Piilevien käyttö turvemaiden vesistötarkkailussa

Samankaltaiset tiedostot
BioTar-hankkeen yleisesittely

Keliberin kaivoshankkeen perustilaselvitys

Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset

Uusia biologisia seurantamenetelmiä turvemaiden käytön tarkkailuun

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

TUULOKSEN PANNUJÄRVEN TILAN KEHITYS SEDIMENTIN PIILEVÄANA-

Osatehtävä 3. - Sedimentti ja kiintoaine selvitykset - Seurantakohteiden valintakriteerit

BioTar uusia menetelmiä turvemaiden vesistövaikutusten tarkkailuun

Metsätalouden ekologiset vesistövaikutukset: Pienvesien tilan seuranta ja luokittelun kehitystarpeet

ytön n vaikutukset vesistöjen ekologisessa tilassa esimerkkinä Muhosjoki

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. TI klo 18 alkaen

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

KEMIJOEN PÄÄUOMAN VESISTÖTARKKAILU

Vesisammalmenetelmän käyttö turvevaltaisissa latvavesissä

Sanginjoen ekologinen tila

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

RAPORTTI. Pohjois-Savon ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Antti Kanninen PIILEVÄMÄÄRITYKSET 2012

Hämeen Renkajärven tilan kehitys sedimenttien piilevätutkimuksien perusteella. Hanna Alajoki Vesistötutkija

Perifyton/piilevät. Satu Maaria Karjalainen, SYKE/Vesikeskus/Sisävesiyksikkö KasPer-koulutus Tvärminne. Karjalainen

Kuva 1. Piilevänäytteiden ottopaikat.

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue PL 1049, KUOPIO

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Tuomas Saarinen, Oulun yliopisto, vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio, Mikko Tolkkinen ja Heikki Mykrä, SYKE, Oulun toimipaikka

Liuenneen hiilen (CDOM) laatu menetelmän soveltaminen turv le. Jonna Kuha, Toni Roiha, Mika Nieminen,Hannu Marttila

Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus

Kitkajärvien tila ja sen kehitys

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

No 296b/18 VAPO OY:N KAAKKOIS-SUOMEN ELY- KESKUSALUEELLA SIJAITSEVIEN TURVETUOTANTOALUEIDEN BIOLOGINEN TARKKAILUOHJELMA 2018-

Metsätalouden vesiensuojelu

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2016

Kankaistenjärven tulovesien perifytonselvitys. Tulokset

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2015

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo

Uusia menetelmiä turvemaiden käytön vesistövaikutusten arviointiin latvavesistöissä

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Tiivistelmä maksatushakemukseen

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Tutkittiin piilevien koostumus ja ekologinen tila Pohjois-Savon ELY-keskuksen ilmoittamista 13 virtavesikohteesta (Taulukko 1).

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

KORPI Bioenergiakorjuun ekologiset vesistövaikutukset

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

RAPORTTI. Suomen ympäristökeskus/ Joensuun toimipaikka Ilona Joensuu PIILEVÄMÄÄRITYKSET VUODEN 2013 JÄRVINÄYTTEISTÄ

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

RENKAJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY

HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Ohje päällyslevästön luokitteluindeksien Excel-laskupohjiin

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

Cemagref 1982 ). IPS-indeksi kertoo erityisesti vesistön orgaanisesta kuormituksesta ja rehevyystasosta.

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Iisalmen alueen luontaisen rehevyyden mallintaminen kohdennetulla piileväsiirtofunktiolla. Tammelin, M. & Kauppila, T. Mallinnusseminaari 1.4.

Pohjois-Savon ELY-keskuksen piilevänäytteiden määritykset 2013

Typenpoiston tehostaminen vesistön mikrobeilla

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Uusia menetelmiä turvemaiden käytön vesistövaikutusten arviointiin latvavesistöissä BioTar-projektin loppuraportti

PINTAVESIMUODOSTUMIEN RAJAUS, TYYPITTELYTILANNE JA LUOKITTELUN AIKATAULU

Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Lestijärven tila (-arvio)

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

Kunnostusojitusten vesiensuojelun suunnittelu valuma-aluetasolla

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Keski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuusto, Saarijärvi Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus

Transkriptio:

