VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016

VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016

1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TULEVAISUUSNÄKYMÄT... 3 3 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETTAMAT STRATEGISET JA VIESTINTÄPOLIITTISET TAVOITTEET... 5 4 VIESTINTÄVIRASTON STRATEGISET TAVOITTEET JA NIIDEN PAINOPISTEET... 5 4.1 VIESTINTÄPALVELUJEN TARJONTA MONIPUOLISTUU... 5 4.1.1 Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin... 5 4.1.2 Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille... 6 4.2 VIESTINNÄN PERUSPALVELUJEN SAATAVUUS PARANEE... 7 4.2.1 Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista... 7 4.2.2 Viestintävirasto huolehtii posti-, puhelin, tv- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta. 7 4.3 VIESTINTÄVERKKOJEN JA -PALVELUJEN TOIMINTAVARMUUS JA TURVALLISUUS KEHITTYVÄT... 8 4.3.1 Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa... 8 4.3.2 Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa... 8 5. RESURSSIT JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN... 9 5.1 TOIMINNAN RAHOITUS... 9 5.2 TALOUDELLISET VOIMAVARAT... 10 5.2.1 Tulo- ja menoarviot suunnittelukaudella... 10 5.2.2 Omaisuus... 10 5.3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 11 5.3.1 Henkilöstösuunnittelu... 11 5.3.2 Henkilöstön rekrytointi ja osaamisen varmistaminen... 12 5.3.3 Työhyvinvointi... 12 5.4 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTYÖ... 12 5.5 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN... 12 5.5.1 Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen... 12 5.5.2 Palvelukeskusorganisaation käyttö... 13 5.5.3 Tiedonhallinnan kehittäminen... 13 5.5.4 Sisäinen turvallisuus sekä valmius- ja varautumistoiminta... 13 5.5.5 Sidosryhmätoiminnan kehittäminen... 14 5.5.6 Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristö... 14 5.6 KOKONAISVALTAINEN RISKIENHALLINTA... 14 2

1 JOHDANTO Viestintäviraston vuodet 2013-2016 kattavan toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohtana on pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma, liikenne- ja viestintäministeriön hallitusohjelmasta laatima toimeenpanosuunnitelma (Hallitusohjelman strateginen toteuttaminen liikenne- ja viestintäministeriössä, 1.9.2011), liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpolitiikkaa koskevat strategiset linjaukset, Viestintäviraston 19.10.2011 hyväksytty strategia sekä ohje vuosien 2013-2016 toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnasta liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Niin ikään toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon viestintätoimialan toimintaympäristömuutokset ja tulevaisuusnäkymät, joita Viestintävirasto on selvittänyt toimintaympäristökatsauksessaan. Viestintävirasto esittää suunnitelmassaan strategiset tavoitteet ja niihin liittyvät painopisteet. Painopisteiden yhteydessä kuvataan myös niitä tärkeimpiä toimenpiteitä ja hankkeita, joilla virasto varmistaa strategisten tavoitteiden saavuttamisen suunnittelukaudella. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TULEVAISUUSNÄKYMÄT Viestintäviraston toimintaympäristön muodostavat sähköisen viestinnän ja sähköisen joukkoviestinnän markkinat sekä postimarkkinat. Näillä markkinoilla Viestintäviraston tehtäviin kuuluu markkinoiden valvonta ja edistäminen, radiotaajuuksien hallinnointi, tietoturvaan liittyvät tehtävät ja tvmaksujen kerääminen. Sähköisten viestintäpalvelujen käyttö pysyy vakaana tai jopa kasvaa suunnittelukaudella. Laajakaistayhteyksien määrä on noussut viimeisten vuosien aikana vauhdilla, ja internetyhteyden kautta käytettävistä palveluista, verkkokaupasta ja yhteydenpidosta on tullut joka kodin peruspalveluja. Erityisesti media- ja viihdepalvelut luovat kysyntää myös nopeammille yhteyksille. Nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuutta edistetään Laajakaista 2015 -hankkeen avulla. Hankkeessa on meneillään väliarviointi, jonka perusteella selvitetään, onko tukijärjestelmää tarpeen joiltakin osin tarkistaa. Myös EU:n digitaalinen agenda vauhdittaa jäsenmaita rakentamaan nopeita laajakaistayhteyksiä. Internetin käyttö langattomasti lisääntyy entisestään laajakaistaisten mobiiliverkkojen ja älypuhelinten lisääntymisen myötä. Markkinoille tulee useita erilaisia mobiilialustoja, jolloin sovellusten siirrettävyys eri ohjelmisto- ja laitteistoalustoille on tärkeää. IP-teknologian käyttö viestintäverkoissa kiihtyy entisestään. Jo nyt piirikytkentäiset kiinteät verkot on jäädytetty ja pääosin häviämässä. Suuri osa nykyisestä viestintämarkkinoiden sääntelystä kohdistuu tähän katoavaan verkon osaan. Vihreiden arvojen tiedostaminen ohjaa sekä tarjonnan että kulutuksen muutosta entistä enemmän sähköisiin viestintävälineisiin. Sähköiset lukualustat korvaavat paperilehden, samoin kirjoja luetaan entistä enemmän sähköisesti. Energiaa pyritään säästämään myös videokonferensseja ja etätyötä lisäämällä. Perinteisesti ICT:n käytön lisäämisellä on nähty hiilijalanjäljen ja yritysten kustannustehokkuuden kannalta positiivisia vaikutuksia. Toisaalta se lisää huomattavasti