Hämeen ja Uudenmaan JÄSENLEHTI 2011 Hyvinvoiva yrittäjä tekee tulosta Markkinoiden merkitys korostuu, mitä voimme tehdä? Ministeri Jari Koskinen: Kotimaista ruokaa ja maaseutuasumista
Maatalouskaupan ammattilaiset palveluksessasi! RIIHIMÄKI Kauppias Myyntipäällikkö, Tomi Korpisaari työkoneet ja gsm. 0400-463 124 tuotantotarvikkeet tomi.korpisaari@k-maatalous.fi Pekka Kaartinen gsm. 0500-475 724 puh. (019) 760 2618 pekka.kaartinen@k-maatalous.fi Tuotantotarvikkeet Juhani Mikkola puh. (019) 760 2614 juhani.mikkola@k-maatalous.fi Viljakauppa, myymälämyynti, ja hevostarvikkeet Noora Lappalainen puh. (019) 760 2617 noora.lappalainen@k-maatalous.fi Varastonhoitaja ja viljan vastaanotto Harri Hakala gsm. 0400-918 532 Puutarha- ja myymälämyynti Seija Hakamäki puh. (019) 760 2613 Traktori- ja puimurimyynti Juha Kiminki gsm. 0500-407 264 juha.kiminki@kesko.fi HÄMEENLINNA KORPISAAREN VARAOSAPALVELU Myyntipäällikkö, tuotantotarvikkeet Jaakko Perttula gsm. 040-836 1347 puh. (03) 622 6610 jaakko.perttula@k-maatalous.fi NURMIJÄRVI Työkoneet, kuivurit ja tuotantotarvikkeet Harri Aaltonen gsm. 050-307 9628 puh. (03) 622 6616 harri.aaltonen@k-maatalous.fi Tuotantotarvikkeet ja työkoneet Asko Myllymäki gsm. 040-900 4414 puh. (03) 622 6620 asko.myllymaki@k-maatalous.fi Viljakauppa ja tuotantotarvikkeet Jorma Niemi gsm. 050-535 8799 puh. (03) 622 6614 jorma.niemi@k-maatalous.fi Traktori- ja puimurimyynti Isto Parikka gsm. 050-387 2528 isto.parikka@kesko.fi Varaosat ja myymälämyynti Pekka Paajanen puh. (03) 622 6621 pekka.paajanen@k-maatalous.fi Pienkoneet ja varaosat Ari Laine puh. (03) 622 6640 ari.laine@k-maatalous.fi Varaosapalvelumme palvelee Sinua Hämeenlinnassa. Myyntipäällikkö, työkoneet Hannu Kuisma gsm. 0400-888 348 puh. (09) 8553 6711 hannu.kuisma@k-maatalous.fi Viljakauppa ja tuotantotarvikkeet Timo Koskela gsm. 0400-812 605 puh. (09) 8553 6712 timo.koskela@k-maatalous.fi Tuotantotarvikkeet ja työkoneet Markku Kostiainen gsm. 050-502 2034 puh. (09) 8553 6719 markku.kostiainen@k-maatalous.fi Tuotantotarvikkeet Esa Hyvämäki gsm. 0400-472 324 puh. (09) 8553 6716 esa.hyvamaki@k-maatalous.fi Traktori- ja puimurimyynti Juha Kiminki gsm. 0500-407 264 juha.kiminki@kesko.fi MÄNTSÄLÄ Myyntipäällikkö Hannu Kuisma gsm. 0400-888 348 hannu.kuisma@k-maatalous.fi Viljakauppa ja tuotantotarvikkeet Mika Korhonen gsm. 040-900 4423 puh. (019) 689 3815 mika.korhonen@k-maatalous.fi Työkoneet, tuotantotarvikkeet Markku Koskelainen gsm. 0400-102 993 puh. (019) 689 3832 markku.koskelainen@k-maatalous.fi Varastonhoitaja ja viljan vastaanotto Ismo Pietilä gsm. 040-900 4415 puh. (019) 689 3817 isto.pietila@k-maatalous.fi Ammattitaitoista varaosapalvelua Hämeessä ja Uudellamaalla. K-MAATALOUS KORPISAARI www.korpisaari.fi Nurmijärvi, Ojakkalantie 2 Mäntsälä, Maisalantie 17 Riihimäki, Teollisuuskatu 6 Hämeenlinna, Luukkaankatu 4 www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS
Olemme osa suurta kokonaisuutta Suomalaisen viljan tuottajahintaan vaikuttavat oman sadon lisäksi sadot niin Australiassa, Uudessa Seelannissa kuin viljapörssi Amerikassa eli maalimanlaajuinen viljapörssi. Hinnan vaihtelut ovat suuria ja pelureita riittää. Sadon myyntiajankohta onkin nyt tärkeämpi kuin koskaan aikaisemmin. Suhdanteiden liikkuminen vaikuttaa vahvasti Suomeen. Suomen lihamarkkina on tulehtunut ja ajautunut lähes umpikujaan. Keskittynyt kauppa käyttää markkina-asemaansa häikäilemättä hyväkseen ja kilpailuttaa kahta isoa alan toimijaa verisesti. Näin tuottajalle maksettava hinta jää kautta linjan EU:n keskihinnan alapuolelle, vaikka meillä kustannusrakenteet ovat raskaammat kuin muualla EU-maissa. Maito on euromääräisesti suurin viljelijän tuottama kotieläintuote Suomessa. Omalla organisaatiolla sekä innovatiivisella tuotekehityksellä Valio on - kuluttajaa kuunnellen - pitänyt tuottajahinnan kohtuullisena, ja maidon hinta on kaupassa siedettävä. Suuri uhka kuitenkin on, että tällä tiedolla maitokiintiöt poistuvat vuonna 2015 ja tuotannon määrä sekä markkinahinta vapautuvat. Suuri kysymys on, miten hinnoittelun käy. Lisääntyykö tuotanto? Laskeeko markkinahinta? EU:ssa on kuitenkin tekeillä ja tehtykin toimenpiteitä, että näin ei kävisi. MTK:n suunnitelman mukaan järjestöllä tulee olla käytettävissään riittävät ja nopeasti käyttöönotettavat vaikuttamiskeinot markkinoiden tasapainottamiseen poikkeuksellisissa tilanteissa. Suomen tasolla tulee kiinnittää huomiota maataloustuotteiden markkinoiden parempaan toimivuuteen, jotta ketjun kaikille osapuolille taataan tasavertainen neuvotteluasema ja oikeudenmukainen osuus saatavasta tuotosta. Alkutuotannon heikkoa asemaa elintarvikeketjussa on vahvistettava. Keinoja tähän ovat muun muassa tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden vahvistaminen, tuotantosopimusten kehittäminen, elintarvikeketjun läpinäkyvyyden lisääminen, kaupankäyntitapojen tarkistaminen ja toiminnan valvonta yhdessä kehittämisen kanssa. Lisäksi pitää kehittää joustavia riskinhallintajärjestelmiä tasaamaan hintavaihteluista aiheutuvia tulonmenetyksiä kaikkia jäsenmaita ajatellen. Meitä on nyt noin seitsemän miljardia ihmistä tällä maapallollamme. Valistuneiden arvioiden mukaan meitä on vuonna 2050 noin 10 miljardia. Tämä merkitsee, että tarvitsemme varovaisen arvion mukaan 70 prosenttia lisää elintarvikkeita nykytilanteeseen verrattuna. Kaikki me elintarviketuotannossa työtä tekevät ihmiset olemme tulevaisuuden ammattilaisia. Meitä tarvitaan! Markku Länninki MTK Hämeen puheenjohtaja Omaan jalkaan ampumista Maatalouden ja maaseudun kannalta hallitusohjelmasta löytyy kauniita korulauseita ja kutakuinkin kaikki MTK:n vihreän kasvun teemat. Miten nämä tavoitteet voidaan toteuttaa, kun resursseja niihin ei ohjelmassa osoiteta? Päinvastoin maa- ja metsätalouden budjettia ollaan leikkaamassa. Etenkin kansallisten maataloustukien leikkaaminen on kuin omaan jalkaansa ampuisi. Suunnitelmat vievät pohjan pois uskottavuudeltamme ja vaatimuksiltamme muun muassa LFA-tuen välttämättömyydestä ja vaarantavat tavoitteemme koskien EU:n maatalousohjelman uudistusta sekä 141-tuen muutenkin vaikeita jatkoneuvotteluita. Miten voimme vaatia EU:ta ymmärtämään tukien välttämättömyyden Suomelle, jos itse ensin leikkaamme omia kansallisia tukia? Vielä kylmempää on kyyti maaseudulle ja kunnille. Kuntaministeri Virkkusen karttaharjoitukset uusista kuntarajoista valtionosuusleikkauksineen ajaa kuntia pakkoliitoksiin. Näin siitäkin huolimatta, että lähes poikkeuksetta voidaan sanoa: mitä suurempi kunta, sitä tehottomampi, jäykempi ja byrokraattisempi se on. Palvelut karkaavat kauas ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet heikkenevät. Suomalainen ruoka on kallista. Näin sanotaan siitä huolimatta, että ruuan hinta on suhteellisesti halventunut jo pitkään. Kotitalouksien menoista vain 13 prosenttia menee ruokaan. Ruoka on liian halpaa, sitä