PÄÄTÖS 1(8) Dnro 0400Y0326 111 Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2007 ASIA Kymenlaakson Jäte Oy:n tavanomaisen jätteen kaatopaikan 1 2 vaiheiden maisemointisuunnitelman hyväksyminen. (YSL 55 ) HAKIJA Kymenlaakson Jäte Oy Ekokaari 50 46860 ANJALANKOSKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Maisemointisuunnitelma koskee jätekeskuksen tavanomaisen jätteen kaatopaikan 1 2 vaiheiden pintarakenteiden ja kaasunkeräysjärjestelmän rakentamista. Kaatopaikka sijaitsee Anjalankosken Keltakankaalla Ekopark alueella. Työselitykseen ei ole sisällytetty kaasunkeräysjärjestelmän pumppaamoa eikä kaasun siirtolinjaa. HAKEMISEN PERUSTE Kaakkois Suomen ympäristökeskus on myöntänyt kaatopaikalle 10.4.2001 ympäristöluvan (A 1026, dnro 0400Y0326 121). Ympäristöluvassa on mm. määrätty, että kunkin osa alueen täytyttyä tai jätteiden viennin sinne loputtua on alue kauttaaltaan muotoiltava, tiivistettävä ja maisemoitava. Hakijan esittämä lopputäyttö ja maisemointisuunnitelma on Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttävä päätöksellä. ASIAN VIREILLETULO Hyväksymispäätös hakemus on saapunut Kaakkois Suomen ympäristökeskukseen 23.2.2007. Hakemusta on täydennetty 4.6.2007 kirjatulla suunnitelman tiivistelmällä. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen on myöntänyt Kymenlaakson Jäte Oy:lle kaatopaikkaa koskevan ympäristöluvan 10.4.2001, joka koskee myös optista lajittelulaitosta sekä palavan jätteen murskauslaitosta. Päätöstä on muutettu 18.7.2003 annetulla päätöksellä ja 2.11.2004 annetulla päätöksellä sekä 28.12.2004 annetulla päätöksellä. YLEISKUVAUS SUUNNITELMASTA Suomen IP Tekniikka Oy on laatinut Kymenlaakson Jäte Oy:n Anjalankoskella sijaitsevan jätekeskuksen ensimmäisen täyttövaiheen sulkemis ja kaasunkeräysrakenteita kos Kauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola PL 1023, 45101 Kouvola Vaihde 020 490 105 Asiakaspalvelu 020 690 165 www.ymparisto.fi/kas Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI 45101 Kouvola, Finland Tfn (växel): +358 20 490 105 Kundservice 020 690 165 www.miljo.fi/kas Laserkatu 6 53850 Lappeenranta Vaihde 020 490 105 Asiakaspalvelu 020 690 165 www.ymparisto.fi/kas Laserkatu 6 FI 53850 Villmanstrand, Finland Tfn (växel): +358 20 490 105 Kundservice 020 690 165 www.miljo.fi/kas