energiakulutusta, jolloin uusiin ICT-toteutuksiin haetaan energiatehokkaampia ratkaisuja. Kaupungistumisen ja palvelujen keskittämisen myötä monet haja-asutusalueet ovat jääneet vaille fyysisiä palveluja. Kaikille tarjottavia, lakisääteisiä viestinnän peruspalveluja ovat puhelinpalvelut, peruskäyttöön riittävä internetyhteys ja säännöllinen postinjakelu. Viestintäyhteydet muodostavat tärkeän osan arkea, joten niiden toiminnan turvaaminen myös syrjäseuduilla on tärkeää. Laitemäärän, sovellusten ja ennen kaikkea asiakaskäytön kasvun takia taajuudet ruuhkautuvat. Tämä koskee etenkin matkaviestintaajuuksia, mutta myös muilla tiettyyn käyttöön osoitetuilla taajuusalueilla kuten joukkoviestinverkoilla tai viranomaisverkoilla on tarvetta saada lisää taajuuskaistaa. Matkaviestintaajuuksien pullonkauloja ratkoo osaltaan uudet avatut ja avattavat taajuusalueet. Seuraavaksi on tarkoitus avata analogisista televisiotaajuuksista vapautunut 790 862 MHz:n 3

kaista matkaviestinkäytölle. Viranomaissääntelyn tavoitteena on varautua siihen, että radiotaajuuksia on saatavilla mahdollisimman hyvin vastaamaan kulloistakin kysyntää. Tämän ohella tulee myös turvata toimijoiden väliset tasapuoliset kilpailumahdollisuudet. Pilvipalveluiden yleistyessä ICT:n tuotanto muuttuu olennaisesti, kun palvelut tuotetaan ja tietosisällöt haetaan verkosta. Julkisten tietovarantojen saattaminen avoimiksi, käytettäviksi ja vaivattomasti jatkojalostettaviksi edellyttää sekä yhteiskunnan tietoinfrastruktuurin että informaatiomallien kehittämistä. Suomesta voi myös tulla tärkeä kriittisen tietoinfrastruktuurin tarjoajamaa, sillä turvallisen yhteiskuntarakenteen ja sopivan ilmaston vuoksi tänne voi syntyä merkittäviä pilvipalveluita tuottavia datakeskuksia. Yhä suurempi osa tietoturvaongelmista ja yksityisyyden suojaa vaarantavista ongelmista jää viranomaisten tehtävien väliin. Sosiaalisen median, verkkoasioinnin ja älykkäiden päätelaitteiden aiheuttamien tietoturvauhkien vastuukysymyksissä ei ole olemassa lainsäädäntöä, toimivaltaista viranomaista eikä aina edes yhtä selkeää palveluntarjoajaa. Suomesta käsin käytettävien, ulkomailla tuotettujen palvelujen tietoturvaan sovellettavan lainsäädännön haasteet lisääntyvät jatkossa. Kuluttajille ei välttämättä ole merkitystä sillä, mistä maasta palvelut tarjotaan, mutta kuluttajansuojan näkökulmasta tämä asettaa uusia haasteita. Useilta sähköisiltä palveluilta puuttuvat manuaaliset varajärjestelyt. Pääsy internetin ja esimerkiksi työpaikan sähköisiin palveluihin ajasta ja paikasta riippumatta on muuttumassa samantyyppiseksi perustarpeeksi kuin sähkö. Myös internetiin kytkettävät laitteet, esineet, tilat ja elinkeinoelämän tuotantoprosessit ovat entistä riippuvaisempia viestintäverkoista ja -palveluista. Lisäksi internetpohjaiset viestintäverkot integroituvat laajenevassa määrin muihin infrastruktuureihin. Paineet viestintäverkkojen ja -palveluiden toimivuudelle sekä tietoturvallisuudelle lisääntyvät. Tämä edellyttää yhä tiiviimpää yhteistyötä viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden kesken. Suomen elinkeinoelämän riippuvuus kansainvälisistä viestintäyhteyksistä on huomattava. Viranomaistarpeiden kannalta viranomaisverkkojen merkitys kasvaa. Suurin osa tällä hetkellä voimassa olevista televisiotoiminnan verkkotoimiluvista umpeutuu vuoden 2016 lopussa. Toimilupapolitiikalla on pyritty kilpailun avaamiseen televisioverkoissa. Television taajuusalueille on tullut ja tulossa uutta toissijaista käyttöä kuten radiomikrofoneja ja kognitiiviradioita. Ratkaisut uusien toimilupien myöntämisestä tai nykyisten jatkamisesta vuoden 2016 jälkeiselle ajalle on tehtävä viimeistään vuosina 2014 2015. Teräväpiirtojakelun mahdollistava DVB-Ttekniikka mahdollistaa hyvin erilaisten palveluiden lähettämisen samassa kanavanipussa. Valmistautuminen uuteen toimilupakauteen tarjoaa hyvät mahdollisuudet uusien siirto- ja pakkausteknologioiden hyödyntämiseen. Hallitusohjelman mukaan Yleisradion rahoituksen uudistamisesta päätetään vuoden 2011 loppuun mennessä. Nykyisenlaiselle televisiomaksulle on vaikea löytää perusteita monimutkaistuneessa mediaympäristössä. Erityisesti katselun siirtyminen perinteisistä televisiolähetyksistä internetissä tarjottaviin audiovisuaalisiin sisältöihin vähentää kuluttajien maksuhalukkuutta. Myös laadukkaan ja monipuolisen kotimaisen mediatarjonnan ylläpitäminen on uusien haasteiden edessä, kun kansainväliset suuret mediayhtiöt levittäytyvät kotimaisille viestintämarkkinoille. Uuden rahoitusmallin valinnalla on vaikutusta Viestintäviraston tehtäviin ja toiminnan rahoitukseen. Nykyinen, 1.6.2011 voimaan tullut postilaki pani täytäntöön EU:n kolmannen postidirektiivin, jonka keskeisin tavoite on avata postipalvelujen markkinat kilpailulle mahdollisimman kattavasti koko Euroopassa. Suomessa kilpailua on ollut pakettimarkkinoilla ja osoitteettomissa lähetyksissä. Haasteellisinta on avata kilpailua kirje- ja lehtijakelussa, koska niissä volyymit ovat olleet lievässä laskussa viime vuodet, ja lähivuosina volyymien odotetaan putoavan jyrkästi. Uuden postilain myötä säänneltyjen markkinoiden eli yleispalvelun osuus postimarkkinoista on kutistunut kattamaan vain kuluttajapalvelut. EU-sääntelyn merkitys kasvaa uusien sähköisen viestinnän direktiivien täytäntöönpanon myötä etenkin telemarkkinoilla. Sääntelyn harmonisointipyrkimykset etenevät ja komissio antanee yhä enemmän jäsenmaita velvoittavia päätöksiä, jotka vaikuttavat telemarkkinoilla käytettäviin valvontamalleihin. 4

