Suomen metsäkeskus 1

25.2.2015 Suomen metsäkeskus 1

Kiitos Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Juha Hiltunen puh. 0500 379 000 juha.hiltunen@metsakeskus.fi metsakeskus.fi facebook.com/suomenmetsakeskus 25.2.2015 12

Rahoituskehykset Julkisen rahoituksen suuntaa-antavat kehykset 2014-2020 Kehittämisyhdistys Kalakukko ry 5,95 milj. Kehittämisyhdistys Mansikka ry 3,6 milj. Ylä-Savon Veturi ry 5,28 milj. Pohjois-Savon Leader yhteensä 14,8 milj.

Kalakukko Elinvoimaa Kalakukosta -strategia Painopisteet ja rahoituspainotukset: 1. Elinkeinojen kehittäminen, innovaatioiden ja osaamisen lisääminen (1,85M ) 2. Maaseutuasumisen sekä kylä- ja järjestötoiminnan kehittäminen (1,85M ) 3. Nuorille tarkoitetun aktivoinnin ja toiminnan lisääminen, yrittäjyys- ja yhteisökasvatuksen ja paikallisvaikuttamisen kehittäminen (0,9M )

Elinvoimaa Kalakukosta strategia Painopiste 1: Elinkeinotoiminnan kehittäminen, innovaatioiden ja osaamisen lisääminen Tavoitteet: Perusmaatalous pysyy vahvana, puun uudet käyttömuodot ja bioenergia ovat kasvavia aloja. Kalakukko-alueelle syntyy uusia eri alojen yrityksiä. Elinkeinoelämän innovointi ja kehittämistyö maaseudulla on vahvaa ja jatkuvaa Yrittäjyyden edellytykset paranevat verkostoitumisen, kansainvälisyyden ja teknologian avulla Yritysten osaamisen taso nousee ja parantaa yritysten kilpailukykyä Tulevaisuudessa uudentyyppinen kuluttajakäyttäytyminen ja teknologian kehitys luo mahdollisuuksia verkosto-, tuote-ja palvelutarjonnalle.

Elinvoimaa Kalakukosta strategia Innovaatiot, ilmastonmuutos ja ympäristöon kussakin kolmessa painopisteessä huomioitava tavoite. Painopiste 1: Elinkeinotoiminnan kehittäminen, innovaatioiden ja osaamisen lisääminen Toimiala/tehtävä: Asuminen, liikkuminen ja ympäristö Toimenpiteet: vesienhoidon selvitystyöt tai kokeilut Tuotostavoitteet: Maiseman-ja ympäristönhoito-tai kierrätyssuunnitelmat 5 kpl / koko strategia

Elinvoimaa Kalakukosta strategia Painopiste 2: Maaseutuasumisen sekä kylä-ja järjestötoiminnan kehittäminen Tavoitteet: Maaseutu säilyttää taajamiin nähden asemansa suosittuna asumisen kohteena. Kuntien maankäytölliset uudistukset parantavat mahdollisuuksia maaseudulla asumiseen ja rakentamiseen Maaseudulla palvelujen määrä, laatu ja saavutettavuus säilyvät kohtuullisina mm. uusien palvelujen tuottamistapojen avulla Kylä- ja järjestötoiminta uudistuu ja niiden vaikuttavuus kasvaa

Elinvoimaa Kalakukosta strategia Innovaatiot, ilmastonmuutos ja ympäristöon kussakin kolmessa painopisteessä huomioitava tavoite. Painopiste 2: Maaseutuasumisen sekä kylä-ja järjestötoiminnan kehittäminen Toimiala/tehtävä: Kyläjalanjäljen (mm. ympäristövastuu) ideointi ja kehittäminen Toimenpiteet: esim. maisemanhoidon suunnittelu ja hoitotyö yhdistettynä kylätalon toiminnollisuuden kehittämiseen (mm. raivaukset, ruoppaukset ym.) Tuotostavoitteet: Maiseman-ja ympäristönhoito-tai kierrätyssuunnitelmat 5 kpl / koko strategia

Mansikka Mannaa Mansikasta strategia Painopisteet ja rahoituspainotukset: 1. Minä ja me aktiivinen osallisuus (0,5M ) 2. Laadukas vapaa-aika ja asuminen (0,8M ) 3. Osaaminen, työ ja elinkeinotoiminta (1,4M )

Mannaa Mansikasta strategia Painopiste 2: Laadukas vapaa-aika ja asuminen Tavoitteet: Arjen sujuvuuden turvaaminen kylillä Eri-ikäisten maaseutuasukkaiden vapaa-ajantoiminnan säilyttäminen monipuolisena Elinympäristön ja luonnon säilyttäminen puhtaana Kyläkaavoituksen edistäminen Kylien mahdollisuuksien tukeminen sähköisiin palveluihin verkon reunoilla Monikulttuurisuuden edistäminen ja kansainvälistyminen Osa-aika -asukkaiden ja paluumuuttajien lisääminen alueella

Mannaa Mansikasta strategia Painopiste 2: Laadukas vapaa-aika ja asuminen Tavoitteet: Elinympäristön ja luonnon säilyttäminen puhtaana Tuemme seuraavia toimenpiteitä: - vihreää ajattelua ja kierrätystä edistävät hankkeet - kylien ja kulttuurimaisemien maisemanhoitosuunnittelun tukeminen Tuotos/tulostavoitteet: 5 kylien ja kulttuurimaiseman maisemanhoitosuunnitelmaa 3 vihreää ajattelua ja kierrätystä edistävää hanketta

Veturi Täynnä mahdollisuuksia- strategia Painopisteet ja rahoituspainotukset: 1. Nuoret tulevaisuuden tekijöinä (1M ) 2. Asukkaiden hyvä arki (1,7M ) 3. Elinvoimaa ja yrittäjyyttä (1,4M )

Täynnä mahdollisuuksia -strategia Painopiste 2: Asukkaiden hyvä arki Tavoitteet: Toimiva infrastruktuuri Lähipalveluiden turvaaminen Uusien asukkaiden määrän kasvu ja viihtyisä asuinympäristö Lähidemokratian, järjestötyön ja yhteisöllisyyden vahvistuminen

Täynnä mahdollisuuksia -strategia maaseutuinnovaatiot, ympäristö, luonto ja kulttuuri sekä kansainvälisyys läpileikkaavat teemat Painopiste 2: Asukkaiden hyvä arki Toimenpiteet: maisemanhoito-ja -kehittämishankkeisiin aktivoiminen kyläkohtaisen energiantuotannon ja jätteenkäsittelyn tukeminen neuvonta-ja koulutustilaisuudet mm. jätevesiasioissa vesistöjen kunnostushankkeisiin aktivointi Tulostavoitteet: Neuvonta- ja koulutustilaisuudet 15 kpl ohjattu muihin rahoituksiin vesistöjen kunnostustoimissa 15 kpl laadittu kylien/kulttuurimaisemien maisemanhoitosuunnitelmia 5 kpl uusi ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja käytössä 3 kpl