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Päätös 20.6.2007 2 kevan suunnitelman. Täyttöalueen rakentamista, käyttöä ja sulkemista koskevat Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupa Nro A1026 (Dnro 0400Y0326 121) 10.4.2001 ja Nro A 1183 (Dnro KAS 2004 Y 174 121) 28.12.2004. Jälkimmäisellä päätöksellä on myönnetty lupa täyttöalueen laen korottamiseen alkuperäisen päätöksen mukaisesta korkeustasosta. Suunnitelma sisältää vanhan, pinta alaltaan n. 3,5 ha:n kokoisen ja vuonna 2004 rakennetun n. 3,3 ha:n kokoisen täyttöalueen sulkemisen, vesienjohtamisen ja kaatopaikkakaasun keräämisen yleissuunnitelmapiirustukset sekä näiden rakenteiden rakentamista varten työkohtaisen työselityksen. Suunnitelmaan on lisäksi liitetty työturvallisuusasiakirja ja työturvallisuussuunnitelma, joissa on kuvattu jätteenkäsittelyalueella maanrakennustyössä huomioitavat työsuojeluun ja turvallisuuteen liittyvät seikat. Suunnitelmassa on esitetty täyttöalueen pintarakenteiden osalta luvan mukaiset pintarakenteet, jotka sisältävät seuraavat rakennekerrokset jätetäytöstä lukien: suodatinkangas, kaasunkeräyskerros 300 mm, mineraalinen tiivistyskerros 500 mm, kuivatuskerros 500 mm, tarvittaessa suodatinkangas ja pintakerros 1 000 mm. Suunnitelmassa on annettu mahdollisuus erilaisten soveltuvien materiaalien käyttöön rakenteissa, käytettävät materiaalit tarkentuvat ennen sulkemistöiden alkamista. Suunnitelmassa on lisäksi esitetty rakennekohtaisesti materiaalien laatuvaatimukset, mittapoikkeamat. Ennakkoon ja työn aikana tehtävät laadunvalvontatutkimukset, katselmukset ja mittaukset, jotka vastaavat kaatopaikkamääräysten ja ohjeiden mukaisia menettelyjä. Pintarakenne KAATOPAIKAN TÄYTTÖVAIHEIDEN 1 2 MAISEMOINTI Esipeitto ja kaasunkeräyskerros Kaasunkeräyskerros tehdään karkeasta sorasta tai murskeesta tai muusta rakennuttajan ja Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen hyväksymästä materiaalista. Kerrospaksuus on vähintään 300 mm. Kaasunkeräyskerros erotetaan jätetäytöstä suodatinkankaalla, kl3. Tiivistyskerros Tiivistyskerros tehdään ennakkokokeiden perusteella tarkoitukseen hyväksytystä mineraalimaasta tai mineraalimaa ainesten seoksesta. Mikäli tiivistekerros tehdään kahden tai useamman materiaalin seoksesta niin massa on valmistettava asemasekoitusmenetelmällä joko annos tai jatkuvasekoitusperiaatteella. Sekoittimen on oltava pakkosekoittaja ja massan raaka aineet on mitattava punnitsemalla. Rakenteen vedenläpäisevyyden tulee olla vedellä kyllästettynä ja suunniteltuun kuivatilavuuspainoon tiivistettynä pienempi kuin 1*10 8 m/s. Mineraalisen tiivisteen tulee olla homogeeninen. Tiivistyskerroksen kokonaisvahvuus on vähintään 500 mm. Tiivistyskerros tehdään enintään 250 mm paksuina kerroksina. Kuivatuskerros Kuivatuskerros tehdään vedenläpäisevyydeltään k > 1*10 3 m/s murskeesta tai muusta rakennuttajan ja Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen hyväksymästä materiaalista. Kuivatuskerroksen paksuus on vähintään 500 mm ja enintään 550 mm.