3 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETTAMAT STRATEGISET JA VIESTINTÄPO- LIITTISET TAVOITTEET Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut suunnittelukauden viestintäpolitiikalle seuraavat strategiset tavoitteet: Monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluita on saatavilla koko maassa. Viestinnän ja tietoyhteiskunnan peruspalvelut ja niiden turvallisuus on varmistettu. Tieto- ja viestintäteknologiaa ja digitaalisia palveluja käytetään täysimääräisesti yhteiskunnan toimivuuden, kansalaisten hyvinvoinnin ja yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö on lisäksi asettanut hallinnonalan virastoille yhteisiä kehittämis- ja muita tavoitteita, joiden mukaisesti Viestintävirasto on mukana kehittämässä hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja siinä tarvittavia linjauksia huomioi asianmukaisesti valtion konsernipalvelujen kehittämishankkeet huolehtii osaltaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta toteuttaa valtion tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelmaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti huomioi toiminnansuunnittelussaan Valtioneuvoston periaatepäätöksen valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta (4.2.2010) Viestintäviraston jäljempänä esitettävät suunnittelukauden 2013-2016 strategiset tavoitteet ja painopisteet on laadittu ministeriön em. tavoitteet huomioiden. 4 VIESTINTÄVIRASTON STRATEGISET TAVOITTEET JA NIIDEN PAINOPISTEET 4.1 Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu Sähköinen viestintä saa jatkuvasti uusia muotoja, käyttötapoja ja verkkoon liitettäviä laitteita. Palvelujen käytön monipuolistuminen kasvattaa taajuustarpeita ja lisää palvelujen välistä kilpailua. Kilpailun lisääntyminen palvelujen tarjonnassa saa perinteiset palveluntarjoajat puolustamaan markkina-asemiaan erilaisin kilpailua rajoittavin ja kuluttajan valinnanmahdollisuuksia kaventavin toimin. Viestintävirasto huolehtii viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolisuudesta ja kasvavista taajuustarpeista. Virasto varmistaa, että uusilla ja innovatiivisilla palveluntarjoajilla on mahdollisuus päästä markkinoille. Virasto tarjoaa kuluttajille puolueetonta tietoa ja valvoo, ettei kuluttajien oikeuksia poljeta. Viestintävirasto edistää viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolistumista kahdella tavalla / toiminnallisella painopisteellä: puuttumalla viestintämarkkinoiden epäkohtiin sekä tarjoamalla taajuuksia uusille käyttötarkoituksille. 4.1.1 Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin Viestintävirasto seuraa ja analysoi markkinoiden kehittymistä, palvelujen laatua, saatavuutta ja hintatasoa sekä tuottaa säännöllisesti markkinatietoa tele-, posti- ja mediamarkkinoista. Viestintävirasto tuottaa tietoa markkinoiden toimivuudesta sekä analysoi kilpailutilanteen säännöllisin väliajoin ennakkosääntelyn kannalta merkityksellisillä viestintämarkkinoilla. Kilpailutilanteen niin vaatiessa Viestintävirasto nimeää markkinoittain ns. huomattavan markkinavoiman (HMV) omaavat yritykset ja asettaa niille tarvittavat velvollisuudet. Viestintävirasto uudistaa HMV-yritysten sääntelyä siten, että havaittuja kilpailuongelmia voidaan poistaa entistä tehokkaammin. Tarvittavien velvoitteiden asettamisessa käytetään rohkeasti ja tarkoituksenmukaisesti lain mahdollistamia työkaluja. 5

Viestintävirasto tarjoaa kuluttajille ajantasaista tietoa ja valvoo selvityksin, ohjein ja päätöksin, että teleyritysten sopimusehdot ovat kuluttajille kohtuullisia. Valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota keskeisiä viestintäpalveluja koskevien sopimusehtojen ja hinnoittelun selkeyteen ja läpinäkyvyyteen. Suunnittelukaudella Viestintävirasto pyrkii vaikuttamaan kansalliseen ja EU-tasoiseen säädösvalmisteluun siten, että virastolla on toimivaltuudet puuttua markkinoilla havaittuihin merkittäviin epäkohtiin tehokkaasti. Viestintävirasto osallistuu tietoyhteiskuntakaaren valmisteluun ja tuo hankkeen käyttöön asiantuntemuksensa. Viestintävirasto seuraa EU-tason säädösvalmistelua ja vaikuttaa keskeisiin sääntelyhankkeisiin. 