ei osata arvostaa. Ruuan hintaa tärkeämpää on elintarvikkeista saatavien eurojen jakaantuminen. Valtaosan tuotteen myyntihinnasta saavat teollisuus ja kauppa sekä tiedotusvälineet mainostuloina. Viljelijälle jää vain rippeet, yleensä vain muutamia prosentteja. Etenkin kauppa on vahvistanut asemaansa. Kaupan osuus elintarvikkeiden hinnasta on Suomessa selvästi suurempi kuin muissa kehittyneissä maissa. Kauppa on meillä erittäin keskittynyttä, käytännössä kahden toimijan käsissä. Edellisen hallituksen lakiesitys tuottajaorganisaatioiden sallimisesta ei edennyt toivotulla tavalla, joten nyt se täytyy saada uudestaan eduskuntaan. Kaupan toimintaa ohjaa vain raaka bisnes, juhlapuheet ovat asia erikseen. Kuluttajienkin on syytä katsoa peiliin. Suuret ruokamarketit, notkuvat monenmaalaisten elintarvikkeiden hyllyt, kukoistava valmisruokateollisuus, ikuisesti säilyvä lisäaineistettu ruoka ja bonuskortit ovat kuluttajien kustantamia. Kaikkea tätä kauppa on pitkään rakentanut tähän maahan, koska sille on kysyntää ja kuluttajat ovat olleet valmiita maksamaan. Kallepekka Toivonen MTK-Uusimaan puheenjohtaja 3
Ajankohtaista MTK-järjestössä MTK:ssa pohditaan järjestön rakennetta MTK:n organisaatio on ollut perinteisesti kolmiportainen. Yhdistykset hoitavat yhteydet jäseniin ja vastaavat jäsenrekisteristä ja jäsenmaksujen keräyksestä sekä vastaavat kuntatason edunvalvonnasta. Maakuntatasolla liitot taas vastaavat yhdistysten palvelun ja tuen ohella maakunnallisesta edunvalvonnasta ja keskusliitolla ja sen Brysselin toimistolla ovat kansalliset ja kansainväliset vaikuttamistehtävät. Samanlainen kolmiportainen organisaatiomalli on myös Suomen Yrittäjillä. MTK ja yrittäjäjärjestö ovatkin ainoat elinkeinoelämän järjestöt, joilla on selkeästi edunvalvontatoimintaa niin kunta-, maakunta kuin valtakunnallisella tasolla. MTK:n nykyinen, kolmiportainen malli, on toiminut kokonaisuudessaan kohtuullisen hyvin ja yhdistysten ja liittoportaan edunvalvontatyö on hyvin kustannustehokasta. Tämä tosin perustuu luottamushenkilöstön vahvaan rooliin ja sen jaksamiseen sisältyy tiettyjä riskejä. MTK-organisaatioon kuuluvat myös metsänomistajain (MO) liitot, jotka eivät enää pääsääntöisesti toimi maakunnittain, vaan laajempina kokonaisuuksina. Muutokseen on ollut syynä se, että MOliittojen jäseninä olleet metsänhoitoyhdistykset (MHY) ovat kasvaneet suuriksi ja he eivät ole katsoneet tarvitsevansa entisenkaltaisia liittoja. Laajenevat MHY:t ovat jäädyttäneet jäsenmaksunsa MO-liitolle ja tämä on myös vauhdittanut MO-liittojen rakenteen muutosta. MHY:t maksavat jäsenmaksua MO-liitolle, mutta MO-liitot eivät maksa tästä osuudesta jäsenmaksua keskusliitolle. Vain MTK-liitot maksavat. Erityisesti MO-liitoissa on ollut halua uusia järjestön rakennetta. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty mallia, että olisi vain keskusliitto ja paikalliset MTK-yhdistykset. Tässä mallissa ei liittotasoa olisi lainkaan, vaan alueella toimisi MTK:n asiamiehiä. Toisena vaihtoehtona on, että maassa olisi muutama alueellinen liitto ja niiden jäsenenä sekä MTK-yhdistykset että MHY:t. Tässä ongelmaksi voi tulla, että kun MHY on nyt lakisääteinen yhdistys, niin voiko se olla suoraan osa MTK-järjestöä. Ainakin metsänhoitomaksun asema tulee tällöin varmasti keskusteluun. Kolmantena mallina on pääosin nykyisen kaltainen niin sanottu evoluutiomalli, jossa säilytetään järjestön nykyinen kolmiportainen rakenne, mutta yhdistys- ja liittotasolla tehdään rakennemuutoksia seuraten kunta- ja aluerakenteen muutoksia. Viime aikoina on kuntarakenteesta käyty kovaa keskustelua. Hallituksen tavoitteena on vähentää kuntien määrää radikaalisti. Jos tämä toteutuu ja syntyy suuria, kaupunkiseutujen ympärille tehtyjä suurkuntia, tämä vaikuttaa varmasti myös maakuntien ja maakuntaliittojen asemaan. Kuntauudistus muuttaisi yhdistysten ja MTK-liittojen toimintaympäristön ja tällöin on tarpeen nopeastikin muuttaa järjestön rakennetta siten, että jäsenistön muuttuvia tarpeita pystytään paremmin palvelemaan. MTK:lla on oltava jatkossakin vaikutuskanavat niissä pöydissä, joissa tehdään jäsenkuntaa koskevia päätöksiä. Tällöin organisaatiomallina olisi yllä kuvattu evoluutiomalli. Jukka-Pekka Kataja Toiminnanjohtaja, MTK Häme Toteutuuko energiaomavaraisuus Suomessa? Nykyisen hallituksen ylevät tavoitteet on kirjattu hallitusohjelmaan. Siinä todetaan, että ympäristö jätetään tuleville sukupolville paremmassa kunnossa. Suomea rakennetaan luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijämaaksi. Hallitus lupaa edistää Suomen energiatuotannon monimuotoisuutta ja kannustaa bioenergian käytön lisäämiseen. Päämääränä on kehittää Suomesta hiilineutraali yhteiskunta sekä ympäristöosaamisen, puhtaan teknologian ja kestävän luonnonvarapolitiikan edelläkävijä. Lisäksi hallitus päättää vuoden 2012 loppuun mennessä, voiko Suomi tukea EU:n siirtymistä 30 prosentin tavoitteeseen, vähentämällä päästöjä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tähän mennessä tehdyt energiapoliittiset periaateratkaisut eivät riitä toteuttamaan hallitusohjelmatavoitetta, paljon pitää vielä petrata, varsinkin kun edellisen hallituksen ja eduskunnan hyväksymistä tavoitteista budjetti leikkaa muun muassa uusiutuvan energian tukia 25 miljoonaa euroa. Lisäksi leikkaukset ovat jyrkässä ristiriidassa hallitusohjelman kirjausten kanssa ja vaarantavat Suomen ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet. Maaseutupolitiikassa hallitus lupaa kehittää maaseutualueita, nojautuen paikallisiin elinkeinojen vahvuuksiin ja voimavaroihin, kuten bioenergia, luonnontuotteet, kaivannaiset sekä ruoan-, energian- ja palvelutuotanto. Lisäksi maaseudun elinkeinorakennetta luvataan monipuolistaa. Hallituksen lupaamia toimenpiteitä maaseudun elinkeinojen tukemiseksi tarvitaan, jotta hallituksen kaavailemat lupaukset energiatuotannon monipuolistamiseksi toteutuisivat. Siinä maaseudun uusiutuvilla luonnonvaroilla ja maaseutuyrittäjillä on Suomessa ratkaiseva rooli, jotta myös EU:n tavoitteet uusiutuvien luonnonvarojen käytön kasvattamisesta onnistuisivat. Kuntapäättäjillä on varsin suuri vastuu siinä, että kotimaista energiaa käyttäviä lämpölaitoksia nousee niin julkisten kohteiden lämmittäjiksi kuin yritysten lämmöntoimittajiksi. Työtehoseuran selvityksen mukaan Suomessa olisi tarvetta perustaa noin 2 000 paikallista bioenergiaa käyttävää lämpökeskusta. Martti Mäkelä Vt. toiminnanjohtaja, MTK Uusimaa 4
