JÄSENLEHTI 2011. Hämeen ja Uudenmaan

Hämeen ja Uudenmaan JÄSENLEHTI 2011 Hyvinvoiva yrittäjä tekee tulosta Markkinoiden merkitys korostuu, mitä voimme tehdä? Ministeri Jari Koskinen: Kotimaista ruokaa ja maaseutuasumista

Maatalouskaupan ammattilaiset palveluksessasi! RIIHIMÄKI Kauppias Myyntipäällikkö, Tomi Korpisaari työkoneet ja gsm. 0400-463 124 tuotantotarvikkeet tomi.korpisaari@k-maatalous.fi Pekka Kaartinen gsm. 0500-475 724 puh. (019) 760 2618 pekka.kaartinen@k-maatalous.fi Tuotantotarvikkeet Juhani Mikkola puh. (019) 760 2614 juhani.mikkola@k-maatalous.fi Viljakauppa, myymälämyynti, ja hevostarvikkeet Noora Lappalainen puh. (019) 760 2617 noora.lappalainen@k-maatalous.fi Varastonhoitaja ja viljan vastaanotto Harri Hakala gsm. 0400-918 532 Puutarha- ja myymälämyynti Seija Hakamäki puh. (019) 760 2613 Traktori- ja puimurimyynti Juha Kiminki gsm. 0500-407 264 juha.kiminki@kesko.fi HÄMEENLINNA KORPISAAREN VARAOSAPALVELU Myyntipäällikkö, tuotantotarvikkeet Jaakko Perttula gsm. 040-836 1347 puh. (03) 622 6610 jaakko.perttula@k-maatalous.fi NURMIJÄRVI Työkoneet, kuivurit ja tuotantotarvikkeet Harri Aaltonen gsm. 050-307 9628 puh. (03) 622 6616 harri.aaltonen@k-maatalous.fi Tuotantotarvikkeet ja työkoneet Asko Myllymäki gsm. 040-900 4414 puh. (03) 622 6620 asko.myllymaki@k-maatalous.fi Viljakauppa ja tuotantotarvikkeet Jorma Niemi gsm. 050-535 8799 puh. (03) 622 6614 jorma.niemi@k-maatalous.fi Traktori- ja puimurimyynti Isto Parikka gsm. 050-387 2528 isto.parikka@kesko.fi Varaosat ja myymälämyynti Pekka Paajanen puh. (03) 622 6621 pekka.paajanen@k-maatalous.fi Pienkoneet ja varaosat Ari Laine puh. (03) 622 6640 ari.laine@k-maatalous.fi Varaosapalvelumme palvelee Sinua Hämeenlinnassa. Myyntipäällikkö, työkoneet Hannu Kuisma gsm. 0400-888 348 puh. (09) 8553 6711 hannu.kuisma@k-maatalous.fi Viljakauppa ja tuotantotarvikkeet Timo Koskela gsm. 0400-812 605 puh. (09) 8553 6712 timo.koskela@k-maatalous.fi Tuotantotarvikkeet ja työkoneet Markku Kostiainen gsm. 050-502 2034 puh. (09) 8553 6719 markku.kostiainen@k-maatalous.fi Tuotantotarvikkeet Esa Hyvämäki gsm. 0400-472 324 puh. (09) 8553 6716 esa.hyvamaki@k-maatalous.fi Traktori- ja puimurimyynti Juha Kiminki gsm. 0500-407 264 juha.kiminki@kesko.fi MÄNTSÄLÄ Myyntipäällikkö Hannu Kuisma gsm. 0400-888 348 hannu.kuisma@k-maatalous.fi Viljakauppa ja tuotantotarvikkeet Mika Korhonen gsm. 040-900 4423 puh. (019) 689 3815 mika.korhonen@k-maatalous.fi Työkoneet, tuotantotarvikkeet Markku Koskelainen gsm. 0400-102 993 puh. (019) 689 3832 markku.koskelainen@k-maatalous.fi Varastonhoitaja ja viljan vastaanotto Ismo Pietilä gsm. 040-900 4415 puh. (019) 689 3817 isto.pietila@k-maatalous.fi Ammattitaitoista varaosapalvelua Hämeessä ja Uudellamaalla. K-MAATALOUS KORPISAARI www.korpisaari.fi Nurmijärvi, Ojakkalantie 2 Mäntsälä, Maisalantie 17 Riihimäki, Teollisuuskatu 6 Hämeenlinna, Luukkaankatu 4 www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS

Olemme osa suurta kokonaisuutta Suomalaisen viljan tuottajahintaan vaikuttavat oman sadon lisäksi sadot niin Australiassa, Uudessa Seelannissa kuin viljapörssi Amerikassa eli maalimanlaajuinen viljapörssi. Hinnan vaihtelut ovat suuria ja pelureita riittää. Sadon myyntiajankohta onkin nyt tärkeämpi kuin koskaan aikaisemmin. Suhdanteiden liikkuminen vaikuttaa vahvasti Suomeen. Suomen lihamarkkina on tulehtunut ja ajautunut lähes umpikujaan. Keskittynyt kauppa käyttää markkina-asemaansa häikäilemättä hyväkseen ja kilpailuttaa kahta isoa alan toimijaa verisesti. Näin tuottajalle maksettava hinta jää kautta linjan EU:n keskihinnan alapuolelle, vaikka meillä kustannusrakenteet ovat raskaammat kuin muualla EU-maissa. Maito on euromääräisesti suurin viljelijän tuottama kotieläintuote Suomessa. Omalla organisaatiolla sekä innovatiivisella tuotekehityksellä Valio on - kuluttajaa kuunnellen - pitänyt tuottajahinnan kohtuullisena, ja maidon hinta on kaupassa siedettävä. Suuri uhka kuitenkin on, että tällä tiedolla maitokiintiöt poistuvat vuonna 2015 ja tuotannon määrä sekä markkinahinta vapautuvat. Suuri kysymys on, miten hinnoittelun käy. Lisääntyykö tuotanto? Laskeeko markkinahinta? EU:ssa on kuitenkin tekeillä ja tehtykin toimenpiteitä, että näin ei kävisi. MTK:n suunnitelman mukaan järjestöllä tulee olla käytettävissään riittävät ja nopeasti käyttöönotettavat vaikuttamiskeinot markkinoiden tasapainottamiseen poikkeuksellisissa tilanteissa. Suomen tasolla tulee kiinnittää huomiota maataloustuotteiden markkinoiden parempaan toimivuuteen, jotta ketjun kaikille osapuolille taataan tasavertainen neuvotteluasema ja oikeudenmukainen osuus saatavasta tuotosta. Alkutuotannon heikkoa asemaa elintarvikeketjussa on vahvistettava. Keinoja tähän ovat muun muassa tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden vahvistaminen, tuotantosopimusten kehittäminen, elintarvikeketjun läpinäkyvyyden lisääminen, kaupankäyntitapojen tarkistaminen ja toiminnan valvonta yhdessä kehittämisen kanssa. Lisäksi pitää kehittää joustavia riskinhallintajärjestelmiä tasaamaan hintavaihteluista aiheutuvia tulonmenetyksiä kaikkia jäsenmaita ajatellen. Meitä on nyt noin seitsemän miljardia ihmistä tällä maapallollamme. Valistuneiden arvioiden mukaan meitä on vuonna 2050 noin 10 miljardia. Tämä merkitsee, että tarvitsemme varovaisen arvion mukaan 70 prosenttia lisää elintarvikkeita nykytilanteeseen verrattuna. Kaikki me elintarviketuotannossa työtä tekevät ihmiset olemme tulevaisuuden ammattilaisia. Meitä tarvitaan! Markku Länninki MTK Hämeen puheenjohtaja Omaan jalkaan ampumista Maatalouden ja maaseudun kannalta hallitusohjelmasta löytyy kauniita korulauseita ja kutakuinkin kaikki MTK:n vihreän kasvun teemat. Miten nämä tavoitteet voidaan toteuttaa, kun resursseja niihin ei ohjelmassa osoiteta? Päinvastoin maa- ja metsätalouden budjettia ollaan leikkaamassa. Etenkin kansallisten maataloustukien leikkaaminen on kuin omaan jalkaansa ampuisi. Suunnitelmat vievät pohjan pois uskottavuudeltamme ja vaatimuksiltamme muun muassa LFA-tuen välttämättömyydestä ja vaarantavat tavoitteemme koskien EU:n maatalousohjelman uudistusta sekä 141-tuen muutenkin vaikeita jatkoneuvotteluita. Miten voimme vaatia EU:ta ymmärtämään tukien välttämättömyyden Suomelle, jos itse ensin leikkaamme omia kansallisia tukia? Vielä kylmempää on kyyti maaseudulle ja kunnille. Kuntaministeri Virkkusen karttaharjoitukset uusista kuntarajoista valtionosuusleikkauksineen ajaa kuntia pakkoliitoksiin. Näin siitäkin huolimatta, että lähes poikkeuksetta voidaan sanoa: mitä suurempi kunta, sitä tehottomampi, jäykempi ja byrokraattisempi se on. Palvelut karkaavat kauas ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet heikkenevät. Suomalainen ruoka on kallista. Näin sanotaan siitä huolimatta, että ruuan hinta on suhteellisesti halventunut jo pitkään. Kotitalouksien menoista vain 13 prosenttia menee ruokaan. Ruoka on liian halpaa, sitä ei osata arvostaa. Ruuan hintaa tärkeämpää on elintarvikkeista saatavien eurojen jakaantuminen. Valtaosan tuotteen myyntihinnasta saavat teollisuus ja kauppa sekä tiedotusvälineet mainostuloina. Viljelijälle jää vain rippeet, yleensä vain muutamia prosentteja. Etenkin kauppa on vahvistanut asemaansa. Kaupan osuus elintarvikkeiden hinnasta on Suomessa selvästi suurempi kuin muissa kehittyneissä maissa. Kauppa on meillä erittäin keskittynyttä, käytännössä kahden toimijan käsissä. Edellisen hallituksen lakiesitys tuottajaorganisaatioiden sallimisesta ei edennyt toivotulla tavalla, joten nyt se täytyy saada uudestaan eduskuntaan. Kaupan toimintaa ohjaa vain raaka bisnes, juhlapuheet ovat asia erikseen. Kuluttajienkin on syytä katsoa peiliin. Suuret ruokamarketit, notkuvat monenmaalaisten elintarvikkeiden hyllyt, kukoistava valmisruokateollisuus, ikuisesti säilyvä lisäaineistettu ruoka ja bonuskortit ovat kuluttajien kustantamia. Kaikkea tätä kauppa on pitkään rakentanut tähän maahan, koska sille on kysyntää ja kuluttajat ovat olleet valmiita maksamaan. Kallepekka Toivonen MTK-Uusimaan puheenjohtaja 3

Ajankohtaista MTK-järjestössä MTK:ssa pohditaan järjestön rakennetta MTK:n organisaatio on ollut perinteisesti kolmiportainen. Yhdistykset hoitavat yhteydet jäseniin ja vastaavat jäsenrekisteristä ja jäsenmaksujen keräyksestä sekä vastaavat kuntatason edunvalvonnasta. Maakuntatasolla liitot taas vastaavat yhdistysten palvelun ja tuen ohella maakunnallisesta edunvalvonnasta ja keskusliitolla ja sen Brysselin toimistolla ovat kansalliset ja kansainväliset vaikuttamistehtävät. Samanlainen kolmiportainen organisaatiomalli on myös Suomen Yrittäjillä. MTK ja yrittäjäjärjestö ovatkin ainoat elinkeinoelämän järjestöt, joilla on selkeästi edunvalvontatoimintaa niin kunta-, maakunta kuin valtakunnallisella tasolla. MTK:n nykyinen, kolmiportainen malli, on toiminut kokonaisuudessaan kohtuullisen hyvin ja yhdistysten ja liittoportaan edunvalvontatyö on hyvin kustannustehokasta. Tämä tosin perustuu luottamushenkilöstön vahvaan rooliin ja sen jaksamiseen sisältyy tiettyjä riskejä. MTK-organisaatioon kuuluvat myös metsänomistajain (MO) liitot, jotka eivät enää pääsääntöisesti toimi maakunnittain, vaan laajempina kokonaisuuksina. Muutokseen on ollut syynä se, että MOliittojen jäseninä olleet metsänhoitoyhdistykset (MHY) ovat kasvaneet suuriksi ja he eivät ole katsoneet tarvitsevansa entisenkaltaisia liittoja. Laajenevat MHY:t ovat jäädyttäneet jäsenmaksunsa MO-liitolle ja tämä on myös vauhdittanut MO-liittojen rakenteen muutosta. MHY:t maksavat jäsenmaksua MO-liitolle, mutta MO-liitot eivät maksa tästä osuudesta jäsenmaksua keskusliitolle. Vain MTK-liitot maksavat. Erityisesti MO-liitoissa on ollut halua uusia järjestön rakennetta. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty mallia, että olisi vain keskusliitto ja paikalliset MTK-yhdistykset. Tässä mallissa ei liittotasoa olisi lainkaan, vaan alueella toimisi MTK:n asiamiehiä. Toisena vaihtoehtona on, että maassa olisi muutama alueellinen liitto ja niiden jäsenenä sekä MTK-yhdistykset että MHY:t. Tässä ongelmaksi voi tulla, että kun MHY on nyt lakisääteinen yhdistys, niin voiko se olla suoraan osa MTK-järjestöä. Ainakin metsänhoitomaksun asema tulee tällöin varmasti keskusteluun. Kolmantena mallina on pääosin nykyisen kaltainen niin sanottu evoluutiomalli, jossa säilytetään järjestön nykyinen kolmiportainen rakenne, mutta yhdistys- ja liittotasolla tehdään rakennemuutoksia seuraten kunta- ja aluerakenteen muutoksia. Viime aikoina on kuntarakenteesta käyty kovaa keskustelua. Hallituksen tavoitteena on vähentää kuntien määrää radikaalisti. Jos tämä toteutuu ja syntyy suuria, kaupunkiseutujen ympärille tehtyjä suurkuntia, tämä vaikuttaa varmasti myös maakuntien ja maakuntaliittojen asemaan. Kuntauudistus muuttaisi yhdistysten ja MTK-liittojen toimintaympäristön ja tällöin on tarpeen nopeastikin muuttaa järjestön rakennetta siten, että jäsenistön muuttuvia tarpeita pystytään paremmin palvelemaan. MTK:lla on oltava jatkossakin vaikutuskanavat niissä pöydissä, joissa tehdään jäsenkuntaa koskevia päätöksiä. Tällöin organisaatiomallina olisi yllä kuvattu evoluutiomalli. Jukka-Pekka Kataja Toiminnanjohtaja, MTK Häme Toteutuuko energiaomavaraisuus Suomessa? Nykyisen hallituksen ylevät tavoitteet on kirjattu hallitusohjelmaan. Siinä todetaan, että ympäristö jätetään tuleville sukupolville paremmassa kunnossa. Suomea rakennetaan luonnon monimuotoisuuden vaalimisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijämaaksi. Hallitus lupaa edistää Suomen energiatuotannon monimuotoisuutta ja kannustaa bioenergian käytön lisäämiseen. Päämääränä on kehittää Suomesta hiilineutraali yhteiskunta sekä ympäristöosaamisen, puhtaan teknologian ja kestävän luonnonvarapolitiikan edelläkävijä. Lisäksi hallitus päättää vuoden 2012 loppuun mennessä, voiko Suomi tukea EU:n siirtymistä 30 prosentin tavoitteeseen, vähentämällä päästöjä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tähän mennessä tehdyt energiapoliittiset periaateratkaisut eivät riitä toteuttamaan hallitusohjelmatavoitetta, paljon pitää vielä petrata, varsinkin kun edellisen hallituksen ja eduskunnan hyväksymistä tavoitteista budjetti leikkaa muun muassa uusiutuvan energian tukia 25 miljoonaa euroa. Lisäksi leikkaukset ovat jyrkässä ristiriidassa hallitusohjelman kirjausten kanssa ja vaarantavat Suomen ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet. Maaseutupolitiikassa hallitus lupaa kehittää maaseutualueita, nojautuen paikallisiin elinkeinojen vahvuuksiin ja voimavaroihin, kuten bioenergia, luonnontuotteet, kaivannaiset sekä ruoan-, energian- ja palvelutuotanto. Lisäksi maaseudun elinkeinorakennetta luvataan monipuolistaa. Hallituksen lupaamia toimenpiteitä maaseudun elinkeinojen tukemiseksi tarvitaan, jotta hallituksen kaavailemat lupaukset energiatuotannon monipuolistamiseksi toteutuisivat. Siinä maaseudun uusiutuvilla luonnonvaroilla ja maaseutuyrittäjillä on Suomessa ratkaiseva rooli, jotta myös EU:n tavoitteet uusiutuvien luonnonvarojen käytön kasvattamisesta onnistuisivat. Kuntapäättäjillä on varsin suuri vastuu siinä, että kotimaista energiaa käyttäviä lämpölaitoksia nousee niin julkisten kohteiden lämmittäjiksi kuin yritysten lämmöntoimittajiksi. Työtehoseuran selvityksen mukaan Suomessa olisi tarvetta perustaa noin 2 000 paikallista bioenergiaa käyttävää lämpökeskusta. Martti Mäkelä Vt. toiminnanjohtaja, MTK Uusimaa 4

Maaseutunuoret reissaavat ja pitävät yhtä Maaseutunuorten toiminnassa tärkeintä on päästä tapaamaan toisiamme, nauttia hyvästä seurasta, luoda ammatillista verkostoa ja vaihtaa kokemuksia vähemmän muodollisissa merkeissä. Yhteistyötä yli rajojen -periaatetta, jota kolmen MTK-liiton yhteinen nuorten valiokunta jo nyt edustaa, halutaan vahvistaa. Tämä näkyy syksyn tapahtumissa niiden avoimuutena muille liitoille ja ulkomaanmatkoilla vastavuoroisuuden hakemisena. Nuorten Vironmatka lokakuun alkupuolella on tätä yhteistyötä parhaimmillaan. Uudenmaan ruotsinkielinen NSP jakaa kanssamme omaa Oktoberfestin perinnettään ja mukaan juhlimaan on kutsuttu niin naapuriliittojen nuoria kuin virolaisia viljelijäkollegoitakin. Maaseutunuoret haluavat paitsi jatkaa omaa kevyen vakavaa linjaansa, myös keskustella painavista asioista ja yhdessä miettiä muun muassa sitä, millaiseksi toivomme MTK:n vuosien kuluessa kehittyvän. Kevään ja kesän tohinat Viime maaliskuussa eteläisten MTK-liittojen ja NSP:n maaseutunuorten valiokunta kokoontui Hämeenlinnassa. Kokouksessa mietittiin kuluvalle vuodelle toimintasuunnitelmaa ja luotiin uusia periaatteita yhteiselle toiminnalle. Kevään tapahtumiin kuuluivat yhdistysten ja liittojen kokoukset ja nuorten kevätparlamentti. Kevätparlamentissa käytiin keskustelua MTK:n tulevaisuudesta, mutta myös laajemmin viljelijän ammatin tulevaisuudesta ja viljelijöiden omien asenteiden vaikutuksesta siihen. Me-henki, ammattiylpeys ja toistemme tukeminen yhteisönä olivat niitä tekijöitä, joiden kautta haluaisimme lähteä hakemaan lisää motivoituneita viljelijöitä. Nämä repussa olisi hyvä lähestyä myös mediaa ja vaikuttaa yleiseen mielikuvaan maanviljelystä. Kuva: Kari Aikio Maaseutunuorena pysyt kärryillä ja pääset mukaan monenlaiseen kivaan toimintaan. Kesää pyhitimme tilojen töille, jättäen yhteisen toiminnan vähemmälle. Päivä Puuhamaassa ja kesän messut toivottavasti kuitenkin kuuluivat mahdollisimman monen ohjelmaan. Mikäli omakohtaiset kokemukset jäivät vähemmälle, voit vielä päästä mukaan tunnelmaan seuraavassa kerrotun perusteella. Päivä Puuhamaassa MTK-Uusimaan, MTK Hämeen ja NSP:n nuorehkojen jäsenten kesäretki Tervakosken Puuhamaahan 15. heinäkuuta onnistui mukavasti. Jäseniä paikalle saapui lopulta 293 ja heidän vanavedessään liuta alle 3-vuotiaita. Järjestäjänä mahtavan suuri kiitos kaikille läsnäolijoille; olitte upeasti ajoissa paikalla! Ennen kymmentä MTK:n lippuluukulla oli jo pitkä jono, joka kuitenkin purkaantui nopeasti. Ennakkoilmoittautuminenkin sujui hienosti, mikä teki vesipuistoon tulemisesta ja rahastamisesta joutuisaa ja helppoa. MTK-liitot tukivat retkeämme, joten puoleen hintaan päästiin. Traktorin ajotaidoissa kilpailtiin koulutuskeskus Salpauksen pihalla. Hieman pilvisestä ja tihkuisesta säästä huolimatta päivä Puuhamaassa sujui rattoisasti! Muita kuin MTK-laisia paikalla oli niukasti, joten mihinkään ei tarvinnut jonotella ja vesipuistoonkin mahtui mukavasti (tosin kaikkein isoimmille ja pienimmille vesi saattoi olla hieman viileää...) Saimme mukavan alennuksen Puuhamaan Buffet-ravintolasta, jossa moni jäsen kävikin ruokkimassa nälkäiset suut. Ruokailun päätteeksi lapsille oli vielä tarjolla jäätelöt. Mukava päivä kaiken kaikkiaan, mutta sehän oli odotettavissakin! Syksyllä Viroon, keväällä Islantiin Syksyn ohjelmaan kuuluu jo mainittu Vironmatka. Tämän lisäksi on tarkoitus lähteä porukalla Mikkeliin sanomaan painava sana nuorten syysparlamentissa marraskuussa. Menneiden vuosien suuren suosion perusteella maaseutunuorten ohjelmaan on liitetty myös lätkäiltoja. Nuorten oman kuntoremontin ensimmäinen osa pyörähtää käyntiin lokakuussa. Syksyn ohjelmaan kuuluu tietenkin myös kontaktien luominen, entistä tiiviimmän yhteistyön hakeminen muiden liittojen kanssa ja omien yhdistystemme tapahtumiin osallistuminen nuorten edustajina. Toivottavasti tapaamme syksyn tapahtumissa ja innostut meidän kanssamme ideoimaan mukavaa yhteistä toimintaa. Niin ja ennen kuin pääsee lipsahtamaan muualta, ensi keväänä on luvassa matka Islantiin! Meri Ojanen Elina Sorvali Meri on Hämeen ja Uudenmaan maaseutunuorten asiamies, Elina on Uudenmaan järjestöagrologi Kuva: Kari Aikio 5

