Nº3/ 2010 TOuKOKuu MERIMIES SJÖMANNEN suomen MeriMies unioni smu ry // FiNlaNds sjömans union Fsu rf NESTE SHIPPINGIN LUOTTAMUSMIEHET uudistuksia koulutuksessa vuorotteluvapaa kutsuu? BASTUN saknas ALTERNERINGSLEDIG?
sisältö: 7 Työntekijöiden ääntä ei ole kuunneltu nyt Neste Shippingissä 8 Ohjeita vuorotteluvapaalle jäämiseen 9 Norjan merimiehet sosiaalisen polkumyynnin uhreja vinkkejä Kesätyöntekijälle s. 16 10 Luottamusmiesten täydennyskurssilla paljon uusia kasvoja 12 Merimies-Unioni nettiviestintä tehostui Ohjeita 8vuorotteluvapaalle jäämiseen 13 SuperFast-aluksille neuvottelulos 13 Saimaan kanavasta lopullisia päätöksiä toukokuussa TYÖUUPUMUS MITEN TUNNISTAA? 15 Rikkipäätös uhkaa kotimaista merenkulkua SINULLA ON OIKEUS VAPAA-AIKAAN MYÖS LOMALLA! WWW.SMU.FI/TYOSUOJELU/TERVEYS/
Pääkirjoitus: Nº 3/2010 MERIMIES SJÖMANNEN suomen Merimies-unioni smu ry Finlands sjöman-union Fsu rf päätoimittaja CheFredaKtör Simo Zitting toimittaja, tiedottaja redaktör, informatör Saana Lamminsivu ulkoasu, taitto layout Rohkea Ruusu kannen kuva: Pentti Holappa toimitus John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki puh. (09) 615 2020 redaktion John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors tel. (09) 615 2020 paino Art Print Oy 2010 ISSN 0355-872X ilmoitukset / annonser puh. / tel. (09) 615 2020 Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. tilaushinnat vuodelle 2010 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e ilmoitushinnat / annonspris www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti www.smu.fi > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAuLu/TIDTABELLEN 2010 no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges 4 27.5. 28.6. 5 16.8. 10.9. 6 20.9. 8.10. 7 18.10. 12.11. 8 22.11. 17.12. POSTI JA KÄYNTIOSOITE John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki POST OCH BESÖKADRESS John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors vaihde / växel +358 (0)9 615 2020 TELEFAX +358 (0)9 615 20 227 KOTISIvuT / HEMSIDOR www.smu.fi SÄHKÖPOSTI / E ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi förnamn.tillnamn@smu.fi Merimies-Unionin perinteisellä luottamusmiesten täydennyskurssilla Naantalissa Puolin ja toisin Tässä lehdessä Viking Linen uusi toimitusjohtaja, Mikael Backman, valottaa yhtiön lähiajan suunnitelmia. Backman aloitti Suomen suurimman matkustajalaivavarustamon toimitusjohtajana tämän vuoden helmikuussa. Backman on työskennellyt koko työuransa eri varustamoissa. Takaisin kotimaahan hän saapui Royal Caribbean Cruisesilta. Toimitusjohtajan mukaan laivoilla tehtävät työt ja ammatit eivät eroa merkittävästi toisistaan eri valtioiden ja varustamojen välillä. Sen sijaan kotimainen luottamusmiesjärjestelmä on hänelle aivan uutta, sillä vastaavaa ei löydy esimerkiksi Yhdysvalloista. Merimies-lehdelle antamassaan haastattelussa Backman kertoo suomalaisen luottamusmieskulttuurin yllättäneen hänet positiivisesti: On hyvä olla olemassa ihmisiä, eli luottamusmiehiä, jotka ymmärtävät asioita kumminkin puolin. oli tänä vuonna paljon uusia luottamusmieskasvoja. On hienoa, että yhteisten asioiden hoidosta ollaan kiinnostuneita! Backmanin mukaan yhteistyö luottamusmiesten ja Unionin kanssa onkin lähtenyt erittäin hyvin käyntiin ja hän toivoo sille hyvää jatkoa. Pohjoismainen luottamusmiesjärjestelmämme on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen ja hyvin toimiva. Valitettavan usein kuitenkin unohdamme, että luottamusmieskulttuuri ei ole syntynyt itsestään, vaan sen luomisen taustalle on vuosikymmenten työ. Ilman toimivaa luottamusmiesverkostoa moni asia jäisi työpaikalla valvomatta ja hoitamatta. Yhteys työntekijöiden, työnantajien ja liiton välillä ei välttämättä toimisi tai siinä esiintyisi pahoja katkoksia tai puutteita. Onkin hienoa, että luottamusmiesjärjestelmä saa arvostusta työntekijöiden lisäksi myös työnantajapuolelta. Ilman luottamusmiehiä olisimme puolin ja toisin pulassa. 3
N este Shippingin tankkereille tuttuja ovat muun muassa Itämeren, Atlantin, Välimeren ja jopa arktiksen alueen vedet. Vuonna 2007 liikenteensä aloittaneet M/t Stena Poseidon ja sen sisaralus M/t Palva liikennöivät säännöllisesti Yhdysvaltoihin. Atlantin ylitys kestää parisen viikkoa. Määränpääsatamia rapakon takana ovat muun muassa Houston, Beaumont, Port Arhur, Philadelphia, New York ja muut itärannikot kaupungit. Jenkit ovat kyllä ihmeissään, kun näkevät viisi naista aluksen kannella, Palvan naiset nauravat päivähuoneessa. Suomalaisille naispuoliset miehistön jäsenet eivät ole ihme, eikä mikään, mutta muualla maailmassa naismerenkulkijat voivat olla eksoottisempi näky. Palvan yhden vuoron miehistöstä kokkistuju, kokki, toinen perämies/matruusi, matruusi ja moottorimies ovat kaikki naisia. Eipä täällä laivalla tule tätä naiskysymystä sen kummemmin pohdittua. Töitä tehdään, siihen kuluu kaikki aika, tuumivat käytävällä vastaan tulevat toinen perämies Tiina Ruhanen ja moottorimies Saila Piippo, joka painuu vauhdilla alas konehuoneeseen. Aikaa koneen rassaukseen ei ole rajattomasti, sillä monet työt voidaan hoitaa vain satamassa olon aikana. Palva on saapunut juuri Porvooseen, Kilpilahden satamaan Englannista. Kilpilahdessa alus on noin neljä päivää, jonka aikana vanha lasti puretaan ja uusi otetaan kyytiin. Sen jälkeen suunta kohti Amsterdamia ja siitä matka jatkuu edelleen kohti Yhdysvaltojen itärannikkoa. 4
Neste Shippingin M/t Palva seilaa muun muassa Yhdysvaltoihin Rotterdam, Amsterdam, Philadelphia, Houston: Neste Shipping Oy:n tankkerit kuljettavat öljytuotteita Eurooppaan ja esimerkiksi Yhdysvaltain itärannikolle. Yksi niistä on vuonna 2007 liikenteensä aloittanut M/t Palva. Laivan tilat ovat toimivat, mutta yksi olennainen asia alukselta tosin vielä puuttuu: se halvattu sauna! TEKSTI: Saana Lamminsivu Kuvat: Saana Lamminsivu, Turo Ihalainen Tämä on tehdas Neste Shipping Oy:n pääluottamusmies Olli Kauranen ja Merimies-Unionin toimitsija/ ITF-tarkastaja Ilpo Minkkinen ovat tulleet vierailulle Palvalle Porvooseen. Miehet kiertävät miehistön kanssa aluksen eri osastoilla ja tarkastavat, että tilat ovat kunnossa. Kokkistuju Jenni Lempiäinen johdattaa seurueen byssasta laivan toiseen kerrokseen, jossa sijaitsevat provianttivarastot. Provianttia pitää olla reilusti varastossa, kun lähdetään Atlanttia halkomaan. Tämä on tällainen tehdas, Lempiäinen vetää varaston oven auki. Silmien eteen aukeavat suuret kivennäisvesipullovuoret. Ei pääse jano yllättämään eikä kramppi. Merityössä ja laivaelämässä on otettava huomioon monia asioita, joita maissa ei tule pohdittua. Kivennäisvedestä saa tarvittavia mineraaleja monta viikkoa kestävän törnin aikana. Aikoinaan suolatasapainoa ylläpidettiin kuumissa olosuhteissa tablettien avulla. Suolatabletteja ei enää suositella nykypäivänä käytettäväksi, ne voivat vahingoittaa munuaisia, laivalla kokkistujuna toiminut Kauranen selostaa laivaruokailussa tapahtuneita muutoksia. Viime vuosi yhtiön työturvallisuushistorian paras Minkkinen haastattelee matruuseja Palvan kannella. Laitteet tuntuvat olevan kunnossa. Esimerkiksi köydet vaihdetaan aina kokonaan uusiin, eikä niitä pleissata, eli tehdä jatkoksia. Suurissa tankkilaivoissa köysien tulee kestää takuuvarmasti. Räjähdysherkkää lastia ja ihmishenkeä ei voi vaarantaa turvallisuudesta tinkimällä. Neste Oilissa työturvallisuuteen panostetaan vahvasti. Viime vuosi oli yhtiön työturvallisuustuloksissa kaikkien aikojen paras. Toimitsija Minkkinen ja pääluottamusmies Kauranen ovat myös tyytyväisiä Palvan kuntoon ja työturvallisuusasioihin, eivätkä löydä sieltä mitään sen suurempaa huomautettavaa. Kaikki tuntuu olevan suht hyvin kunnossa, miehet ja miehistö yhdessä pohtivat. 5