Täynnä mahdollisuuksia -strategia Painopiste 3: Elinvoimaa ja yrittäjyyttä Tavoitteet: Yritystoiminnan lisääntyminen ja monipuolistuminen Yritysten verkostoitumisen lisääntyminen Riittävien lähipalveluiden saatavuus Maa- ja metsätalouden tuotantoketjujen vahvistuminen Luonto-, kulttuuri- ja hyvinvointimatkailun kehittyminen Luonnonvarojen kestävä käyttö Toimenpiteet: ympäristöliiketoiminnan tukeminen ympäristöystävällisen teknologian käyttöön oton tukeminen

Kiehtovat kalavedet Itä-Suomen kalatalousryhmän kehittämisstrategia 2014 2020 Haettu (12.2) rahoitus 3M (EMKR 90% ja kunnat 10%) Painopiste: Vesistöjen monipuolinen merkitys, käyttö ja osallisuus (360 000 /vuosi) Tavoitteena: saada paikalliset ja vapaa-ajan asukkaat osallistumaan aktiivisesti lähivesistöjen kalatalouden, toimintaympäristön ja ympäristön kehittämiseen Toimenpiteet: kalavesien hallintaan, omistukseen, vesialueiden hoitoon sekä vesistöjen käyttöä palvelevien rakenteiden kehittäminen Käynnistyminen huhti-toukokuu Lisätietoja: https://kalatalous.wordpress.com/

www.mansikkary.fi www.kalakukkory.fi www.ylasavonveturi.fi www.leadersuomi.fi

Vesienhoidon kuuleminen 2014 2015 Ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi ja toimenpideohjelmaksi Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 1

Vaikuta vesienhoitoon, merenhoitoon ja tulvavahinkojen ehkäisyyn 31.3.2015 mennessä Kuultavana olevat asiakirjat: Ehdotukset Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmiksi Ehdotus Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmaksi - Itämeri yhdessä paremmaksi Tausta-asiakirja: Ehdotus Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmaksi Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 2

Esityksen sisältöä Vesienhoitosuunnitelmat ja alueellinen toimenpideohjelma Pintavesien tila ja kuormitus Pohjois-Savossa Vesienhoidon toimenpide-esitykset vuosille 2016-2021 Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 3

Vesienhoitosuunnitelmat Pohjois-Savo jakautuu kahdelle vesienhoitoalueelle: Vuoksi ja Kymijoki- Suomenlahti Valtioneuvosto vahvistaa vesienhoitosuunnitelmat viimeistään 21.12.2015 Viranomaisilla päätöksenteossa huomioonottamisvelvollisuus Toimenpideohjelmat Vesienhoitosuunnitelmia yksityiskohtaisempia suunnitteluasiakirjoja Kuulemismenettelyssä lähinnä tarkentavaa lisämateriaalia Sisältävät yksityiskohtaista ja hyödyntämiskelpoista tietoa mm. vesistöjen tilasta, painetekijöistä, tilatavoitteista ja toimenpidetarpeista 4

Pohjois-Savon vesistöjen ekologinen tila 2013 Suunnittelussa mukana yhteensä 500 vesimuodostumaa Pohjois-Savon järvien ja jokien tila 2013 (eri luokkien osuudet lukumäärästä) Pohjois-Savon järvien ja jokien tila 2013 (osuudet luokitellusta järvipinta-alasta ja jokipituudesta) 5

Ekologisen tilan muutokset edelliseen kauteen verrattuna Muutos Todellinen tilan muutos Tekninen luokan muutos Tila parantunut tyydyttävästä hyvään luokkaan Kohteet Haluna, Muuruvesi-Akonvesi, Nilakka Vuonamonlahti, Oravaisjärvi, Sulkavanjärvi (04.554), Vieremänjärvi, Äijävesi, Varpanen Kohteet Immolanjärvi, Kilpijärvi, Kumpunen, Nurmesjärvi, Sääksjärvi Rikkajoki, Jylängönjoki, Salijoki, Korpijoki, Ventojoki, Sulkavanjoki (14.734), Suonenjoki Tila parantunut välttävästä tyydyttävään Viitteitä paranevasta kehityksestä (tila tyydyttävä) Tila heikentynyt tyydyttävästä välttävään luokkaan Harvanjärvi, Pienivesi Nerkoonjärvi, Konnuslahti, Syväjärvi Sulkavanjärvi Kangasjoki Lyhyenjärvi Viitteitä heikkenevästä kehityksestä (tila tyydyttävä) Kirmanjärvi, Maaninkajärvi, Palokki, Suuri Ruokovesi, Ylä- Pieksä, Laakajoki, Siilinjoki 6

Vesistöihin kohdistuva ravinnekuormitus (fosfori) Fosforikuormitus vesistöreiteittäin (VEMALA 2006-2011) Typpikuormitus vesistöreiteittäin (VEMALA 2006-2011) 7

Sisäinen ravinnekuormitus Toimenpideohjelmassa arvioitu sisäisen ravinnekuormituksen merkitystä tilaltaan heikentyneissä järvissä (74 järveä) Järvet luokiteltu neljään luokkaan sisäkuormituksen perusteella 0 = sisäkuormituksella ei ole vaikutusta järven tilaan 1= sisäkuormituksella on vähäinen vaikutus järven tilaan, mutta pääpaino on ulkoisen kuormituksen vähentämisessä tai vesistön hydromorfologiaa parantavissa toimenpiteissä 2= sisäkuormituksella on kohtalainen vaikutus, mutta ensisijaisia ovat ulkoisen kuormituksen vähentäminen tai vesistön hydromorfologiaa parantavat toimenpiteet. Sisäkuormitusta hillitsevät toimenpidemahdollisuudet kuitenkin arvioitava. 3= sisäkuormituksella merkittävä vaikutus järven tilaan ja toimenpiteitä suunnattava sisäkuormituksen vähentämiseksi. Lisäksi toteutettava toimenpiteitä valuma-alueelle, mikäli tehostamistarvetta edelleen on. Noin puolessa järvistä sisäkuormitus arvioitu kohtalaisen tai merkittävän suureksi painetekijäksi 8