Karjalainen Piilevien käyttö turvemaiden vesistötarkkailussa Satu Maaria Karjalainen, SYKE Uusia menetelmiä turvemaiden käytön vesistövaikutusten tarkkailuun BioTar-projektin loppuseminaari Oulu Helsinki 14.5.2014

Osatehtävä 1:n valinta testattavista menetelmistä CPET Piilevät Vesisammalet, bioakkumulaatio Menetelmä NH4 P ph Org. kiintoaine Fe piilevät x x 1 x x CPET (surviaissääsken kotelonahkamenetelmä) x 2 x? vesisammalet, bioakkumulaatio x 1 Leville käyttökelpoinen fosfori 2 Orgaaninen typpi

Tausta Taustaa Piilevät reagoivat muuttuviin ympäristöolosuhteisiin suhteellisen nopeasti Tuloksia tulkitaan eri menetelmin Indeksit: Ekologisen tilan luokittelumuuttujat TT ja PMA Kaikkiin lajeihin perustuva IPS Sukuihin perustuvat GDI Ravinteikkuutta indikoivat mm. TDI ja TID Orgaanista kuormitusta indikoivat mm. SID, PT%, NNS Ekologiset jakaumat Van Dam ym. 1994 (ph, suolaisuus, N-heterotrofia, happi, saprobia, ravinteisuus, kosteus) Piileväsolujen morfologiset erot Achanthidium minitissimum -lajiryhmä: mitä leveämmät solut sen rehevämpi vesistö Epämuodostuneet piileväsolut (myrkyt, haitalliset aineet) 3

Piilevämenetelmä Näytteenotto voidaan tehdä kiviltä, kasveilta tai muilta kovilta pinnoilta (keinoalustat esim. nailonköysi), sedimentiltä, hiekalta Näyte harjataan hammasharjalla kovilta pinnoilta tai pipetoidaan sedimentiltä/ hiekalta ja säilötään näytepreparaatin tekemistä varten Piileväyksilöitä määritetään vähintään 400 Menetelmän edut: Kustannustehokas: käsittelyaika samaa luokkaa kuin CPETmenetelmässä Luotettavampi kuin perinteinen keinoalustamenetelmä Soveltuu kaikenlaisiin vesistöihin Lajisto reagoi nopeasti vedenlaadun muutoksiin

Piilevämenetelmään liittyvät ongelmat/kehityskohteet Pienissä peratuissa joissa ei usein ole soveltuvaa kivikkoa käytettävä joko kivikoria tai keinoalustaa, jonka vertailtavuus referenssiolojen yhteisöihin selvitettävä Rehevyyttä ja saprobiaa kuvaavat piileväindeksit eivät ole herkkiä hitaasti hajoavalle orgaaniselle aineelle (turvesuot) Piilevämäärittäjien interkalibrointi tärkeää

Piilevämenetelmä BioTar-projektissa piilevät kerättiin Uoman pohjan kiviltä Kelluvan korin kiviltä Sedimentiltä Kivialustojen piileväyhteisöt sopivat ekologisen tilan luokitteluun Standardi SFS-EN 13946. 2003. Veden laatu. Jokivesien piilevien näytteenotto ja esikäsittely. (päivitettävänä: järvet mukaan) Hannu Marttila

Ympäristöhallinnon seurannoissa käytetty kivien harjaus hammasharjalla Kivillä (5 kpl) elävien piilevien keräämiseksi 7

Kelluva kori, johon asetetaan kivet piilevänäytteen saamiseksi. Kivien oltava korissa vähintään 6 viikkoa. Koriin voidaan samanaikaisesti kiinnittää myös vesisammalet. SYKE

Hankkeessa kehitetty koussikka sedimentillä elävien piilevien keräämiseksi SYKE

Piilevänäytteet Taustaa Näytteet uomista v. 2012 luonnon kiviltä 27 (n=38) kivikorin kiviltä 26 (n=26) sedimentiltä 55 (n=83) Intensiivialueilla seurattiin ajallista muutosta touko-marraskuu 2012