Toimitsija/ITF-tarkastaja Ilpo Minkkinen, sähkömies Turo Ihalainen ja pääluottamusmies Olli Kauranen Palvan saunassa. Kokkistuju Jenni Lempiäinen Toinen perämies Tiina Ruhanen ja moottorimies Saila Piippo Kippari Pentti Teräsvirta ja kokki Niina Karhu sen todistavat: Palvan käytäviltä on turha haeskella totisia kalkkilaivan kapteeneita. Keittiötyöympäristössä piilee monia vaaroja, jos työtiloissa tai -välineissä esiintyy puutteita. Pääluottamusmies Olli Kauranen tarkastaa Palvan byssan. Hellan kansi kremppasi aikansa, mutta nyt se on saatu jo onneksi korjattua, kokkistuju Jenni Lempiäinen ja Niina Karhu selostavat. Palovammat ja liukastumisriskit ovat bys- tarkkaile työympäristösi desibelejä san suurimmat vaarat, pääluottamusmies Kauranen vahvistaa. Työergonomiaan ja työympäristön toimivuuteen tulee kiinnittää kokonaisvaltaisesti huomiota. Monesti ei ajatella, että esimerkiksi työympäristön melutaso on yksi työviihtyvyyteen ja työnteon sujuvuuteen vahvasti vaikuttavista tekijöistä. Palvan byssan liestituuletin päästää ilmoille aikamoiset desipelit, kun kun imuri hurahtaa käyntiin. Ja pakastin byssasta puuttuu tällä hetkellä kokonaan. Nyt se sijaitsee alakerran varastossa, josta kylmätavarat on nyt joka kerta erikseen portaita pitkin kannettava. 6
palvalta puuttuu Se HaLVattu Sauna Pitkän työpäivän jälkeen sauna olisi paikallaan, mutta Palvalta ei löydy tällä hetkellä saunaa lainkaan. Kyllä tänne pitää ehdottomasti ja vähän äkkiä sauna saada, kuuluu jokaisen miehistön jäsenen huulilta. Aluksen saunatilat ovat tällä hetkellä vasta rakentamisasteella. Hopeiset foliopaperit tyhjän huoneen seinillä eivät mieltä paljon lämmitä, saati tuulen ja lumisateen keskellä kylmettynyttä kehoa. remmiä kaulan ympärillä kiristetään jatkuvasti Vaikka asiat tuntuvat olevan melko hyvällä tolalla tankkilaiva Palvalla, samaa ei voi täysin allekirjoittaa Neste Shipping -varustamon nyky menosta. Merimies-Unio nin ke väi sellä luottamusmiesten täydennyskurssilla mukana olleet luottamusmiehet kertovat, että remmiä kaulan ympärillä kiristetään aluksilla jatkuvasti. Työnantaja on tuonut esiin näkökannan, että meidän tulisi tehdä pidempiä työjaksoja, vaikka törnin pituus on jo nyt keskimäärin kuutisen viikkoa, Jani Santala kertoo. pikavuoroa SuomenLaHdeLLa Nesteen tankkerit ajavat säännöllisesti Venäjän satamiin, kuten Koivistoon (Primorsk). Suomenlahden edestakainen sahaus on raskasta ja lepoajat ovat lyhyitä sekä epäsäännöllisiä. Primorsk-Porvoo-Naantali-lin- ja on ongelmallisin. Laiturista laituriin ajo kestää noin 12 tuntia. Venäjän puolella kannella pitää olla kahden miehen vahdissa, mikä kuormittaa porukkaa, Santala kuvailee työn luonnetta. Epäsäännöllinen työrytmi syö niin sanotusti miestä. Satamassaoloajat on vedetty nykypäivänä minimiin, sillä vain liikkeellä oleva laiva tuo rahaa. Kaikki on aikataulutettu tarkkaan, vauhti on kieltämättä kireä, kertoo puolestaan Aulis-puskijalla työskentelevä Markku Jalonen. enemmän unta, Suuremmat miehistöt Luottamusmiesten täydennyskurssilla puhuttiin työssäjaksamisesta. Riittävä lepo ja uni ovat terveen elämän perusta. Merityössä työ- ja leporytmin jaksottaisuus ja laivojen tiukentuneet aikataulut ovat asioita, joita parantamalla sairaspoissaoloja voitaisiin varmasti vähentää ja ihmisten väsymistä estää. Joidenkin tankkereiden nykyistä miehitysmäärää ei voi kehua. Eri maat joissa vierailemme, kuten Venäjä, vaativat omat erityisjärjestelynsä ja miehistöä pitäisi olla aluksilla nykyistä enemmän. Neste Shippingin M/t Masteran liikennöintiaikatauluja väljennettiin Primorsk-Porvoo välillä jokin aika sitten. Santalan mielestä aikataulumuutos paransi miehistön työssäjaksamista. Työtä henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseksi on varustamossa kuitenkin vielä paljon jäljellä. Tämänhetkinen tilanne näyttää siltä, että monissa käytännöissä otetaan takapakkia, jos liekaa vain jatkuvasti kiristetään eikä miehistöjen ääntä kuunnella. UUDISTUKSIA merenkulkualan koulutukseen opetushallituksen määräyksenä annettavat merenkulkualan perustutkinnon perusteet toimivat pohjana korjaajien, laivasähköasentajien, vahtiperämiesten ja vahtikonemestarien koulutukselle toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa. Alan oppilaitokset laativat omat opetussuunnitelmansa tutkinnon perusteiden pohjalta. Merenkulkualan perustutkinnon uudistettuja perusteita noudatetaan 1.8.2010 jälkeen alkavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa. Suurimmat päivitykset liittyvät sähkökäytön koulutusohjelmaan. Laivasähköasentajien koulutus tulee vastaamaan entistä paremmin merillä työskentelyn osaamisvaatimuksia ja mahdollistaa sähköalan työskentelyn myös maapuolella. Suomen Merimies-Unioni SMU ry on osallistunut merenkulkualan perustutkinnon perusteiden uudistamistyöhön. Suurimmat päivitykset liittyvät sähkökäytön koulutusohjelmaan. Merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaan kansainväliseen STCW-yleis- s opimukseen hyväksytään tulevana kesänä laajoja muutoksia, joiden vuoksi merenkulkualan perustutkinnon perusteisiin tehdään vuonna 2011 lisää uudistuksia. Ne tulevat voimaan alustavan arvion mukaan vuonna 2012. STCW-yleissopimukseen tulee täysin uusina koulutus- ja pätevyysvaatimuksina matruusi (able seafarer deck), konemies (able seafarer engine), sähkömies (electro-technical rating) ja sähkömestari (electro-technical officer). Uudet koulutusvaatimukset on sisällytettävä merenkulkualan perustutkinnon perusteisiin ja merenkulkualan koulutukseen Suomessa. Lähinnä tämä tarkoittaa matruusin ja konemiehen koulutusvaatimusten huomioon ottamista korjaajien koulutuksessa sekä sähkömiehen ja sähkömestarin koulutusvaatimusten huomioon ottamista laivasähköasentajien koulutuksessa. Merenkulkualan perustutkinnon perusteiden uudistamiseen voi tutustua Opetushallituksen nettisivuilla www.oph.fi kohdassa Koulutus ja tutkinnot, Ammattikoulutus, Ammatillisten perustutkintojen tarkistaminen, Tutkintojen tarkistaminen aloittain. Opetusneuvos Markku Karkama, Opetushallitus 7