Maaseutunuoret reissaavat ja pitävät yhtä Maaseutunuorten toiminnassa tärkeintä on päästä tapaamaan toisiamme, nauttia hyvästä seurasta, luoda ammatillista verkostoa ja vaihtaa kokemuksia vähemmän muodollisissa merkeissä. Yhteistyötä yli rajojen -periaatetta, jota kolmen MTK-liiton yhteinen nuorten valiokunta jo nyt edustaa, halutaan vahvistaa. Tämä näkyy syksyn tapahtumissa niiden avoimuutena muille liitoille ja ulkomaanmatkoilla vastavuoroisuuden hakemisena. Nuorten Vironmatka lokakuun alkupuolella on tätä yhteistyötä parhaimmillaan. Uudenmaan ruotsinkielinen NSP jakaa kanssamme omaa Oktoberfestin perinnettään ja mukaan juhlimaan on kutsuttu niin naapuriliittojen nuoria kuin virolaisia viljelijäkollegoitakin. Maaseutunuoret haluavat paitsi jatkaa omaa kevyen vakavaa linjaansa, myös keskustella painavista asioista ja yhdessä miettiä muun muassa sitä, millaiseksi toivomme MTK:n vuosien kuluessa kehittyvän. Kevään ja kesän tohinat Viime maaliskuussa eteläisten MTK-liittojen ja NSP:n maaseutunuorten valiokunta kokoontui Hämeenlinnassa. Kokouksessa mietittiin kuluvalle vuodelle toimintasuunnitelmaa ja luotiin uusia periaatteita yhteiselle toiminnalle. Kevään tapahtumiin kuuluivat yhdistysten ja liittojen kokoukset ja nuorten kevätparlamentti. Kevätparlamentissa käytiin keskustelua MTK:n tulevaisuudesta, mutta myös laajemmin viljelijän ammatin tulevaisuudesta ja viljelijöiden omien asenteiden vaikutuksesta siihen. Me-henki, ammattiylpeys ja toistemme tukeminen yhteisönä olivat niitä tekijöitä, joiden kautta haluaisimme lähteä hakemaan lisää motivoituneita viljelijöitä. Nämä repussa olisi hyvä lähestyä myös mediaa ja vaikuttaa yleiseen mielikuvaan maanviljelystä. Kuva: Kari Aikio Maaseutunuorena pysyt kärryillä ja pääset mukaan monenlaiseen kivaan toimintaan. Kesää pyhitimme tilojen töille, jättäen yhteisen toiminnan vähemmälle. Päivä Puuhamaassa ja kesän messut toivottavasti kuitenkin kuuluivat mahdollisimman monen ohjelmaan. Mikäli omakohtaiset kokemukset jäivät vähemmälle, voit vielä päästä mukaan tunnelmaan seuraavassa kerrotun perusteella. Päivä Puuhamaassa MTK-Uusimaan, MTK Hämeen ja NSP:n nuorehkojen jäsenten kesäretki Tervakosken Puuhamaahan 15. heinäkuuta onnistui mukavasti. Jäseniä paikalle saapui lopulta 293 ja heidän vanavedessään liuta alle 3-vuotiaita. Järjestäjänä mahtavan suuri kiitos kaikille läsnäolijoille; olitte upeasti ajoissa paikalla! Ennen kymmentä MTK:n lippuluukulla oli jo pitkä jono, joka kuitenkin purkaantui nopeasti. Ennakkoilmoittautuminenkin sujui hienosti, mikä teki vesipuistoon tulemisesta ja rahastamisesta joutuisaa ja helppoa. MTK-liitot tukivat retkeämme, joten puoleen hintaan päästiin. Traktorin ajotaidoissa kilpailtiin koulutuskeskus Salpauksen pihalla. Hieman pilvisestä ja tihkuisesta säästä huolimatta päivä Puuhamaassa sujui rattoisasti! Muita kuin MTK-laisia paikalla oli niukasti, joten mihinkään ei tarvinnut jonotella ja vesipuistoonkin mahtui mukavasti (tosin kaikkein isoimmille ja pienimmille vesi saattoi olla hieman viileää...) Saimme mukavan alennuksen Puuhamaan Buffet-ravintolasta, jossa moni jäsen kävikin ruokkimassa nälkäiset suut. Ruokailun päätteeksi lapsille oli vielä tarjolla jäätelöt. Mukava päivä kaiken kaikkiaan, mutta sehän oli odotettavissakin! Syksyllä Viroon, keväällä Islantiin Syksyn ohjelmaan kuuluu jo mainittu Vironmatka. Tämän lisäksi on tarkoitus lähteä porukalla Mikkeliin sanomaan painava sana nuorten syysparlamentissa marraskuussa. Menneiden vuosien suuren suosion perusteella maaseutunuorten ohjelmaan on liitetty myös lätkäiltoja. Nuorten oman kuntoremontin ensimmäinen osa pyörähtää käyntiin lokakuussa. Syksyn ohjelmaan kuuluu tietenkin myös kontaktien luominen, entistä tiiviimmän yhteistyön hakeminen muiden liittojen kanssa ja omien yhdistystemme tapahtumiin osallistuminen nuorten edustajina. Toivottavasti tapaamme syksyn tapahtumissa ja innostut meidän kanssamme ideoimaan mukavaa yhteistä toimintaa. Niin ja ennen kuin pääsee lipsahtamaan muualta, ensi keväänä on luvassa matka Islantiin! Meri Ojanen Elina Sorvali Meri on Hämeen ja Uudenmaan maaseutunuorten asiamies, Elina on Uudenmaan järjestöagrologi Kuva: Kari Aikio 5
Irtaudu arjesta! Asiakaslähtöistä, ammattitaitoista ja laadukasta lomituspalvelua maatalousyrittäjille lomaan ja lepoon. Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos Hämeenlinnan kaupunki Toimialueemme: Hyvinkään, Hämeenlinnan, Karkkilan ja Riihimäen kaupungit sekä Hattulan, Hausjärven, Janakkalan, Lopen, Nummi- Pusulan ja Vihdin kunnat Ota yhteyttä: 040 8696 414 lomituspalveluohjaaja Kirsti Koski 040 8696 415 lomituspalveluohjaaja Tiina Kivinen 050 5635 771 lomituspalveluohjaaja Heli Leskinen 050 3499 574 lomituspalveluohjaaja Tuula Merivirta 040 8696 423 toimitusjohtaja Kaisa Tyrni Puukauppa 90 x130 sp sieni.fh11 Tue Sep 06 10:57:12 2011 Page 1 Info- ja keskustelutilaisuus Sysmän lomituspalvelujen asiakkaille ja sidosryhmille Topin päivät keskiviikko 2.11.2011 klo 9.15 15.00 Koulutuskeskus Salpaus, Laurellintie 55, Asikkala kk Päivän aiheita: Miksi fuusioita MHY- kentässä? Lomitusalueet laajenevat - säilyykö palvelu? Palvelusuunnitelma apuna muutoksessa Miten tavoitellaan laadukasta lomituspalvelua? Asiakkaiden kertomaa Eläinsuojelu- ja eläintautilain mukaiset säädökset ja valvonta Messuosastoilla tapaat monia hyviä yhteistyökumppaneitamme. Osallistujien kesken arvontaa ja tuotepalkintoja. Ilmoittautuminen ja tieto mahdollisesta erityisruokavaliosta 20.10.2011 mennessä Sysmän kunta p. 03-84310 tai hannele.liimatta@sysma.fi. TERVETULOA! Nauti metsäsi tuotosta Tilaa sähköinen UUTISKIRJE osoitteessa www.metsakori.fi Puunmyynti on osa metsäomaisuuden hyvää hoitoa. Kun huolehdit metsästäsi ja myyt puuta metsäsuunnitelmasi mukaisesti, turvaat puustosi kasvun sekä tasaisen tulovirran itsellesi myös tulevaisuudessa. Metsäliitto Suomen johtavana puunostajana tarjoaa tueksesi kaikki puukaupan tekoon ja metsänhoitoon tarvitsemasi palvelut. Sinä voit keskittyä nauttimaan metsästäsi ja sen tuotosta. Metsääsi lähellä olevan yhteyshenkilön saat tietää MetsäSoitto-numerosta 010 7770 tai osoitteesta www.metsaliitto.fi Enemmän osaamista VILJELIJÄN AMMATTITUTKINTO Viljelijän ammattitutkintoon valmistava koulutus keskittyy kasvinviljelytilallisen ammattitaitovaatimuksiin. Koulutus toteutetaan non stop -periaatteella, jolloin opinnot voi aloittaa itselle sopivana ajankohtana. Ohjelma soveltuu myös oppisopimuskoulutukseen sekä maatilan sukupolvenvaihdoksessa tarvittavaan ja edellytettyyn EU-viljelijän pätevyyteen. METSÄTALOUSYRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO Nykysenä tai tulevana metsänomistajana voit päivittää osaamistasi tai hankia perustietoja ja käytännön metsänhoitotaitoja joustavasti viikonloppuisin. Non stop -kurssiaiheet kattavat koko puuntuottamisen ketjun, joten metsäkurssien kautta on avoinna suora reitti metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon. HYRIA KOULUTUS OY Uudenmaankatu 249 05840 HYVINKÄÄ, p. 050 415 5623 / 050 564 3753 www.hyria.fi/aikuiset
