Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöosasto. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2003

Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän Ympäristöosasto Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun vuosiraportti 2003

1 ESIPUHE Tämä vuosiraportti sisältää yhteenvedon Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan ilmanlaadun tarkkailun tuloksista vuodelta 2003. Vuonna 1990 solmittiin Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailua koskeva sopimus. Sopimuksen mukaisesti toteutettiin Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan alueilla silloisen ilmansuojelulain (nykyisen ympäristönsuojelulain) mukaiset seurantavelvoitteet kuntien ja paikallisten toiminnanharjoittajien osalta vuosina 1991-1995. Vastaava sopimus Anjalankosken ilmanlaadun tarkkailun toteutuksesta solmittiin vuonna 1992. Yhteistarkkailusopimus on uusittu tämän jälkeen viiden vuoden välein vuosille 1996 2000 ja 2001 2005. Yhteistarkkailusopimuksen mukaan ilmanlaadun seurannasta aiheutuviin kustannuksiin osallistuivat teollisuuden osalta Gasum Oy, J.M.Huber Finland Oy, Kouvolan seudun sähkö Oy, Kymin Voima Oy, Optiroc Oy Ab, Specialty Minerals Nordic Oy Ab, Stora Enso Publication Papers Oy Ltd, UPM-Kymmene Oyj (Kymi ja Voikkaa), Vamy Oy sekä Vapo Oy (Utti, Vekaranjärvi ja Kalso). Kuntien osalta mukana olivat Anjalankosken, Kouvolan ja Kuusankosken kaupungit sekä Elimäen, Iitin, Jaalan ja Valkealan kunnat. Ilmanlaadun seurannan käytännön toteutuksesta vastasi Kouvolan- Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto.

2 Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan alueella mittaukset käynnistyivät vuoden 1991 alkuneljänneksellä ja Anjalankoskella vuoden 1993 alussa. Kenttätyö käsittää rikkidioksidin, typenoksidien, hajurikkiyhdisteiden, leijuman, laskeuman ja säätietojen mittauksia. Elimäellä ja Iitissä on mitattu laskeumaa yhtäjaksoisesti vuoden 1996 helmikuusta lähtien. Jaalassa laskeumamittaukset aloitettiin vuoden 2002 alussa. Vuoden 2003 aikana käytössä oli neljä jatkuvatoimisilla analysaattoreilla varustettua mittausasemaa (seitsemän analysaattoria), yksi sääasema, kaksi kokonaisleijumien mittauspistettä (neljä keräintä) ja kahdeksan laskeumakeräintä. Mittaustuloksista laaditut kuukausiraportit lähetettiin sopijaosapuolille joka kuukausi. Seurantakokous yhteistarkkailun sopijaosapuolten edustajien kesken pidettiin toukokuussa 2003. Ilmanlaadun tarkkailuun käytettyjen analysaattoreiden ja keräinten hoidosta sekä mittausten laadun varmennuksesta ja raportoinnista ovat vastanneet terveysinsinööri Jaakko Kuustonen, joka on myös koonnut tämän vuosiraportin, sekä terveystarkastaja Reijo Pesonen. Kouvolassa 31.3.2004 Kouvolan-Valkealan ktt:n ky:n Ympäristöosasto Kyllikki Ala-Huikku terveysvalvonnan johtaja Jaakko Kuustonen terveysinsinööri

3 TIIVISTELMÄ Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto suorittaa ilmanlaadun tarkkailua Pohjois-Kymenlaaksossa. Tässä raportissa on yhteenveto vuoden 2003 mittaustuloksista. Mittaustuloksia on verrattu Valtioneuvoston päätöksen 480/96 mukaisiin ohje- ja tavoitearvoihin sekä Valtioneuvoston asetuksen 711/01 mukaisiin raja-arvoihin. Valtioneuvoston asetus astui voimaan 15.8.2001. Mittausaineisto on ilmoitettu 1.9.1996 lähtien Valtioneuvoston päätöksen edellyttämässä + 20 ºC:ssa lukuun ottamatta hengitettäviä hiukkasia, jonka tulokset on esitetty vallitsevassa ulkoilman lämpötilassa. Rikkidioksidipitoisuuksia mitattiin ympäri vuoden Valkealan Lappakoskella ja Anjalankosken Myllykoskella. Korkeimmat raja-arvoihin verrattavat pitoisuudet olivat Anjalankoskella alle yhdeksän prosenttia (11 µg/m³) vuorokausiraja-arvosta 125 µg/m³ ja alle viisi prosenttia (16 µg/m³) tuntirajaarvosta 350 µg/m³. Valkealassa vastaavat pitoisuudet olivat alle 10 prosenttia (12 µg/m³) vuorokausi- ja alle seitsemän prosenttia (24 µg/m³) tuntirajaarvosta. Vuorokausiohjearvoon 80 µg/m³ verrannolliset korkeimmat vuorokausikeskiarvot olivat Anjalankosken asemalla 14 prosenttia (11 µg/m³) ja Valkealan asemalla 15 prosenttia (12 µg/m³) ohjearvosta. Tuntiohjearvoon 250 µg/m³ verrannolliset korkeimmat tuntikeskiarvot olivat Anjalankosken (29 µg/m³) ja Valkealan asemilla (30 µg/m³) alle 12 prosenttia ohjearvosta.

4 Typpidioksidia mitattiin ympäri vuoden Kouvolan ja Kuusankosken keskustoissa. Korkeimmat raja-arvoihin verrattavat pitoisuudet mitattiin Kouvolassa, jossa pitoisuudet jäivät 53 prosenttiin (21 µg/m³) vuosittaisesta rajaarvosta 40 µg/m³ ja 45 prosenttiin (89 µg/m³) tuntikohtaisesta raja-arvosta 200 µg/m³. Kuusankoskella pitoisuudet olivat enimmillään 28 prosenttia (11 µg/m³) vuosittaisesta ja 37 prosenttia (74 µg/m³) tuntikohtaisesta rajaarvosta. Vuorokausiohjearvoon 70 µg/m³ verrannollinen toiseksi korkein mitattu vuorokausikeskiarvo oli Kouvolassa korkeimmillaan maaliskuussa 79 prosenttia (55 µg/m³) ohjearvosta. Kuusankoskella vuorokausiarvot jäivät alle 54 prosenttiin (38 µg/m³) vuorokausiohjearvosta. Typpidioksidin tuntiohjearvoon 150 µg/m3 verrannollinen pitoisuus oli korkeimmillaan Kouvolan asemalla maaliskuussa 66 prosenttia (99 µg/m³) ohjearvosta. Kuusankoskella mittaustulokset jäivät alle 53 prosenttiin (79 µg/m³) tuntiohjearvosta. Haisevia rikkiyhdisteitä (TRS) mitattiin Kuusankosken keskustassa ja Valkealan Lappakoskella. TRS-yhdisteiden vuorokausiohjearvoon 10 µg/m³ verrannolliset korkeimmat pitoisuudet (rikkinä) jäivät Kuusankosken ja Valkealan asemilla alle 20 prosenttiin (< 2 µg/m³) vuorokausiohjearvosta.

5 Hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) mitattiin Kouvolan keskustassa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 58 prosenttia (23 µg/m³) vuosittaisesta raja-arvosta 40 µg/m³ ja 36 korkein vuorokausikeskiarvo 78 prosenttia (39 µg/m³) vuorokausiraja-arvosta 50 µg/m³. PM 10 -hiukkasten korkein ohjearvoon verrattava pitoisuus maaliskuussa oli 119 prosenttia (83 µg/m³) vuorokausiohjearvosta 70 µg/m³. Muutoin pitoisuudet jäivät alle 70 prosenttiin (49 µg/m³) vuorokausiohjearvosta. Leijuvan pölyn määrää mitattiin joka kolmas vuorokausi Kuusankosken keskustassa ja Anjalankosken Myllykoskella. Vuosiohjearvoon 50 µg/m³ verrannolliset vuosikeskiarvot jäivät Kuusankoskella 72 prosenttiin (36 µg/m³) ja Myllykoskella 44 prosenttiin (22 µg/m³) ohjearvosta. Myös vuorokausiohjearvoon 120 µg/m³ verrannolliset pitoisuudet jäivät Kuusankosken keskustassa alle 94 prosenttiin (113 µg/m³) ja Myllykoskella 46 prosenttiin (55 µg/m³) ohjearvosta. Laskeumaa mitattiin kahdeksalla laskeumakeräimellä. Rikkilaskeuman tavoitearvo 0,3 g/m²/vuosi alittui kahdessa mittauspisteessä, jossa mittaustulokset saatiin 12 kuukauden yhtenäiseltä jaksolta: Elimäen kirkonkylässä ja Jaalassa. Mitatut vuosittaiset rikkilaskeumat olivat 0,08-0,66 g/m² välillä. Mitattujen ph-arvojen vuosittainen keskiarvo oli välillä 5,0-5,9. Alhaisin ph 3,9 mitattiin Elimäen kirkonkylältä heinäkuussa ja korkein ph 7,4 Kouvolan Hinkkismäeltä syyskuussa. Pienin vuosittainen kokonaislaskeuma 11,1 g/m² 12 kk:n mittausjaksolta mitattiin Iitin Sääksjärveltä ja suurin 45,1 g/m² Kouvolan Hinkkismäeltä. Vuosittaiset ammoniumtyppilaskeumat 12 kk:n mittausjaksoilta olivat 0,2-200,4 mg/m² ja nitraattityppilaskeumat 0,30-34,0 mg/m².

