Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto teemu.juntunen@pohjois-savo.fi Puh. 0447142670 1

Sisällysluettelo 1 Raportin sisältökuvaus... 3 2 Pohjois-Savon väestökehitys ja ennusteet sekä koulutusrakenne... 4 2.1 Väestökehitys- ja ennusteet... 4 2.2 Väestön koulutusrakenne... 6 3 Lukiokoulutus... 8 3.1 Pohjois-Savon lukioverkko ja koulutuksen kustannukset... 8 3.2 Lukiokoulutuksen kehityksestä Pohjois-Savossa... 9 3.3 Ylioppilastutkinnon suorittaneet, opintojen kulku ja siirtyminen jatko-opintoihin... 12 4 Ammatillinen 2-aste... 15 4.1 Ammatillinen koulutuksen kehityksestä... 15 4.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen... 25 4.3 Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen... 38 4.4 Opintojen kulku ja jatko-opinnot... 40 LÄHTEET... 44 LIITTEET... 45 2

1 Raportin sisältökuvaus Tämä raportti on tilastokatsaus lukio- ja ammatillisen koulutuksen nykytilaan ja kehitykseen. Aluksi esitetään tilastokeskuksen väestöennusteet, koulutukseen tuleva ikäluokka, koulutusrakenne ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet. Lukiokoulutuksesta tarkastellaan koulutuksen saavutettavuutta, opiskelija- sekä tutkintomääriä, koulutuksen kustannuksia ja hakeutumista jatko-opintoihin. Raportin laajin osio koskee ammatillista nuorten koulutusta. Tarkastelussa on mm. opiskelijamäärät, suoritetut tutkinnot, koulutuksen hakutietoja, valmistuneiden työllistymistietoja sekä valmistuneiden alueellista sijoittumista. Tarkastelutasona on pääasiassa maakuntataso, mutta joidenkin tietojen kohdalla tarkastelua on tehty yksityiskohtaisemmin oppilaitostasolla. Valmistuneiden työllistymistarkastelussa on syytä huomioida kokonaisvalmistuneiden lukumäärät eri aloilla. 3

2 Pohjois-Savon väestökehitys ja ennusteet sekä koulutusrakenne 2.1 Väestökehitys- ja ennusteet Pohjois-Savon maakunnassa oli vuoden 2015 lopussa 248 129 asukasta. Vuosien 2011-2013 väestökasvu ei viime vuonna jatkunut. Pohjois-Savon väestömäärä väheni -295 henkeä vuonna 2015, mikä on kuitenkin pieni väestötappio kun katsotaan pitkällä ajanjaksolla. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan Pohjois-Savossa olisi vuonna 2030 reilut 249 000 asukasta (taulukko 1.) Mikäli Kuopio säilyttää saavuttamansa kasvutason noin 1000 asukasta vuodessa ja kaikkien keskusten ulkopuolistenkin kuntien muuttoliike tasapainottuu vuoden 2020 jälkeen, toteutuu Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan 1 määritelty 250.000 asukkaan tavoite vuonna 2030. Tavoite on kuitenkin kunnianhimoinen. Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan määritellyt väestötavoitteet eri skenaarioille ovat liitteessä 1. Taulukko 1. Lähivuosien koulutuksen mitoituksessa Pohjois-Savossa tulee huomioida, että vuoden 2015 väestöennuste on huomattavasti realistisempi kuin vuonna 2012 laadittu ennuste (kuvio 1). Toteutunut väestökehitys ja tuorein ennuste ovat lähes samalla tasolla. 1 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma 2014-2017 4

Kuvio 1. Koulutuksen mitoituksen kannalta keskeistä on koulutukseen tulevan ikäluokan (16-vuotiaat) määrä ja kehitys (taulukko 2). Vuonna 2014 ikäluokan koko Pohjois-Savossa oli 2650 henkilöä, joka reilut 400 vähemmän kuin vuonna 2010. Tilastokeskuksen ennuste arvioi ikäluokan koon olevan 2513 vuonna 2030. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ainoastaan Kuopion, Iisalmen ja Siilinjärven 16-vuotiaiden ikäluokka kasvaa vuoteen 2030 mennessä. Taulukko 2. 16-vuotiaiden ikäluokkakehitys ja ennuste Pohjois-Savossa ja sen kunnissa (Tilastokeskus). Toteuma 2010 Toteuma 2014 Ennuste 2020 Ennuste 2030 2014-2030 muutos % Pohjois-Savon maakunta 3089 2650 2632 2513-5,2..Iisalmi 253 221 241 239 8,1..Juankoski 63 48 39 34-29,2..Kaavi 33 41 35 28-31,7..Keitele 23 21 19 16-23,8..Kiuruvesi 138 103 94 78-24,3..Kuopio 1281 1151 1162 1219 5,9..Lapinlahti 119 108 121 96-11,1..Leppävirta 128 105 102 76-27,6..Pielavesi 76 55 47 38-30,9..Rautalampi 30 30 31 26-13,3..Rautavaara 17 14 16 11-21,4..Siilinjärvi 335 304 293 315 3,6..Sonkajärvi 64 47 44 29-38,3..Suonenjoki 87 72 86 70-2,8..Tervo 18 17 13 8-52,9..Tuusniemi 27 24 27 22-8,3..Varkaus 304 219 202 159-27,4..Vesanto 32 25 19 12-52,0..Vieremä 57 45 41 37-17,8 5

2.2 Väestön koulutusrakenne Väestön koulutusrakenne on noussut kuluneiden vuosien aikana. Tähän ovat vaikuttaneet omalta osaltaan väestön eläköityminen ja ikääntyminen. Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus on hieman korkeampi kuin koko maassa (taulukko 3). Keski-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 4 % korkeampi ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 3,5 % alhaisempi kuin koko maassa. Ilman tutkintoa olevien osuus on hieman alhaisempi kuin koko maassa. Pohjois-Savon kuntakohtaiset luvut ovat liitteessä 2. Taulukko 3. 15-vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan / % 15-vuotta täyttäneistä maakunnittain (Tilastokeskus). Ei perusasteen Tutkinnon suorittaneita yhteensä Keskiaste Korkea-aste jälkeistä tutkintoa KOKO MAA 70,2 40,5 29,7 29,8 Uudenmaan maakunta 71,4 34,7 36,7 28,6 Varsinais-Suomen maakunta 70,0 40,9 29,1 30,0 Satakunnan maakunta 67,4 42,8 24,5 32,6 Kanta-Hämeen maakunta 68,8 41,9 26,9 31,2 Pirkanmaan maakunta 72,5 41,9 30,7 27,5 Päijät-Hämeen maakunta 67,5 42,0 25,5 32,5 Kymenlaakson maakunta 67,9 43,5 24,4 32,1 Etelä-Karjalan maakunta 67,8 42,6 25,2 32,2 Etelä-Savon maakunta 67,3 43,3 24,0 32,7 Pohjois-Savon maakunta 70,7 44,4 26,2 29,3 Pohjois-Karjalan maakunta 69,9 45,7 24,2 30,1 Keski-Suomen maakunta 71,3 43,2 28,1 28,7 Etelä-Pohjanmaan maakunta 67,8 44,0 23,8 32,2 Pohjanmaan maakunta 68,9 40,3 28,6 31,1 Keski-Pohjanmaan maakunta 67,4 43,5 23,9 32,6 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 72,4 44,3 28,1 27,6 Kainuun maakunta 68,4 45,5 23,0 31,6 Lapin maakunta 70,0 45,3 24,8 30,0 Ahvenanmaa 63,0 39,6 23,4 37,0 Perusasteen koulutuksen ulkopuolella olevien osuudella on merkitystä mm. nuorisotakuun toteutumisen kannalta. Lisäksi yhteyshaussa tapahtuneet muutokset vaikeuttavat koulutuksen ulkopuolella olevien hakeutumista koulutukseen, sillä ensisijalla ovat juuri perusasteen opintonsa päättäneet. Pohjois-Savossa koulutuksen ulkopuolella ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 17-24-vuotiaiden osuus (7,5 %) vastaavan ikäisestä väestöstä on alhaisempi kuin koko maassa (8,6 %). Niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on ollut viime vuosina laskussa. 6

Taulukko 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet* 17-24-vuotiaat, lkm ja % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKANET). 2009 2010 2011 2012 2013 2014 lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Koko maa 60016 11,4 60012 11,4 59602 11,2 57803 10,8 50341 9,4 46 085 8,6 Pohjois-Savo 2328 9,6 2253 9,3 2267 9,4 2236 9,2 1877 7,7 1 820 7,5 Iisalmi 199 9,0 191 9,0 181 8,6 188 8,9 155 7,4 165 8,2 Juankoski 28 7,3 28 7,7 29 8,4 31 9,2 38 11,4 32 10,2 Kaavi 26 12,9 26 12,7 23 10,7 35 16,5 32 16,3 29 15,6 Keitele 21 11,9 17 9,6 17 9,2 23 12,6 15 9,1 13 9,0 Kiuruvesi 94 12,2 88 11,5 90 12,0 90 12,0 73 9,7 73 9,9 Kuopio 1083 8,6 1046 8,3 1048 8,2 1043 8,0 849 6,4 874 6,4 Lapinlahti 108 11,8 108 12,3 95 11,3 88 10,9 80 10,4 72 9,7 Leppävirta 71 9,2 79 10,8 65 9,6 62 9,8 55 9,1 52 8,6 Maaninka 19 7,8 24 10,1 24 9,9 33 14,0 19 8,8 Pielavesi 42 11,9 34 10,1 32 9,7 29 8,9 30 9,7 32 10,4 Rautalampi 25 10,9 21 9,7 26 12,5 22 10,5 26 12,3 20 9,9 Rautavaara 26 19,2 13 10,3 14 12,2 11 10,2 10 10,5 8 8,8 Siilinjärvi 140 8,4 143 8,5 158 9,3 150 8,6 145 8,4 119 7,0 Sonkajärvi 36 10,2 48 13,5 48 13,6 38 11,3 35 10,4 33 10,2 Suonenjoki 73 13,5 74 13,9 85 15,9 79 15,0 61 11,9 73 14,4 Tervo 13 10,2 11 9,3 8 7,0 11 10,2 8 8,0 8 8,9 Tuusniemi 31 15,4 26 13,8 19 11,3 26 16,0 21 12,9 15 9,5 Varkaus 226 11,1 225 11,0 242 11,9 209 10,2 172 8,5 163 8,3 Vesanto 27 18,2 18 12,4 22 15,1 20 14,1 16 11,9 14 10,6 Vieremä 40 11,6 33 9,8 41 12,5 48 14,6 37 12,0 25 8,5 *eivät ole ko. vuonna opiskelijoita eikä ole perusasteen jälkeistä tutkintoa 7

3 Lukiokoulutus 3.1 Pohjois-Savon lukioverkko ja koulutuksen kustannukset Lukiokoulutusta järjestetään Pohjois-Savossa 16 kunnassa ja 24 lukiossa. Lukiokoulutuksen rakennetta ja rahoitusta oltiin uudistamassa. Rakenteiden uudistushanke ei toteudu suunnitellusti. Järjestämis- ja ylläpitämisverkkoa ja -lupia koskeva hallituksen esitys raukesi. Uudistuksen tavoitteena oli mm. tiivistää lukioverkkoa ja tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa. Kuvio 2. Lukioverkko ja koulutuksen saavutettavuus. Lukioverkon karsimisella olisi merkittäviä vaikutuksia. Etenkin se lisää syrjäseuduilta etäällä lukiota käyvien määrää huomattavasti, mikäli lähellä oleva pieni lukion toimipaikka lopetetaan. Lukiokoulutuksen eriarvoisuus kasvaa, sillä varakkaista ja koulutetuista perheistä voidaan lähteä opiskelemaan myös kauemmaksi. Lisäksi koulutuksesta syrjäytyminen kasvaa kunnissa, jotka ovat etäällä lukioista ja ammattikouluista. Vaikutuksia on myös kuntien vetovoimaan, sillä opettajien saatavuus heikkenee kunnissa, missä ei ole lukiota Lukiokoulutuksen kustannukset opiskelijaa kohden vaihtelevat suuresti Pohjois-Savon kunnissa. Kalleinta lukio-opiskelu yksikkökustannuksiin vuonna 2015 oli Rautavaaralla, noin 23 500 /opiskelija. Alhaisimmat kustannukset ovat suurimmissa kunnissa (taulukko 5). Koko maassa yksikkökustannukset ovat 8

noin 7 700, Pohjois-Savossa keskimäärin noin 7 900. Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa kustannukset opiskelijaa kohden ovat samalla tasolla kuin Pohjois-Savossa. Taulukko 5. Lukiokoulutuksen käyttökustannukset /opiskelija vuonna 2015 (OPH/opetustoimen kustannusraportti). Opiskelijoita /opiskelija Muutos% ed. vuoteen 006873 Rautavaaran kunta 18 23 549,00-12 009253 Vieremän kunta 52 13 936,00 3 008573 Tuusniemen kunta 51 13 202,00 22 001743 Juankosken kaupunki 72 11 958,00 5 009213 Vesannon kunta 49 11 387,00-8 005953 tielaveden kunta 77 10 693,00-1 006863 Rautalammin kunta 88 9 866,00-5 016751 tortaanpää ry. 41 9 861,00 1 004023 Lapinlahden kunta 182 8 757,00 1 007783 Suonenjoen kaupunki 91 8 642,00-5 001403 Iisalmen kaupunki 318 8 545,00 3 007623 Sonkajärven kunta 74 8 236,00 4 004203 Leppävirran kunta 134 8 181,00-7 002633 Kiuruveden kaupunki 145 8 055,00 6 007493 Siilinjärven kunta 274 7 150,00 2 002973 Kuopion kaupunki 2 333 7 084,00-2 031816 Savon koulutuskuntayhtymä (VARKAUS) 291 6 588,00-4 tohjois-savo 4 290 7 855,00-1 Koko maa 101 387 7 691,00 1 3.2 Lukiokoulutuksen kehityksestä Pohjois-Savossa Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät ovat olleet viime vuosina laskussa niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa. Koko maassa opiskelijamäärät ovat laskeneet noin -7 % vuodesta 2010 vuoteen 2015 (taulukko 6). Pohjois-Savossa laskua on ollut noin -14 %. Maakunnan suurimmista kaupungeista, Kuopion lukioiden opiskelijamäärä on laskenut -1 %, Iisalmen lukion 25,1 %, Varkauden -27,7 % ja Siilinjärven -12 %. Prosentuaalisesti opiskelijamääriään ovat kasvattaneet eniten Kallaveden lukio ja Kuopion klassillinen lukio. 9