4.1.2 Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille Viestintävirasto vaikuttaa toiminnallaan siihen, että uusia sovelluksia ja teknologioita saadaan kuluttajien ja elinkeinoelämän käyttöön. Taajuuksien käytön pitää olla laajasti kansainvälisellä tasolla harmonisoitu, jotta uusista teknologioista ja sovelluksista saadaan myös Suomessa mahdollisimman suuri hyöty. Harmonisointi luo edellytykset laitteiden massamarkkinoille ja siten edullisille hinnoille sekä mahdollistaa maantieteellisesti kattavat verkot. Tämän saavuttamiseksi Viestintävirasto vaikuttaa Suomen etujen mukaisesti eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen harmonisointityöhön. Kansallisia ratkaisuja taajuuskaistojen käyttötarkoituksista voidaan tehdä vain yksittäisissä tapauksissa. Esimerkiksi EU:n komission tekemät jäsenmaita sitovat taajuuspäätökset antavat laitevalmistajille ja operaattoreille varmuuden siitä, että tuotteita ja palveluita kannattaa luoda ja kehittää. Viestintävirasto ottaa huomioon taajuuksien kasvavan kysynnän ja kehittää toimintaansa siten, että kansallinen taajuuksienkäyttösuunnitelma on ajan tasalla ja siinä otetaan huomioon tuleva kehitys. Tavoitteiden saavuttamiseksi taajuuksien hallinnoinnissa ja käytössä pyritään lisäämään tehokkuutta ja joustavuutta. Viestintäviraston toimenpiteet keskittyvät taajuuksien jakamiseen ja taajuussuunnitteluun. Taajuuksien jakamisessa virasto valmistautuu erityisesti yleisen teletoiminnan taajuuksien käyttöönoton uusiin menettelytapoihin. Taajuuksien jakamisessa valtioneuvosto antanee taajuuspoliittisen periaatepäätöksen loppuvuodesta 2011. Viestintävirasto varautuu sen myötä uusien hallinnollisten menettelytapojen käyttöönottoon. Myös kehittyvä teknologia ja toisaalta lupien tekniikkariippumattomuus vaativat virastolta teknisen osaamisen ja uusien toimintamallien kehittämistä, jotta jakotapojen muuttuessa pystytään turvaamaan radioverkkojen häiriöttömyys. Ensimmäisenä tulevat myönnettäväksi toimiluvat 800 MHz:n matkaviestintaajuuksille. GSMtoimiluvat (900 ja 1800 MHz -taajuuskaistat) umpeutuvat vuonna 2017 ja 2019 ja UMTStaajuuksien (2100 MHz) toimiluvat 2019. Tarkastelukaudella 2013-2016 käytäneen siten keskusteluja, miten GSM- ja UMTS-taajuudet tulisi jakaa tulevaisuudessa niitä haluaville teleyrityksille. Seuraava maailmanlaajuinen radiotaajuuskonferenssi järjestetään vuonna 2015. Radiokonferenssissa päätetään useiden taajuusalueiden uudesta käytöstä ja mahdollistetaan uusien viestintäpalveluiden tarjoaminen taajuusalueilla. Merkittävin radiotaajuuskonferenssin käsittelemistä asioista on lisätaajuuksien etsiminen laajakaistaisille matkaviestinverkoille. Virasto vaikuttaa Suomen tavoitteiden mukaisesti maailman radiotaajuuskonferenssin 2015 päätöksiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää virastolta laajaa ja riittävän aikaista valmistelua ja vaikuttamista eurooppalaiseen valmistelutyöhön, jotta Suomen tavoitteet saadaan niihin mukaan (2013-2015). Suurin osa tv-verkkotoimiluvista päättyy vuonna 2016. Ratkaisut uusien toimilupien myöntämisestä tai nykyisten jatkamisesta vuoden 2016 jälkeiselle ajalle on tehtävä viimeistään vuosina 2014 2015. Jotta uusista televisiokanavien siirto- ja pakkausteknologioista saataisiin paras mahdollinen hyöty, tarvitaan kuitenkin taajuuksien uudelleenjärjestelyä. Valmistautuminen uuteen toimilupakauteen tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden. Virasto seuraa aktiivisesti sekä älykkäiden radiojärjestelmien että teknologioiden kehitystä ja pyrkii saatujen tulosten perusteella tehostamaan taajuuksien käyttöä. Kognitiivinen radio on älykäs ra- 6

dioteknologia, joka osaa käyttää kulloinkin sopivinta vapaata radiotaajuutta ja -verkkoa langattoman tietoliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi. Laitteisiin kehitetään kognitiivisia ominaisuuksia, joiden avulla pystytään jakamaan taajuusresurssi tehokkaammin. Suurin mielenkiinto kognitiiviradion kannalta kohdistuu televisiokäytössä olevaan UHF-taajuusalueeseen. Virasto seuraa aktiivisesti tietokantaratkaisujen kehitystä ja alan standardointia, jotta voitaisiin löytää sopivin ratkaisu television taajuusalueen toissijaisen käytön taajuuksien tehokkaaksi yhteensovittamiseksi. 4.2 Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee Asiointi ja monet julkiset palvelut ovat siirtymässä verkkoihin. Viestinnän peruspalveluja ei kuitenkaan ole kaikkialla Suomessa saatavissa tasapuolisesti eivätkä kaikki kansalaiset tunne oikeuttaan saada peruspalveluja. Etenkin syrjäseuduilla myös yhteyksien tekninen taso on heikko. Näillä alueilla operaattoreilla ei ole potentiaalisen asiakasmäärän vähyyden vuoksi kiinnostusta kehittää yhteyksiä tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi. Syrjäseutujen asukkailla on siten muita heikommat mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluja. Myös eri käyttäjäryhmien, kuten ikääntyvien tai vammaisten käyttäjien valmiudet ja mahdollisuudet sähköisten palvelujen käyttöön vaihtelevat. Viestintävirasto huolehtii siitä, että lainsäädännön edellyttämät viestinnän peruspalvelut ovat saatavilla kaikkialla Suomessa ja että käyttäjät tuntevat oikeutensa saada palveluja. Viestintävirasto varmistaa, että viestintäverkkoja kehitetään myös syrjäseuduilla. Viestintävirasto parantaa viestinnän peruspalvelujen saatavuutta kahdella tavalla / toiminnallisella painopisteellä: edistämällä nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista sekä huolehtimalla posti-, puhelin-, tv- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta. 4.2.1 Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista Vuoden 2015 loppuun mennessä nopeat vähintään 100 Mbit/s:n yhteydet mahdollistava laajakaistaverkko tulisi olla kattavasti lähes kaikkien saatavilla (ns. Laajakaista 2015 hanke). Valtio osallistuu verkkojen rakentamiseen kaikkein syrjäisimmillä alueilla, joilla asuu noin viisi prosenttia Suomen väestöstä. Viestintävirasto toimii haja-asutusalueille rakennettavien nopeiden laajakaistaverkkojen valtionapuviranomaisena. Viestintävirasto hoitaa tehokkaasti Laajakaista 2015 -hankkeen tehtävät ja kehittää toimintamallejaan hankkeen väliarvioinnin mukaisesti. Virasto seuraa laajakaistamarkkinoiden kehitystä kokonaisvaltaisesti ja kehittää erityisesti nopeiden laajakaistayhteyksien käyttöä koskevaa seurantaa keräämällä säännöllisesti tietoja nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamisesta ja käytöstä. Virasto tiedottaa myös nopeita laajakaistayhteyksiä hyödyntävien palvelujen markkinakehityksestä. 