6 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 TIIVISTELMÄ 3 SISÄLLYSLUETTELO 6 1.TARKKAILUJÄRJESTELMÄ 8 1.1. Mittausasemat 8 1.2. Automaattinen tiedonsiirto 11 1.3. Mittausmenetelmät 12 1.3.1. Rikkidioksidin mittaus 12 1.3.2. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaus 12 1.3.3. Typen oksidien mittaus 13 1.3.4. Leijuvan pölyn mittaus 13 1.3.5. Hengitettävän pölyn (PM 10 ) mittaus 14 1.3.6. Laskeuman määrittäminen 14 1.3.7. Säätietojen mittaus 14 1.3.8. Ulkoinen kalibrointi 15 2. MITTAUSAINEISTO 16 2.1. Vähimmäismittausaineistovaatimukset 16 2.2. Mittausaineisto ja ajallinen edustavuus 17 3. OHJE- JA RAJA-ARVOT 19 4. MITTAUSTULOKSET 21 4.1. Rikkidioksidi 21 4.2. Typpidioksidi 24 4.3. Typpimonoksidi ja typen oksidit 26 4.4. Haisevat rikkiyhdisteet 28

7 4.5. Hengitettävät hiukkaset, PM 10 31 4.6. Kokonaisleijuma 32 4.7. Laskeuma 34 4.8. Tuulen suunnat 40 5. VERTAILUAINEISTO 41 5.1. Rikkidioksidipitoisuuksien vertailu tausta-asemaan 41 6. TULOSTEN POHDINTA 42 7. YHTEENVETO 43 KIRJALLISUUS 48 LIITTEET 49 Liite 1. Ilmanlaadun tarkkailun mittausasemat. 49 Liite 2. Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan karttaliite. 50 Liite 3. Anjalankosken mittausasemien karttaliite. 51 Liite 4. Ilmanlaadun tarkkailun laskeumakeräimet. 52 Liite 5. Ilmanlaadun automaattinen tarkkailujärjestelmä. 53 Liite 6. Rikkidioksidin mittaustulosten graafisia esityksiä. 54 Liite 7. Typpidioksidin mittaustulosten graafisia esityksiä. 56 Liite 8. Haisevien rikkiyhdisteiden tulosten graafisia esityksiä. 58 Liite 9. Pölymittaustulosten graafisia esityksiä. 59 Liite 10. Jatkuvatoimisten mittausten muutokset ajan saatossa. 61 Liite 11. Kokonaisleijuman muutokset vuosien saatossa 64 Liite 12. Laskeumavuosikeskiarvojen muutoksen vuosien saatossa 65

8 1. TARKKAILUJÄRJESTELMÄ Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailun käytännön toteutuksesta vastaa Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. Tarkkailu toteutetaan yhteistyössä alueen kuntien ja teollisuuslaitosten kanssa. Tarkkailun toteuttaja raportoi kuukausittain mittaustulokset sopijaosapuolille ja laatii vuosiraportin. Tarkkailujärjestelmä on Ympäristöministeriön ilmanlaadun mittaamisohjeiden mukainen. Järjestelmä perustuu automaattisiin jatkuvatoimisiin mittausasemiin, säännöllisin väliajoin toimiviin leijuvan pölyn keräimiin sekä kuukausittain vaihdettaviin laskeumakeräimiin. Automaattisilta mittausasemilta tiedot siirretään puhelinverkkoa pitkin tarkkailun toteuttajan keskustietokoneelle. Keskustietokoneelta on yhteys UPM-Kymmenen (Kymi) seurantamikrolle. Pölysuodattimet ja laskeumanäytteet analysoidaan Kymen Ympäristölaboratorio Oy:ssä Kouvolassa. 1.1. Mittausasemat Vuonna 2003 ilmanlaaduntarkkailuprojektin käytössä oli neljä jatkuvatoimisilla analysaattoreilla varustettua mittausasemaa. Kouvolan keskustan mittausasemalla tarkkailtiin typen oksideja ja hengitettävien hiukkasten (alle 10 µm) määrää liikenneympäristössä. Kuusankosken asemalla mitattiin haisevia rikkiyhdisteitä ja typen oksideja. Mittausasema sijaitsi keskustan läheisyydessä, liikenteen ja teollisuuden välimaastossa. Teollisuuden päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun seurattiin Valkealan mittausasemalla, jossa mitattavia komponentteja olivat rikkidioksidi ja haisevat rikkiyhdisteet. Valkealan asemalla toimi myös sääasema. Anjalankosken Myllykoskella mitattiin rikkidioksidia.

9 Kokonaispölypitoisuutta mitattiin suurtehokeräimillä kahdessa paikassa: Kuusankoskella (2 keräintä) ja Anjalankosken Myllykoskella (2 keräintä). Jatkuvatoimiset mittausasemat ja leijuvan pölyn keräyspisteet on esitetty taulukossa 1. Tarkemmat sijainnit ilmenevät liitteiden 1-3 kartoista. Laskeuman seurantaa suoritettiin kahdeksassa eri tarkkailupisteessä. Laskeumakeräimet oli sijoitettu hajautetusti tarkkailualueelle. Keräimistä kaksi sijaitsi Valkealassa. Anjalankoskella, Elimäellä, Iitissä, Jaalassa, Kouvolassa ja Kuusankoskella oli yksi keräin. Kaikista laskeumakeräimistä määritettiin kuukausittain sulfaattirikki, ominaissähkönjohtokyky, ph, nitraattityppi, ammoniumtyppi, kiintoaine, kokonaislaskeuma ja veteen liuennut laskeuma. Tämän lisäksi Iitissä, Kuusankoskella ja Valkealan Vekaranjärvellä määritettiin kuukausittain kalsium. Laskeumakeräyspisteet on esitetty taulukossa 2. Laskeumakeräinten tarkemmat sijainnit ilmenevät liitteen 4 kartasta.

10 Mittausasema 1 - Kouvolan keskusta, Hallituskatu 8 - Typen oksidit: NO/NO2 kemiluminesenssi-analysaattori - Hengitettävä pöly: PM10 jatkuvatoiminen pölyanalysaattori Mittausasema 2 - Kuusankoski, Urheilukentäntien puisto - Haisevat rikkiyhdisteet: TRS SO2 -UV-fluoresenssi-analysaattori - Typen oksidit: NO/ NO2 kemiluminesenssi-analysaattori Mittausasema 3 - Valkeala, Lappakosken koulu - Rikkidioksidi: SO2 SO2-UV-fluoresenssi-analysaattori - Haisevat rikkiyhdisteet: TRS SO2-UV-fluoresenssi-analysaattori - Tuulen suunta ja nopeus jatkuvatoiminen sääasema - Ilman lämpötila ja kosteus jatkuvatoiminen sääasema Mittausasema 4 - Anjalankoski, Myllykoski Pappilantie 7 - Rikkidioksidi: SO2 SO2-UV-fluoresenssi-analysaattori Leijumamittauspisteet 1&2 - Kuusankosken keskusta, Valtakatu 37 - Hiukkaspitoisuus: leijuva pöly suurtehokeräin Leijumamittauspisteet 3&4 - Anjalankoski, Myllykoski Paperitehtaantie 10 - Hiukkaspitoisuus: leijuva pöly suurtehokeräin Taulukko 1. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaaduntarkkailun mittausasemat, leijumamittauspisteet, mitattavat komponentit ja mittauslaitteet.

11 1. Anjalankoski - Sippola 2. Elimäki - Kirkonkylän tekninen varikko 3. Jaala - Jätevedenpuhdistamo 4. Kouvola - Hinkkismäki 5. Kuusankoski - Urheilukentäntie 6. Iitti - Sääksjärvi 7-8. Valkeala - Vekaranjärven päiväkoti - Vuohijärven jätevedenpuhdistamo Taulukko 2. Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaaduntarkkailun laskeumakeräimet. 1.2. Automaattinen tiedonsiirto Jatkuvatoimisten analysaattoreiden mittaustulokset siirretään yleistä puhelinverkkoa pitkin ympäristöosaston tietokoneelle, jossa suoritetaan tulosten editointi ja raportointi. Menetelmä mahdollistaa reaaliaikaisen ilmanlaadun tarkkailun. Rutiinikäytössä kahden minuutin mittausjaksoista lasketut keskiarvot siirretään asemasta riippuen 1-3 tunnin välein keskustietokoneelle. Keskustietokoneen mittaustiedot siirretään edelleen puhelinverkkoa pitkin vähintään kerran vuorokaudessa UPM-Kymmenen (Kymi) seurantamikrolle. Liitteessä 5 on esitetty automaattisen tarkkailujärjestelmän kaaviokuva.