Projektiarvioinnin tavoitteena on 11 0 10 20 30 40 50 60 0,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 0,60 0,70 0,80 M_PAS_K1 M_PAS_K2 M_PAS_KK M_PAS_K3 M_PAS_K4 M_PI2_K1 M_PI2_K2 M_PI2_KK MT_PAS_K1 MT_PAS_K2 MT_PAS_KK T_VAS_K1 T_VAS_K2 T_VAS_KK T_VAS_K3 T_VAS_K4 TK_JA_K1 TK_JA_K2 TK_JA_KK TK_JA_K3 TK_JA_K4 0,00 0,10 0,20 0,30 0,40 0,50 0,60 0,70 0,80 0,90 1,00 M_PAS_K1 M_PAS_K2 M_PAS_KK M_PAS_K3 M_PAS_K4 M_PI2_K1 M_PI2_K2 M_PI2_KK MT_PAS_K1 MT_PAS_K2 MT_PAS_KK T_VAS_K1 T_VAS_K2 T_VAS_KK T_VAS_K3 T_VAS_K4 TK_JA_K1 TK_JA_K2 TK_JA_KK TK_JA_K3 TK_JA_K4 Lajilukumäärä Intensiivikohteiden vuodenaikaisvaihtelu kesäkuu-lokakuu 2012 PMA-indeksi ELS TT-indeksi ELS

Kivikorin kivet Kivikorin kivet Kivikorin kivet 60 50 40 30 Tuloksia LAJILKM y = 0,5953x + 6,6269 R² = 0,3832 Kivikorin kivien ja uoman kivien tulosten vertailu 20 10 0 0 10 20 30 40 50 60 Uoman kivet 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 TT_ELS y = 0,8151x + 0,0373 R² = 0,4548 0,00 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 Uoman kivet 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 PMA_ELS y = 1,1067x - 0,0425 R² = 0,746 0 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 Uoman kivet

Uoman kivet TT ELS PMA ELS LAJILKM IPS TID DIVERSITEETTI veden ph veden sj µs cm -1 PO 4 -P µg l -1 NH 4 -N µg l -1 Turvetuot. % Turvemetsätalous % Suot % yp va km 2 Luonnontilaiset keskiarvo 0.38 0.41 20 20 18 2.95 5.4 15 3 2 0.0 15.7 60.8 6.2 n=4 minimi 0.23 0.18 16 19 18 2.01 4.9 12 1 1 0.0 11.4 57.5 2.7 maksimi 0.59 0.73 29 20 19 3.97 6.4 18 5 3 0.0 20.3 64.0 9.5 Turvemetsätalous keskiarvo 0.34 0.30 25 19 16 2.82 5.8 30 29 19 0.2 32.6 33.9 14.0 n=14 minimi 0.18 0.12 8 16 9 1.04 4.8 18 3 2 0.0 17.5 5.8 0.8 maksimi 0.53 0.45 46 20 18 3.95 6.9 62 160 93 1.9 48.0 60.7 34.9 Turvetuotanto keskiarvo 0.48 0.58 36 18 12 3.83 6.4 79 37 161 29.8 22.7 20.9 8.2 n=7 minimi 0.37 0.29 23 15 6 3.13 5.6 30 7 6 6.6 4.2 5.6 5.3 maksimi 0.59 0.77 51 20 18 4.67 7.0 154 88 720 46.4 45.1 31.9 15.1 Turvemetsätalous Paskajoki 0.75 0.61 50 15 8 4.80 7.4 80 89 68 19.2 17.8 30.3 24.6 ja turvetuotanto Kivikorin kivet TT ELS PMA ELS LAJILKM IPS TID DIVERSITEETTI veden ph veden sj µs cm -1 PO 4 -P µg l -1 NH 4 -N µg l -1 Turvetuot. % Turvemetsätalous % Suot % yp va km 2 Luonnontilaiset keskiarvo 0.28 0.30 15 20 18 2.18 5.3 15 4 17 0.0 16.9 62.1 8.8 n=6 minimi 0.16 0.15 8 20 18 0.59 4.7 12 1 1 0.0 8.0 56.9 3.6 maksimi 0.50 0.67 23 20 18 3.34 6.4 22 8 91 0.0 28.9 72.3 13.9 Turvemetsätalous keskiarvo 0.31 0.32 19 18 15 2.39 6.0 38 39 29 0.0 35.9 29.0 11.8 n=8 minimi 0.18 0.17 9 15 7 1.51 5.0 19 6 6 0.0 17.5 5.8 2.1 maksimi 0.53 0.59 43 20 18 3.12 6.9 62 160 93 0.0 48.0 60.4 31.4 Turvetuotanto keskiarvo 0.52 0.59 36 18 13 3.68 6.4 95 43 191 40.5 24.1 12.8 8.4 n=10 minimi 0.33 0.20 14 14 6 2.03 5.7 38 7 3 14.4 1.0 0.3 0.8 maksimi 0.73 1.10 52 20 18 4.67 7.0 154 160 720 92.5 45.2 31.7 20.7 Turvemetsätalous keskiarvo 0.53 0.49 33 17 11 2.92 6.9 63 54 44 13.4 30.0 17.8 30.8 ja turvetuotanto minimi 0.43 0.32 27 15 7 2.49 6.3 46 19 19 7.6 17.8 5.3 24.6 n=2 maksimi 0.64 0.66 38 18 16 3.34 7.4 80 89 68 19.2 42.2 30.3 37.0