Harkitsetko vuorotteluvapaata? Vuorotteluvapaajärjestelmästä tuli pysyvä tämän vuoden alusta Vuorotteluvapaan tarkoitus on edistää työssä olevan jaksamista. Samalla se antaa työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden saada määräaikaisen työn avulla työkokemusta. TEKSTI: Saana Lamminsivu Vuorotteluvapaalaissa ei ole säädetty rajoituksia vuorotteluvapaan käytölle, joten vuorotteluvapaa-ajan voi käyttää haluamallaan tavalla. Moni käyttääkin vuorotteluvapaata esimerkiksi opiskeluun tai matkustamiseen. Mikäli teet vuorotteluvapaan aikana kuitenkin töitä tai harjoitat yritystoimintaa, vaikuttaa se oikeuteen saada vuorottelukorvausta. Vuorotteluvapaan hakemisen ehdot Sinulla on mahdollisuus hakea vuorotteluvapaata, jos 1) olet kokoaikainen työntekijä tai 2) työaikasi on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta ja 3) sinulla on eläkevakuutettua työssäoloaikaa vähintään 10 vuotta ennen vuorotteluvapaan alkamista (työssäoloedellytys) ja 4) työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorotteluvapaasopimus Vuorotteluvapaasta tehdään työnantajan kanssa kirjallinen sopimus. Työnantaja on velvollinen palkkaamaan vuorotteluvapaasi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistosta työttömänä työntekijänä olevan henkilön/henkilöt, joiden työajan tulee olla vähintään vuorotteluvapaalle siirtyvän säännöllisen työajan pituinen. Vuorotteluvapaan kesto Vuorotteluvapaan kesto on yhtäjaksoisesti vähintään 90 kalenteripäivää. Täyspitkä vuorotteluvapaa on yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi myös jaksottaa vähintään 90 päivän pituisiin jaksoihin. Jaksottamisesta on kuitenkin sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaa tulee pitää kokonaisuudessaan kahden vuoden aikana sen aloittamisesta. Vuorottelukorvauksen suuruus Vuorottelukorvauksen määrä on 70 prosenttia* siitä työttömyyspäivärahasta, johon sinulla olisi työttömäksi jäädessäsi (ja mikäli sinulla olisi oikeus saada työttömyyspäivärahaa). Vuorottelukorvausta laskettaessa ei oteta huomioon työttömyysturvalain mukaisia lapsikorotuksia. Vuorottelukorvauksen suuruus lasketaan vuorotteluvapaata edeltäneistä vähintään 52 viikon aikaisista palkkatuloistasi. Vuorottelukorvaus on työttömyyskassan maksamien muidenkin etujen tavoin ennakonpidätyksen alaista ansiotuloa. *(Huom! Vuorottelukorvauksen suuruus on 80 prosenttia päivärahasta, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta eläkkeeseen oikeuttavaa työhistoriaa ennen vuorotteluvapaan hakemista.) Hakeminen ja maksaminen Vuorottelusopimuslomake: Saatavissa työhallinnon kotisivuilta: www.mol.fi Työntekijä: 1) Vuorotteluvapaan saamisen edellytyksenä olevaa 10 vuoden työssäoloaikaa todistetaan työrekisteriotteella, jonka voit pyytää Eläketurvakeskuksesta tai kuntien ja valtion palveluksessa olevien osalta Kuntien Eläkevakuutuksesta tai Valtionkonttorista. Työhistoriatiedot on syytä selvittää heti aluksi, että sinulla on vuorotteluvapaaseen oikeuttava 10 vuoden työssäoloaika olemassa! 2) Toimita työ- ja elinkeinotoimistoon palkkatodistus vapaata edeltäneeltä vähintään 52 viikolta. (Palkkatodistuksen voi toimittaa työ- ja elinkeinotoimistoon esim. yhtä aikaa työnantajan kanssa tekemäsi vuorottelusopimuksen kanssa, jonka hänen tulee sinne toimittaa.) 3) Vuorottelukorvaushakemuksen saat työ- ja elinkeinotoimistosta, työttömyyskassasta tai Työttömyyskassojen yhteisjärjestön kotisivuilta: www.tyj.fi. Liitä vuorottelukorvaushakemuksen yhteyteen alkuperäinen palkkatodistuksesi ja työrekisteriote. Vuorotteluvapaakorvausta voit anoa edellä mainituilla dokumenteilla Merimies- Unionin työttömyyskassasta, mikäli olet sen jäsen. Työttömyyskassasta saat tarvittaessa myös tarkempia neuvoja vuorottelukorvaushakemuksen täyttämiseen. 4) Työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon työttömyyskassalle, joka puolestaan antaa vuorottelukorvauksesta kirjallisen päätöksen. Vuorottelukorvaus maksetaan neljän kalenteriviikon (kuukausi) jaksoissa jälkikäteen. Vuorottelukorvaukseen ei liity omavastuuaikaa. (Ensimmäisen hakemuksen jälkeen ei toimiteta jatkohakemuksia kuten ansiopäivärahassa.) Vuorottelukorvausta on haettava kolmen kuukauden kuluessa sen alkamisesta. 8
työnantaja: maailman meriltä Toimittaa työ- ja elinkeinotoimistoon työntekijän kanssa tekemän vuorottelusopimuksen ja luotettavan selvityksen (esim. työsopimus) työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi. koonnut: juhani artto norjassa palkankorotuksia, sosiaalista polkumyyntiä ja nettopalkkajärjestelmä Norjassa merimiesten palkkoja ja lisiä on korotettu taannehtivasti 1. tammikuuta lähtien. Ratkaisusta syntyi huhtikuun puolivälissä yhteisymmärrys sovittelijan esityksestä. Sovintoesityksen mukaan osapuolet kehittävät yhdessä palkkatietojen tilastointia lokakuuhun 2011 mennessä. Ostovoiman tason ylläpitävä sopimus ei kuitenkaan takaa kaikille norjalaisille merimiehille asiallista toimeentuloa. Se johtuu eräiden yritysten päätöksistä vähitellen korvata norjalaista työvoimaa matalapalkkamaiden merimiehillä. Hiljattain Kuljetustyöläisten kansainvälinen liitto ITF käsitteli ongelmaa ja lupasi tukea norjalaisia merimiehiä kamppailussa sosiaalista polkumyyntiä vastaan. Sitä ilmenee ennen muuta meriliikenteessä, joka liittyy Norjan merellä sijaitsevien öljy- ja kaasukenttien hyödyntämiseen. Tuntuu uskomattomalta, että Norja sallii toisen luokan työehtoja, palkkoja ja työsuhdeturvaa kansallisesti elintärkeällä alalla. Niin on kuitenkin vähä vähältä tapahtumassa, ITF:n off-shore työryhmän puheenjohtaja Norrie McVicar toteaa. Norjalaisten aloitteesta hän on kutsunut työryhmän käsittelemään asiaa. ITF on valmis osallistumaan kiistan ratkomiseen välittäjänä. Norjalaisten merimiesten asemaan työmarkkinoilla vaikuttaa merkittävästi myös nettopalkkajärjestelmä. Työryhmä luovutti maaliskuun lopulla sitä koskevan raportin teollisuus- ja kauppaministeri Trond Giskelle. Raportissa ehdotetaan, että valtio käyttäisi vuosittain merimiesten työllisyyden hyväksi 1,75 miljardia Norjan kruunua (220 miljoonaa euroa). Edun piirissä olisi 11 500 työntekijää ja noin 430 Norjassa rekisteröityä alusta. Raportissa todetaan, että nettopalkkajärjestelmän tarkoituksena on vahvistaa norjalaista merenkulkua ja varmistaa alan ammattilaisten osaaminen ja saanti. Lisäksi se parantaa varustamoiden kilpailukykyä. australian kauppalaivasto on puolittunut tämä artikkeli käsittelee VuorotteluVapaan pääpiirteitä. tutustu VuorotteluVapaalakiin tarkemmin ja Huomioi mahdolliset poikkeukset ja tarkennukset, mikäli Harkitset sen Hakemista! Australiassa merenkulun ammattilaisten ammattiliitto MUA kampanjoi maansa kauppalaivaston nostamiseksi uuteen nousuun. Kauppalaivasto on puolittunut kymmenessä vuodessa. Merimiesten työpaikkoja menetetään ja muiden maiden rekistereissä olevat alukset valtaavat rannikkoliikenteen