12 1.3. Mittausmenetelmät 1.3.1. Rikkidioksidin mittaus. Rikkidioksidia mitattiin Thermo Electron Model 43 A ja API (Advanced Pollution Instrumentation, Inc.) Model 100 rikkidioksidianalysaattoreilla. Analysaattoreiden toiminta perustuu UV-fluoresenssitekniikkaan. Rikkidioksidimolekyyli viritetään reaktiokammiossa ultraviolettivalolla. Molekyylien palatessa perusenergiatasoon emittoituu säteilyä, joka muutetaan sähköiseksi signaaliksi. Signaali suodatetaan ja vahvistetaan. Signaali on lineaarisesti riippuvainen rikkidioksidipitoisuudesta /1/. Vertailuaineistona on käytettävissä Ilmatieteen laitoksen Virolahden rikkidioksidipitoisuudet. 1.3.2. Haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) mittaus Haisevat rikkiyhdisteet ovat suuri joukko erilaisia pelkistyneitä rikkiyhdisteitä, joiden kokonaispitoisuus määritetään rikkidioksidiksi hapetettuna. Tärkeimmät TRS (total reduced sulphur) eli hajurikkiyhdisteet ovat rikkivety H2S, metyylimerkaptaani CH3SH, dimetyylisulfidi (CH3)2S ja dimetyylidisulfidi (CH3)2S2. Hajurikkiyhdisteiden kokonaispitoisuutta mitattiin Thermo Electronic Model 43 A-rikkidioksidianalysaattorilla, jonka eteen oli liitetty konvertteri. Konvertterin lämpötila on n. 860 ºC. Tämä lämpötila riittää hapettamaan TRS-yhdisteet rikkidioksidiksi. Konvertterin edessä on SO2-selektiivinen molekyyliseula, joka poistaa ilmanäytteessä mahdollisesti olevan rikkidioksidin.

13 1.3.3. Typen oksidien mittaus Typen oksideja mitattiin Thermo Environmental Instrumentsin Model 42 yksikammioisilla kemiluminesenssi-ilmiöön perustuvilla analysaattoreilla. Koska analysaattorissa on vain yksi reaktiokammio, kammiota käytetään vuoronperään NO- ja NOx-mittaukseen. Näiden mittausten erotuksella (NO2=NOx-NO) on mahdollista tuottaa jatkuvina kolmea signaalia: NO, NO2 ja NOx. Typpimonoksidin ja otsonin reagoidessa syntyy virittyneitä typpidioksidimolekyylejä, jotka perustilaan palatessaan lähettävät säteilyä. Typpidioksidi pelkistetään typpimonoksidiksi molybdeenikonvertterilla n. 325 ºC:n lämpötilassa. Näyteilma ohjataan joko konvertterin läpi (NOx-mittaus) tai konvertterin ohi (NO-mittaus) reaktiokammioon, jossa syntyvä luminesenssisäteily mitataan. Tulokset kerätään mikroprosessoriin ja niiden avulla tuotetaan NO 2 -signaali /2/. 1.3.4. Leijuvan pölyn mittaus. Ilmassa leijuvan kokonaispölypitoisuuden (TSP) mittaukset suoritettiin standardin SFS 3863 "Leijuvan pölyn määrittäminen ilmasta; Tehokeräysmenetelmä" mukaisesti /3/. Näyteilma imetään punnitun suodattimen läpi. Suodattimen vaihdon jälkeen suodatin kuivataan ja punnitaan uudelleen. Punnitustulosten erotuksesta lasketaan pölyn massa ja kalibrointitiedoista saadaan ilmanäytteen tilavuus. Näytteitä kerättiin joka kolmas vuorokausi 24 tunnin ajan. Laitteissa ei ollut esierottimia.

14 1.3.5. Hengitettävän pölyn (PM10) mittaus. Hengitettävä pöly on hienojakoista pölyä, jonka hiukkaskoko on alle 10 µm. Näin pienet partikkelit läpäisevät hengitysteiden "suodattimet" ja pääsevät keuhkoihin. Alle 10 µm:n hiukkasfraktiota mitattiin jatkuvatoimisella TEOM-analysaattorilla. Analysaattorin toiminta perustuu värähtelevään suodattimeen, jonka värähtelytaajuus on verrannollinen suodattimen massaan ja näin ollen suodattimelle kerääntyneen pölyn määrään. Laitteen mikroprosessori säätää suodattimen läpi virtaavaa ilmamäärää laskien värähtelytaajuuden ja virtauksen avulla ilman pölypitoisuuden. 1.3.6. Laskeuman määrittäminen Laskeumalla tarkoitetaan sitä osaa ilmakehän pölystä, joka tietyn mittausjakson aikana laskeutuu painovoiman vaikutuksesta pinta-alaltaan tunnettuun keräimeen. Laskeuma kuvaa myös ilman likaavaa vaikutusta. Laskeuman mittaukset suoritettiin standardin SFS 3865 "Laskeuman määrittäminen" mukaisesti /4/. Näytteiden keräysaika oli yksi kuukausi. 1.3.7. Säätietojen mittaus Säänmittausasema SMA-300-NSL (Reino Rehn Ky) mittasi tuulensuunnan (º) ja -nopeuden (m/s) sekä ilman lämpötilan (ºC) ja kosteuden (%).

15 1.3.8. Ulkoinen kalibrointi Rikki- ja typpianalysaattorit kalibroitiin keskimäärin joka kolmas kuukausi Environnementin VE3M ulkoisella kalibraattorilla. Kalibrointeihin käytettiin sertifioituja Vici Metronicsin SO2-, NO2- ja H2S -permeaatioputkia. Tehokeräinten virtaukset kalibroitiin kaksi kertaa vuoden 2003 aikana.

16 2. MITTAUSAINEISTO 2.1. Vähimmäismittausaineistovaatimukset Ympäristöministeriön ohjeen mukaan vuosikeskiarvo on hyväksyttävä, jos käytettävissä on mittaustulokset vähintään 9 kuukauden ajalta /5/. Puuttuvat tulokset eivät saa kuitenkaan olla yhtenäiseltä jaksolta. Tuntiarvo tai tuntikeskiarvo on hyväksyttävä, jos tuloksia on vähintään 45 minuutin ajalta. Vuorokausikeskiarvo on hyväksyttävä, jos tuntikeskiarvoja tai tuntiarvoja on vähintään 18. Vuorokausiarvo on hyväksyttävä myös, jos näytteen keräys on kestänyt vähintään 18 tuntia. Vuorokausiohjearvon käyttö 30 perättäisen vuorokauden tai yhden kalenterikuukauden jaksolla edellyttää, että jaksolta on käytettävissä vähintään 22 vuorokausiarvoa tai vuorokausikeskiarvoa. Tuntiohjearvon käyttö 30 perättäisen vuorokauden tai yhden kalenterikuukauden jaksolla edellyttää, että jaksolta on käytettävissä 75 prosenttia jakson tuntikeskiarvojen tai tuntiarvojen enimmäismäärästä. Kokonaisleijuman vuosiarvo mitataan siten, että näytteitä otetaan vähintään joka kolmas vuorokausi vuoden jaksolta. Rytmitystä ei saa muuttaa jakson aikana. Vuosikeskiarvo on hyväksyttävä, jos vuorokausiarvoja on käytettävissä vähintään 90. Puuttuvat tulokset eivät saa kuitenkaan olla yhtenäiseltä jaksolta.

17 2.2. Mittausaineisto ja ajallinen edustavuus Vuosi 2003 oli 13 mittausvuosi Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailussa. Kokonaispölypitoisuutta mitattiin läpi vuoden joka kolmas vuorokausi Anjalankosken Myllykoskella sekä Kuusankosken keskustassa. Vuosittaiset ajalliset edustavuudet olivat Myllykoskella 30 ja Kuusankoskella 32 prosenttia. Molempien mittausasemien tulokset täyttivät Ympäristöministeriön ohjeen vähimmäismittausaineistovaatimuksen 90 vuorokausiarvoa vuodessa. PM10-pölypitoisuutta mitattiin jatkuvatoimisesti Kouvolan keskustassa. Mittausten vuosittainen ajallinen edustavuus oli 76 prosenttia. Tunti- ja vuorokausitulosten ajalliset edustavuudet eivät täysin toteuttaneet Ympäristöministeriön ohjeen vähimmäismittausaineistovaatimuksia touko-, heinä- ja joulukuussa. Syitä ajallisen edustavuuden puutteisiin olivat analysaattorin päävirtausmittarin toimintahäiriö (uusi hankittu) sekä ukkosen aiheuttamat vahingot tiedonkeruuyksikössä. Laskeumatutkimusten mittaustulokset saatiin 12 kuukauden ajalta Anjalankoskelta (Sippola), Elimäeltä (kirkonkylä), Jaalasta, Kouvolasta (Hinkkismäki), Kuusankoskelta (Urheilukentäntie) ja Valkealasta (Vuohijärvi sekä Vekarajärvi). Iitistä (Sääksjärvi) tulokset saatiin 10 kuukauden ajalta. Syitä analyysitulosten puuttumiseen oli keräinten häviäminen tai rikkoutuminen. Jatkuvatoimiset typen oksidien analysaattorit olivat koko vuoden sijoitettuna Kouvolan ja Kuusankosken mittausasemille. Kouvolan mittausasemalla täyttyi vuosittainen yhdeksän kuukauden vähimmäismittausaineistovaatimus. Kuusankoskella vuosittainen ajallinen edustavuus oli 67 prosenttia.