Irtaudu arjesta! Asiakaslähtöistä, ammattitaitoista ja laadukasta lomituspalvelua maatalousyrittäjille lomaan ja lepoon. Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos Hämeenlinnan kaupunki Toimialueemme: Hyvinkään, Hämeenlinnan, Karkkilan ja Riihimäen kaupungit sekä Hattulan, Hausjärven, Janakkalan, Lopen, Nummi- Pusulan ja Vihdin kunnat Ota yhteyttä: 040 8696 414 lomituspalveluohjaaja Kirsti Koski 040 8696 415 lomituspalveluohjaaja Tiina Kivinen 050 5635 771 lomituspalveluohjaaja Heli Leskinen 050 3499 574 lomituspalveluohjaaja Tuula Merivirta 040 8696 423 toimitusjohtaja Kaisa Tyrni Puukauppa 90 x130 sp sieni.fh11 Tue Sep 06 10:57:12 2011 Page 1 Info- ja keskustelutilaisuus Sysmän lomituspalvelujen asiakkaille ja sidosryhmille Topin päivät keskiviikko 2.11.2011 klo 9.15 15.00 Koulutuskeskus Salpaus, Laurellintie 55, Asikkala kk Päivän aiheita: Miksi fuusioita MHY- kentässä? Lomitusalueet laajenevat - säilyykö palvelu? Palvelusuunnitelma apuna muutoksessa Miten tavoitellaan laadukasta lomituspalvelua? Asiakkaiden kertomaa Eläinsuojelu- ja eläintautilain mukaiset säädökset ja valvonta Messuosastoilla tapaat monia hyviä yhteistyökumppaneitamme. Osallistujien kesken arvontaa ja tuotepalkintoja. Ilmoittautuminen ja tieto mahdollisesta erityisruokavaliosta 20.10.2011 mennessä Sysmän kunta p. 03-84310 tai hannele.liimatta@sysma.fi. TERVETULOA! Nauti metsäsi tuotosta Tilaa sähköinen UUTISKIRJE osoitteessa www.metsakori.fi Puunmyynti on osa metsäomaisuuden hyvää hoitoa. Kun huolehdit metsästäsi ja myyt puuta metsäsuunnitelmasi mukaisesti, turvaat puustosi kasvun sekä tasaisen tulovirran itsellesi myös tulevaisuudessa. Metsäliitto Suomen johtavana puunostajana tarjoaa tueksesi kaikki puukaupan tekoon ja metsänhoitoon tarvitsemasi palvelut. Sinä voit keskittyä nauttimaan metsästäsi ja sen tuotosta. Metsääsi lähellä olevan yhteyshenkilön saat tietää MetsäSoitto-numerosta 010 7770 tai osoitteesta www.metsaliitto.fi Enemmän osaamista VILJELIJÄN AMMATTITUTKINTO Viljelijän ammattitutkintoon valmistava koulutus keskittyy kasvinviljelytilallisen ammattitaitovaatimuksiin. Koulutus toteutetaan non stop -periaatteella, jolloin opinnot voi aloittaa itselle sopivana ajankohtana. Ohjelma soveltuu myös oppisopimuskoulutukseen sekä maatilan sukupolvenvaihdoksessa tarvittavaan ja edellytettyyn EU-viljelijän pätevyyteen. METSÄTALOUSYRITTÄJÄN AMMATTITUTKINTO Nykysenä tai tulevana metsänomistajana voit päivittää osaamistasi tai hankia perustietoja ja käytännön metsänhoitotaitoja joustavasti viikonloppuisin. Non stop -kurssiaiheet kattavat koko puuntuottamisen ketjun, joten metsäkurssien kautta on avoinna suora reitti metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon. HYRIA KOULUTUS OY Uudenmaankatu 249 05840 HYVINKÄÄ, p. 050 415 5623 / 050 564 3753 www.hyria.fi/aikuiset

Yhdistysten syyskokoukset Häme Uusimaa Yhdistys Aika Paikka Akaa 24.11.2011 klo 19:00 Karllundin kivinavetta Asikkala 22.11.2011 klo 10:00 Kunnan valtuustosali, Asikkala Hartola 24.11.2011 klo 19:00, Gasthaus Koskenniemi kahvi 18:30 Hattula-Kalvola 15.11.2011 klo 19:30, Petäys Resort, Hattula ruoka 18:30 Hauho 09.11.2011 klo 19:00, OP Hauho, kerhohuone kahvi 18:30 Hausjärvi 17.11.2011 klo 19:00, Kunnanvirasto, Oitti kahvi 18:30 Heinola 03.11.2011 klo 10:00 Vierumäen Urheiluopisto, Country Club Hollola 08.11.2011 klo 18:30 Hollolan vanha kunnantupa Hämeenkoski * 15.11.2011 klo 19:00, Seurakuntatupa kahvi 18:30 Hämeenlinna 27.10.2011 klo 18:30 Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki, kokoustila Janakkala 08.11.2011 klo 18:00 Tume Agri, Turenki Kuhmoinen 25.11.2011 klo 13:00 Kuhmoisten Paloasema Kylmäkoski 24.11.2011 klo 19:00 Karllundin kivinavetta Kärkölä 24.11.2011 klo 19:00 Ravintola Tähkä Lahti 22.11.2011 klo 10:00 Ravintola Vanha Herra, Salpaus-kabinetti, Laaksokatu 17 Lammi ** 26.10.2011 klo 19:00, kahvi 18:30 Kauppakeskus Tuulosen kokoustilat, Tuulos Lammi *** 28.11.2011 klo 10:00, Turvan talo, Lammi kahvi 09:30 Loppi 04.11.2011 klo 19:30, Timjami, Loppi kahvi 19:00 Lounais-Häme 08.11.2011 klo 18:00 Konekoski Oy Forssa, Lepistönkatu 9 Nastola 09.11.2011 klo 18:30 Korvenniityn kolo, Korvenniityntie 21 Padasjoki 10.11.2011 klo 10:00 Helmi Pankki, kokoustila Renko 11.11.2011 klo 09:00 Ravintola Tulinummi Riihimäki 17.11.2011 klo 19:00, OP Riihimäki, 5. krs kahvi 18:30 Sysmä 17.11.2011 klo 19:00, Sysmän Säästöpankki kahvi 18:30 Sääksmäki 22.11.2011 klo 19:00 OP:n kokoustila Tammela 08.11.2011 klo 18:00 Konekoski Oy Forssa, Lepistönkatu 9 Tuulos **** 26.10.2011 klo 19:00, kahvi 18:30 Kauppakeskus Tuulosen kokoustilat, Tuulos Tuulos ***** 28.11.2011 klo 10:00, Turvan talo, Lammi kahvi 09:30 Urjala 23.11.2011 klo 18:30 Motelli Pentinkulma ** Sääntömuutos 2. käsittely: siirrytään yhden vuosikokouksen käytäntöön ** Ylimääräinen kokous: sääntömuutos ja yhdistyminen MTK-Tuulos ry:n kanssa, 1. käsittely *** Sääntömuutos ja yhdistyminen MTK-Tuulos ry:n kanssa, 2. käsittely; uusi nimi MTK-Lammi-Tuulos ry **** Ylimääräinen kokous: yhdistyksen purkaminen ja liittyminen MTK-Lammi ry:hyn, 1. käsittely ***** Yhdistyksen purkaminen ja liittyminen MTK-Lammi ry:hyn, 2. käsittely Yhdistys Aika Paikka Askola 14.11.2011 klo 19:00, Pikku parlamentti, Lääkärintie 1 kahvi 18:30 Helsingin seutu 22.11.2011 klo 18:00 Ent. Köningstedtin koulu, Seutula, Solbackantie 2 Helsinki Hyvinkää 17.11.2011 klo 18:30 Ahdekallion hirvimaja Karjalohja-Sammatti 08.11.2011 klo 19:00 Päiväkummun Aurinkosali Karkkila 01.11.2011 klo 19:00 ABC Masuuni Lapinjärvi 09.11.2011 klo 19:00 Lapinjärven Teboilin kokoustila Lohjan seutu 08.11.2011 klo 18:30 Koivulan kartano, Karnaistentie 261, Lohja Myrskylä 01.11.2011 klo 19:00 Säästöpankki Mäntsälä 09.11.2011 klo 19:00, Ravintola Amizza kahvi 18:30 Nummi-Pusula 02.11.2011 klo 19:00 Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, Pusula Nurmijärvi 22.11.2011 klo 18:00 Haavisto Orimattila 02.11.2011 klo 19:00, Osuuspankki kahvi 18:30 Pornainen 03.11.2011 klo 18:30 Kunnantalo Porvoo 08.11.2011 klo 18:30, Porvoon Osuuspankin kahvio kahvi 18:00 Pukkila 07.11.2011 klo 19:00 Osuuspankki Tuusulan seutu 15.11.2011 klo 17:00 Primulan Herkkutehdas Oy, Emalinkatu 9, 04440 Järvenpää Vihti 03.11.2011 klo 19:00 Cafe Hanhiemo, Hennola www.arviointikeskus.fi Auktorisoidut kiinteistöarvioijat maatilat toimitilat asunnot tontit erikoiskiinteistöt Ympäristöoikeuteen erikoistuneet lakimiehet ympäristöluvat sopimukset valitukset vastineet muistutukset Tie - ja lunastuskorvausarvioinnit MTK-jäsenalennus HELSINKI KUOPIO TURKU 020 7411 050 020 7411 069 020 7411 068 SEINÄJOKI OULU 020 7411 066 020 7411 064 7

Luottamushenkilöt Valtuuskunta ja liiton johtokunta Häme Valtuuskunnan edustajat Sisko Kivelä Kylätie 137 19740 Liikola 0400 492 948 sisko.kivela@phnet.fi Petri Lauttia Lauttiantie 94 14300 Renko 050 520 4059 petri.lauttia@suomi24.fi Markku Länninki Raitoontie 409 31110 Matku 040 512 1053 markku.lanninki@mtk.fi Ilkka Säynätjoki Ruolahdentie 347 17800 Kuhmoinen 0500 234 230 ilkka.saynatjoki@pp.inet.fi Valtuuskunnan varaedustajat Antti Heinonen Metsäkulmantie 873 14700 Hauho 0400 603 345 antti1.heinonen@aina.net Tauno Leivuori Leivuorentie 27 37600 Valkeakoski 0400 548 554 tauno.leivuori@gmail.com Liisa Salmela Portaankorvankuja 18 12750 Pilpala 050 538 9246 liisa.salmela@pp2.inet.fi Annamari Torttila Vilkkilänkuja 22 16900 Lammi 0400 661 965 torttila8@hotmail.com Liiton johtokunta Markku Länninki (pj) Raitoontie 409 31110 Matku 040 512 1053 markku.lanninki@mtk.fi Aki Kaivola (varapj) Perinkääntie 594 16900 Lammi 050 543 8588 aki.kaivola@virpi.net Risto Anttila Vanha Härkätie 947 13500 Hämeenlinna 0500 652 411 risto.anttila@virpi.net Lassi-Antti Haarala Taipaleentie 120 31640 Humppila 040 589 5238 lassi-antti.haarala@surffi.net Ilpo Markkola Suonsaarentie 389 16800 Hämeenkoski 040 526 3919 ilpo.markkola@phnet.fi Heikki Mäkelä Orimattilankatu 77 15680 Lahti 0400 432 880 yli.makela@pp.inet.fi Markku Nieminen Suojärventie 270 19700 Sysmä 0400 131 083 markun@phnet.fi Kirsi Parikka Kurisjärventie 233 37800 Toijala 0400 910 237 kirsi.parikka@geopiste.fi Marko Pastila Syrjäläntie 11 17710 Torittu 050 565 8841 marko.pastila@gmail.com Janne Pirilä Mallinkaistentie 66 14200 Turenki 050 588 0175 janne.pirila@elisanet.fi Mikko Roppo Ruuhimäentie 10 16800 Hämeenkoski 040 522 4908 roppomi@suomi24.fi Eero Teppola Viitalantie 145 12100 Oitti 0500 745 439 eero.teppola@elisanet.fi Valtuuskunnan edustajat Kimmo Hovi Vanha Lahdentie 41 16310 Virenoja 0400 492 316 kimmo.hovi@kolumbus.fi Kallepekka Toivonen Elomäentie 16 01900 Nurmijärvi 050 564 7799 kallepekka.toivonen@mtk.fi Valtuuskunnan varaedustajat Helena Holm Holmintie 20 A 07510 Vakkola 040 523 0488 helena.holm@pp1.inet.fi Liiton johtokunta Uusimaa Kallepekka Toivonen (pj) Elomäentie 16 01900 Nurmijärvi 050 564 7799 kallepekka.toivonen@mtk.fi Kimmo Hovi (varapj.) Vanha Lahdentie 41 16310 Virenoja 0400 492 316 kimmo.hovi@kolumbus.fi Markus Eerola Haapasaarentie 75 05470 Hyvinkää 0400 489 350 markus.eerola@mtk.fi Toni Forsman-Viita Riihimäentie 71 16230 Artjärvi kk 040 525 6648 toni.viita@gmail.com Helena Holm Holmintie 20 A 07510 Vakkola 040 523 0488 helena.holm@pp1.inet.fi Tapani Koskela Jussilantie 6 06530 Kerkkoo 0500 878 183 lunkila@gmail.com Jyri Mela Mäntsälänkuja 14 09430 Saukkola 050 569 3350 jyrimela@dnainternet.net Pekka Nummela Pohjoinen pikatie 31 04600 Mäntsälä 0400 715 231 pekka.nummela@msoynet.com Kari Rantala Porlammintie 328 07810 Ingermaninkylä 050 596 7090 kari.rantala@pp1.inet.fi Päivi Rusila Korventie 174 07565 Kantele 0500 936 274 paivi.rusila@gmail.com Harri Taberman Rajontie 47 02520 Lapinkylä 040 537 2354 harri.taberman@elisanet.fi Eerikki Viljanen Mustakalliontie 34 03100 Nummela 050 525 2727 eerikki.viljanen@eduskunta.fi 8

Yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit Häme Yhdistys Puheenjohtaja Puhelin Sähköposti Sihteeri Puhelin Sähköposti Akaa Vesa Liehu 040 500 7281 vesaliehu@gmail.com Kirsi Parikka 0400 910 237 kirsi.parikka@geopiste.fi Asikkala Eero Kolila 0400 847 834 eero.kolila@pp.inet.fi Mikko Metsäkangas 044 545 4269 mikko.metsakangas@phnet.fi Hartola Markku Ihanajärvi 0400 611 786 markku.ihanajarvi@hotmail.com Ismo Palm 0400 902 978 ismo.palm@phnet.fi Hattula-Kalvola Hannu Vaari 040 751 1050 hannu.vaari@armas.fi Sari Kujanpää 040 759 0509 sari.kujanpaa@armas.fi Hauho Antti Heinonen 0400 603 345 antti.heinonen@ppf.inet.fi Ira Iso-Sipilä 050 436 1419 ira.iso-sipila@hotmail.com Hausjärvi Petri Arovuori 0400 870 690 petri.arovuori@kolumbus.fi Olli Pihlflyckt 050 553 9404 op@nic.fi Heinola Matti Marjokorpi 0400 340 228 matti.marjokorpi@phnet.fi Jaana Mattila 050 348 8481 jaana.mattila@luukku.com Hollola Paavo Takala 040 501 0597 paavo.takala@phnet.fi Pirjo Hertsi 050 341 3169 hertsi.pirjo@phnet.fi Hämeenkoski Laura Hämäläinen 0400 978 665 laura.hamalainen@phnet.fi Mikko Roppo 040 522 4908 roppomi@suomi24.fi Hämeenlinna Pertti Toivio 050 569 6008 pertti.toivio@aina.net Mika Kämäri 050 561 3399 kamari@armas.fi Janakkala Juha Jauhiainen 0400 536 378 juha.jauhiainen@armas.fi Janne Pirilä 050 588 0175 janne.pirila@elisanet.fi Kuhmoinen Ilkka Säynätjoki 0500 234 230 ilkka.saynatjoki@pp.inet.fi Jouni Joutsimatka 0500 931 469 jouni.joutsimatka@mbnet.fi Kylmäkoski Juha Vaittinen 0400 834 655 juha.vaittinen@pp2.inet.fi Simo Toivonen 040 562 4197 simo.toivonen@pp.inet.fi Kärkölä Hannu Virtanen 0500 494 770 hannu.virtanen@nic.fi Riitta Ruohisto 040 512 0175 riitta.ruohisto@phnet.fi Lahti Erkki Keskitalo 0400 329606 erkki.keskitalo@phnet.fi Vesa Jaakkola 0400 712 618 vesa.jaakkola@luukku.com Lammi Aki Kaivola 050 543 8588 aki.kaivola@virpi.net Hannu Mäkelä 040 594 2924 h.makela@armas.fi Loppi Maria Leino 040 754 2905 maria.leino@phnet.fi Tiina Torniainen 040 352 0950 tiina.torniainen@gmail.com Lounais-Häme Mervi Yrjänä 050 529 8827 mervi.yrjana@surffi.net Mika Hannu 050 347 8380 mikahannu@luukku.com Nastola Merja Suppi 0400 358 015 merja.suppi@phnet.fi Pirjo Hertsi 050 341 3169 hertsi.pirjo@phnet.fi Padasjoki Timo Lempinen 050 303 5798 timo.lempinen@pp.inet.fi Aila Heinäjoki 040 720 5148 aila.heinajoki@pp1.inet.fi Renko Kaarlo Siukola 0400 711 152 kaarlo.siukola@mela.fi Laura Leskinen 045 631 6617 leskinen.laura@gmail.com Riihimäki Jaana Kaipainen 040 701 9986 j.j.kaipainen@luukku.com Tiina Tukiainen 040 591 4278 tiina.tukiainen@kolumbus.fi Sysmä Kari Niittymäki 0400 841 164 kari.niittymaki@phnet.fi Helena Mehtälä 044 268 1113 mtksysmasihteeri@gmail.com Sääksmäki Tauno Leivuori 0400 548 554 tauno.leivuori@gmail.com Juha Kalistaja 040 527 5460 juha.kalistaja@luukku.com Tammela Seppo Ali-Lekkala 050 567 5808 seppo.ali-lekkala@suomi24.fi Mika Hannu 050 347 8380 mikahannu@luukku.com Tuulos Janne Näsi 050 561 3557 janne.nasi@armas.fi Marja Pulkki 050 494 7485 marja.pulkki@saunalahti.fi Urjala Pertteli Niemistö 0400 835 880 pertteli.niemisto@pp.inet.fi Simo Toivonen 040 562 4197 simo.toivonen@pp.inet.fi Uusimaa Yhdistys Puheenjohtaja Puhelin Sähköposti Sihteeri Puhelin Sähköposti Askola Helena Holm 040 523 0488 helena.holm@pp1.inet.fi Hannu Jääskeläinen 0400 496 994 hannu.jaaskelainen@pp1.inet.fi Helsingin seutu Jorma Pentikäinen 045 132 1937 jorma.pentikainen@fmi.fi Olli Uusi-Eskola 040 505 2732 uusi-eskola@kolumbus.fi Helsinki Esa Ala-Kantti 050 555 3712 esa.ala-kantti@op.fi Tuija Rantalainen 040 840 0850 tuija.rantalainen@mtk.fi Hyvinkää Markus Eerola 0400 489 350 markus.eerola@mtk.fi Eija Koski-Sipilä 019 470 023 eija.koskisipila@gmail.com Karjalohja-Sammatti Kirsi Ali-Alha 0400 522 516 kirsi.ali-alha@dnainternet.fi Päivi Seger 040 515 8867 paivi.seger@luukku.com Karkkila Raino Velin 040 717 4817 rainovelin@hotmail.com Hilkka Sorvari 040 591 3048 hilkka.sorvari@kolumbus.fi Lapinjärvi Kari Rantala 050 596 7090 karirantala@kolumbus.fi Marja-Leena Leuku 050 490 3581 marja-leena.leuku@luukku.com Lohjan seutu Jukka Lehtonen 0500 488 384 jukkalehtonen@gmail.com Pirjo Lehmusvaara 0500 617 785 pirjo.lehmusvaara@dnainternet.net Myrskylä Toni Forsman-Viita 040 525 6648 toni.viita@gmail.com Pentti Urhonen 019 614 815 pentti.urhonen@dlc.fi Mäntsälä Pekka Nummela 0400 715 231 pekka.nummela@msoynet.com Arja Seppälä 0400 180 718 arja.m.seppala@gmail.com Nummi-Pusula Jyri Mela 050 569 3350 jyrimela@dnainternet.net Liisa Marimo 0400 746 613 liisa.marimo@dnainternet.net Nurmijärvi Kallepekka Toivonen 050 564 7799 kallepekka.toivonen@mtk.fi Heli Rissanen 050 348 6104 heli.rissanen@kotikone.fi Orimattila Markku Koivisto 040 709 2451 markku.koivisto@proagria.fi Juhani Saharinen 0400 357 103 juhani.saharinen@pp.phnet.fi Pornainen Taneli Vuori 040 707 7616 taneli.vuori@luukku.com Terhi Niinikoski 0400 773 832 terhi.niinikoski@gmail.com Porvoo Tapani Koskela 0500 878 183 lunkila@gmail.com Jari Kupsu 0400 207 968 jari.kupsu@pp.inet.fi Pukkila Päivi Rusila 0500 936 274 paivi.rusila@gmail.com Anu Koivisto 040 592 9664 anu.koivisto@mtt.fi Tuusulan seutu Esa Heikkilä 0400 484 240 esaheikkila@elisanet.fi Juho Niemelä 040 742 2208 juho.h.niemela@gmail.com Vihti Eerikki Viljanen 050 525 2727 eerikki.viljanen@eduskunta.fi Marja Niemi 040 835 7852 marja66.niemi@elisanet.fi 9

VILJELIJÄ, Avenalla on sujuva viljakaupankokonaispalvelu. Ota yhteyttä! Keskustelemme mielellämme kanssasi vilja- ja öljykasvikaupasta Ylärivi: Kenneth Ahlqvist Johan Andberg Matti Koskela Juha Mikola Matti Hämäläinen Alarivi: Sari Tuominen Anne Perätalo Seija Uuskoski Hanna Ikävalko Andrea Landers Bror Staffas Ota itsellesi täysi hyöty viljakaupastayhteistyössä Avenan kanssa. Ota yhteys: Espoo Johan Andberg 010 402 2520 Seija Uuskoski 010 402 2525 Sari Tuominen 010 402 2314 Kouvola Kenneth Ahlqvist 010 402 2532 Anne Perätalo 010 402 2524 Pori Matti Koskela 010 402 2528 Salo Matti Hämäläinen 010 402 2535 Juha Mikola 010 402 2534 Vaasa Bror Staffas 010 402 2529 Viljakaupan ykköspaikka Katso kilpailukykyiset hintamme www.avenakauppa.fi Avena_MTK_Hame.indd 1 12.9.2011 10.18 MTK-sopimusasianajajien osaaminen käytössänne Asianajotoimisto Bützow Oy HELSINKI HÄMEENLINNA JYVÄSKYLÄ TAMPERE TURKU / www.butzow.com