Taulukko 6. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät Pohjois-Savon kunnissa ja koko maassa (Vipunen). Muutos % 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2010-2015 Iisalmen Kaupunki 447 451 397 369 312 335-25,1 Juankosken Kaupunki 103 103 89 77 76 72-30,1 Karttulan Kunta 35-100,0 Kiuruveden Kaupunki 242 183 172 165 145 141-41,7 Kuopion Kaupunki 2 342 2 233 2 210 2 326 2 298 2 318-1,0 Kallaveden lukio/kuopion aik.l 542 679 661 676 657 686 26,6 Karttulan lukio 46 58 40 21 Kuopion aikuislukio 201-100,0 Kuopion klassillinen lukio 564 553 547 567 585 631 11,9 Kuopion Lyseon lukio 464 453 458 455 450 459-1,1 Kuopion taidelukio Lumit 571 502 486 490 510 462-19,1 Nilsiän lukio 98 75 80 Lahden Rudolf Steiner -Koulun Kannatusyhdistys Ry 45 49 38 37-100,0 Lapinlahden Kunta 228 216 190 190 183 186-18,4 Leppävirran Kunta 136 114 114 117 138 129-5,1 Nilsiän Kaupunki 101 108 106-100,0 Pielaveden Kunta 110 97 92 74 75 79-28,2 Portaanpää Ry 28 27 22 25 27 33 17,9 Rautalammin Kunta 100 100 99 79 82 97-3,0 Rautavaaran Kunta 27 20 17 14 19 16-40,7 Savon Koulutuskuntayhtymä (Varkaus) 404 366 372 337 305 292-27,7 Siilinjärven Kunta 309 284 282 276 271 272-12,0 Sonkajärven Kunta 63 61 71 68 72 73 15,9 Suonenjoen Kaupunki 100 103 92 89 89 93-7,0 Tuusniemen Kunta 47 55 55 61 56 49 4,3 Vesannon Kunta 52 58 52 35 49 46-11,5 Vieremän Kunta 48 43 51 55 53 51 6,3 P-Savo Yhteensä 4 967 4 671 4 521 4 394 4 250 4 282-13,8 Koko maa 111 778 109 046 107 412 105 898 103 914 104 060-6,9 *Savon koulutuskuntayhtymän ylläpitämä Peruskoulun päättäneiden 9-luokkalaisten hakeutuminen lukiokoulutukseen on Pohjois-Savossa alhaisempaa kuin koko maassa (taulukko 7). Lukiokoulutukseen vuonna 2014 hakeutui 46,8 % peruskoulun päättäneistä. Ammatilliseen koulutukseen hakeutui puolestaan 45,8 %. Ei lainkaan tutkintotavoitteista koulutusta jatkaneiden osuus vuonna 2014 oli 7,4 %, kun se vuonna 2010 oli 8,8 %. Luvut ovat korkeammat kuin esimerkiksi muissa Itä-Suomen maakunnissa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Joissakin maakunnissa ei tutkintotavoitteista koulutusta jatkaneiden osuus on pudonnut merkittävästi. Näin on muun muassa Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Osittain tilanteen muutosta selittää vuonna 2014 tapahtunut yhteishaun muutos, jossa ensisijalla hakutilanteessa ovat peruskoulun päättäneet. Taulukossa 7 olevat tiedot herättävät kuitenkin kysymyksen siitä, missä määrin ammatillisen koulutuksen aloituspaikkaleikkaukset tai lisäykset näkyvät luvuissa. Esimerkiksi Uudellamaalla aloituspaikkoja lisättiin, kun taas Pohjois-Savossa aloituspaikat vähenivät noin 250 vuodesta 2013 vuoteen 2014. Toisaalta Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa koulutuspaikat eivät lisääntyneet mutta ei tutkintotavoitteista koulutusta jatkaneiden osuus on laskenut merkittävästi. Näissä maakunnissa muilla toimenpiteillä on vaikutettu asiaan. 10

Taulukko 7. Peruskoulun päättäneiden hakeutuminen jatko-koulutukseen (lukio, ammatillinen) koko maassa ja maakunnittain vuosina 2010, 2012 ja 2014 (Vipunen). Peruskoulun 9. luokan Jatkoi heti opiskelua päättäneet yhteensä lukiokoulutuksessa Jatkoi heti opiskelua ammatillisessa koulutuksessa Ei jatkanut heti tutkintotavoitteista opiskelua Jatkoi heti opiskelua lukiokoulutuksessa Jatkoi heti opiskelua ammatillisessa koulutuksessa Ei jatkanut heti tutkintotavoitteista opiskelua KOKO MAA 2010 64215 32352 26153 5710 50,4 40,7 8,9 2012 61059 30539 25360 5160 50,0 41,5 8,5 2014 57853 29857 24357 3639 51,6 42,1 6,3 Uudenmaan maakunta 2010 17975 10288 5682 2005 57,2 31,6 11,2 2012 16944 9713 5472 1759 57,3 32,3 10,4 2014 16192 9553 5529 1110 59,0 34,1 6,9 Varsinais-Suomen maakunta 2010 5202 2609 2201 392 50,2 42,3 7,5 2012 5228 2614 2252 362 50,0 43,1 6,9 2014 4951 2483 2225 243 50,2 44,9 4,9 Satakunnan maakunta 2010 2776 1291 1340 145 46,5 48,3 5,2 2012 2705 1268 1274 163 46,9 47,1 6,0 2014 2420 1180 1127 113 48,8 46,6 4,7 Kanta-Hämeen maakunta 2010 2103 1009 926 168 48,0 44,0 8,0 2012 2058 943 958 157 45,8 46,6 7,6 2014 1935 958 907 70 49,5 46,9 3,6 Pirkanmaan maakunta 2010 5570 2936 2235 399 52,7 40,1 7,2 2012 5228 2621 2243 364 50,1 42,9 7,0 2014 5017 2650 2084 283 52,8 41,5 5,6 Päijät-Hämeen maakunta 2010 2412 1109 1016 287 46,0 42,1 11,9 2012 2237 1074 930 233 48,0 41,6 10,4 2014 2137 1025 931 181 48,0 43,6 8,5 Kymenlaakson maakunta 2010 2220 1033 993 194 46,5 44,7 8,7 2012 2062 848 1020 194 41,1 49,5 9,4 2014 1967 908 907 152 46,2 46,1 7,7 Etelä-Karjalan maakunta 2010 1590 720 738 132 45,3 46,4 8,3 2012 1500 698 704 98 46,5 46,9 6,5 2014 1338 616 665 57 46,0 49,7 4,3 Etelä-Savon maakunta 2010 1823 869 819 135 47,7 44,9 7,4 2012 1729 801 805 123 46,3 46,6 7,1 2014 1642 743 780 119 45,2 47,5 7,2 Pohjois-Savon maakunta 2010 3032 1465 1299 268 48,3 42,8 8,8 2012 2782 1314 1232 236 47,2 44,3 8,5 2014 2639 1235 1209 195 46,8 45,8 7,4 Pohjois-Karjalan maakunta 2010 1925 887 920 118 46,1 47,8 6,1 2012 1800 817 862 121 45,4 47,9 6,7 2014 1758 807 850 101 45,9 48,4 5,7 Keski-Suomen maakunta 2010 3325 1437 1590 298 43,2 47,8 9,0 2012 3225 1542 1406 277 47,8 43,6 8,6 2014 2928 1445 1323 160 49,4 45,2 5,5 Etelä-Pohjanmaan maakunta 2010 2510 1186 1196 128 47,3 47,6 5,1 2012 2316 1083 1119 114 46,8 48,3 4,9 2014 2230 1062 1054 114 47,6 47,3 5,1 Pohjanmaan maakunta 2010 2220 1058 1016 146 47,7 45,8 6,6 2012 2135 999 994 142 46,8 46,6 6,7 2014 2047 1004 871 172 49,0 42,6 8,4 Keski-Pohjanmaan maakunta 2010 885 386 420 79 43,6 47,5 8,9 2012 869 393 408 68 45,2 47,0 7,8 2014 818 405 383 30 49,5 46,8 3,7 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 2010 5159 2373 2216 570 46,0 43,0 11,0 2012 5144 2345 2255 544 45,6 43,8 10,6 2014 4988 2373 2240 375 47,6 44,9 7,5 Kainuun maakunta 2010 994 497 420 77 50,0 42,3 7,7 2012 970 435 453 82 44,8 46,7 8,5 2014 836 396 387 53 47,4 46,3 6,3 Lapin maakunta 2010 2343 1106 1083 154 47,2 46,2 6,6 2012 2084 998 969 117 47,9 46,5 5,6 2014 1969 990 876 103 50,3 44,5 5,2 11

3.3 Ylioppilastutkinnon suorittaneet, opintojen kulku ja siirtyminen jatko-opintoihin Ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä Pohjois-Savossa on vuosien 2011-2014 välillä laskenut 140 tutkinnolla. noin 1 400 tutkinnon suorittanutta. Koko maassa tutkintojen määrä on laskenut 940 tutkinnolla (taulukko 8). Tutkintomäärät ovat kasvaneet Iisalmen, Kallaveden, Tuusniemen lukioissa sekä Savon koulutuskuntayhtymän ylläpitämässä Varkauden lukiossa. Taulukko 8. Ylioppilastutkinnon suorittaneet Pohjois-Savon kunnissa ja koko maassa vuosina 2011-2014 (Vipunen). 2011 2012 2013 2014 Iisalmen Kaupunki 111 156 128 132 Juankosken Kaupunki 34 32 28 23 Kiuruveden Kaupunki 57 50 58 52 Kuopion Kaupunki 800 704 690 732 Kallaveden lukio/kuopion aik.l 202 226 212 222 Karttulan lukio 14 17 17 Kuopion aikuislukio 105 Kuopion klassillinen lukio 170 179 168 159 Kuopion Lyseon lukio 150 136 131 145 Kuopion taidelukio Lumit 173 149 132 151 Nilsiän lukio 30 38 Lapinlahden Kunta 66 65 65 58 Leppävirran Kunta 51 37 41 30 Nilsiän Kaupunki 28 27 Pielaveden Kunta 37 23 31 26 Portaanpää Ry 1 3 4 2 Rautalammin Kunta 23 24 30 16 Rautavaaran Kunta 12 6 8 1 Savon Koulutuskuntayhtymä (Varkauden lukio) 112 106 117 122 Siilinjärven Kunta 105 106 92 94 Sonkajärven Kunta 15 17 21 16 Suonenjoen Kaupunki 26 32 26 24 Tuusniemen Kunta 12 12 16 19 Vesannon Kunta 10 12 20 13 Vieremän Kunta 12 10 12 11 Yhteensä 1 512 1 422 1 387 1 371 Koko maa 33 005 32 002 32 125 32 064 Vuonna 2009 Pohjois-Savossa aloitti lukiokoulutuksen 1473 oppilasta (taulukko 9). Vuoden 2012 loppuun mennessä tutkinnon oli suorittanut 79,4 %. Koko maassa vastaava osuus oli 80,6 %. Muualle opiskelemaan siirtyneiden osuus (ei opiskellut enää lukiossa) oli Pohjois-Savossa 7,8 %, eli enemmän kuin koko maassa. 12

Taulukko 9. Vuonna 2011 lukiokoulutuksen aloittaneiden opintojen kulku vuoden 2014 loppuun mennessä (Tilastokeskus). Uudet opiskelijat 2011, yhteensä Ylioppilastutkinto 2014 Muu tutkinto 2014 Ei tutkintoa, opiskeli lukiossa 2014 Ei tutkintoa, opiskeli muualla 2014 Ei tutkintoa eikä opiskellut, oli työssä 2014 Ei tutkintoa eikä opiskellut, oli työtön 2014 Ei tutkintoa eikä opiskellut, oli muualla 2014 Maakunnat yhteensä 32897 80,6 0,4 11,0 5,4 0,7 0,4 1,5 Uusimaa 10556 77,4 0,2 15,4 4,2 0,9 0,3 1,6 Varsinais- Suomi 2731 86,5 0,4 7,8 3,7 0,3 0,2 1,1 Satakunta 1304 80,8 0,4 9,9 6,3 0,3 0,3 2,0 Kanta-Häme 955 83,8 0,2 7,9 5,7 1,5 0,1 0,9 Pirkanmaa 2852 77,3 0,4 15,0 5,1 0,5 0,2 1,5 Päijät-Häme 1129 81,7 0,7 8,1 6,8 0,4 0,7 1,7 Kymenlaakso 976 81,0 0,4 7,8 6,4 0,8 1,2 2,4 Etelä-Karjala 657 82,3 0,3 9,9 5,9 0,2 0,2 1,2 Etelä-Savo 870 84,7 0,7 6,4 5,4 0,9 0,2 1,6 Pohjois-Savo 1473 79,4 0,9 8,7 7,8 0,3 1,0 1,9 Pohjois-Karjala 926 86,4 0,5 6,0 4,4 0,5 0,4 1,6 Keski-Suomi 1583 82,8 0,6 7,1 6,8 0,8 0,3 1,5 Etelä- Pohjanmaa 1153 83,0 1,3 6,9 7,0 0,3 0,3 1,2 Pohjanmaa 1073 85,8 0,4 5,7 5,2 1,1 0,3 1,5 Keski- Pohjanmaa 459 85,4 0,7 4,6 6,1 1,1 0,9 1,3 Pohjois- Pohjanmaa 2588 81,1 0,2 9,4 6,9 0,7 0,5 1,1 Kainuu 535 83,6 0,0 6,7 6,2 0,9 0,2 2,4 Lappi 885 76,2 0,5 9,4 10,5 0,9 0,5 2,1 Ahvenanmaa - Åland 164 88,4 0,0 8,5 0,6 1,2 0,0 1,2 Ylioppilastutkinnon vuosina 2008-2012 suorittaneiden siirtyminen jatko-opintoihin on esitetty taulukossa 10. 4 100 Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneista 6,5 % jatkoi ammatillisessa koulutuksessa, 14,4 % ammattikorkeakoulussa ja 18,6 % yliopistossa. Koko maassa vastaavat luvut ovat alhaisemmat, sillä koko maassa kyseisenä aikana tutkinnon suorittaneista 66,2 % ei jatkanut heti tutkintotavoitteista opiskelua. Pohjois-Savossa vastaava osuus on 60,5 %. Ei heti jatkaneiden kohdalla on huomioitava poikien siirtyminen varusmiespalvelukseen. 13

Taulukko 10. Vuosina 2013-2015 ylioppilastutkinnon suorittaneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin (Tilastokeskus) Ylioppilaat 2013-2015 yhteensä Jatkoi heti opiskelua ammatillisessa koulutuksessa Jatkoi heti opiskelua ammattikorkeakoulutuksessa Ei jatkanut heti tutkintotavoitteista opiskelua Jatkoi heti opiskelua yliopistokoulutuksessa Iisalmi 360 1,7 12,5 23,6 62,2 Juankoski 74 20,3 21,6 25,7 32,4 Kiuruvesi 163 7,4 21,5 20,2 50,9 Kuopio 2154 5,8 10,7 17,7 65,8 Lapinlahti 193 9,3 15,5 19,2 56,0 Leppävirta 110 4,5 21,8 24,5 49,1 Pielavesi 82 8,5 20,7 20,7 50,0 Rautalampi 65 13,8 10,8 18,5 56,9 Rautavaara 14 14,3 28,6 28,6 28,6 Siilinjärvi 280 8,6 18,2 10,7 62,5 Sonkajärvi 55 3,6 16,4 21,8 58,2 Suonenjoki 77 7,8 20,8 15,6 55,8 Tuusniemi 46 13,0 13,0 13,0 60,9 Varkaus 342 5,8 18,7 22,2 53,2 Vesanto 47 14,9 42,6 12,8 29,8 Vieremä 40 5,0 40,0 17,5 37,5 P-Savo 4102 6,5 14,4 18,6 60,5 Koko maa 190512 4,7 12,3 16,8 66,2 14