Vesistöjen tilatavoitteet Tilatavoitteet on asetettu pääosin veden rehevyystason vähentämisen näkökulmasta. Taustalla VEMALA- malli, LakeLoadResponse- malli (LLR) ja asiantuntija-arviot Konkreettisia tavoitteita esim. Ulkoinen fosforikuormituksen vähentämiseksi Järvikohtaisen kokonaisfosforipitoisuuden alentamiksi a-klorofylli pitoisuuden vähentämiseksi Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 9

Vesien tilaa heikentävät tekijät ja niiden vaikutukset esim. Kallavesi-Sorsavesi alue Tilaa heikentävät tekijät Vaikutukset Vesimuodostuman nimi Ekologinen tila Kemiallinen tila Maatalous Metsätalous Haja-asutus Pistekuormitus Sisäinen kuormitus Vesistön säännöstely Tulvasuojelupato Pilaantuneet sedimentit Muu Rehevöityminen Org. aineksen aiheuttama hapen kuluminen Haitallisten aineiden aiheuttama pilaantuminen Haukivesi, Huruslahti T < hyvä ++ + + +++ + + ++ HyMo-muutosten aiheuttama elinympäristöjen muuttuminen Haukivesi, Siitinselkä- T ++ ++ Vuoriselkä Konnuslahti T ++ + + + Palokki T ++ + ++ ++ ++ Suuri Ruokovesi T < hyvä ++ + + Hg Maaninkajärvi T < hyvä ++ ++ Hg Pieni-Ruokovesi T ++ ++ + Lapinjärvet V +++ + ++ ++ ++ Patajärvi T +++ + ++ ++ ++ Ala-Pulkko V +++ ++ ++ + Ylä-Pulkko T +++ ++ ++ + Lyhyenjärvi V +++ + ++ ++ ++ 10

Vesienhoidon toimenpiteet Perustoimenpiteet EU-direktiivien vaatimat toimenpiteet Muut perustoimenpiteet Suomen lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet, jotka eivät perustu suoraan EU-direktiiveihin. Täydentävät toimenpiteet perustoimenpiteiden ja muiden perustoimenpiteiden lisäksi tehtävät toimenpiteet, myös kaikki ohjauskeinot pääsääntöisesti vapaaehtoisia 11

Maatalouden toimenpide-esitykset vuosille 2016-2021 Pohjois-Savossa Toimenpiteet Kokonaismäärä Kokonaiskustannus/v Lisätieto Tavoitteena suojavyöhykkeiden optimaalinen Suojavyöhykkeet 520 ha 278 720 kohdentaminen. Monivaikutteiset kosteikot ja laskeusaltaat 200 kpl 446 140 Monivaikutteisten kosteikkojen nykymäärä 43 kpl (ETItuki) ja lisäksi vesiensuojelullisia riistakosteikkoja noin 20 kpl. Lisätavoite noin 140 kohdetta. Peltojen talviaikainen eroosiontorjunta 100 000 ha 1 100 000 Ravinteiden käytön hallinta 134 000 ha 7 236 000 Talviaikainen kasvipeitteisyyden tavoitteena noin 70% peltoalasta Tavoitteena ravinteiden käytön hallinta ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvalla peltoalalla (noin 90 %). Lannan ja orgaanisten ainesten ympäristöystävällinen käyttö 40 000 ha 1 720 000 Tilakohtainen neuvonta 450 kpl/v 225 000 Tavoitteena kolminkertaistaa lietelannan sijoittaminen ja multaus (2012 ala noin 13 500 ha) Sisältää ympäristökorvausjärjestelmän mukaisen tilakohtaisen neuvonnan ja hankkeissa (erit. RAE-hanke) annettavan neuvonnan. Lannan prosessointi 80 000 tn/v 1 231 392 Alueelliset ohjauskeinot: RAE II hanke Sisältää toimenpiteenä lannan separoinnin (54 000 tn/v.) ja 8:n biokaasulaitoksen rakentamisen (käsittelykapasiteetti 26 000 tn/v). 12

Metsätalouden toimenpide-esitykset vuosille 2016-2021 Pohjois-Savossa Toimenpiteet Muut perustoimenpiteet Yhteensä Kokonaiskustannukset /v Kunnostusojituksen vesiensuojelun perusrakenteet (ha/6v) 24 000 101 181 Täydentävät toimenpiteet Lannoitusten suojakaistat (ha/6v) 270 45 900 Uudistushakkuiden suojakaista (ha/6v) 1 200 533 023 Metsätalouden eroosiohaittojen torjunta (rakenteet kpl/6v) 210 82 821 Kunnostusojituksen tehostettu vesiensuojelu (rakenteet kpl/6v) 120 47 328 Tehostettu vesiensuojelusuunnittelu (ha/6v) 6 000 36 000 Koulutus ja neuvonta (kpl/v) 500 85 000 931 253 Alueelliset ohjauskeinot Metsätalouden vesiensuojelun painopisteiden tunnistaminen Valuma-aluetason suunnittelun lisääminen Vesiensuojelun toteutuksen laatuun liittyvät asiat 13

Yhdyskuntien toimenpide-esitykset vuosille 2016-2021 Pohjois-Savossa Toimenpide (yksikkö) Määrä Kustannus (t /v) Huom! Viemärilaitoksen käyttö ja ylläpito (as. lkm.) 198 000 49 500 Viemäröintipalvelun muutokset taajamissa (as. lkm) 1 850 810 Uudet ja peruskunnostettavat yhdyskuntajäteveden puhdistamot (lkm) 6 Siilinjärvi, Kiuruvesi, Iisalmi, 0 Karttula, Keitele, Pielavesi Kurkimäki-Lehtoniemi, Uudet siirtoviemärit (lkm) 2 0 Oravikoski-Varkaus Viemäreiden vuotovesien vähentäminen ja sekaviemäreistä luopuminen (kuntien lkm) 14 1 124 Tehostettu kokonaistypen poisto (typen poiston piiriin tulevien asukkaiden lkm) 0 0 Tehostettu ammoniumtypen poisto (ammoniumtypen poiston piiriin tulevien asukkaiden lkm) 5 700 68 Jätevesien hygienisointi (hygienisoinnin piiriin tulevien asukkaiden lkm) 5 700 17 Hulevesien hallinta (kuntien lkm) 10 415 Kustannukset yhteensä 51 934 Alueelliset ohjauskeinot Hulevesien hallinnan kehittäminen Kiuruvesi Kiuruvesi 14