Hyvinvoiva yrittäjä Maatalous on rakennusalan ohella kaikkein tapaturma-alttein toimiala. Työturvallisuutekee TULOSTA Seuraavat sivut käsittelevät työhyvinvointia monelta kantilta. Maatalousyrittäjän hyvinvointipalvelut ovat monipuolisia. Myel-vakuutusturva on kansainvälisestikin aivan ainutlaatuinen. Palvelut säilyvät parhaiten, kun MTK edunvalvojana niitä puolustaa ja kun yrittäjät myös käyttävät palveluita ahkerasti. Yhteiskunta tukee työväestön sosiaalisia etuuksia ja työhyvinvointia. MTK on edellyttänyt tasa-arvoista hyvinvoinnin mahdollisuutta myös jokaiselle maatalousyrittäjälle. Voimme tuottaa ruokaa ja palveluita muille vain silloin, kun itse voimme hyvin. Vaikuta omaan työhösi Tutkitusti tiedetään, että vaikuttamismahdollisuus omaan työhön lisää työhyvinvointia. Maatalousbyrokratia koetaan viljelijöiden keskuudessa samalla tavalla kuin työntekijä kokisi tekemisiä kyttäävän pomon: joku vahtii koko ajan selän takana. En saa tehdä työtä rauhassa enkä tehdä itsenäisiä päätöksiä omasta työstäni. Siksi on myös työhyvinvoinnin näkökulmasta perusteltua saada maatalouslomituksen sijaisapua MTK:n luottamustoimien ajaksi. MTK:n luottamustehtävissä puolustetaan talonpojan itsenäisyyttä ja tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat myönteisesti kaikkien maatalousyrittäjien työhyvinvointiin. Oikeus tällaiseen sijaisapuun oli vaakalaudalla menneenä kesänä. Koko järjestön rintamana toimien saimme säilymään MTK:n luottamustehtävien sijaisapuoikeuden. Ota välillä rennosti Kuntoremonttikurssi vai kylpyläloma? Kumpaakin nimitystä voi maatalousyrittäjien kuntoremontista käyttää, molemmat ovat oikeita. Tärkeää on oivaltaa, ettei kyseessä ole sairauden hoitamiseen tarkoitettu jakso, vaan ennaltaehkäisevä rentoutumis- ja liikkumisloma työhyvinvoinnin kohottamiseksi. Se on tarkoitettu kaikille työikäisille. Pääyhteistyökumppanimme kuntoremonttien järjestämisessä on Sokos-hotellien kylpylät. Lomaliitto ry:n toiminnan lakattua Kuntotestaus on kuntoremonttikurssin tärkeä osa. siellä ollut osaaminen siirtyi Sokos-hotelleille. Hyviä yhteistyökumppaneita ovat olleet myös Paavo Nurmi -keskus ja Lomayhtymä. Maatalousyrittäjien työn erityispiirteet on huomioitava myös kuntoremontin ohjelmassa. Kuntoremontteja tukevat sekä RAY että Kela. Kela-korvauksen saamiseksi tarvitaan työterveyshuollon lähete. Kylpylähotellissa vietetyn ohjelmallisen täysihoitovuorokauden hinnaksi jää yleensä vain muutamia kymmeniä euroja. Tärkeintä on kuitenkin työkyvyn edistäminen. Kuntoremontteja voit kysyä MTK-liitosta tai työterveyshoitajalta. Tuotantoeläinten hoito sitoo yrittäjän työhönsä joka päivä. Päätoimisen kotieläinyrittäjän tuettu lomaoikeus on silti etu, josta miltei kaikkialla muualla maailmassa vain haaveillaan. Samoin on laita sairausajan sijaisavulla, johon on oikeutettu myös kasvinviljely-yrittäjä. Ylipäänsä koko Myelturva on varsin kattava ja työhyvinvointia vahvasti tukeva. MTK:n ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan hyvä yhteistyö edistää Myel-turvan kattavuutta. Työterveyshuolto ehkäisee ja hoitaa Kuva: Miikka Pesola den parantaminen onkin tärkeällä sijalla työterveyshuollon tilakäynnillä. Työterveyshuollon sopimukseen voi ennaltaehkäisevän työn lisäksi liittää myös sairaanhoidon, jolloin siitäkin saa työterveyshuollon korvausjärjestelmän mukaisen Kela-korvauksen. Normaalit tilakäynnit ovat kokonaan maksuttomia. Yleensä työterveyshuollon kokonaiskustannus jää muutamaan kymmeneen euroon vuodessa, jonka voi vielä vähentää maatalousverotuksessa. Maatalouden työterveyshuollon liittymisaste on neljänkymmenen prosentin tienoilla. Etuihin nähden se on käsittämättömän alhainen. Myös sairausloman tai työkyvyttömyyseläkkeen haussa nimenomaan maatalouden tunteva työterveyshuolto on korvaamaton. Työterveyshuolto on hyvä auttaja myös silloin, kun omat voimat tuntuvat olevan vähissä. Kriisitilanteiden hoitoa on hyvä pohtia itsekseen etukäteen. Tämän lehden liitteenä jaettava maatilojen kriisivalmiusopas kannattaa käydä läpi ja panna talteen. Aslak-kuntoutus Aslak-kuntoutuksen tavoitteena on työkyvyn pitkäaikainen parantaminen ja työkyvyn säilyttäminen silloin, kun työkyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa. Kuntoutus on Kelan maksamaa ja sinne pääsee vain lääkärin lähetteellä. Ensiaskel on yhteydenotto maatalouden työterveyshuoltoon. Monet Aslak-kuntoutukset ovat alueellisia tai tietylle ammattiryhmälle kuten maatalousyrittäjille suunnattuja. Kuntoremonttikursseista poiketen maatalouden Aslak-kuntoutuksia järjestetään suhteellisen harvoin. Osasyy on yrittäjien vähäinen hakeutuminen kuntoutukseen. Etenkin ikääntyneen yrittäjän terveet työvuodet voisivat lisääntyä kuntoutuksella merkittävästi. Aslak-kuntoutuksen parhaita puolia on parhaiden yksilöllisten kuntoutumiskeinojen etsiminen. Kari Aikio Kirjoittaja on MTK Hämeen aluepäällikkö 12

Työurien pidentäminen katsotaan hallitusohjelmassa välttämättömäksi, koska elinajanodote on viime vuosina kasvanut arvioita nopeammin. Työolojen parantaminen ja yritystoiminnan kannattavuuden tukeminen auttavat yrittäjää jaksamaan työelämässä pidempään. Myös uusi hallitus on todennut tarpeelliseksi löytää pitkään haetut keinot työurien pidentämiseen. Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt pääsivät aiemmin yksimielisyyteen siitä, että 25 vuotta täyttäneen eläkkeellesiirtymisiän odotetta nostetaan vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen. Viime vuonna odote oli 60,4 vuotta. Toisaalta olisi löydettävä pitkäjänteisiä ratkaisuja niin yksityisten alojen kuin julkisen puolenkin eläkkeiden rahoittamisen turvaamiseen. Yksityisten alojen työeläkemaksuun kohdistuu lähivuosina kovia nousupaineita eläkemenojen kasvun vuoksi. Työuran pituus määräytyy työolojen mukaan Työura- ja eläkekeskusteluun tulisi saada uusi näkökulma esiin. Jos ei yritettäisikään pidentää työuria teknisin toimin ja loihtia tuottavuutta ruuvia kiristämällä, vaan kehitettäisiin työelämän laatua. Ensisijaisia keinoja ovat työhyvinvoinnin tukeminen ja ammatillinen kuntoutus sekä asenteisiin vaikuttaminen ja yleisen tietoisuuden lisääminen. Suomessa menetetään asiantuntija-arvioiden mukaan joka vuosi noin puoli miljoonaa työvuotta siksi, että sankat joukot poistuvat työelämästä ennen virallista eläkeikää. Työvoimakustannuksina menetys on noin 21 miljardia euroa. Vaikka työhyvinvointi ja jaksaminen mielletään usein niin sanotuiksi pehmeiksi asioiksi, ne ovat tosiasiassa ja lukujen valossa kivenkovia asioita. Koko työväestön yhdessä menetetyssä työvuodessa haaskataan kolme miljardia euroa vuodessa. Radikaali ajatus olisi, että ryhdytään tietoisesti luomaan työhön väljyyttä, joka parantaa työssä jaksamista, tukee terveyttä ja antaa mahdollisuuksia työn kehittämiseen. Samalla kohennettaisiin koko väestön elämänlaatua. Työhyvinvoinnilla turvataan laadukas alkutuotanto Työssä onnistuminen tukee jaksamista. Kuvassa Matti ja Ville Vinnikainen Forssasta. Työssä VOIMIA sen ruuantuotannon, eläinten hyvinvoinnin ja kestävän ympäristötyön perusta. Toimiva työterveyshuolto ja laadukkaat lomituspalvelut edistävät yrittäjien hyvinvointia, työssä jaksamista ja työurien pidentymistä. Siksi näitä on tärkeää kehittää edelleen. Laadukkaat lomituspalvelut ovat välttämättömiä joka viikonpäivä työhönsä sidotuille kotieläinyrittäjille. Hyvinvoinnin kannalta tärkeä työ- ja perhe-elämän yhdistäminen on maatiloilla työn sitovuuden vuoksi haasteellista. Nykyaikaisten maatilojen sekä perheiden tarpeet huomioivat lomituspalvelut edistävät maatilojen yrittäjien hyvinvointia. On muistettava, että hyvinvoiva yrittäjä jaksaa hoitaa myös eläimensä hyvin. Mikä vie arjen voimavaroja? Maatalousyrittäjien työssäjaksamisesta julkistettiin keväällä 2011 verkkotutkimus. Sen teetti Masto-hanke yhteistyössä MTK:n ja Melan kanssa. Tutkimuksen teemoja oli kolme. Osallistujilta kysyttiin avoimilla kysymyksillä, mikä tuo voimia arkeen ja mikä taas vie niitä. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa työkykyään. Vastaajia oli Työssään hyvinvoivat maaseutuyrittäjät ja kannattava tuotantotoiminta ovat suomalaionnistumisesta arkeen yhteensä noin 900 maatalousyrittäjää. Ylivoimaisesti suurin osa koki huolen toimeentulosta ja talouden tiukkuudesta raskaimmaksi asiaksi. Epävarmuus tulevasta, sairaudet ja loppumaton paperisota ovat osallistuneiden useimmin esiin tuomia voimavarasyöppöjä. Taloudellinen epävarmuus vaikeuttaa tulevien investointien suunnittelua. Kannattavuuden heikentyminen heijastuu siihen, että lomaan ja vapaaseen ei tunnu olevan varaa. Se uhkaa jaksamista ja vaarantaa jatkuvuuden. Vaikka maatalousyrittäjien työurien pidentämiseen pätevät kaikki samat seikat kuin muidenkin työssäjaksamiseen, nousevat taloudelliset seikat ja epävarmuus tulevasta ylitse kaiken muun. Työssäjaksamisen perusteet puuttuvat, ellei ole nähtävissä toiminnassa onnistumisia ja nimenomaisesti yritystoiminnan taloudellista kannattavuutta. Tästä näkökulmasta budjettiesityksen maatalouteen kohdistetut leikkaukset lyövät korville työurien pidentämistä. Timo Sipilä Kirjoittaja on MTK:n sosiaali- ja veropoliittisen ryhmän johtaja Kuva: Kari Aikio 13

Keskusteluissa nousee esiin asioita, joista voi tunnistaa omaa elämää tai yrittäjyyttä kuormittavia seikkoja - jakaminen auttaa jaksamaan. Hyvinvoinnin johtaminen on TAVOITTEITA JA PÄÄTÖKSIÄ Mitä hyvinvointi on? Yksi kuuluisimmista hyvinvoinnin määritelmistä kuuluu Ihminen voi hyvin kun kykenee tekemään työtä ja rakastamaan. Sanotaan myös, että hyvinvointiin tarvitaan elämyksiä. On hyvin yksilöllinen asia, minkä ihminen kokee elämykseksi. Toiselle se on kalareissu yksinään ilta-auringossa, jollekin kavereitten kanssa raveissa käynti, kolmannelle ulkomaanmatka läheisen ihmisen kanssa. Hyvinvoinnin johtaminen Nykyään puhutaan hyvinvoinnin johtamisesta. Monessa perheyrityksessä koetaan, ettei aika riitä hyvinvointityöhön ja hyvinvoinnin johtamiseen. Moni maatilojen ja maaseudun yrittäjä kuitenkin tekee tuota nimenomaista johtamistyötä nimeämättä sitä erikseen hyvinvoinnin johtamiseksi. Yhtenä esimerkkinä on vuodenkiertoon sopivien loma-aikojen suunnittelu. Tilan työmäärän hallinta Valitettavan usein maatiloilla päädytään lyhentämään suunniteltuja lomajaksoja, koska työtä on niin paljon. Työhyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää ottaa kokonaisvaltaiseen tarkasteluun tilan työmäärä - mitä keinoja yrityksessä on saada helpotusta työmäärään. Maatilalla on työtä kuin kinoksena kuvaa eräs nuori yrittäjä tilansa työmäärää. Osaaminen hyvinvoinnin kulmakivenä Sanotaan, ettei tietämättömyys poista ongelmia. Onnistuneen yrittäjyyden kannalta on tärkeää tunnistaa mitä osaa ja mitä ei osaa. Osaamattomuuden tunne myös syö voimavaroja. Hyvinvoinnin kannalta oleellista on tunnistaa oma osaaminen hyvin ja hankkia puuttuvaa osaamista yrityksen ulkopuolelta joko täydentämällä koulutuksen keinoin omaa osaamista tai ostamalla sitä ulkopuoliselta. Voimavarat tasapainossa Hyvinvointi on taloudellisten, henkisten ja fyysisten voimavarojen tasapainoa. Raha 14

ei tuo onnea, mutta taloudelliset huolet koettelevat hyvinvointia. Taloudellinen turvallisuus on merkittävä hyvinvointia edistävä asia. Henkistä hyvinvointia tuo vaikuttamisen mahdollisuus itseä, omaa elämää, yritystä ja ammattialaa koskeviin asioihin. Aktiivinen mukanaolo esimerkiksi kyläyhteisössä, etujärjestössä tai politiikassa luo hyvinvointia huolimatta siitä ajasta mikä yhteisten asioiden hoitamiseen kuluu. Osallisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne kantaa ja voimaannuttaa. Fyysisten voimavarojen merkitys maatalousyrittäjän työssä lienee itsestään selvyys. Tärkeää on työn vaatiman fyysisyyden lisäksi myös ylläpitää kuntoa ja nauttia liikunnan riemuista sekä yhdessä että yksin. Lenkkeily, palloilu tai kuntopiiri virkistää myös mieltä. Onnistumisen ilo voimavarana Onnistumiset työssä eivät synny tyhjästä. Ammattitaito ja osaaminen luovat pohjaa tuloksille ja onnistumisille. Maatiloilla koetaan myös yhteisöllistä työniloa, kun saadaan yhdessä vaikkapa sadonkorjuu päätökseen. Kotieläinyrittäjä kertoo kokevansa onnistumisen iloa kun saa terveen vasikan tai runsaan maitomäärän. Työ palkitsee tekijäänsä konkreettisin näkyvin tuloksin kun näkee kättensä jäljen. Kuormittavuuden tunnistamisen haaste Maatalousyrittäjän työ on perinteisesti ollut fyysisesti kuormittavaa ja fyysisiä kuormitustekijöitä osataan myös tunnistaa ja mitata. Niiden tekijöiden tunnistaminen, jotka kuormittavat henkisesti, on monesta syystä haasteellista. Olemme ihmisinä erilaisia ja koemme henkistä painetta erilaisista asioista. Moni maatalousyrittäjä tunnistaa henkisesti kuormittaviksi tekijöiksi valvonnat, ja etenkin ne, joista ei ilmoiteta etukäteen. Yrittäjän kokemus voi olla, että yhden valvontapäivän aikana mitataan koko elämänmittaisen yrittäjätyön arvostus, vaikka valvontaa suorittavan hallinnon näkökulmasta kysymys on kaikille tiloille tehtävistä lain määräämistä rutiinitoimenpiteistä. Hyvinvoinnin kannalta olisi erittäin tärkeää saada purettua keskustelun keinoin valvontaan liittyvät tunteet, ajatukset ja kokemukset vaikka yhteisen pöydän ääressä valvontaa tekevien henkilöiden kanssa. Yrittäjyyteen ja oman ammattisektoriin liittyvien asioiden jakaminen kanssakollegoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää henkisen kuormituksen tunnistamisesta. Vuorovaikutuksessa ja keskusteluissa nousee esiin kokemuksia ja tuntemuksia, joista voi tunnistaa myös omaa elämää ja yrittäjyyttä kuormittavia asioita. Jakaminen auttaa myös jaksamaan. ai, minustakin tuntui todella keljulta kun lasten kanssa Korkeasaareen suunniteltu lomapäivä peruuntui, kun tarkastaja ajoi aamulla pihaan tai aina, kun anoppi tulee ilmoittamatta ovesta sisään, koen, ettei meille ole perheenä omaa tilaa. Muutosvalmiuden merkitys Olemmeko valmiita kysymään itseltämme mitkä ovat tavoitteemme ja toiveemme? Jos ei uskalla esittää kysymyksiä, ei saa myöskään vastauksia. Hyvinvoinnin ja myös yrityksen taloudellisen menestymisen kannalta pitäisi ottaa aikaa ja pysähtyä miettimään, mitä asioita tilalla tehdään - onko nykyinen tilanne omien ja perheen tavoitteiden ja toiveiden mukainen. Tässä tarkastelussa yrittäjät törmää usein kysymyksiin: Mitä todella tahdon? Mihin haluan aikani käyttää? Mitkä asiat ovat työn ja yrittämisen lisäksi minulle tärkeitä? Näiden kysymysten vuoksi hyvinvoinnin johtamista ja perheyrityksen johtamista ylipäätään on hankala ulkoistaa. Tavoitteiden asettaminen ja päätösten tekeminen on keskeinen osa yrittäjyyttä. Miksi pysähtyminen ja keskusteluun antautuminen perheyrityksessä on sitten niin vaikeaa? Onko helpompi olla ulkopuolisen kanssa eri mieltä, kuin oman yrittäjäpuolison kanssa? Tässä voi olla yksi syy. Mutta yrityksen kehittymisen ja hyvinvoinnin kannalta asioita pitäisi pystyä myös kyseenalaistamaan. Vuoropuhelun merkitys on suuri - viisaus asuu yhteisessä päässä. Kun uskaltaa kyseenalaistaa asioita, asettaa kysymyksiä - saa vastauksia ja syntyy muutostoiveita. Muutostoiveet kannattaa laittaa tärkeysjärjestykseen ja myös järjestäminen taloudellisen merkityksen mukaan on tarpeellista. Konsultteja kannattaa käyttää ja tästä yhtenä esimerkkinä työterveyshuolto, josta voi saada työterveyshoitajan ja -lääkärin palvelujen lisäksi myös työpsykologin palveluja, joiden työnohjauksellinen tuki muutosprosessissa voi olla merkittävä sekä keskustelun avaajana, mutta myös omien tavoitteiden ja ratkaisujen löytymisessä. Hyväksy vain ratkaisuja, joihin sinä ja perheesi sitoudutte ja olette tyytyväisiä, totesi eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja ja maatalousyrittäjä Jari Leppä alustuksessaan MTK:n sosiaalipoliittisten toimijoiden koulutuspäivillä Jyväskylässä elokuun alussa. Tämä kirjoitus syntyi tuon alustuksen ajatusten innoittamana. Maire Lumiaho Kirjoittaja on lakimies MTK:n sosiaalija veropolitiikkaryhmässä Aktiivinen mukanaolo esimerkiksi kyläyhteisössä, etujärjestössä tai politiikassa luo hyvinvointia, sillä osallisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne antaa voimia. Kuva: Kari Aikio 15