4 Ammatillinen 2-aste Pohjois-Savossa ammatillisen koulutuksen järjestämislupa on kahdeksalla koulutuksen järjestäjällä: - Savon koulutuskuntayhtymä - Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä - Pelastusopisto (Sisäasiainministeriön alainen) - Tri Matthias Ingmanin säätiö - Kuopion talouskoulun kannatusyhdistys ry - Kuopion konservatorion kannatusyhdistys ry - Pohjois-Savon opisto - Portaanpään kristillisen kansanopiston kannatusyhdistys ry Savon koulutuskuntayhtymällä on toimipisteitä Kuopiossa, Muuruvedellä (Juankoski), Toivalassa, Rissalassa, Varkaudessa ja Iisalmessa. Ylä-Savon ammattiopiston toimipisteet sijaitsevat Iisalmessa, Kiuruvedellä ja Kuopiossa. Pelastusopiston toimipaikka sijaitsee Kuopiossa, samoin Pohjois-Savon opiston. Portaanpään kristillinen opisto sijaitsee Lapinlahdella ja Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Siilinjärvellä. 4.1 Ammatillinen koulutuksen kehityksestä Ammatillisen koulutuksen kokonaisopiskelijamäärä on Pohjois-Savossa pudonnut vuosien 2010-2014 aikana noin 400 opiskelijalla (taulukko 11). Opiskelijamäärät ovat kasvaneet vain sosiaali- ja terveysalalla sekä liiketaloudessa ja hallinnossa. Taulukko 11. Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärien kehitys 2010-2014 koulutus- ja opintoaloittain (Vipunen) 2010 2012 2014 Muutos (lkm) 2010-2014 Humanistinen ja kasvatusala 137 128 123-14 Kielitieteet 60 62 60 0 Opetus- ja kasvatustyö 77 66 63-14 Kulttuuriala 457 443 419-38 Käsi- ja taideteollisuus 207 168 145-62 Viestintä ja informaatiotieteet 190 215 216 26 Musiikki 60 60 58-2 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden 606 605 683 ja hallinnon ala 77 Liiketalous ja kauppa 606 605 683 77 Luonnontieteiden ala 191 119 116-75 Tietojenkäsittely 191 119 116-75 Tekniikan ja liikenteen ala 3 097 3 002 2 881-216 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 675 676 706 31 Kone-, metalli- ja energiatekniikka 503 483 389-114 Sähkö- ja automaatiotekniikka 449 367 326-123 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 79 124 192 113 Graafinen ja viestintätekniikka 18 10-18 Elintarvikeala ja biotekniikka 142 159 154 12 Prosessi-, kemian- ja 465 458 419 materiaalitekniikka -46 Tekstiili- ja vaatetustekniikka 54 46 48-6 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 556 565 531-25 15

Muu tekniikan ja liikenteen alan 156 114 116 koulutus -40 Luonnonvara- ja ympäristöala 468 531 427-41 Maatilatalous 356 333 295-61 Puutarhatalous 73 74 53-20 Metsätalous 14 94 67 53 Luonto- ja ympäristöala 25 30 12-13 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 948 946 1 033 85 Sosiaali- ja terveysala (alojen 784 779 867 yhteiset ohjelmat) 83 Farmasia ja muu lääkehuolto 15 11 10-5 Kauneudenhoitoala 149 156 156 7 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 850 763 701-149 Matkailuala 70 43 40-30 Majoitus- ja ravitsemisala 726 663 606-120 Kotitalous- ja kuluttajapalvelut 49 57 55 6 Puhdistuspalvelut 5-5 Yhteensä 6 754 6 537 6 383-371 Vuonna 2014 ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja oli Pohjois-Savossa 2 407 (taulukko 12). Vuonna 2010 aloituspaikkoja oli vielä yli 2 600. Aloituspaikkojen väheneminen ei johdu pelkästään koulutuksenjärjestäjien päätöksistä, vaan on seurausta ministeriön päätöksistä. Vuonna 2014 ensisijaisia hakijoita oli 2 488. Hakijoiden suhde aloituspaikkoihin (vetovoimaluku) oli 1,03. Vuonna 2016 aloituspaikkoja oli 2 234, ensisijaisia hakijoita 1 954 ja vetovoimaluku 0,87. Aloituspaikat ovat laskeneet vuosien 2014-16 aikana eniten matkailun, tekniikan ja luonnonvaran aloilla. Lievää kasvua on ollut vain sosiaali- ja terveysalan aloituspaikoissa. Humanistinen ja kasvatusalalla vuonna 2016 vetovoimaindeksi oli 0,95, eli alhaisempi kuin vuonna 2014. Kulttuurialalla vetovoima on säilynyt ennallaan tarkasteluvuosien välillä. Luonnontieteissä (tietojenkäsittely) vetovoima on noussut, vuonna 2016 se oli 1,31. Luonnonvara-alalla vetovoima oli jo vuonna 2014 varsin heikko (0,73). Vetovoima oli kuitenkin vuonna 2016 vielä heikompi, vain 0,57. Matkailualalla vetovoima on ollut vielä heikompi, vuonna 2016 se oli vain 0,53. Sosiaali- ja terveysalalla vetovoima oli vuonna 2016 (1,09) alhaisempi kuin vuonna 2014 (1,48). Tekniikan ja liikenteen ala on kamppaillut pitkään vetovoimansa kanssa. Vuonna 2016 vetovoima (0,91) oli kuitenkin alhaisempi kuin vuonna 2014. Liiketalouden ja hallinnon alalla vuonna 2014 vetovoimaluku oli 1,29. Vuonna 2016 luku oli selvästi alhaisempi (0,94). Opintoalakohtaisia tietoja käydään läpi oppilaitoskohtaisessa tarkastelussa (vuodet 2015 ja 2016). Tarkastelussa tulee huomioida vuonna 2014 tapahtunut yhteishaun muutos, jossa ensisijalla hakutilanteessa ovat peruskoulun päättäneet. 16

Taulukko 12. Ammatilliseen peruskoulutuksen aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2014 ja 2016 Pohjois-Savossa (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU VUOSI 2014 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Humanistinen ja kasvatusala 49 55 29 23 1,12 53 % 79 % Kulttuuriala 180 150 110 87 0,83 73 % 79 % Luonnontieteiden ala 36 33 33 29 0,92 100 % 88 % Luonnonvara- ja ympäristöala 231 169 190 152 0,73 112 % 80 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 313 190 260 178 0,61 137 % 68 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 358 531 331 282 1,48 62 % 85 % Tekniikan ja liikenteen ala 1 024 1 081 1 074 844 1,06 99 % 79 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 216 279 298 222 1,29 107 % 74 % Yhteensä 2 407 2 488 2 256 1 817 1,03 91 % 81 % VUOSI 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Humanistinen ja kasvatusala 42 40 45 28 0,95 113 % 62 % Kulttuuriala 166 139 115 96 0,84 83 % 83 % Luonnontieteiden ala 36 47 60 45 1,31 128 % 75 % Luonnonvara- ja ympäristöala 193 110 133 84 0,57 121 % 63 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 255 136 150 109 0,53 110 % 73 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 374 409 418 335 1,09 102 % 80 % Tekniikan ja liikenteen ala 962 879 918 743 0,91 104 % 81 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja 206 194 239 187 hallinnon ala 0,94 123 % 78 % Yhteensä 2 234 1 954 2 008 1 626 0,87 103 % 81 % 17

Ingmanin käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen aloituspaikoissa on tapahtunut viime vuosina muutoksia. Vuonna 2010 aloituspaikkoja oli 84 kun vuonna 2014 niitä oli 120. Tämän jälkeen aloituspaikkamäärä on vakiintunut 100 paikkaan (taulukko 13). Ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkoihin (vetovoima) ei ole parina viime vuonna ollut paras mahdollinen. Vuonna 2015 vetovoima oli 0,79 ja vuonna 2016 se oli 0,94. Taulukko 13. Ingmanin käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2015 ja 2016 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU VUOSI 2015 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin vastaanottan eet valittuihin Kulttuuriala 100 79 59 48 0,79 75 % 81 % Käsi- ja taideteollisuus 60 15 12 10 0,25 80 % 83 % Viestintä ja informaatiotieteet 40 64 47 38 1,60 73 % 81 % Yhteensä 100 79 59 48 0,79 75 % 81 % VUOSI 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 18 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin vastaanottan eet valittuihin Kulttuuriala 96 90 73 63 0,94 81 % 86 % Käsi- ja taideteollisuus 48 10 11 10 0,21 110 % 91 % Viestintä ja informaatiotieteet 48 80 63 53 1,67 79 % 84 % Yhteensä 96 90 73 63 0,94 81 % 86 % Kuopion konservatoriossa aloituspaikkoja oli 24-25 vuosina 2010-2014. Tämän jälkeen aloituspaikat ovat kaksinkertaistuneet vuosille 2015-2016. Muutos johtuu siitä, että konservatorio laittaa Opintopolkuun vapaat aloituspaikat sekä pk- että yo-puolelle täysimääräisinä. Käytännössä siis ei ole erillisiä pk- ja yo-ryhmiä vaan oppilaitos valitsee 26 parasta hakijaa riippumatta koulutaustasta. Vuonna 2010 ensisijaisia hakijoita oli 48, kun vuonna 2015 heitä oli 30. Edellä mainitut muutokset ovat vaikuttaneet koulutuksen vetovoimalukuun, joka vuonna 2015 oli vain 0,58. Vuonna 2016 vetovoimaluku on noussut 0,71 (taulukko 14). Taulukko 14. Kuopion konservatorion aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2015 ja 2016 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU VUOSI 2015 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Kulttuuriala 52 30 21 14 0,58 70 % 67 % Musiikki 52 30 21 14 0,58 70 % 67 % Yhteensä 52 30 21 14 0,58 70 % 67 % VUOSI 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Kulttuuriala 52 37 26 24 0,71 70 % 92 % Musiikki 52 37 26 24 0,71 70 % 92 % Yhteensä 52 37 26 24 0,71 70 % 92 % Kuopion talouskoulun aloituspaikat ovat pudonneet viime vuosina. Vuonna 2010 aloituspaikkoja oli vielä 1010, kun vuosina 2015 ja 2016 paikkoja oli 55. Talouskoulun osalta on merkittävää, että koulutuksen vetovoima on heikko. Vuonna 2016 vetovoima oli vain 0,27. Tarkastelussa tulee huomioida vuonna 2014 tapahtunut yhteishaun muutos, jossa ensisijalla hakutilanteessa ovat peruskoulun päättäneet.

Taulukko 15. Kuopion talouskoulun aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2015 ja 2016 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU VUOSI 2015 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 55 38 39 26 0,69 103 % 67 % Majoitus- ja ravitsemisala 40 28 29 21 0,70 104 % 72 % Kotitalous- ja kuluttajapalvelut 15 10 10 5 0,67 100 % 50 % Yhteensä 55 38 39 26 0,69 103 % 67 % VUOSI 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 55 15 15 9 0,27 100 % 60 % Majoitus- ja ravitsemisala 40 11 12 7 0,28 109 % 58 % Kotitalous- ja kuluttajapalvelut 15 4 3 2 0,27 75 % 67 % Yhteensä 55 15 15 9 0,27 100 % 60 % Pohjois-Savon opiston aloituspaikat ovat vaihdelleet viime vuosina. Vuonna 2010 aloituspaikkoja oli 20, vuonna 2014 paikkoja oli 28 ja vuonna 2016 20 paikkaa. Hakijamäärät (1. sijaiset hakijat) ovat pudonneet vuosien 2010-2016 aikana. Vuonna 2010 ensisijaisia hakijoita oli 65 kun vuonna 2016 heitä oli vain 17. Em. mainitut muutokset heijastuvat suoraan vetovoimalukuun, joka vuonna 2010 oli 3,25, kun se vuonna 2016 oli 0,85 (taulukko 16). Muutoksissa tulee huomioida yhteishaun uudistus, jossa etusijalla ovat juuri peruskoulun päättäneet. Tämä tulee huomioida myös muiden oppilaitosten kohdalla. Taulukko 16. Pohjois-Savon opiston aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2015 ja 2016 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU VUOSI 2015 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Humanistinen ja kasvatusala 15 15 6 6 1,00 40 % 100 % Kielitieteet 15 15 6 6 1,00 40 % 100 % Yhteensä 15 15 6 6 1,00 40 % 100 % VUOSI 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Humanistinen ja kasvatusala 20 17 20 9 0,85 118 % 45 % Kielitieteet 20 17 20 9 0,85 118 % 45 % Yhteensä 20 17 20 9 0,85 118 % 45 % Portaanpään kristillisen opiston aloituspaikat ovat pudonneet 22 paikkaan vuoden 2010 30 paikasta. Hakijamäärissä on tapahtunut pudotusta vuosien 2015 ja 2016 välillä (taulukko 17). Vuodesta 2010 vetovoima on ei ole merkittävästi muuttunut, sillä vuonna 2010 vetovoimaluku oli 1,2, kun se vuonna 2016 oli 1,05. Taulukko 17. Portaanpään kristillisen opiston aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2015 ja 2016 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU VUOSI 2015 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 19 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Humanistinen ja kasvatusala 30 42 29 28 1,40 69 % 97 % Opetus- ja kasvatustyö 30 42 29 28 1,40 69 % 97 % Yhteensä 30 42 29 28 1,40 69 % 97 % Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Humanistinen ja kasvatusala 22 23 25 19 1,05 109 % 76 % Opetus- ja kasvatustyö 22 23 25 19 1,05 109 % 76 % Yhteensä 22 23 25 19 1,05 109 % 76 %

Savon ammatti- ja aikuisopiston aloituspaikat ovat pudonneet huomattavasti vuodesta 2010 (1 963 paikkaa) vuoteen 2016 (1 661 paikkaa) (taulukko 18). Vuonna 2010 ensisijaisia hakijoita oli 2 670 ja vuonna 2016 heitä oli 1 493. Tähän on vaikuttanut yhteishaun uudistus, jossa etusijalla ovat juuri peruskoulun päättäneet. Tämä tulee huomioida myös muiden oppilaitosten kohdalla. Vuonna 2016 Savon ammatti- ja aikuisopiston vetovoimaluku oli 0,9. Vuosina 2010 ja 2013 luku oli noin 1,4. Tässä tulee huomioida em. yhteishaun muutos. Koulutusaloittain vuonna 2016 paras vetovoima oli pienellä tietojenkäsittelyn alalla (1,31). Seuraavana olivat sosiaali- ja terveysala (1,11) sekä liiketalous- hallinto (0,94). Tekniikan ja liikenteen alalla vetovoima oli 0,91 mutta opintoaloittain oli suuria vaihteluita. Vetovoimaisimmat opintoalat olivat turvallisuusala (1,98) ja ajoneuvo- ja kuljetustekniikka (1,36) sekä sähkö- ja automaatiotekniikka (1,0). Rakentamisen vetovoima oli 0,67 ja kone- ja metallialan vain 0,57. Koulutusaloista kaikkein alhaisin vetovoima oli vuonna 2016 luonnonvara- ja ympäristöalalla, vetovoimaluku oli 0,47. Majoitus- ja ravitsemisalalla vetovoima oli myös alhainen, vain 0,58. 20

