arvioitiin ympäristöhallinnon kehittämien luokitteluindeksien avulla (prosenttinen mallinkaltaisuus ja tyyppiominaiset taksonit) (Suomen ympäristökeskus 2013). Piilevien lajistoanalyysin ohella samoilta näytepisteiltä mitattiin myös in situ-mittarilla päällyslevien määrää. Työssä käytettiin BenthoTorch -sondia, jolla tehtiin kultakin pisteeltä vähintään 10 erillistä mittausta rantakiviltä. Sondi mittaa yhden neliösenttimetrin alalta kokonaislevämäärän (mg/cm 2 ) ja jakaa tämän keskeisimpien leväryhmien kesken takaisinheijastuneen valon spektrin perusteella. 3 TULOKSET 3.1 PIILEVÄTUTKIMUKSET IPS- ja TDI-piileväindeksin perusteella Kymijoen alaosan vedenlaatu vaihteli melko vähän tutkittujen näytepisteiden välillä (Taulukko 1, Liite 1). Indeksin perusteella Kymijoen vedenlaatu oli hyvää tai erinomaista. Rehevyyttä ilmentävä TDI-indeksi osoitti vedenlaadun olleen oligo-mesotrofista tai mesotrofista. Rehevimmiksi näytepisteiksi arvioitiin tämän perusteella Erottelun ja Ahvenkosken näytepisteet ja karuimmiksi Voikkaan ja Myllykosken näytepisteet. 2 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016

Kuva 1. Kymijoen alaosan perifytontarkkailun näytepisteet ja jätevesien purkupisteiden sijainti. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016 3

Taulukko 1. Näytteistä laskettujen leväyksikköjen (piileväkuorien) määrä ja taksonien lukumäärä, sekä tärkeimpien piileväindeksien arvot. Värejä vastaavat vedenlaatuluokat: sininen = erinomainen ja vihreä = hyvä. Paikka Kuoria Taksonit ACID IPS TDI %PT 1. Voikkaa 401 43 8,06 17,9 11,5 1,2 2. Kuusankoski 404 40 11,40 17,8 9,1 2,7 3. Koria 438 49 8,02 17,1 10,8 5 4. Mäkikylä 415 47 8,07 15,5 10,3 2,2 5. Erottelu 413 40 8,16 15,5 8,1 1 6. Myllykoski 426 42 7,64 16,4 11,3 0,7 7. Inkeroinen 416 40 11,15 16,4 10 1,7 8. Huruksela 441 46 7,32 16,3 10,8 0,5 9. Hirvivuolle 400 43 8,93 16 9,9 4 10. Karhula 412 45 7,73 17,3 8,4 2,4 11. Ahvenkoski 417 44 8,60 15,5 8,2 1,9 Veden ravinteisuutta kuvaava ekologisen jakauman mukaan eri indikaattoriryhmien suhteelliset runsaudet olivat melko samantapaiset (Kuva 2). Karua vedenlaatua ilmentäviä ryhmiä oli runsaimmin Voikkaa-Kuusankoski alueella sekä Hirvivuolteella ja Karhulassa. Vastaavasti rehevyyttä ilmentävät leväryhmät olivat runsaimmillaan Mäkikylän ja Erottelun välisellä alueella. Kuva 2. Piilevälajien jakautuminen ravinteisuutta ilmentäviin ryhmiin. Piileväaineistosta lasketun PMA-luokitteluindeksien perusteella Kymijoen alaosa oli pääosin luokiteltavissa hyvään tai erinomaiseen ekologiseen tilaan (Taulukko 2). Tyyppiominaisiin taksoneihin perustuva indeksi ilmensi PMA-indeksiä heikompaa 4 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016

ekologista tilaa. Ero indeksien välillä oli tyypillisesti yhden tilaluokan verran. Alueellinen vaihtelu joen ylä- ja alaosan välillä oli joka tapauksessa vähäistä. Taulukko 2. Kymijoen alaosan näytepisteiden ekologinen tila PMA-indeksin ja tyyppiominaisten taksonien perusteella arvioituna. Paikka TT40 TT luokka PMA PMA luokka 1. Voikkaa 10 Tyydyttävä 0,493 Erinomainen 2. Kuusankoski 9 Tyydyttävä 0,417 Hyvä 3. Koria 12 Tyydyttävä 0,425 Hyvä 4. Mäkikylä 14 Hyvä 0,155 Huono 5. Erottelu 10 Tyydyttävä 0,409 Hyvä 6. Myllykoski 9 Tyydyttävä 0,459 Erinomainen 7. Inkeroinen 12 Tyydyttävä 0,407 Hyvä 8. Huruksela 13 Hyvä 0,503 Erinomainen 9. Hirvivuolle 10 Tyydyttävä 0,487 Erinomainen 10. Karhula 14 Hyvä 0,434 Hyvä 11. Ahvenkoski 11 Tyydyttävä 0,452 Hyvä 3.2 PERIFYTONTUTKIMUKSET In situ-menetelmällä arvioituna Kymijoen alaosan rehevyystasossa ei ollut Voikkaan ja Inkeroisten välisellä jokiosuudella havaittavissa suuria alueellisia eroja (Kuva 3). Hurukselan ja Ahvenkosken näytepisteiden levämäärät olivat mitatuista pisteistä suurimmat. Ero joen yläosan (Voikkaa) vertailupisteeseen oli kuitenkin melko pieni. Ahvenkosken levämäärät olivat Voikkaan pisteeseen verrattuna n. 1,4-kertaiset. Useimmilla näytepisteillä valtaryhmän muodostivat sinilevät (Kuva 3). Tosin Kuusankosken, Erottelun ja Inkeroisten näytepisteillä runsaimpana esiintyivät viherlevät. Kuva 3. Kymijoen alaosan perifytontarkkailun näytepisteiden levämäärät in situ-menetelmällä arvioituna. Pylväät kuvaavat rantakiviltä mitattujen levämäärien (klorofylli a µg/cm 2 ) keskiarvoa. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 258/2016 5