4.2.2 Viestintävirasto huolehtii posti-, puhelin, tv- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta Tulevina vuosina on entistä tärkeämpää turvata telepalvelujen tasa-arvoinen saatavuus sekä kohtuulliset hinnat kaikille kuluttajaryhmille. Viestintävirasto varmistaa, että kuluttajilla on saatavilla lainsäädännössä ja toimiluvissa määriteltyjä puhelin-, laajakaista-, posti- ja tv-palvelujen vähimmäistasoisia palveluja kohtuullisin ehdoin. Kohtuuhintaisuus varmistetaan valvomalla näiden telepalvelujen ns. yleispalvelutuotteiden vähittäishintoja. Valvonta edellyttää ajantasaista tietoa yleispalvelun hinnoittelusta. Telepalvelujen yleispalvelu sisältää puhelinpalvelun ja perustason laajakaistayhteyden. Yleispalveluliittymän on mahdollistettava perustason viestintäpalvelujen käyttö myös kuulo-, puhe- ja näkövammaisille käyttäjille. Postipalvelujen valvonnassa yleispalvelun laatu ja saatavuus ovat jatkossa valvonnan pääkohteina. Viestintävirasto selvittää kuluttajien keskeiset tarpeet postipalvelujen markkinoilla ja kehittää valvontaa vastaamaan kansalaisten tarpeita. Viestintävirasto tuottaa säännöllisesti tietoa postimarkkinoiden kehittymisestä ja analysoi markkinoita markkinatilanteen muutosten sitä edellyttäessä. Virasto parantaa systemaattisesti kansalaisten tuntemusta peruspalveluja koskevista oikeuksista yhteistyössä palveluja tuottavien ja muiden alan organisaatioiden kanssa. 7

Sähköisten mediapalvelujen valvonnassa korostuu riippumattomuus laite-, jakelu- tai vastaanottotavoista. Viestintävirasto seuraa tutkimuksin ja selvityksin televisio- ja radiotoiminnalle asetettujen lupaehtojen ja muiden toimintaa koskevien vähimmäissäännösten noudattamista. Virasto ohjaa toimintaa ohjein ja suosituksin sekä tukee toimijoiden mahdollisimman laaja-alaista itsesääntelyä. 4.3 Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät Yhteiskunnan riippuvuus viestintäverkoista ja -palveluista lisääntyy. Liiketoiminta ja arjen toiminnot tukeutuvat jo nyt enenevässä määrin viestintäverkkoihin ja internetin palveluihin. Siksi teknisellä ohjauksella ja valvonnalla sekä tietoturvatyöllä on keskeinen merkitys tietoyhteiskuntakehityksessä. Tietoturvauhkien torjunnan palvelut ovat valtiokonsernissa puutteelliset. Tietoturvatyössä sekä teknisessä ohjauksessa ja valvonnassa on katvealueita. Viestintäverkkojen ja -palvelujen ohjausta ja valvontaa terävöitetään suunnittelukaudella vuorovaikutuksessa teleyritysten ja keskeisten ulkoisten sidosryhmien kanssa. Viestintävirasto tuottaa monipuolisia tietoturvallisuuden viranomaispalveluita kansalaisille, elinkeinoelämälle ja jatkossa myös julkishallinnolle. Viestintävirasto edistää viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuutta ja turvallisuutta kahdella tavalla / painopisteellä: vahvistamalla kansallista tietoturvaa sekä terävöittämällä viestintäverkkojen teknistä ohjausta ja valvontaa. 4.3.1 Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa Viestintävirasto tähtää monipuolisia tietoturvapalveluita tuottavaksi ja riittävästi resursoiduksi kansalliseksi tietoturvaviranomaiseksi. Tavoitteena on, että Suomeen / Viestintävirastoon perustetaan kansainvälisen mallin mukainen viranomaistoiminto tietoturvauhkien ja -loukkausten havainnointiin ja ratkaisemiseen sekä tietoturvan tilannekuvan ylläpitoon. Virasto varmistaa, että alan toimijat ottavat huomioon kansalliset ja kansainväliset tietoturvavelvoitteet tieto- ja viestintäjärjestelmissä. Viestintävirasto vaikuttaa tulevina vuosina osaltaan kansallisen tietoturvan vahvistamiseen kehittämällä CERT- ja NCSA-toimintoja niitä koskevan lainsäädännön edellyttämällä ja mahdollistamalla tavalla. Viestintäviraston CERT-FI-yksikkö (toimii kansallisena tietoturvaviranomaisena, jonka tehtävänä on tietoturvaloukkausten ennaltaehkäisy, havainnointi, ratkaisu sekä tietoturvauhkista tiedottaminen. CERT-FI-yksikön toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi jo ennen suunnittelukauden alkua kattamaan myös valtionhallinnon tietoturvapalvelut. Viestintäviraston NCSA-FI -yksikkö (National Communications Security Authority) toimii kansainvälisistä tietoturvavelvoitteista annetun lain mukaisena määrättynä turvallisuusviranomaisena ja yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisena kansallisena tietoturvaviranomaisena tietojärjestelmien ja tietoliikenteen tietoturvallisuutta koskevissa asioissa. NCSA-FI-yksikön toimintaa