Taulukko 18. Savon ammatti- ja aikuisopiston aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2015 ja 2016 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU VUOSI 2015 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Kulttuuriala 34 17 16 12 0,50 94 % 75 % Käsi- ja taideteollisuus 16 5 0,31 Viestintä ja informaatiotieteet 18 12 16 12 0,67 133 % 75 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 206 200 259 206 0,97 130 % 80 % Liiketalous ja kauppa 206 200 259 206 0,97 130 % 80 % Luonnontieteiden ala 36 62 59 50 1,72 95 % 85 % Tietojenkäsittely 36 62 59 50 1,72 95 % 85 % Tekniikan ja liikenteen ala 797 801 814 650 1,01 102 % 80 % Arkkitehtuuri ja rakentaminen 164 184 200 167 1,12 109 % 84 % Kone-, metalli- ja energiatekniikka 108 54 82 60 0,50 152 % 73 % Sähkö- ja automaatiotekniikka 72 89 81 74 1,24 91 % 91 % Tieto- ja tietoliikennetekniikka 54 51 71 51 0,94 139 % 72 % Elintarvikeala ja biotekniikka 48 37 55 32 0,77 149 % 58 % Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka 137 104 118 69 0,76 113 % 58 % Tekstiili- ja vaatetustekniikka 20 11 19 10 0,55 173 % 53 % Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 154 182 169 145 1,18 93 % 86 % Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 40 89 45 42 2,23 51 % 93 % Luonnonvara- ja ympäristöala 112 83 95 65 0,74 114 % 68 % Maatilatalous 26 10 13 10 0,38 130 % 77 % Puutarhatalous 40 13 22 9 0,33 169 % 41 % Metsätalous 46 60 60 46 1,30 100 % 77 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 362 462 292 263 1,28 63 % 90 % Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) 304 381 248 225 1,25 65 % 91 % Farmasia ja muu lääkehuolto 22 17 8 7 0,77 47 % 88 % Kauneudenhoitoala 36 64 37 31 1,78 58 % 84 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 182 135 201 137 0,74 149 % 68 % Matkailuala 20 19 27 19 0,95 142 % 70 % Majoitus- ja ravitsemisala 144 104 153 109 0,72 147 % 71 % Kotitalous- ja kuluttajapalvelut 18 12 22 9 0,67 183 % 41 % Yhteensä 1 729 1 760 1 700 1 381 1,02 97 % 81 % 21

VUOSI 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Kulttuuriala 18 12 16 9 0,67 133 % 56 % Viestintä ja informaatiotieteet 18 12 16 9 0,67 133 % 56 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 206 194 239 187 0,94 123 % 78 % Liiketalous ja kauppa 206 194 239 187 0,94 123 % 78 % Luonnontieteiden ala 36 47 60 45 1,31 128 % 75 % Tietojenkäsittely 36 47 60 45 1,31 128 % 75 % Tekniikan ja liikenteen ala 763 692 744 598 0,91 108 % 80 % Arkkitehtuuri ja rakentaminen 182 122 139 120 0,67 114 % 86 % Kone-, metalli- ja energiatekniikka 90 51 59 52 0,57 116 % 88 % Sähkö- ja automaatiotekniikka 72 72 80 67 1,00 111 % 84 % Tieto- ja tietoliikennetekniikka 54 49 58 44 0,91 118 % 76 % Elintarvikeala ja biotekniikka 48 25 32 19 0,52 128 % 59 % Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka 121 98 118 74 0,81 120 % 63 % Tekstiili- ja vaatetustekniikka 20 11 13 9 0,55 118 % 69 % Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 136 185 196 149 1,36 106 % 76 % Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 40 79 87 64 1,98 110 % 74 % Luonnonvara- ja ympäristöala 98 46 58 40 0,47 126 % 69 % Maatilatalous 18 12 14 9 0,67 117 % 64 % Puutarhatalous 34 16 21 11 0,47 131 % 52 % Metsätalous 46 18 23 20 0,39 128 % 87 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 358 396 404 322 1,11 102 % 80 % Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) 304 308 337 267 1,01 109 % 79 % Kauneudenhoitoala 54 88 72 55 1,63 82 % 76 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 182 106 120 88 0,58 113 % 73 % Matkailuala 20 10 15 12 0,50 150 % 80 % Majoitus- ja ravitsemisala 144 85 99 70 0,59 116 % 71 % Kotitalous- ja kuluttajapalvelut 18 11 6 6 0,61 55 % 100 % Yhteensä 1 661 1 493 1 582 1 289 0,90 106 % 81 % 22

Ylä-Savon ammattiopistossa aloituspaikat ovat pudonneet 90 paikalla vuosien 2010 ja 2016 välillä. Ensisijaisia hakijoita vuonna 2010 oli 534, kun vuonna 2014 hakijoita oli 271. Kaikkien alojen yhteinen vetovoimaluku oli 1,3 vuonna 2010, kun se oli 0,84 vuonna 2016 (taulukko 19). Koulutusaloittain korkein vetovoima vuonna 2016 oli tekniikan ja liikenteen alalla. Opintoalojen välillä on kuitenkin suuria eroja. Suurimmista opintoaloista korkein vetovoima ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa (1,22) ja rakentamisessa (1,09). Kone- ja metallialalla vetovoima oli vuonna 2016 vain 0,40. Luonnonvara-alalla vetovoima oli 0,63, sosiaali- ja terveysalalla 0,81 sekä matkailussa 0,83. Taulukko 19. Ylä-Savon ammattiopiston aloituspaikat, hakeneet, valitut, paikan ja vetovoimaluku 2015 ja 2016 (Vipunen). HUOM. VARSINAINEN HAKU VUOSI 2015 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Tekniikan ja liikenteen ala 193 207 188 157 1,07 91 % 84 % Arkkitehtuuri ja rakentaminen 56 58 62 47 1,04 107 % 76 % Kone-, metalli- ja energiatekniikka 50 29 42 35 0,58 145 % 83 % Sähkö- ja automaatiotekniikka 16 21 17 16 1,31 81 % 94 % Tieto- ja tietoliikennetekniikka 12 22 12 12 1,83 55 % 100 % Elintarvikeala ja biotekniikka 13 6 10 5 0,46 167 % 50 % Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka 10 13 12 7 1,30 92 % 58 % Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 36 58 41 35 1,61 71 % 85 % Luonnonvara- ja ympäristöala 93 81 94 64 0,87 116 % 68 % Maatilatalous 93 81 94 64 0,87 116 % 68 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 16 12 9 9 0,75 75 % 100 % Kauneudenhoitoala 16 12 9 9 0,75 75 % 100 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 18 22 26 16 1,22 118 % 62 % Majoitus- ja ravitsemisala 18 22 26 16 1,22 118 % 62 % Yhteensä 320 322 313 246 1,01 97 % 79 % VUOSI 2016 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat 1. sij.hakeneet/aloitusp. (vetovoimaluku) ensisijaisiin hakijoihin valittuihin Tekniikan ja liikenteen ala 199 187 176 145 0,94 94 % 82 % Arkkitehtuuri ja rakentaminen 58 63 57 41 1,09 90 % 72 % Kone-, metalli- ja energiatekniikka 50 20 24 20 0,40 120 % 83 % Sähkö- ja automaatiotekniikka 18 16 19 16 0,89 119 % 84 % Tieto- ja tietoliikennetekniikka 14 29 30 18 2,07 103 % 60 % Elintarvikeala ja biotekniikka 13 10 9 7 0,77 90 % 78 % Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka 10 5 5 3 0,50 100 % 60 % Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 36 44 41 40 1,22 93 % 98 % Luonnonvara- ja ympäristöala 89 56 67 36 0,63 120 % 54 % Maatilatalous 89 56 67 36 0,63 120 % 54 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 16 13 14 13 0,81 108 % 93 % Kauneudenhoitoala 16 13 14 13 0,81 108 % 93 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 18 15 15 12 0,83 100 % 80 % Majoitus- ja ravitsemisala 18 15 15 12 0,83 100 % 80 % Yhteensä 322 271 272 206 0,84 100 % 76 % Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden määrä on säilynyt lähes ennallaan vuosien 2010-2014 aikana (taulukko 20). Ainoa poikkeus oli vuosi 2012, jolloin tutkinnon suorittaneita oli 2 117, muina tarkasteluvuosina tutkinnon suorittaneita on ollut noin 2 030. Pohjois-Savossa tutkintomäärät ovat kasvaneet tarkasteluvuosina liiketaloudessa ja hallinnossa, sosiaali- ja terveysalalla sekä kulttuurialalla. Joillakin aloilla vuositason vaihtelua selittää muutokset johtuen sisäänottomääristä. Tekniikassa ja liikenteessä tutkintomäärät kasvoivat vuosina 2010-2013, mutta putosivat vuonna 2014 805 tutkintoon. Luonnontieteissä tutkintomäärät ovat laskeneet tasaisesti. Matkailu- ja ravitsemisalalla tutkintomäärä on vakiintunut noin 200 tutkintoon vuosittain. Sosiaali- ja terveysalalla tutkintomäärät ovat vakiintuneet vuosina 2012-2140 noin 300 tutkintoon. Luonnonvara-alalla tutkinnon suorittaneita on ollut noin 150-160, pois lukien vuosi 2012, jolloin tutkinnon suorittaneita oli 133. Oppilaitoskohtaiset tutkintomäärät ovat liitteessä 3. 23

Taulukko 20. Ammatilliset perustutkinnot Pohjois-Savossa vuosina 2010-2014 (opetussuunnitelmaperusteinen, oppilaitosmuotoinen (VIPUNEN). Tutkinnon suorittaneet 2010 2011 2012 2013 2014 Humanistinen ja kasvatusala 32 14 38 36 31 Kielitieteet 22 16 20 15 Opetus- ja kasvatustyö 10 14 22 16 16 Kulttuuriala 118 119 146 101 143 Käsi- ja taideteollisuus 72 47 71 48 50 Viestintä ja informaatiotieteet 46 54 60 42 75 Musiikki 18 15 11 18 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 142 154 191 171 177 Liiketalous ja kauppa 142 154 191 171 177 Luonnontieteiden ala 63 57 45 38 30 Tietojenkäsittely 63 57 45 38 30 Tekniikan ja liikenteen ala 828 840 841 858 805 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 184 195 200 215 190 Kone-, metalli- ja energiatekniikka 132 161 119 146 96 Sähkö- ja automaatiotekniikka 146 143 132 87 120 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 1 28 26 33 Graafinen ja viestintätekniikka 10 1 1 8 Elintarvikeala ja biotekniikka 35 33 43 48 51 Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka 127 118 126 122 119 Tekstiili- ja vaatetustekniikka 14 12 12 19 14 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 142 139 152 159 145 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 38 37 28 28 37 Luonnonvara- ja ympäristöala 169 163 133 159 151 Maatilatalous 117 113 90 113 86 Puutarhatalous 27 26 17 19 21 Metsätalous 7 18 17 25 31 Luonto- ja ympäristöala 18 6 9 2 13 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 279 273 305 293 291 Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) 216 221 241 246 240 Farmasia ja muu lääkehuolto 12 13 11 Kauneudenhoitoala 51 52 51 47 40 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 200 208 210 209 206 Matkailuala 29 20 23 13 13 Majoitus- ja ravitsemisala 161 174 178 181 177 Kotitalous- ja kuluttajapalvelut 6 12 6 15 16 Puhdistuspalvelut 4 2 3 Muu koulutus 205 193 208 167 206 Palo- ja pelastusala 205 193 208 167 206 Yhteensä 2 036 2 021 2 117 2 032 2 040 24

4.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Vuosina 2011-2014 (30.6.2014) Pohjois-Savossa ammatillisen perustutkinnon suoritti yhteensä 7 635 opiskelijaa. Vuoden 2014 lopussa tutkinnon suorittaneista oli työllisiä 48 %, kun koko maassa työllisten osuus valmistuneista oli 47,4,7 %. Etelä-Savossa työllisten osuus oli 43,3 % ja Pohjois-Karjalassa 42,1 %. Tutkinnon suorittaneiden työllisyystilanne vuoden kuluttua valmistumisesta osoittaa, että Pohjois-Savo pärjää varsin hyvin maakuntien välisessä vertailussa (taulukko 21), vaikkakin työllisyysaste on ollut laskusuunnassa 2012-2014. Koko maassa tilanne on samansuuntainen. Paras työllisyystilanne vuoden kuluttua valmistumisesta vuonna 2014 on Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Heikoin tilanne on puolestaan Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Taulukko 21. Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen vuosina 2012, 2013 ja 2014 vuoden kuluttua valmistumisesta maakunnittain (Vipunen). 2012 2013 2014 1 v. tutkinnon jälkeen % Päätoiminen Päätoiminen Päätoiminen työllinen työllinen työllinen Ahvenanmaa - Åland 90,9 % 58,5 % 65,9 % Uusimaa 67,8 % 66,2 % 64,0 % Pohjanmaa 58,5 % 60,3 % 58,2 % Varsinais-Suomi 58,7 % 56,2 % 56,9 % Keski-Pohjanmaa 57,5 % 55,9 % 56,4 % Pohjois-Savo 59,1 % 55,9 % 55,4 % Etelä-Pohjanmaa 64,6 % 59,3 % 53,9 % Kanta-Häme 58,5 % 55,5 % 53,9 % Päijät-Häme 60,1 % 58,0 % 53,8 % Pirkanmaa 58,6 % 55,7 % 52,8 % Satakunta 53,1 % 56,0 % 52,0 % Etelä-Savo 54,1 % 53,7 % 51,1 % Lappi 54,6 % 52,3 % 50,6 % Pohjois-Pohjanmaa 56,2 % 53,1 % 50,4 % Keski-Suomi 54,5 % 50,3 % 49,8 % Kymenlaakso 50,7 % 48,8 % 47,9 % Etelä-Karjala 53,3 % 52,7 % 47,8 % Kainuu 52,9 % 52,3 % 47,7 % Pohjois-Karjala 49,5 % 48,9 % 47,2 % Yhteensä 59,6 % 57,5 % 55,4 % Koulutus- ja opintoaloittain tarkasteltuna parhaiten ovat työllistyneet palo- ja pelastusalalta (78 %) ja sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneet (60,3 %) (kuvio 3 ja taulukko 22). Koulutusvolyymiltaan suurimmalta tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneiden työllistymisaste on 43,1 %. Alan sisällä on kuitenkin suuria vaihteluita. Ajoneuvo- ja kuljetustekniikasta valmistuneilla työllistymisaste on 50 %, kun taas pienillä koulutusaloilla, kuten tieto- ja tietoliikennetekniikassa sekä tekstiili- ja vaatetustekniikassa työllisten osuus on noin 22 %. Tarkastelussa on syytä huomioida kokonaisvalmistuneiden lukumäärät eri aloilla. Maakunnan kannalta keskeiseltä kone-, metalli- ja energiatekniikasta valmistuneiden työllisyys oli 47,2 % ja työttömien osuus oli 27 %. 25

Humanistiselta ja kasvatusalalta valmistuneissa, työllisten osuus valmistuneista oli 56,8 % ja työttömien 20,3 %. Kulttuurialalla puolestaan työllisten osuus on alhainen (24,7 %) mutta ammatillinen perustutkinto on usein väylänä jatko-opintoihin. Tämä näkyykin siinä, että valmistuneista noin 41% on joko päätoiminen tai työn ohessa opiskeleva. Työttömien osuus on kuitenkin myös varsin korkea (26,3 %). Liiketalouden ja kaupan alalta valmistuneiden työllisyysaste on 48,2 % ja työttömien osuus oli 19 %. Tietojenkäsittelyn kohdalla työllisten osuus on kaikkein alhaisin koulutusaloittain, vain 18,6 % ja työttömien osuus korkein 35,4 %. Toisaalta jatko-opiskelijoiden osuus on myös varsin korkea, noin 33 %. Luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneiden työllistymisaste oli 36,5 %. Tutkinnon suorittaneista opiskelemassa oli 33 % ja opiskelijoiden osuudet olivat suuret koulutusalan kaikissa opintoaloissa (yli 30 %), pl. luonto- ja ympäristöala. Opintoaloittain työttömiä oli eniten puutarhatalouden tutkinnon suorittaneissa (23 %). Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneiden työllisten osuus oli 50,8 % ja työttömien 16,2 %. Tutkinnon jälkeen opiskelemaan oli siirtynyt noin 25 %. Etenkin matkailualan opinnot suorittaneissa opiskelijoiden osuus oli korkea, noin 27%. Tutkintokohtaiset luvut ja %-osuudet on esitetty liitteessä 4. 26