markkinoita, MUA arvostelee. Liitto muistuttaa, että moni rannikkoliikenteen markkinoilla operoiva ulkomainen alus toimii häpeälipun alla eli kuuluu alan kansainvälisistä normeista piittaamattomiin mukavuuslippulaivoihin. Kampanjoijat pyrkivät vaikuttamaan vallassa olevan työväenpuolueen kansanedustajiin paikallisella tasolla. Kukin ammattiosasto lähestyy oman alueensa kansanedustajaa. Näin kasvatetaan painetta liikenneministeriä ja muita ministereitä kohtaan, kun he lähiaikoina käsittelevät laaja-alaista merenkulun kehittämisen suunnitelmaa. nettiadressi merirosvojen panttivankien Vapauttamiseksi Vireillä on hanke, jonka tavoitteena on koota puoli miljoonaa allekirjoitusta nettiadressiin merirosvouden aiheuttamien ongelmien ratkomiseksi. Adressissa vaaditaan hallituksia ja YK:ta tehostamaan toimintaansa merirosvojen kaappaamien alusten ja niiden miehistöjen vapauttamiseksi. Lisäksi adressissa perätään kansainväliseltä yhteisöltä lisätoimia Somalian taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen parantamiseksi. Adressista päätti maaliskuussa Kuljetustyöläisten kansainvälisen liiton ITF:n reilujen käytäntöjen komitea. Puolen miljoonan nimen tavoitteeseen on tarkoitus yltää Maailman merenkulun päivään 23. syyskuuta mennessä. Merimiehet riskeeraavat henkensä kuljettaessaan tavaroita halki alueiden, jotka muuttuvat yhä vaarallisemmiksi. Tilanne ei muutu paremmaksi ilman mittavia ponnistuksia Somalian ja sen väestön hyväksi ja ilman lujia toimia merirosvoja vastaan, ITF:n merenkulun koordinaattori perustelee järjestönsä aloitetta. 9
Tänä keväänä Naantalissa järjestettyjen täykkäreiden tuhdein mutta samalla toisaalta mielenkiintoisin osio oli paikalla olleiden luottamusmiesten mukaan käynnissä olevan merimieslain uudistus, josta Merimies-Unionin puheenjohtaja simo Zitting esitteli kuulijoille päälinjat. unionin luottamusmiehet: tuhtia mutta todella tarpeellista tietoa l ain valmistelutyö on vielä kesken, mutta kun se aikanaan valmistuu, siitä tullaan pitämään luottamusmiehille oma erillinen koulutuksensa. Saattaakin olla, että jopa kokonainen täydennyskurssi on valjastettava lain läpikäyntiin, sillä valtavaa kokonaisuutta ei ole mahdollista opiskella yhdessä tai kahdessa tunnissa. mepa paljon muutakin kuin kirjoja ja Videoita! Merimiespalvelutoimiston (MEPA) toimitusjohtaja Martti Karlsson esitteli täykkäreillä Unionin luottamusmiehille toimiston palveluita, jolloin moni vanhempikin konkari joutui toteamaan saavansa uutta tietoa MEPAn palveluista. Ei ole myöskään mitenkään tavatonta, että MEPAn, Merimies-Unionin ja Merimieseläkekassan (MEK) lyhenteet ja asiat menevät helposti sekaisin, kun merimiehet usein asioivat näiden eri toimijoiden kanssa. MEPA onkin merimiehille pääsääntöisesti tuttu laivoille toimittamastaan lehti-, kirja- ja elokuvatarjonnasta, mutta se edustaa vain jäävuoren huippua MEPAn tarjoamista palveluista. Merimiespalvelutoimisto järjestää merimiehille myös esimerkiksi erilaisia harrastekursseja ja koulutuksia (muun muassa kielet, kädentaidot ja tietotekniikka) sekä tarjoaa mahdollisuuksia liikuntaan. Mepalla on myös omia majoja, joita merimiehet voivat vuokrata käyttöönsä. Tutustu MEPAan palveluihin paremmin osoitteessa: www.mepa.fi. katso lisää kuvia luottamusmiesten täydennyskurssilta: WWW.smu.Fi> koulutus > luottamusmiesten täydennyskurssi 13. 14.4.2010 LuottamuSHenkiLönä työpaikan kriisissä SAK on julkaissut uuden, itseopiskeluun ja tukimateriaaliksi tarkoitetun neiston Luottamushenkilönä työpai- verkkoaiolevalle työpaikalle. Aineisto keskittyy niikan kriisissä. Aineiston avulla pyritään tukemaan kriisin keskelle joutuvia luottamushenkilöitä löytämään parhaat mahdolliset selviytymiskeinot kriisissä hin työpaikkakriiseihin, joihin liittyy tuotannollisista tai taloudellisista syistä johtuvia työpaikkamenetyksiä tai lomautuksia. Luottamushenkilönä työpaikan kriisissä -aineisto löytyy verkosta osoitteesta www. tyopaikankriisi.fi ja se on osa SAK:n ja yhteistyökumppaneiden ylläpitämää Työelämän verkko-opistoa, joka sijaitsee osoitteessa www.tyoelamanverkko-opisto.fi. 10
VOIMA tieto Uusia kasvoja Luottamusmiesten täydennyskurssi järjestettiin tällä kertaa Naantalissa. Kaksipäiväiseen koulutukseen osallistui yli 50 luottamusmiestä eri varustamoista. Tällä kertaa järjestetyillä täykkäreillä oli paikan päällä myös monia ensimmäistä kertaa koulutukseen osallistuneita. YHTENÄISYYS tahto 11
WWW.MERIMIESKUVIA.NET Uusi ja upea merimiesvalokuvasivusto on avattu! Kattavalla sivustolla tapaat vanhoja merimiehiä, laivoja ja satamia ja voit lähettää myös omia vanhoja valokuviasi arkistoon. -Huru-Ukko Reguluksen porukkaa Berny Timo Haipus ms Aleksi, Cap Vincent, Portugal Julkaise merikuviasi Merimies-Unionin Flickr-ryhmässä Flickr-valokuvasivustolla voit julkaista omia meri- ja laiva-aiheisia valokuviasi. Sivustolta löytyy tällä hetkellä valokuvia muun muassa eri varustamoiden laivoista. Merimies-Unionin Flickr-sivuston löydät osoitteesta: www.flickr.com. Kun saavut sivuston etusivulle, paina alkuunsa vain search -nappia. Eteesi aukeaa sivu, josta on haettavissa valokuvia (photos), ryhmiä (groups) tai ihmisiä (people). Valitse välilehti groups ja kirjoita hakukenttään: merimies-unioni ja paina tämän jälkeen search,-nappia, minkä jälkeen päädyt Merimies-Unionin Flickrryhmän sivuille. Mikäli et onnistu löytämään ko. ryhmää, Merimies-Unionin kotisivuilla: www.smu.fi on löydettävissä myös suora linkki Unionin Flickr-sivustolle. linjakaste Riitta Kukkonen Merimies-Unioni on nyt FACEBOOKISSA Merimies-Unioni on nyt Facebookissa. Voit hakea ryhmän Facebookin hakutoiminnolla: Suomen Merimies-Unioni. Merimies-Unionin facebook-sivuilla käsitellään merenkulun ajankohtaisia asioita. Ryhmä on ns. suljettu ryhmä, mutta voit liittyä siihen painamalla liity/join painiketta (ylläpitäjät hyväksyvät liittymisesi ryhmään), jonka jälkeen pääset osallistumaan keskusteluun. Merimies-Unionin Facebook-ryhmään liittyäksesi sinulla tulee olla Facebookissa oma henkilökohtainen profi ili luotuna. Fecebook löytyy Internetistä osoitteella: www.facebook.com Merimies-Unioni löytyy myös TWITTERISTÄ Sivu löytyy Internetistä osoitteella: www.twitter.com. Eteesi avautuu Twitterin etusivu. Logon vieressä on harmaa hakukenttä. Kirjoita siihen merimiesunioni. Paina tämän jälkeen search -nappia. Tämän jälkeen näkyviin pitäisi ilmestyä Merimies- Unionin uutiset. Twitter on pikatiedotuskanava lyhyille uutisille, kuten liiton ajankohtaisille asioille ja työryhmille, joista emme välttämättä uutisoi toisaalla. Näin ollen twitterissä kannattaa olla ilman muuta kuulolla. Voit luoda Twitteriin myös itsellesi oman tilin, jolloin uutisten seuranta helpottuu ja pystyt osallistumaan keskusteluun! lue lisää sivustosta: WWW.smu.Fi > Viestintä > merenkulkusivustot WeBissä 12