kehitetään suunnittelukaudella kattamaan täysimääräisesti kaikki lainsäädännössä määritellyt tehtäväalueet. NCSA-FI-yksikön toiminta laajenee ennen suunnittelukauden alkua kansallisiin tietoturvavelvoitteisiin liittyviin tehtäviin. Eduskunnalle lokakuussa 2011 annetun hallituksen esityksen mukaan yritysten tietoturvallisuutta arvioivien laitosten hyväksyntä ja valvonta tulee Viestintäviraston tehtäväksi. Tarkoituksena on edistää yritysturvallisuutta luomalla valvonta yritysten tietoturvallisuutta arvioiville laitoksille. NCSA-FI-yksikön uutena tehtävänä on myös hoitaa viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arviointitehtäviä. Viestintävirasto seuraa valtionhallinnon tietoturvallisuudesta annettujen säännösten täytäntöönpanoa sekä kehittää niitä. 4.3.2 Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa Viestintävirasto tarkentaa ja rajaa teknistä ohjaustaan ja valvontaansa viestintäverkkojen ja - palvelujen keskeisten toimintojen turvaamiseksi. Keskeistä on osallistua ja vaikuttaa lainsäädännön kehittymiseen liikenne- ja viestintäministeriön Tietoyhteiskuntakaari-hankkeessa. Viestintävirasto varmistaa viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuutta ja -turvallisuutta tarkoituksenmu- 8

kaisilla säädöksillä ja ohjeistuksilla, toimivuuden ja laadun tilannekuvapalveluilla sekä muilla ICTvarautumista lisäävillä toimenpiteillä. Viestintävirasto selvittää myös alan toimijoiden yhteis- ja itsesääntelyn mahdollisuuksia sekä kehittää viestintäverkkojen ja -palvelujen tilannetietoisuutta ja muuta palvelutuotantoa. Fi-verkkotunnukset säilyttävät suunnittelukautena asemansa suomalaisten yritysten ja yhteisöjen ensisijaisena verkkotunnuksena luotettavuutensa, kilpailukykyisen hintatasonsa ja suomalaisen identiteettinsä ansiosta. Yksityishenkilöiden osuutta fi-verkkotunnusten haltijoina kasvatetaan aktiivisesti. Viestintävirasto seuraa verkkotunnus- ja nimipalvelinjärjestelmien kansainvälistä kehitystä ja varautuu tekemään tarvittavat muutokset toimintaansa sekä järjestelmiinsä. Teknistä ohjausta ja valvontaa terävöitetään erityisesti kahdella toimenpiteellä: tilannekuvapalveluilla ja häiriöselvityskyvyn ylläpidolla. Viestintäviraston tilannekuvatoiminnan tavoitteena on lisätä sekä elinkeinoelämän että valtionhallinnon organisaatioiden, päätöksentekijöiden ja kuluttajien tilannetietoisuutta viestintäverkkojen ja -palveluiden tilanteesta. Käynnissä olevalla ns. tilannekuva-hankkeella parannetaan viraston sekä sidosryhmien tietoisuutta viestintäverkkojen ja -palvelujen saatavuudesta, kapasiteetista sekä vika- ja häiriötilanteista yhdessä teleoperaattoreiden kanssa. Yhteisiä palveluja ja toimintamalleja kehitetään alan toimijoiden ja viranomaisten välisen yhteistyön lisäämiseksi. Lisäksi rajatulle viranomaisista ja yrityksistä koostuvalle käyttäjäryhmälle suunnataan suunnittelukaudella tiedonvälitysjärjestelmä tilannetiedon jakamiseksi. Tilannetiedon tehokas välitys keskeisten toimijoiden välillä helpottaa toimivuusongelmien ennakoimista ja vikatilanteista toipumista eri sektoreilla. Alkuvaiheessa toiminta keskittyy Viestintäviraston vika- ja häiriöprosessin automatisointiin sekä viestintäverkkojen tilannekuvatoiminnan kehittämiseen viranomaispalveluna. Yhteistyössä CERT-FI-toiminnan kanssa voidaan jatkossa seurata ja ennustaa yhteiskunnan kannalta kriittisten ICT-palveluiden toimintavarmuutta. Radiotaajuuksien käyttöön liittyvä toimintaympäristö muuttuu: verkkojen välinen kilpailu lisääntyy, taajuuksien jakotavat muuttuvat ja taajuuksien käyttöoikeudet annetaan yhä useammin teknologiasta riippumattomiksi. Kaupallistamiseen liittyvä tavoite jakaa taajuksia tekniikasta riippumatta vähentää nykyiseen toimilupa- ja radiolupamenettelyyn liittyvää yksityiskohtaisten teknisten ominaisuuksien sääntelyä. Tämä kasvattanee häiriöiden riskiä. Siksi on välttämätöntä, että viranomaiset voivat asettaa taajuuksien käytölle sellaiset tekniset rajoitukset, jotka ovat välttämättömiä takaamaan radioviestinnän riittävän häiriöttömyyden. Lisäksi voi olla tarpeen asettaa operaattoreille jo ennalta velvoitteita häiriöongelmien poistamiseksi. Hätä- ja turvallisuusliikenteen, viranomaisverkkojen, yleisten televerkkojen, joukkoviestinnän jakeluverkkojen, energiahuollon ja kuntainfran verkkojen suojaaminen häiriöiltä on välttämätöntä. Viranomaisilla on tarve tehostaa toimintaansa erilaisten uhkien torjunnassa, mikä korostaa näiden viestintäjärjestelmien toimintavarmuuden merkitystä. Yhteiskunta ei toimisi myöskään ilman matkaviestinverkkoja eikä radioteitse tapahtuvaa joukkoviestintää. Viestintäviraston on edelleen kehitettävä radioviestinnän häiriöiden syiden etsintämenetelmiä, jotta häiriöihin voidaan puuttua entistä nopeammin ja tehokkaammin. 5. RESURSSIT JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 5.1 Toiminnan rahoitus Viestintäviraston toiminta rahoitetaan pääosin asiakkailta perittävillä maksuilla. Suurimmat maksullisen toiminnan tulot kertyvät radiolähettimien taajuusmaksuista, viestintäverkon numerointimaksuista ja verkkotunnusmaksuista. Myös valtion televisio- ja radiorahastolta laskutettava korvaus rahastoon kerättävien tv-maksujen perimisestä on virastolle maksullisen toiminnan tuloa. Osa viraston keräämistä maksuista tuloutetaan verotuloihin. Veronluonteisen toiminnan tuloja ovat viestintämarkkinamaksut, tietoturvamaksut, postitoiminnan valvontamaksut sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksut. 9