Kuvio 3. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2011-31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). 27

Taulukko 22. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen perustutkinnon 2011-31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Päätoimiset Varusmies/ Siviilipalvel Maastamuuttaneet, Työlliset Päätoimiset Varusmies/Siviilip Maastamuuttaneet, Pohjois-Savo Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat us Muu tai tuntematon Pohjois-Savo Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat alvelus Muu tai tuntematon Perustutkinnot yhteensä 7635 3667 1521 849 935 136 527 Perustutkinnot yhteensä 48,0 19,9 11,1 12,2 1,8 6,9 1 Humanistinen ja kasvatusala 118 67 24 11 9 0 7 1 Humanistinen ja kasvatusala 56,8 20,3 9,3 7,6 0,0 5,9 102 Kielitieteet 51 35 4 5 5 0 2 102 Kielitieteet 68,6 7,8 9,8 9,8 0,0 3,9 106 Opetus- ja kasvatustyö 67 32 20 6 4 0 5 106 Opetus- ja kasvatustyö 47,8 29,9 9,0 6,0 0,0 7,5 2 Kulttuuriala 457 113 108 87 101 5 43 2 Kulttuuriala 24,7 23,6 19,0 22,1 1,1 9,4 201 Käsi- ja taideteollisuus 190 58 42 27 43 2 18 201 Käsi- ja taideteollisuus 30,5 22,1 14,2 22,6 1,1 9,5 202 Viestintä ja inform.tieteet 207 51 59 34 41 3 19 202 Viestintä ja inform.tieteet 24,6 28,5 16,4 19,8 1,4 9,2 205 Musiikki 60 4 7 26 17 0 6 205 Musiikki 6,7 11,7 43,3 28,3 0,0 10,0 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 672 324 128 58 94 16 52 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 48,2 19,0 8,6 14,0 2,4 7,7 301 Liiketalous ja kauppa 672 324 128 58 94 16 52 301 Liiketalous ja kauppa 48,2 19,0 8,6 14,0 2,4 7,7 4 Luonnontieteiden ala 161 30 57 16 37 4 17 4 Luonnontieteiden ala 18,6 35,4 9,9 23,0 2,5 10,6 402 Tietojenkäsittely 161 30 57 16 37 4 17 402 Tietojenkäsittely 18,6 35,4 9,9 23,0 2,5 10,6 5 Tekniikan ja liikenteen ala 3196 1378 840 268 394 88 228 5 Tekniikan ja liikenteen ala 43,1 26,3 8,4 12,3 2,8 7,1 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 788 352 211 54 81 30 60 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 44,7 26,8 6,9 10,3 3,8 7,6 502 Kone-, met.- ja energiatekn. 496 234 134 34 48 13 33 502 Kone-, met.- ja energiatekn. 47,2 27,0 6,9 9,7 2,6 6,7 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 466 177 119 43 93 14 20 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 38,0 25,5 9,2 20,0 3,0 4,3 504 Tieto- ja tietoliikennetekn. 84 18 27 6 20 5 8 504 Tieto- ja tietoliikennetekn. 21,4 32,1 7,1 23,8 6,0 9,5 505 Graafinen ja viestintätekn. 10 3 5 0 1 0 1 505 Graafinen ja viestintätekn. 30,0 50,0 0,0 10,0 0,0 10,0 506 Elintarvikeala ja biotekn. 162 68 38 18 18 1 19 506 Elintarvikeala ja biotekn. 42,0 23,5 11,1 11,1 0,6 11,7 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn. 456 179 140 38 67 2 30 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn. 39,3 30,7 8,3 14,7 0,4 6,6 508 Tekstiili- ja vaatetustekn. 50 11 11 12 8 0 8 508 Tekstiili- ja vaatetustekn. 22,0 22,0 24,0 16,0 0,0 16,0 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 560 280 136 38 46 19 41 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 50,0 24,3 6,8 8,2 3,4 7,3 599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 124 56 19 25 12 4 8 599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 45,2 15,3 20,2 9,7 3,2 6,5 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 490 179 73 79 85 12 62 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 36,5 14,9 16,1 17,3 2,4 12,7 601 Maatilatalous 359 142 48 60 61 5 43 601 Maatilatalous 39,6 13,4 16,7 17,0 1,4 12,0 602 Puutarhatalous 74 20 17 12 14 1 10 602 Puutarhatalous 27,0 23,0 16,2 18,9 1,4 13,5 604 Metsätalous 30 8 3 4 7 3 5 604 Metsätalous 26,7 10,0 13,3 23,3 10,0 16,7 605 Luonto- ja ympäristöala 27 9 5 3 3 3 4 605 Luonto- ja ympäristöala 33,3 18,5 11,1 11,1 11,1 14,8 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 1120 675 112 152 114 6 61 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 60,3 10,0 13,6 10,2 0,5 5,4 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 919 565 79 131 90 5 49 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 61,5 8,6 14,3 9,8 0,5 5,3 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 24 15 4 3 2 0 0 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 62,5 16,7 12,5 8,3 0,0 0,0 710 Kauneudenhoitoala 177 95 29 18 22 1 12 710 Kauneudenhoitoala 53,7 16,4 10,2 12,4 0,6 6,8 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 765 389 124 96 94 5 57 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 50,8 16,2 12,5 12,3 0,7 7,5 801 Matkailuala 59 19 10 12 16 0 2 801 Matkailuala 32,2 16,9 20,3 27,1 0,0 3,4 802 Majoitus- ja ravitsemisala 659 354 101 80 71 5 48 802 Majoitus- ja ravitsemisala 53,7 15,3 12,1 10,8 0,8 7,3 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 42 16 11 4 6 0 5 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 38,1 26,2 9,5 14,3 0,0 11,9 9 Muu koulutus 656 512 55 82 7 0 0 9 Muu koulutus 78,0 8,4 12,5 1,1 0,0 0,0 902 Palo- ja pelastusala 656 512 55 82 7 0 0 902 Palo- ja pelastusala 78,0 8,4 12,5 1,1 0,0 0,0 28

Seuraavaksi tarkastellaan valmistuneiden sijoittumista oppilaitoksittain. Tarkastelussa on syytä huomioida kokonaisvalmistuneiden lukumäärät eri aloilla. Ingmanin käsi- ja taideteollisesta oppilaitoksesta tarkasteluvuosina valmistuneista (kulttuuriala) oli vuoden 2012 lopussa työllisiä vain 27,6 % (taulukko 23). Tässä tulee kuitenkin huomioida jatko-opiskelijoiden suuri osuus, joka on 36,8%. Lisäksi oppilaitoksen opiskelijoiden joukossa on myös erityistukea tarvitsevia, joten koulutus parantaa näiden opiskelijoiden yleisiä työelämän taitoja ja ehkäisee syrjäytymistä. Taulukko 23. Ingmanin käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa perustutkinnon 2011-31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Sivii tai Työlliset Päätoimiset Varusmies/Sivii opiskelijat lipalvelus tuntematon Ingmanin käsi- ja taidet.oppil Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat lipalvelus Maastamuut taneet, muu tai tuntematon Ingmanin käsi- ja taidet.oppil Tutkinnot yhteensä 239 66 60 42 46 2 23 Tutkinnot yhteensä 27,6 25,1 17,6 19,2 0,8 9,6 2 Kulttuuriala 239 66 60 42 46 2 23 2 Kulttuuriala 27,6 25,1 17,6 19,2 0,8 9,6 201 Käsi- ja taideteollisuus 106 32 24 18 19 2 11 201 Käsi- ja taideteollisuus 30,2 22,6 17,0 17,9 1,9 10,4 202 Viestintä ja inform.tieteet 133 34 36 24 27 0 12 202 Viestintä ja inform.tieteet 25,6 27,1 18,0 20,3 0,0 9,0 Kuopion konservatoriosta valmistuneilla työelämään valmistuneiden osuus on alhainen, vain 6,7 %. Pohjois- Savossa musiikin alan ammatillinen koulutus on tärkeä osa musiikin alan opintopolkua, eli maakunnassa voi alan opiskelua jatkaa ylemmillä asteilla. Tämä näkyy siinä, että ammatillisen tutkinnon suorittaneista oli opiskelijoita vuoden 2014 lopussa noin 72 %. Taulukko 24. Kuopion konservatoriossa perustutkinnon 2011-31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Sivii tai Työlliset Päätoimiset Varusmies/Sivii opiskelijat lipalvelus tuntematon Kuopion konservatorio Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat lipalvelus Maastamuut taneet, muu tai tuntematon Kuopion konservatorio 2 Kulttuuriala 60 4 7 26 17 0 6 2 Kulttuuriala 6,7 11,7 43,3 28,3 0 10 205 Musiikki 60 4 7 26 17 0 6 205 Musiikki 6,7 11,7 43,3 28,3 0 10 Kuopion talouskoulusta majoitus- ja ravitsemisalalta valmistuneiden työllisyysaste oli 43,9 % ja kotitalousja kuluttajapalveluissa 37,5 %. Työttömien osuudet olivat 29,8 % ja 33,3 %. Talouskoulun kohdalla on syytä huomioida pienet kokonaismäärä sekä se, että oppilaitoksen opiskelijoiden joukossa on myös erityistukea tarvitsevia noin 20 %. 29

Taulukko 25. Kuopion talouskoulussa perustutkinnon 2011-31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Sivii tai Työlliset Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Sivii tai Kuopion talouskoulu Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat lipalvelus tuntematon Kuopion talouskoulu Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat lipalvelus tuntematon Perustutkinnot yhteensä 81 34 25 9 8 0 5 Perustutkinnot yhteensä 42,0 30,9 11,1 9,9 0,0 6,2 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 81 34 25 9 8 0 5 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 42,0 30,9 11,1 9,9 0,0 6,2 802 Majoitus- ja ravitsemisala 57 25 17 7 5 0 3 802 Majoitus- ja ravitsemisala 43,9 29,8 12,3 8,8 0,0 5,3 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 24 9 8 2 3 0 2 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 37,5 33,3 8,3 12,5 0,0 8,3 Pelastusopiston perustutkinto tarjoaa lähes varman työllistymisen valmistuneille (taulukko 26). Tarkasteluvuosina valmistuneista 656 opiskelijasta oli työllisiä vuoden 2014 lopussa noin 78 % ja työttöminä vain 8,4 %. Työn ohessa opiskelevien osuus oli 12,5 %. Taulukko 26. Pelastusopistossa perustutkinnon 2011-31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Sivii tai Työlliset Päätoimiset Varusmies/Sivii opiskelijat lipalvelus tuntematon Pelastusopisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat lipalvelus Maastamuut taneet, muu tai tuntematon Pelastusopisto Tutkinnot yhteensä 656 512 55 82 7 0 0 Tutkinnot yhteensä 78,0 8,4 12,5 1,1 0 0 902 Palo- ja pelastusala 656 512 55 82 7 0 0 902 Palo- ja pelastusala 78,0 8,4 12,5 1,1 0 0 Pohjois-Savon opistosta valmistuvat viittomakielen ohjaajat työllistyvät varsin hyvin. Valmistuneista oli työllisiä 68,6 % vuoden 2014 lopussa. Viidesosa oli jatko-opiskelijoita. Taulukko 27. Pohjois-Savon opistossa perustutkinnon 2011-31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Sivii tai Työlliset Päätoimiset Varusmies/Sivii opiskelijat lipalvelus tuntematon Pohjois-Savon opisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat lipalvelus Maastamuut taneet, muu tai tuntematon Pohjois-Savon opisto 1 Humanistinen ja kasvatusala 51 35 4 5 5 0 2 1 Humanistinen ja kasvatusala 68,6 7,8 9,8 9,8 0,0 3,9 102 Kielitieteet 51 35 4 5 5 0 2 102 Kielitieteet 68,6 7,8 9,8 9,8 0,0 3,9 30

Portaanpään kristillisestä opistosta valmistuneiden (lapsi- ja perhetyön perustutkinto) työllistymisaste oli 47,8 % vuoden 2014 lopussa. Työttömien osuus oli 29,9 %. Taulukko 28. Portaanpään kristillisessä opistossa perustutkinnon 2011-31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Sivii tai Työlliset Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Sivii tai Portaanpään kr. opisto Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat lipalvelus tuntematon Portaanpään kr. opisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat lipalvelus tuntematon 1 Humanistinen ja kasvatusala 67 32 20 6 4 0 5 1 Humanistinen ja kasvatusala 47,8 29,9 9,0 6,0 0,0 7,5 106 Opetus- ja kasvatustyö 67 32 20 6 4 0 5 106 Opetus- ja kasvatustyö 47,8 29,9 9,0 6,0 0,0 7,5 Savon ammatti- ja aikuisopistosta tarkasteluvuosina valmistuneiden työllistymisaste on 47,3 %. Koulutus- ja opintoaloittain työllistymisessä on suuria vaihteluista. Volyymiltaan suurimalla tekniikan ja liikenteen alalla valmistuneiden työllisyysaste oli 44 %. Opintoaloittain korkeimmat työllisyysasteet ovat ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa (52,1 %) sekä kone-, metalli ja energiatekniikassa (49,2 %). Jälkimmäisessä työttömien osuus varsin korkea, noin 27%. Sähkö- ja automaatiotekniikassa työllisten osuus on varsin alhainen (35,5 %) ja työttömien osuus korkea (26,5 %). Alhaisimmat työllisten osuudet ovat pienillä koulutusaloilla kuten tekstiili- ja vaatetustekniikka ja tietoliikennetekniikka. Kulttuurialalla työllisten osuus on 26,9 %, mutta opiskelijoiden osuus on 38,5 %, eli alalta valmistuneet siirtyvät jatko-opintoihin joko kulttuurialalla tai muihin opintoihin. Tietojenkäsittelystä valmistuneet ovat niin ikään työllistyneet heikosti. Vuoden 2014 lopussa työllisten osuus oli vain 18,6 %. Jatko-opiskelijoiden osuus oli kuitenkin korkea, noin 33 %. Luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneista parhaiten ovat työllistyneet maatilatalouden tutkinnon suorittaneet (41,8 %). Puutarhataloudessa työllisten osuus oli vain 27 % ja työttömien 23 %. Volyymiltaan pieni metsätalouden ala näyttää olevan polku jatko-opintoihin, sillä noin 37 % tutkinnon suorittaneista oli opiskelijoita. Sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet ovat työllistyneet koulutusaloittaisessa vertailussa parhaiten, 60,8 % valmistuneista oli työelämässä. Työttömien osuus oli 9,6 %. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta valmistuneiden työllisten osuus oli 51,7 %. Koulutusala toimii monelle väylänä jatko-opintoihin, sillä 26 % tutkinnon suorittaneista oli opiskelijoita vuoden 2014 lopussa. Tarkastelussa on syytä huomioida kokonaisvalmistuneiden lukumäärät eri aloilla. 31

