Haasta lapin trendit ja skenaariot kyselyn tuloksia

Samankaltaiset tiedostot
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet

LAPIN TULEVAISUUSTYÖPAJA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Valuvatko Barentsin mahdollisuudet Lapin ohi? Mitä Suomessa pitää tehdä?"

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Liikenteen ja elinkeinoelämän tulevaisuus. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys PITKO

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Maakunnan turvallisuus Kuopio Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Globaalit trendit Ihmiset vaurastuvat ja elävät pidempään. Keskiluokka kasvaa ja eriarvoisuus lisääntyy. Taloudellinen ja poliittinen painopiste

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Lapin tulevaisuuskuva 2040 (luonnos)

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Leader!

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

ALUEELLINEN VETOVOIMA

Kaikkien osaaminen käyttöön

Moduuli 4 Johdanto vihreään talouteen PESTEL -analyysi

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Turveliiketoiminnan tulevaisuus ja 2020 jälkeen

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani

Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

HELSINGIN YLEISKAAVA

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel

Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT

LAPPI SOPIMUS. Kertausta kertaukset perään Ylläs

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus ] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

1.! " # $ # % " & ' (

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä Jussi Jyrinsalo Johtaja

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma (NPA) Paula Mikkola

Kaupunkistrategia

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Parasta kasvua vuosille

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Missiona Pohjoisen menestys. Timo Rautajoki,

Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa

MUUTOSAJURIEN RYHMÄTYÖT, ryhmä 2

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Ulkoilun tulevaisuudenkuvat ja ennusteet Osa 1

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / Hyvinvointi megatrendinä

Talous- ja teollisuuspolitiikka vaalikauden puolivälissä. Teollisuuden Palkansaajat Olli Koski

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Lappi-sopimus Lapin maakuntaohjelma Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Arktinen kansainvälinen luonnonvarapolitiikka; suositukset toimenpidealueiksi

Tampereen strategian lähtökohdat kaupunkiympäristön näkökulmasta

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

Transkriptio:

Haasta lapin trendit ja skenaariot kyselyn tuloksia Lapin tulevaisuustyöpaja 26.3.2013 Päivi Ouallen Ennakointikoordinaattori Lapin liitto

GLOBALISAATIO ETENEE JA TALOUDEN RAKENTEET MUUTTUVAT Alueet erikoistuvat Työvoiman liikkuvuus lisääntyy Palvelut ja teollisuus siirtyvät merten taakse Epävarmuus lisääntyy Tuloerot kasvavat Globaalit yritykset valtaavat alaa Kaivokset uhkaavat perinteisiä elinkeinoja Omavaraisuus katoaa Perinteinen teollisuus vähenee Ennustettavuus vaikeutuu Kansainvälisyys lisääntyy toiminnan kaikilla ulottuvuuksilla EU:n talouskriisi heikentää Euroopan vaikutusmahdollisuuksia Suomi pinnistelee selvitäkseen ilmastotavoitteista Puhtaan veden arvo kasvaa Kaupankäynti siirtyy verkkoon ja on kansainvälistä Suomessa isot keskukset kehittämisen kohteena Talous- ja rahoituskriisit ovat globaaleja Ulkomaisten asiakkaiden merkitys kasvaa

ENERGIAN JA RAAKA-AINEIDEN KYSYNTÄ KASVAA Kuluttajien käyttäytymisen muutokset vaikuttavat Kaivostoiminta lisääntyy ja kehittyy Kierrätys lisääntyy Ilmastonmuutospaineet vaikuttavat energiahankkeisiin Bioenergian osuus kasvaa Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö lisääntyy Uusia energiantuotantomuotoja otetaan käyttöön Keskustelu arktisesta kulminoituu luonnonvarojen hyödyntämiseen Kehittyvien markkinoiden tarve raaka-aineisiin ja energiaan kasvaa Ekologiset innovaatiot lisääntyvät teollisuudessa Sähkön hinta nousee Myös tuotanto kasvaa Uusiutumattomien luonnonvarojen riisto jatkuu

Millainen vaikutus trendeillä on Lapin toimintaympäristölle?