Haja- ja loma-asutuksen toimenpide-esitykset vuosille 2016-2021 Pohjois-Savossa Toimenpide Määrä (kiinteistöä) Kustannus (t /v) Kiinteistökohtaisten jätevedenkäsittelyjärjestelmien käyttö ja ylläpito, vakituiset asunnot 23 000 16 100 Kiinteistökohtaisten jätevedenkäsittelyjärjestelmien käyttö ja ylläpito, loma-asunnot 23 000 3 450 Keskitetyn viemäröinnin toteuttaminen hajaasutusalueilla 2500 1 369 Yhteensä 47500 20 919 Kiinteistökohtaisten järjestelmien rakentamiskustannukset eivät ole mukana kustannuksissa (oletus, että järjestelmät valmiina 3/2016) Alueelliset ohjauskeinot: Kiinteistökohtaisen neuvonnan jatkaminen 15

Turvetuotannon toimenpide-esitykset vuosille 2016-2021 Pohjois-Savossa Toimenpide Yksikkö Kokonaismäärä Kokonaiskustannus 5915 Kasvillisuuskenttä/kosteikko, ei pumppausta ha tuotanto-aluetta 169 Kasvillisuuskenttä/kosteikko, pumppaamalla ha tuotanto-aluetta 1151 51314 Kemiallinen käsittely, kesä ha tuotanto-aluetta 134 22780 Ojitettu pintavalutuskenttä pumppaamalla ha tuotanto-aluetta 1479 51765 Ojitettu pintavalutuskenttä, ei pumppausta ha tuotanto-aluetta 122 4270 280 Ojittamaton pintavalutuskenttä, ei pumppausta ha tuotanto-aluetta 8 Ojittamaton pintavalutuskenttä, pumppaamalla ha tuotanto-aluetta 398 14906 Turvetuotannon vesiensuojelun perusrakenteet ha tuotanto-aluetta 3955 395500 9312 Turvetuotantoalueen virtaaman säätö ha tuotanto-aluetta 1164 Yhteensä 556420 Alueelliset ohjauskeinot Turvetuotannon sijainninohjaus mm. maankäytön suunnittelussa Pientuottajille suunnattu koulutus ja neuvonta 16 Jatkuvatoimisen mittaustekniikan kehittäminen

Kunnostus, säännöstely ja rakentaminen -sektorin toimenpide-esitykset vuosille 2016-2021 Pohjois-Savossa Vesienhoitoalue VHA 1 ja 2 yhteensä Päätoimenpide yksikkö määrä Kustannus /v Suuren rehevöityneen järven kunnostus järvi 2 12 036 Pienen rehevöityneen järven kunnostus järvi 10 37 911 Pienten rehevöityneiden järvien kunnostus - aluetoimenpide järvi 31 36 189 Joen elinympäristökunnostus joki 2 11 234 Pienten virtavesien elinympäristökunnostus -aluetoimenpide puro 95 10 833 Kalankulkua helpottava toimenpide kohde 13 32 096 Säännöstelykäytännön kehittäminen järvi 3 11 233 Valuma-alueen veden pidättämiskyvyn parantaminen vesimuodostuma 1 4 012 Muu suoraan vesistöön kohdistuva kunnostustoimenpide vesimuodostuma 2 23 000 vesimuodostuma Velvoitetoimenpide 6 183 000 Yhteensä 361 544 Suurin osa kunnostuskohteista selvityksiä tai suunnittelua Säännöstelykäytännön kehittäminen: Osmanginjärvi, Kiuruvesi ja Suuri Pieksä Valuma-alueen veden pidättämiskyvyn parantaminen: Kiuruveden valuma-alue Kalankulkua helpottava toimenpide: Murennusjoki, Kiurujoki Vaahtovanjoki, Osmajoki, 17 Nilsiän pääreitti, Pieksänkoski

Vesienhoidon kustannusarviot kaudelle 2016-2021 (vuosikustannuksia) Sektori Perustoimenpide Muu perustoimenpide Täydentävä toimenpide Kaikki yhteensä Haja-asutuksen jätevedet - 19 550 000 1 369 000 20 919 000 Maatalous Metsätalous Turvetuotanto Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen Yhdyskuntien jätevedet Kaikki yhteensä - - 12 237 000 12 237 000 101 000-830 000 931 000 556 000 - - 556 000 52 000-207 000 259 000-50 311 000 1 208 000 51 519 000 709 000 69 861 000 15 851 000 86 421 000 Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 18

www.ymparisto.fi/vesienhoito/pohjois-savo Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 19

Kiitos! Pohjois-Savon ELY-keskus, Tuulikki Miettinen 20

MAASEUTURAHASTON MAHDOLLISUUDET VESISTÖKUNNOSTUSTEN AVUSTAMISEEN Sivu 1 2.3.2015 Yksikön päällikkö Pekka Kärkkäinen

8.2.1 M01 tietämyksen siirtoa ja tiedotusta koskevat toimet (14 artikla) Toimenpide sisältää alatoimenpiteet 1.1 tuki ammatilliseen koulutukseen ja pätevyyden hankkimiseen 1.2 tuki esittely- ja tiedotustoimintaan Viljelijöiden, metsänomistajien, elintarvikealalla toimivien henkilöiden ja maaseudun pk-yritysten pitäisi hankkimansa osaamisen ja tiedon ansiosta pystyä parantamaan erityisesti kilpailukykyään ja resurssitehokkuuttaan sekä kohentamaan ympäristönsuojelun tasoaan ja edistämään samalla maaseudun elinkeinoelämän kestävyyttä. Tavoitteena on lisätä mm. yritysten johtamiseen ja kehittämiseen, markkinointiin, ympäristöön, vesienhoitoon ja energiatehokkuuteen liittyvää osaamista ja omaehtoista ammattiosaamisen ajan tasalla pitämistä sekä tietopohjan vahvistamista. Näin luodaan edellytyksiä uusien liiketoimintaalueiden ja innovatiivisen yritystoiminnan kehittymiselle. Sivu 2 2.3.2015 Presentation name and author

Koulutuksen ja tiedonvälitystoimien avulla lisätään maaseutuyrittäjien ja viljelijöiden tietämystä ja osaamista ilmasto- ja ympäristökysymyksissä sekä kasvatetaan uusiutuvan energian tuotantoon ja käyttöön sekä energiansäästöön liittyvää osaamista. Tavoitteena on lisätä vesienhoitoon, luonnon monimuotoisuuteen, geneettiseen monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvää osaamista. Toimenpidettä toteutetaan kehittämishankkeina. Kehittämishankkeen tuki maksetaan avustuksena hankkeen toteuttajalle. Tuensaajia ovat julkisoikeudelliset ja yksityisoikeudelliset koulutusta tarjoavat yhteisöt, kuten oppilaitokset, Sivu 3 2.3.2015 Presentation name and author