Taulukko 29. Savon ammatti- ja aikuisopistossa perustutkinnon 2011-31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Sivii tai Työlliset Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Sivii tai Savon ammatti- ja aikuisopisto Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat lipalvelus tuntematon Savon ammatti- ja aikuisopisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat lipalvelus tuntematon Tutkinnot yhteensä 5299 2507 1069 541 688 109 385 Tutkinnot yhteensä 47,3 20,2 10,2 13,0 2,1 7,3 2 Kulttuuriala 104 28 26 12 28 0 10 2 Kulttuuriala 26,9 25,0 11,5 26,9 0,0 9,6 201 Käsi- ja taideteollisuus 66 17 16 8 20 0 5 201 Käsi- ja taideteollisuus 25,8 24,2 12,1 30,3 0,0 7,6 202 Viestintä ja inform.tieteet 38 11 10 4 8 0 5 202 Viestintä ja inform.tieteet 28,9 26,3 10,5 21,1 0,0 13,2 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 672 324 128 58 94 16 52 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 48,2 19,0 8,6 14,0 2,4 7,7 301 Liiketalous ja kauppa 672 324 128 58 94 16 52 301 Liiketalous ja kauppa 48,2 19,0 8,6 14,0 2,4 7,7 4 Luonnontieteiden ala 161 30 57 16 37 4 17 4 Luonnontieteiden ala 18,6 35,4 9,9 23,0 2,5 10,6 402 Tietojenkäsittely 161 30 57 16 37 4 17 402 Tietojenkäsittely 18,6 35,4 9,9 23,0 2,5 10,6 5 Tekniikan ja liikenteen ala 2466 1084 632 206 306 67 171 5 Tekniikan ja liikenteen ala 44,0 25,6 8,4 12,4 2,7 6,9 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 570 260 145 38 62 22 43 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 45,6 25,4 6,7 10,9 3,9 7,5 502 Kone-, met.- ja energiatekn. 366 180 100 20 35 8 23 502 Kone-, met.- ja energiatekn. 49,2 27,3 5,5 9,6 2,2 6,3 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 377 134 100 36 77 14 16 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 35,5 26,5 9,5 20,4 3,7 4,2 504 Tieto- ja tietoliikennetekn. 54 11 17 4 15 2 5 504 Tieto- ja tietoliikennetekn. 20,4 31,5 7,4 27,8 3,7 9,3 505 Graafinen ja viestintätekn. 10 3 5 0 1 0 1 505 Graafinen ja viestintätekn. 30,0 50,0 0,0 10,0 0,0 10,0 506 Elintarvikeala ja biotekn. 123 54 28 15 14 0 12 506 Elintarvikeala ja biotekn. 43,9 22,8 12,2 11,4 0,0 9,8 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn. 358 149 114 28 45 2 20 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn. 41,6 31,8 7,8 12,6 0,6 5,6 508 Tekstiili- ja vaatetustekn. 50 11 11 12 8 0 8 508 Tekstiili- ja vaatetustekn. 22,0 22,0 24,0 16,0 0,0 16,0 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 434 226 93 28 37 15 35 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 52,1 21,4 6,5 8,5 3,5 8,1 599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 124 56 19 25 12 4 8 599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 45,2 15,3 20,2 9,7 3,2 6,5 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 210 70 35 26 34 11 34 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 33,3 16,7 12,4 16,2 5,2 16,2 601 Maatilatalous 79 33 10 7 10 4 15 601 Maatilatalous 41,8 12,7 8,9 12,7 5,1 19,0 602 Puutarhatalous 74 20 17 12 14 1 10 602 Puutarhatalous 27,0 23,0 16,2 18,9 1,4 13,5 604 Metsätalous 30 8 3 4 7 3 5 604 Metsätalous 26,7 10,0 13,3 23,3 10,0 16,7 605 Luonto- ja ympäristöala 27 9 5 3 3 3 4 605 Luonto- ja ympäristöala 33,3 18,5 11,1 11,1 11,1 14,8 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 1083 659 104 145 110 6 59 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 60,8 9,6 13,4 10,2 0,6 5,4 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 919 565 79 131 90 5 49 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 61,5 8,6 14,3 9,8 0,5 5,3 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 24 15 4 3 2 0 0 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 62,5 16,7 12,5 8,3 0,0 0,0 710 Kauneudenhoitoala 140 79 21 11 18 1 10 710 Kauneudenhoitoala 56,4 15,0 7,9 12,9 0,7 7,1 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 603 312 87 78 79 5 42 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 51,7 14,4 12,9 13,1 0,8 7,0 801 Matkailuala 59 19 10 12 16 0 2 801 Matkailuala 32,2 16,9 20,3 27,1 0,0 3,4 802 Majoitus- ja ravitsemisala 521 286 72 64 59 5 35 802 Majoitus- ja ravitsemisala 54,9 13,8 12,3 11,3 1,0 6,7 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 18 7 3 2 3 0 3 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 38,9 16,7 11,1 16,7 0,0 16,7 32

Ylä-Savon ammattiopistosta tarkasteluvuosina valmistuneiden työllistymisaste on 40,4 %. Koulutus- ja opintoaloittain on myös suuria vaihteluista. Kulttuurialalta valmistuneiden työllisyys- ja työttömyysaste oli molemmissa 27,8 %. Jatko-opiskelijoiden osuus noin 32 %. Koulutusvolyymiltaan ala on kuitenkin pieni. Koulutusvolyymiltaan suurin tekniikan ja liikenteen alalla valmistuneiden työllisyysaste on 40,3 %. Rakentamisen opintoalalla työllisten osuus oli noin 42,2 % ja työttömien osuus noin 30 %. Kone-, metalli- ja energiatekniikassa työllisten osuus oli 41,5 % ja työttömien osuus 26,2 %. Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan alalta valmistuneiden työllisyysaste oli alhainen, vain 30,6 % ja työttömien osuus 26,5 %. Ajoneuvo- ja kuljetustekniikassa työllisten osuus oli 42,9 % ja työttömiä 34,1 %. Maatilataloudessa jatko-opiskelijoiden osuus on korkea, noin 37 % ja työllisten osuus 38,9 %. Koulutusaloittain korkein työllisyysaste on majoitus- ja ravitsemisalalta (53,1 %) valmistuneilla. Tärkeää on kuitenkin huomioida valmistuneiden kokonaisvolyymit. Tarkastelussa on syytä huomioida kokonaisvalmistuneiden lukumäärät eri aloilla. Taulukko 30. Ylä-Savon ammattiopistossa perustutkinnon 2011-31.7.2014 suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 koulutus- ja opintoalan mukaan (Tilastokeskus). Työlliset Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Si tai Työlliset Maastamuut taneet, muu Päätoimiset Varusmies/Si tai Ylä-Savon ammattiopisto Yhteensä Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus tuntematon Ylä-Savon ammattiopisto Työlliset Työttömät opiskelijat opiskelijat viilipalvelus tuntematon Tutkinnot yhteensä 1182 477 281 138 160 25 101 Tutkinnot yhteensä 40,4 23,8 11,7 13,5 2,1 8,5 2 Kulttuuriala 54 15 15 7 10 3 4 2 Kulttuuriala 27,8 27,8 13,0 18,5 5,6 7,4 201 Käsi- ja taideteollisuus 18 9 2 1 4 0 2 201 Käsi- ja taideteollisuus 50,0 11,1 5,6 22,2 0,0 11,1 202 Viestintä ja inform.tieteet 36 6 13 6 6 3 2 202 Viestintä ja inform.tieteet 16,7 36,1 16,7 16,7 8,3 5,6 5 Tekniikan ja liikenteen ala 730 294 208 62 88 21 57 5 Tekniikan ja liikenteen ala 40,3 28,5 8,5 12,1 2,9 7,8 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 218 92 66 16 19 8 17 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 42,2 30,3 7,3 8,7 3,7 7,8 502 Kone-, met.- ja energiatekn. 130 54 34 14 13 5 10 502 Kone-, met.- ja energiatekn. 41,5 26,2 10,8 10,0 3,8 7,7 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 89 43 19 7 16 0 4 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 48,3 21,3 7,9 18,0 0,0 4,5 504 Tieto- ja tietoliikennetekn. 30 7 10 2 5 3 3 504 Tieto- ja tietoliikennetekn. 23,3 33,3 6,7 16,7 10,0 10,0 506 Elintarvikeala ja biotekn. 39 14 10 3 4 1 7 506 Elintarvikeala ja biotekn. 35,9 25,6 7,7 10,3 2,6 17,9 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn. 98 30 26 10 22 0 10 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn. 30,6 26,5 10,2 22,4 0,0 10,2 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 126 54 43 10 9 4 6 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 42,9 34,1 7,9 7,1 3,2 4,8 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 280 109 38 53 51 1 28 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 38,9 13,6 18,9 18,2 0,4 10,0 601 Maatilatalous 280 109 38 53 51 1 28 601 Maatilatalous 38,9 13,6 18,9 18,2 0,4 10,0 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 37 16 8 7 4 0 2 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 43,2 21,6 18,9 10,8 0,0 5,4 710 Kauneudenhoitoala 37 16 8 7 4 0 2 710 Kauneudenhoitoala 43,2 21,6 18,9 10,8 0,0 5,4 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 81 43 12 9 7 0 10 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 53,1 14,8 11,1 8,6 0,0 12,3 802 Majoitus- ja ravitsemisala 81 43 12 9 7 0 10 802 Majoitus- ja ravitsemisala 53,1 14,8 11,1 8,6 0,0 12,3 33

Valmistuneiden työllistymisen ohella on syytä huomioida, paljonko työttömiä on reservissä eri tutkinnon suorittaneissa. Taulukossa 31 on esitetty ns. laaja työttömyys tutkintotasolla ja tutkinto tarkoittaa tässä yhteydessä viimeisintä tutkintoa, joka on suoritettu. Joillakin koulutusvolyymeiltaan suurilla tutkintotasoilla työttömien reservi on korkea. Näin on etenkin lähihoitajien, merkonomien, rakennusalan sekä kone- ja metallialan perustutkinnon suorittaneiden kohdalla. Laajaa työttömyyttä tarkasteltaessa tulee siis huomioida eri tutkintojen kokonaisvolyymi mutta myös avoinna olevien työpaikkojen määrä. Olennaista on kuitenkin, että työttömien reservi tutkinnoittain tulee huomioida koulutuksen mitoituksessa. 34

Taulukko 31. Laaja työttömyys Pohjois-Savossa tutkinnoittain (vuoden 2016 keskiarvo) (Työvoimahallinto) 00 03 07 Työllistym. 00 03 Työllisty Työllistet Lomautet ed. Työllistet 02 Lomautet m. ed. Koulutus (6) ty 02 Työtön tu palvelussa Yhteensä ty Työtön tu palveluss Yhteensä 371101 Lähihoitaja, sos-terv. perustutk. 13 431 6 15 465 351805 Pintakäsittelyalan perustutkinto 5 41 10 5 61 331101 Merkonomi, liiketal. perustutkinto 24 316 6 33 379 351704 Verhoilu-sisustusalan perustutkinto 3 48 3 6 60 999999 Muu koulutus, aste tuntematon 10 258 13 15 296 381301 Parturi-kampaaja 3 49 3 3 58 531158 Merkonomi (op), liiket. markk. 18 254 7 11 290 653101 Ins., konetekniikka 2 46 6 0 54 352201 Rakennusalan perustutkinto 11 196 63 12 282 361301 Metsäalan perust, metsätal. perust 5 35 10 2 52 201251 Keskikoulu 6 230 19 8 263 351499 Muu sähköalan peruskoulutus 1 34 11 4 50 351101 Kone- ja metallialan perustutkinto 15 180 35 15 245 352252 Kirvesmies 1 34 14 0 49 101152 Kansalaiskoulu 9 179 21 10 219 351199 Muu kone- ja metallialan peruskoul. 1 34 9 4 48 351169 Metallimies, metallurg. muokkaaja 9 113 45 12 179 381154 Keittäjä 2 37 1 6 46 389911 Muu maj., rav., talous, keskiaste 7 136 7 19 169 381159 Laitoshuoltaja,siivooja 3 33 1 8 45 351360 Mekaanikko, autotekniikka 4 108 22 8 142 671201 Sosionomi (AMK), sosiaaliala 1 44 0 0 45 351162 Levyseppä-hitsaaja 7 90 36 6 139 351253 Putkiasentaja 1 28 12 2 43 351401 Sähköalan perustutkinto 8 100 19 10 137 551501 Teknikko, rakennus, yhdyskunta 2 33 7 1 43 351301 Autoalan perustutkinto 12 102 7 15 136 631107 Tradenomi, tietojenkäsittely 4 35 1 3 43 352254 Rakennusmies, talonrakentaja 6 100 22 6 134 331157 Merkantti, toimistotekn. linja 1 37 0 4 42 352299 Muu rakennus, yhd.kunta peruskoul. 1 92 34 5 132 361902 Luonto- ja ympäristöalan perustutk 1 33 4 4 42 351203 Talotekniikan perustutkinto 10 95 15 6 126 309999 Muu yleissiv. koulutus, keskiaste 0 36 1 3 40 631101 Tradenomi, talous,hallinto,markkin. 14 102 4 5 125 351501 Tietotekniikan perustutkinto 2 34 2 2 40 399999 Muu koulutus, keskiaste 5 93 13 10 121 361302 Metsäkoneenkuljettaja 1 30 8 1 40 381408 Logistiikan perustutkinto 8 86 6 13 113 381167 Ravintolakokki 1 35 2 2 40 341101 Tieto- ja viestintätekn. perustutk. 2 97 2 11 112 531154 Merkonomi (op), sihteeri 4 34 1 1 40 351459 Sähköasentaja 5 75 18 4 102 331153 Merkantti, myyntilinja 1 32 3 3 39 531151 Merkonomi (op), talous, hall. 4 85 5 6 100 351159 Koneistaja 4 25 7 3 39 351701 Puualan perustutkinto 7 72 8 9 96 351452 Elektroniikka-asentaja 2 31 5 1 39 381112 Hotelli-, ravintola-, catering pt 7 80 0 7 94 351799 Muu puualan peruskoulutus 2 30 6 1 39 321602 Audiovisuaalisen viestinnän perust. 9 69 1 11 90 531101 Merkonomi, liiket. opistotutk. 2 34 1 2 39 361101 Maatal.alan perust, maatilatal. pt 6 76 1 7 90 321158 Artesaani, puuseppä 1 28 5 4 38 101999 Muu yleissiv. koul., al. perusaste 4 69 2 14 89 352253 Muurari 1 29 8 0 38 201999 Muu yleissiv. koul., yl. perusaste 3 66 1 17 87 653501 Ins., rakennus, yhdysk. 1 28 7 1 37 361201 Puutarhuri, puutarhat. perustutk. 3 70 2 10 85 339999 Muu kaup., yht.kuntat., keskiaste 2 29 5 0 36 352101 Elintarvikealan perustutkinto 5 69 0 10 84 374112 Koulunkäyntiavustajan at 1 24 9 2 36 909999 Yleissiv. koulutus, aste tunt. 4 62 7 7 80 371199 Muu terveys-, sos.alan peruskoul. 4 27 2 2 35 351407 Sähkö- ja automaatiotekn perustutk 4 69 4 2 79 671101 Sairaanhoitaja (AMK) 0 35 0 0 35 334105 Myynnin at, myyjän at 5 65 1 6 77 352459 Ompelija 1 29 2 2 34 351755 Puuseppä (puuala) 4 54 8 6 72 352902 Muovi- ja kumitekniikan perustutk. 1 26 5 2 34 381107 Catering-alan perustutkinto 4 54 2 12 72 732101 KTM, liiketaloustieteet 2 32 0 0 34 531163 Merkonomi (op), ei erityisalaa 5 58 4 5 72 351851 Maalari, erikoismaalari 0 25 8 0 33 381108 Hotelli- ja ravintola-alan perust 5 55 3 7 70 321157 Artesaani, ompelija 2 27 0 3 32 351151 Asentaja-koneistaja 5 51 10 2 68 341199 Muu tiet.käs. perusk, keskiaste 1 28 2 1 32 621102 Muotoilija (AMK) 7 56 2 1 66 361255 Puutarhuri 3 23 3 3 32 351302 Ajoneuvoasentaja (perustutk) 5 46 5 9 65 541101 Datanomi (opistotutkinto) 1 30 1 0 32 321101 Artesaani, käsi-taideteoll.perust. 5 50 2 7 64 742201 FM, tietojenkäsittely 5 27 0 0 32 331151 Merkantti, ei erityisalaa 2 57 3 2 64 361199 Muu maatilatalouden peruskoulutus 0 24 3 4 31 381204 Lapsi- ja perhetyön perustutkinto 3 58 0 3 64 531199 Merkonomi (op), muu ala 1 29 1 0 31 351502 Tieto- ja tietoliikennetekn. perus 3 55 1 4 63 571101 Sairaanhoitaja, erikoissh. 1 30 0 0 31 384103 Laitoshuoltajan at 5 52 0 6 63 651301 Ins. (AMK), tietotekniikka 1 25 3 2 31 551101 Teknikko, konetekniikka 3 50 9 1 63 381176 Tarjoilija 3 23 2 2 30 35

Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen tutkinnon 2010-2013 suorittaneiden työllisten toimialat on esitetty taulukossa 32. Tarkasteltaessa kaikkia koulutusaloja, reilusta 4 900 tutkinnon suorittaneesta 17,2 % on työllistynyt terveys- ja sosiaalipalveluihin, noin 14 % tukku- ja vähittäiskauppaan sekä 13 % julkiseen hallintoon. Humanistisilta ja kasvatusaloilta on työllistytty tyypillisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin (63,5 %) ja koulutukseen (21,6 %). Kulttuurin alalla yleisin työllisten toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa (29,8 %) mutta muuten työlliset ovat jakaantuneet usealle eri toimialalle. Liiketalouden ja kaupan alalta valmistuneista yli puolet on luonnollisesti työllistynyt tukku- ja vähittäiskaupan toimialalle. Tietojenkäsittelystä valmistuneiden yleisin toimiala on niin ikään tukku- ja vähittäiskauppa (noin 30,8 %). Tekniikan ja liikenteen koulutusalan kohdalla yleisimmät työllisten toimialat ovat teollisuus (23,2 %), rakentaminen (23,4 %), hallinto- ja tukipalvelut (14,7 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (12,1 %). Luonnonvara- ja ympäristöalalta valmistuneet työllistyvät maatalouteen (42,5 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppaan (14,1 %). Sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneet työllistyvät luonnollisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin. Poikkeuksena kauneudenhoitoala, jossa tyypillistä on mm. oman yrityksen perustaminen (muu palvelutoiminta). Matkailu- ja ravitsemisaloilta valmistuneista reilu puolet on työllistynyt majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoille. Kaiken kaikkiaan voi todeta, että valmistuneet työllistyvät hyvin koulutustaan vastaaville toimialoille. 36

Taulukko 32. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen tutkinnon 2010-2013 suorittaneiden työllisten toimiala vuonna 2013 (Tilastokeskus). E Vesihuolto, G Tukku- ja viemäri- ja vähittäiskauppa O Julkinen T D Sähkö-, jätevesihuolto, ; M hallinto ja Q Kotitalouks A B kaasu- ja jätehuolto ja moottoriajoneu I J K Ammatillinen, N Hallintoja maanpuolustus Terveys- R ien X Maatalous, Kaivostoimi C lämpöhuolto, muu F vojen ja H Majoitus- ja Informaati Rahoitus- ja L tieteellinen ja ; pakollinen ja Taiteet, S Muu toiminta Toimiala Pohjois-Savo 2010-2013 Toimialat metsätalous nta ja Teollis jäähdytysliiket ympäristön Rakenta moottoripyörien Kuljetus ja ravitsemisto o ja vakuutustoim Kiinteistöal tekninen tukipalvelutoi sosiaalivakuutu P sosiaalip viihde ja palvelutoi työnantajin tuntemato perustutkinnot yhteensä yhteensä ja kalatalous louhinta uus oiminta puhtaanapito minen korjaus varastointi iminta viestintä inta an toiminta toiminta minta s Koulutus alvelut virkistys minta a n Opintoalat yhteensä 4957 4,0 0,3 9,8 0,1 0,3 9,3 13,8 4,4 8,2 0,9 0,3 0,3 1,5 10,0 12,9 1,7 17,2 1,4 2,5 0,4 0,6 1 Humanistinen ja kasvatusala 74 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,4 0,0 0,0 0,0 0,0 1,4 0,0 2,7 0,0 21,6 63,5 1,4 6,8 1,4 0,0 102 Kielitieteet 39 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,6 0,0 5,1 0,0 30,8 61,5 0,0 0,0 0,0 0,0 106 Opetus- ja kasvatustyö 35 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 11,4 65,7 2,9 14,3 2,9 0,0 2 Kulttuuriala 198 2,0 0,0 7,6 0,0 0,5 3,5 29,8 5,1 4,5 2,0 0,5 0,5 3,0 13,1 1,5 4,5 6,6 9,6 4,0 1,0 0,5 201 Käsi- ja taideteollisuus 101 202 Viestintä ja inform.tieteet 69 205 Musiikki 28 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 14,3 3,6 3,6 0,0 0,0 0,0 3,6 0,0 0,0 14,3 3,6 50,0 7,1 0,0 0,0 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 404 0,7 0,2 2,5 0,2 0,2 1,0 52,2 3,5 3,2 2,0 2,5 1,7 3,5 14,6 1,7 1,0 4,0 2,2 1,7 0,7 0,5 301 Liiketalous ja kauppa 404 0,7 0,2 2,5 0,2 0,2 1,0 52,2 3,5 3,2 2,0 2,5 1,7 3,5 14,6 1,7 1,0 4,0 2,2 1,7 0,7 0,5 4 Luonnontieteiden ala 65 0,0 0,0 7,7 0,0 1,5 6,2 30,8 6,2 6,2 12,3 0,0 0,0 1,5 16,9 0,0 3,1 6,2 1,5 0,0 0,0 0,0 402 Tietojenkäsittely 65 0,0 0,0 7,7 0,0 1,5 6,2 30,8 6,2 6,2 12,3 0,0 0,0 1,5 16,9 0,0 3,1 6,2 1,5 0,0 0,0 0,0 5 Tekniikan ja liikenteen ala 1798 2,8 0,8 23,2 0,3 0,4 23,4 12,1 9,4 3,4 0,8 0,0 0,3 1,9 14,7 2,1 0,3 1,7 0,6 0,7 0,3 0,8 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 436 4,4 0,9 7,3 0,0 0,5 57,3 4,8 4,6 1,6 0,5 0,0 0,0 0,9 13,1 1,4 0,0 0,2 0,2 0,9 0,5 0,9 502 Kone-, met.- ja energiatekn. 297 3,4 0,3 56,9 0,0 0,7 9,8 7,1 4,4 1,3 0,3 0,0 0,0 1,3 9,4 1,3 0,0 0,7 0,7 1,0 0,3 1,0 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 249 1,6 1,6 25,3 1,2 0,0 36,1 5,2 5,6 0,8 2,4 0,0 0,4 2,8 12,4 1,6 0,4 0,4 0,8 0,8 0,0 0,4 504 Tieto- ja tietoliikennetekn. 8 505 Graafinen ja viestintätekn. 9 506 Elintarvikeala ja biotekn. 95 2,1 0,0 26,3 0,0 0,0 0,0 24,2 3,2 29,5 1,1 0,0 0,0 0,0 11,6 0,0 0,0 2,1 0,0 0,0 0,0 0,0 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn. 238 0,8 1,3 31,9 0,4 0,0 10,5 10,9 2,5 4,2 0,0 0,0 1,3 6,3 19,3 0,4 0,8 6,3 1,3 1,3 0,0 0,4 508 Tekstiili- ja vaatetustekn. 25 4,0 0,0 12,0 0,0 0,0 0,0 40,0 0,0 12,0 0,0 0,0 0,0 4,0 20,0 0,0 4,0 0,0 0,0 0,0 0,0 4,0 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 349 2,6 0,9 11,7 0,3 1,1 6,9 26,6 30,4 1,4 0,3 0,0 0,0 0,3 8,6 4,9 0,3 2,0 0,6 0,0 0,0 1,1 599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 92 3,3 0,0 3,3 0,0 0,0 3,3 10,9 5,4 1,1 1,1 0,0 0,0 1,1 59,8 6,5 0,0 1,1 0,0 1,1 2,2 0,0 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 313 42,5 0,3 4,2 0,0 0,0 1,9 14,1 2,2 3,5 0,3 0,0 0,0 4,2 8,0 0,6 6,1 3,8 4,5 1,9 1,3 0,6 601 Maatilatalous 253 47,0 0,4 3,2 0,0 0,0 1,6 9,9 1,6 2,8 0,4 0,0 0,0 5,1 7,9 0,8 7,1 3,2 5,1 1,6 1,6 0,8 602 Puutarhatalous 27 3,7 0,0 7,4 0,0 0,0 0,0 63,0 3,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 11,1 0,0 3,7 7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 604 Metsätalous 16 75,0 0,0 6,3 0,0 0,0 12,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 6,3 0,0 0,0 0,0 605 Luonto- ja ympäristöala 17 5,9 0,0 11,8 0,0 0,0 0,0 11,8 11,8 23,5 0,0 0,0 0,0 0,0 11,8 0,0 0,0 11,8 0,0 11,8 0,0 0,0 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 894 0,1 0,0 0,6 0,0 0,2 0,4 7,0 0,1 1,0 0,2 0,1 0,1 0,0 2,2 0,7 1,7 75,7 0,1 8,6 0,2 0,8 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 733 0,1 0,0 0,3 0,0 0,3 0,4 1,1 0,1 0,4 0,1 0,0 0,1 0,0 1,8 0,7 1,9 91,7 0,1 0,4 0,3 0,1 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 19 0,0 0,0 5,3 0,0 0,0 0,0 73,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5,3 0,0 0,0 15,8 0,0 0,0 0,0 0,0 710 Kauneudenhoitoala 142 0,0 0,0 1,4 0,0 0,0 0,7 28,9 0,0 4,2 0,7 0,7 0,0 0,0 4,2 0,7 0,7 1,4 0,0 52,1 0,0 4,2 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 543 0,6 0,0 1,8 0,0 0,2 0,7 12,0 1,1 55,2 1,7 0,4 0,2 0,4 14,4 1,5 0,9 4,6 2,4 1,3 0,2 0,6 801 Matkailuala 44 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,3 22,7 4,5 15,9 6,8 4,5 0,0 0,0 22,7 2,3 0,0 2,3 9,1 2,3 0,0 4,5 802 Majoitus- ja ravitsemisala 479 0,6 0,0 2,1 0,0 0,0 0,6 11,5 0,8 60,3 1,3 0,0 0,2 0,4 12,9 1,5 1,0 3,1 1,9 1,3 0,2 0,2 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 20 9 Muu koulutus 668 0,3 0,0 1,6 0,1 0,0 1,3 0,4 1,2 0,1 0,1 0,1 0,0 0,4 1,8 86,2 0,9 4,6 0,3 0,0 0,1 0,0 902 Palo- ja pelastusala 668 0,3 0,0 1,6 0,1 0,0 1,3 0,4 1,2 0,1 0,1 0,1 0,0 0,4 1,8 86,2 0,9 4,6 0,3 0,0 0,1 0,0 37

4.3 Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen Peruslähtökohtana ammatillisessa koulutuksessa on, että se tuottaa uutta työvoimaa oppilaitoksen sijaintimaakunnan tai seutukunnan tarpeisiin. Tämä näkyy myös Pohjois-Savossa, sillä maakunnassa toisen asteen ammatillisen tutkinnon 2011-31.7.2014 suorittaneista noin 75 % on jäänyt ainakin asumaan opiskelumaakuntaan (taulukko 33). Lukumääräisesti tutkinnon suorittaneita on muuttanut asumaan eniten Uudellemaalle (391 henk). Etelä-Savoon muuttaneita on 240 henkilöä ja Pirkanmaalle 205 henkilöä. Myös Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Suomi erottuvat myös maakuntina, jonne tutkinnon suorittaneet ovat muuttaneet. Huomionarvoinen seikka asuinmaakuntatarkastelussa on, että lähes kaikilla suuren volyymin opintoaloilla Pohjois-Savoon asumaan jääneiden osuus on selvästi keskiarvoa suurempi. Poikkeuksia ovat maatilatalous ja palo- ja pelastusala. 38

Taulukko 33. Pohjois-Savossa toisen asteen ammatillisen tutkinnon 2011-31.7.2014 suorittaneiden asuinmaakunta vuonna 2014 (Tilastokeskus). Maassa 02 04 06 08 11 Pohjois- 12 14 Etelä- 15 16 Keskiasuvat 01 Varsinais- Satakunt 05 Kanta- Pirkanma 07 Päijät- Kymen 09 Etelä- 10 Etelä- Pohjois- Savossa Pohjois- 13 Keski- Pohjanm Pohjanm Pohjanm 18 Pohjois-Savo perustutkinto yhteensä Uusimaa Suomi a Häme a Häme laakso Karjala Savo Savo asuvat % Karjala Suomi aa aa aa Kainuu 19 Lappi 502 Kone-, met.- ja energiatekn. 496 1 2 0 0 1 0 0 0 15 456 91,9 3 4 0 0 0 10 4 0 0 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn. 456 20 1 0 0 2 1 1 4 8 400 87,7 2 3 0 0 0 11 2 1 0 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 788 13 1 1 0 9 3 0 3 25 683 86,7 16 12 1 0 0 14 4 3 0 402 Tietojenkäsittely 160 1 0 0 1 3 0 0 2 5 138 86,3 2 2 0 0 1 3 2 0 0 508 Tekstiili- ja vaatetustekn. 50 0 0 0 0 2 0 0 0 3 43 86,0 0 1 0 1 0 0 0 0 0 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 42 1 0 0 0 0 1 0 0 0 36 85,7 3 1 0 0 0 0 0 0 0 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 465 9 2 0 1 9 0 0 1 19 395 84,9 6 13 0 0 0 5 3 2 0 504 Tieto- ja tietoliikennetekn. 84 4 2 1 0 1 0 0 0 0 71 84,5 1 0 0 0 0 0 4 0 0 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 556 12 2 0 1 5 0 0 1 18 467 84,0 8 18 4 1 0 15 4 0 0 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 916 31 6 0 3 17 6 3 4 25 760 83,0 11 17 1 1 1 20 8 2 0 802 Majoitus- ja ravitsemisala 658 43 6 1 1 12 3 2 2 12 541 82,2 7 13 2 1 1 3 6 2 0 506 Elintarvikeala ja biotekn. 162 5 1 0 0 3 2 1 0 6 133 82,1 2 5 0 0 0 3 1 0 0 301 Liiketalous ja kauppa 667 33 1 0 0 11 6 0 3 15 546 81,9 13 17 1 2 4 8 3 4 0 710 Kauneudenhoitoala 177 5 0 0 0 5 0 0 0 11 141 79,7 7 4 1 0 0 2 1 0 0 602 Puutarhatalous 74 2 0 0 3 0 0 0 1 1 58 78,4 5 1 0 0 0 2 0 1 0 Tutkinnot yhteensä 7609 391 74 56 45 205 56 37 43 240 5715 75,1 154 200 36 37 15 188 73 41 3 201 Käsi- ja taideteollisuus 190 12 3 0 1 7 1 3 1 10 138 72,6 5 3 0 0 0 1 2 3 0 801 Matkailuala 57 8 0 0 1 0 0 1 1 2 39 68,4 2 1 0 0 0 1 0 1 0 106 Opetus- ja kasvatustyö 67 5 0 0 0 0 0 0 0 1 45 67,2 0 2 0 0 0 7 6 1 0 202 Viestintä ja inform.tieteet 204 14 1 0 1 7 4 4 0 8 133 65,2 6 13 5 1 2 4 1 0 0 601 Maatilatalous 359 9 2 1 2 4 1 2 2 18 232 64,6 22 21 4 2 2 25 8 2 0 599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 124 9 2 0 0 5 0 0 0 17 80 64,5 5 5 0 0 0 1 0 0 0 604 Metsätalous 30 1 0 0 1 1 0 0 0 2 19 63,3 4 0 1 0 0 0 0 1 0 605 Luonto- ja ympäristöala 24 0 0 0 1 1 0 0 0 0 15 62,5 1 0 0 1 0 0 2 3 0 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 24 4 0 0 0 3 1 0 0 0 14 58,3 0 0 1 0 0 1 0 0 0 102 Kielitieteet 50 9 0 1 0 4 0 0 0 1 27 54,0 3 0 0 0 0 4 1 0 0 505 Graafinen ja viestintätekn. 10 1 0 0 0 2 1 0 0 0 4 40,0 0 1 1 0 0 0 0 0 0 805 Puhdistuspalvelut 5 0 0 0 1 0 0 0 0 0 2 40,0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 205 Musiikki 58 15 0 1 0 10 0 0 0 1 23 39,7 3 4 0 0 0 0 1 0 0 902 Palo- ja pelastusala 656 124 42 50 27 81 26 20 18 17 76 11,6 15 39 14 27 4 48 10 15 3 17 Pohjois- Pohjanm aa 21 Ahvenan maa - Åland 39