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Päätös 20.6.2007 3 Kerroksen levittäminen tehdään yhtenä kerroksena ottaen huomioon alapuolisten kerrosten asettamat vaatimukset. Kuivatuskerroksen levittäminen tehdään kasvattamalla. Luiskissa kasvattaminen tehdään alhaalta ylöspäin. Kuivatuskerroksen levittäminen tulee tehdä siten, että se ei riko tai vahingoita alapuolista rakennetta. Kuivatuskerroksen päälle asennetaan kuitukangas, N3, estämään kerroksen sekoittuminen pintamateriaaliin. Mikäli pintakerroksen alaosa rakennetaan suodatinehdot täyttävästä mineraalisesta materiaalista, voidaan kuitukangas jättää pois rakennuttajan hyväksynnällä. Hyväksyttäviksi toimitetussa Suomen IP Tekniikka Oy:n laatimien kaasunkeräysjärjestelmän ja kaatopaikan täyttövaiheiden 1 2 sulkemiseen liittyvien asiakirjojen liitteessä on esitetty myös pintarakenne vaihtoehto VE 2, (detaljapiirustus, päivätty 12.12.2005, piir.nro 17). Vaihtoehdossa em. kuivatuskerros korvataan salaojamatolla (PP). Pintakerros Pintakerros rakennetaan vähintään 1000 mm paksuna kerroksena, materiaali ei saa sisältää yli 150 mm rakeita. Kerroksen yläosan materiaalin tulee sisältää humuspitoisia maita. Levitys ja tiivistäminen tehdään tela alustaisella maanrakennuskoneella. Pintakerros muotoillaan ja tiivistetään siten, että siihen ei jää vettä kerääviä painanteita. Laadunvalvonta Ennakkokokeiden ja koetiivistyskentän laadunvalvontatulosten perusteella määritellään käytettävän tiivistysmateriaalin laatu, käytettävä levitys ja tiivistyskalusto, kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus sekä jyräyskerrat. Sileäksi tiivistettyjen välikerrosten yläpinnat karhennetaan tartunnan parantamiseksi ennen yläpuolisten kerrosten tekoa. Pinta tiivistetään sileäksi. 10 mm korkeammat työkoneen jäljet on tasattava. Valmiin pinnan päällä ei saa liikkua sellaisilla koneilla, jotka voivat aiheuttaa muodonmuutoksia pintaan tai materiaalin irtoamista siitä. Mikäli mineraalinen tiivistyskerros plastisoituu liiallisen jyräämisen tai esim. sateen takia, on materiaali niiltä osin poistettava. Rakennuttaja tarkastaa ja hyväksyy tiivistyskerroksen valmiin pinnan siten, että valvontatyö ei aiheuta katkoksia työn etenemiseen. Hyväksyminen kirjataan työmaapäiväkirjaan ja vahvistetaan allekirjoituksin. Hyväksytty pinta suojataan haitalliselta kastumiselta ja kuivumiselta sekä mekaanisilta vaurioilta. Mikäli mineraalinen tiivistyskerros ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia, on rakenne niiltä osin poistettava. Materiaalin laadunvalvonta Urakoitsija huolehtii siitä, että tiivistyskerrokseen käytettävistä raaka aineista on saatavissa vedenläpäisevyysmääritykset jokaista 3000 itd m 3 suuruista raaka ainemäärää kohden. Materiaalin muuttuessa on siitä tehtävä tarpeelliset määritykset ennen käyttöä. Tiivistysrakenteen vedenläpäisevyydet tulee mitata Suomen ympäristökeskuksen oppaan n:o 36 Kaatopaikan tiivistysrakenteet mukaisesti pehmeäseinämäisessä sellissä, muuttuvalla paineella varustettuna takapaineella. Käytettäessä luonnonmateriaalia, on sen vesipitoisuuden vaihteluväli selvitettävä etukäteen. Vedenläpäisevyys tutkitaan vähintään kolmessa vesipitoisuudessa, kun tiivistys on tehty standardi Proctor sullontaa vastaten. Tulos kertoo materiaalilla saavutettavissa olevan vedenläpäisevyyden ja sen riippuvuuden vesipitoisuudesta ja kuivatilavuuspainosta. Vedenläpäisevyyskoe tulee aloittaa vasta,