18 Kouvolan (touko-, elo-, syys- ja lokakuu) ja Kuusankosken (maalis-, syys-, loka-, marras- ja joulukuu) ongelmat johtuivat laiterikoista (konvertteri) sekä ukkosen aiheuttamista vahingoista tiedonkeruuyksiköissä. Rikkidioksidia mitattiin jatkuvatoimisilla analysaattoreilla Valkealassa ja Anjalankoskella Myllykosken keskustassa. Molemmilla mittausasemilla ylitettiin vuosittainen 75 prosentin (Myllykoskella 89 % ja Valkealassa 93 %) ajallinen edustavuusvaatimus. Tunti- ja vuorokausitulosten ajalliset edustavuudet eivät täysin toteuttaneet vähimmäismittausaineistovaatimuksia Valkealassa syyskuussa ja Myllykoskella joulukuussa. Syy Valkealan mittauskatkoihin oli ukkosen aiheuttamat vahingot tiedonkeruuyksikössä, jotka näkyivät myöhemmin joulukuussa tiedonkeruuyksikön puutteena Myllykoskella. Haisevia rikkiyhdisteitä mitattiin jatkuvatoimisilla analysaattoreilla Kuusankosken Urheilukentäntien ja Valkealan Lappakosken mittausasemilla. Molemmilla mittausasemilla ylitettiin vuosittainen 75 prosentin (Kuusankoskella 94 % ja Valkealassa 95 %) ajallinen edustavuusvaatimus. Tunti- ja vuorokausitulosten ajalliset edustavuudet eivät täysin toteuttaneet vähimmäismittausaineistovaatimuksia Valkealassa syyskuussa ja Kuusankoskella lokakuussa. Syy Valkealan mittauskatkoihin oli ukkosen aiheuttamat tuhot tiedonkeruuyksikössä, jotka näkyivät myöhemmin lokakuussa tiedonkeruuyksikön puutteena Kuusankoskella. Jatkuvatoimisten mittaustulosten keräämiseen, editointiin ja raportointiin käytettävä Dilta-ohjelma jättää automaattisesti tulostamatta tunti- tai vuorokausikeskiarvot, jos vähimmäismittausaineiston edellytykset eivät täyty. Kuukausikeskiarvot ohjelma laskee vähimmäismittausaineiston vajavuudesta huolimatta.

19 3. OHJE- JA RAJA-ARVOT Nykyiset yhdyskuntailman ohjearvot tulivat voimaan syyskuusta 1996. (Vnp 480/1996) /6/. Päätöksessä tunti-, vuorokausi- ja vuosikeskiarvojen ohjearvoja annettiin mitattavista ilman epäpuhtauksista rikkidioksidille (SO 2 ), typpidioksidille (NO 2 ), kokonaisleijumalle (TSP), haiseville rikkiyhdisteille (TRS) ja hengitettäville hiukkasille (PM 10 ). Valtioneuvoston päätöksessään (Vnp 481/1996) antamat raja- ja kynnysarvot kumottiin 15.8.2001 Valtioneuvoston antamalla asetuksella ilmanlaadusta (711/2001) /7,8/. Vanhat raja-arvot ovat kuitenkin voimassa siihen asti, kunnes uudessa asetuksessa (711/2001) säädettyjä raja-arvoja on noudatettava. Valtioneuvoston päätöksen 480/96 ja ilmanlaatuasetuksen 711/01 mukaiset ohje- ja raja-arvot on esitetty taulukossa 3. Ohjearvot ja rikkilaskeuman tavoitearvo on tarkoitettu tavoitteellisiksi. Tulosten ilmoittamisessa ohjearvoon verrattavat pitoisuudet ilmoitetaan +20 ºC:n lämpötilassa (lukuun ottamatta hiukkasia, jotka ilmoitetaan vallitsevassa lämpötilassa) ja haisevat rikkiyhdisteet rikkinä. Raja-arvot on annettu sitovina määräyksinä. Taulukossa ei ole esitetty Valtioneuvoston 481/1996 mukaisia vanhoja rajaarvoja, jotka ovat voimassa epäpuhtaudesta riippuen vuoteen 2005 tai 2010, jolloin uudet raja-arvot on saavutettava. Vanhoja raja-arvoja voidaan kuitenkin tarvita siirtymäaikana, jos uudet, tiukemmat raja-arvot ylittyvät. Ympäristöministeriö on laatinut ohjeet ilmanlaadun mittaamisesta ja mittaustulosten vertaamisesta ohjearvoihin yleiskirjeessään 7/1986 /5/. Yleiskirjettä voidaan noudattaa soveltuvin osin ennen uusien ohjeiden valmistumista. Laskeumamittausten osalta Valtioneuvosto on antanut vain rikkilaskeumalle vuosittaisen tavoitetason, joka on 300 mg/m 2 (Vnp 480/1996).

20 Komponentti raja-arvo tilastollinen saavut. ohjearvo tilastollinen määrittely viim. määrittely µg / m3 µg / m3 Rikkidioksidi 350 tuntika. 1.1.2005 250 kuukauden SO2 (sallitut ylitykset 24 h/a) 99 % tunti 125 vrkka. 1.1.2005 80 kuukauden (sallitut ylitykset 3 vrk/a) 2.suurin vrk 20 vuosi-/talvika. 19.7.2001 Typpidioksidi 200 tuntika. 1.1.2010 150 kuukauden NO2 (sallitut ylitykset 18 h/a) 99 % tunti 40 vuosika. 1.1.2010 70 kuukauden 2.suurin vrk Kokonais- 120 vuoden leijuma 98 % vrk TSP 50 vuosika. Hengitettävät 50 vrkka. 1.1.2005 70 kuukauden hiukkaset (sallitut ylitykset 35 vrk/a) 2.suurin vrk PM 10 40 vuosika. 1.1.2005 Haisevat 10 kuukauden rikkiyhdisteet 2. suurin vrk TRS TAULUKKO 3. Valtioneuvoston päätöksen 480/1996 mukaiset ilmanlaadun ohjearvot ja ilmanlaatuasetuksen 711/2001 mukaiset raja-arvot.

21 4. MITTAUSTULOKSET 4.1. Rikkidioksidi Raja-arvoihin verrannolliset rikkidioksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot, vuorokausikeskiarvojen neljänneksi korkeimmat pitoisuudet ja tuntikeskiarvojen 25 korkeimmat pitoisuudet on esitetty taulukoissa 4-6. Ohjearvoihin verrannolliset toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot ja tuntikeskiarvojen 99 prosentin arvot on koottu taulukoihin 7 8. Taulukoissa on mitattujen arvojen osuudet ohje-/raja-arvoista. Taulukossa 9 on esitetty rikkidioksidipitoisuuksien suurimmat vuorokausija tuntikeskiarvot kuukausittain. Aritmeettiset kuukausikeskiarvot on esitetty taulukossa 39 yhdessä Ilmatieteen laitoksen Virolahden taustamittausaseman mittaustulosten kanssa. Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski µg/m 3 % µg/m 3 % 2 10 4 20 Taulukko 4. Rikkidioksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot ja niiden osuus vuosiraja-arvosta 20 µg/m³. Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski µg/m 3 % µg/m 3 % 12 10 11 9 Taulukko 5. Rikkidioksidin kalenterivuoden neljänneksi korkeimmat vuorokausipitoisuudet ja niiden osuus vuorokausiraja-arvosta 125 µg/m³.

22 Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski µg/m 3 % µg/m 3 % 24 7 16 5 Taulukko 6. Rikkidioksidin kalenterivuoden tuntikeskiarvojen 25 korkeimmat pitoisuudet ja niiden osuus tuntiraja-arvosta 350 µg/m³. Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski Kuukausi µg/m 3 % µg/m 3 % tammikuu 9 11 8 10 helmikuu 12 15 11 14 maaliskuu 12 15 6 8 huhtikuu 8 10 6 8 toukokuu 4 5 7 9 kesäkuu 1 1 5 6 heinäkuu 2 3 7 9 elokuu 3 4 8 10 syyskuu 2 3 2 3 lokakuu 2 3 5 6 marraskuu 2 3 11 14 joulukuu 3 4 6 8 Taulukko 7. Rikkidioksidipitoisuuksien kuukausittaiset toiseksi suurimmat vuorokausiarvot ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 80 µg/m³.