ITF:n merijaosto: Merirosvouksesta on tehtävä loppu Kansainvälisen kuljetustyöntekijöiden liitto ITF:n merijaosto kokoontui Berliinissä 17. maaliskuuta. Kokouksessa lanseerattiin kampanja Time to beat piracy, jolla painostetaan eri maiden hallituksia tarjoamaan resursseja merirosvouksen lopettamiseksi. Kampanjan aikana kerätään maailmanlaajuista nimilistaa, joka on tarkoitus luovuttaa maiden hallituksille Maailman merenkulun päivänä ensi syksynä 23. syyskuuta. Merimies-Unionista ITF:n merijaoston kokouksessa paikan päällä olivat puheenjohtaja Simo Zitting, liittosihteeri Kenneth Bondas ja ITF-koordinaattori Simo Nurmi. Berliinissä kokoontui Fair Practices committee, jossa käsiteltiin muun muassa työntekijöiden työolosuhteisiin, palkkaukseen, työehtoihin ja mukavuuslippukampanjaan liittyviä kysymyksiä. Uudistu SAL:n kuntoremontissa SIUNTION HYVINVOINTIKESKUS Peruskuntoremontti 16. 21.8.2010, täysihoito oma osuus hinnasta 175 (kokonaishinta 525 ) Hakuaika päättyy 14.6.2010 Superfast-alusten palkoista neuvottelutulos: alukset palasivat liikenteeseen huhtikuun lopussa Suomen Merimies-Unioni ja Tallink Grupp ovat sopineet Superfast-aluksilla noudatettavista palkoista. M/s Superfast VII ja M/s Superfast VIII -alukset palasivat Suomi-Saksa-liikenteeseen huhtikuun lopulla. Alukset ovat Viron lipun alla ja niillä työskentelevä miehistö on pääosin virolaista. Nyt sovitut palkat vastaavat tasoltaan Suomen lipun alla olevien ja samalla reitillä liikennöivien alusten työvoimakustannuksia. Tarja Rännäli valittiin kolmannelle kaudelle Finnlinesin pääluottamusmieheksi SANTASPORT, LAPIN URHEILUOPISTO Energiaa ulkoliikunnasta 5. 10.9.2010, täysihoito oma osuus hinnasta 105 (kokonaishinta 455 ) Hakuaika päättyy 14.6.2010 Perhelomat KYLPYLÄHOTELLI SANI KALAJOKI 2. 7.8.2010, täysihoito oma osuus hinnasta aikuinen 79 (409 ) ja lapset 6 16v. 29 (194 ) Hakuaika päättyy 14.6.2010 Finnlines Oyj:n alusten pääluottamusmiehenä jatkaa Tarja Rännäli. Rännälin vastaehdokas käydyissä pääluottamusmiesvaaleissa oli Tapani Alatalo. Pääluottamusmiesvaalit käytiin 16.2. 25.3.2010 postivaalina. Rännälin kolmas kausi pääluottamusmiehenä alkaa 16.5.2010 ja päättyy 15.5.2012. Tulosta HAKUKAAVAKE SAL:n sivuilta www.salry.net tai tilaa SMU:sta Merikalliolta puh. (09) 6152 0259 tai arja.merikallio@smu.fi. Saimaan kanavan vuokrasopimus on valmis allekirjoitettavaksi Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välillä tehty Saimaan kanavan vuokrasopimus on tarkoitus allekirjoittaa toukokuun lopulla Lappeenrannassa. Sopimuksella turvataan Saimaan kanavan liikennöinti seuraavaksi 50:ksi vuodeksi. Uusi sopimus on laadittu niin, että siihen on sisällytetty aikaisemmin erillissopimuksin säädetyt, kuten luotsausta, jäänmurtoa ja matkailua koskevat asiat. Vuokraan kuuluu kiinteä perusosa, joka ensimmäisen 10 vuotta on 1,22 miljoonaa euroa vuodessa sekä aluksen bruttovetoisuuden perusteella laskettava muuttuva vuokra. Uuden sopimuksen myötä liikennöintioikeus laajenee niin, että myös kolmansien maiden matkustaja-alukset voivat liikennöidä kanavalla. Myös matkailuelinkeinon ja huviveneilyn mahdollisuuksia kanavalla on uudessa sopimuksessa pyritty huomioimaan aikaisempaa paremmin. UNIONIN KOTISIVUILTA LÖYDÄT LISÄÄ LOMIA SEKÄ LOMAKUVAUKSIA: WWW.SMU.FI >JÄSENYYS > JÄSENEDUT > LOMAT LOMAHAKEMUSTEN PALAUTUSOSOITE: Arja Merikallio Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 HELSINKI
Aimo Myräkkä Suomi on saari On sitä ollut aiemminkin puhetta, että merenkulku Suomenmaassa on erittäin merkittävää. Ei siitä mihinkään pääse. Ja kun merenkulku on tärkeää, ovat merimiehet niin ikää tärkeitä. Nyt se on nähty. Kun luonto kerran yskäisee, niin jopa se vaikuttaa ympäri maapallon. Tulivuori purkautuu Islannissa ja lähes koko maailma seisoo paitsi merenkulku. Niin jäivät lentokoneet maan kamaralle ja miljoonat jumiin joka puolelle. Ei tulla pois, ennen kuin tuhka lakkaa leijaamasta. Ei ainakaan ilmojen halki. Hii-o-hoi!, tuumii Aimo. Vaan pysähtyikö laivaliikenne Islantiin? Ei. Siellä vaan täkkärit joutuvat ehkä enempi spoolaamaan kantta, josko sekin on kokemuksesta parempi tehdä harjoin ja luudin. Saattaa pölyä laskeutua muutaman sentin verran, mutta merta silti kynnetään. Edelleen päästään laivalla vaikka mille mantereelle, mutta kun ei enää laivalle pääse paitsi junalla. Tulee pitkiä risteilyjä monelle varustamolle. Ei saa alta entisiä matkustajia pois, vaikka toisaalta ei tule uusiakaan Viikon risteilyt taitavat venyä vähintään kymmenpäiväisiksi. Ei kun jotain viihdykettä matkustajille keksimään. Tulivuori purkautuu Islannissa ja lähes koko maailma seisoo paitsi merenkulku. Saattaapa olla, että tulivuorenpurkaus tuo myös onnea! Onhan se tiedetty, että vulkaanisissa maissa vaaroista huolimatta eri- laiset kasvit ja puut menestyvät. Ei pelkkää vaaraa, vaan myös hyötyä. Ei ole aikoihin luettu, että Ruotsin laivat olisivat täynnä. Vaan nyt ovat! Lipuista jopa tapellaan ja viimeinenkin vuodesija on nyt käytössä. Tämä on ylen harvinaista. Eipä ole kauaa siitä, kun Aimo kirjoitti Sillinkin mahdottomista veloista ja kovista ajoista. Hii-o-hoi! Nytpä saattaa olla uuden nousun paikka ja riemun raikkahin aika. Kaikki kalikat täynnä ja väkeä aivan jonoksi asti. Purkautukoon vaan, saattavat nyt Virossa pohtia. Ja jos käy niin, kuten on arveltu, ettei ihan vähään aikaan tuhkan tulo lopu, saattaa tiliotteeseen tulla melkoinen +merkkinen piikki tälle vuodelle. Ei tarvitse enää lähetellä kotiin kirjeitä, että tule paattiin puoli-ilmaiseksi, äläkä maksa muutenkaan paljoa. Nyt pannaan erikoistarjoukset jäihin ja rahat pois matkalaisilta. Alkaa myös ahvenanmaalaisille komea nousukausi. Punakylkiset kunniaan ja purkit täyteen! Ja koska laivat kulkevat, ei tule pula myöskään banaaneista tai muista tuotteista. Puodit pysyvät kuosissa. Kauppalaivasto on edelleen iskussaan. Elintarvikehuolto pelaa, mutta lentorahti on maassa. Mutta onhan se jo kauan tiedetty, että Suomi on eräässä mielessä saari. Laivoja maa tarvitsee, ei niinkään lentokoneita. Pitkä rannikko ja harvaan asuttu. Odotellaan nyt tovi tai sitten pitkä aika. Sen määrää nyt tulivuori. Onhan se ikävää, kun ei lomalle pääse kaukomaihin, mutta ei meillä hätää ole niin kauan kun on laivoja sekä merimiehiä. Eläköön kauppa ja merenkulku!, sanoo Aimo Myräkkä. Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n päätös sallia Itämerellä vain 0,1 prosenttisen polttoaineen käyttö vuodesta 2015 alkaen on Viking Linen toimitusjohtaja Mikael Backmanin mukaan kotimaisen merenkulun ja merimiehen ykkösuhka. TEKSTI: Saana Lamminsivu Vuosi 2015 tulee vastaan liian pian ja pistää koko Suomen ulkomaaniikenteen vaikeaan tilanteeseen, Backman toteaa. Varustamot etsivät tällä hetkellä kuumeisesti keinoja laivojen rikkipäästöjen vähentämiseksi. Esimerikiksi rikkipesureista on puhuttu paljon. Kyseiset laitteet ovat teollisuuskäyttöön suunniteltuja ja laivoihin liian suuria. Aluksiin pitäisi rakentaa erikoistankkeja ja maissa jätteen vastaanotto on ratkaisematta. NYKYISILLÄ POLTTOAINEHINNOILLA EDESSÄ KARVAAT VUODET Jos tekniikkaa ei saada kuntoon vuoteen 2015 mennessä, varustamoiden on siirryttävä käyttämään kallimpaa polttoainetta. Suomen Varustamot ry:n laskelmien mukaan lisäkustannus Suomen lipun alla kulkeville aluksille olisi 300 miljoonaa euroa vuodessa vuoden 2008 hintojen perusteella laskettuna. Jos nykyistä tavoiteaikataulua vuodesta 2015 ei voida myöhentää, meillä kaikilla on edessä vaikeita vuosia, Backman vahvistaa. EU-KOMISSIO IMO:N LINJOILLA? EU-komissio laatii parhaillaan esitystä rikkidirektiivin muuttamiseksi IMO:n päätöksen mukaiseksi. Mikäli esitys menee läpi, varustamot pelkäävät kotimaan kuljetusten siirtyvän Venäjän satamiin. Toisin kuin muut Itämeren valtiot, Venäjä pystyy 14