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Päätös 20.6.2007 4 kun materiaali on kyllästynyt vedellä ja vedenläpäisevyyskoe tulee lopettaa vasta sitten, kun näytteen läpi virtaavan veden virtaama on tasaantunut. Urakoitsija tekee rakeisuus ja vesipitoisuusmääritykset määritykset jokaista 250 itd m 3 suuruista raaka ainemäärää kohti. Materiaalin muuttuessa on siitä tehtävä tarpeelliset määritykset ennen käyttöä. Urakoitsija selvittää vesipitoisuuden vaihtelujen vaikutuksen tiivistyskerroksen tiiviyteen, tiivistymiseen ja vedenläpäisevyyteen. Tiivistysmateriaalin leikkauslujuuden on oltava vähintään 50 kn/m 2. Mineraalisen tiivisteen pintakerroksessa maksimi raekoko on 4 mm ja alemmissa kerroksissa se ei saa ylittää 25% tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Koetiivistyspenger Urakoitsija rakentaa noin 10 m x 10 m koetiivistyskentän rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Ennen kentän rakentamista on urakoitsijan teetettävä tiivistyskerroksen materiaalista em. vedenläpäisevyyskoe. Koetiivistyskentän avulla selvitetään seuraavia asioita: Materiaalin toimivuus työkohteessa ja olosuhteissa Materiaalin levitys ja tiivistysmenetelmät Työn toteutuksessa käytettävät laadunvalvontamenetelmät ja hyväksymistasot Valitulle tiivistyskalustolle tiivistystyössä käytettävä nopeus ja yliajokertojen määrä Koepenkereen pohjan tulee vastata lopullisen rakenteen pohjaa. Tiivistettävyys tulee testata myös rakenteessa esiintyvien luiskien kaltevuudessa. Urakoitsija teettää koetiivistyskentän materiaalista em. vedenläpäisevyyskokeen koetiivistyskentällä saavutetussa tilavuuspainossa. Mittaukset ja kokeet Urakoitsija tekee tiivistyskerroksista laadunvalvontaa kerroksittain 1 mittaus/ 1000 m 2 : Materiaalin vesipitoisuus Materiaalin rakeisuus Materiaalin märkätilavuuspaino, josta lasketaan vesipitoisuuden ja Proctor sullonnan perusteella materiaalin kuivatilavuuspaino ja materiaalin tiiviysaste verrattuna parannetulla proctor kokeella saavutettavissa olevaan maksimikuivatilavuuspainoon. Urakoitsija toimittaa käyttämiensä mittauslaitteiden kalibrointiraportit. Mittalaitteiden toimivuus on varmistettava vertaamalla niiden antamia tuloksia samasta paikasta otetun näytteen laboratoriotuloksiin, vertailun tulokset toimitetaan laadunvalvojalle. Mittalaitteiden toimivuus varmistetaan koerakenteen yhteydessä tehtävien laboratoriomääritysten avulla. Materiaalin homogeenisuuden seurantaan tulee kiinnittää erityistä huomiota ja urakoitsijan on ilmoitettava riippumattomalle laadunvalvojalle heti, kun materiaalin koostumuksessa havaitaan muutoksia tai materiaalin seossuhteita muutetaan. Tiivistyskerroksen valmistuttua pidetään vastaanottotarkastus, jossa todetaan, että tiivistyskerros on rakennettu vaatimusten mukaisesti.