23 Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski Kuukausi µg/m 3 % µg/m 3 % tammikuu 30 12 13 5 helmikuu 25 10 14 6 maaliskuu 21 8 11 4 huhtikuu 13 5 11 4 toukokuu 9 4 12 5 kesäkuu 4 2 8 3 heinäkuu 6 2 10 4 elokuu 5 2 9 4 syyskuu 4 2 6 2 lokakuu 3 1 8 3 marraskuu 3 1 29 12 joulukuu 4 2 7 3 Taulukko 8. Rikkidioksidipitoisuuksien kuukauden tuntikeskiarvojen summafrekvenssijakauman 99 prosentin arvoa vastaavat pitoisuudet ja niiden osuus tuntiohjearvosta 250 µg/m³. Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski vrk tunti vrk tunti Kuukausi µg/m 3 µg/m3 µg/m 3 µg/m3 tammikuu 14 42 10 15 helmikuu 16 34 13 17 maaliskuu 15 37 7 16 huhtikuu 9 23 8 18 toukokuu 4 17 8 16 kesäkuu 2 13 6 15 heinäkuu 4 18 8 15 elokuu 3 20 9 91 syyskuu 2 13 2 8 lokakuu 2 3 5 9 marraskuu 2 4 13 63 joulukuu 4 11 6 8 Taulukko 9. Rikkidioksidipitoisuuksien kuukausien suurimmat vuorokausikeskiarvot ja suurimmat tuntikeskiarvot.

24 4.2. Typpidioksidi Raja-arvoihin verrannolliset typpidioksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvojen 19 korkeimmat arvot on esitetty taulukoissa 10 ja 11. Ohjearvoihin verrannolliset toiseksi suurimmat vuorokausikeskiarvot sekä tuntikeskiarvojen 99 prosentin arvot on koottu taulukoihin 12-13. Taulukoissa on myös mitattujen arvojen osuudet ohje- tai raja-arvoista. Taulukossa 14 on esitetty typpidioksidipitoisuuksien suurimmat vuorokausija tuntikeskiarvot kuukausittain. Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie µg/m 3 % µg/m 3 % 21 53 11 28 Taulukko 10. Typpidioksidipitoisuuksien aritmeettiset vuosikeskiarvot ja niiden osuus raja-arvosta 40 µg/m³. Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie µg/m 3 % µg/m 3 % 89 45 74 37 Taulukko 11. Typpidioksidin kalenterivuoden tuntikeskiarvojen 19 korkeimmat pitoisuudet ja niiden osuus raja-arvosta 200 µg/m³.

25 Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie Kuukausi µg/m 3 % µg/m 3 % tammikuu 51 73 37 53 helmikuu 50 71 38 54 maaliskuu 55 79 23 33 huhtikuu 31 44 20 29 toukokuu 29 41 16 23 kesäkuu 30 43 15 21 heinäkuu 42 60 15 21 elokuu 16 23 12 17 syyskuu 28 40 14 20 lokakuu 31 44 22 31 marraskuu 33 47-0 joulukuu 33 47-0 Taulukko 12. Typpidioksidipitoisuuksien kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 70 µg/m³. Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie Kuukausi µg/m 3 % µg/m 3 % tammikuu 85 57 63 42 helmikuu 85 57 79 53 maaliskuu 99 66 75 50 huhtikuu 56 37 60 40 toukokuu 53 35 50 33 kesäkuu 58 39 29 19 heinäkuu 68 45 37 25 elokuu 30 20 30 20 syyskuu 47 31 26 17 lokakuu 47 31 47 31 marraskuu 57 38-0 joulukuu 63 42-0 Taulukko 13. Typpidioksidipitoisuuksien kuukauden tuntikeskiarvojen summafrekvenssi-jakauman 99 prosentin arvoa vastaavat pitoisuudet ja niiden osuus tuntiohjearvosta 150 µg/m³.

26 Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie vrk tunti vrk tunti Kuukausi µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 tammikuu 63 127 47 85 helmikuu 69 117 51 87 maaliskuu 72 150 23 83 huhtikuu 32 88 20 86 toukokuu 32 75 18 60 kesäkuu 31 80 16 42 heinäkuu 43 82 17 52 elokuu 17 44 13 49 syyskuu 31 56 14 54 lokakuu 35 51 25 51 marraskuu 35 68 - - joulukuu 33 84 - - Taulukko 14. Typpidioksidipitoisuuksien kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot. 4.3. Typpimonoksidi ja typen oksidit Taulukossa 15 on esitetty typpimonoksidin ja typen oksidien eli typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlasketut vuosikeskiarvot (NO2 laskettuna). Typpimonoksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvot sekä suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot kuukausittain on koottu taulukoihin 16-17. Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie µg/m 3 µg/m 3 NO 14 1 NO X 43 13 Taulukko 15. Typpimonoksidin ja typen oksidien (NO X =NO+NO 2 ) aritmeettiset vuosikeskiarvot.

27 Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie Kuukausi µg/m 3 /vrk µg/m 3 /vrk tammikuu 21 4 helmikuu 19 5 maaliskuu 16 1 huhtikuu 13 0 toukokuu 9 0 kesäkuu 6 0 heinäkuu 10 0 elokuu 13 0 syyskuu 18 1 lokakuu 12 2 marraskuu 18 - joulukuu 17 - Taulukko 16. Typpimonoksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvot. Kouvola Hallituskatu Kuusankoski Urheilukentäntie vrk tunti vrk tunti Kuukausi µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 tammikuu 139 333 35 191 helmikuu 90 316 42 197 maaliskuu 68 441 6 90 huhtikuu 46 160 1 7 toukokuu 19 81 0 7 kesäkuu 18 93 3 7 heinäkuu 21 78 1 13 elokuu 17 44 3 19 syyskuu 45 191 5 41 lokakuu 41 87 10 56 marraskuu 35 125 - - joulukuu 86 257 - - Taulukko 17. Typpimonoksidipitoisuuksien kuukauden suurimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot.

28 4.4. Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Ohjearvoon verrannolliset haisevien rikkiyhdisteiden kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot on esitetty taulukossa 18. Aritmeettiset kuukausikeskiarvot sekä kuukauden korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot ovat taulukoissa 19-20 ja haisevien rikkiyhdisteiden (rikkinä) tuntikeskiarvojen luokittelu pitoisuuden mukaan taulukossa 21. Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Lappakoski Kuukausi µg/m 3 % µg/m 3 % tammikuu 1 10 2 20 helmikuu 1 10 1 10 maaliskuu 1 10 1 10 huhtikuu 0 0 1 10 toukokuu 0 0 1 10 kesäkuu 0 0 0 0 heinäkuu 1 10 0 0 elokuu 1 10 1 10 syyskuu 1 10 1 10 lokakuu 2 20 2 20 marraskuu 2 20 2 20 joulukuu 2 20 1 10 Taulukko 18. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksien kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot (rikkinä) ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 10 µg/m³.

29 Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Lappakoski Kuukausi µg/m 3 µg/m 3 tammikuu 1 1 helmikuu 0 0 maaliskuu 0 0 huhtikuu 0 0 toukokuu 0 0 kesäkuu 0 0 heinäkuu 1 0 elokuu 1 0 syyskuu 1 0 lokakuu 2 0 marraskuu 1 1 joulukuu 1 0 Taulukko 19. Haisevien rikkiyhdisteiden (rikkinä) aritmeettiset kuukausikeskiarvot. Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Lappakoski vrk tunti vrk tunti Kuukausi µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 tammikuu 2 3 2 5 helmikuu 1 3 2 4 maaliskuu 1 3 1 4 huhtikuu 0 3 1 3 toukokuu 0 4 1 3 kesäkuu 1 5 0 2 heinäkuu 1 6 0 3 elokuu 1 3 1 3 syyskuu 1 2 1 3 lokakuu 2 3 2 6 marraskuu 3 4 2 4 joulukuu 3 14 2 4 Taulukko 20. Haisevien rikkiyhdisteiden (rikkinä) kuukauden korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot.

30 Kuusankoski Urheilukentäntie Valkeala Lappakoski Pitoisuus- tuntien %-osuus tuntien %-osuus alue µg/m 3 määrä määrä 0-5 8290 100,0 8356 100,0 6-10 1 0,0 11-15 1 0,0 16-20 21-25 26-30 31-35 36-40 41-45 46-50 51-55 Mitattuja tunteja 8292 8356 Taulukko 21. Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksien (rikkinä) tuntikeskiarvojen luokittelu pitoisuuden mukaan.