Muita trendejä (1) Heikentävä vaikutus osaamisen leikkaaminen syrjäytymiskehitys, nuorison syrjäytyminen rata- ja liikenneyhteydet arvojen ja asenteiden muutokset kylien näivettyminen tarjonta ulkomaisille yhtiöille nuoriso lähtee hintakilpailu, globaali kilpailu Ei merkittävää vaikutusta Yhteisöllisyyden merkityksen kasvu Rakennetut matkailukohteet

Muita trendejä (2) Myönteinen vaikutus arktisuus yksilöllisyyden korostuminen pohjoisen merkityksen vahvistuminen verkko-opiskelun lisääntyminen puhdas luonto ja vesi matkailijoiden vaatimustason kasvu Koillisväylän avautuminen ympärivuotiselle merenkululle slow-ajattelu ikääntyminen ja kokemusten käyttöönotto lappilainen luonnonmukaisuus extreme-kokemusten etsintä perinteet, kulttuuri, taide, luovuus

Tilanne Lapissa NYT globaali ka 2,91 lähialueet ka 3 Barentsin kutsu Lähialueiden vetovoimaisuus Voimistuu Voimakasta imua Taantunut ja keskittynyt Kasvanut ja laajentunut Globaali kysynnän kehitys Myöhässä liikkeelle Rajoittavaa politiikkaa Heikentyy

Tilanne Lapissa vuonna 2030 globaali ka 3,87 lähialueet ka 3,91 Barentsin kutsu Lähialueiden vetovoimaisuus Voimistuu Voimakasta imua Todennäköisimmät Taantunut ja keskittynyt Kasvanut ja laajentunut Globaali kysynnän kehitys Myöhässä liikkeelle Epätodennäköisin Rajoittavaa politiikkaa Toiseksi epätodennäköisin Heikentyy

Barentsin kutsu Barentsin kutsu -maailmassa Venäjä ja Norja hyödyntävät voimallisesti Jäämeren öljy- ja maakaasuvarantoja. Suomi ja Lappi ovat mukana näissä projekteissa. Barentsin alue on vahva, yhtenäinen talousalue, jossa kansallisilla rajoilla olisi vain vähän merkitystä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kokonaisuutena ovat maailmalla negatiivisia, mutta Barentsin aluetta ilmastonmuutos koettelee suhteellisesti vähemmän. Skenaarion toteutuessa keskeistä olisi turvata omien yritysten pääsy Barentsin hankkeiden toteuttajiksi ja toimittajiksi, mikä edellyttää Barents-osaamisen vahvistamista ja hyviä naapuruussuhteita niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin tasolla. Kalottialueen liikenneväylien kehittämiseen olisi panostettava vahvasti.

Barentsin kutsu Tuki Skenaariona houkutteleva Lapin asema Venäjän ja Barentsin ytimessä Merkitys tulee kasvamaan Koillisväylän avautumisen kautta, mm. kuljetusväylät Barentsin kehittyminen riippuu teknologiasta, jota Suomella on Venäjä ja Norja hyödyntävät voimakkaasti alueen varantoja Alueen vahvaan kasvuun on uskottava monipuoliset mahdollisuudet Lappi hyötyy Barentsin alueen imusta ja investoinneista ja säilyttämään riittävän alueen koskemattomana Alueen houkuttelevuus investoinneille Ilmastonmuutos koettelee aluetta vähemmän Barents tulee vahvistumaan talousalueena Alueella toimitaan oikeaan suuntaan Barentsin kasvua ylläpidetään EU:n suuntaan Kritiikki Puhuttu paljon, teot vähäisiä visio toteutukseen Kuvaa tämänhetkistä tilannetta Miksi puhutaan koko ajan Barentsista? Lappi ei ole Barentsin keskiössä Lapin ei kannata laskea tulevaisuutta Barentsin varaan Jäämmekö jälkeen Barentsin alueen kehityksessä Lapin epätodennäköistä päästä mukaan hyötymään Venäjän ja Norjan luonnonvaroista Maakaasun hyödyntäminen lykkääntyy Riippuvainen paljon Venäjän kehityksestä (mm. Venäjän keskittämispolitiikka) Alueen muuttuminen epäitsenäisemmäksi kansainvälisten ja yksityistaloudellisten intressien ajaessa paikallisten ohi Golf-virran suunta voi muuttua, jolloin olosuhteet heikkenevät Ilmaston lämpenemisen vaikutukset voivat olla hyvinkin dramaattisia Yhteyksien parannuttava fyysisesti ja toiminnallisesti