VIKING LINEN TOIMITUSJOHTAJA MIKAEL BACKMAN: Rikkipäätös on ykkösuhka Liikenne- viestintäministeriöltä saapui heti haastattelun jälkeen, huhtikuun viimeisenä päivänä, tiedote, jossa Suomen todetaan kiirehtivän selvityksiä laivojen matalarikkisen polttoaineen saatavuudesta: Suomi tukee Kansainvälisen merenajamaan halvalla, 4,5 prosenttisella bunkkerilla, koska se ei ole ratifioinut MARPOLsopimusta. Kilpailuvääristymän häviäjiä ovat Suomi ja muut Itämeren EU-valtiot. Suomen Varustamot toivovat valtiolta nopeita otteita vaikean tilanteen korjaamiseksi. Myös EU:ssa on otettava järki käteen. TARJOUSKILPAILU KAHDESTA UUDESTA LAIVASTA Viking Linen Viking ADCC-matkustajalaivan tilaus Espanjan telakalta jouduttiin perumaan viivästymisen vuoksi. Sen sijaan viime syksynä varustamo lähetti tarjouspyyntöjä eri telakoille kahden uuden laivan rakentamisesta. Viking Line suunnittelee käyttävänsä uusissa laivoissa polttoaineena nesteytettyä maakaasua, eli LNG:tä, mutta sitä ei ole toistaiseksi saatavilla Suomen satamissa. Lehdissä kirjoitellaan paljon, että uudet laivat on jo tilattu, mutta se ei pidä paikkaansa. Selvitämme nyt eri vaihtoehtoja, ja hintoja, sekä tutkimme ennen kaikkea, miten satamatekniikka saataisiin toimimaan, Backman painottaa. Varustamo on lähestynyt kirjeitse Maarianhaminen ja Turun satamia, jotta ne varustaisivat satamatekniikkaansa vastaanottamaan kaksi uudenlaista laivaa. Mikäli satamaproblematiikkaa ei kyetä ratkaisemaan, aluksetkin voivat jäädä tilaamatta, toimitusjohtaja toteaa. Uusien laivojen olisi tarkoitus korvata Turku Tukholma linjalla ajavat M/s Amorella ja M/s Isabella. Yhden laivan rakentaminen kestää noin 2 3,5 vuotta, eli ensimmäinen laiva voisi olla liikenteessä aikaisintaan vuonna 2013. PIETARINLINJA SELVITYKSEN ALLA Viking Line on tällä hetkellä mukana myös eräässä kymenlaaksolaisessa EU-projektissa, jossa selvitetään yhteistyötä ja liikkumismahdollisuuksia Kronstadin ja muutaman muun Venäjän kaupungin välillä, Backman kertoo. Meidän on tarkoitus nyt ainakin kerran tutkia, mitkä olisivat Venäjän risteilyiden toteuttamismahdollisuudet viisumivapauden myötä. Venäjälle ei olla menossa kuitenkaan jäniksen selässä, vaan selvitystyö etenee EU-projektivauhtia. Backmanin mielestä Pietari on lähinnä kesäristeilykohde. Ja joulusesonki sekä alkuvuoden juhlapäivät Venäjällä voisivat kiinnostaa ihmisiä. Matkan varrella on kuitenkin vielä monta mutkaa myös matkustajan näkökulmasta. Vaikka viisumivapaus poistettiin, matkustajien on liikuttava Pietarissa esimerkiksi ryhmissä, eli sinne ei ole mitenkään helppoa mennä. Vast ikään Pietarista Helsinkiin risteilyt aloittaneelle venäläisyhtiölle Viking Linen toimitusjohtaja toivoo hyvää menestystä. On mielenkiintoista nähdä, miten paikallinen yritys onnistuu hankkeessa. Toivottavasti he onnistuisivat, niin saataisiin hieman lisäliikennettä jokaiseen suuntaan Itämerellä. VIKING LINEN TOIMITUSJOHTAJA ARVOSTAA SUOMALAISTA LUOTTAMUSMIESJÄRJESTELMÄÄ Suomen suurin matkustajalaivavarustamo, Viking Line, sai tämän vuoden helmikuussa uuden toimitusjohtajan, Mikael Backmanin (44). Backman on työskennellyt koko ikänsä varustamoalalla, viimeksi Royal Caribbean Cruisesilla ja sitä ennen esimerkiksi Silja Linella. POSITIIVINEN YLLÄTYS Backmanin mielestä ihmisten työtehtävissä ja eri ammattiryhmissä ei ole kovin suuria eroja kotimaisten ja ulkomaisten varustamoiden välillä. Sen sijaan suomalainen luottamusmiesjärjestelmä on Viking Linen tuoreelle toimitusjohtajalle melko uusi tuttavuus. Jenkkilässä ei ole olemassa vastaavaa järjestelmää. Olen kyllä positiivisesti yllättynyt kotimaassa käymistäni keskusteluista ja kanssakäymisistä luottamusmiesten kanssa, Backman kuvailee ensi kokemuksiaan yhteistyöstä luottamusmiesten kanssa. Toimitusjohtaja tunnustaa ja arvostaa näin ollen kotimaista luottamusmiesjärjestelmää. On hyvä, että on olemassa ihmisiä, eli luottamusmiehiä, jotka ymmärtävät asioiden molemmat puolet. Nyt kun olen tutustunut kotimaiseen luottamusmiesjärjestelmään ja yhteistyö on selvää, niin luottamusmiesten ja Merimies-Unionin kanssa käymämme keskustelut ovat olleet erittäin hyviä, Backman kiittelee hyvin alkanutta yhteistyötä ja kokee näin ollen nykyisen luottamusmiesverkoston toimivuuden jatkossakin tärkeäksi. SUOMI KIIREHTII SELVITYKSIÄ LAIVOJEN MATALARIKKISEN POLTTOAINEEN SAATAVUUDESTA kulkujärjestön (IMO) tavoitteita siirtyä laivojen matalarikkiseen polttoaineeseen vuonna 2015. Suomi haluaa kuitenkin, että EUkomissio selvittää matalarikkisen polttoaineen saatavuuden hyvissä ajoin ennen uusien rikkipitoisuusvaatimusten voimaantuloa. Suomen linjauksesta päätti 30. huhtikuuta kokoontunut EU-ministerivaliokunta. Ahvenanmaa haluaa lisäksi korostaa, että tulevat päätökset eivät saa vaikuttaa kielteisesti merikuljetuksista riippuvaisten saarialueiden tarpeisiin. TIEDOTE ON LUETTAVISSA KOKONAISUUDESSAAN OSOITTEESSA: WWW.SMU.FI > VIESTINTÄ > UUTISET 15
ALLEKIRJOITA UNIONIN JÄSENEKSILIITTYMISHAKEMUS HETI TYÖSUHTEEN ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ! JOS JÄISIT TYÖTTÖMÄKSI, JÄSENHAKEMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÄIVÄLLÄ JA SEN UNIONIIN SAAPUMISPÄIVÄLLÄ ON MERKITYSTÄ SIIHEN, MISTÄ ALKAEN ALAT KERRYTTÄÄ JÄSENYYS- JA TYÖSSÄOLOEHTOA. Suomen Merimies-Unioni on ammattiliitto, joka auttaa sinua työelämän kiemuroissa. Liittymällä Merimies-Unionin jäseneksi, saat Unionista apua ja neuvontaa jo heti työsuhteesi alkumetreistä lähtien. Tyypillisiä kesätyöpaikkoja ovat esimerkiksi vesibussit. Nämä alukset ovat merityötä säätelevän lainsäädännön ja alan työehtosopimuksen piirissä. Myös pienellä sisämaajärvellä kesätyötä tekevä vesibussin kansimies on merimies. PALJONKO PALKKAA? Tiedätkö, paljonko sinun kuuluu saada palkkaa? Peruspalkan lisäksi merityössä saattaa kertyä erityisiä lisiä, minkä tähden palkkakuitista on tärkeää tarkistaa, että sinulle on maksettu kaikki mitä kuuluukin. Merimies-Unioni neuvottelee työehtosopimuksesi (tes) työnantajan kanssa, jossa määritellään muun muassa palkkasi