8.2.2. M02 Neuvonta-, tilanhoito- ja lomituspalvelut (artikla 15) Neuvonnan avulla viljelijä voi halutessaan saada asiantuntijanäkemystä mahdollisimman tehokkaiden keinojen valitsemiseksi ympäristönsuojeluun ja -hoitoon. Neuvonta voi siten herättää kiinnostusta tilalle soveltuviin uusiin ympäristötoimiin. Neuvonnan näkemys viljelijän ympäristösitoumuksen mukauttamiseksi mahdollistaa toimenpiteiden tehokkaan kohdentamisen ja ympäristösitoumusten joustavan tehostamisen. Neuvonnalla voidaan tehostaa ympäristökorvauksen ravinteiden tasapainoisen käytön vaikuttavuutta, kun viljelijä ja neuvoja yhdessä arvioivat ravinnetaseiden avulla lannoitteiden käyttöä, maan rakenteen kuntoa ja vesitalouden toimivuutta sekä näihin tarvittavia parannuksia. Korvaus maksetaan neuvontatapahtumaa kohti. Tuensaajina ovat hyväksytyt neuvojat ja neuvontaorganisaatiot antaessaan toimenpiteen mukaista neuvontaa kohderyhmänä oleville. Sivu 4 2.3.2015 Presentation name and author

8.2.3. M04 Investoinnit fyysiseen omaisuuteen (17 artikla) Toimenpide sisältää alatoimenpiteet 4.1 Maatalouden investoinnit 4.2 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen 4.4 Ei-tuotannolliset investoinnit Maatalouden investoinnit Investointitoimenpiteillä voidaan vaikuttaa tuotannon ilmasto- ja ympäristökuormitukseen. Ravinteiden kierrätystä tukevilla investoinneilla voidaan saada sekä taloudellisia että ympäristöhyötyjä. Toimenpiteessä tukea voidaan myöntää seuraaviin toimiin: kotieläintalouden investoinnit kasvintuotannon investoinnit varastot ja myyntikunnostusta palvelevat investoinnit ympäristön tilaa parantavat investoinnit laadun parantamiseen tähtäävät investoinnit maatilan energiantuotantoinvestoinnit toteutettavuustutkimukset ja -suunnitelmat Sivu 5 2.3.2015 Presentation name and author

Ei-tuotannolliset investoinnit Kosteikkoinvestoinnit täydentävät pelloilla tehtäviä vesiensuojelutoimenpiteitä maatalouden aiheuttaman kuormituksen vähentämisessä. Ne parantavat paikallisesti ja valuma-aluetasolla maatalousvaikutteisten vesistöjen tilaa ja vähentävät Itämereen kulkeutuvaa ravinnekuormaa, kiintoainesta ja hapanta huuhtoumaa. Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaattein kunnostetut uomat, tulva-alueet ja -tasanteet, tulvapellot ja laajat kosteikot tai pienten kosteikkojen ketjut ja pohjapadot edistävät vesiensuojelua maatalouden kuormittamilla vesistöalueilla. Tuensaaja on aktiiviviljelijä asetuksen (EU) N:o 1307/2013 9 artiklan ja sen perusteella säädettyjen tarkempien kansallisten säädösten mukaisesti tai rekisteröity yhdistys tai vesioikeudellinen yhteisö. Investoinnin tekeminen ei edellytä maatalouden ympäristökorvausta koskevan sitoumuksen voimassaoloa. Sivu 6 2.3.2015 Presentation name and author

8.2.5. M07 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (20 artikla) Toimenpide sisältää alatoimenpiteet 7.1 maaseutualueiden kuntien ja kylien ja niiden peruspalvelujen kehittämissuunnitelmien sekä Natura 2000 -alueita ja muita luonnonarvoltaan merkittäviä alueita koskevien suojelu- ja hoitosuunnitelmien laatimisen ja päivittämisen; 7.2. investoinnit kaikenlaisten pieninfrastruktuurien luomiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi, uusiutuvia energialähteitä ja energiansäästöä koskevat investoinnit mukaan luettuina; 7.3 laajakaistainfrastruktuurin, myös sen luomisen, parantamisen ja laajentamisen, passiivisen laajakaistainfrastruktuurin sekä laajakaistan ja julkisten sähköisen hallinnon ratkaisujen saatavuuden; Sivu 7 2.3.2015 Presentation name and author

7.4 investoinnit maaseutuväestölle suunnattujen paikallisten peruspalvelujen, vapaa-aika ja kulttuuri mukaan luettuina, ja niihin liittyvän infrastruktuurin perustamiseen, parantamiseen tai laajentamiseen; 7.5 investoinnit vapaa-ajan infrastruktuurin julkiseen käyttöön, matkailuneuvontaan ja pienimuotoiseen matkailuinfrastruktuuriin; 7.6 kylien, maaseutumaiseman ja luonnonarvoltaan merkittävien alueiden kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämiseen, ennallistamiseen ja kohentamiseen liittyvät selvitykset ja investoinnit, niihin liittyvät sosioekonomiset näkökohdat mukaan luettuina, sekä ympäristöalan tiedotustoimet. Esimerkkejä toimenpiteen kehittämiskohteista: kylien kehittäminen, kuten: asuinympäristön parantaminen, yhteisten tilojen ja paikkojen kunnostaminen ja perustaminen (esim. uimarannat, liikunta- ja leikkipaikat), vähähiilistä yhteiskuntaa tukevat toimet, yhteisölliset ympäristötoimet Tuki myönnetään avustuksena kehittämishankkeeseen ja yleishyödylliseen investointiin. Tuensaajina voivat olla julkisoikeudelliset ja yksityisoikeudelliset yhteisöt, mm. kunnat, yhdistykset, järjestöt, osuuskunnat. Sivu 8 2.3.2015 Presentation name and author

8.2.6. M10 Maatalouden ympäristö ja ilmasto (28 artikla) Ympäristösitoumus koostuu seuraavista toimista: Tilakohtaiset toimet: Ravinteiden tasapainoinen käyttö; sisältää suojakaistavaatimuksen Lohkokohtaiset toimet: Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen Lietelannan sijoittaminen peltoon Valumavesien hallinta Ympäristönhoitonurmet Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla Peltoluonnon monimuotoisuus Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu Sivu 9 2.3.2015 Presentation name and author