MRPP: uoman kivet A= 0,029, p<0,05; kivikorin kivet A=0,059, p<0,01) Piileväyhteisöjen jakautuminen eri maankäyttömuotojen mukaan PCA-analyysillä Uoman kivet Luonnontilainen Turvemetsätalous Turvetuotanto Kivikorin kivet

Piileväyhteisöjen jakautuminen eri maankäyttömuotojen mukaan PCA-analyysillä Sedimentti Luonnontilainen Turvemetsätalous Turvetuotanto Vuonna 2012 kesätulvat ja virtaamat suuria -> sedimentille ei kertynyt omanlaista piileväyhteisöä?

Piileväyhteisöihin vaikuttavat muuttujat Uoman kivet Kivikorin kivet

TID 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 y = -0,0513x + 16,277 R² = 0,2039 Uoman kivet 6,00 4,00 2,00 0,00 0 50 100 150 200 PO4-P Piilevien antama tila-arvio TID-indeksillä Kivikorin kivet

TID ja happamuus

Achnanthidium minitissimum -lajiryhmä

Achnanthidium minitissimum -lajiryhmä

Piilevälajistosta Luonnontilaisten ap Omat lajit Eunotia bilunaris Eunotia incisa Eunotia mucophila Turvemetsätalouden ap Eunotia minor Karayevia oblongella Turvetuotannon ap Brachysira neoexilis Karayevia suchtlandtii ADM3 Eunotia exigua Puuttui/vähän Eolimna minima Achnanthidium minitissimum 3 (ADM3) Eunotia rhomboidea

Piilevämenetelmän käyttökelpoisuus velvoitetarkkailussa Turvetuotannon vaikutukset piileväyhteisöön erottuvat turvemetsätalouden ja luonnontilaisten alueiden alapuolisista paikoista Turvemetsätalouden paikoista osa päällekkäisiä luonnontilaisten paikkojen kanssa > metsätalousalueella vanhoja ojituksia > palautuneet luonnontilaisten kaltaisiksi? Soveltuvin menetelmä kivikorin käyttäminen piileväyhteisön alustana + Yhtenäinen altistusaika ja sijainti uomassa + TID-indeksi kuvastaa veden rehevyyttä + Kiintoaineen merkitys heijastuu ojien kautta - Vaatii kaksi käyntiä paikalla (vienti ja haku) - Mahdollinen ilkivalta (replikat) - Haitta muille vesistön käyttäjille? - Testattu Pohjois- ja Keski-Suomessa (TASO) - Soveltaminen happamiin vesiin edellyttää jatkotutkimusta 2 SYKE

Kivikori noussut kesätulvan vaikutuksesta ja jäänyt rannalle veden laskettua -> Kori pitää sitoa molemmin puolin uomaa kiinni

Kivikorin kivet peittyivät vaahtoon ja hienoon hiekkaan majavan padon alapuolella -> Kivikori kannattaa laittaa keskelle uomaa SYKE

Kivet peittyivät tippuneiden lehtien alle elokuussa > Kivikori kannattaa asettaa uomassa kohtaan, jossa ei ole lehtipuita (ei myöskään varjostusta) SYKE

Tulevaisuus Velvoitetarkkailujen käytäntöjen yhtenäistäminen ympäristöhallinnon kanssa mahdollistaa Ekologisen tilan luokitteluindeksien käytön Tulosten hyödyntämisen vesistöjen ekologisen tilan luokittelussa 26

Kiitos!