31 4.5. Hengitettävät hiukkaset (PM10) Hengitettävien hiukkasten (läpimitta alle 10 µm) vuosikeskiarvo ja 36 korkein vuorokausikeskiarvo verrattuna raja-arvoihin (vuosiraja-arvo 40 µg/m³ ja vuorokausiraja-arvo 50 µg/m³), kuukausikeskiarvot sekä korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot on esitetty taulukossa 22. Ohjearvoon verrannolliset kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot on taulukossa 23. Kouvola Hallituskatu Korkein vrk Keskiarvo Korkein tunti Osuus rajaarvosta Kuukausi µg/m 3 µg/m 3 µg/m 3 % tammikuu 19 54 167 - helmikuu 19 43 143 - maaliskuu 43 107 288 - huhtikuu 31 54 128 - toukokuu 30 44 95 - kesäkuu 20 108 30 - heinäkuu 24 39 89 - elokuu 13 23 63 - syyskuu 18 88 28 - lokakuu 17 38 67 - marraskuu - - - - joulukuu 21 48 83 - vuosi 23 - - 58 36 korkein vuorokausi - 39-78

32 Taulukko 22. Hengitettävien hiukkasten (< 10 µm) vuosikeskiarvo ja 36 korkein vuorokausikeskiarvo verrattuna raja-arvoihin (vuosiraja-arvo 40 µg/m³ ja vuorokausiraja-arvo 50 µg/m³), kuukausikeskiarvot sekä korkeimmat vuorokausi- ja tuntikeskiarvot. Kouvola Hallituskatu Kuukausi µg/m 3 % tammikuu 49 70 helmikuu 28 40 maaliskuu 83 119 huhtikuu 45 64 toukokuu 43 61 kesäkuu 29 41 heinäkuu 30 43 elokuu 22 31 syyskuu 27 39 lokakuu 30 43 marraskuu - 0 joulukuu 44 63 Taulukko 23. Hengitettävän hiukkasten (< 10 µm) vuorokausiohjearvoon verrannolliset kuukauden toiseksi korkeimmat vuorokausikeskiarvot ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 70 µg/m³. 4.6. Kokonaisleijuma (TSP) Ohjearvoihin verrannolliset leijuvan pölyn aritmeettiset vuosikeskiarvot ja vuorokausiarvojen 98 prosentin arvot on koottu taulukoihin 24 ja 25. Taulukoissa on laskettu mitattujen arvojen osuudet ohjearvoista. Leijuvan pölyn aritmeettiset kuukausikeskiarvot sekä kuukauden suurimmat vuorokausiarvot on esitetty taulukossa 26.

33 Anjalankoski Myllykoski Kuusankoski Valtakatu µg/m 3 % µg/m 3 % 22 44 36 72 Taulukko 24. Kokonaisleijuman aritmeettiset vuosikeskiarvot ja niiden osuus vuosiohjearvosta 50 µg/m³. Anjalankoski Myllykoski Kuusankoski Valtakatu µg/m 3 % µg/m 3 % 55 46 113 94 Taulukko 25. Kokonaisleijuman kalenterivuoden vuorokausiarvojen summafrekvenssijakauman 98 prosentin arvoa vastaavat pitoisuudet ja niiden osuus vuorokausiohjearvosta 120 µg/m³. Anjalankoski Myllykoski ka korkein µg/m 3 vrk Kuusankoski Valtakatu ka korkein µg/m 3 vrk Kuukausi tammikuu 16 31 26 67 helmikuu 22 41 27 43 maaliskuu 35 64 64 117 huhtikuu 30 48 82 156 toukokuu 32 57 52 113 kesäkuu 31 57 39 67 heinäkuu 27 42 37 58 elokuu 18 28 22 37 syyskuu 21 32 26 46 lokakuu 10 18 14 28 marraskuu 15 35 20 48 joulukuu 11 17 25 69 Taulukko 26. Kokonaisleijuman aritmeettiset kuukausikeskiarvot ja korkeimmat vuorokausiarvot.

34 4.7. Laskeuma Laskeumakeräinten sijaintipaikat on esitetty taulukossa 27. Sulfaattilaskeumat rikiksi laskettuna ja niiden osuus tavoitearvosta on taulukossa 29. Laskeumakeräinten ph, ominaissähkönjohtokyky, kalsiumlaskeuma, veteen liuennut laskeuma, kiintoaine, kokonaislaskeuma ja typpilaskeumat löytyvät taulukoista 30-37. Ilmatieteen laitoksen Pohjois-Kymenlaakson Utin mittausaseman kuukausittaiset sademäärät on esitetty taulukossa 28. 1. Kouvola / Hinkkismäki 2. Kuusankoski / Urheilukentäntie 3. Valkeala / Vuohijärven jätevedenpuhdistamo 4. Valkeala / Vekaranjärven päiväkoti 5. Elimäki / Kirkonkylän tekninen varikko 6. Anjalankoski / Sippola 7. Iitti / Sääksjärvi 8. Jaala / jätevedenpuhdistamo Taulukko 27. Laskeumakeräinten sijaintipaikat. tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu 41.6 15.6 11.6 25.1 70.0 55.9 heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu 71.5 102.2 44.1 93.8 48.7 90.4 Taulukko 28. Kuukauden sademäärät (mm) Ilmatieteen laitoksen Valkealan

35 Utin mittausasemalla Kouvola Hinkkismäki Valkeala Vuohijärvi Valkeala Vekaranjärvi Elimäki Kirkonkylä Kuusankoski Urheilukentäntie Anjalankoski Sippola Iitti Sääksjärvi Jaala mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 tammikuu 26,9 24,5 34,2 27,9 23,4 23,6 24,6 17,3 helmikuu 13,2 8,3 9,3 10,1 10,3 11,8 10,0 9,1 maaliskuu 12,9 22,0 12,7 15,0 15,7 18,3 9,7 9,2 huhtikuu 12,3 21,2 19,4 17,8 23,9 18,9 20,9 16,3 toukokuu 48,0 51,1 27,1 48,3 34,3 41,3 49,2 34,9 kesäkuu 19,9 23,6 36,1 27,9 24,7 35,2 22,6 heinäkuu 32,4 26,9 25,4 23,8 27,3 19,7 28,1 19,0 elokuu 34,0 28,4 66,3 33,2 31,1 33,4 21,0 25,7 syyskuu 36,0 29,0 43,0 27,0 17,0 17,0 18,0 19,0 lokakuu 46,0 32,0 45,0 16,0 19,0 38,0 21,0 15,0 marraskuu 33,0 28,0 37,0 37,0 38,0 46,0 50,0 31,0 joulukuu 30,0 26,0 17,0 22,0 21,0 31,0 16 Yhteensä 344,6 321,0 372,5 306,0 285,7 334,2 252,5 235,1 %-osuus 115 107 124 102 95 111 84 78 Taulukko 29. Kuukausittaiset ja vuotuiset sulfaattilaskeumat (rikiksi laskettuna) sekä rikkilaskeuman osuus tavoitearvosta 0,3 g/m². Kouvola Hinkkismäki Valkeala Vuohijärvi Valkeala Vekaranjärvi Elimäki Kirkonkylä Kuusankoski Urheilukentäntie Anjalankoski Sippola Iitti Sääksjärvi ph ph ph ph ph ph ph ph tammikuu 5,1 4,9 4,8 4,8 4,9 4,8 4,9 4,8 helmikuu 5,3 5,6 5,2 5,1 5,3 5,0 5,2 5,0 maaliskuu 5,8 5,0 4,9 4,8 7,1 4,9 4,7 4,9 huhtikuu 5,5 4,8 5,0 4,8 7,1 4,7 4,7 4,7 toukokuu 4,3 4,3 4,5 6,8 4,4 4,4 4,3 4,3 kesäkuu 7,0 6,2 5,8 4,7 4,9 6,6 5,2 heinäkuu 6,7 4,1 6,3 4,1 3,9 4,2 6,3 4,5 elokuu 6,7 5,0 6,7 6,8 5,3 5,0 4,8 6,6 syyskuu 7,4 5,8 7,1 5,7 6,2 5,2 6,4 6,8 lokakuu 7,3 6,4 6,9 5,3 6,4 6,0 5,8 6,4 marraskuu 5,2 4,8 4,8 4,9 4,7 4,7 4,6 4,9 joulukuu 5,0 4,8 4,9 5,2 4,8 4,7 5,0 Jaala Keskiarvo 5,9 5,1 5,6 5,3 5,4 5,0 5,2 5,3