8.2.10. M16 Yhteistyö (35 artikla) Toimenpide sisältää alatoimenpiteet 16.1. Maaseudun innovaatioryhmien perustaminen ja toiminta 16.2. Pilottihankkeet ja uusien tuotteiden, käytäntöjen, menetelmien ja tekniikoiden kehittäminen maataloudessa, elintarvikealalla ja metsätaloudessa 16.3. Yhteistyö pienten toimijoiden välillä, yhteisten työprosessien järjestämisessä sekä tilojen ja resurssien jakamisessa sekä maaseutumatkailuun liittyvien matkailupalvelujen kehittämiseen ja/tai saattamiseen markkinoille 16.4. Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö toimitusketjun toimijoiden välillä lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden perustamiseksi ja kehittämiseksi sekä paikalliset menekinedistämistoimet lyhyiden toimitusketjujen ja paikallisten markkinoiden kehittämiseksi 16.5. Yhteisiin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä ympäristöhankkeita ja nykyisiä ympäristökäytäntöjä koskeviin yhteisiin lähestymistapoihin 16.6. Horisontaalinen ja vertikaalinen yhteistyö toimitusketjun toimijoiden välillä elintarvikkeissa, energiantuotannossa ja teollisissa prosesseissa käytettävän biomassan tuottamiseksi kestävällä tavalla 16.0. Muut ohjelman prioriteetteja tukevat toimet, joita ei voida kohdistaa johonkin edellä mainittuun teemaan. Sivu 10 2.3.2015 Presentation name and author

Toimenpidettä toteutetaan kehittämishankkeina Tuen saaja on hankkeen vastuullinen toteuttaja, joka voi olla julkisoikeudellinen tai yksityisoikeudellinen yhteisö, kuten pkyritys, tutkimusyksikkö tai kehittämisorganisaatio, säätiö, oppilaitos, kunta tai yhdistys. Tuki myönnetään hankkeen vastuulliselle toteuttajalle. Mikäli toteuttaja on maaseudun innovaatioryhmä, vain se voi olla tuen saaja Sivu 11 2.3.2015 Presentation name and author

Vesistöseurantojen tulevaisuudennäkymiä toimintamallit muuttuvat, miten käy tiedon tason? Vesienhoitoryhmien kokous 17.2.2015 Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus

Seurantojen muutosta ohjaavat voimat Valtion vähenevät voimavarat vs. lisääntyvät lakisääteiset velvoitteet YM: Ympäristön tilan seurannan strategia vuoteen 2020 tavoitteet: I. Turvataan riittävä tiedon taso päätöksenteon tueksi ja vastataan lainsäädännön vaatimuksiin Ympäristön tilan seurannat täydennetään tarvittaessa direktiivien vaatimusten mukaisiksi hyödyntäen kustannustehokkaasti uusia teknologioita Ympäristön tilan seurantojen kehittämisen lähtökohtana ovat kansainväliset ja kansalliset seuranta- ja raportointivelvoitteet sekä hallinnon ja kansalaisten ympäristötiedon tarpeet. Seurantojen tarpeellisuutta arvioidaan näistä lähtökohdista Kansainvälisiin ympäristön tilan seurantavelvoitteisiin ja niiden ohjeistukseen vaikutetaan niin, että Suomen kansalliset tavoitteet ja tarpeet täyttyvät sekä pitäen huolta resurssien mitoituksesta II. III. Enemmän ja laadukkaampaa mahdollisimman kustannustehokkaasti ympäristön tilan seurantojen koko tuotantoketjussa Koordinaatiota parannetaan ympäristön tilan seurannan kaikilla tasoilla ja organisaatioiden sisällä ja välillä Priorisoidaan ja optimoidaan ympäristön tilan seurantaverkkoja, samalla säilyttäen pitkien aikasarjojen seurantakohteita valituilta ja edustavilta osiltaan Laadun varmistus ulotetaan kattamaan ympäristön tilan seurantojen koko tuotantoketju Kehitetään ja otetaan käyttöön uuden teknologian menetelmiä. Käyttöönotettaessa kehitetään laadunvarmistusmenettelyitä ja selvitetään vertailtavuus entiseen käytettyyn menetelmään. Organisoidaan ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan vapaaehtoistyötä ja kansalaishavainnointia Hyödynnetään toiminnanharjoittajien tuottamia havaintoja ympäristön tilan seurantojen toteutuksessa Parannetaan tiedon hyödynnettävyyttä Ympäristön tilan seurannat linkitetään saumattomasti tietojärjestelmiin ja tiedon erilaisiin käyttötapoihin. Parannetaan ympäristön tilan seurantatiedon hyödynnettävyyttä tutkimus-, suunnittelu-, asiantuntija- ja innovaatiotoiminnassa. Parannetaan ympäristön tilan seurantatiedon hyödyntämistä kuntien ja kansalaisten käyttöön seuranta- ja ympäristöntilakatsauksin sekä ympäristötietoisuuden lisäämisen ja kasvatuksen tarpeisiin

Ajankohtaista Vuosille 2014-2016 suunniteltu vesien tilan seurantaohjelma uudistetaan jo tänä vuonna ELY-keskusten säästöt ja toimintatapojen muuttaminen Seurannoille säästötavoite 20-30 % kokonaiskustannuksista Nykyistä vähemmän perinteistä vedenlaatu- ja ekologista tietoa ympäristöhallinnon tuottamana jo vuodesta 2016 alkaen Mm. vesien tilan arvioinnissa nojataan uusiin toimintamalleihin, tekniikoihin ja mallinnukseen Meneillään olevalla suunnittelukierroksella n. 40 % luokituksista asiantuntija-arvioita ELY-keskukset mukana toteuttamassa seurannan strategiaa Monitor 2020 ohjelman alla YM:ltä rahoitusta usealle eri hankkeelle Hiljattain käynnistynyt suuri EnviBase hanke (2015-2017; SYKE; 7,6 Me) tuottaa uusia toimintamalleja mm. satelliittidatan hyödyntämiseen ja tietojärjestelmiin liittyen

Liikkuvan havaitsijan tiedonkeruu, varastointi ja jakelupalvelu (HALI) 2014-2015; SYKE, Luonnonvarakeskus, ELY:t Tavoite: kenttähavaintojen ja mittausten sähköistäminen Mobiililaitteilla käytettävä tiedonsyöttö ja tarvittavat tietokantaratkaisut tulosten esittämiseen ja varastointiin Erilaisia käyttötapauksia: hydrologiset havainnot (SYKE), kasvintuhoojat ja ilveshavainnot (Luonnonvarakeskus), vesistön laatumittaukset (SYKE + ELYt) Vesistön laatumittauksissa lisäksi tavoitteena muodostaa käyttökelpoiset mittalaitepaketit ammatti- ja vapaaehtoiskäyttöön Mahdollistaa vapaaehtoisten entistä laajemman ja suunnitelmallisemman osallistumisen vesien tilan seurantaan Kannustaa osaltaan omaehtoiseen vesienhoitoon? Lisää ympäristötietoisuutta?