Viestintäviraston keräämien maksujen tulee olla kustannusvastaavia. Maksuja määrättäessä pyritään siihen, että kustakin maksusta tuleva vuosittainen kertymä vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat kyseisen toiminnan hoitamisesta. Teknologian ja lainsäädännön kehittyminen sekä muuttuvat markkinat vaikuttavat viraston tehtäviin ja edellyttävät myös jatkuvaa maksurakenteen kehittämistä. 5.2 Taloudelliset voimavarat 5.2.1 Tulo- ja menoarviot suunnittelukaudella Suunnitelma on laadittu peruslaskelmatasoon lähtökohtana vuoden 2012 talousarvioesitys. Viestintäviraston menokehys eli nettomenoarvio vuodelle 2012 on 8,9 miljoonaa euroa. Menokehys sisältää väistötilasta aiheutuvia budjettirahoitteisia menoja noin 1,2 miljoonaa euroa sekä budjettirahoitteisen NCSA-toiminnan menoja 1,8 miljoonaa euroa. Loppuosa kehyksestä vastaa veronluonteisilla tuloilla rahoitettavan toiminnan menoja. Menokehys kasvaa suunnittelukaudella 9,2 miljoonaan euroon NCSA-toiminnan laajenemisen myötä. Viestintäviraston bruttomenot toimintamenomomentilla ovat vuoden 2012 talousarviossa yhteensä 38,4 miljoonaa euroa. Laajakaistamomentille on lisäksi budjetoitu vuosittain 0,5 miljoonaa euroa viraston hallinnollisia kustannuksia varten. Tuottavuusohjelman mukaiset henkilötyövuosivähennykset pienentävät henkilöstömenoja suunnittelukaudella. Investointimenot vaihtelevat vuosittain. Suunnittelukauden alkuvuosina on varauduttu televisiomaksujärjestelmän kehittämiseen liittyviin investointeihin. Tuloarviot toimintamenomomentilla koostuvat maksuperustelain mukaisista tuloista. Maksullisen toiminnan tuloarvio vuoden 2012 talousarviossa on 29,5 miljoonaa euroa. Tuloarvioita ja maksuasetuksia tarkennetaan vuosittain budjettiprosessin yhteydessä. Momentti 31.40.01 Viestintäviraston menot ja tulot vuosina 2010-2016 (milj. euroa) 2010 TP 2011 TA 2012 TAE 2013 TTS 2014 TTS 2015 TTS 2016 TTS Menot Henkilöstömenot 15,9 17,0 17,9 17,7 17,5 17,5 17,5 Kulutusmenot 15,7 16,8 17,5 17,5 17,6 17,5 17,5 investoinnit 3,0 2,7 2,9 4,2 2,3 2,7 2,7 Menot yhteensä 34,6 36,5 38,3 39,4 37,4 37,7 37,7 Tulot 28,9 28,7 29,5 30,5 28,3 28,5 28,5 Nettomenot 5,7 7,8 8,8 8,9 9,1 9,2 9,2 Veronluonteisen toiminnan tuloarviot on merkitty momentille 11.19.04. Peruslaskelman mukainen vuosittainen kehys verotuloille on 5,9 miljoonaa euroa. 5.2.2 Omaisuus Viestintäviraston omaisuuden arvo vuoden 2010 lopussa oli 12,1 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden suurimman erän muodostavat erilaiset atk-ohjelmistot ja sovellukset kuten taajuustietokanta, verkkotunnusjärjestelmä ja muut sähköisen asioinnin järjestelmät. Koneet ja laitteet sisältävät mm. lähiverkon laitteet sekä radiotarkastuksen mittalaitteet. Tase-ennusteet suunnittelukaudelle ilmenevät oheisesta taulukosta. 10

Tase vuonna 2010 sekä tase-ennusteet vuosille 2011-2016 (milj. euroa) 2010 TP 2011 ennuste 2012 ennuste 2013 ennuste 2014 ennuste 2015 ennuste 2016 ennuste Tase 12,1 13,2 14,0 15,1 14,4 14,1 13,8 5.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 5.3.1 Henkilöstösuunnittelu Osaava ja monialainen henkilöstö on Viestintävirastolle kriittinen menestystekijä. Virastolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että määrätietoisin toimenpitein varmistetaan henkilöstön saatavuus ja sitoutuminen, osaaminen ja toimintakyky sekä viraston tehtävien edellyttämä oikein mitoitettu ja kohdennettu henkilöstörakenne. Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana ja tavoitteena on aiempaa parempi ennakoivuus. Virastossa on valmisteilla vuosille 2012-2016 laaja-alainen henkilöstösuunnitelma, jossa tarkastellaan henkilöstön rakenteellista ja määrällistä kehitystä sekä linjataan osaamisen kehittämistä. Henkilöstösuunnitelmaan tulee sisältymään myös työhyvinvointisuunnitelma. Suunnittelukaudelle ajoittuu merkittäviä Viestintäviraston toimintaan ja henkilöstöresursseihin vaikuttavia ulkoisia ja sisäisiä muutoksia. Muutoksia aiheuttavat mm. viestintätoimialan kehitys, julkishallinnon taloudellinen tilanne, valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, valtionhallinnon kehittämishankkeet (mm. Kieku-tietojärjestelmä), viraston tehtävien muutokset ja henkilöstön ikääntyminen. Muutokset heijastuvat lähivuosina viraston henkilöstöresursseihin sekä laadullisesti että määrällisesti. Suunnittelukauden aikana viraston toiminta laajenee ja resurssitarpeet kasvavat mm. kansallisen tietoturvallisuuden ja viestintädirektiivien mukaisten mahdollisten uusien hallintotehtävien johdosta. Valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman asettamat rajoitteet lisäresurssien hankkimiselle lisäävät henkilöstösuunnittelun haasteellisuutta. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman rajoitusten seurauksena tarve priorisoida nykyisiä ja uusia lakisääteisiä tehtäviä kasvaa. Viestintävirasto tulee myös kohdentamaan suunnittelukauden eläkepoistuman viraston virka- ja toimirakennetta kehittävällä tavalla. Viestintäviraston henkilöstösuunnitelman htv-ennusteessa on otettu huomioon liikenne- ja viestintäministeriön virastolle asettamat tuottavuuden kehittämistavoitteet ja tavoitteiden tarkistukset. Henkilöstöresurssit (htv) vuosina 2013 2016. Viestintäviraston henkilötyövuodet TTS-kaudella 2013 2016 tuottavuusohjelman mukaisesti: Henkilötyövuodet (htv) Lähtötaso Tavoite Tavoite TTS-kaudelle 2006 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Päätoimiset 253 245 245 234 233 233 233 Viestintävirastossa toimii TTS-kaudella 2013 2016 myös sivutoimisia tutkintojen vastaanottajia. 11