36 Taulukko 30. Laskeumanäytteiden ph-arvot kuukausittain sekä vuosikeskiarvo. Kouvola Kuusankoski Valkeala Valkeala Elimäki Anjalankoski Iitti Jaala Hinkkismäki Urheilukentäntie Vuohijärvi Vekaranjärvi Kirkonkylä Sippola Sääksjärvi ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m tammikuu 1,0 1,2 1,1 1,1 1,1 1,2 1,1 1,1 helmikuu 0,7 0,6 0,6 0,7 0,8 0,8 0,7 0,8 maaliskuu 1,1 1,5 1,4 1,5 3,2 1,5 1,8 1,3 huhtikuu 1,0 1,8 1,1 1,4 3,5 1,9 2,2 1,9 toukokuu 3,4 3,2 2,6 4,1 3,2 3,0 3,6 3,2 kesäkuu 2,4 1,8 1,1 1,9 2,2 3,6 1,5 heinäkuu 4,8 4,5 8,3 4,2 7,0 2,3 elokuu 2,3 2,1 syyskuu 6,1 2,6 4,9 2,4 2,5 1,7 3,7 3,6 lokakuu 8,1 1,2 2,0 0,8 1,5 1,0 1,1 2,0 marraskuu joulukuu Keskiarvo 3,0 2,1 1,9 2,1 2,9 2,1 2,7 2,0 Taulukko 31. Laskeumanäytteiden ominaissähkönjohtokyky (25 ºC) [ms/m] kuukausittain sekä vuosikeskiarvo. Kouvola Hinkkismäki Valkeala Vuohijärvi Valkeala Vekaranjärvi Elimäki Kirkonkylä Kuusankoski Urheilukentäntie Anjalankoski Sippola Iitti Sääksjärvi Jaala mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 tammikuu 7,4 9,4 10,1 helmikuu 9,4 maaliskuu 13,6 8,6 7,7 huhtikuu 14,3 8,4 8,1 toukokuu 24,5 27,2 24,7 kesäkuu 13,6 10,0 12,0 heinäkuu 31,5 25,6 25,5 elokuu 16,2 3,2 24,8 syyskuu 18,0 20,0 20,0 lokakuu 68,0 78,0 marraskuu 16,0 17,0 10,0 joulukuu 16,0 35,0 Yhteensä 248,5 164,4 220,9 Taulukko 32. Kuukausittaiset ja vuotuiset kalsiumlaskeumat (mg/m²).

37 Kouvola Hinkkismäki Valkeala Vuohijärvi Valkeala Vekaranjärvi Elimäki Kirkonkylä Kuusankoski Urheilukentäntie Anjalankoski Sippola Iitti Sääksjärvi Jaala mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 tammikuu 3586 2843 3406 2758 295 2642 502 2758 helmikuu 2551 1730 1852 2147 1906 1794 1802 1521 maaliskuu 1457 244 111 230 1366 178 165 128 huhtikuu 1465 633 437 962 toukokuu 1198 497 517 925 592 384 332 582 kesäkuu 3130 5 1090 347 617 1261 346 heinäkuu 1954 663 2096 520 1144 690 2940 145 elokuu 1300 2900 2300 900 4000 5000 1400 1300 syyskuu 2000 240 2600 490 350 240 390 1100 lokakuu 17000 2000 2600 6000 1300 1200 360 4100 marraskuu 700 200 170 600 70 430 560 140 joulukuu 2800 150 4000 4400 230 170 640 Yhteensä 39141 11472 21375 19754 12832 13989 8451 12760 Taulukko 33. Kuukausittaiset ja vuotuiset veteen liuenneet laskeumat (mg/m²). Kouvola Hinkkismäki Valkeala Vuohijärvi Valkeala Vekaranjärvi Elimäki Kirkonkylä Kuusankoski Urheilukentäntie Anjalankoski Sippola Iitti Sääksjärvi Jaala g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 tammikuu 0,38 0,24 0,14 0,42 0,15 0,08 0,26 0,06 helmikuu 0,19 0,14 0,05 0,06 0,15 0,03 0,06 0,04 maaliskuu 0,94 0,55 0,25 0,28 0,94 0,13 0,05 0,04 huhtikuu 0,90 0,46 0,30 0,38 1,53 0,21 0,42 0,14 toukokuu 0,75 0,49 0,69 0,41 0,96 0,99 0,58 0,29 kesäkuu 1,10 0,33 1,50 0,76 0,40 0,59 0,57 heinäkuu 0,11 0,30 0,21 0,42 0,61 0,27 0,39 0,26 elokuu 0,19 0,33 0,21 0,21 1,05 0,30 0,45 0,23 syyskuu 0,31 0,27 0,12 0,43 0,85 0,67 0,09 0,15 lokakuu 0,14 0,19 0,12 0,17 0,40 0,21 0,21 0,14 marraskuu 0,34 0,22 0,14 0,12 0,33 0,08 0,09 0,08 joulukuu 0,67 0,46 0,29 0,46 0,65 0,16 0,06 Yhteensä 6,0 4,0 17,9 4,1 8,0 3,7 2,6 2,1 Taulukko 34. Kuukausittaiset ja vuotuiset laskeumien kiintoaineet (g/m²).

38 Kouvola Hinkkismäki Valkeala Vuohijärvi Valkeala Vekaranjärvi Elimäki Kirkonkylä Kuusankoski Urheilukentäntie Anjalankoski Sippola Iitti Sääksjärvi Jaala g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 g/m 2 tammikuu 3,97 3,08 3,55 3,18 0,44 2,72 0,76 2,82 helmikuu 2,74 1,87 1,90 2,21 2,05 1,82 1,86 1,56 maaliskuu 2,40 0,80 0,36 0,51 2,30 0,31 0,22 0,17 huhtikuu 2,36 0,46 0,94 0,82 2,50 0,21 0,42 0,14 toukokuu 1,95 0,99 1,20 1,34 1,55 1,37 0,92 0,87 kesäkuu 4,23 0,84 2,59 1,11 1,02 1,85 0,92 heinäkuu 2,06 0,96 2,31 0,94 1,76 0,96 3,33 0,4 elokuu 1,46 3,28 2,47 1,13 4,98 5,14 1,87 1,58 syyskuu 2,28 0,51 2,73 0,92 1,20 0,91 0,48 1,26 lokakuu 17,00 2,20 2,70 6,30 1,70 1,40 0,58 4,2 marraskuu 1,10 0,42 0,31 0,73 0,40 0,51 0,64 0,22 joulukuu 3,50 0,61 4,30 4,90 4,80 4,70 5,0 Yhteensä 45,1 16,0 25,4 24,1 24,7 21,9 11,1 19,1 Taulukko 35. Kuukausittaiset ja vuotuiset kokonaislaskeumat (g/m²). Kouvola Hinkkismäki Valkeala Vuohijärvi Valkeala Vekaranjärvi Elimäki Kirkonkylä Kuusankoski Urheilukentäntie Anjalankoski Sippola Iitti Sääksjärvi Jaala mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 tammikuu 16,5 12,3 9,4 9,7 16,0 15,7 17,2 10,1 helmikuu 8,0 7,5 9,3 8,5 6,9 7,3 8,6 6,7 maaliskuu 8,0 7,3 6,8 7,5 8,2 8,9 5,7 4,5 huhtikuu 9,7 8,8 8,5 9,4 9,6 8,2 8,1 8,1 toukokuu 16,3 20,3 17,5 18,4 20,6 17,4 24,1 19,7 kesäkuu 10,1 14,7 13,3 11,3 10,5 12,8 heinäkuu 3,4 4,1 11,5 13,1 10,0 4,3 12,1 elokuu 12,0 3,0 3,7 9,2 15,6 10,9 1,1 syyskuu 16,0 0,3 16,0 6,6 8,8 9,6 lokakuu 0,3 9,6 0,3 16,0 7,9 7,7 18,0 1,0 marraskuu 20,0 24,0 30,0 25,0 24,0 26,0 34,0 27,0 joulukuu 23,0 22,0 24,0 29,0 16,0 21,0 17,0 Yhteensä 101,8 153,3 127,9 168,0 149,4 157,1 140,5 120,1 Taulukko 36. Kuukausittaiset ja vuotuiset nitraattityppilaskeumat (mg/m²).

39 Kouvola Hinkkismäki Valkeala Vuohijärvi Valkeala Vekaranjärvi Elimäki Kirkonkylä Kuusankoski Urheilukentäntie Anjalankoski Sippola Iitti Sääksjärvi Jaala mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 mg/m 2 tammikuu 13,4 10,3 9,4 9,7 13,6 9,9 9,6 6,7 helmikuu 2,9 3,3 2,4 2,7 4,9 3,0 2,4 3,1 maaliskuu 7,3 7,9 6,9 7,6 7,5 9,2 5,7 5,0 huhtikuu 6,4 11,1 9,7 10,5 9,1 8,4 10,3 9,4 toukokuu 22,0 26,1 34,1 200,4 31,8 31,8 32,7 18,6 kesäkuu 0,2 20,0 17,5 7,1 2,1 115,0 14,1 heinäkuu 0,3 32,6 1,0 13,6 73,8 31,8 122,5 24,7 elokuu 0,8 10,1 39,9 132,1 2,0 8,8 3,8 11,3 syyskuu 0,2 34,0 0,3 4,2 4,8 5,6 23,0 0,2 lokakuu 1,5 0,4 0,3 16,0 0,3 0,5 14,0 0,5 marraskuu 11,0 19,0 20,0 17,0 21,0 20,0 21,0 15,0 joulukuu 16,0 16,0 15,0 16,0 19,0 16,0 10,0 Yhteensä 82,0 190,8 156,5 436,9 189,9 260,0 245,0 118,6 Taulukko 37. Kuukausittaiset ja vuotuiset ammoniumtyppilaskeumat (mg/m²).