Yhdistysten syyskokoukset Häme Uusimaa Yhdistys Aika Paikka Akaa 24.11.2011 klo 19:00 Karllundin kivinavetta Asikkala 22.11.2011 klo 10:00 Kunnan valtuustosali, Asikkala Hartola 24.11.2011 klo 19:00, Gasthaus Koskenniemi kahvi 18:30 Hattula-Kalvola 15.11.2011 klo 19:30, Petäys Resort, Hattula ruoka 18:30 Hauho 09.11.2011 klo 19:00, OP Hauho, kerhohuone kahvi 18:30 Hausjärvi 17.11.2011 klo 19:00, Kunnanvirasto, Oitti kahvi 18:30 Heinola 03.11.2011 klo 10:00 Vierumäen Urheiluopisto, Country Club Hollola 08.11.2011 klo 18:30 Hollolan vanha kunnantupa Hämeenkoski * 15.11.2011 klo 19:00, Seurakuntatupa kahvi 18:30 Hämeenlinna 27.10.2011 klo 18:30 Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki, kokoustila Janakkala 08.11.2011 klo 18:00 Tume Agri, Turenki Kuhmoinen 25.11.2011 klo 13:00 Kuhmoisten Paloasema Kylmäkoski 24.11.2011 klo 19:00 Karllundin kivinavetta Kärkölä 24.11.2011 klo 19:00 Ravintola Tähkä Lahti 22.11.2011 klo 10:00 Ravintola Vanha Herra, Salpaus-kabinetti, Laaksokatu 17 Lammi ** 26.10.2011 klo 19:00, kahvi 18:30 Kauppakeskus Tuulosen kokoustilat, Tuulos Lammi *** 28.11.2011 klo 10:00, Turvan talo, Lammi kahvi 09:30 Loppi 04.11.2011 klo 19:30, Timjami, Loppi kahvi 19:00 Lounais-Häme 08.11.2011 klo 18:00 Konekoski Oy Forssa, Lepistönkatu 9 Nastola 09.11.2011 klo 18:30 Korvenniityn kolo, Korvenniityntie 21 Padasjoki 10.11.2011 klo 10:00 Helmi Pankki, kokoustila Renko 11.11.2011 klo 09:00 Ravintola Tulinummi Riihimäki 17.11.2011 klo 19:00, OP Riihimäki, 5. krs kahvi 18:30 Sysmä 17.11.2011 klo 19:00, Sysmän Säästöpankki kahvi 18:30 Sääksmäki 22.11.2011 klo 19:00 OP:n kokoustila Tammela 08.11.2011 klo 18:00 Konekoski Oy Forssa, Lepistönkatu 9 Tuulos **** 26.10.2011 klo 19:00, kahvi 18:30 Kauppakeskus Tuulosen kokoustilat, Tuulos Tuulos ***** 28.11.2011 klo 10:00, Turvan talo, Lammi kahvi 09:30 Urjala 23.11.2011 klo 18:30 Motelli Pentinkulma ** Sääntömuutos 2. käsittely: siirrytään yhden vuosikokouksen käytäntöön ** Ylimääräinen kokous: sääntömuutos ja yhdistyminen MTK-Tuulos ry:n kanssa, 1. käsittely *** Sääntömuutos ja yhdistyminen MTK-Tuulos ry:n kanssa, 2. käsittely; uusi nimi MTK-Lammi-Tuulos ry **** Ylimääräinen kokous: yhdistyksen purkaminen ja liittyminen MTK-Lammi ry:hyn, 1. käsittely ***** Yhdistyksen purkaminen ja liittyminen MTK-Lammi ry:hyn, 2. käsittely Yhdistys Aika Paikka Askola 14.11.2011 klo 19:00, Pikku parlamentti, Lääkärintie 1 kahvi 18:30 Helsingin seutu 22.11.2011 klo 18:00 Ent. Köningstedtin koulu, Seutula, Solbackantie 2 Helsinki Hyvinkää 17.11.2011 klo 18:30 Ahdekallion hirvimaja Karjalohja-Sammatti 08.11.2011 klo 19:00 Päiväkummun Aurinkosali Karkkila 01.11.2011 klo 19:00 ABC Masuuni Lapinjärvi 09.11.2011 klo 19:00 Lapinjärven Teboilin kokoustila Lohjan seutu 08.11.2011 klo 18:30 Koivulan kartano, Karnaistentie 261, Lohja Myrskylä 01.11.2011 klo 19:00 Säästöpankki Mäntsälä 09.11.2011 klo 19:00, Ravintola Amizza kahvi 18:30 Nummi-Pusula 02.11.2011 klo 19:00 Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, Pusula Nurmijärvi 22.11.2011 klo 18:00 Haavisto Orimattila 02.11.2011 klo 19:00, Osuuspankki kahvi 18:30 Pornainen 03.11.2011 klo 18:30 Kunnantalo Porvoo 08.11.2011 klo 18:30, Porvoon Osuuspankin kahvio kahvi 18:00 Pukkila 07.11.2011 klo 19:00 Osuuspankki Tuusulan seutu 15.11.2011 klo 17:00 Primulan Herkkutehdas Oy, Emalinkatu 9, 04440 Järvenpää Vihti 03.11.2011 klo 19:00 Cafe Hanhiemo, Hennola www.arviointikeskus.fi Auktorisoidut kiinteistöarvioijat maatilat toimitilat asunnot tontit erikoiskiinteistöt Ympäristöoikeuteen erikoistuneet lakimiehet ympäristöluvat sopimukset valitukset vastineet muistutukset Tie - ja lunastuskorvausarvioinnit MTK-jäsenalennus HELSINKI KUOPIO TURKU 020 7411 050 020 7411 069 020 7411 068 SEINÄJOKI OULU 020 7411 066 020 7411 064 7
Luottamushenkilöt Valtuuskunta ja liiton johtokunta Häme Valtuuskunnan edustajat Sisko Kivelä Kylätie 137 19740 Liikola 0400 492 948 sisko.kivela@phnet.fi Petri Lauttia Lauttiantie 94 14300 Renko 050 520 4059 petri.lauttia@suomi24.fi Markku Länninki Raitoontie 409 31110 Matku 040 512 1053 markku.lanninki@mtk.fi Ilkka Säynätjoki Ruolahdentie 347 17800 Kuhmoinen 0500 234 230 ilkka.saynatjoki@pp.inet.fi Valtuuskunnan varaedustajat Antti Heinonen Metsäkulmantie 873 14700 Hauho 0400 603 345 antti1.heinonen@aina.net Tauno Leivuori Leivuorentie 27 37600 Valkeakoski 0400 548 554 tauno.leivuori@gmail.com Liisa Salmela Portaankorvankuja 18 12750 Pilpala 050 538 9246 liisa.salmela@pp2.inet.fi Annamari Torttila Vilkkilänkuja 22 16900 Lammi 0400 661 965 torttila8@hotmail.com Liiton johtokunta Markku Länninki (pj) Raitoontie 409 31110 Matku 040 512 1053 markku.lanninki@mtk.fi Aki Kaivola (varapj) Perinkääntie 594 16900 Lammi 050 543 8588 aki.kaivola@virpi.net Risto Anttila Vanha Härkätie 947 13500 Hämeenlinna 0500 652 411 risto.anttila@virpi.net Lassi-Antti Haarala Taipaleentie 120 31640 Humppila 040 589 5238 lassi-antti.haarala@surffi.net Ilpo Markkola Suonsaarentie 389 16800 Hämeenkoski 040 526 3919 ilpo.markkola@phnet.fi Heikki Mäkelä Orimattilankatu 77 15680 Lahti 0400 432 880 yli.makela@pp.inet.fi Markku Nieminen Suojärventie 270 19700 Sysmä 0400 131 083 markun@phnet.fi Kirsi Parikka Kurisjärventie 233 37800 Toijala 0400 910 237 kirsi.parikka@geopiste.fi Marko Pastila Syrjäläntie 11 17710 Torittu 050 565 8841 marko.pastila@gmail.com Janne Pirilä Mallinkaistentie 66 14200 Turenki 050 588 0175 janne.pirila@elisanet.fi Mikko Roppo Ruuhimäentie 10 16800 Hämeenkoski 040 522 4908 roppomi@suomi24.fi Eero Teppola Viitalantie 145 12100 Oitti 0500 745 439 eero.teppola@elisanet.fi Valtuuskunnan edustajat Kimmo Hovi Vanha Lahdentie 41 16310 Virenoja 0400 492 316 kimmo.hovi@kolumbus.fi Kallepekka Toivonen Elomäentie 16 01900 Nurmijärvi 050 564 7799 kallepekka.toivonen@mtk.fi Valtuuskunnan varaedustajat Helena Holm Holmintie 20 A 07510 Vakkola 040 523 0488 helena.holm@pp1.inet.fi Liiton johtokunta Uusimaa Kallepekka Toivonen (pj) Elomäentie 16 01900 Nurmijärvi 050 564 7799 kallepekka.toivonen@mtk.fi Kimmo Hovi (varapj.) Vanha Lahdentie 41 16310 Virenoja 0400 492 316 kimmo.hovi@kolumbus.fi Markus Eerola Haapasaarentie 75 05470 Hyvinkää 0400 489 350 markus.eerola@mtk.fi Toni Forsman-Viita Riihimäentie 71 16230 Artjärvi kk 040 525 6648 toni.viita@gmail.com Helena Holm Holmintie 20 A 07510 Vakkola 040 523 0488 helena.holm@pp1.inet.fi Tapani Koskela Jussilantie 6 06530 Kerkkoo 0500 878 183 lunkila@gmail.com Jyri Mela Mäntsälänkuja 14 09430 Saukkola 050 569 3350 jyrimela@dnainternet.net Pekka Nummela Pohjoinen pikatie 31 04600 Mäntsälä 0400 715 231 pekka.nummela@msoynet.com Kari Rantala Porlammintie 328 07810 Ingermaninkylä 050 596 7090 kari.rantala@pp1.inet.fi Päivi Rusila Korventie 174 07565 Kantele 0500 936 274 paivi.rusila@gmail.com Harri Taberman Rajontie 47 02520 Lapinkylä 040 537 2354 harri.taberman@elisanet.fi Eerikki Viljanen Mustakalliontie 34 03100 Nummela 050 525 2727 eerikki.viljanen@eduskunta.fi 8
Yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit Häme Yhdistys Puheenjohtaja Puhelin Sähköposti Sihteeri Puhelin Sähköposti Akaa Vesa Liehu 040 500 7281 vesaliehu@gmail.com Kirsi Parikka 0400 910 237 kirsi.parikka@geopiste.fi Asikkala Eero Kolila 0400 847 834 eero.kolila@pp.inet.fi Mikko Metsäkangas 044 545 4269 mikko.metsakangas@phnet.fi Hartola Markku Ihanajärvi 0400 611 786 markku.ihanajarvi@hotmail.com Ismo Palm 0400 902 978 ismo.palm@phnet.fi Hattula-Kalvola Hannu Vaari 040 751 1050 hannu.vaari@armas.fi Sari Kujanpää 040 759 0509 sari.kujanpaa@armas.fi Hauho Antti Heinonen 0400 603 345 antti.heinonen@ppf.inet.fi Ira Iso-Sipilä 050 436 1419 ira.iso-sipila@hotmail.com Hausjärvi Petri Arovuori 0400 870 690 petri.arovuori@kolumbus.fi Olli Pihlflyckt 050 553 9404 op@nic.fi Heinola Matti Marjokorpi 0400 340 228 matti.marjokorpi@phnet.fi Jaana Mattila 050 348 8481 jaana.mattila@luukku.com Hollola Paavo Takala 040 501 0597 paavo.takala@phnet.fi Pirjo Hertsi 050 341 3169 hertsi.pirjo@phnet.fi Hämeenkoski Laura Hämäläinen 0400 978 665 laura.hamalainen@phnet.fi Mikko Roppo 040 522 4908 roppomi@suomi24.fi Hämeenlinna Pertti Toivio 050 569 6008 pertti.toivio@aina.net Mika Kämäri 050 561 3399 kamari@armas.fi Janakkala Juha Jauhiainen 0400 536 378 juha.jauhiainen@armas.fi Janne Pirilä 050 588 0175 janne.pirila@elisanet.fi Kuhmoinen Ilkka Säynätjoki 0500 234 230 ilkka.saynatjoki@pp.inet.fi Jouni Joutsimatka 0500 931 469 jouni.joutsimatka@mbnet.fi Kylmäkoski Juha Vaittinen 0400 834 655 juha.vaittinen@pp2.inet.fi Simo Toivonen 040 562 4197 simo.toivonen@pp.inet.fi Kärkölä Hannu Virtanen 0500 494 770 hannu.virtanen@nic.fi Riitta Ruohisto 040 512 0175 riitta.ruohisto@phnet.fi Lahti Erkki Keskitalo 0400 329606 erkki.keskitalo@phnet.fi Vesa Jaakkola 0400 712 618 vesa.jaakkola@luukku.com Lammi Aki Kaivola 050 543 8588 aki.kaivola@virpi.net Hannu Mäkelä 040 594 2924 h.makela@armas.fi Loppi Maria Leino 040 754 2905 maria.leino@phnet.fi Tiina Torniainen 040 352 0950 tiina.torniainen@gmail.com Lounais-Häme Mervi Yrjänä 050 529 8827 mervi.yrjana@surffi.net Mika Hannu 050 347 8380 mikahannu@luukku.com Nastola Merja Suppi 0400 358 015 merja.suppi@phnet.fi Pirjo Hertsi 050 341 3169 hertsi.pirjo@phnet.fi Padasjoki Timo Lempinen 050 303 5798 timo.lempinen@pp.inet.fi Aila Heinäjoki 040 720 5148 aila.heinajoki@pp1.inet.fi Renko Kaarlo Siukola 0400 711 152 kaarlo.siukola@mela.fi Laura Leskinen 045 631 6617 leskinen.laura@gmail.com Riihimäki Jaana Kaipainen 040 701 9986 j.j.kaipainen@luukku.com Tiina Tukiainen 040 591 4278 tiina.tukiainen@kolumbus.fi Sysmä Kari Niittymäki 0400 841 164 kari.niittymaki@phnet.fi Helena Mehtälä 044 268 1113 mtksysmasihteeri@gmail.com Sääksmäki Tauno Leivuori 0400 548 554 tauno.leivuori@gmail.com Juha Kalistaja 040 527 5460 juha.kalistaja@luukku.com Tammela Seppo Ali-Lekkala 050 567 5808 seppo.ali-lekkala@suomi24.fi Mika Hannu 050 347 8380 mikahannu@luukku.com Tuulos Janne Näsi 050 561 3557 janne.nasi@armas.fi Marja Pulkki 050 494 7485 marja.pulkki@saunalahti.fi Urjala Pertteli Niemistö 0400 835 880 pertteli.niemisto@pp.inet.fi Simo Toivonen 040 562 4197 simo.toivonen@pp.inet.fi Uusimaa Yhdistys Puheenjohtaja Puhelin Sähköposti Sihteeri Puhelin Sähköposti Askola Helena Holm 040 523 0488 helena.holm@pp1.inet.fi Hannu Jääskeläinen 0400 496 994 hannu.jaaskelainen@pp1.inet.fi Helsingin seutu Jorma Pentikäinen 045 132 1937 jorma.pentikainen@fmi.fi Olli Uusi-Eskola 040 505 2732 uusi-eskola@kolumbus.fi Helsinki Esa Ala-Kantti 050 555 3712 esa.ala-kantti@op.fi Tuija Rantalainen 040 840 0850 tuija.rantalainen@mtk.fi Hyvinkää Markus Eerola 0400 489 350 markus.eerola@mtk.fi Eija Koski-Sipilä 019 470 023 eija.koskisipila@gmail.com Karjalohja-Sammatti Kirsi Ali-Alha 0400 522 516 kirsi.ali-alha@dnainternet.fi Päivi Seger 040 515 8867 paivi.seger@luukku.com Karkkila Raino Velin 040 717 4817 rainovelin@hotmail.com Hilkka Sorvari 040 591 3048 hilkka.sorvari@kolumbus.fi Lapinjärvi Kari Rantala 050 596 7090 karirantala@kolumbus.fi Marja-Leena Leuku 050 490 3581 marja-leena.leuku@luukku.com Lohjan seutu Jukka Lehtonen 0500 488 384 jukkalehtonen@gmail.com Pirjo Lehmusvaara 0500 617 785 pirjo.lehmusvaara@dnainternet.net Myrskylä Toni Forsman-Viita 040 525 6648 toni.viita@gmail.com Pentti Urhonen 019 614 815 pentti.urhonen@dlc.fi Mäntsälä Pekka Nummela 0400 715 231 pekka.nummela@msoynet.com Arja Seppälä 0400 180 718 arja.m.seppala@gmail.com Nummi-Pusula Jyri Mela 050 569 3350 jyrimela@dnainternet.net Liisa Marimo 0400 746 613 liisa.marimo@dnainternet.net Nurmijärvi Kallepekka Toivonen 050 564 7799 kallepekka.toivonen@mtk.fi Heli Rissanen 050 348 6104 heli.rissanen@kotikone.fi Orimattila Markku Koivisto 040 709 2451 markku.koivisto@proagria.fi Juhani Saharinen 0400 357 103 juhani.saharinen@pp.phnet.fi Pornainen Taneli Vuori 040 707 7616 taneli.vuori@luukku.com Terhi Niinikoski 0400 773 832 terhi.niinikoski@gmail.com Porvoo Tapani Koskela 0500 878 183 lunkila@gmail.com Jari Kupsu 0400 207 968 jari.kupsu@pp.inet.fi Pukkila Päivi Rusila 0500 936 274 paivi.rusila@gmail.com Anu Koivisto 040 592 9664 anu.koivisto@mtt.fi Tuusulan seutu Esa Heikkilä 0400 484 240 esaheikkila@elisanet.fi Juho Niemelä 040 742 2208 juho.h.niemela@gmail.com Vihti Eerikki Viljanen 050 525 2727 eerikki.viljanen@eduskunta.fi Marja Niemi 040 835 7852 marja66.niemi@elisanet.fi 9
VILJELIJÄ, Avenalla on sujuva viljakaupankokonaispalvelu. Ota yhteyttä! Keskustelemme mielellämme kanssasi vilja- ja öljykasvikaupasta Ylärivi: Kenneth Ahlqvist Johan Andberg Matti Koskela Juha Mikola Matti Hämäläinen Alarivi: Sari Tuominen Anne Perätalo Seija Uuskoski Hanna Ikävalko Andrea Landers Bror Staffas Ota itsellesi täysi hyöty viljakaupastayhteistyössä Avenan kanssa. Ota yhteys: Espoo Johan Andberg 010 402 2520 Seija Uuskoski 010 402 2525 Sari Tuominen 010 402 2314 Kouvola Kenneth Ahlqvist 010 402 2532 Anne Perätalo 010 402 2524 Pori Matti Koskela 010 402 2528 Salo Matti Hämäläinen 010 402 2535 Juha Mikola 010 402 2534 Vaasa Bror Staffas 010 402 2529 Viljakaupan ykköspaikka Katso kilpailukykyiset hintamme www.avenakauppa.fi Avena_MTK_Hame.indd 1 12.9.2011 10.18 MTK-sopimusasianajajien osaaminen käytössänne Asianajotoimisto Bützow Oy HELSINKI HÄMEENLINNA JYVÄSKYLÄ TAMPERE TURKU / www.butzow.com