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Päätös 20.6.2007 5 Kaatopaikkakaasut Kymenlaakson jätteen kaatopaikkakaasun hyödyntämisestä on tehty (tavanomainen jäte) 30.5.2005 päivätty, Suomem IP Tekniikka Oy:n laatima selvitys. Selvityksen mukaan kaatopaikalle on tuotu jätteitä vuosina 2001 2004 noin 215 500 tonnia. Selvityksessä on arvioitu teoreettinen ja talteen saatava kaasumäärä m 3 /a. Talteen saatavaksi suurimmaksi kaatopaikkakaasun määräksi (metaani CH 4 ) on arvioitu vuodesta 2008 lukien n. 2 400 000 m 3. Samaan aikaan talteen saatavaksi polttoainetehoksi on arvioitu noin 1 000 kw. Kaasunkeräysjärjestelmä Kaatopaikalle rakennetaan kaasunkeräysjärjestelmä voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti silloin, kun kaasun muodostuminen on niin suurta, että sen hyödyntäminen on taloudellisesti kannattavaa. Kaasunkeräysputkisto koostuu pystysuorista imukaivoista (7 kpl), vaakasuorista kaasunkeräysputkista (2 kpl) ja imuputkista. Jokaiselta kaivolta ja salaojalta rakennetaan oma imuputkensa kaasupumppaamolle, jotta kaasun keräilyä voidaan säädellä tehokkaasti. Kaasunkeräysputkisto on suunniteltu kaatopaikan korkeustietojen perusteella. Kaasun imukaivojen ja imuputkien tarkka sijoitus määräytyy lopullisesti maastomittausten perusteella. Kaasunkeräysjärjestelmän suunnitelmakartta on esitetty piirustuksessa 18481/10 ja piirustuksessa 18481/11 on esitetty tyyppipoikkileikkaus louhekaivon rakenteesta. Piirustuksessa YMP.18481/13 on esitetty imuputkikaivannon tyyppipoikkileikkaus ja imuputkiston sijoittuminen kaatopaikan pintarakenteisiin. ASIAN KÄSITTELY Tiedottaminen Neuvottelut Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen ja Anjalankosken kaupungin ilmoitustauluilla 2.3. 2.4.2007. Lisäksi asian vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähikiinteistöjen haltijoille. Lausunnot Neuvottelu hakemuksesta on pidetty 13.6.2007. Kouvolan seudun kansanterveystyön ky. ympäristöpalvelut on 4.4.2007 antamassaan lausunnossa todennut seuraavan: Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöpalveluilla ei ole huomautettavaa hyväksymispäätöshakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Kaatopaikan maisemoimiseksi tehdystä hyväksymispäätöshakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Päätös 20.6.2007 6 Hakijan kuuleminen ja vastine Koska hakemuksesta ei ole muistutettu eikä siitä ole tehty mielipiteen ilmaisuja ympäristökeskukselle ei hakijan kuuleminen ole ollut asian tässä vaiheessa aiheellista. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Kaakkois Suomen ympäristökeskus hyväksyy Kymenlaakson Jäte Oy:n Anjalankosken Keltakankaan alueella sijaitsevan tavanomaisen jätteen kaatopaikan 1 ja 2 täyttövaiheiden sulkemissuunnitelman toteutettavaksi (Suomen IP Tekniikka Oy:n laatimat 23.2.2007 kirjatut tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen kaasunkeräysjärjestelmän rakentaminen ja vaiheiden 1 2 sulkeminen, työselitys). Sulkemissuunnitelma hyväksytään esityksen mukaisesti lisättynä seuraavasti: 1. Kaatopaikan 1 2 täyttövaiheiden pintarakenteet tulee toteuttaa em. suunnitelman liitteenä olevan 12.12.2005 päivätyn detaljipiirustuksen (18481/17) VE 1 mukaisesti. Täyttövaiheiden 1 2 reunaosien rakenteet tulee tehdä 27.5.2005 päivätyn detaljipiirustuksen (18481/4) mukaisesti. Kaatopaikan 1 2 vaiheiden sulkemiseen liittyvät rakenteet voidaan tehdä edellä esitetystä poiketen. Muutettavan rakenteen tulee täyttää valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen (861/1997) vaatimukset. Muutettavaa rakennetta koskevat suunnitelmat on toimitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista. 2. Rakentamistyön laatua on valvottava Suomen IP Tekniikka Oy:n laatiman (Kymenlaakson Jäte Oy, Anjalankosken jätekeskus, tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen kaasunkeräysjärjestelmän rakentaminen ja vaiheiden 1 2 sulkeminen, työselitys) laadunvarmistussuunnitelman mukaisesti. 