Kuva: Kari Aikio lomahallinnon kanssa Usein tarvitaan ristiriita, jotta maatalousyrittäjä ja lomahallinto löytäisivät toisensa ja lomituspalvelu voisi kehittyä. Konflikti ei ole välttämättä kielteinen asia. Yrittäjän oikeuksien ja hallinnon velvollisuuksien pitää aina kohdata, tilan tuotannon ja lomituksen on pyörittävä. Mikäli tämä ei onnistu, pitää kysyä, mistä syystä tuntuu hankalalta. Onko syynä ehkä joku välejä jäytävä taustahistoria? Onko yrittäjä joskus kokenut tulleensa väärinkohdelluksi? Lähestyminen ja avoin suhtautuminen lomatoimeen voi olla yrittäjälle vaikeaa, jos välissä heijastelee selvittämätön ristiriita. Hallinnossa pitää tehdä lujasti töitä yrittäjän vakuuttamiseksi siitä, että häntä kuunnellaan ja häntä autetaan. Kokemus on osoittanut keskustelulle ja aidolle välittämiselle olevan aina tilausta. Syyllisten nimeäminen ja menneiden kaivelu ei ole kenenkään etu. Aikaisemmin yhdessä aikaansaatu kielteinen tilanne saadaan vain yhdessä puretuksi. Seuraavassa on muutamia käytännön esimerkkejä lomahallinnon ja yrittäjän välisistä konfliktitilanteista. Yrittäjä peruu lomituksen Lomitusjärjestelyt on yrittäjän kanssa sovittu ja lomittaja on saanut vahvistetun työvuoroluettelon tietoonsa. Yrittäjä ilmoittaa paria päivää ennen lomituksen alkua, että peruu koko lomitusvarauksen. Syitäkin löytyy, kun lomittajista juuri kukaan ei osaa, ei ole luotettava ja ainakin tämä hänelle tarjottu lomittaja on kuulopuheiden mukaan ammattikuntansa rupusakkiin lukeutuva. Ei millään riitä uskallusta jättää yritystä hänen hoitoonsa, ja Näitä tapauksia tulee harvoin, mutta ne pitää kokea hälyttävinä hallinnossa. Aina ei kaiketi ole kysymys lomittajan sopimattomuudesta, väärästä ajankohdasta tai mistään muusta uskottavasta selityksestä. Lomasta kieltäytyminen on selkeä viesti yrittäjän väsymisestä. Hän ei enää osaa irrottautua työstään, tuntee itsensä korvaamattomaksi ja kieltäytyy avusta. Neuvottelutaito nousee arvoon arvaamattomaan. Yrittäjä on saatava uskomaan, että työstä irrottautuminen koituu hänen parhaakseen. Ehdotetaan edettävän sovitun mukaisesti. Lomittajastakin yrittäjän kannattaisi luoda mielipide ihan itse omaan kokemukseen perustuen, eikä kannattaisi uskoa kuulopuheita. Takuuvarmasti tilanteen saisi takalukkoon, jos hallinnossa vastattaisiin, että teille on suunniteltu lomitus ja siihen varattu kelpoisuusehdot täyttävä lomittaja. Lomapäivänne katsotaan niiltä osin pidetyiksi. Näin toki olisi mahdollisuus ja jopa oikeus menetellä, mutta ketä se palvelisi? Epätasa-arvon kokemus Yrittäjä saattaa kokea, ettei lomituspalveluja jaeta tasapuolisesti. Hallinto suosii tiettyjä yrittäjiä ja toiset jäävät paitsioon. Ainakin luottamustoimissa toimivat yrittäjät ovat paremmassa asemassa ja maan hiljaiset jäävät vaille palveluja. Hallinnossa on pystyttävä todentamaan tasapuoliset lomituspalvelut. Yrittäjän lomitustarvetta ei mitata sillä, onko hän niin sanottu tuloksen tekijä vai ei. Ammatin sitovuus on kaikille sama, olkoon eläimiä ainoastaan lomaoikeuteen tarvittava minimimäärä tai useita satoja. Erityyppisten tilojen palvelujen toimivuus on hallinnossa mietittävä ennakkoon siten, että palvelu istuu yrittäjän arkipäivään oikealla tavalla ja tasapuolisesti jakautuen. Yrittäjä ei enää jaksa Vaikeuksiin ja jaksamisongelmiin voi ajautua myös yrittäjä, kenen ei milloinkaan ole tarvinnut turvautua edes naapuriapuun lomituksesta puhumattakaan. Hän on aina ollut oman onnensa seppä, itsellinen talonpoika, kunnes ei enää jaksa. Lomitusta pyydetään apuun. Lomituskohde on hallinnolle vieras, se koetaan ehkä sulkeutuneeksi ja hyvinkin omaperäiseksi. Palveluntarve on kuitenkin ilmennyt ja tilanteeseen on mentävä. Onneksi urheilumieltä omaavia lomittajia joukosta löytyy ja näistäkin tilanteista yleensä selvitään kunnialla. Eikö tieto tarjolla olevasta lomaoikeudesta tavoita kaikkia yrittäjiä? Vai sivuutetaanko se tarpeettomana ja vasta tosipaikan tullen otetaan käyttöön? Joskus vasta naapurin tai jonkun sidosryhmään kuuluvan kautta saadaan lomitustarve tietoon. Tämä kaiketi lienee se vaikein tie lomituspalvelujen käyttäjäksi, pakon sanelema tilanne. Lomittaja sairastuu Tuttu ja turvallinen, yrittäjän hyvissä ajoin varaama lomittaja sairastuu ehkä pitkäksi aikaa. Yrittäjän pettyminen on itsestään selvää. Hän saattaa jopa syyttää hallintoa palvelun toimimattomuudesta, kieltäytyen silti toisesta lomittajasta. Yrittäjä ilmoittaa tekevänsä työt mieluummin itse. Hallinnossa tiedetään yrittäjän jaksamisen olevan tiukalla. Mitä työnjohto voi tilanteessa tehdä? Parhaalla tahdollakaan ei pysty miellyttämään kaikkia, mutta silti huoli yrittäjän jaksamisesta jää päälle. Luottamus pitää ansaita Perimmäinen syy yrittäjän ja lomahallinnon väliselle ristiriidalle voi olla mikä tahansa, näkymätön, kuulumaton, tiedostamaton. Avuntarvetta, avuntarjoamista, avunhakemista se ei kuitenkaan saa estää. Luottamusta ei voi ostaa, se pitää ansaita. Hallinnon on pysyttävä helposti lähestyttävänä ja ehdottomasti sanansa pitävänä. Yhteiseen suuntaan pyrittäessä pitää tehdä joustoja ja vastaantuloja. Onnistumisen tuloksena löytyvät taito, kyky ja ymmärrys asettua toisen ihmisen asemaan vaikeuksissa. Salme Pesonen Kirjoittaja on Sysmän lomitusyksikön lomituspalveluohjaaja 16

APUA KRIISITILANTEIDEN ennakointiin Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela on julkaissut kaksi uutta esitettä: Varhaisen välittämisen malli maatalousyrittäjille ja Jos taivas putoaa - toimintaohje kriisitilanteessa. Viimeksi mainittu jaetaan tämän lehden liitteenä. Esitteet on tuottanut Kasvua Hämeessä -teemaohjelmaan kuuluva Osaamisverkostohanke. Esitteiden työstämiseen on osallistunut laaja joukko maatalousyrittäjien yhteistyökumppaneita, muun muassa MTK Häme, Mela, Hämeen alueen meijerit, kuntien maatalous- ja lomahallinto, työterveyshuolto, eläinlääkärit, ProAgria Häme, kirkko ja maaseudun tukihenkilöverkko. Erityisasiantuntijana on toiminut psykologi Pirkko Lahti. Varhaisen välittämisen malli Varhaisen välittämisen malli on tarkoitettu tukemaan maatalousyrittäjiä työssä selviytymisessä. Esitteestä löytyy työkaluja auttamiseen ja toisista huolehtimiseen. Jokaisen on hyvä pohtia, miten toivoo itseään kohdeltavan, jos sairaus tai taloudelliset vaikeudet vievät voimat eikä itse jaksa hakea apua. Maatilalla käy eri yhteistyökumppaneita, ystäviä ja läheisiä, jotka voivat havaita, etteivät kaikki yrittäjän asiat ole kunnossa. Silloin on tärkeää ottaa asia puheeksi ja sopia toimenpiteistä yhdessä yrittäjän kanssa. Avoin ja hienotunteinen keskustelu synnyttää luottamusta. Keskustelua on hyvä käydä jokaisen tilan yrittäjän kanssa henkilökohtaisesti. Tavoitteena on löytää apua ongelmien hoitumiseksi. Jos yrittäjä kuuluu työterveyshuoltoon, yhteydenotot työkykyyn liittyvissä ongelmissa voidaan ohjata sinne. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta tulisi ilmetä, miten työkykyä uhkaavissa tilanteissa toimitaan. Sovitut toimenpiteet on hyvä kirjata paperille, niin ne eivät pääse unohtumaan. Kenenkään selän takana ei saa toimia, vaan yrittäjältä on ehdottomasti kysyttävä lupa asioiden hoitamiseen. Yhdessä sovittujen toimenpiteiden seuranta on tärkeää ja välttämätöntä. Näin varmistetaan parhaiten avun saaminen. Varhaisen välittämisen malleja on tuotettu työpaikoille ja yrityksiin. Uusi esite pyrkii vastaamaan maatalousyritysten tilanteisiin ja tarpeisiin. Jos taivas putoaa, miten toimitaan kriisitilanteessa Toimintaohjeen tavoitteena on havahduttaa maatilaa ja sen yrittäjiä etukäteen varautumaan kriisitilanteisiin. Esite sisältää esimerkkitapauksia, joiden avulla yrittäjä hahmottaa kriisin vaiheita ja toimintatapoja. Kaikkia kriisitilanteita ei voi ennakoida, mutta esitteessä kerrottuja toimintamalleja voi soveltaa eri tilanteisiin. Monet yritykset ovat varautuneet valmiussuunnitelmin erilaisiin kriisitilanteisiin. Myös esimerkiksi jokainen koulu on joutunut työstämään toimintaohjeet kriisitilanteita varten: kuka johtaa toimintaa ja miten. Varautuminen etukäteen turvaa järkevän toiminnan uhkaavassa tilanteessa. Myös maatilalla on tärkeää kriisitilanteen varalta määrittää etukäteen vastuut yritystoiminnan johtamisesta ja varmistaa yrittäjien jaksaminen ja toiminnan jatkuvuus. Esimerkiksi tulipalon varalle on laadittava pelastussuunnitelma, josta selviää, miten toimitaan tulipalon sattuessa. Nyt tehdystä toimintaohjeesta löytyy tietoa sekä ihmisiin että tuotantoon liittyvistä auttajatahoista. Tarkoitus on, että yrittäjä täydentää tietoja oman paikkakunnan puhelinnumeroilla ja varahenkilöiden yhteystiedoilla. Tiedot on hyvä päivittää säännöllisesti. Esimerkiksi karjatilalla yrittäjä voi sairastua äkillisesti eikä lomittajaa ole heti saatavilla. On tärkeää nimetä henkilö, kuka pystyy lypsämään lehmät aamulla, jos yrittäjä yöllä vaikkapa halvaantuu. Maatilayrityksen menestyksellinen johtaminen on vaativa tehtävä. Se vaatii pitkäjänteistä toiminnan suunnittelua, töiden organisointia ja tuotantotoiminnan jatkuvaa laadun parantamista. Yrittäjä on maatilansa tärkein voimavara. Parasta riskienhallintaa on omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Uudet esitteet on tuotettu yhteistyössä monien eri toimijoiden kesken. Toivottavasti niistä on hyötyä niin yrittäjille kuin yhteistyökumppaneille ja kaikille, jotka haluavat toimia yrittäjän hyvinvoinnin parhaaksi. Esitteitä voi tilata maksutta Melan postituksesta. Sirpa Havu Kirjoittaja on Melan asiantuntija Kuva: Kari Aikio 17

SERTIFIOITU ORGANISAATIO Agrimarket ammattilaisen valinta Tilasi pysyy pystyssä vain, jos sinäkin pysyt. www.agrimarket.fi Räätälöi itsellesi sopiva Maatilayrittäjän Omaturva. Sen avulla suojaat tilasi talouden ja oman sekä perheesi toimeentulon, jos joudut yllättäen pidemmälle sairauslomalle tai työkyvyttömäksi. MTK:n jäsenenä saat lisäksi tuntuvat edut. Lue lisää: tapiola.f i /myomaturva tai kysäise omalta edustajaltasi. Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola ja Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola Kuva Plugi Oy Pidä pyörät pyörimässä Lammin Säästöpankin palveluratkaisuilla Asiantuntija palveluksessasi. Ota yhteyttä! Ilkka Hyväri Pankinjohtaja, varatuomari Puh. 040 527 9340. Hattula Hausjärvi Hyvinkää Hämeenlinna Klaukkala Lammi Nurmijärvi Riihimäki Tuulos Tuusula Puh. 010 441 7000, www.saastopankki.fi/lamminsp ISO 9001 Miten lisäät euroja itsellesi? Tiedätkö mitä asioita kehittämällä parannat tulosta? Sijoitus tuloksen laskentaan ja analysointiin kannattaa. Saat todellisen kuvan tilasi rahoituksesta, kannattavuudesta ja maksuvalmiudesta. Tiedät millä tuotoilla ja panoksilla on merkitystä tuloksen kannalta. www.proagria.fi/talouspalvelut Ota yhteyttä ProAgria Häme Osmo Piekkari, puh. 020 747 3010 ProAgria Uusimaa Juha Helenius, puh. 020 747 2503 ProAgria Menestyksen mahdollisuuksia ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton laatujärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. Tiedät yrityksesi talouden Tiedät miten parannat tulosta Tiedät mihin keskityt

Kaatua voi paitsi ihminen, myös traktori. Painava irtotavara ohjaamossa on aina vaarallista. Järeä kettinki koukkuineen painaa kymmeniä kiloja. Joka kolmas maatalouden TYÖTAPATURMA on kaatuminen Kuva: Kari Aikio Noin joka kolmas maatalouden työtapaturmista johtuu kaatumisesta, putoamisesta tai liukastumisesta. Tällaiset tapaturmat ovat seurauksiltaan vakavia ja niistä aiheutuukin lähes 40 % kaikista työkyvyttömyyspäivistä. Tyypillisiä kaatumistapaturmissa saatuja vammoja ovat ruhjeet, venähdykset sekä murtumat. Ne vaativat keskimäärin 48 sairauspäivää. Maatilan työt vaativat liikkumista, joten kaatumistapaturmien riskin pienentäminen on välttämätöntä. Pidä kulkutiet, portaat ja tikkaat hyvässä kunnossa. Ovatko kulkureitit kunnossa? Lähdin asuinrakennuksesta navettaan, kun liukastuin pihamaalla. Kaaduin nilkan päälle. Se vääntyi. Seurauksena oli nilkan murtuma. Kaatumistapaturmat aiheutuvat etupäässä talviajan liukkaudesta. Jäinen kulkutie, johon on satanut pakkaslunta, on todella riskialtis. Myös nollakelin aikaan sattuu paljon vammautumisia. Hyvä kulkuväylien kunnossapito on välttämätöntä, vaikka liukastumisia ei voisi kokonaan välttää. Tuotantorakennusten sisällä yleisimmät vaaranpaikat ovat kulkuväylillä. Märkä ja likainen kulkuväylä tai liukas ruokintapöytä ovat vaarallisia. Kulkuväylät on syytä pitää puhtaina. Lakaisukonetta tai harjaa on käytettävä säännöllisesti. Käytävän pintamateriaalin on oltava karhea, esimerkiksi betonipinta. Kuljetusreittien tulee olla samassa tasossa. Mikäli tämä ei ole mahdollista, on kuljetusten helpottamiseksi tehtävä luiskat. Portaat Kompastuin kuivurin rappusissa ja löin ranteeni maahan. Paikoissa, joissa liikutaan jatkuvasti, pitää olla portaat. Tikkaita kannattaa käyttää vain kohteissa, joissa liikutaan satunnaisesti. Portaat on mitoitettava riittävän suuriksi. Niiden leveyden on oltava vähintään 60 senttimetriä. Suositusten mukaan askelman nousu ei saa olla yli 20 senttiä ja etenemän on oltava vähintään 20 senttiä. Sopiva kaltevuus on 30-35 astetta. Suojakaide on tehtävä aina, jos portaissa on vähintään neljä askelmaa. On hyvä, jos suojakaide on vähintään metrin korkuinen. Se on rakennettava tukevaksi, jotta siitä olisi paras mahdollinen hyöty. Lasten putoamisten estämiseksi suojakaiteet kannattaa rakentaa niin, ettei suojakaiteen ja porrasaskelman välistä pääse putoamaan. Tikkaat Olin siivoamassa konehallia. Seisoin siirrettävillä A- tikkailla. Laskeutuessani alas portailta astuin ohi ja putosin. Nilkka murtui. Tikkaita kannattaa käyttää vain lyhytaikaisiin, kertaluonteisiin töihin, kuten lamppujen vaihtoon. Niitä ei saa käyttää työalustana. Jos työ kestää pidempään, on tikkaiden asemesta käytettävä työtelinettä. Tarvitsetko tasotikkaita vai nojatikkaita? Tasotikkaita nimitetään myös A-tikkaiksi. Ne sopivat sekä sisä- että ulkokäyttöön. Nojatikkaita on useita malleja, sekä yksiosaisia että jatkettavia. Jatkotikkaat ovat kätevät, kun tarvitaan pitkiä tikkaita. Ne on helppo säilyttää varastossa ja ottaa tarvittaessa käyttöön. Seuraavaksi on syytä miettiä tikkaiden kokoa ja ulottuvuutta ja sitä, kuinka korkeat tikkaat tarvitset. A-tikkailla turvallinen työskentelykorkeus on tikkaiden korkeus +120 senttimetriä. Esimerkiksi, jos varaston palanut loisteputki on 2,5 metrin korkeudella, turvallisen A-tikkaan tason korkeus on 130 senttimetriä. Nojatikkaiden tulee ulottua noin metrin yli räystään tai tason reunan. Tikkaiden sopiva nousukulma on 75 astetta ja sopiva pienojen väli noin 280 milliä. Tikkaiden käyttö Aseta tikkaat tukevalle alustalle oikeaan nojakulmaan, jotta ne eivät liu u ja kaadu. Käytä tarpeen mukaan liukuesteitä ja tikkaiden yläpäässä kaatumisen estäviä laitteita. Tikkaiden liukuesteet kannattaa pitää kunnossa. Joihinkin tikkaisiin on saatavissa lisävarusteena leveämpi tukijalka sekä seinätuki, jotka varmistavat tikkaan tukevuutta. Tikkaisiin on saatavissa myös jää- ja maapiikkejä liukuesteiksi. Kolmanneksi ylimmäinen piena on vielä turvallinen. Sitä ylemmäksi ei kannata kiivetä. Älä koskaan jatka tikkaita millään liikkuvalla telineellä Puutikkaan lahoamisen näkee selvästi, mutta myös alumiinitikkaiden kanssa on oltava olla tarkkana. Suola ja kemikaalit voivat haurastuttaa alumiinin muutamassa vuodessa. Korjaa tai hävitä vialliset tikkaat. Älä koskaan tee väliaikaista korjausta. Erkki Eskola Kirjoittaja on Melan asiantuntija 19

TAPAHTUMIA VILJELIJÖILLE, TERVETULOA! ÖLJYSTÄ EROON VILJANKUIVAUKSESSA 10.10.2011 klo 9.00 15.30 Koulutusta hakkeella, pelletillä tai oljilla toimivista viljankuivureista ja kuivureiden energiansäästömahdollisuuksista. Koulutuspäivä Pelto-Paturin siemenviljatilalla Turengissa. Tilalla on käytössä biokuivuri, johon päivän aikana tutustutaan. Koulutuksen hinta 10 Bonusta jopa 5% Muista myös maksutapaetu 0,5% Asiakkaidensa omistama HYVINKÄÄN ENERGIAMESSUT Hyvinkään uudella kaupungintalolla, vanhalla villatehtaalla, Kankurinkatu 4-6 Tervetuloa messuille, ei pääsymaksua! 11.10.2011 klo 14.00 20.00 ENERGIARATKAISUJA MAASEUDULLE Hyvinkään kaupungintalolla esittäytyvät uusiutuvan energian yhdistykset ja yritykset. Messujen teemana on erityisesti maaseudulle ja maatiloille soveltuvat energiaratkaisut. Tilaisuuden avaa klo 14 Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä. Tasatunnein on luvassa asiantuntijapuheenvuoroja ja tietoiskuja mm. aurinkoenergiasta, tuulivoimasta ja energiansäästöstä. Kaupungintalon pihalla on mahdollisuus tutustua itse rakennettuun hakkeella toimivaan biokaasuautoon. Paikalla on myös energianeuvoja ja ilmastokokki. 12.10.2011 klo 13.00 16.00 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN ENERGIAMESSUT Hyvinkään kaupungin energiamessut kouluille ja päiväkodeille energiansäästöstä ja kierrätyksestä. RETKI ENERGIAOMAVARAISELLE MAATILALLE 14.10.2011 Retki Erkki Kalmarin maatilalle Laukaalle, jossa toimii biokaasulaitos ja biokaasun tankkausasema. Biokaasua käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon ja myydään liikennepolttoaineeksi. Lähtö klo 8 yhteisellä bussikuljetuksella Hyvinkäältä, os. Uudenmaankatu 22. Retki ja bussikuljetus ovat osallistujille maksuttomia. Retkelle mahtuu mukaan 25 viljelijää. MILLAINEN ON HYVÄ KONEHALLI? 10.11.2011 klo 9.00 15.30 Juuremme ovat syvällä mullassa Lähivakuutus on johtava maa- ja metsätalouden vakuuttaja Suomessa. Syykin on selvä. Kun on juuret maaseudulla, ymmärtää jo puolesta sanasta, mistä maa- ja metsätalousyrittämisessä on kyse. Ota yhteyttä, juodaan kuppi kahvia ja rupatellaan. Lähivakuutus Uusimaa Edullinen palvelupuhelin 010 19 2623 www.lahivakuutus.fi Mitä tulee huomioida uutta konehallia rakentaessa, mitä vanhaa hallia korjatessa ja miten vanhasta tuotantorakennuksesta saa hyvän konehallin? Koulutus pidetään Mattilan tilalla Hikiällä. Koulutuksen hinta 10 Lisätietoja ja ilmoittautuminen tapahtumiin Sonja Pyykkönen p. 040 752 5421 sonja.pyykkonen@hamk.fi Leena Vilkka p. 050 574 9207 leena.vilkka@hamk.fi uusimaaseutu.fi nylandsbygd.fi Koulutukset järjestää: Uudenmaan maatalousyrittäjien koulutushanke Uudenmaan maaseudun ja uusiutuvan energian tiedotushanke

Tehokkuus Turvaa Tulevaisuuden Lihantuottajan paras turva nyt ja tulevaisuudessa on omissa käsissä oleva kustannustehokas teollisuus. Atria on Itikka osuuskunnan ja Lihakunnan tuottajien tulevaisuuden tae. Siksi Atrian kilpailukyvystä on huolehdittava herkeämättä. Nyt on aika investoida naudan teurastukseen. Vuoden 2012 lopussa meillä on käytössämme nykyaikaisin ja tehokkain nautateurastamo koko Pohjoismaiden mittakaavassa. Atria on varma markkinakanava, joka on sitoutunut kotimaiseen lihaan. Atria tytäryhtiöineen on myös vastuullinen toimija, joka kantaa mallikkaasti yhteiskuntavastuunsa ja huomioi omissa toiminnoissaan myös eläinten hyvinvoinnin. Itikka osuuskunta ja Lihakunta tarjoavat tuottajilleen monia rahanarvoisia etuja. Lisänä Atria-ketjun vahvuudet: A-Rehu tarjoaa edulliset ja tuottavat rehuratkaisut. A-Kauppa toimii netissä kellon ympäri. AtriaNauta, AtriaSika ja AtriaSiipi ovat tuottajan vahva kumppani arjen työssä. Lisätietoa puhelimitse 020 472 7111 tai www.atrianauta.fi, www.atriasika.fi, www.a-rehu.fi www.itikkaosuuskunta.fi, www.lihakunta.fi