Myöhässä liikkeelle Myöhässä liikkeelle -skenaariossa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat toteutuneet odotettua rajumpina. Kyseessä olisi laajamittainen ympäristökriisi. Barentsin alue ei ole onnistunut sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja aluetta ei koeta houkuttelevaksi investoinneille. Talous on pitkittyneessä lamassa. Kauppaa vaikeuttavat yleinen turvattomuus ja vientitullit, sillä politiikkaa luonnehtivat protektionismi ja omavaraisuuden korostaminen. Skenaario edellyttäisi panostamista huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta olisi kuitenkin mahdollisuus keskittyä erityisryhmiin ja kehittää räätälöityjä palveluja varakkaiden löytämiseksi esimerkiksi matkailussa. Ilmastonmuutoksen ja talouskriisin vuoksi olisi kehitettävä paikallista tuotantoa paikallisille markkinoille. Osuuskuntatoiminta ja omavarainen maataloustuotanto olisivat jälleen suuressa arvossa

Myöhässä liikkeelle Tuki Saattaisi toteutuakin Todennäköisin lähestyttäessä vuotta 2030 Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat olemaan merkittäviä Globaali talous on lamassa ja taloudessa on pysyviä rakenteellisia ongelmia Ilmastonmuutoksen hallinnassa suuria ongelmia Maailman talouden kriisien frekvenssi lisääntyy ja talous on lähellä hallitsematonta tilannetta Vuoteen 2030 mennessä tulee nousukausi ja mahdollisesti globaali lamakin mm. ympäristöongelmien ja vaurauden kasautumisen sekä aasialaisten tuloerojen vuoksi Kritiikki Alue koetaan kiinnostavaksi investoinneille Ei ole uskottava skenaario Ilmastonmuutos ei tuo Barentsin alueelle ympäristökriisiä Globaali talous ei ole lamassa (vaikka EU onkin) Epätodennäköinen skenaario Barentsin alue koetaan kiinnostavana investointikohteena Ei olla myöhässä, jos toimitaan nyt heti Maailma globalisoitunut jo nyt Barentsin alue kiinnostava ja kehittyvä puhtauden ja hyödyntämättömyyden vuoksi

Voimakasta imua Voimakasta imua -skenaario kuvaa maailmaa, jossa talouskriisistä on noustu ja globaali talouden kehitys on tasaisen voimakasta. Vauraus on lisännyt elämystalouden ja luonnonvarateollisuuden kysyntää. Suomen turvallisuus, hyvä elinympäristö ja asumisen suhteellisesti edullisempi hinta ovat lisänneet pohjoisen alueen vetovoimaa. Lappia ympäröivien alueiden talouskehitys on voimakasta. Skenaarion toteutuminen merkitsisi vahvaa Lapin talouden ja väestön kasvua. Varautumisessa korostuvat esimerkiksi alueiden käytön yhteensovittaminen kaavoituksellisin ratkaisuin, luonnonvarojen hyödyntämisen kestävyys, työvoiman saatavuuden varmistaminen sekä vetovoimainen asuntopolitiikka ja toimivat palvelut. Liikennejärjestelmää olisi kehitettävä vahvasti teollisuuden ja matkailun tarpeiden täyttämiseksi.