Kysely omaehtoisesta seurannasta vesienhoidon aktiiveille helmikuussa 2015 Jos teillä olisi tarvittavat laitteet asuinalueenne vesistön/vesistöjen tilan seurantaan, olisitteko kiinnostunut suorittamaan mittauksia? (N=128) Mitkä tekijät vaikuttavat kiinnostukseenne seurata lähivesistöänne? (N=128) 0% 20% 40% 60% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Erittäin kiinnostunut 35,16% Järven tila Se että voin tallentaa tiedot sähköiseen järjestelmään 19,53% 90,63% Kiinnostunut 50,78% Se, että voin perustaa oman havaintopaikan sähköiseen 41,41% On tärkeää, että tietojani käytetään vesienhoidon 46,88% En kovin kiinnostunut 12,5% Haluan, että minulle kerrotaan tuloksista esim. yhdistyksen 25,78% Se, että kuulun alueelliseen yhteisöön 17,97% En ollenkaan kiinnostunut 1,56% En osaa sanoa 0,78%

Vesien tilan seuranta 2020?

Valtion avustusmahdollisuudet vesienhoidon toteutusta edistäviin hankkeisiin ja omaehtoiseen kunnostustoimintaan Veli-Matti Vallinkoski Pohjois-Savon ELY-keskus POSELY/vmv 2.3.2015 1

Valtion vesistökunnostustoiminta ennen Ympäristökeskukset keskeisiä toimijoita vesistöjen kunnostushankkeiden eri vaiheissa Vesien tilan parantamisen ohella hankkeissa mukana usein virkistyskäyttötavoitteita Uittoperkausten jälkeisiä kunnostuksia tehtiin myös paljon Kalataloudellisia kunnostuksia toteutettiin kalaviranomaisten hankkeina Osallistuminen myös laaja-alaisempiin hankkeisiin (mm. EAKR) Kunnostushankkeita toteutettu pääosin YM ja MMM rahoituksella Kunnostuksia edistettiin lisäksi työllisyysvaroin Resurssit ja valmiudet käytännöt toimintaa olivat hyvät POSELY/vmv 2.3.2015 2

Valtion vesistökunnostustoiminta nykyisin ELY- keskukset keskeisiä toimijoita vesien tilan seurannassa, tilan arvioinnissa ja vesienhoidon tavoitteiden asettamisessa (vesienhoitosuunnitelmat, toimenpideohjelmat) Vesistökunnostusten tavoitteiden asettelu perustuu ensisijaisesti vesistöjen ekologisen tilan luokitteluun Kunnostushankkeiden rahoituspohja kaventunut ja henkilöstöresurssit pienentyneet merkittävästi, suunnittelu- ja toteutuspalveluiden tilaaminen lähinnä merkittävimmissä hankkeissa Pienemmissä hankkeissa painopiste siirtynyt asiantuntijapalveluihin, omaehtoisen toiminnan tukemiseen ja avustuskäytäntöihin Lähtötiedot ovat melko hyvät ja tavoitteet selvät POSELY/vmv 2.3.2015 3

Omaehtoinen vesistökunnostus Kunnostushankkeen toteutusvastuu siirtyy kokonaan tai osittain paikallisille tahoille Paikalliset asukkaat, hyödynsaajat tai haitankärsijät organisoituvat järjestäytyneeksi yhdistykseksi Hanke valmistellaan ja toteutetaan asiatuntijaohjauksessa Kohdevalinnan taustalla vesienhoidon tavoitteet ja toimenpiteiden toteutuskelpoisuus Toimenpiteitä toteutetaan pääosin talkoomuotoisesti ELY- keskus voi myöntää avustusta perustellulle ja toteutuskelpoiselle yleishyödylliselle hankkeelle POSELY/vmv 2.3.2015 4

Omaehtoisten hankkeiden avustaminen Valtioneuvoston asetus vesistötoimenpiteiden tukemisesta 651/2001 (+ Valtionavustuslaki 688/2001) Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi vesistön ja vesiympäristön tilaa ja käyttöä parantavien toimenpiteiden avustamisesta (asetusluonnos 28.10.2013 / MMM, YM) Valmisteltu MMM:n ja YM:n yhteistyönä Sovellettaisiin myönnettäessä valtion varoista avustusta vesistön, pienvesien ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantaviin toimenpiteisiin Ehdotuksen tavoitteita: Yhtenäistää eri tukiin liittyviä menettelyjä ja periaatteita Avustuksen myöntämisen perusteiden tarkentaminen Ensisijaisesti avustettavien toimenpiteiden määrittäminen Tukea myönnettävissä myös hanketta valmistelevaan työhön POSELY/vmv 2.3.2015 5

3 Avustettavat toimenpiteet Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus voi myöntää avustusta vesistössä, vesistöä pienemmässä uomassa tai vesistöalueen muissa osissa tehtävälle toimenpiteelle (vesistötoimenpide), jonka tarkoituksena on: 1) vähentää vesistön pilaantumisen vaaraa; 2) parantaa vesistön tilaa; 3) vähentää tulvista tai muista luonnonolosuhteista aiheutuvaa vaaraa tai niistä aiheutuvaa vahinkoa omaisuudelle; 4) vähentää vesistöön jääneistä rakenteista tai materiaalista vesistössä tai sen rantaalueella aiheutuvaa vaaraa; 5) edistää kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä tai kalakantojen monimuotoisuutta; 6) täydentää tai parantaa toimenpidettä, joka valtion tuella on aiemmin toteutettu vesistössä tai maalla, taikka kunnostaa vesistöä tällaisesta toimenpiteestä aiheutuneen vahingon tai haitan vähentämiseksi; tai 7) muutoin edistää vesivarojen ja vesiympäristön monipuolista ja kestävää käyttöä, vesiluonnon monimuotoisuutta tai vesien hoitoa. POSELY/vmv 2.3.2015 6

4 Vesistötoimenpiteen avustamisen edellytykset Vesistötoimenpiteen avustamisen edellytyksenä on, että: 1) toimenpiteellä on yleistä merkitystä hyödynsaajien lukumäärän, hyödyn laadun, vaikutusalueen laajuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi; 2) toimenpiteen tarve on aiheutunut luonnonolosuhteista tai tarpeen aiheuttajaa ei voida osoittaa siten, että tämä voitaisiin velvoittaa kokonaisuudessaan vastaamaan tarpeellisista toimenpiteistä tai niiden kustannuksista; 3) toimenpiteen kustannukset ovat kohtuulliset sillä saavutettaviin hyötyihin verrattuna; ja 4) avustuksen saaja kykenee luotettavasti valvomaan avustuksen käyttöä, vastaamaan toimenpiteen toteuttamisesta ja toteutuksen jälkeisistä velvoitteista sekä huolehtimaan toimenpiteellä saatavan hyödyn säilymisestä POSELY/vmv 2.3.2015 7