Hyvinvoiva yrittäjä Maatalous on rakennusalan ohella kaikkein tapaturma-alttein toimiala. Työturvallisuutekee TULOSTA Seuraavat sivut käsittelevät työhyvinvointia monelta kantilta. Maatalousyrittäjän hyvinvointipalvelut ovat monipuolisia. Myel-vakuutusturva on kansainvälisestikin aivan ainutlaatuinen. Palvelut säilyvät parhaiten, kun MTK edunvalvojana niitä puolustaa ja kun yrittäjät myös käyttävät palveluita ahkerasti. Yhteiskunta tukee työväestön sosiaalisia etuuksia ja työhyvinvointia. MTK on edellyttänyt tasa-arvoista hyvinvoinnin mahdollisuutta myös jokaiselle maatalousyrittäjälle. Voimme tuottaa ruokaa ja palveluita muille vain silloin, kun itse voimme hyvin. Vaikuta omaan työhösi Tutkitusti tiedetään, että vaikuttamismahdollisuus omaan työhön lisää työhyvinvointia. Maatalousbyrokratia koetaan viljelijöiden keskuudessa samalla tavalla kuin työntekijä kokisi tekemisiä kyttäävän pomon: joku vahtii koko ajan selän takana. En saa tehdä työtä rauhassa enkä tehdä itsenäisiä päätöksiä omasta työstäni. Siksi on myös työhyvinvoinnin näkökulmasta perusteltua saada maatalouslomituksen sijaisapua MTK:n luottamustoimien ajaksi. MTK:n luottamustehtävissä puolustetaan talonpojan itsenäisyyttä ja tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat myönteisesti kaikkien maatalousyrittäjien työhyvinvointiin. Oikeus tällaiseen sijaisapuun oli vaakalaudalla menneenä kesänä. Koko järjestön rintamana toimien saimme säilymään MTK:n luottamustehtävien sijaisapuoikeuden. Ota välillä rennosti Kuntoremonttikurssi vai kylpyläloma? Kumpaakin nimitystä voi maatalousyrittäjien kuntoremontista käyttää, molemmat ovat oikeita. Tärkeää on oivaltaa, ettei kyseessä ole sairauden hoitamiseen tarkoitettu jakso, vaan ennaltaehkäisevä rentoutumis- ja liikkumisloma työhyvinvoinnin kohottamiseksi. Se on tarkoitettu kaikille työikäisille. Pääyhteistyökumppanimme kuntoremonttien järjestämisessä on Sokos-hotellien kylpylät. Lomaliitto ry:n toiminnan lakattua Kuntotestaus on kuntoremonttikurssin tärkeä osa. siellä ollut osaaminen siirtyi Sokos-hotelleille. Hyviä yhteistyökumppaneita ovat olleet myös Paavo Nurmi -keskus ja Lomayhtymä. Maatalousyrittäjien työn erityispiirteet on huomioitava myös kuntoremontin ohjelmassa. Kuntoremontteja tukevat sekä RAY että Kela. Kela-korvauksen saamiseksi tarvitaan työterveyshuollon lähete. Kylpylähotellissa vietetyn ohjelmallisen täysihoitovuorokauden hinnaksi jää yleensä vain muutamia kymmeniä euroja. Tärkeintä on kuitenkin työkyvyn edistäminen. Kuntoremontteja voit kysyä MTK-liitosta tai työterveyshoitajalta. Tuotantoeläinten hoito sitoo yrittäjän työhönsä joka päivä. Päätoimisen kotieläinyrittäjän tuettu lomaoikeus on silti etu, josta miltei kaikkialla muualla maailmassa vain haaveillaan. Samoin on laita sairausajan sijaisavulla, johon on oikeutettu myös kasvinviljely-yrittäjä. Ylipäänsä koko Myelturva on varsin kattava ja työhyvinvointia vahvasti tukeva. MTK:n ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan hyvä yhteistyö edistää Myel-turvan kattavuutta. Työterveyshuolto ehkäisee ja hoitaa Kuva: Miikka Pesola den parantaminen onkin tärkeällä sijalla työterveyshuollon tilakäynnillä. Työterveyshuollon sopimukseen voi ennaltaehkäisevän työn lisäksi liittää myös sairaanhoidon, jolloin siitäkin saa työterveyshuollon korvausjärjestelmän mukaisen Kela-korvauksen. Normaalit tilakäynnit ovat kokonaan maksuttomia. Yleensä työterveyshuollon kokonaiskustannus jää muutamaan kymmeneen euroon vuodessa, jonka voi vielä vähentää maatalousverotuksessa. Maatalouden työterveyshuollon liittymisaste on neljänkymmenen prosentin tienoilla. Etuihin nähden se on käsittämättömän alhainen. Myös sairausloman tai työkyvyttömyyseläkkeen haussa nimenomaan maatalouden tunteva työterveyshuolto on korvaamaton. Työterveyshuolto on hyvä auttaja myös silloin, kun omat voimat tuntuvat olevan vähissä. Kriisitilanteiden hoitoa on hyvä pohtia itsekseen etukäteen. Tämän lehden liitteenä jaettava maatilojen kriisivalmiusopas kannattaa käydä läpi ja panna talteen. Aslak-kuntoutus Aslak-kuntoutuksen tavoitteena on työkyvyn pitkäaikainen parantaminen ja työkyvyn säilyttäminen silloin, kun työkyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa. Kuntoutus on Kelan maksamaa ja sinne pääsee vain lääkärin lähetteellä. Ensiaskel on yhteydenotto maatalouden työterveyshuoltoon. Monet Aslak-kuntoutukset ovat alueellisia tai tietylle ammattiryhmälle kuten maatalousyrittäjille suunnattuja. Kuntoremonttikursseista poiketen maatalouden Aslak-kuntoutuksia järjestetään suhteellisen harvoin. Osasyy on yrittäjien vähäinen hakeutuminen kuntoutukseen. Etenkin ikääntyneen yrittäjän terveet työvuodet voisivat lisääntyä kuntoutuksella merkittävästi. Aslak-kuntoutuksen parhaita puolia on parhaiden yksilöllisten kuntoutumiskeinojen etsiminen. Kari Aikio Kirjoittaja on MTK Hämeen aluepäällikkö 12
Työurien pidentäminen katsotaan hallitusohjelmassa välttämättömäksi, koska elinajanodote on viime vuosina kasvanut arvioita nopeammin. Työolojen parantaminen ja yritystoiminnan kannattavuuden tukeminen auttavat yrittäjää jaksamaan työelämässä pidempään. Myös uusi hallitus on todennut tarpeelliseksi löytää pitkään haetut keinot työurien pidentämiseen. Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt pääsivät aiemmin yksimielisyyteen siitä, että 25 vuotta täyttäneen eläkkeellesiirtymisiän odotetta nostetaan vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen. Viime vuonna odote oli 60,4 vuotta. Toisaalta olisi löydettävä pitkäjänteisiä ratkaisuja niin yksityisten alojen kuin julkisen puolenkin eläkkeiden rahoittamisen turvaamiseen. Yksityisten alojen työeläkemaksuun kohdistuu lähivuosina kovia nousupaineita eläkemenojen kasvun vuoksi. Työuran pituus määräytyy työolojen mukaan Työura- ja eläkekeskusteluun tulisi saada uusi näkökulma esiin. Jos ei yritettäisikään pidentää työuria teknisin toimin ja loihtia tuottavuutta ruuvia kiristämällä, vaan kehitettäisiin työelämän laatua. Ensisijaisia keinoja ovat työhyvinvoinnin tukeminen ja ammatillinen kuntoutus sekä asenteisiin vaikuttaminen ja yleisen tietoisuuden lisääminen. Suomessa menetetään asiantuntija-arvioiden mukaan joka vuosi noin puoli miljoonaa työvuotta siksi, että sankat joukot poistuvat työelämästä ennen virallista eläkeikää. Työvoimakustannuksina menetys on noin 21 miljardia euroa. Vaikka työhyvinvointi ja jaksaminen mielletään usein niin sanotuiksi pehmeiksi asioiksi, ne ovat tosiasiassa ja lukujen valossa kivenkovia asioita. Koko työväestön yhdessä menetetyssä työvuodessa haaskataan kolme miljardia euroa vuodessa. Radikaali ajatus olisi, että ryhdytään tietoisesti luomaan työhön väljyyttä, joka parantaa työssä jaksamista, tukee terveyttä ja antaa mahdollisuuksia työn kehittämiseen. Samalla kohennettaisiin koko väestön elämänlaatua. Työhyvinvoinnilla turvataan laadukas alkutuotanto Työssä onnistuminen tukee jaksamista. Kuvassa Matti ja Ville Vinnikainen Forssasta. Työssä VOIMIA sen ruuantuotannon, eläinten hyvinvoinnin ja kestävän ympäristötyön perusta. Toimiva työterveyshuolto ja laadukkaat lomituspalvelut edistävät yrittäjien hyvinvointia, työssä jaksamista ja työurien pidentymistä. Siksi näitä on tärkeää kehittää edelleen. Laadukkaat lomituspalvelut ovat välttämättömiä joka viikonpäivä työhönsä sidotuille kotieläinyrittäjille. Hyvinvoinnin kannalta tärkeä työ- ja perhe-elämän yhdistäminen on maatiloilla työn sitovuuden vuoksi haasteellista. Nykyaikaisten maatilojen sekä perheiden tarpeet huomioivat lomituspalvelut edistävät maatilojen yrittäjien hyvinvointia. On muistettava, että hyvinvoiva yrittäjä jaksaa hoitaa myös eläimensä hyvin. Mikä vie arjen voimavaroja? Maatalousyrittäjien työssäjaksamisesta julkistettiin keväällä 2011 verkkotutkimus. Sen teetti Masto-hanke yhteistyössä MTK:n ja Melan kanssa. Tutkimuksen teemoja oli kolme. Osallistujilta kysyttiin avoimilla kysymyksillä, mikä tuo voimia arkeen ja mikä taas vie niitä. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa työkykyään. Vastaajia oli Työssään hyvinvoivat maaseutuyrittäjät ja kannattava tuotantotoiminta ovat suomalaionnistumisesta arkeen yhteensä noin 900 maatalousyrittäjää. Ylivoimaisesti suurin osa koki huolen toimeentulosta ja talouden tiukkuudesta raskaimmaksi asiaksi. Epävarmuus tulevasta, sairaudet ja loppumaton paperisota ovat osallistuneiden useimmin esiin tuomia voimavarasyöppöjä. Taloudellinen epävarmuus vaikeuttaa tulevien investointien suunnittelua. Kannattavuuden heikentyminen heijastuu siihen, että lomaan ja vapaaseen ei tunnu olevan varaa. Se uhkaa jaksamista ja vaarantaa jatkuvuuden. Vaikka maatalousyrittäjien työurien pidentämiseen pätevät kaikki samat seikat kuin muidenkin työssäjaksamiseen, nousevat taloudelliset seikat ja epävarmuus tulevasta ylitse kaiken muun. Työssäjaksamisen perusteet puuttuvat, ellei ole nähtävissä toiminnassa onnistumisia ja nimenomaisesti yritystoiminnan taloudellista kannattavuutta. Tästä näkökulmasta budjettiesityksen maatalouteen kohdistetut leikkaukset lyövät korville työurien pidentämistä. Timo Sipilä Kirjoittaja on MTK:n sosiaali- ja veropoliittisen ryhmän johtaja Kuva: Kari Aikio 13
Keskusteluissa nousee esiin asioita, joista voi tunnistaa omaa elämää tai yrittäjyyttä kuormittavia seikkoja - jakaminen auttaa jaksamaan. Hyvinvoinnin johtaminen on TAVOITTEITA JA PÄÄTÖKSIÄ Mitä hyvinvointi on? Yksi kuuluisimmista hyvinvoinnin määritelmistä kuuluu Ihminen voi hyvin kun kykenee tekemään työtä ja rakastamaan. Sanotaan myös, että hyvinvointiin tarvitaan elämyksiä. On hyvin yksilöllinen asia, minkä ihminen kokee elämykseksi. Toiselle se on kalareissu yksinään ilta-auringossa, jollekin kavereitten kanssa raveissa käynti, kolmannelle ulkomaanmatka läheisen ihmisen kanssa. Hyvinvoinnin johtaminen Nykyään puhutaan hyvinvoinnin johtamisesta. Monessa perheyrityksessä koetaan, ettei aika riitä hyvinvointityöhön ja hyvinvoinnin johtamiseen. Moni maatilojen ja maaseudun yrittäjä kuitenkin tekee tuota nimenomaista johtamistyötä nimeämättä sitä erikseen hyvinvoinnin johtamiseksi. Yhtenä esimerkkinä on vuodenkiertoon sopivien loma-aikojen suunnittelu. Tilan työmäärän hallinta Valitettavan usein maatiloilla päädytään lyhentämään suunniteltuja lomajaksoja, koska työtä on niin paljon. Työhyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää ottaa kokonaisvaltaiseen tarkasteluun tilan työmäärä - mitä keinoja yrityksessä on saada helpotusta työmäärään. Maatilalla on työtä kuin kinoksena kuvaa eräs nuori yrittäjä tilansa työmäärää. Osaaminen hyvinvoinnin kulmakivenä Sanotaan, ettei tietämättömyys poista ongelmia. Onnistuneen yrittäjyyden kannalta on tärkeää tunnistaa mitä osaa ja mitä ei osaa. Osaamattomuuden tunne myös syö voimavaroja. Hyvinvoinnin kannalta oleellista on tunnistaa oma osaaminen hyvin ja hankkia puuttuvaa osaamista yrityksen ulkopuolelta joko täydentämällä koulutuksen keinoin omaa osaamista tai ostamalla sitä ulkopuoliselta. Voimavarat tasapainossa Hyvinvointi on taloudellisten, henkisten ja fyysisten voimavarojen tasapainoa. Raha 14
ei tuo onnea, mutta taloudelliset huolet koettelevat hyvinvointia. Taloudellinen turvallisuus on merkittävä hyvinvointia edistävä asia. Henkistä hyvinvointia tuo vaikuttamisen mahdollisuus itseä, omaa elämää, yritystä ja ammattialaa koskeviin asioihin. Aktiivinen mukanaolo esimerkiksi kyläyhteisössä, etujärjestössä tai politiikassa luo hyvinvointia huolimatta siitä ajasta mikä yhteisten asioiden hoitamiseen kuluu. Osallisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne kantaa ja voimaannuttaa. Fyysisten voimavarojen merkitys maatalousyrittäjän työssä lienee itsestään selvyys. Tärkeää on työn vaatiman fyysisyyden lisäksi myös ylläpitää kuntoa ja nauttia liikunnan riemuista sekä yhdessä että yksin. Lenkkeily, palloilu tai kuntopiiri virkistää myös mieltä. Onnistumisen ilo voimavarana Onnistumiset työssä eivät synny tyhjästä. Ammattitaito ja osaaminen luovat pohjaa tuloksille ja onnistumisille. Maatiloilla koetaan myös yhteisöllistä työniloa, kun saadaan yhdessä vaikkapa sadonkorjuu päätökseen. Kotieläinyrittäjä kertoo kokevansa onnistumisen iloa kun saa terveen vasikan tai runsaan maitomäärän. Työ palkitsee tekijäänsä konkreettisin näkyvin tuloksin kun näkee kättensä jäljen. Kuormittavuuden tunnistamisen haaste Maatalousyrittäjän työ on perinteisesti ollut fyysisesti kuormittavaa ja fyysisiä kuormitustekijöitä osataan myös tunnistaa ja mitata. Niiden tekijöiden tunnistaminen, jotka kuormittavat henkisesti, on monesta syystä haasteellista. Olemme ihmisinä erilaisia ja koemme henkistä painetta erilaisista asioista. Moni maatalousyrittäjä tunnistaa henkisesti kuormittaviksi tekijöiksi valvonnat, ja etenkin ne, joista ei ilmoiteta etukäteen. Yrittäjän kokemus voi olla, että yhden valvontapäivän aikana mitataan koko elämänmittaisen yrittäjätyön arvostus, vaikka valvontaa suorittavan hallinnon näkökulmasta kysymys on kaikille tiloille tehtävistä lain määräämistä rutiinitoimenpiteistä. Hyvinvoinnin kannalta olisi erittäin tärkeää saada purettua keskustelun keinoin valvontaan liittyvät tunteet, ajatukset ja kokemukset vaikka yhteisen pöydän ääressä valvontaa tekevien henkilöiden kanssa. Yrittäjyyteen ja oman ammattisektoriin liittyvien asioiden jakaminen kanssakollegoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää henkisen kuormituksen tunnistamisesta. Vuorovaikutuksessa ja keskusteluissa nousee esiin kokemuksia ja tuntemuksia, joista voi tunnistaa myös omaa elämää ja yrittäjyyttä kuormittavia asioita. Jakaminen auttaa myös jaksamaan. ai, minustakin tuntui todella keljulta kun lasten kanssa Korkeasaareen suunniteltu lomapäivä peruuntui, kun tarkastaja ajoi aamulla pihaan tai aina, kun anoppi tulee ilmoittamatta ovesta sisään, koen, ettei meille ole perheenä omaa tilaa. Muutosvalmiuden merkitys Olemmeko valmiita kysymään itseltämme mitkä ovat tavoitteemme ja toiveemme? Jos ei uskalla esittää kysymyksiä, ei saa myöskään vastauksia. Hyvinvoinnin ja myös yrityksen taloudellisen menestymisen kannalta pitäisi ottaa aikaa ja pysähtyä miettimään, mitä asioita tilalla tehdään - onko nykyinen tilanne omien ja perheen tavoitteiden ja toiveiden mukainen. Tässä tarkastelussa yrittäjät törmää usein kysymyksiin: Mitä todella tahdon? Mihin haluan aikani käyttää? Mitkä asiat ovat työn ja yrittämisen lisäksi minulle tärkeitä? Näiden kysymysten vuoksi hyvinvoinnin johtamista ja perheyrityksen johtamista ylipäätään on hankala ulkoistaa. Tavoitteiden