Tuki 2030 pitkä matka ja positiivinen visio tulee olla Euroopan puhtain ja turvallisin alue lisää alueemme kiinnostavuutta Hyvä elinympäristö Pitkällä aikavälillä tämä suunta todennäköisin, jos osataan hyödyntää Pohjoisen taloudellinen merkitys laajalti tunnustettu Jo nyt puhutaan pohjoisen painoarvon kasvusta (mm. matkailu, luonto ja kaivokset) Barentsin alue ja Lappi mukana talouskehityksessä Lapissa mahdollisuuksia hyödyntää ja kehittää elämystalouden, luonnonvarateollisuuden ja turvallisuuteen perustuvia palveluja ja innovaatioita Pohjoisen turvallinen ja vakaa yhteiskunta antaa mahdollisuuden positiiviselle kehittymiselle Voimakasta imua Kritiikki Maalaa liian ruusuisen ja ylioptimistisen kuvan tulevaisuudesta Imuun ei päästä talouslaman vuoksi Asuminen ei enää niin edullista Globaalin maailman kokonaisvaltaisen ajattelun puute rajaa mahdollisuuksia Kasvu ennemminkin keskimääräistä kuin vahvaa

Rajoittavaa politiikkaa Rajoittavaa politiikkaa -kuvauksessa maailmantalous on kasvanut epävakaasti heilahdellen, mutta ei juurikaan Barentsin alueella. Investointien ja työvoimatarpeiden suunnittelu on vaikeaa. EU olisi rajoittanut luonnonvarojen hyödyntämistä Pohjois-Euroopassa, josta on tullut viher- ja luontomatkailuvyöhyke. Euroopassa Suomi on syrjäinen ja Suomessa Lappi on syrjäinen. Suurten kaupunkien tarpeet ovat politiikan keskiössä, eikä harvaan asutun alueen aluepolitiikkaa juuri ole. Skenaarion toteutuminen merkitsisi aluerakenteen voimasta keskittymistä niin koko maassa kuin Lapissakin. Kuntakeskuspainotteinen aluerakenne joutuisi suurten haasteiden eteen. Resurssien keskittäminen ja palvelurakenteiden uudistaminen olisi välttämätöntä. Elinkeinopolitiikassa linjauksia olisi painotettava teollisuuden ja matkailukasvun sijaan esimerkiksi pienimuotoiseen elämysmatkailuun ja elintarviketuotantoon.

Tuki Saattaisi toteutuakin Kaupunkipolitiikan merkitys kasvaa mm. jos osaamisintensiivinen talous on Suomen valinta kansainvälisessä kilpailussa Harvaan asutun alueen aluepolitiikkaa ei juuri ole Globaalin talouden kehitys epävakaista Demokratiassa painopisteet ovat siellä, missä on eniten ja aktiivisempia äänestäjiä EU:n politiikka johtaa siihen, että Barentsin alueella ei toteuteta innovaatioita tai raaka-ainetuotantoa Talouden hallitsemattomuus lisää rajoituspolitiikkaa Hallitus ei ymmärrä Lapin merkityksen kasvua Kaikille vähän ja kaikkialle ei ole vaihtoehto, jos haluaa oikeasti menestyä Rajoittavaa politiikkaa Kritiikki Lapissa on tilaa kaivoksille ym. Teollisuuden vihervyöhykkeiden lisäksi Skenaario kuvaa pitkälti nykytilannetta EU ei rajoita luonnonvarojen käyttöä vaan korostaa niiden merkitystä Lappi ei tule olemaan syrjäinen Suomessa eikä EU:ssa Euroopan matalasuhdanne ei voi kestää vuoteen 2030 saakka Pohjois-Euroopan vihervyöhykettä ei osata hyödyntää muuhun kuin matkailuun Ei toteudu, jos vain pidämme ääntä itsestämme Euroopalla ei varaa kovin rajoittavaan politiikkaan globaalissa kilpailussa Suomen politiikka ei ole luonnonvaroja säästävää Lapin merkitys kasvaa pohjoisten merireittien käyttöönoton vaikutuksesta Ei ymmärretä ekosysteemipalvelujen yhä kasvavaa merkitystä ihmisten hyvinvoinnille pitkällä aikavälillä

Työpajojen tulokset Skenaariot kootaan Lapin luotsi ennakointisivustolle nähtäväksi ja kommentoitavaksi 5.4.3013 mennessä. http://luotsi.lappi.fi Tulosten pohjalta tehdään tarvittavia tarkistuksia Lapin skenaarioihin Tuloksia hyödynnetään syksyllä käynnistyvissä maakuntaohjelman workshopeissa