vähimmäistaso, työajat, vuosiloma ja muita työsuhteesi ehtoja. Vesillä tehtävä työ on usein vuorotyötä, joten esimerkiksi työ- ja lepoaikojen noudattaminen on tärkeää. OPISKELIJAN EDUT Kesätöiden jälkeen koulun penkille palattuasi olet jäsenmaksuista vapautettu, jos sinulla ei ole ansiotuloja. Muista ilmoittaa asiasta Unionin jäsenrekisteriin. Opiskelijana olet oikeutettu kaikkiin jäsenetuihin. Saat esimerkiksi alennusta vakuutuksista, voit vuokrata Merimies-Unionin mökkejä käyttöösi ja saat ilmaiseksi Merimies-lehden kotiisi. Unionin jäseneduista löydät tarkempaa tietoa: www.smu.fi > jäsenyys > jäsenedut APUA TYÖTTÖMYYDEN KOHDATESSA Miksi Merimies-Unionin jäseneksi kannattaa liittyä, vaikka olisit vain piipahtamassa merillä kesätöissä ja opiskelet toiselle kuin merenkulkualalle? Allekirjoittamalla Merimies-Unionin liittymislomakkeen liityt samalla myös Merimies- Unionin työttömyyskassan jäseneksi ja aloitat ansiopäivärahan vaadittavan jäsenyys- ja työssäoloehdon kerryttämisen jo kesätyöaikanasi. Jos esimerkiksi opiskelet ja jäisit työttömäksi opiskelujesi päättymisen jälkeen, Merimies-Unionin työttömyyskassan jäsenenä olet oikeutettu saamaan ansiopäivärahaa, jos jäsenyysehtosi ja työssäoloehtosi täyttyvät. Työttömyyskassan maksama ansiopäiväraha on suuruudeltaan huomattavasti korkeampi kuin niin sanottu normaali peruspäiväraha. Vaikeina taloudellisina aikoina työttömyyteen varautuminen onkin aina järkevää. KUINKA LIITTYÄ? Jäseneksi voit liittyä: 1) Unionin kotisivuilla: www.smu.fi liittymishakemuksen täyttämällä. 2) Jäseneksiliittymislomakkeita voi tilata Unionin jäsenrekisteristä: tiina.kytola@smu.fi tai soittamalla Unionin vaihteeseen: (09) 615 2020. 3) Tämän lisäksi lomakkeita voi kysyä suoraan työnantajalta tai Unionin luottamusmiehiltä laivoilta.
Ledare: På Sjömans-Unionens traditionella kompletteringskurs för förtroendemän i Nådendal fanns det i år en hel del nya förtroendemän. Det är bra att de är intresserade av gemensamma frågor! Både här och där I det här numret kastar Viking Lines nya VD Mikael Backman ljus över bolagets planer för den närmsta framtiden. Backman började sitt arbete som VD på Finlands största passagerarfartygsrederi i februari i år. Backman har arbetat på olika rederier i hela sitt yrkesverksamma liv. Innan han kom tillbaka till Finland arbetade han på Royal Caribbean Cruises. Enligt VD:n fi nns det inga större skillnader mellan arbetsuppgifterna och yrkena på fartyg i olika länder och rederier. Det fi nska förtroendemannasystemet är däremot helt nytt för honom. Något liknande fi nns inte i t.ex. USA. I sin intervju med tidningen Sjömannen berättar Backman att han var positivt överraskad av den fi nska förtroendemannakulturen: Det är bra att det fi nns människor, d.v.s. förtroendemän, som ser båda sidorna av saken. Enligt Backman har samarbetet med förtroendemännen och Unionen fått en oerhört bra start och han hoppas att det fortsätter lika bra. Vårt nordiska förtroendemannasystem är världsunikt och fungerar bra. Alltför ofta glömmer vi däremot att förtroendemannakulturen inte har uppstått av sig självt, utan att det ligger årtionden av arbete bakom. Utan ett fungerande förtroendemannanätverk skulle mycket på arbetsplatserna varken övervakas eller skötas. Kontakten mellan personalen, arbetsgivarna och förbundet skulle inte nödvändigtvis ha fungerat, eller så hade det kanske funnits stora störningar eller brister. Det är bra att förtroendemannasystemet uppskattas av inte bara personalen, utan även av arbetsgivarsidan. Utan förtroendemännen skulle vi hamna i knipa både här och där. INNEHÅLL: 18 På vägen till Houston 21 Reformer utbildningen inom sjöfarten 22 Förtroendemännens kompletteringskursen i Nådendal 24 Sommarjobbare Sjömans-Unionen hjälper! 26 Stopp för sjöröveriet 27 Publicera din havsbild 28 Viking Lines VD: Svavelbeslutet utgör den främsta hotet
Houston, hör ni oss? F ör Neste Shippings tankfartyg är bland annat Östersjön, Atlanten, Medelhavet och till och med arktiska vatten bekanta. M/t Stena Poseidon som togs i trafik år 2007 och dess systerfartyg M/t Stena Poseidon trafikerar regelbundet till USA. Resan över Atlanten tar ett par veckor. Destinationshamnar på andra sidan pölen är med mera Houston, Beaumont, Port Arhur, Philadelphia, New York och andra städer på östkusten. Jänkarna höll på att tappa hakan när de såg fem kvinnor på däck, skrattar kvinnorna ombord på Palva i dagrummet. För finländare är det inget konstigt med kvinnliga besättningsmän, men på annat håll i världen kan kvinnliga sjömän vara en mer exotisk syn. Under ett skift på Palva var kockstuerten, kocken, andre styrman/ matrosen, matrosen och motormannen alla kvinnor. Inte funderar vi ombord på fartyget desto mera på den här kvinnofrågan. Vi arbetar och all tid går åt till det, funderar andre styrman Tiina Ruhanen, som kommer mot mig i korridoren, och motorman Saila Piippo, som har bråttom ner till maskinrummet. Tiden att mecka med maskineriet är begränsad, eftersom en stor del av arbetet endast kan utföras när fartyget står i hamnen. Palva har precis anlänt till Sjöldvik hamn i Borgå från England. Fartyget står i Sköldvik hamn i ungefär fyra dagar, under vilka den gamla lasten lossas och ny last tas ombord. Efter detta beger sig fartyget av mot Amsterdam och därifrån vidare till den amerikanska östkusten. 18
NESTE SHIPPINGS M/T PALVA SEGLAR BLAND ANNAT TILL USA Rotterdam, Amsterdam, Philadelphia, Houston: Neste Shipping Oy:s tankfartyg producerar oljeprodukter till Europa och exempelvis till den amerikanska östkusten. Ett av dessa tankfartyg är M/t Palva, som togs i trafik år 2007. Fartyget har fungerande utrymmen, men saknar dock fortfarande i väsentlig detalj: den där förbaskade bastun! TEXT: Saana Lamminsivu BILDER: Saana Lamminsivu, Turo Ihalainen DET HÄR ÄR EN FABRIK Neste Shipping Oy:s huvudförtroendeman Olli Kauranen och Sjömans-Unionens ombudsman/itf-inspektör Ilpo Minkkinen har kommit till Borgå för att göra att besök ombord på Palva. Männen går runt på fartygets olika avdelningar med personalen och kontrollerar att utrymmena är som de ska. Kockstuert Jenni Lempiäinen leder sällskapet från kabyssen till andra våningen på fartyget, där proviantförråden finns. Det måste fi nnas ordentligt med proviant i förrådet när man reser över Atlanten. Det här är en sån här fabrik, säger Lempiäinen och drar upp dörren till förrådet. Jag står framför stora berg av fl askor med mineralvatten. Här blir man inte törstig eller får kramp. När man arbetar till sjöss ombord på en båt måste man beakta många saker, som man inte funderar över på land. Från mineralvatten får besättningen nödvändiga mineraler under fl era veckor långa arbetsturer. Tidigare upprätthölls saltbalansen med tabletter när det var varmt. Numera rekommenderas inte salttabletter, eftersom de kan skada njurarna, redogör Kauranen, som arbetat som kockstuert till sjöss, om förändringarna i fartygsbespisningen. FJOLÅRET DET BÄSTA I BOLAGETS ARBETSSÄKERHETSHISTORIA Minkkinen intervjuar matroser på Palvas däck. Utrustningen verkar fungera som den ska. Repen byts exempelvis alltid ut till helt nya och skarvas aldrig. På stora tankfartyg måste repen garanterat hålla. Man kan inte riskera en explosiv last eller människoliv genom att pruta på säkerheten. Inom Neste Oil lägger man ner mycket tid och energi på arbetssäkerheten. Förra året uppnådde bolaget sitt hittills bästa resultat i fråga om arbetssäkerhet. Ombudsman Minkkinen och huvudförtroendeman Kauranen är även nöjda med Parvas skick och arbetssäkerhetsaspekter och hittar inga större saker att anmärka på. Allt verkar vara i relativt gott skick, funderar männen och besättningen tillsammans. 19