Liitto vaikuttaa MAANKÄYTTÖÖN Maankäytön suunnittelu on maanomistajalle aina vakava paikka. Esimerkiksi kaavoituksessa yhteiskunta suunnittelee yksityisen omaisuuden käyttöä. Vaikutusaika on kymmeniä vuosia eteenpäin, joten maanomistajien edunvalvonnan on oltava tarkkana ja ajoissa liikkeellä. Asutuskeskusten läheisyydessä maankäyttöön haluavat vaikuttaa monet muutkin kuin maanomistaja itse. Maa- ja metsätalouden työt aiheuttavat usein melua, joskus myös hajua, kun lantaa levitetään pelloille. Töiden tekemistä tai ainakin niiden ajankohtaa halutaan rajoittaa. Toisaalta on paineita käyttää yksityismaita virkistyskäyttöön. Maa- ja metsätalousvaltaisissa kunnissa tilanne on kaupunkeja helpompi, sillä yrittäjien merkitys veronmaksajina ja ympäristön hoitajina ymmärretään. Yhdistys kuuntelee kunnassa Koko MTK:n vahvuus vaikuttajana perustuu monitasoiseen organisaatioon. Voimme tarjota vastinparin ja tasaveroisen neuvottelukumppanin sekä kunnallisille, maakunnallisille että valtakunnallisille päättäjille. MTK-yhdistys vaikuttaa kunnassa sekä suoraan omalla toiminnallaan että epäsuorasti kunnallisten luottamushenkilöiden kautta. Riittävä määrä maanomistajia kunnanvaltuutettuina selkeyttää kunnan näkemystä maa- ja ympäristöpolitiikan kysymyksissä. Kun tarvitaan suurempaa voimaa, voi MTK-yhdistys käyttää vaikutusvaltaansa ottamalla julkisesti kantaa tai kutsumalla päättäjiä neuvonpitoon. Liitto mahdollistaa maakunnassa Omille maille osuvat kaavamerkinnät on syytä selvittää. Kaavan vaikutus selviää parhaiten, kun varaa tapaamisajan kaavoittajan juttusille. Kuntiin erilaiset maankäytön puitteet siirtyvät maakuntatason kautta. Esimerkiksi maakuntakaavalla on paljon vaikutuksia kuntien maa-alueiden käyttöön. Kunnille pitää jäädä riittävän väljät raamit omille päätöksilleen. On esimerkiksi parempi, ettei maakuntakaavassa tavoitella yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Kunnille tämä aiheuttaisi vaikeuksia, sillä niiden vahvuus ja keskeinen vetovoimatekijä on juuri maaseutuasuminen. MTK-liitto on mukana maakuntatason työryhmissä ja ottaa kantaa pyydettäessä sekä pyytämättä. Keskusliitto vaikuttaa valtioon Lainsäädäntö rajoittaa ja mahdollistaa yksityismaiden käyttöä yhteiskunnan tarpeisiin. Keskeinen on esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslaki. Lainsäädännön kautta tulevat myös korvausvelvollisuudet yksityisen maaomaisuuden julkiskäytöstä tai yksityisen käytön rajoittamisesta. Maankäytön suuret linjat luodaan pääkaupungissa. MTK-keskusliiton tärkeitä yhteistyökumppaneita ovatkin esimerkiksi ministeriöiden virkamiehet ja eduskunnan valiokunnat ja työryhmät. Näissä keskusliiton asiantuntemusta todella arvostetaan. Esimerkki kunnallisesta vaikuttamisesta Hattulan kunnassa ollaan muodostamassa oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Kunnassa on ollut olemassa vastaava, mutta vain kevyesti ohjaava oikeusvaikutukseton kaava. Kunta haluaa nyt varautua tulevaisuuteen luomalla itsensä näköisen kaavan, joka turvaa tilannetta myös mahdollisissa kuntaliitoksissa. Osayleiskaavalla haetaan ohjaavuutta asemakaavan tekemiseen. Se ohjaa myös muutostöitä, jos joku hakisi muutosta jo olemassa olevaan asemakaavaan. Kaavoituksen vaikutuksen ajatellaan ulottuvan parinkolmenkymmenen vuoden päähän. Maanomistajan kannalta on merkittävää, että alueella on hiljattain tehty suojeltavien kohteiden kartoitusta. Niitä on paljon ja 22

kaavamerkinnät huomioivat ne. MTK Hattulan-Kalvolan yhdistys päätti ottaa asioista kunnolla selkoa ja kutsui koolle kunnan virkamiehiä maanomistajien kuultavaksi. Mukaan pyydettiin myös maankäyttöasioiden ekspertti Markku Tornberg MTK-keskusliitosta ja alueen MTK-liiton edustaja. Markku Tornberg muistutti, ettei kaavalla saa museoida ihmisten omaisuutta. Maaseutuelinkeinon kehittämistä ei pidä tällä tavoin rajoittaa. Väärät kaavaratkaisut voivat myös tulla kunnalle kalliiksi, sillä kaavan aiheuttamista yritystoiminnan haitoista voi kaavan toimeenpanija olla korvausvelvollinen. Kunnan päättäjien on todella hahmotettava, mistä he ovat päättämässä. Maanomistajien viesti tuntui menevän perille, sillä samoilla linjoilla oli myös Hattulan kunnanjohtaja, entinen maa- ja metsätalousministeri Martti Pura: kunnanvaltuutettujen on käytettävä valtuuksiaan. Samoin paikalla ollut tekninen johtaja Janne Teeriaho vakuutti olevansa neuvotteluissa nimenomaan kuntalaisten puolella. Alueella maata viljelevä Eero Lotti toi esiin molemminpuolisen sitoutumisen tärkeyden. Maanomistaja ei voi siirtää maitaan naapurikuntaan, vaikka kuinka mieli tekisi. Kaavan vaikutus pihapiirissä Aluetta kaavoitettaessa tulisi jokaisen maanomistajan selvittää, mitä juuri heidän mailleen tehty kaavamerkintä tarkoittaa. Tämä selviää kaavaselosteesta. Esimerkiksi SR-merkintä tarkoittaa suojeltua rakennusta. Entä jos tällainen merkintä osuu maatilan talouskeskuksen alueelle? Saako silloin esimerkiksi rakentaa mitään uutta? Kysymys on akuutti varsinkin, jos kaavamerkinnän perässä on vielä /S, joka tarkoittaa rakennustaiteellisesti tai maisemallisesti arvokasta ympäristökokonaisuutta. MA-merkintä tarkoittaa maisemallisesti arvokasta peltoaluetta, joka tulee säilyttää rakentamattomana. On helppo ymmärtää, ettei alueen keskelle saa rakentaa eikä aluetta saa metsittää. Mutta saako alueen laidalle rakentaa? Kunnalla on alueellaan kaavoitusmonopoli ja se ratkaisee nämä kysymykset omalla alueellaan. Maanomistajan tulisi mieluiten varata aika kaavoittajan juttusille. Yleensä kaavoitustyö teetetään kaavasuunnitteluun erikoistuneella konsulttitoimistolla. Henkilökohtaisessa tapaamisessa kaavan vaikutus selviää parhaiten. Kaavamuistutus on syytä aina jättää kirjallisena. Entä jos maanomistaja ei kaavan seurauksena voi käyttää maataan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla? Silloin kunta on kaavan toimeenpanijana korvausvelvollinen. Vasta voimaan tulleen lakimuutoksen ansiosta maanomistajan kannattaa aiempaa herkemmin hakea korvausta haitalliseksi kokemastaan kaavasta. Aiemmin maanomistajalla oli riskinä joutua maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut, mikäli häviää tekemänsä kanteen. Nyt mikäli maanomistajalla katsotaan olevan asiallinen syy selvittää korvausvelvollisuus, ei siis kiusantekotarkoitus, niin kaavan toimeenpanija (valtio tai kunta) on maksumiehenä oikeuden päätöksestä riippumatta. Kari Aikio Kirjoittaja on MTK Hämeen aluepäällikkö Sopimusviljelyn edelläkävijä Olosuhteet vaihtelevat, mutta yksi pysyy: Raisio on varma ja luotettava vaihtoehto aina, kun etsit asiantuntevaa kumppania viljakauppaan. Sopimusviljelijänä saat kilpailukykyisen hinnan, luotettavat analyysit ja uusimmat lajikkeet. Satosi parhaaksi kylvöstä myyntiin myös huomenna. www.raisio.com/viljat 23

Keväällä 2002 Lipposen toinen hallitus työsti viimeistä vuottaan ja valmistautui jo seuraaviin vaaleihin, kun hauholainen maanviljelijä ja valtiotieteen maisteri Jari Koskinen kutsuttiin luotsaamaan maa- ja metsätalousministeriötä. Merkittäviä maatalouteen vaikuttavia ratkaisuja ei silloin ollut tekeillä ja valtiontalouden tilanne oli varsin hyvä. Nyt toista kertaa samalle ministerinpallille valittu Jari Koskinen luonnehtii tilannetta hyvin erilaiseksi. Meillä on yleiseurooppalainen valtiontalouden alijäämä ja sen mukaiset säästötarpeet. Siinä on ministerille haastetta kerrakseen, sillä ala tarvitsisi mieluumminkin lisärahoitusta. Hallituskaudella ratkaistaan Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan uudistus ja Etelä-Suomen kansallisen 141-tuen jatko. Arvaamaton Euroopan taloustilanne Syksyllä 2009 Jari Koskinen muutti Lontooseen ja ryhtyi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (ERBD) johtokunnan jäseneksi. ERBD elvytti edellisestä finanssikriisistä toipuvan Euroopan taloutta muun muassa pääomittamalla pankkeja. Nyt kukaan ei osaa sanoa, mihin valtioiden talousongelmien kärjistyminen johtaa. Suhdanteet vaikuttavat Suomeen erityisen voimakkaasti, koska taloutemme on vientivetoinen. Onneksi omat pankkimme ovat terveellä pohjalla, kuten uudet pankkien stressitestit osoittivat, Jari Koskinen sanoo. Kreikka-seikkailun vaikutukset Suomalaiset ovat toistelleet kuin hokemaa, että olemme EU:n mallioppilaita. Teemme kaiken kiltisti juuri niin kuin unionissa on päätetty. Suomen nyt vaatimat vakuudet Kreikan lainoille ovat poikkeus aiemmasta linjasta. Kannattaako Suomen jatkossakin lyödä nyrkkiä EU-pöytään, ministeri Jari Koskinen? Suomea pidetään erilaisena EU-maana kuin aiemmin, roolimme on muuttunut. Toivon ettei tällä ole pitkäaikaista vaikutusta. Jos on pieni nyrkki, sitä ei ehkä kannata lyödä pöytään. Yleensäkin ratkaisuja pitäisi hakea avoimilla neuvotteluilla, Jari Koskinen muotoilee. Suomen toimilla ei vielä ole ollut kielteistä vaikutusta asemaamme. Meille tärkeät yhteisen maatalouspolitiikan neuvottelut käynnistyvät lokakuun puolivälissä, tämä on hyvä pitää mielessä, Koskinen muistuttaa. Ministeri Jari Koskisen haastattelu: Ruuan kotimaisuus ja maaseutuasuminen myötätuulessa Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan uudistus astuu voimaan vuonna 2014. Julkisuuteen vuotaneet ennakkotiedot ovat Suomen kannalta rohkaisevia. Maataloudellemme ei pitäisi olla tulossa merkittäviä tukiheikennyksiä. Ministerin mukaan osuutemme suorista tuista säilynee suurin piirtein ennallaan. Tuotantoon sidottu osuus voitaisiin näillä näkymin maksaa myös jatkossa. Luonnonhaittakorvauksen korotusmahdollisuus on myös olemassa. Tukien viherryttäminen ei sekään liene niin hankala kuin aluksi luultiin, sillä pakolliset ympäristötoimet lienevät samoja kuin ympäristötuen perustoimenpiteissä on. Lisäksi kaikkien EU-maiden yhteinen viesti on ollut, ettei viherryttäminen saa mutkistaa tukijärjestelmiä. Mutta sokerijuurikkaan tuotannon jatkoon Jari Koskinen arvioi sisältyvän riskejä, sillä huhujen mukaan sokerikiintiöitä oltaisiin lakkauttamassa. Voidaanko tukialueiden eroja tasata? Etelä-Suomen kansallisen 141-tuen jatkoneuvottelut käydään yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen jälkeen. 141-tuki on Suomelle edelleen merkittävä, eikä sen tarve näytä alenevan, päinvastoin. Mutta komission mielestä tuen pitää olla laskeva ja siitä pitäisi pitkällä aikavälillä päästä eroon. Jos spekuloidaan nykyisillä olettamuksilla, niin yhteisen maatalouspolitiikan rahat Suomelle säilyvät, mutta 141-tuki saattaa alentua. Jari Koskinen, miten käy silloin alueidemme tukitasojen eron? Pohjoisessa 142-tuessa on jo rajoitteita, ettei tuotanto kasva tuen vaikutuksesta liikaa. Tukitasoerot eivät saisi kasvaa, mutta jos jollekin voidaan tukia maksaa, voidaan kysyä onko reilua jättää niitä maksamatta. AB- ja C-alueiden tuista ei toistaiseksi löydy yksimielisyyttä tuottajajärjestön sisältäkään, Jari Koskinen huomauttaa ja jatkaa, että yksimielisyyden puuttuessa ministeriön olisi tehtävä ratkaisut. Parhaassa vaihtoehdossa luonnonhaittakorvauksen eli LFA-tuen korotuksilla voitaisiin tasata tukialueiden välisiä eroja. LFAratkaisun sisältöä ei kuitenkaan pystytä vielä ennakoimaan. Elintarviketeollisuudella on paljon tuotantolaitoksia eteläisen Suomen alueella. Alueen tuotannon säilyminen vaikuttaa suoraan teollisuuden ja koko elintarvikeketjun säilymiseen. Alueelle on helpompi kuljettaa valmiit tuotteet kuin tuoda raaka-aine muualta, ministeri Koskinen muistuttaa. Makerasta liikkeellä vääriä huhuja Valtion tulevan vuoden budjetissa ei ole varojen siirtoa maatilatalouden kehittämisrahasto Makeraan. Jari Koskinen kuitenkin tyrmää huhut Makeran rahoituksen jäädyttämisestä. Nytkin Makerassa on rahaa sen verran, että se riittää tälle ja seuraavalle vuodelle. Hallitusohjelman mukaisesti vuon- 24

na 2012 arvioidaan sekä investointikohteet että investointien rahantarve. Tukeeko maatalouspolitiikka lähiruokaa? Tilakoko on kasvanut jo vuosikymmenten ajan. Viime vuosien markkinatrendi on tätä vastoin kasvattanut lähiruuan suosiota. Kasvava joukko kuluttajia haluaisi ostaa tuotteet pieneltä tuottajalta, jonka tuotanto mielletään eettiseksi ja turvalliseksi vaihtoehdoksi. Voisiko maatalouspolitiikan suuntaa muuttaa, jotta pienten tilojen elinmahdollisuudet paranevat? Lähiruokakiinnostus on hyvä asia, ihmiset ovat kiinnostuneita kaikenlaisesta kotimaisesta ruuasta. Nykyinen maatalouspolitiikka tarjoaa tukea hehtaarien tai eläinyksiköiden perusteella. Laajasti eurooppalaisesta näkökulmasta ajatellen meillä ei juuri ole suuria tiloja, Jari Koskinen sanoo. Normaaliin terveeseen yrittäjämeininkiin kuuluu maatilan kehittäminen. Halutaan lisää peltoa ja halutaan laajentaa tuotantoa. Mielestäni ei pitäisi tarkoituksella etsiä ristiriitaa maatalouspolitiikan ja lähiruuan väliltä. Maataloutemme vahvuus on ruuan alkuperän jäljitettävyys, ministeri esittää. Ratkaisuja lihan hintakriisiin Jari Koskinen ei rohkene toivoa tukijärjestelmistä ratkaisua lihantuotannon hintakriisiin. Keinoja ei sillä puolella juuri ole. Markkinoilta tulisi saada parempaa hintaa. Suomalainen liha on eettisesti tuotettua; eläinten hyvinvointi on tuottajille ykkösasia. Mutta korkea laatumme ja eettisyys ei ole vielä auttanut saamaan parempaa hintaa. Jari Koskinen haluaakin ajaa asiaa myös lainsäädännöllistä reittiä. Tuotteiden alkuperän pitäisi näkyä läpi koko elintarvikeketjun. Miten kuluttaja voisi suosia kotimaista, jos ruuan alkuperä on hämärän peitossa esimerkiksi ravintolassa syödessä? Juuri nyt maa- ja metsätalousministeriössä mietitään, miten hallitusohjelman tavoitteet lähi- ja luomuruuan edistämisestä pannaan täytäntöön. Rahaa ei ole kovin paljoa käytettävissä, mutta joka tapauksessa ministeri Koskinen lupaa panna itsensä likoon lähi- ja luomuruuan puolesta. Maa- ja metsätalousministeriön esiintymisissä lähi- ja luomuruokaa pidetään vahvasti esillä. Toivon, että tämä julkisuus vie tärkeää asiaa eteenpäin omalta pieneltä osaltaan. Mutta markkinoilla tämäkin asia lopulta ratkaistaan, Jari Koskinen toteaa. Maaseutuasumista pitää edistää Maaseudun kehittäjät neuvovat hyödyntämään maaseudun vahvuuksia. Jari Koskinen näkee keskustelussa käytännön ristiriidan. Maaseudun luonnonvaroja pitäisi hyödyntää kestävällä tavalla, mutta jos joku haluaisi muuttaa maalle ja hyödyntää luonnonvaroja siellä, niin sitä halutaankin monella tavalla rajoittaa. Maaseudulla asuminen on usein ekologisesti parempi kuin kaupunkiasuminen. Puurakentaminen ja uusiutuvalla energialla lämmittäminen ovat ympäristötekoja. Liikkumisen merkitys on osoitettu kokonaisuudessa pieneksi. Varsinkin tulevaisuudessa, kun autot kulkevat biopolttoaineella tai aurinkosähköllä, maalla asuminen on hyvin ekologista. Maaseudulle halutaan myös yrittäjyyttä, mukaan lukien palveluyrittäjyys. Kenelle palveluita tuotettaisiin, jos tarvitsijoita ei siellä ole, Jari Koskinen kysyy. Hän myös haluaa kyseenalaistaa termin vapaa-ajan asunto. Asuminen on monella tapaa muuttunut; ihmisellä voi olla monta asuntoa. Ei ole tarkoituksenmukaista puhua vapaa-ajan asunnon käyttötarkoituksen muutoksesta ja sillä tavoin vaikeuttaa maaseudulla asumista. Metsänhoitomaksun tulevaisuus Jari Koskinen toivoo metsäalan löytävän yhteisen näkemyksen metsänhoitoyhdistyslain uudistamiseen. Metsänhoitomaksu halutaan mieluusti nostaa erityisesti esiin, ei vähiten järjestöpoliittisista syistä, mutta ministeri Koskinen muistuttaa maksun olevan vain yksi osa lain uudistamista. Sitä ei voida ratkaista erillisenä kysymyksenä. Alan olisi löydettävä yksimielinen kanta lain uudistamiseen, jolloin ministeriön on myös helpompi edetä asiassa, mutta yksimielisyyden puuttuessakin ministeriön on tehtävä ratkaisunsa. Puunkäytön lisääminen ja metsätilojen rakenne Metsien kasvusta käytetään vain 70 prosenttia, joten puunkäytön lisäämisvara on merkittävä. Millä keinoilla asia voidaan hoitaa? Ensinnä metsäteollisuuden pärjääminen kansainvälisessä kilpailussa on tärkeää. Metsäenergialla on ratkaisevan tärkeä osuus uusiutuvan energian käytön lisäämisessä. Puurakentamisen vire on nyt aiempaa parempi. Uusia innovaatioita myös kaivataan: mitä kaikkea puusta voidaan tehdä? Tämä Jari Koskinen Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen on 51-vuotias hauholainen maanviljelijä ja valtiotieteen maisteri. Perheeseen kuuluvat vaimo Minna ja lapset Anniina (20 v.) ja Juhani (18 v.). Kokoomuksen kansanedustajana Koskinen toimi vuosina 1996-2009. Maa- ja metsätalousministerin tehtävissä hän oli aiemmin jo Paavo Lipposen toisessa hallituksessa vuosina 2002-2003. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnan jäsenyys vei Jari Koskisen Lontooseen vuonna 2009, kunnes hänet kutsuttiin Jyrki Kataisen hallituksen maa- ja metsätalousministeriksi keväällä 2011. Vapaa-aikaansa Jari Koskinen viettää mielellään metsätöissä. Pankkiirin uralle lähtiessä vuokratut pellot palaavat takaisin omistajalleen tulevana vuonna, joten ministeri saatetaan silloin nähdä myös maataloustöissä. Jari Koskinen Kasvua Hämeessä -seminaarissa pari vuotta sitten. vaatii hyviä yrityksiä maaseudulle. Maaseudun yrittämisen edellytyksistä on tärkeää huolehtia, Jari Koskinen summaa. Metsätilojen rakenne on pirstaloitumassa, kun aiempaa useammat perijät jakavat metsäomaisuuden. Metsätilojen sukupolvenvaihdoshuojennus ei onnistunut Jari Koskisen edellisellä hallituskaudella, eikä hän pane kovin paljon toiveita asian eteenpäinmenolle nytkään. Kuitenkin yhteismetsien houkuttelevuus säilyy, sillä veroporkkana pysyy kahdessa prosentissa myös uudessa valtion budjetissa. Kari Aikio Kirjoittaja on MTK Hämeen aluepäällikkö Kuva: Kari Aikio 25

pahtumia vuoden varrelta Tapahtumia vuoden varrelta Tapahtumia vuoden varrelta Tapahtum Menossa mukana Puheenjohtaja-sihteeripäivien ohjelmassa Eerikkilän urheiluopistolla koettiin myös vauhdin hurmaa. Kuva: Kari Aikio Ympäristökuiskaajat-koulutuksessa Lammilla pohdittiin parhaita käytäntöjä maatalouden ympäristöasioihin. Kuva: Kari Aikio Vaittisen perhe Kylmäkoskelta poikkesi Sappeeseen hämäläisten ja pirkanmaalaisten MTK-jäsenten laskettelutapahtumaan. Kuva: Kari Aikio Lähiruokaviesti polki tänä vuonna pohjoisesta Hämeen kautta Uudellemaalle. Tarjoa tuoretta -vetoomus keräsi päättäjien nimiä matkan varrella. Forssassa Vinnikaisen tuottajatorilla sen allekirjoittivat kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila, maakuntajohtaja Juhani Honka ja kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen. Kuva: Kari Aikio pahtumia vuoden varrelta Tapahtumia vuoden varrelta Tapahtumia vuoden varrelta Tapahtum 26

ia vuoden varrelta Tapahtumia vuoden varrelta Tapahtumia vuoden varrelta Tapahtumia vu Kerkkoon kyläyhdistyksen syysmarkkinat Porvoossa vetivät tänäkin vuonna satoja kävijöitä. MTK-Uusimaa oli ensimmäistä kertaa mukana lähiruoan asialla. Tarjolla oli painavan asian lisäksi Lepaan Punaista kanelia. Kuva: Elina Sorvali Nuorten asiamies ja Uudenmaan liiton järjestöagrologi osallistuivat valtakunnalliseen 4H-tapahtumaan Hyvinkäällä kesäkuussa. 4H-taitojen lisäksi miteltiin leikkimielisessä nautarotujen tunnistamiskisassa. Ja vastauksissahan oli vain mielikuvitus rajana... Kuva: Elina Sorvali MTK:n ja SLC:n jäsenten iskujoukko kokoontui 14.6.2011 Säätytalolle Helsinkiin. Hallitusneuvottelijoille viestitettiin, että hallitusohjelman tulee varmistaa vastuullinen ja kannattava kotimaisen ruuan ja puun tuotanto ja käyttö. Paikalla oli vahva edustus Hämeen ja Uudenmaan MTK-yhdistyksistä. MTK Uusimaan vuoro oli järjestää valtakunnalliset toimihenkilöpäivät syksyllä 2010. Tässä ollaan tutustumassa siniseen takkiin pukeutuneen Jussi Taruman tilaan Jokelassa. Kuva: Kari Aikio MTK-Uusimaan johtokuntaseminaarissa Haikon kartanossa 9.-10.2.2011 huomioidut. Vasemmalta Presidentin kunniamerkin saaneet liiton toiminnanjohtaja Jaakko Holsti, SVR ritarimerkki ja Karkkilan mty:n sihteeri Hilkka Sorvali, SVR I-luokan mitali kultaristein sekä liiton johtokunnasta pois jääneet Timo Hirvola Lapinjärveltä ja Marja-Leena Mäkipää Mäntsälästä. Kuva: Tapani Koskela ia vuoden varrelta Tapahtumia vuoden varrelta Tapahtumia vuoden varrelta Tapahtumia vu 27