40 4.8. Tuulen suunnat Tuulensuuntien kuukausikeskiarvot asteina on esitetty taulukossa 38. Vallitseva (keskiarvon mukaan) tuulensuunta oli etelästä/lounaasta. Valkeala Lappakoski Kuukausi º tammikuu 184 helmikuu 210 maaliskuu 222 huhtikuu 156 toukokuu 226 kesäkuu 173 heinäkuu 170 elokuu 166 syyskuu 230 lokakuu 179 marraskuu 223 joulukuu 228 keskiarvo 197 Taulukko 38. Tuulensuunnan kuukausikeskiarvot asteina ( º ). Mittaustulosten graafisia esityksiä on liitteissä 6-12.

41 5. VERTAILUAINEISTO 5.1 Rikkidioksidipitoisuuksien vertailu tausta-asemaan Taulukossa 39 on esitetty vertailtavaksi rikkidioksidipitoisuuden kuukausikeskiarvot Pohjois-Kymenlaakson mittausasemilla ja Ilmatieteen laitoksen Virolahden tausta-asemalla. Valkeala Lappakoski Anjalankoski Myllykoski Virolahti Koivuniemi Kuukausi µg/m³ µg/m³ µg/m³ tammikuu 3 4 4 helmikuu 5 5 4 maaliskuu 6 2 3 huhtikuu 4 3 2 toukokuu 1 3 1 kesäkuu 1 4 1 heinäkuu 1 5 1 elokuu 1 4 1 syyskuu 1 1 1 lokakuu 1 3 1 marraskuu 1 5 1 joulukuu 2 4 1 Taulukko 39. Rikkidioksidipitoisuuksien kuukausikeskiarvot (SO 2 :nä) Pohjois-Kymenlaakson mittausasemilla ja Ilmatieteenlaitoksen tausta-asemalla Virolahdella.

42 6. TULOSTEN POHDINTA Pohjois-Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailun analysaattorit ja muu kalusto on hankittu pääosin vuosina 1991 ja 1992. Huolimatta asianmukaisesta laitteiden ylläpidosta laitekanta alkaa olla niin vanha, että tuloksissa on huomioitava laitteiden aiheuttama epävarmuus. Analysaattoreiden näyttämät verrattuna tunnettujen kalibrointikaasujen pitoisuuksiin eivät ole yleensä suuresti muuttuneet kalibrointien välillä. Suuri ongelma on kuitenkin puutteellisten ajallisten edustavuuksien aiheuttamat mahdolliset vääristymät tuloksissa (esim. vuosikeskiarvoissa tietyt kuukaudet puuttuvat). Ongelmat aiheutuvat laitteiden iän aiheuttamasta suuremmasta herkkyydestä altistua laitevioille. Ongelma kuitenkin tiedostetaan ilmanlaadun tarkkailuun osallistuvien sopijaosapuolten keskuudessa ja neuvottelut ongelman poistamiseksi on jo käynnistetty. Ilmatieteen laitos laatii kevään 2004 aikana Kymenlaakson alueelle ilmanlaadun tarkkailun seurantasuunnitelman, joka tulee olemaan kuntien ja teollisuuden tulevan ilmanlaadun tarkkailun mittausverkon pohjana. Viimeistään vuoden 2006 alusta lähtien mittausverkkoa ja -kalustoa tullaan uusimaan nykyajan laatuvaatimuksien ja lainsäädännön mukaiseksi.

43 7. YHTEENVETO Kouvolan-Valkealan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto suoritti vuonna 2003 yhdyskuntailmanlaadun tarkkailua Pohjois- Kymenlaaksossa Anjalankosken, Elimäen, Iitin, Jaalan, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan alueilla. Tarkkailu toteutettiin yhteistyössä alueen kuntien ja toiminnanharjoittajien kanssa. Vuosi 2003 oli 13 vuosi Pohjois- Kymenlaakson ilmanlaadun tarkkailussa. Tarkkailu käsitti rikkidioksidin, typen oksidien, haisevien rikkiyhdisteiden, kokonaisleijuman, hengitettävien hiukkasten, laskeuman ja säätietojen mittauksia. Tarkkailussa käytettiin jatkuvatoimisia automaattisia mittausasemia, leijuvan pölyn tehokeräimiä (toimivat joka kolmas vuorokausi) sekä laskeumakeräimiä (keräysaika yksi kuukausi). Vuosiraportissa mittaustuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksen 480/96 ohjearvoihin ja ilmanlaatuasetuksessa 711/01 esitettyihin raja-arvoihin. Mittaustulokset on ilmoitettu +20ºC:ssa lukuun ottamatta hengitettäviä hiukkasia, jonka tulokset on esitetty vallitsevassa ulkoilman lämpötilassa. Rikkidioksidipitoisuuksia mitattiin ympäri vuoden Valkealan Lappakoskella ja Anjalankosken Myllykoskella. Mitatut pitoisuudet olivat Anjalankosken asemalla (4 µg/m³) vuosikeskiarvotasolla noin kaksi kertaa suurempia kuin Valkealan asemalla (2 µg/m³). Valkealan aseman mittaustulokset olivat puolestaan vuosikeskiarvotasolla samansuuruisia kuin taustaasemana toimivan Ilmatieteen laitoksen Virolahden aseman.

44 Korkeimmat vuorokausipitoisuudet jäivät Anjalankosken asemalla alle yhdeksään prosenttiin (11 µg/m³) ja Valkealan asemalla alle 10 prosenttiin (12 µg/m³) vuorokausiraja-arvosta 125 µg/m³. Korkeimmat tuntipitoisuudet jäivät puolestaan Anjalankosken asemalla alle viiteen prosenttiin (16 µg/m³) ja Valkealan asemalla alle seitsemään prosenttiin (24 µg/m³) tuntiraja-arvosta 350 µg/m³ Vuorokausiohjearvoon 80 µg/m³ verrannolliset korkeimmat vuorokausikeskiarvot olivat Anjalankosken asemalla 14 prosenttia (11 µg/m³) ja Valkealan asemalla 15 prosenttia (12 µg/m³) ohjearvosta. Tuntiohjearvoon 250 µg/m³ verrannolliset korkeimmat tuntikeskiarvot olivat Anjalankosken (29 µg/m³) ja Valkealan asemilla (30 µg/m³) alle 12 prosenttia ohjearvosta. Valkealan Lappakoskella mitattiin korkeimmat vuorokausikeskiarvot (16 µg/m³) helmikuussa ja korkeimmat tuntikeskiarvot (42 µg/m³) tammikuussa. Myllykoskella korkeimmat vuorokausikeskiarvot (13 µg/m³) sijoittuivat helmi- ja marraskuille ja tuntikeskiarvot (91 µg/m³) elokuulle. Ilmatieteen laitoksen Virolahden tausta-asemalla korkein kuukausiarvo 4 µg/m³ (SO 2 :na) mitattiin helmikuussa. Typpidioksidia mitattiin ympäri vuoden Kouvolan ja Kuusankosken keskustoissa. Korkeimmat raja-arvoihin verrattavat pitoisuudet mitattiin Kouvolassa, jossa pitoisuudet jäivät 53 prosenttiin (21 µg/m³) vuosittaisesta rajaarvosta 40 µg/m³ ja 45 prosenttiin (89 µg/m³) tuntikohtaisesta raja-arvosta 200 µg/m³. Kuusankoskella pitoisuudet olivat enimmillään 28 prosenttia (11 µg/m³) vuosittaisesta ja 37 prosenttia (74 µg/m³) tuntikohtaisesta rajaarvosta.

45 Vuorokausiohjearvoon 70 µg/m³ verrannollinen toiseksi korkein mitattu vuorokausikeskiarvo oli Kouvolassa korkeimmillaan maaliskuussa 79 prosenttia (55 µg/m³) ohjearvosta. Kuusankoskella vuorokausiarvot jäivät alle 54 prosenttiin (38 µg/m³) vuorokausiohjearvosta. Typpidioksidin tuntiohjearvoon 150 µg/m3 verrannollinen pitoisuus oli korkeimmillaan Kouvolan asemalla maaliskuussa 66 prosenttia (99 µg/m³) ohjearvosta. Kuusankoskella mittaustulokset jäivät alle 53 prosenttiin (79 µg/m³) tuntiohjearvosta. Korkein vuorokausiarvo Kouvolan asemalla (72 µg/m³) mitattiin maaliskuussa ja korkein tuntiarvo (127 µg/m³) tammikuussa. Kuusankosken asemalla korkeimmat vuorokausi- (51 µg/m³) ja tuntiarvot (87 µg/m³) mitattiin helmikuussa. Typpimonoksidia mitattiin samoissa paikoissa kuin typpidioksidia. Korkein vuorokausikeskiarvo 139 µg/m³ (tammikuu) ja korkein tuntikeskiarvo (maaliskuu) 441 µg/m³ mitattiin Kouvolan keskustassa. Kuusankosken keskustassa korkein vuorokausi- (42 µg/m³) ja korkein tuntiarvo (197 µg/m³) mitattiin helmikuussa. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo typpidioksidiksi laskettuna oli Kouvolan keskustassa 43 µg/m³ ja Kuusankosken keskustassa 13 µg/m³.