n oss? ni hör H I förordningen om besättningens bostadsutrymmen ombord på fartyg stadgas att det bör fi nnas två bastur i varje fartyg av Palvas storlek (över 1600 ton). Kocken Niina Karhu Andre styrman Tiina Ruhanen och motorman Saila Piippo. Kockstuert Jenni Lempiäinen och huvudförtroendeman Olli Kauranen undersöker tillsammans Palvas köksutrymmen. HÅLL KOLL PÅ DECIBELEN I DIN ARBETSMILJÖ Många faror lurar i köksmiljön om det förekommer brister i arbetsutrymmen eller i arbetsredskap. Huvudförtroendeman Olli Kauranen granskar Palvas kabyss. Spislocket bråkade en tid, men nu fungerar det lyckligtvis som det ska igen, redogör kockstuert Jenni Lempiäinen och Niina Karhu. Brännskador och risk för halkskador är de största farorna i kabyssen, bekräftar huvudförtroendeman Kauranen. Övergripande uppmärksamhet bör fästas vid en fungerande arbetsergonomi och arbetsmiljö. Ofta tänker man inte på att exempelvis bullernivån i arbetsmiljön är en faktor som har stor inverkan på hur personalen trivs i arbetet och på hur arbetet förflyter. Spisfläkten i Palvas kabyss för ett himla oljud när sugen kommer igång. Och för tillfället saknas frys i kabyssen. Frysen finns för tillfället i förrådet på nedre våningen, varifrån personalen varje gång måste bära kylvaror uppför trapporna. 20
PALVA SAKNAR DEN DÄR FÖRBASKADE BASTUN Efter en lång arbetsdag skulle det sitta bra med bastu, vilket dock saknas ombord på Palva för tillfället. Vi måste absolut och så snabbt som möjligt få hit en bastu, anser alla besättningsmän. Fartygets bastuutrymme är för tillfället i byggskedet. Foliepapper i silver på väggarna i ett tomt rum gör ingen varm om hjärtat eller värmer upp en kall kropp som kylts ner av vind och snö. REMMEN KRING HALSEN DRAS ÅT HELA TIDEN Även om saker och ting verkar vara helt i sin ordning ombord på tankfartyget Palva, kan man inte säga det samma om rederiet Neste Shippings verksamhet i nuläget. Förtroendemännen som under våren deltog i Sjömans-Unionens kompletteringskurs för förtroendemän berättar att remmen kring halsen dras åt hela tiden ombord på fartygen. Arbetsgivaren har framfört att vi borde göra längre arbetsperioder, trots att längden på en törn redan är ungefär sex veckor i genomsnitt, berättar Jani Santala. SNABBTUR PÅ FINSKA VIKEN Nestes tankfartyg kör regelbundet till hamnar i Ryssland, exempelvis till Koivisto (Primorsk). Det är tungt att ständigt åka fram och tillbaka över Finska viken och vilotiderna är korta och oregelbundna. Linjen Primorsk-Borgå-Nådendal medför mest problem. Det tar ungefär 12 timmar att köra från kaj till kaj. På ryska sidan måste två män stå vakt på däck, vilket är belastande för besättningen, beskriver Santala. Den oregelbundna arbetsrytmen tar så att säga kål på besättningen. Tiden i hamnen har skurits ner till ett minimum, eftersom fartyget bara drar in pengar när det är i trafi k. Allting ska passas in i tidtabellen och farten är verkligen hög, säger Markku Jalonen, som arbetar ombord på Aulis. MER SÖMN, STÖRRE BESÄTTNING Under kompletteringskursen för förtroendemän pratades det om arbetsförmåga. Tillräckligt med vila och sömn utgör grunden för ett frisk liv. Det skulle säkert gå att minska sjukfrånvaron och tröttheten hos besättningen om man skulle ta itu med den periodvisa arbets- och vilorytmen samt med de allt mer tuffare tidtabellerna ombord på fartygen. Man kan inte skryta med storleken på besättningen ombord på vissa tankfartyg. Olika länder som vi besöker, exempelvis Ryssland, kräver sina egna specialarrangemang och det borde fi nnas en större personal ombord på fartygen än i nuläget. Trafi keringstidtabellerna för Neste Shippings M/t Mastera koncentrerades till linjen Primorsk-Borgå för en tid sedan. Enligt Santala förbättrades besättningens arbetsförmåga i och med ändringen. Rederiet har dock ännu mycket arbete med att förbättra besättningens välbefi nnande. I nuläget ser rederiet ut att gå bakåt beträffande viss praxis om man bara drar åt remmen hela tiden och inte lyssnar på besättningen. REFORMER i utbildningen inom sjöfart Grunderna för grundexamen inom sjöfart som fastställs av utbildningsstyrelsen fungerar som ett underlag för utbildning av reparatörer, fartygselektriker, vaktstyrman och vaktmaskinmästare inom yrkesinriktad grundutbildning på andra stadiet. Läroinstituten inom sektorn upprättar egna undervisningsplaner utifrån grunderna för examen. De reformerade grunderna för grundexamen inom sjöfart ska följas inom yrkesinriktad grundutbildning och vid yrkesprov som påbörjas efter den 1 augusti 2010. De största reformerna har gjorts inom utbildningsprogrammet för elanvändning. Utbildningen av fartygselektriker ska i ännu högre grad motsvara kraven på kunskap om arbete till havs och möjliggöra elarbete även på land. Finlands Sjömans- Union FSU rf har deltagit i reformen av grunderna för grundexamen inom sjöfart. Den kommande sommaren kommer man att godkänna omfattande revisioner i den internationella STCW-konventionen som rör sjömäns utbildning, behörighetsbrev och De största reformerna har gjorts inom utbildningsprogrammet för elanvändning. vakthållning och som innebär att ytterligare reformer i grunderna för grundexamen inom sjöfart kommer att göras under 2011. Enligt en preliminär bedömning kommer de att träda i kraft år 2012. STCW-konventionen kommer att innehålla helt nya utbildnings- och kompetenskrav för matroser (able seafarer deck), maskinmän (able seafarer engine), elektriker (electro-technical rating) och elmästare (electro-technical officer). De nya utbildningskraven ska inkluderas i grunderna för grundexamen inom sjöfart och utbildning inom sjöfart i Finland. Det innebär främst att utbildningskraven för matroser och maskinmän ska beaktas i utbildningen av reparatörer och att utbildningskraven för elektriker och elmästare ska beaktas i utbildningen av fartygselektriker. Läs mer om reformen av grunderna för grundexamen inom sjöfart på Utbildningsstyrelsen hemsida www.oph.fi. Utbildningsråd Markku Karkama, Utbildningsstyrelsen 21