Pohjolan vakuutukset ovat yllättävän maanläheisiä. Maa antaa ja ottaa. Maatilan arki ja haasteet ovat meille tuttuja, joten maatilavakuutuksemme ovat alansa parhaita. Voit turvata niillä ihmiset, rakennukset, eläimet, koneet ja kodin. Lisätietoja saat lähimmästä konttoristamme, numerosta 0303 0303 tai osoitteesta pohjola.fi Ostamme viljaa, tarjoa! Puh. 020 555 3646

Meijerikatu 4, PL 148 13101 HÄMEENLINNA Puh. (03) 65 751 osuuskunta@hmlosuusmeijeri.fi www.hmlosuusmeijeri.fi Maakunnantie 4 27820 Säkylä

Maatalous ja markkinat Maatalousmarkkinoiden heilahtelut eivät lopu tähänkään syksyyn. Maataloustuotteiden hintoihin liittyy edelleen huomattavaa epävarmuutta. Viime vuonna nähty nopea maataloustuotteiden hintojen nousu on kuitenkin tasaantunut. Suurin epävarmuus kohdistuu edelleen viljamarkkinoille. Hintojen nousu pysähtyi viime keväänä, kun ensimmäiset arviot kesän viljelyaloista valmistuivat. Kesän aikana satoarviot vaihtelivat maailmalla kohtuullisen paljon, mutta muutokset vaikuttivat hintoihin lähinnä hetkellisesti. Syyskuun alun arvioiden mukaan sato on tänä vuonna selvästi viimevuotista suurempi. Kovimmista sato-odotuksista on kuitenkin jääty useimmilla alueilla. Myös Suomessa sato jää kesän arvioita pienemmäksi. Viime talven hintoja meillä ei silti tänä satovuonna nähdä, mutta hintataso pysyy selvästi pitkän aikavälin keskiarvoja korkeammalla. Viljamarkkinoiden merkitys korostuu maailmalla 780 680 580 480 380 280 180 80 2000=100 1/2000 4/2000 7/2000 10/2000 1/2001 4/2001 7/2001 10/2001 1/2002 4/2002 7/2002 10/2002 1/2003 4/2003 7/2003 10/2003 1/2004 4/2004 7/2004 10/2004 1/2005 4/2005 7/2005 10/2005 1/2006 4/2006 7/2006 10/2006 1/2007 4/2007 7/2007 10/2007 1/2008 4/2008 7/2008 10/2008 1/2009 4/2009 7/2009 10/2009 1/2010 4/2010 7/2010 10/2010 1/2011 4/2011 7/2011 Lähde: Maailmanpankki, Global Economic Monitor, commodi8es Lannoitteet Energia Maatalous Viljan hintojen lisäksi myös tuotantopanosten hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Yleinen raaka-aineiden hintojen nousu on nostanut etenkin lannoiteraaka-aineiden hintoja. Korkeiden viljan hintojen seurauksena lannoitteiden kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa. Lannoitteiden hinnat ovatkin nousseet viljan hintoja nopeammin. Maailman maatalousmarkkinoilla on entistä suorempi yhteys energiamarkkinoihin (Kuvio 1). Öljyn hinta vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti maatalouden tuotantopanosten hintoihin. Esimerkiksi typpilannoitteiden hintakehitys seuraa suoraan maakaasun hintaa. Maakaasun hinta on puolestaan suoraan sidoksissa öljyn hintakehitykseen. Öljyn korkea hinta yhdessä erilaisten tukijärjestelmien kanssa on parantanut maissietanolin tuotannon kannattavuutta etenkin Yhdysvalloissa. Lisääntynyt bioetanolituotanto vähentää etenkin rehuksi tarjolla olevaa maissia ja nostaa tätä kautta rehujen hintaa. Samalla peltoalaa on siirtynyt soijan tuotannosta maissin tuotantoon. Tämä siirtymä vähentää soijan tarjontaa ja nostaa sitä kautta valkuaisrehujen hintaa maailmalla. Maailman raaka-ainemarkkinoilla näkyy myös talouden laajempi epävarmuus. Sijoittajien kiinnostus yhdessä vahvan kysynnän kanssa nostaa raaka-aineiden hintoja entisestään. Sijoittajien merkitystä esimerkiksi viljan hinnan nousuun on kuitenkin helppo yliarvioida. Varsinaisten spekulanttien määrä maatalousmarkkinoilla on edelleen pieni. Iso osa maataloustuotteiden futuuri- ja johdannaiskaupasta on markkinaosapuolien normaalia suojautumista hinnan nopeita muutoksia vastaan. Markkinoiden epävarmuuden kasvaessa on sinänsä luonnollista, että myös markkinaosapuolien aktiivisuus kasvaa. Kansainvälisten maatalousmarkkinoiden ennustettavin osa on tällä kertaa ollut kysyntä. Kysyntä on kasvanut maailmassa tasaisesti. Tänä vuonna tuotettu määrä vastaa lähes arvioitua kulutusta. Maailman viljavarastot eivät kuitenkaan käänny kasvuun. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna varastot ovat edelleen suhteellisen niukat. Juuri varastojen niukkuus on keskeinen epävarmuutta lisäävä ja sitä kautta viljan hintaa ylhäällä pitävä tekijä. Suomessa kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa Maailmanmarkkinahintojen vaikutukset vaikuttavat epäsuorasti kotimaan hintoihin. Vaikutukset voivat näkyä myös viiveellä. Etenkin rehuviljan hinnat voivat Suomessa elää täysin omaa elämäänsä kotimaan varastotilanteesta riippuen. Markkinatilanne vaikuttaa eri tekijöiden kautta edelleen suoraan tiloille. Tuotantopanoksista lannoitteiden hinnan nousu osuu kaikista voimakkaimmin viljatiloille. Korkeat hinnat kasvattavat kustannuksia myös nurmiviljelyssä. Hintojen nousu on kuitenkin rauhoittunut. Jos yleinen taloustilanne maailmalla heikkenee nopeasti, myös raaka-ainehinnat saattavat kääntyä laskuun. Tällä olisi vaikutusta lannoitehintoihin myös Suomessa. Viljan korkeat hinnat vahvistavat lannoitteiden kysyntää kaikkialla maailmassa. Lannoitteiden tarjontaan ei kuitenkaan ole odotettavissa nopeita muutoksi. Tästä seuraa, että lannoitteiden hintoihin ei näillä näkymin ole luvassa laskua. Suomessa tuotetaan edelleen viljaa reilusti yli oman tarpeen. Varastoissa oli ennen puinteja 60 prosenttia kotimaisesta käytöstä, 30

eivätkä varastot syksyn sadon seurauksena ainakaan pienene. Korjattu sato kasvattaa etenkin vehnävarastoja. Rehuviljaa riittää, mutta laatuvehnästä voi tulla pulaa. Koko kotimaisen maataloustuotannon kannalta olisi erittäin tärkeää, että merkittävä osa nykyisestä rehuvilja-alasta saataisiin siirrettyä valkuaisrehujen tuotantoon. Tuontivalkuaisen hinta nousee jatkossakin soijan kysynnän maailmanlaajuisen kasvun seurauksena. Kotimaisen tarjonnan kasvattaminen helpottaisi rehun hinnan nousupaineita. Samalla etenkin rapsi- ja rypsialan kasvu olisi pois rehuviljan tuotannosta. Myös rehuteollisuudella uskoisi olevan entistä selkeämpi kiinnostus kotimaisen valkuaistuotannon kasvattamiseen. Vaikutukset kotieläintuotantoon Viljan korkea hinta rokottaa sianlihantuotantoa edelleen tulevana talvena. Euroopan lihamarkkinoilla on näkyvissä pieniä merkkejä tarjonnan sopeutumisesta kysyntään, mutta Suomessa tilanne ei talven aikana merkittävästi parane. Tuottajahintoihin ei markkinatilanteesta johtuen ole tulossa kovinkaan suuria korotuksia. Kotimaista tuotantoa on kysyntään nähden edelleen selvästi liikaa, eikä kannattavia vientimarkkinoita ole. Sianlihan tuotannon pitäisi Suomessa edelleen sopeutua. Julkisuudessa esillä ollut sopimuspohjainen tuotanto on pitkällä aikavälillä hyvä keino kotimarkkinoiden selkeyttämiseen. Kotimainen broilerintuotanto on tästä erinomainen esimerkki. Vaikka tuotantosyklit ja niiden pituus ovat sianlihan osalta erilaisia, kysynnän ja tarjonnan parempi tasapaino on ehdoton edellytys nykyistä paremmin toimiville markkinoille. Kannattamattoman viennin osuus vähenee ja kotimarkkinoiden tarjonta pienenee. Tämä mahdollistaisi nykyistä terveemmän hinnanmuodostuksen koko ketjussa. Maidontuotannossa merkittävin yksittäinen tekijä on tällä hetkellä kysyntä. Maitotuotteiden kysyntä on hyvässä kasvussa sekä meille että muualla Euroopassa. Kotimaisia maitotuotteita viedään Venäjän markkinoille hyvään hintaan. Kotimaassa etenkin juuston kulutus on ollut vahvassa kasvussa. Euroopan kova kysyntä vähentänyt tuonnin kautta tulevaa hintakilpailua, vaikka määrällisesti juuston tuonti on kasvanut alkuvuonna selvästi. Maitosektori eroaakin tällä hetkellä vilja- ja lihasektoreista siinä, että suomalaisille tuotteille on olemassa kannattavat vientimarkkinat. Lisäksi kotimainen tuotanto ja tuotantorakenne vastaavat muita sektoreita paremmin kotimaista kulutusta. Tämä näkyy myös tuottajahinnoissa. Keväälle miettivää Syksyn osalta ainakin kotimaisten maatalousmarkkinoiden ennustaminen on suhteellisen helppoa. Sato alkaa olla korjattu ja ainakin syksyn hinnat alkavat olla tiedossa. Nykyisellä hintatasolla vilja liikkuu jo syksyllä hyvin. Lisäksi osa hinnoista ja toimitusajoista on kiinnitetty. Haasteet kasvavat, kun aletaan miettiä tulevan kevään hintoja. Viime talven hintoja ei nähdä, mutta syksyn taso tulee suurella todennäköisyydellä pitämään. Talven hintatasolla ja etenkin sen kehityksellä on suuri merkitys kevään viljelypäätöksiä tehtäessä. Lisäksi viljan hintakehitys vaikuttaa suoraan ainakin sianlihan tuotantokustannuksiin Suomessa. Hintatasosta riippumatta kotimaisten maatalousmarkkinoiden kannalta olisi hyvä, jos keväällä kylvettäisiin ohran sijasta selvästi enemmän valkuaiskasveja. Vilja-alaa voitaisiin pienentää myös luonnonhoitopeltoa lisäämällä. Viljelypäätökset ja toimenpiteet tulisi jo keväällä tehdä sen mukaan, onko aikomuksena tuottaa rehuviljaa vai laadukkaampaa leipäviljaa tai mallasohraa. Samalla entistä kalliimpien tuotantopanosten tarkoituksenmukainen käyttö tulee mietittyä tarkasti. Sianlihan tuotantokustannuksia tällä ei tietenkään helpoteta. Tuotantokustannukset eivät kuitenkaan ole sikasektorin suurin ongelma. Kotimarkkinoiden selkeytyminen vaatii koko Euroopan lihamarkkinoiden selkeytymistä. Korjaamista on kuitenkin myös koko kotimaisen ketjun rakenteessa. Sopimustuotantoon siirtyminen olisi tärkeä askel eteenpäin. Kyösti Arovuori Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n maatalousekonomisti Pyysimme eri alojen asiantuntijoilta arvioita siitä, miten markkinatilanne kehittyy jatkossa ja miten viljelijä voi varautua muuttuviin tuoteja panosmarkkinoihin. Vastaajina olivat MTK:n viljavaliokunnan jäsen Tomi Virolainen, Viking Maltin Suomen johtaja Timo Huttunen, MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala sekä Tuottajain Maidon toimitusjohtaja Ari Mäkelä. Tomi Virolainen, MTK:n viljavaliokunta: Viljanviljelijä muuttuvilla markkinoilla Toiminnan lähtökohtana tulee olla, että tuotannon pitää olla kannattavaa! Tällöin on monia asioita syytä tarkkailla tilatasolla. Ensimmäinen asia on tuntea oma kustannusrakenne ja kustannukset sekä sadon tuottokyky. Jos ei tiedä, mikä on oman tuotannon kustannus, ei voi myöskään tietää, milloin on kannattavaa myydä viljaa tai ostaa tuotantopanoksia. Tärkeintä ei ole saada maksimaalisen hyvää hintaa vaan saada tuotanto kannattavaksi. Kannattavuuteen vaikuttaa yhtä paljon sekä tuotteesta saatu hinta että tuotantokustannukset. Jokainen 100 euroa per hehtaari vuokraa nostaa tuotantokustannuksia noin 30 euroa tonnilta, kun keskisatona on 3000 kiloa hehtaarilta. Toinen asia on tehdä vain sellaisia tuotantosopimuksia, jolla voi taata kannattavan tuotannon. Tuotantosopimus on aina sito- + 31

va ja siinä on mainittu hinta tai hinnoittelumekanismi. Sopimus kannattaa tehdä 1/3 kiinteähintaisena ja 1/3 avohintaisena, tai 2/3 avohintaisena, jolloin hinnan voi suojata pörssissä. Tuotannosta 1/3 kannattaa jättää puskuriksi tuotanto- ja hintavaihteluiden varalle. Kolmantena asiana on seurata maailman viljamarkkinoita ja tuotanto-olosuhteita. Meillä ehkä heikoimmissa kantimissa tällä hetkellä ovat viljamarkkinakatsaukset, ne ilmestyvät liian harvoin tai jo myöhässä. Meillä viljasektorilla markkinainformaation kulttuuri vaatii kehittämistä; tarvitaan nopeaa ja avointa tiedonvälitystä. Viljamarkkinoiden kehityksessä on huomattava myös muu maailman taloudellinen kehitys. Jos maailman talous heikkenee, se samalla laskee elintarvikkeiden kysyntää ja raaka-aineiden tarvetta. Neljäntenä asiana on seurata kotimaan markkinoita. Jos kaikki paikat pursuavat kotimaassa viljaa kuten vuonna 2008, kannattaako viljellä sitä lisää kotimaan markkinoille ja painaa hintoja alemmas? Vai kannattaisiko rajoittaa tuotantoa tai tehdä vain sellaisia tuotantosopimuksia, joissa toimitus on varmasti ulkomaille. Tärkeätä on miettiä uusia markkinointikanavia. Tällä hetkellä lähes kaikki vilja-alan toimijat ovat liian sidoksissa kotimaiseen teollisuuteen. Niiden intressissä ei ole etsiä ulkomailta sellaisia kanavia, jolla voisi vaikuttaa suomalaisen viljan hinnoitteluun. Timo Huttunen, Viking Maltin Suomen johtaja: Maltaan markkinat vakaat Pitkällä aikavälillä suunnat ovat selvät: korkean elintason maissa, kuten Suomessa ja länsi- Euroopan maissa oluen kulutus vähenee pikkuhiljaa. Kehittyvissä talouksissa kuten Intiassa, Kiinassa ja Afrikan maissa, oluen kulutus voi kasvaa rajustikin. Näillä alueilla mallasta myös korvataan helpommin muilla uutelähteillä. Lyhyellä tähtäimellä mallasmarkkinat voivat heilahdella johtuen lähinnä raaka-aineen laadusta ja hinnasta. Suomen näkövinkkelistä Venäjän tilanne on mielenkiintoisin. Siellä on vielä oluen kulutuksen kasvupotentiaalia, mutta myynnin rajoitukset ja verotus varmasti purevat. Yleisesti ottaen Euroopan rooli maltaan viejänä vähenee varmasti jonkin verran. Viking Malt osti Raision mallasliiketoiminnan. Tämän vaikutuksena kysyntä Lahden mallastamon hankinta-alueella paranee, koska Lahden mallastamon kapasiteetin käyttöaste kasvaa jonkin verran suhteessa pariin aikaisempaan vuoteen. Olemme sopineet hankintayhteistyöstä Raision viljakaupan kanssa. Tämä pitää mallasohran viljelyä elinvoimaisena myös Länsi-Suomessa. Suomalaista mallasohraa viedään jatkossa Viking Maltin muillekin mallastamoille. Syyt tähän eivät ole vain taloudellisia, Suomessa viljeltävät lajikkeet ja niiden laatu täydentävät kokonaisuutta erittäin hyvin niin Ruotsissa kuin Liettuassakin. Laatu ja sen hallinta ovat mallasteollisuuden menestyksen avainkysymyksiä. Näyttää siltä, että mallasohran hinta pysyy suhteellisen korkealla tasolla. Mallasohrasta on tullut pikkuhiljaa erikoisviljelykasvi, jolla on kuitenkin tasainen ja hyvin ennakoitava kysyntä. Ylitarjontatilanteita, joissa hinnat tippuisivat, ei ole näköpiirissä. Muutos markkinoilla on pysyvää. Jatkuvat pikavoitot ja aina parhaan hinnan saaminen markkinoilta ovat utopiaa. Uskon että parhaan tuloksen markkinoilta mallasohran viljelijä saa pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja keskittymällä tuotteen laatuun ja saantojen optimointiin. Mallasohralajikkeissa Barken valta kestänee vielä muutaman vuoden. Pois ostolistoilta ovat nyt jäämässä Annabel ja muutaman vuoden sisällä myös Scarlett. Hyviä uusia lajikkeita on useita kuten Harbinger ja Marthe. Kannattaa rohkeasti vaihtaa lajike, saannoissa siemenen hinta tulee nopeasti takaisin. Jukka Rantala, MTK:n kotieläinasiamies: Liha-ala kustannuskriisin kourissa Kotieläintuotannon asema ruokamarkkinoilla on ollut viimeisen vuoden aikana heikko. Rehukustannusten nousua ei ole pystytty siirtämään omiin myyntihintoihin. Edes tuottajien omistuksessa oleva jalostava teollisuus ei ole kyennyt hinnannostoihin. Paljon ei lohduta se, että emme ole yksin: sama ilmiö koettelee kotieläintiloja myös muualla Euroopassa ja kehittyneissä maissa. Mikä mättää? Vaikka elintarvikkeet ovat vähittäiskaupassa kallistuneet, ei ketjuun tullut lisäraha ole löytänyt tietään enää tuottajan tilille saakka. Kaupan asema on vahvistunut selvästi viimeisten vuosien aikana. Kauppa pystyy kilpailuttamaan jalostusyrityksiä ja pitämään tukkuhinnat alhaisella tasolla. Samaan aikaan se on pystynyt nostamaan vähittäishintoja, joka näkyy selvästi kaupan yritysten vahvoissa tuloksissa. Teollisuuden ja kaupan voimatasapainon muutoksen pitäisi herättää myös lainsäätäjät, koska tämä kehityksen on osaksi mahdollistanut tiukka kilpailulainsäädäntö. Se on estänyt teollisuuden yritysjärjestelyjä, mutta 32

on samaan aikaan mahdollistanut kaupan rakenteen keskittymisen. Suomessa kauppa on EU-maiden keskittynein, sillä kahden suurimman vähittäiskaupan ryhmän markkinaosuus on lähes 80 prosenttia. Keskittymisen kakkosena olevassa Ruotsissa se on 70 prosenttia. Muissa jäsenmaissa kauppa on selvästi hajanaisempi. Kymmenessä vuodessa kaupan ja ravintoloiden osuus elintarvikkeiden kulutusmenoista on kasvanut 15 prosentista 27 prosenttiin, kun vastaavana aikana maatalouden osuus alentunut 15 prosentista alle kymmeneen prosenttiin. Myös meidän tuottajien on katsottava peiliin. Tuottamalla yli kotimaisen kulutuksen olemme aiheuttaneet monilla tuotannonaloilla ylitarjonnan. Siinä tilanteessa kaupalla on ollut helppo työ huudattaa tukkuhintoja. Tuotannon sopeuttaminen kulutuksen määrään sekä kotimaisuuskampanjoiden tehostaminen ovatkin parhaita keinoja tuotannon kannattavuuden parantamiseksi. Näkymät syksyyn ovat huolestuttavia, etenkin rehutilanteen osalta. Nyt näyttää, että rehukustannukset pysyvät korkealla. Huolta aiheuttavat tiedot etenkin rehuviljasadon laatuongelmista. Monin paikoin kasvitaudit ovat heikentäneet laatua. Pahin skenaario on, että kotimainen, laadukas rehuvilja loppuu ja sitä joudutaan tuomaan ruokintakauden lopulla. Silloin rehun hinta voi nousta vielä korkeammalle. Ari Mäkelä, Osuuskunta Tuottajain Maidon toimitusjohtaja: Maitomarkkinoilla hyvä vire Tuotantopanosten tämän hetkinen kustannustaso rasittaa niin maidontuotannon kuin muidenkin tuotannonalojen kannattavuutta. Tilatasolla haetaan tuottavuutta oman toiminnan tehostamisella ja elintarviketeollisuus teroittaa omia prosessejaan tilityskyvyn vahvistamiseksi. Tuotantopanosten voimakkaat hintavaihtelut ovat nostaneet kysymyksen, miten tila voi paremmin varautua näihin muutoksiin. Vastaus kysymykseen on hyvin tilakohtainen. Tuotannontekijöistä pellon merkitys korostuu kasvavalla maitotilalla. Tilan riittävä rehuomavaraisuus on yksi merkittävä tekijä, jolla tila pystyy vaikuttamaan tilansa kassavirran hallintaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että tuotannosta luopuvien tuottajien peltomaa saadaan jatkossa mahdollisimman hyvin tuotantoaan kehittävien tilojen käyttöön. Vaikka maailman taloustilanne näyttää nyt varsin sekavalta, maitomarkkinoilla kuluva vuosi on ollut hyvä. Maitotuotteiden hinnat ovat nousseet ja tuottajahintaan on yleisesti saatu korotusta Euroopassa. Tukevasti tuottajaomisteisen meijeriteollisuutemme pitkäjänteinen strategia on ollut kehittyä lisäarvotuotteiden valmistajana ja se on toiminut hyvin. Maitotuotteiden kauppa on käynyt kuluvana vuonna hyvin kotimaassa ja viennissä on saatu aikaan tilityskyvyn kannalta positiivista kasvua. Tämä on mahdollistanut sen, että olemme pystyneet maksamaan pääkilpailijamaitamme useita senttejä paremman tilityshinnan tuottajalle. Elokuisen maitomarkkinatilaston mukaan Suomen tuottajahinta on ollut alkuvuonna lähes seitsemän senttiä litralta eurooppalaista keskihintaa korkeammalla. On selvää, että maailmalla kasvussa olevat maitomäärät ja epävarma taloustilanne luovat uhkia maitomarkkinoille, mutta tällä hetkellä kysynnän ja maitotuotteiden hintojen osalta lähiaikojen näkymät ovat varsin vakaat. Tuotantopanosten kustannustasoon toivotaan helpotusta, mutta suuria muutoksia sielläkään ei ole lähiaikoina näkyvissä. Pidemmän markkinanäkymän ennustaminen on vaikeampaa. On kuitenkin varmaa, että maitotuotteiden kulutukselle on selvä kasvuennuste Kiinan ja Intian kaltaisissa kehittyvissä maissa. Meille tärkeässä vientimaassa Venäjällä maitotuotteiden kulutuksen kasvunäkymät ovat hyvät. Elintarvikkeiden laadun, tuotantopaikan ja tuotantoprosessin luotettavuus korostuu kuluttajan päivittäisissä valinnoissa. Näistä lähtökohdista meillä on kaikki mahdollisuudet luoda jatkossakin vahva tilityskyky, joka luo edellytykset kannattavalle maidontuotannolle ja kannustaa tilan kehittämiseen. Kuva: Kari Aikio 33

