Lajien ja alueiden seurakehittäjät 12.9.2016 Huippu-urheiluseuratoiminta
Taustaa huippu-urheiluseuratoiminnan kehittämiselle 2007-2014 2007-2009 Olympiakomitean vetämänä 3 kierrosta lajiliittojen kehitysprosesseja, yhteensä mukana n. 15 lajiliittoa 6-12 kk kehitysprosessi mukana lajin keskeiset valmentajat, operatiivinen ja luottamusjohto sekä toimijoita OK:sta, Kihusta sekä valmennuskeskuksista tavoitteena strategisen kehitystyön ja yhteisen suunnan vahvistaminen kehityshankemallin kautta lajin huippu-urheilutoiminnan rytminvaihdos tiiviimpi yhteistyö lajiliiton ja Olympiakomitean sekä Kihun välillä 2010-2012 40 lajiliittoa työsti urheilijan polun kuvauksen omaan lajiinsa 2010-2011 voimistelussa ensimmäinen Pro huippuseuraprosessi 5 seuraa Taitoluistelussa ensimmäinen prosessi 2012-2014 uinnissa ensimmäinen Huimaseuraprosessi, mukana 4 seuraa 2012-2014 voimistelussa toinen huippuseuraprosessi 5 seuraa syntyi voimistelun prosessimalli ja uinnin auditointimalli sekä muutamia työkaluja kuten huippuurheiluseurakriteerit vahvistui, että kyseessä huippu-urheilun vaatimusten lähtökohdista koko seuran toimintaa, koko urheilijan polun mitalta kehittävä toimintatapa Vahvistui, että kyseessä toimintatapa, jolla tiivistetään seurojen ja liiton yhteistyöstä sekä selkeytetään keskinäisiä rooleja ja resurssivastuita urheilijan arjessa
Huippu-urheiluseuratoiminnan kehittäminen 2015-2016 2015 muodostui 9 toiminnasta kiinnostuneen lajin yhteistyöryhmä (yleisurheilu, suunnistus, paini, judo, taitoluistelu, uinti, voimistelu, maastohiihto ja lumilauta) 2016 Valo/OK lisäsi henkilötoimintaresursseja alueeseen 7-8 lajia on aloittanut / harkitsee aloittavansa erilaisia kokeiluja ja toimintaa huippuseurojen kehittämiseen liittyen lajille sopivalla aikataululla ja toimintamuodolla toimintatapoina 2016 lajin tarpeisiin sovelletusti lajitoimijoiden ja lajiliiton sisäinen sparraus useammassa lajissa yksittäisiä yhteistyötapahtumia muutamia osakehittämisprosesseja yleisurheilussa on käynnistynyt kehittämisprosessi, jossa huippu-urheiluseuratoimintaa ja valmennusjärjestelmää kehitetään yhdessä, mukana OK, VALO ja KIHU 4 lajin urheilujohtamisen työpajasarja Nyt Rion jälkeen seuraava aalto lajit muodostavat avoimen huippuseuratoiminnan kehittämisen verkoston, jossa kokeiluista jaetaan parasta ja sparrataan ratkaisuissa, aktiivinen etenkin ns. prosessilajien kesken
Tavoitteita huippu-urheiluseuratoiminnan kehittämiselle erilaisten kokeilujen kautta on tavoitteena on löytää työhön työkaluja, toimintamalleja sekä huippuseuratoiminnan yhteisiä nimittäjiä, jotta vaikuttavuus urheilijan arjen ja toimintaympäristön kehittämisessä parantuisi 2016 lopussa kokeilujen ja toiminnan kautta toteutetaan yhteiset nimittäjät ja malleja huippuseuratoiminnan kehittämiseen käsikirja 1.0 ja lisäksi haetaan vuorovaikutusta yksilölajien ja joukkuepelien huippu-urheiluseuratoiminnan kehittämisen kesken 2016-2017 aikana on selkeytetty huippuseuratoiminnan suunta 2020
Tavoiteltavia tuloksia pidemmällä tähtäimellä: miksi tätä tehdään? lajien ja lajin seurojen välinen yhteistyö tiivistyy, yhteinen suunta ja yhteiset keinot lisääntyvät urheilijan valmentautumisen tukemisessa lajien ja seurojen paikallinen ja valtakunnallinen koordinaatio urheilija ympärillä paranee mittarina urheilijan tuki, resurssit ja roolitus paikallisella tasolla keskeistä seuran, alueen ja akatemian yhteistyö / platform ajattelu huippu-urheiluseurojen ymmärrys HU vaatimustasosta ja suorituskykyisyys urheilijoiden tukena nousee mittarina urheilijan valmentautuminen ja toimintaympäristö huippu-urheiluseuroihin pystytään palkkaamaan erilaisilla ratkaisuilla lisää ammattilaisia lajien toimintatavat mm. kehittämisosaamisessa, verkosto-osaamisessa ja organisoitumisessa parantuvat huippu-urheiluseurojen ja lajiliittojen toimijoiden osaaminen lisääntyy ja mukana olevat ihmiset kokevat voimaantuvansa yhteinen strateginen suunta selkeytyy suomalainen huippu-urheili laji -seura Urheilija keskiössä jotta tunnistetaan ja tehdään yhdessä oikeita asioita urheilijan arjen parantamiseksi koko urheilijan polun mitalta
Lajin urheilutoiminnan kehittäminen viitekehyksenä Kulttuuri E. Mikä on kulttuurin vaikutus lajiin? Yhteistyön tekijät Huippu-urheiluyksikkö Lajiliitto Valmennuskeskus Kaupunki Urheiluakatemia (Yhteistoimintaalue) Seura Y H T E I S T Y Ö A. Onko lajin sisällä yhteisymmärrys kansainvälisestä vaatimustasosta? D. Mikä on paras ajatuksemme siitä mikä pitäisi tehdä seurassa, kaupunkivalmennuskeskuksessa, liitossa, mikä yhteisesti? Kuka johtaa koordinoinnin? Lajin toimintaympäristö Urheilijan arjen vaatimustaso (1-3) määrittää millainen lajin toimintaympäristön tulee olla C. Olemmeko samaa mieltä näistä asioista? harrastaminen lahjakkuuksien identifiointi ja kehittäminen huippu-urheilijan tuki uralla ja uran jälkeen harjoitteluympäristö ammattivalmennus ja valmentajuus tutkimus ja osaaminen KV. Ja kansallinen kilpailutoiminta 1. Kansainvälinen kilpailu Urheilijan polku K B. Onko lajin sisällä yhteisymmärrys miten urheilijan polku pitäisi toteuttaa Suomessa? 2. Valmentautuminen urheilijan polun eri vaiheissa (mm. mitä, miten, miten paljon, valmennuslinjaus) 3. Urheilijaksi kasvuun ja urheilijan arjen hallintaan liittyvät kokonaisuudet (mm. opintojen ja urheilun yhdistäminen, elämänhallinta) TULOS: huipputason saavuttaneet urheilijat