HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016
Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja vastaavien vapaaehtoishoitajien sekä perhehoitajien vapaajärjestelmän kehittämisestä (HO-liite 6). Tavoitteena tukea hoitajien jaksamista ja sitä kautta myöhentää kodin ulkopuolisen hoidon tarvetta. Lisäksi tavoitteena on lisätä omaishoitajien määrää. Uudistuksilla viedään osaltaan eteenpäin Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman ehdotuksia. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2016. 2
Ehdotettavat lakimuutokset / omaishoidon tuesta annettu laki Omaishoitajien lakisääteiden vapaan laajentaminen Kaikilla sopimuksen tehneillä hoitajilla olisi jatkossa oikeus vähintään kahteen vapaaseen vuorokauteen kuukaudessa. Vapaan käytön joustavoittaminen Kunta ja omaishoitaja voisivat sopia, että vapaa vuorokausi pidetään useassa jaksossa. Omaishoitajien valmennus ja koulutus Valmennusta ja koulutusta tulisi järjestää tarvittaessa Kunta järjestää, esim. järjestöt voisivat tuottaa. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset Tarkastuksia olisi järjestettävä tarvittaessa. 3
Ehdotettavat lakimuutokset / omaistaan tai läheistään ilman omaishoitosopimusta hoitavat Sosiaalihuoltolaki Lisätään uusi 27 a, jonka mukaan kunta voi järjestää vapaan aikaisen sijaishoidon omaistaan tai läheistään päivittäin sitovasti hoitavalle henkilölle. Sijaishoidon järjestämisessä kunnalla samat mahdollisuudet kuin omaishoidon tuessa, ml. toimeksiantosuhteinen sijaishoito. Asiakasmaksulaki Sosiaalihuoltolain nojalla myönnettävistä vapaan aikaisista palveluista voitaisiin periä vastaava asiakasmaksu kuin omaishoidon tuessa. 4
Sijaishoidon kehittäminen Kuntien mahdollisuudet sijaishoidon järjestämiseen ovat tällä hetkellä erittäin monipuoliset Ei tarvetta lakimuutokselle Sijaishoidon kehittämisessä olennaisessa roolissa on ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon kärkihankkeen toimenpiteet Lisäksi lakimuutosten toimeenpanon yhteydessä nostetaan esille lyhytaikaisen perhehoidon, kotiin annettavan perhehoidon ja toimeksiantosuhteisen sijaishoidon käytön lisääminen Yhteys perhehoidon kehittämiseen (HE 86/2016 vp) 5
OMAIS- JA PERHEHOIDON UUDISTUS - TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI STM / Papunen & Raassina 25.5.2016
Uudistuksen aiheuttamat lisäkustannukset Ehdotettavat lakimuutokset lisäävät ja laajentavat kuntien lakisääteisiä velvoitteita, joten niistä aiheutuu lisäkustannuksia kunnille. Lisäksi ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa koskevassa kärkihankkeessa tehtävä kehittämistyö edistää joidenkin jo nykyisessä lainsäädännössä olevien toimintojen laajenemista, mistä myös syntyy kunnille lisäkustannuksia. Hallinnolliset kustannukset huomioiden kunnille arvioidaan syntyvän seuraavat lisäkustannukset: Vuonna 2016: 49,3 miljoonaa Vuonna 2017: 90,0 miljoonaa Vuonna 2018: 95,0 miljoonaa Vuonna 2019: 95,0 miljoonaa Vuonna 2020: 95,0 miljoonaa Lisäkustannukset korvataan kunnille 100 prosentin valtionosuutena. 7
Säästöpotentiaali kuntien talouteen Uudistukset vaikuttavat kuntien kustannuksiin lisäämällä omaishoidossa olevien määrää, jolloin tarvitaan vähemmän muita hoivapalveluita. Lisäksi tehokkaampi tuki hoitajalle todennäköisesti johtaa osalla hoidettavista pidempään omaishoitojaksoon, mikä myöhentää muiden palvelujen tarvetta. Osalla ilman omaishoitosopimusta omaistaan hoitavista sosiaalihuoltolain mukainen vapaaoikeus myöhentää sopimusomaishoidon alkamista, mikä tuo säästöä omaishoidon tuen kustannuksiin. Säästöpotentiaalin arvioidaan kasvavan asteittain noin 190 miljoonaan euroon vuodessa vuoteen 2020 mennessä, mikä otetaan huomioon kuntien valtionosuuksissa (peruspalvelujen valtionosuusprosentilla). Säästöpotentiaalin laskentaa varten on tehty arvio siitä, miten omaishoito kehittyisi, jos uudistusta ei tehtäisi (perusura) ja miten se kehittyisi, jos uudistukset tehdään (skenaario). Erotuksena saadaan uudistuksen vuoksi lisääntyvä omaishoito, jolle voidaan laskea säästö muissa hoivapalveluissa (huomioiden omaishoitoon tarvittavat lisäpanostukset). 8
60 000 Säästölaskelman keskeiset oletukset Omaishoidon tuen piirissä olevat vuoden aikana 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Skenaario Perusura Perusuran oletus: omaishoidon kattavuus 75+ ikäisessä väestössä säilyy 4,5 %:ssa (ollut sitä viimeiset 4 vuotta). Skenaarion oletus: omaishoidon kattavuus nousisi 5 %:iin vuonna 2020. (Kansallinen tavoite on 6-7 %.) 9
Säästölaskelman tietopohja Kehitysarvioita tehtäessä on hyödynnetty tietoa avun ja hoivan tarpeessa olevien kehityksestä: Kelan ennuste vammaisetuuden saajista ja Tilastokeskuksen väestöennuste sekä tilastot omais- ja perhehoidon aiemmasta kehityksestä. Lisäksi arviota tehtäessä on hyödynnetty aiempia omaishoidosta tehtyjä tutkimuksia ja selvityksiä (esim. siitä, ketä omaishoitajat ovat tai mitkä ovat vaihtoehtoiset palvelut omais-hoidolle). Säästöpotentiaalin realisoituminen riippuu osaltaan uudistuksen käyttäytymisvaikutuksista eli niistä päätöksistä, joita kunnat ja hoitajat seuraavina vuosina tekevät omais- ja perhehoidon suhteen. Kuntien sekä hoitajien ja asiakkaiden mahdollisista valinnoista saatiin tietoa sosiaali- ja terveysministeriön tekemästä kuntakyselystä. Kuntakyselyllä kysyttiin kuntien viranhaltijoiden näkemyksiä uudistuksen vaikutuksista, koska heillä on näkemystä sekä oman alueensa halusta ja mahdollisuudesta panostaa omais- ja perhehoitoon että omalla alueella olevasta potentiaalista omais- ja perhehoidon lisääntymiseen. Sama kysely tehtiin myös järjestöille asiakkaiden näkökulman selvittämiseksi. 10