KOE 4 UUTTA SOKOS HOTELS -KYLPYLÄ- HOTELLIA! VOIMIA TILAN ARKEEN kuntoremonttikurssit maatalousyrittäjille UUSI KURSSI SYKSYLLE 2011 Sokos Hotel Bomba, Nurmes I jakso 14. 16.11.2011 ja II jakso 11. 13.4.2012, 290 /jakso/hlö, majoitus 2 hh:ssa. VUODEN 2012 KURSSIT Sokos Hotel Caribia, Turku I jakso 30.1. 1.2.2012 ja II jakso 31.10. 2.11.2012 375 /jakso/hlö, majoitus 2 hh:ssa Sokos Hotel Vesileppis, Leppävirta I jakso 13. 15.2.2012 ja II jakso 26. 28.9.2012 I jakso 12. 14.3.2012 ja II jakso 29. 31.10.2012 325 /jakso/hlö, majoitus 2 hh:ssa Sokos Hotel Bomba, Nurmes I jakso 28. 30.3.2012 ja II jakso 14. 16.11.2012 290 /jakso/hlö, majoitus 2 hh:ssa Sokos Hotel Eden, Oulu I jakso 22. 24.2.2012 ja II jakso 10. 12.10.2012 I jakso 18. 20.4.2012 ja II jakso 21. 23.11.2012 367 /jakso/hlö, majoitus 2 hh:ssa Hintaan sisältyy ohjattu kurssiohjelma kuntotesteineen, majoitus 2 hengen huoneessa, täysihoitoruokailut, vapaa kylpylän ja kuntosalin käyttö. Ryhmien koot ja paikkavaraukset: 8 20 henkilöä/kurssi. Ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoa, esitteet ja paikkavaraukset: Sirpa Kutvonen, puh. 050 3881 510 tai sirpa.kutvonen@sok.fi Kurssit järjestetään yhteistyössä MTK-liittojen ja Melan kanssa. www.sokoshotels.fi Saaren kartano kouluttaa Maaseutuyrittäjä Eläintenhoitaja Viljelijän EU-kurssi Maatalouskoneasentaja Seminologi Puutarhuri Luomupuutarhuri Viljelypuutarhuri Puistopuutarhuri Floristi Luonto-ohjaaja Luonto- ja ympäristöneuvoja Maarakentaja Nuoriso- ja aikuiskoulutusta, monimuoto- ja oppisopimuskoulutusta. Joustavat opetusjärjestelyt. Keuda Mäntsälä Saaren kartano Paroninkuja 20 04920 Saarentaus (09) 27381 maoinfo@keuda.fi www.keuda.fi HK Agri p. 010 570 150 www.hkagri.fi

TUTUSTU AARTEESEEN! TILAA kestotilauksena 6 kk (5 lehteä) vain 24,90 (norm. 34,90 ) LEHTI METSÄSTÄ. METSÄ LUONTO JUURET KOTI RUOKA HYVINVOINTI OMA TALOUS Tutustu! Tilaa itsellesi AARRE-lehti edulliseen tutustumishintaan 6 kk (5 lehteä) vain 24,90. Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu 5 lehden jaksoissa voimassa olevaan normaalihintaan (nyt 34,90 ) niin kauan kuin itse haluan. Aarre ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Soita: 020 413 2277 (ark. klo 8 16) Netissä: www.aarrelehti.fi/tarjous Tilaustunnus: A1072 Tekstiviestillä: Lähetä viesti AR A1072 ETUNIMI SUKUNIMI LÄHIOSOITE POSTINRO POSTITOIMIPAIKKA numeroon 16124. Normaali tekstiviestin hinta. Palvelu toimii Dna:n, Elisan, Soneran ja Saunalahden liittymissä. Tarjous on voimassa 31.12.2011 asti ja koskee kotimaan tilauksia. Osuuskunta Tuottajain Ma Tilaa nyt sänkikalkki pellollesi, saat maksuaikaa marraskuun loppuun! Annosteluohjeet www.maanparannus.com Osuuskunta Tuottajain Maito

Kasvua Hämeessä kokoaa yhteen hämäläisen maa- ja elintarviketalouden hanketyön Hämeessä maa- ja elintarviketalouden kehittäminen on koottu Kasvua Hämeessä -teemaohjelmaan. Tavoitteena on, että alan kehittämistoiminta on asiakassuuntautunutta, yhtenäistä ja tarkkaan johdettua. Kehittämistyölle on luotu yhtenäinen ilme ja yhteiset nettisivut, jotka löytyvät osoitteesta: www.kasvuahameessa.fi Hankkeiden vetäjät kokoontuvat säännöllisesti suunnittelemaan toimintaa, sisältöjä ja viestintää. Yhteydet etenkin alkutuotannon sekä teollisuuden toimijoiden kesken ovat lisääntyneet. Toiminnalla on selkeä suunta: nostamme ruokatuotannon arvoa ja arvostusta alueellamme sekä vahvistamme yhtenäistä tahtotilaa Hämeen ruokatuotannon kehittämiseksi. Seuraavien vuosien aikana toiminnan piiriin halutaan vahvemmin myös kaupat, julkiskeittiöt, poliittiset päättäjät sekä maakuntaliitot. Teemaohjelman toteutusta johtaa MTK Häme omalla hankkeellaan, joka palvelee teemaohjelmaan liittyviä osahankkeita, kokoaa ja arvioi toiminnan tuloksia, selvittää ruokatuotannon merkitystä ja tulevaisuuden näkymiä alueella sekä viestii alueen ruokatuotannosta ja sen merkityksestä. Yrittäjille suunnattu koulutus ja kehittäminen tapahtuvat jatkossa ProAgria Hämeen vetämässä Huomisen hämäläinen maatila -hankkeessa sekä Hämeen Ammattikorkeakoulun Huomisen hämäläinen ruoka ja juoma -hankkeessa. Huomisen hämäläinen maatila -hanke tarjoaa liiketoimintaan, johtamiseen, investointeihin ja muuhun tilan kehittämiseen sekä luomuun, eläinten hyvinvointiin ja ympäristöosaamiseen liittyvää koulutusta. Koulutus järjestetään teemapäivinä, pienryhmä- ja tukitiimitoimintana sekä opintomatkoina. Uusi toimintamuoto ovat pilottitilat, joilla keskitytään ympäristöasioihin. Huomisen hämäläinen ruoka ja juoma -hanke tarjoaa apuaan pienimuotoisen elintarviketuotannon liiketoiminnan käynnistämiseen ja kasvattamiseen. Hanke kehittää lähiruuan jakeluketjuja ja edistää yritysten yhteistyötä. Tämän lisäksi Kasvua Hämeessä -teemaohjelmaan kuuluu Koulutuskeskus Salpauksen vetämä Hämeen Tietoverkko II -hanke, joka järjestää kaikki alueemme EU-tukien hakuun liittyvät infotilaisuudet. Osaamisverkosto-hankkeen jatkoksi on tarkoitus hakea Salpauksen ja HAM- Kin toimesta hanketta Huomisen hämäläiset osaajat, joka verkottaa alan kehittäjiä ja järjestää erilaisia työpajoja sekä tulevaisuusverstaita. Päivi Rönni Kirjoittaja on Kasvua Hämeessä -teemaohjelman ohjelmapäällikkö Maaseudun energiamessut Hyvinkäällä 11.10.2011 Kulkevatko tulevaisuuden traktorit maatilalla tuotetulla energialla? Tarvitaanko öljyä lainkaan, kun tilat voivat olla energiaomavaraisia? Näitä pohditaan Uusimaaseutu-hankkeen energiamessuilla. Hankkeen taustatahoja ovat muun muassa MTK Uusimaa ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Messuille ovat tervetulleita kaikki maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksesta ja uusiutuvan energian ratkaisuista kiinnostuneet. Messut tarjoavat runsaasti ideoita ja tietoa aurinkokeräimistä, pientuulivoimasta, biokaasusta ja peltoenergiasta. Marttaliiton Marianne Heikkilä avaa messut kertomalla marttojen vinkeistä ja nikseistä energiansäästöön. Innovaatiojohtaja Antti Leinonen Bioste Oy:sta kertoo bioenergian tulevaisuudesta ja uusiutuvaan energiaan investoimisen tärkeydestä. Pellettiyhdistyksestä Hannes Tuohiniitty kertoo pellettimaailman tuoreimmat kuulumiset. MTK:sta Ilpo Mattila kertoo peltoenergiasta. Hämeen ammattikorkeakoulusta Lauri Kaivosoja esittelee tuloksia Hämeen kestävän energian hankkeista. Maatilan energiaohjelmaa esittelee Fredrik Ek, jonka biokaasuautoon voi tutustua paikanpäällä. Tuulivoimayhdistyksen Anni Mikkonen kertoo tuulivoiman nykytilanteesta ja mahdollisuuksista maaseudulla. Hyvinkään ympäristötoimenjohtaja Mika Lavia vertaa kaupungin ja maaseudun ekologista jalanjälkeä. Energianeuvoja Visa Koivu antaa vinkkejä energiansäästöön ja laitteiden hankintaan. Lähienergia osana kestävää elämäntapaa Messupöytiä pitävät 4H-yhdistys, Kiertokapula, Kierrätyskeskus ja ympäristönsuojeluyhdistys. Hyria tuo paikalle näyttelyn kestävästä elämäntavasta. Lapinjärven kunta on paikalla kertomassa, millaisia onnistuneita energiaratkaisuja kunnassa on tehty ja miten niihin on päästy. Maaseudulle soveltuvia energiaratkaisuja ovat paikalla esittelemässä Puuenergia ry, Suomen biokaasuyhdistys sekä MTK ja MTT. Uudellamaalla toimivat yritykset Kardonar, Polarlämpö Oy sekä Suomen Ilma ja Energia Oy esittelevät uusimpia laiteratkaisuja. Tervetuloa Hyvinkään energiamessuille pohtimaan uusiutuvan energian kannattavuutta ja hyötyjä maaseudun energiaratkaisuissa! Lisätiedot www.uusimaaseutu.fi ja www.nylandsbygd.fi 36

Tyyppinavetta-hanke: Navettarakentamisen kustannukset alemmaksi Uuden navettarakennuksen rakentamiskustannukset ovat nousseet enemmän kuin rakentamiskustannukset normaalirakentamisessa. Syitä tähän löytyy monelta taholta: suunnitteluun ei panosteta riittävästi, urakoitsijoita ja tuoteosatoimittajia ei kilpailuteta, sopimukset ovat puutteellisia tai niitä ei tehdä lainkaan, työmaata ei valvota ja johdeta ammattimaisesti tai riittävästi ja niin edelleen. Syitä korkeaan kustannustasoon voi aiheuttaa myös se, että materiaali-tuoteosatoimittajilla on eri hinnat tuetulle rakentamiselle, tukien hakuajankohdat ovat vääriä ja lupien käsittelyajat ovat liian pitkiä. Viivytyksistä johtuen rakentaminen tapahtuu huonoon aikaan tai siirtyy myöhemmäksi, jopa seuraavaan vuoteen. Tyyppinavetta-hanke on valtakunnallinen kolmivuotinen kehityshanke, jonka tavoitteena on löytää keinoja navettarakentamisen kustannusten alentamiseksi. Pääpaino on suunnittelussa, rakenteissa ja rakentamisprosessissa. Hankkeen toteutus ja johto on MTK ry:llä. Toteutuksen apuna on alan asiantuntijoista koottu suunnitteluryhmä ja hanketta valvoo maaseutuohjelmarahoittajan asettama ohjausryhmä. Rakenteet standardoiduiksi Rakenteita standardoimalla pyritään toimiviin ja vakioituihin ratkaisuihin, jopa valmiisiin toimituskokonaisuuksiin. Vakioiduilla, hyväksi koetuilla ratkaisuilla pyritään löytämään kullekin rakenneosalle materiaalista riippumatta tekniset ja laadulliset vaatimukset sekä hyvä keskinäinen yhteensopivuus. Rajapinnat selkiytyvät, virheet vähenevät ja rakentaminen nopeutuu. työmaalla käymällä. Tyyppinavetta-hankkeen tavoitteena on luoda ymmärrettävät pelisäännöt työmaan johtamiselle ja valvonnalle. Esimerkkejä löytyy muusta rakentamisesta, mutta maatilarakentamisessa on omat ominaispiirteensä. Pelisääntöjen tuloksena on parempi aikataulun pitävyys ja kustannusten hallinta. Muut huomioitavat asiat Hankkeessa huomioidaan myös muita navetan elinkaareen ja toimintaan liittyviä tekijöitä. Tällaisia ovat muun muassa rakentamisen työturvallisuus, navetan työskentelyolosuhteet, eläinten hyvinvointi, paloturvallisuus ja ympäristötekijät. Kaiken lähtökohtana on kuitenkin kannattava ja kustannustehokas maidontuotanto. Navettarakennus antaa toiminnalle vain pelkät kuoret ja on osa kustannuksista. Kertaluontoisena ja lyhyelle ajanjaksolle sijoittuvana se toki on merkityksellinen. Pilottikohteet Suunnitteluryhmässä kehitettyjä ratkaisuja ja malleja hiotaan pilottikohteissa. Pilottikohteiksi valitaan 3-4 vuosien 2012 ja 2013 aikana toteutettavaa navettarakennushanketta ympäri Suomea. Kokoluokka on niin sanottu robottikerrannainen. Kuitenkaan lypsyjärjestelmä ei ole ratkaiseva tekijä. Pilotille asetettavia perusvaateita ovat muun muassa erillinen uudisrakennus, viileä tai lämmin pihatto ja toiminnan laajennettavuus. Piloteiksi haluavia etsitään, etenkin 2-3 robottikokoluokan navettahankkeita Etelä-Suomesta. Rakentamisprosessista vakiintunutta Rakennushanketta tulee johtaa ja valvoa huolella koko hankkeen ajan. Maatilarakennukset ovat kokoluokaltaan niin suuria hankkeita, ettei niitä johdeta etätyönä, projektin aikana pari kertaa Lisätietoja hankkeesta ja pilottikohteista antavat: MTK ry, Ari Roininen 040 704 4844, ari.roininen@mtk.fi MTK ry, Sami Kilpeläinen 040 552 0646, sami.kilpelainen@mtk.fi Tulossa: Hanke urakointipalveluiden kehittämiseksi MTK Uusimaa, Työtehoseura, NSP ja Uudenmaan Konerengas ovat hakeneet rahoitusta urakointipalvelujen ja niitä tarjoavien yritysten kehittämiseksi. Rahoituspäätöstä ei ole vielä tullut, mutta ennakkotietojen mukaan hakemusta käsitellään positiivisessa hengessä. Rahoituksen järjestyttyä hanke käynnistetään heti vuoden 2012 alusta alkaen. Etelä-Suomen kasvinviljelytilojen tilakoko on kasvanut voimakkaasti. Samaan aikaan on kasvanut myös urakointipalvelujen tarjonta. Kalliille koneille järjestetään lisätöitä tilan omien töiden ulkopuolelta, millä toisaalta perustellaan suurempien koneiden hankintaa. Taajama- ja kaupunkialueiden läheisyydessä maatalousyrittäjät ovat mukana myös kiinteistöurakoinnissa. Edellä mainitut seikat ovat johtaneet kasvinviljelytilojen konekustannusten kasvamiseen tilakoon kasvusta huolimatta. Niinpä koneiden koko, kapasiteetti ja tuotantoketjujen mitoitus ovat avainasemassa yritystoiminnan onnistumisen kannalta. Epäonnistunut kapasiteetin valinta joko ruuhkauttaa töitä tai aiheuttaa ongelmia niin toiminnan talouteen kuin viljelijöiden jaksamiseen. Hankkeen tavoitteena on selvittää Uudellamaalla maataloustyökoneilla tehtävien urakointipalvelujen tarve ja tarjonta. Samalla selvitetään urakointitöiden sisältöä, määrää ja ajoittumista. Tietoa tarvitaan urakointipalvelujen tarjonnan ja käytön sekä investointien suunnittelemiseksi. Toisena tavoitteena on tuottaa urakointipalveluja tarjoavien käyttöön työn ja työmäärän hallintatyökalu, jolla konekapasiteettia voidaan mitoittaa kustannustehokkaasti. Hankkeen käynnistyessä ollaan yhteydessä urakoitsijoihin, järjestetään erilaisia infotilaisuuksia ja rakennetaan yhteistyömahdollisuuksia yrittäjien ja kaikkien hanketoimijoiden kesken. Lisätietoja löytyy hanketoimijoiden nettisivuilta viimeistään vuoden 2012 alussa. 37

LÄMPÖYRITTÄJYYS sopii maatilalle Lämpöyrittäjä tuottaa kiinteistöille lämmityspalvelua. Laajimmillaan yrittäjä voi tarjota kaiken polttoaineesta alkaen ja myydä lämmön energiahinnoiteltuna itse omistamastaan lämpövoimalasta. Oma osaaminen ja ajantarve ratkaisevat, millainen malli lämpöyrittäjäksi aikovalle sopisi. Kuva: Miia Aaltonen MTK omistaa osan Biowin Oy:stä, yrityksestä jonka tavoitteena on madaltaa lämpöyrittäjäksi ryhtymisen kynnystä. Biowin tarjoaa osaamisensa yhteistyökumppaneiden käyttöön, jolloin aloittamisen karikot voidaan välttää. Lämpöyrittäjyyttä aloittaessa ei oikein riitä, että on lukenut metsäsuunnitelman ja todennut omistavansa myytävissä olevaa energiapuuta. Biowinin toimitusjohtaja, maanviljelijä ja entinen teollisuuden diplomi-insinööri Tapani Brofeldt Hämeenkoskelta, painottaa etenkin prosessiosaamista. Sitä että homma on hallussa alusta loppuun, vaihe vaiheelta. Eikä kaikkea välttämättä tarvitse tehdä itse, mutta kumppanit on valittava hyvin. Meillä on oikeastaan kahdet markkinat. On isojen yhtiöiden hallitsema markkina, jossa toimivat esimerkiksi Vapo ja Kuusakoski. Pienten lämpöyrittäjien markkina poikkeaa tästä paitsi kokoluokassa, myös toimintatavassa. Lämpöyrittäjä voi tarjota kokonaispaketin, jossa ostaja maksaa vain energiasta, Tapani Brofeldt kertoo. Voimaa verkostosta Biowin etsii mielellään asiakkaita, joiden tarve tiivistyy lauseeseen haluamme lämpöä tähän kiinteistöön. Sen jälkeen perustetaan paikallinen lämpöyhtiö, jonka Biowin auttaa jaloilleen. Uuden yhtiön omistavat yhdessä paikallinen lämpöyrittäjä ja Biowin. Esimerkiksi Muoniossa toimii Biowin Polar Oy. Meillä on asiantuntijaverkosto, jonka avulla voimme tarjota esimerkiksi kunnalle kokonaispaketin. Suunnittelemme ja rakennamme lämpöverkoston ja teemme kaikki tarvittavat muutostyöt. Asiantuntijaverkostostamme löytyy arkkitehti, rakennesuunnittelija, verkostosuunnittelija, laitetoimittajia, Avattava katto helpottaa hakelämpölaitoksen polttoainehuoltoa. Ammattisuunnittelijalta saa parhaat käytännön ratkaisut. Tämän lämpölaitoksen suunnittelijat ovat Markku Lappi ja Alpo Jokela ProAgria Hämeestä. LVI, sähkö, kaikki. Kunnalta säästyy kymmeniätuhansia euroja konsulttipalkkioita. Se on meille todellinen kilpailuetu, mutta vaatii prosessiosaamista. Tähän ei pysty pieni yrittäjä yksinään, toisaalta iso toimija kuten Vattenfall ei ota tällaista kokonaisuutta tehdäkseen, Brofeldt kuvaa. Minustako lämpöyrittäjä? Suomessa on tällä hetkellä noin 350 kuntaa ja noin 400 lämpöyrittäjää. Arviolta joka kymmenes lämpöyrittäjä on päätoiminen. Suurimmalla osalla on hoidettavanaan vain yksi lämpölaitos. Monesta kunnasta löytyisi kymmeniä mahdollisia kohteita lämpöyrittäjän palveluille. Alalla on kasvun varaa ja lämpöyrittäjyys on vakavasti otettavaa liiketoimintaa. Koska ala on nuori, ovat konsultit useimmiten tulleet suurten lämpölaitosten maailmasta. Suurten järjestelmien skaalaaminen alaspäin tulee yleensä kalliiksi, joten lämpöyrittäjän ei ehkä ensimmäiseksi kannata hakea apua suurilta yhtiöiltä. Toisaalta jotakin apua on hyvä saada. Laitteiden kokoaminen sieltä täältä halvalla ostaen ei tahdo onnistua. Kannattaa kysyä kollegoilta ja esimerkiksi ProAgrian energianeuvojilta, jotta välttyisi tekemästä virheitä, joista muut ovat jo oppineet. Tapani Brofeldt vihjaa, että sopimuksistakin on olemassa hyviä malleja. Muitakin vinkkejä hänellä on: Lämpöyrittäjäksi aikovan kannattaa pitää silmänsä auki. Ajele raitilla ja katso, missä olisi isoja kiinteistöjä. Seuraa julkisten hankintojen Hilma-rekisteriä; sinne tulee päivittäin lämpölaitoskohteita, joista osa on lämpöyrittäjää kiinnostavassa kolmensadan kilowatin kokoluokassa. Käy kunnan juttusilla. Käy kunnan juttusilla jo kaavoitusvaiheessa, silloin voi vaikuttaa myös lämpöratkaisuihin, Brofeldt neuvoo. Rakentaessa ratkaisee prosessiosaaminen. Investoinnin kustannus pitää saada kohtuulliseksi ja siten takaisinmaksuaika lyhyeksi. Rakentamisen aikataulutuksen täytyy onnistua. Me olemme saaneet tiivistettyä työmaalla olon pariin viikkoon, Tapani Brofeldt kehaisee. Kari Aikio Kirjoittaja on MTK Hämeen aluepäällikkö 38

