Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012
Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus 7 % Noin 800 000 kg N/v Maatalous 68 % Luonnonhuuhtouma 23 % Asutus 6 %
Vesistön heikko tila Kansalaisadressi Someron kaupunki Paimionjokiyhdistys ry Rehevöityminen Säännöstely Kansalaisten huoli 500 nimeä Someron vesiensuojeluyhdistys organisoi Leader-hanke: Paimionjoen vesienhoidon organisointi ja aktivointi Perustettiin 12.5.2010
Paimionjoki-yhdistys ry Kunnat Somero, Koski Tl, Marttila, Tarvasjoki, Pöytyä, Paimio, Sauvo (Lieto kannatusjäsen) Säännöstelijät Fortum (Turun kaupunki kannatusjäsen) MTKtuottajayhdistykset Tarvasjoki, Somero, Koski TL, Paimio Luonnonsuojeluyhdistykset Someron vesiensuojeluyhdistys, Painion hoitoyhdistys, Paimion seudun ympäristöyhdistys, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri Kalastusalueet Lounais-Suomen kalastusalue Paimionselän kalastusalue
Toimintatavat: 1. Kuormituksen vähentäminen 1.1 Maa- ja metsätalouden kuormitus 1.2 Jätevesikuormitus 1.3 Turvetuotannon kuormitus 2. Vesistön kunnostaminen 2.1 Säännöstelyn kehittäminen 2.2 Kalaston ja rapukannan kehittäminen 2.3 Järvikunnostukset 3. Virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittämien 4. Maisemanhoidon ja luonnon monimuotoisuuden kehittäminen 5. Arvostuksen nostaminen
Keskimääräinen fosforipitoisuus vähenee 20 % vuosien 2000-2007 tasosta vuosimediaani 160 µg/l 130 µg/l Itämereen kohdistuvaa maataloudesta peräisin olevaa ravinnekuormitusta on vähennetty kaikin mahdollisin keinoin
Lisää vuoden 2010 tasosta Kosteikkoja 35 kpl Suojavyöhykkeitä 300 ha Talviaikaista kasvipeitteisyyttä 9000 ha Lannan jatkokäsittelyn tehostaminen 117 000 t/v Ravinnepäästöjen tehostettu hallinta 700 ha Koulutus ja neuvonta 150 tilaa/vuosi Keskitettyihin jätevesijärjestelmiin 1800 uutta kiinteistöä
Ilmainen tilakohtainen neuvoja Ainakin maalis-huhtikuussa 2012 Paimionjoki-yhdistys ja Aurajokisäätiö Tarvasjoen ja Jaatilanjoen maa- ja metsätalouden kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelutyö Varsinais-Suomen ELY-keskus Valmistuu helmikuussa 2012 Kosteikkoretkiä ja tupailtoja MTK-säätiön apuraha Paimionjoki-yhdistys 2011-2012
Lantamarkkinat ja ravinteiden kestävä käyttö Paimionjoella työpaja 19.1.2012, klo 13-16.30, Koski Tl TEHO+, SYKE, Paimionjoki-yhdistys WWF:n kosteikkotyötä Paimionjoen vesistöalueella 2012 mallikosteikko Välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan Paimionjoki osana LIFE+ GISBLOOM - hanketta SYKE TEHO + toimiin myös Paimionjoen alueella
Paimionjoen jätevesihanke 1.10.2010-30.6.2014 Marttilan kunta hakijana Omarahoitus Paimionjoki-yhdistys ry Varsinais-Suomen liitolta Maakunnan kehittämisraha 1.10.2010-30.4.2012 EAKR-rahaa tullaan hakemaan jatkoksi -30.6.2014 Haja-asutuksen keskitettyjen jätevesijärjestelmien rakentamisen tukeminen koko Paimionjoen vesistön alueella
Paimionjoen vesistön säännöstelyn kehittäminen -hanke SYKE, VELHO-hanke, Paimionjoki-yhdistys ry Kyselytutkimus (Paimionjoki-yhdistys ja SYKE) marraskuussa 2011 Paimionjoen vesistön alueella 1000 asukkaalle/loma-asukkaalle Raportointi valmis tammikuun 2012 loppuun mennessä KUTOVA-mallitarkastelut (SYKE) Mallilla voidaan osoittaa kustannustehokkaimmat menetelmät poistaa fosforia. Paimionjoen, Tarvasjoen ja Painion valuma-alueilla Vedenkorkeus- ja virtaamamuutosten vaikutukset Paimionjoella 1991-2010 Tarkastelu ja raportointi SYKE VIRVA-mallitarkastelut Diplomityö valmisteilla helmikuussa 2012 Paimionjoelta: Vedenlaadun vaikutus virkistyskäyttöön, SYKE
Paimionjoen kalataloudellinen kunnostustarveselvitys ja rapukannan selvitykset Varsinais-Suomen ELY-keskus Koeravustukset tehty kesällä 2011 (Lounais-Suomen kalastusalue) Kalataloudellinen kunnostustarveselvitys valmistunee syksyksi 2012 (Iktys Oy) Luonnonmukaisten kalateiden esiselvitys Paimionjoki-yhdistys teetti toukokuussa 2011 Askala, Juntola ja Juva
Paimionjokilaakson Natura-alueen käyttö- ja hoitosuunnitelma Varsinais-Suomen ELY, VELHOhanke Valmis kesällä 2012 Virkistäytymään Paimionjoelle sekä Melomaan ja retkeilemään Paimionjoelle- hankkeet Leader rahaa haetaan helmikuussa 2012
Yhdistys on ollut hyvä muoto toimia Jäsenmaksuja ei tarvitse anoa vuosittain Kahden vuosikokouksen mallissa helppo suunnitella toimintaa Nopea ja kevyt rakenne tehdä päätöksiä Vesistöalueen kaikki kunnat mukaan Meidän yhteinen juttu Muut yhteisöt ja yhdistykset Tärkeää ja hedelmällistä yhteistyön kannalta Jäsenmaksutulot tärkeitä esim. Leader-hankkeiden omarahoituksen kattamiseen Yhteistyöhön mukaan myös kaikki muut asiaan liittyvät mahdolliset tahot Teemaryhmät: maatalous, jätevesi, vesistökunnostus, virkistyskäyttö