asettaminen ja päätösten tekeminen on keskeinen osa yrittäjyyttä. Miksi pysähtyminen ja keskusteluun antautuminen perheyrityksessä on sitten niin vaikeaa? Onko helpompi olla ulkopuolisen kanssa eri mieltä, kuin oman yrittäjäpuolison kanssa? Tässä voi olla yksi syy. Mutta yrityksen kehittymisen ja hyvinvoinnin kannalta asioita pitäisi pystyä myös kyseenalaistamaan. Vuoropuhelun merkitys on suuri - viisaus asuu yhteisessä päässä. Kun uskaltaa kyseenalaistaa asioita, asettaa kysymyksiä - saa vastauksia ja syntyy muutostoiveita. Muutostoiveet kannattaa laittaa tärkeysjärjestykseen ja myös järjestäminen taloudellisen merkityksen mukaan on tarpeellista. Konsultteja kannattaa käyttää ja tästä yhtenä esimerkkinä työterveyshuolto, josta voi saada työterveyshoitajan ja -lääkärin palvelujen lisäksi myös työpsykologin palveluja, joiden työnohjauksellinen tuki muutosprosessissa voi olla merkittävä sekä keskustelun avaajana, mutta myös omien tavoitteiden ja ratkaisujen löytymisessä. Hyväksy vain ratkaisuja, joihin sinä ja perheesi sitoudutte ja olette tyytyväisiä, totesi eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja ja maatalousyrittäjä Jari Leppä alustuksessaan MTK:n sosiaalipoliittisten toimijoiden koulutuspäivillä Jyväskylässä elokuun alussa. Tämä kirjoitus syntyi tuon alustuksen ajatusten innoittamana. Maire Lumiaho Kirjoittaja on lakimies MTK:n sosiaalija veropolitiikkaryhmässä Aktiivinen mukanaolo esimerkiksi kyläyhteisössä, etujärjestössä tai politiikassa luo hyvinvointia, sillä osallisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne antaa voimia. Kuva: Kari Aikio 15
Kuva: Kari Aikio lomahallinnon kanssa Usein tarvitaan ristiriita, jotta maatalousyrittäjä ja lomahallinto löytäisivät toisensa ja lomituspalvelu voisi kehittyä. Konflikti ei ole välttämättä kielteinen asia. Yrittäjän oikeuksien ja hallinnon velvollisuuksien pitää aina kohdata, tilan tuotannon ja lomituksen on pyörittävä. Mikäli tämä ei onnistu, pitää kysyä, mistä syystä tuntuu hankalalta. Onko syynä ehkä joku välejä jäytävä taustahistoria? Onko yrittäjä joskus kokenut tulleensa väärinkohdelluksi? Lähestyminen ja avoin suhtautuminen lomatoimeen voi olla yrittäjälle vaikeaa, jos välissä heijastelee selvittämätön ristiriita. Hallinnossa pitää tehdä lujasti töitä yrittäjän vakuuttamiseksi siitä, että häntä kuunnellaan ja häntä autetaan. Kokemus on osoittanut keskustelulle ja aidolle välittämiselle olevan aina tilausta. Syyllisten nimeäminen ja menneiden kaivelu ei ole kenenkään etu. Aikaisemmin yhdessä aikaansaatu kielteinen tilanne saadaan vain yhdessä puretuksi. Seuraavassa on muutamia käytännön esimerkkejä lomahallinnon ja yrittäjän välisistä konfliktitilanteista. Yrittäjä peruu lomituksen Lomitusjärjestelyt on yrittäjän kanssa sovittu ja lomittaja on saanut vahvistetun työvuoroluettelon tietoonsa. Yrittäjä ilmoittaa paria päivää ennen lomituksen alkua, että peruu koko lomitusvarauksen. Syitäkin löytyy, kun lomittajista juuri kukaan ei osaa, ei ole luotettava ja ainakin tämä hänelle tarjottu lomittaja on kuulopuheiden mukaan ammattikuntansa rupusakkiin lukeutuva. Ei millään riitä uskallusta jättää yritystä hänen hoitoonsa, ja Näitä tapauksia tulee harvoin, mutta ne pitää kokea hälyttävinä hallinnossa. Aina ei kaiketi ole kysymys lomittajan sopimattomuudesta, väärästä ajankohdasta tai mistään muusta uskottavasta selityksestä. Lomasta kieltäytyminen on selkeä viesti yrittäjän väsymisestä. Hän ei enää osaa irrottautua työstään, tuntee itsensä korvaamattomaksi ja kieltäytyy avusta. Neuvottelutaito nousee arvoon arvaamattomaan. Yrittäjä on saatava uskomaan, että työstä irrottautuminen koituu hänen parhaakseen. Ehdotetaan edettävän sovitun mukaisesti. Lomittajastakin yrittäjän kannattaisi luoda mielipide ihan itse omaan kokemukseen perustuen, eikä kannattaisi uskoa kuulopuheita. Takuuvarmasti tilanteen saisi takalukkoon, jos hallinnossa vastattaisiin, että teille on suunniteltu lomitus ja siihen varattu kelpoisuusehdot täyttävä lomittaja. Lomapäivänne katsotaan niiltä osin pidetyiksi. Näin toki olisi mahdollisuus ja jopa oikeus menetellä, mutta ketä se palvelisi? Epätasa-arvon kokemus Yrittäjä saattaa kokea, ettei lomituspalveluja jaeta tasapuolisesti. Hallinto suosii tiettyjä yrittäjiä ja toiset jäävät paitsioon. Ainakin luottamustoimissa toimivat yrittäjät ovat paremmassa asemassa ja maan hiljaiset jäävät vaille palveluja. Hallinnossa on pystyttävä todentamaan tasapuoliset lomituspalvelut. Yrittäjän lomitustarvetta ei mitata sillä, onko hän niin sanottu tuloksen tekijä vai ei. Ammatin sitovuus on kaikille sama, olkoon eläimiä ainoastaan lomaoikeuteen tarvittava minimimäärä tai useita satoja. Erityyppisten tilojen palvelujen toimivuus on hallinnossa mietittävä ennakkoon siten, että palvelu istuu yrittäjän arkipäivään oikealla tavalla ja tasapuolisesti jakautuen. Yrittäjä ei enää jaksa Vaikeuksiin ja jaksamisongelmiin voi ajautua myös yrittäjä, kenen ei milloinkaan ole tarvinnut turvautua edes naapuriapuun lomituksesta puhumattakaan. Hän on aina ollut oman onnensa seppä, itsellinen talonpoika, kunnes ei enää jaksa. Lomitusta pyydetään apuun. Lomituskohde on hallinnolle vieras, se koetaan ehkä sulkeutuneeksi ja hyvinkin omaperäiseksi. Palveluntarve on kuitenkin ilmennyt ja tilanteeseen on mentävä. Onneksi urheilumieltä omaavia lomittajia joukosta löytyy ja näistäkin tilanteista yleensä selvitään kunnialla. Eikö tieto tarjolla olevasta lomaoikeudesta tavoita kaikkia yrittäjiä? Vai sivuutetaanko se tarpeettomana ja vasta tosipaikan tullen otetaan käyttöön? Joskus vasta naapurin tai jonkun sidosryhmään kuuluvan kautta saadaan lomitustarve tietoon. Tämä kaiketi lienee se vaikein tie lomituspalvelujen käyttäjäksi, pakon sanelema tilanne. Lomittaja sairastuu Tuttu ja turvallinen, yrittäjän hyvissä ajoin varaama lomittaja sairastuu ehkä pitkäksi aikaa. Yrittäjän pettyminen on itsestään selvää. Hän saattaa jopa syyttää hallintoa palvelun toimimattomuudesta, kieltäytyen silti toisesta lomittajasta. Yrittäjä ilmoittaa tekevänsä työt mieluummin itse. Hallinnossa tiedetään yrittäjän jaksamisen olevan tiukalla. Mitä työnjohto voi tilanteessa tehdä? Parhaalla tahdollakaan ei pysty miellyttämään kaikkia, mutta silti huoli yrittäjän jaksamisesta jää päälle. Luottamus pitää ansaita Perimmäinen syy yrittäjän ja lomahallinnon väliselle ristiriidalle voi olla mikä tahansa, näkymätön, kuulumaton, tiedostamaton. Avuntarvetta, avuntarjoamista, avunhakemista se ei kuitenkaan saa estää. Luottamusta ei voi ostaa, se pitää ansaita. Hallinnon on pysyttävä helposti lähestyttävänä ja ehdottomasti sanansa pitävänä. Yhteiseen suuntaan pyrittäessä pitää tehdä joustoja ja vastaantuloja. Onnistumisen tuloksena löytyvät taito, kyky ja ymmärrys asettua toisen ihmisen asemaan vaikeuksissa. Salme Pesonen Kirjoittaja on Sysmän lomitusyksikön lomituspalveluohjaaja 16