Tarjoa koneurakointi- ja työpalveluita netissä! Konerenkaan nettisivuilla tarjotaan maa- ja metsätalouden, maanrakennuksen ja kunnossapidon sekä muiden palvelualojen töitä. Maa ja metsä Maanmuokkaus Kyntö Kasvinsuojelu Puinti Viljankuivatus Heinä- ja tuorerehun korjuu Kuivaheinän teko Kesantopeltojen hoito Luomutuotanto Kuljetus Puunkorjuu & isäntälinjan koneet Muuta Maaseutuyrityksen markkinointiin tehoa! Yrittäjä, tarvitsetko uusia asiakkaita ja lisäpotkua markkinointiin? Uudenmaan Konerengas tarjoaa maaseutuyrittäjille ja koneyrittäjille sekä palvelujen tuottajille uuden ja edullisen keinon saada lisätöitä. Lähikuukausien aikana kootaan eri toimialojen yrittäjät ja palvelujen tarjoajat yhteiselle internet-sivustolle, josta viljelijät ja muiden alojen asiakkaat voivat löytää tarjoamasi palvelut. Konerenkaan nettisivujen kautta saat myös lisää näkyvyyttä markkinoinnissa. Vuoden 2012 alkupuolella avattavien sivujen avulla tavoitat sekä maatalouden piirissä että sen ulkopuolella olevia asiakasryhmiä. Nyt on oiva mahdollisuus ilmoittautua mukaan konerenkaan toimintaan. Ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä jäsenhakemuskaavake, jota voit tilata MTK-Uusimaan toimistosta, puh. 020 413 3560. Jäsenmaksu on 40 euroa vuodessa. Konerengas on avoin kaikille yrittäjille haemme uusia jäseniä On monta hyvää syytä liittyä konerenkaan jäseneksi. Saat käyttöösi sähköisen markki- nointikanavan, jonka kautta voit tarjota kone- ja työpalveluita sekä yrityksille että yksityisille henkilöille Uudellamaalla. Uudenmaan Konerengas välittää tietoa yrittäjistä Uudenmaan Konerengas ry on viljelijöiden ja maaseutuyrittäjien perustama yhdistys, joka välittää tietoa yrittäjistä ja palveluista sekä ylläpitää konerenkaan internet-sivuja. Jokainen renkaan jäsen toimii itsenäisenä yrittäjänä ja omistaa itse koneensa sekä laskuttaa itse työsuorituksensa ja vastaa myös itse työnsä laadusta. Konerenkaan jäseneksi voivat liittyä koneurakointia ja palvelutuotantoa harjoittavat henkilöt ja yhteisöt. Konerengas pyrkii myös lisäämään jäsentensä osaamista ja tehostamaan jäsentensä konekapasiteetin käyttöä sekä maatalouden sisällä että sen ulkopuolella. Konerengas järjestää myös jäsenilleen yrittäjätapaamisia ja alaan liittyviä koulutuksia yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Christer Gustafsson Kirjoittaja on MTK Uusimaan projektipäällikkö Maanrakennus ja kunnossapito Kaivuutyöt Perustusten kaivuu Viher- ja piha-alueiden rakentaminen Jätevesijärjestelmät Tienvarsien hoidot Lumenauraus, hiekoitus, harjaus Kuljetus Muuta Muut palvelut Viherrakentaminen Rakennus- ja remonttitöitä Puutarhatöitä Puunkaato- ja pihatyöt Omakoti- ja mökkitalkkari Traktori- ja työkonekuljettajia Kotieläinten hoitajia Hitsaus ja koneiden korjaus Muuta 39

Vientimarkkinoilla epävarmuutta puun tarve lähes normaali Maailmantalouden epävarmuus heijastuu metsäteollisuuden vientiin ja sitä kautta puukauppaan. Pörssissä olevien metsäyhtiöiden katsausten mukaan papereiden tilanne jatkuu ylitarjonnasta johtuen varsin huonona. Kartonkien vienti vetää ja hinnat ovat hyvät. Korkeina olleiden sellun hintojen arvioidaan hiukan laskevan. Sahatavaran vientimarkkinoilla on suurta epävarmuutta eikä vientikauppoja ole tehty pitemmäksi aikaa. Vanereiden vienti on elpynyt ja hintoja on voitu hiukan nostaa. Vientimarkkinoiden epävarmuudesta johtuen puun ostajat käyttäytyvät eri tavalla. Osa sahoista on ostokiellossa, osa ostaa normaalisti ja osa on ollut ostoissaan erittäin aktiivinen. Myös kolmen suuren ostokäyttäytymisessä on eroja. UPM:n päätös lopettaa jalostuskapasiteettia alueellamme jo tämän vuoden loppuun mennessä vähentää havukuitupuun ostotarvetta akuutisti ja myös pysyvästi. OSTOMÄÄRÄ, 1000 M3 400 350 300 250 200 150 100 E-S MO-LIITTO, METSÄTEOLLISUUS RY:N JÄSENTEN OSTOT 2011 2010 2009 Epäselvästä vientimarkkinatilanteesta huolimatta puun ostotarpeet ovat kohtuullisen suuret. Suurin mielenkiinto kohdistuu kesäkorjuuseen soveltuviin päätehakkuuleimikoihin, mutta kuitupuutakin tarvitaan. Epävarmuudesta huolimatta puun myyntiä suunnittelevien kannattaa tilata leimikon teko ajoissa omalta metsänhoitoyhdistykseltä odottamaan sopivaa myyntihetkeä. Kyllä puuta tarvitaan jatkossakin. Esko Laitinen Kirjoittaja on Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen aluejohtaja Metsäteollisuuden puunosto Etelä-Suomessa 50 0 1 3 5 7 Kuva: Kari Aikio 1.9.20111OSTOSEURANTA.xls /m3 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 31 33 35 37 39 41 43 45 47 49 51 VIIKKO Alkuvuoden puukauppa on ollut varsin vilkasta. Vientimarkkinoiden epävarmuudesta huolimatta puun ostotarpeet jatkuvat loppuvuodenkin kohtuullina. Paras kysyntä on kesäkorjuuseen soveltuvilla päätehakkuuleimikoilla. Tukkipuun kantohinta Etelä-Suomessa Tukkipuun kantohintakehitys kuukausittain Etelä-Suomi (liitto): Pystykauppa, Uudistushakkuu (Peruspuutavaralajit) 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 0 1 2 0 1 2 0 1 2 0 1 2 0 1 2 2007 2008 2009 2010 2011 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki MTK / Repun hintainfo / 1.9.2011 Tukkien hinnat nousivat alkuvuonna ja ovat nyt kääntyneet laskuun. Vanerin vienti on elpynyt, mikä näkyy lievänä koivutukin hinnassa. 40

Metsätilat innokkaille jatkajille Oletko aikeissa myydä metsäpalstasi? Ostajia riittää, vaikka yhä useampi metsätila vaihtaa omistajaa lähivuosina, kun suuret ikäluokat luopuvat metsistään. Löytyykö innokas jatkaja vai jääkö metsäsi tulevaisuudessa vähemmän innokkaisiin käsiin, ehkä jopa hoitamatta? Asiaa kannattaa miettiä ja tehdä suunnitelmia silloin, kun vielä itse on hyvissä voimissa ja voi itse vaikuttaa asiaan. Monessa tapauksessa myynti on paras vaihtoehto. MTK Hämeen, MTK Uusimaan ja Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen yhdessä omistama Etelä-Suomen metsätilat LKV on Hämeen ja Uudenmaan metsätilakaupan ammattilainen. Sillä on lähes 20 vuoden kokemus metsätilakaupasta. Jaetaanko metsä vai rahat? Suomessa on valtava määrä metsäomaisuutta suurten ikäluokkien ja sitä vanhempien omistuksessa. Jos antaa ajan hoitaa metsätilan siirtymisen seuraavalle polvelle, tila voi jäädä vuosikausiksi perikunnan haltuun tai jakaantua perillisten kesken pieniin osiin. Pahimmassa tapauksessa yhteisomistus ei onnistu ollenkaan. Jakamistapauksessa metsän pinta-ala jää niin pieneksi, ettei taloudellinen ja kannattava metsänhoito ole mahdollista. Asiaa kannattaa suunnitella ja puhua reilusti perillisten kesken. Tavoitteena pitää olla metsän siirtyminen sille, joka on siitä todella kiinnostunut. Siirto sukupolvelta toiselle voidaan tehdä monella tapaa, kuten lahjana, perintönä tai kaupalla. Joskus jatkajaa ei ole, tai kukaan perillisistä ei halua hoitaa metsiä. Silloin kannattaa miettiä metsätilan myymistä. Myynnistä saadut rahat on helpompi jakaa kuin metsä. Oma metsänhoitoyhdistyksesi tekee metsästä arvion ja neuvoo, miten siitä edetään. Kauppa käy Metsätilojen kysyntä Etelä-Suomessa on tasaista myös epävakaina aikoina. Ostajia on kaikenlaisille ja kaiken kokoisille palstoille. Perinteisesti runsaspuustoiset tilat ovat kiinnostaneet ostajia, mutta myös vähempipuustoiset ja hoitoa tarvitsevat tilat käyvät hyvin kaupaksi. Ostomotiiveja on ny- kyisin puhtaan metsätaloudellisen tuoton lisäksi useita muita: puuhastelupalsta kunnon kohottamiseksi, lämmityspuun hankinta omasta metsästä, metsästys tai virkistys. Metsää ostetaan luonnollisesti myös metsälön koon kasvattamiseksi, kehitysluokkajakauman ja/tai metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi. Motivoituneet ostajat pitävät metsistä huolta ja myönteinen vaikutus koko metsäsektoriin lisääntyy kansantaloudellisestikin ajatellen. Tänä vuonna Etelä-Suomen metsätilat LKV:n kautta on tehty jo yli 50 tilakauppaa. Omistajaa on vaihtanut noin 1300 metsähehtaaria. Tiloista kiinnostuneita on yrityksen asiakasrekisterissä satoja. Ostajat käyvät tutustumassa kohteisiin paikanpäällä ja tietoa tiloista kysellään paljon. Jokaisesta tilasta on käytettävissä metsäammattilaisten tekemä metsäarvio, josta selviää metsän metsänhoidollinen tila ja arvo. On myyjän ja ostajan etu, että tilasta on käytettävissä ajantasaiset tiedot. Silloin hinnoittelulle on perusteet ja ostaja tietää mitä on ostamassa. Vuonna 1993 perustettu Etelä-Suomen metsätilat LKV on mukana valtakunnallisessa metsatilat.fi -ketjussa, jonka kautta suurin osa vapailla markkinoilla tehtävistä metsätilakaupoista tehdään. Ketjuliikkeillä on yhtenäinen toimintatapa ja tilakauppoja hoitavat metsäalan ammattilaiset. Koko maan myytävät tilat löytyvät internet-osoitteesta www.metsatilat.fi. Reivo Järvenpää Etelä-Suomen metsätilat LKV:n toimitusjohtaja Leena Tetri Etelä-Suomen metsätilat LKV:n kiinteistönvälittäjä 41

Metsäedunvalvontaa Brysselissä EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa maatalouspolitiikan tapaan - eivätkä metsänomistajajärjestöt sellaista haluakaan. Kun Suomi ja Ruotsin liittyivät Euroopan Unioniin, nähtiin pohjoismaissa tärkeäksi myös metsäedunvalvonnan aloittaminen Brysselissä. Suomesta mukana on MTK:n lisäksi myös Metsäliitto. Metsäasiat kuuluvat EU:n toissijaisuusperiaatteen mukaan jäsenvaltioiden omaan toimivaltaan, mikä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö metsiä koskevia aloitteita ja asetuksia olisi. Haasteellista on, ettei mikään komission pääosasto sinänsä vastaa kokonaisuudessaan metsäasioista, vaan ne ovat jakautuneet eri pääosastojen kesken, kuten maatalous-, ilmasto, energiapääosasto. Euroopan parlamentti ei loista metsätietoudellaan. Onneksi suomalaisten ja ruotsalaisten europarlamentaarikkojen joukosta löytyy kuitenkin ymmärrystä metsätalouden merkitykselle ja myös halua puhua sen puolesta. Euroopan neuvoston eli periaatteessa jäsenmaiden yhteisissä kokouksissa metsätalouden päälle ymmärtävät metsäiset maat. Ne maat, joiden omat metsät on hävitetty satoja vuosia sitten, tukevat usein tiukkoja sääntöjä metsätaloudelle. Kaikki tämä asettaa omat haasteensa myös metsäedunvalvonnalle. Metsäisten maiden rintama Esimerkkinä edunvalvonnan tärkeydestä sekä EU-asetuksesta, joka tulee vaikuttamaan koko Euroopan metsäsektoriin metsänomistajat mukaan lukien, voi käyttää asetusta laittomista hakkuista. Lyhyesti sanottuna asetuksen tavoitteena on estää laittoman puun tuonti Eurooppaan, ja vaikka tavoite on tärkeä, metsäedunvalvojien piti olla tarkkana käytännön vaikutuksista eurooppalaiselle metsäteollisuudelle ja metsänomistajille. Vaarallinen ehdotus oli esimerkiksi vaatimus laillisuuden todistamisesta puutavaraketjun jokaisessa vaiheessa, toisin sanoen torilla puukauhoja kauppaavan olisi tarvittaes- sa todistettava, että puu tulee laillisesti hakatuista metsistä. Tästä, kuten monista muistakin ongelmakohdista, päästiin kuitenkin eroon - paljolti metsäisten maiden ja metsäalan sidosryhmien yhteisrintamana. Pohjoismaiden metsänomistajien koordinaattorina vastaan Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan metsänomistajien edunvalvonnasta Brysselissä sekä raportoin metsänomistajajärjestöihin uusimmat uutiset komission ja parlamentin käytäviltä. Pääasiallisesti seuraan EU-politiikkaa, mutta myös yleiseurooppalaiset sekä maailmanlaajuiset metsäprosessit kuuluvat seurattaviin asioihin. Edunvalvonta on yhteistyötä Yhteistyön merkitystä en voi korostaa liikaa. Läheisimmät kollegani työskentelevät CEPF:ssä (Euroopan metsänomistajajärjestö) sekä Copa-Cogeca:ssa (Euroopan maataloustuottajajärjestö), joissa molemmissa p MTK:n ja metsänomistajien edunvalvojana Bysselissä toimii metsänhoitaja Satu Lantiainen. myös MTK on jäsenenä. Tämän lisäksi läheistä yhteistyötä tehdään myös metsäteollisuuden, bioenergiatuottajien etujärjestön sekä valtioiden metsäorganisaatioita edustavan järjestön kanssa. MTK:n metsäedunvalvonta Brysselissä ei oikeastaan rajoitu vain minuun, vaan myös Seppo Kallio, MTK:n edustaja Euroopan talous- ja sosiaalikomiteassa, toimii Brysselissä aktiivisesti kestävän metsätalouden puolesta. Katsaus kalenteriin kertoo työn luonteesta paljon. Tavallinen työviikko koostuu kollegoiden kanssa pidettävistä kokouksista, joissa keskustellaan ja jaetaan tietoa ajankohtaisista asioista, kokouksista komissiossa, tapaamisista europarlamentaarikkojen avustajien kanssa, lounastapaamisista ja viikkoraporttien kirjoittamisesta. Erityisen paljon painoarvoa on nykyaikaisesta teknologiasta huolimatta kokoushuoneiden käytävillä tapahtuvilla keskusteluilla. Arvokas tieto uusista asioista tai vasta suunnitteilla olevista aloitteista välittyy parhaiten, kun tapaa ihmisiä henkilökohtaisesti. Jos Brysselin metsäasiat vaikuttavat monimutkaisilta, olen pystynyt välittämään oikean kuvan. Onneksemme metsänomistajaorganisaatioiden asiantuntemusta kuitenkin myös arvostetaan Brysselin kiemuroissa ja uskon, että hyöty esimerkiksi komission kanssa on molemminpuolinen. Lisätietoja ja uutisia pohjoismaiden metsätaloudesta löytyy englanniksi internetsivuiltamme: www.nordicforestry.org Satu Lantiainen Kirjoittaja on MTK:n metsäkoordinaattori Brysselissä MTK Häme ry Vanajantie 10 B 13110 Hämeenlinna Puh. 020 413 3300 www.mtk.fi/hame MTK-Uusimaa ry Simonkatu 6 A 18 00100 Helsinki Puh. 020 413 3560 www.mtk.fi/uusimaa Henkilökunnan sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@mtk.fi Päätoimittajat Jukka-Pekka Kataja (Häme) Martti Mäkelä (Uusimaa) Toimittaja Kari Aikio Painos 9700 kpl Taitto ja sivunvalmistus BestPress Ay Painatus Forssa Print Oy, lokakuu 2011 Kannen kuva: Kari Aikio 42

Hyvinvoinnin poreet! Maatalousyrittäjät kohtaavat! Tule viihtymään ja voimaan hyvin kylpylälomalle Ikaalisiin tai Ouluun marraskuussa 2011. Kiinnostavia ajatuksia työhyvinvoinnista, erinomaista seuraa, rentouttavia poreita kylpylässä ja tanssiakin saa! Hyvän Voinnin -seminaarissa puhutaan ihmissuhteista, ravitsemuksesta ja elinvoimaisesta yrittäjyydestä maaseudulla. Hyvinvoinnin näkökulmia tuovat esiin elokuvaohjaaja Markku Pölönen, rakkausprofessori Kaarina Määttä ja ravitsemusterapeutti Hanna Partanen. Seminaarin lomassa voi tutustua monipuoliseen messuosastoon, jossa on mahdollista mittauttaa oman terveyden kannalta tärkeät luvut! Hinta on yhdelle henkilölle. huone huone 1 henkilölle 2 henkilölle 3. 4.11.2011 Holiday Club Oulun Eden Superior-huone 169 euroa 129 euroa Standard-huone 149 euroa 119 euroa 10. 11.11.2011 Ikaalisten kylpylä Päärakennus Maininki 189 euroa 159 euroa Kylpylä-Hotelli / Hotelli Ikaalia 179 euroa 149 euroa Hinta sisältää Majoittumisen kylpylähotelliin Buffee-illallisen Aamiaisen Hyvän Voinnin -seminaarin ja messut Kylpyläosaston ja kuntosalin käytön Tanssillisen viihdeohjelman Ilmoittaudu pian. Paikkoja on rajoitetusti! Varaukset: Kaleva Travel puh. 020 561 5389 tai sähköinen ilmoittautumislomake www.mela.fi Lisätiedot ja ohjelma: www.mela.fi > Työhyvinvointi > Kylpylätapahtumat

Turvallinen metsän ammattilainen välittää OLETKO OSTAMASSA TAI MYYMÄSSÄ METSÄÄ? www.stailimainos.fi Etelä-Suomen metsätilat LKV on maa- ja metsäkiinteistöjen välitykseen erikoistunut yritys. Metsä- ja maatalouden osaajina tarjoamme käyttöösi ammattitaitoisen, kokeneen ja luotettavan välityspalvelun. Metsänomistajien liitto Etelä-Suomen sekä MTK Uudenmaan ja MTK Hämeen omistama, vuonna 1993 perustettu Family Timber Finland Oy tarjoaa Sinulle turvallisen tavan ostaa ja myydä metsää tai peltoa. Olemme osa valtakunnallista metsätilojen välitykseen erikoistunutta metsatilat.fi -ketjua. Ajankohtaiset tiedot myytävistä kohteista löydät kotisivuiltamme: www.metsatilat.fi www.mhy.fi/familytimber Ota yhteyttä luottamuksella! Hyödynnä TILAVAHTI saat tiedon myyntikohteista sähköpostiisi! Päijät-Hämeen alueella yhteistyössä Sinua palvelevat välittäjämme: MHY Päijät-Hämeen kanssa: Esko Laitinen MH, LKV, 0400 481 103 Jukka Suhonen MTI, LKV, 040 350 9326 Leena Tetri LKV, 040 771 9923 Timo Hannonen MTI, LKV, 040 740 3442 Välityspalkkio 4,92 % kauppahinnasta, vähimmäispalkkio 2.150 (sis. alv 23%) Family Timber Finland Oy Mariankatu 8 A 10, 15110 Lahti Puh. 020 413 3720, fax 020 413 3729 etela-suomi@mhy.fi