3. Pintarakenteen ja siihen liittyvien rakenteiden mukaan lukien kaasunkeräysjärjestelmän työnaikaista laadunvalvontaa varten on hakijan nimitettävä riippumaton asiantunteva laadunvalvoja. 4. Kaatopaikan 1 2 täyttövaiheiden kosteustasapainon säätämiseksi voidaan täyttövaiheiden alueelle tehdä tarvittaessa kastelujärjestelmä. Suunnitelma mahdollisesta kastelujärjestelmästä on toimitettava tiedoksi Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Kouvolan seudun ktt:n ky:n ympäristöpalveluille. 5. Kaatopaikan 1 2 täyttövaiheiden käytöstä poistamisesta tulee tehdä loppuselvitys ja toimittaa se Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kaatopaikan viimeistelyn päättymisestä ja tiedoksi Kouvolan seudun ktt:n ky:n ympäristöpalveluille. Selvityksessä tulee ilmetä rakentamisen laadun varmistamiseksi tehdyt mittaus ja koetulokset rakentamistöiden rakennevaatimusten toteutuminen rakennetuissa pintarakenteissa, lopputarkastukset sekä muut tarpeelliset ympäristönsuojelutoimenpiteet sekä määrätyn riippumattoman laadunvalvojan lausunto rakennettujen rakenteiden suunnitelmanmukaisuudesta. Perustelut Kun kaatopaikan täyttöalueiden 1 2 viimeistely ja pintarakenteet toteutetaan esitetyn suunnitelman mukaisesti ottaen huomioon tässä päätöksessä annetut määräykset, kaatopaikan pintarakenne vastaa valtioneuvoston päätöstä 861/1997 kaatopaikoista.
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Päätös 20.6.2007 7 Tällä päätöksellä ei määrätä kaatopaikkaveden johtamisesta täyttöpenkkaan. Johtamisjärjestelmällä varaudutaan mahdolliseen kaatopaikkaveden johtamiseen. Tiivistyskerroksen sekä kuivatuskerroksen minimipaksuus on (VnP 861/1997) määräysten mukaan 0,5 m. Vedenläpäisevyysvaatimus määräytyy rakenteen tehokkuuden mukaisesti. Kaatopaikan pintarakenteen tiiviys on riittävä koska kaatopaikalla on tiivis pohjarakenne. (Lupamääräys 1.) Työn laatu tulee varmistaa laadunvarmistussuunnitelmalla, jotta voidaan varmistua siitä, että työn lopputulos vastaa päätöksessä edellytettyä. (Lupamääräys 2.) Työn laadun varmistamiseksi on tarpeen, että rakentamisen valvontaa varten nimetään asiantunteva valvoja, joka voi tarvittaessa valvoa myös tarkistusnäytteiden ottoa ja suoritettavia mittauksia. (Lupamääräys 3.) Täyttövaiheiden kosteustasapaino on tärkeä tekijä jätepenkan biologisen hajoamisen ja metaanin hyödyntämisedellytysten takia. (Lupamääräys 4.) Loppuselvityksessä annettavaksi edellytetyt tiedot ovat tarpeen, jotta annettua päätöstä voidaan asianmukaisesti valvoa. (Lupamääräys 5.) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn päätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai päätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta päätöksen estämättä noudatettava. (YsL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki ja asetus (86/2000, 169/2000) Jätelaki ja asetus (1072/1993, 1390/1993) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön asetuksen 1387/2006 ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti 43 euroa/tunti (muu ympäristölupa) 36 tunnin ajalta eli yhteensä 1 548. Maksu suoritetaan erillisellä laskulla.
KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Päätös 20.6.2007 8 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaakkois Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Anjalankosken kaupungin ilmoitustaululla. Päätös saantitodistuksella Kymenlaakson Jäte Oy Ekokaari 50 46860 ANJALANKOSKI Jäljennös päätöksestä Anjalankosken kaupunginhallitus Kouvolan seudun ktt:n ky, ympäristöpalvelut Anjalankosken kaupungin tekninen keskus Kouvolan seudun kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Rajanaapurit MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella 5) muulla asiasta yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä (LUV 01). Luvat ja valvonta osaston päällikkö, apulaisjohtaja Esa Kleemola Tarkastaja Kimmo Kolonen