5 Ensisijaisesti avustettavat toimenpiteet Avustusta myönnetään ensisijaisesti toimenpiteisiin, jotka: 1) edistävät vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 21 :ssä tarkoitettujen ympäristötavoitteiden toteuttamista; 2) sisältyvät tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) mukaiseen tulvariskien hallintasuunnitelmaan; 3) vahvistavat uhanalaisten vaelluskalakantojen elinvoimaisuutta, turvaavat vesistön ekologista virtaamaa tai parantavat mahdollisuuksia kestävään kalastukseen; tai 4) toteuttavat kahta tai useampaa 3 :ssä mainittua tarkoitusta. POSELY/vmv 2.3.2015 8

6 Toimenpiteiden kustannukset Avustusta voidaan myöntää kustannuksiin, jotka aiheutuvat: 1) yleispiirteisestä suunnittelusta, joka on tarpeen 3 :ssä tarkoitettujen toimenpiteiden valitsemista ja alueellista kohdentamista varten; 2) toimenpiteen toteuttamiseen osallistuvien tahojen järjestäytymisestä vesioikeudelliseksi yhteisöksi tai muuksi oikeushenkilöksi, jolle toimenpidettä varten tarvittavat luvat tai avustus voidaan myöntää; 3) toimenpiteen suunnittelusta ja toteuttamisesta; 4) toimenpiteestä aiheutuvien vahinkojen estämisestä; 5) toimenpiteen toteuttamiseen välittömästi liittyvistä säädösten ja lupien mukaisista velvoitteista sekä toimenpiteen vaikutusten seurannasta. POSELY/vmv 2.3.2015 9

7-10 Avustettava osuus, avustusten hakeminen, avustus päätös, avustuksen maksuedellytykset Avustuksen osuus voi olla enintään 50 prosenttia, suurempi vain silloin, kun: 1) kyse on 3 :n 2-4 kohdassa tarkoitetusta toimenpiteestä, jolla on yleistä merkitystä turvallisuuden taikka merkittävien omaisuus- tai ympäristöarvojen kannalta; tai 2) kyse on 3 :n 6 kohdassa tarkoitetusta valtion tuella aiemmin toteutettuun toimenpiteeseen liittyvästä toimenpiteestä. Hakemus on ELY-keskukseen ennen kuin toimenpidettä aletaan toteuttaa ja mukaan on liitettävä suunnitelma kustannusarvioineen, rahoitussuunnitelmineen ja toteuttamisaikatauluineen sekä tarpeelliset selvitykset tuen myöntämisen edellytysten arvioimiseksi. ELY-keskus päättää avustuksen myöntämisestä maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön sille tätä varten myöntämien määrärahojen rajoissa. Avustuksen maksamisen edellytyksenä on, että: 1) avustuksen hakijalla on toimenpiteen toteuttamisen edellyttämät vesilain (587/2011) mukaiset ja muut tarvittavat luvat ja oikeudet; ja 2) avustuksen hakija on sitoutunut huolehtimaan asianmukaisesti rakenteiden käytöstä ja kunnossapidosta sekä muista toimenpiteen valmistumisen jälkeisistä velvoitteista. POSELY/vmv 2.3.2015 10

Valtion harkinnanvaraiset avustukset vesienhoidon toteutukseen vuonna 2015 Ympäristöministeriön myöntämät avustukset vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteutusta edistäviin laaja-alaisiin yhteistyöhankkeisiin avustusta vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteutusta tai ympäristötavoitteiden saavuttamista edistäviin laaja-alaisiin yhteistyöhankkeisiin, jotka voivat palvella myös merenhoidon sekä luontodirektiiveihin perustuvien hankkeiden toteutusta ja samalla vesienhoidon tavoitteita edistävien hankkeiden toteutusta (tuotetaan yhteistyön malleja) 450 te, 2-3 hanketta ELY-keskusten myöntämät avustukset vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamiseen avustusta vesienhoidon toteutusta tukeviin paikallisesti tai alueellisesti tärkeisiin hankkeisiin. Määrärahalla voidaan avustaa myös kuntia pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimisessa. määräraha 30-90 te / ELY Pohjois-Savon ELY- keskukseen saapunut yksi hankehakemus vuoden 2015 POSELY/vmv hakuun 2.3.2015 11

Järviwiki ja kunnostuskortit Veli-Matti Vallinkoski Pohjois-Savon ELY-keskus POSELY/vmv 2.3.2015 1

Mikä on Järviwiki Järviwiki on verkkopalvelu, josta löytyy perustiedot kaikista yli 1 hehtaarin kokoisesta järvestämme sekä valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa mm. valokuvia ja havaintoja. Järviwikin tavoitteena on jakaa tietoa Suomen järvistä, edistää vesiensuojelua ja lisätä kiinnostusta vesistöihimme yhdessä tekemällä Järviwikin on perustanut ja sen ylläpidosta vastaa Suomen ympäristökeskus (SYKE). Järviwikissä on oma sivunsa paitsi jokaiselle Suomen järvelle, myös jokaiselle järven nimelle, vesistöalueelle, maakunnalle, kunnalle, ELYkeskukselle ja vesienhoitoalueelle. Järviwikiin voi perustaa havaintopaikkoja, tallentaa kohdekuvauksia ja lisätä tietoja tapahtumista. Käyttäjäryhmät: käyttäjä, kokenut käyttäjä, asiantuntija, viranomainen Järviwikiä voi myös käyttää järven kunnostushankkeen viestintään ja dokumentoimiseen! POSELY/vmv 2.3.2015 2

Järvien kunnostuskortit Järviwikiin Pohjois-Savon hyvää huonommassa tilassa olevista järvistä laadittu kunnostuskortit ja tallennettu Järviwikiin. Tavoitteena saada hajallaan olevat tiedot tiivistetysti yhteen paikkaa esim. omaehtoisten vesistökunnostajien tarpeisiin. Kunnostuskortteista saa suosituksia toimenpiteiksi ja tiedot auttavat hankkeen toteutuskelpoisuuden arvioinnissa (ei hankesuunnitelmia) Pohjois-Savon tilaltaan heikentyneistä järvistä reilulle 50:lle laaditaan kunnostuskortit Iisalmen reitti 26 järveä (valmiina) Nilsiän reitti 14 järveä (lähes valmiina) Kallavesi-Sorsavesi alue 7 järveä (lähes valmiina) Rautalammin reitti 6 järveä (lähes valmiina) POSELY/vmv 2.3.2015 3

POSELY/vmv 2.3.2015 4