4.4 Opintojen kulku ja jatko-opinnot Opintojen läpäisyllä tarkoitetaan tiettynä vuotena ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneiden valmistumista tavoiteajassa (4 vuotta). Läpäisyn mittaamiseen ei ole yhtenäistä ja kritiikitöntä mittaristoa, joten tässä yhteydessä käytetään sekä tilastokeskuksen että opetushallituksen tilastopalvelun (Vipunen) saatavia tietoja, koska tilastokeskukselta ei saa oppilaitoskohtaisia tietoja. Tilastokeskuksen tiedoista on tarkasteluun nostettu vain koulutusalakohtainen vertailu. Opetushallituksen tilastojen perusteella kaudella 2010/11 ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneiden läpäisy koko maassa oli 65,8 % (taulukko 34). Pohjois-Savossa läpäisy oli 65,1 %. Etelä-Savossa läpäisy oli 69 % ja Pohjois-Karjalassa läpäisy oli puolestaan 68,6 %. Oppilaitoksittain tarkasteltuna Pohjois-Savossa korkein läpäisy oli Pohjois-Savon opistolla, lähes 86 %. Alhaisin oli puolestaan Kuopion konservatoriolla 37,5 %. Savon ammatti- ja aikuisopiston läpäisy oli 64,4 % ja Ylä-Savon ammattiopiston 74,8 %. Kuopion konservatorion (musiikin ala) läpäisy on varsin alhainen. Tässä tulee huomioida se, että musiikkialalla ammatillinen koulutus toimii väylänä korkea-asteen opintoihin. Lisäksi kyseisenä tarkastelujaksona konservatoriosta lähti poikkeuksellisen paljon opiskelijoita jatkoopintoihin kesken konservatorio-opintojen Koulutusaloista korkein läpäisy on sosiaali- ja terveysalalla sekä tekniikassa ja liikenteessä, molemmissa yli 70 %. Alhaisin läpäisy on puolestaan matkailu- ja ravitsemisalalla (47,6 %) sekä kulttuurin alalla 55,1 %). 40

Taulukko 34. Ammatillisen koulutuksen 2010/2011 aloittaneiden läpäisy maakunnittain, Pohjois- Savon oppilaitoksittain ja koulutusaloittain (Vipunen) Alkuperäisessä tutkintolajissa tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista 1 vuosi 2 vuotta 3 vuotta 4 vuotta 2010/2011 1,1 % 10,2 % 61,9 % 65,8 % Etelä-Pohjanmaa 0,9 % 10,8 % 72,2 % 74,8 % Etelä-Karjala 0,9 % 6,9 % 67,2 % 71,0 % Keski-Suomi 1,2 % 14,2 % 66,3 % 70,8 % Kainuu 1,6 % 6,4 % 63,6 % 70,6 % Keski-Pohjanmaa 2,1 % 11,8 % 63,0 % 69,7 % Etelä-Savo 2,7 % 15,7 % 65,0 % 69,0 % Pohjois-Karjala 1,0 % 12,8 % 62,7 % 68,6 % Pohjois-Pohjanmaa 1,0 % 8,0 % 65,6 % 68,6 % Kanta-Häme 0,8 % 5,7 % 62,8 % 67,9 % Satakunta 1,4 % 10,8 % 63,7 % 67,8 % Pohjanmaa 0,7 % 5,4 % 65,4 % 67,3 % Pirkanmaa 2,0 % 10,3 % 62,7 % 66,1 % Varsinais-Suomi 0,7 % 7,4 % 62,7 % 65,9 % Kymenlaakso 0,4 % 1,9 % 62,0 % 65,5 % Päijät-Häme 0,6 % 13,9 % 61,1 % 65,2 % Pohjois-Savo 1,0 % 11,7 % 60,7 % 65,1 % Uusimaa 0,7 % 11,4 % 57,5 % 61,2 % Lappi 1,2 % 9,3 % 49,8 % 55,3 % Yhteensä 1,1 % 10,2 % 61,9 % 65,8 % Alkuperäisessä tutkintolajissa tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista 1 vuosi 2 vuotta 3 vuotta 4 vuotta 2010/2011 1,0 % 11,7 % 60,7 % 65,1 % Kuopion Konservatorion Kannatusyhdistys Ry Kuopion Talouskoulun Kannatusyhdistys Ry Pohjois-Savon Kansanopistoseura R.Y. 37,5 % 37,5 % 15,4 % 53,8 % 53,8 % 85,7 % 85,7 % Portaanpää Ry 45,5 % 45,5 % Savon Koulutuskuntayhtymä 1,1 % 11,8 % 60,2 % 64,4 % Tohtori Matthias Ingmanin Säätiö 21,4 % 50,0 % 53,6 % Ylä-Savon Koulutuskuntayhtymä 0,9 % 10,8 % 69,4 % 74,8 % Yhteensä 1,0 % 11,7 % 60,7 % 65,1 % Alkuperäisessä tutkintolajissa tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista POHJOIS-SAVO 1 vuosi 2 vuotta 3 vuotta 4 vuotta 2010/2011 1,0 % 11,7 % 60,7 % 65,1 % Humanistinen ja kasvatusala 55,6 % 61,1 % Kulttuuriala 14,3 % 51,0 % 55,1 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 1,5 % 13,6 % 63,6 % 68,2 % Luonnontieteiden ala 56,3 % 56,3 % Tekniikan ja liikenteen ala 0,6 % 5,5 % 64,8 % 70,3 % Luonnonvara- ja ympäristöala 1,8 % 19,6 % 64,3 % 67,9 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 1,8 % 25,7 % 67,9 % 70,6 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 1,0 % 11,7 % 43,7 % 47,6 % Yhteensä 1,0 % 11,7 % 60,7 % 65,1 % 41

Kuviossa 4 on esitetty tilastokeskuksen läpäisytiedot koulutusaloittain. Kuviossa on huomioitava eri aloitusvuosi kuin opetushallituksen tilastoissa. Tilastokeskuksen tiedoissa paras läpäisy on luonnollisesti palo- ja pelastusalalla, lähes 100 %. Seuraavaksi korkeimmat läpäisyt ovat sosiaali- ja terveysalalla (70,7%), luonnonvara- ja ympäristöalalla (66,8 %) sekä tekniikan ja liikenteen alla (65,8 %). Alhaisimmat läpäisyasteet ovat matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla (52,8 %) sekä kulttuurialalla (58,3 %). Edellä mainituilla koulutusaloilla myös aivan toiseen koulutukseen siirtyneiden osuudet ovat suurimmat. Kuvio 4. Pohjois-Savon vuoden 2011 ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2014 loppuun mennessä (Tilastokeskus) Vuosina 2011-2014 toisen asteen perustutkinnon 7 635 suorittaneista noin 23 % oli opiskelijoita vuoden 2014 lopussa (taulukko 35). Kulttuurialalla jo tutkinnon suorittaneista opiskelijoiden osuus oli noin 40 %. 12,5 % tavoitteena oli toinen ammatillinen tutkinto ja 20,6 % ammattikorkeakoulututkinto. Luonnontieteiden alalta jo valmistuneiden opiskelijoiden osuus oli noin 33 %. Ammattikorkeakoulututkinto oli tavoitteena noin 17 %. Muutamilla tekniikan ja liikenteen suurimmilla koulutusaloilla, kuten sähkö- ja automaatiotekniikka (noin 25 %) sekä prosessi- ja materiaalitekniikka (23 %), oli jatko-opiskelijoiden osuus varsin korkea. Luonnonvara- ja ympäristöalalta jo valmistuneissa opiskelijoiden osuus oli noin 33 %. Toinen ammatillinen tutkinto oli tavoitteena 17,1 % ja ammattikorkeakoulututkinto noin 14 %. Sosiaali- ja terveysalalla opiskelijoiden osuus valmistuneista oli noin 24 %. Alalta valmistuneista noin 18 % tavoitteli ammattikorkeakoulututkintoa. 42

Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla 25 % tutkinnon suorittaneista oli opiskelijoita vuoden 2014 lopussa. Koulutusalalta valmistuneista 12,5 % oli tavoitteena ammatillinen tutkinto ja noin 10 % ammattikorkeakoulututkinto. Taulukko 35. Toisen asteen ammatillisen tutkinnon 2011-31.7.2014 suorittaneiden jatko-opintojen tavoitetutkinto vuonna 2014 (Tilastokeskus). Tutkinnon Ammatilli Ammattikor Alempi Ylempi suorittaneit Joista jatkoopiskelijoita Lukiokoulu nen keakoulutut korkeakou korkeakou Koulutusaste 2011-31.7.2014 yhteensä a yhteensä tus koulutus kinto lututkinto lututkinto tuntematon Tutkinnot yhteensä 7635 22,8 0,4 9,3 11,4 1,0 0,1 0,7 1 Humanistinen ja kasvatusala 118 16,9 0,0 8,5 5,9 2,5 0,0 0,0 102 Kielitieteet 51 19,6 0,0 7,8 7,8 3,9 0,0 0,0 106 Opetus- ja kasvatustyö 67 14,9 0,0 9,0 4,5 1,5 0,0 0,0 2 Kulttuuriala 457 39,8 0,4 12,5 20,6 4,8 0,4 1,1 201 Käsi- ja taideteollisuus 190 35,3 0,0 17,4 13,7 2,6 0,5 1,1 202 Viestintä ja inform.tieteet 207 34,8 1,0 11,1 18,8 2,4 0,0 1,4 205 Musiikki 60 71,7 0,0 1,7 48,3 20,0 1,7 0,0 3 Yht.tiet., liiketal., hall.ala 672 23,1 0,1 9,1 11,9 0,7 0,0 1,2 301 Liiketalous ja kauppa 672 23,1 0,1 9,1 11,9 0,7 0,0 1,2 4 Luonnontieteiden ala 161 32,9 0,6 11,8 16,8 2,5 0,0 1,2 402 Tietojenkäsittely 161 32,9 0,6 11,8 16,8 2,5 0,0 1,2 5 Tekniikan ja liikenteen ala 3196 19,5 0,3 9,3 8,7 0,4 0,0 0,8 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 788 16,9 0,3 5,8 9,3 0,4 0,0 1,1 502 Kone-, met.- ja energiatekn. 496 15,3 0,8 8,5 5,4 0,2 0,0 0,4 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 466 24,9 0,2 7,7 14,6 1,1 0,0 1,3 504 Tieto- ja tietoliikennetekn. 84 31,0 0,0 16,7 14,3 0,0 0,0 0,0 505 Graafinen ja viestintätekn. 10 10,0 0,0 10,0 0,0 0,0 0,0 0,0 506 Elintarvikeala ja biotekn. 162 22,2 0,0 13,6 8,0 0,0 0,6 0,0 507 Prosessi-, kemian ja mat.tekn. 456 23,0 0,7 14,5 6,6 0,7 0,0 0,7 508 Tekstiili- ja vaatetustekn. 50 38,0 0,0 32,0 6,0 0,0 0,0 0,0 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 560 13,4 0,0 7,1 5,4 0,4 0,0 0,5 599 Muu tekn. ja liik. alan koul. 124 29,8 0,0 10,5 18,5 0,0 0,0 0,8 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 490 32,9 0,8 17,1 13,7 0,8 0,0 0,4 601 Maatilatalous 359 33,1 1,1 17,5 13,4 0,6 0,0 0,6 602 Puutarhatalous 74 33,8 0,0 18,9 12,2 2,7 0,0 0,0 604 Metsätalous 30 36,7 0,0 10,0 26,7 0,0 0,0 0,0 605 Luonto- ja ympäristöala 27 22,2 0,0 14,8 7,4 0,0 0,0 0,0 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala 1120 23,8 0,4 4,1 17,9 0,9 0,0 0,5 703 Sos.- ja terv.ala (yhteiset) 919 24,0 0,3 2,8 19,3 1,0 0,0 0,7 707 Farmasia ja muu lääkehuolto 24 20,8 0,0 0,0 20,8 0,0 0,0 0,0 710 Kauneudenhoitoala 177 22,6 0,6 11,3 10,2 0,6 0,0 0,0 8 Matk., ravitsemis- ja tal.ala 765 25,0 0,8 12,5 10,2 0,9 0,1 0,4 801 Matkailuala 59 47,5 0,0 15,3 28,8 3,4 0,0 0,0 802 Majoitus- ja ravitsemisala 659 23,1 0,9 11,8 9,0 0,8 0,2 0,5 804 Kotitalous- ja kuluttajapalv. 42 23,8 0,0 19,0 4,8 0,0 0,0 0,0 805 Puhdistuspalvelut 5 20,0 0,0 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 9 Muu koulutus 656 13,7 0,3 6,3 5,8 0,8 0,6 0,0 902 Palo- ja pelastusala 656 13,7 0,3 6,3 5,8 0,8 0,6 0,0 43

LÄHTEET OPH/opetustoimen kustannusraportit Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma 2014-2017 Sotkanet Tilastokeskuksen väestöennusteet Tilastokeskuksen sijoittumispalvelu http://www.stat.fi/tup/sijoittumispalvelu/index.html Vipunen opetushallinnon tilastopalvelu 44

LIITTEET Liite 1. Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014-2017 väestötavoitteet eri skenaarioille. 45