5.3.2 Henkilöstön rekrytointi ja osaamisen varmistaminen Viestintävirasto varmistaa, että sillä on tavoitteiden ja kehittyvän toiminnan tarpeiden mukaiset henkilöstöresurssit. Virasto kehittää ja ylläpitää toimivia rekrytointi- ja perehdytysprosesseja, myönteistä työnantajakuvaa sekä viraston palkitsemisjärjestelmää. Kehityskeskusteluilla (tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluosiot) varmistetaan henkilöstön selviytyminen vaikeutuvissa ja uudistuvissa tehtävissä. Viraston toiminnan tehokkuus, kehittäminen sekä henkilöstön ammattitaidon laajentaminen ja syventäminen saavutetaan muun muassa koulutuksella, työssä oppimisella, sisäisellä liikkuvuudella sekä asiantuntijuutta jakamalla niin talon sisäisesti kuin työryhmissä ja neuvottelukunnissa. Myös esimiestyön kehittäminen suunnittelukaudella ja laadun mittaaminen tukevat virastolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. 5.3.3 Työhyvinvointi Työhyvinvointiin liittyvien toimenpiteiden painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa viraston linjausten ja vuosittain tarkistettavan työhyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Fyysisen ja henkisen työkunnon lisäksi kiinnitetään huomiota muun muassa työn organisointiin, johtamisen kehittämiseen työkykyä tukevaksi sekä yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Työhyvinvointia ja -ilmapiiriä seurataan säännöllisesti vuosittain tehtävillä kartoituksilla, joiden pohjalta käynnistetään tarvittavia kehittämishankkeita. Valtionhallinnon työhyvinvointihankkeita ja tarjolla olevia kuntoutusmahdollisuuksia hyödynnetään henkilöstön työhyvinvoinnin parantamisessa. 5.4 Tutkimus- ja kehittämistyö Viestintäviraston tutkimus- ja kehittämistyön ensisijaisena tavoitteena on tukea viraston ydintehtäviä tuottamalla virastolle tietoa toimialan kehityksestä. T&k-hankkeiden seuraaminen syventää viestintäteknologioihin, -palveluihin ja -markkinoihin liittyvää osaamista virastossa. Viestintävirastossa ei ole erikseen organisoitua t&k-toimintoa eikä t&k-työlle ole osoitettu erillisiä määrärahoja. Viestintävirasto laatii arvioita ja ennusteita radioverkkojen taajuuksien kysynnästä ja saatavuudesta. Virasto osallistuu mahdollisuuksien mukaan toimialan t&k-yhteistyöhön kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Lisäksi Viestintäviraston tuottamat selvitykset, tilastot ja tutkimukset ovat kaikkien saatavilla viraston internetsivuilla. Tutkimus- ja kehittämistyön tärkeimmät toimintamuodot Viestintävirastossa ovat: Viestintävirastolle säädettyjen tai tehtävien hoitoa välittömästi tukevien selvitysten, tilastojen ja tutkimusten laatiminen. Yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä toimialan yritysten kanssa erikseen nimetyissä ja resursoiduissa t&k-hankkeissa ja -foorumeissa. Näissä virasto antaa omaa asiantuntemustaan hankkeen käyttöön ja hyödyntää hankkeen tuloksia omassa toiminnassaan. Vaikuttaminen alan kansainvälisten organisaatioiden laatimiin asiakirjoihin ja ohjeisiin Suomen kansallisten etujen mukaisesti ja toimialan kansainvälisessä yhteistyössä esille tulevan uuden tiedon välittäminen kansalliselle tasolle. Suomen kannanottojen valmistelu ja kansainvälisiin päätöksiin vaikuttaminen yhteistyössä alan sidosryhmien kanssa siten, että Suomen tarpeet saadaan niihin mukaan. 5.5 Toiminnan kehittäminen 5.5.1 Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen Viestintävirasto toteuttaa suunnittelukaudella valtion tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelman virastokohtaiset kehitystoimenpiteet vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti. 12

Viestintävirasto varautuu suunnittelukauden alkuun ajoittuvaan yleisradiotoiminnan mahdolliseen rahoitusmallimuutokseen ja siitä johtuvaan televisiomaksutoimintojen sopeutukseen ja mahdolliseen alasajoon. 5.5.2 Hallintopalveluiden ulkoistaminen palvelukeskukseen Viestintäviraston ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen Palkeiden nykyinen asiakkuussuhde kattaa pääosan Viestintäviraston ulkoistettavaksi soveltuvista talous- ja henkilöhallinnon perustehtävistä. Ulkoistettavia palveluita lisätään Palkeiden tarjoamaa palveluvalikoimaa vastaavaksi suunnittelukauden alussa. 5.5.3 Tiedonhallinnan kehittäminen Viestintäviraston toiminnassa korostuu tiedon monipuolinen käsittely, joten tiedonhallinnan kehittämisellä on tärkeä osa viraston toimintaa. Tiedonhallintaa kehittämällä tuetaan toimintaprosesseja ja kehitetään työskentelytapoja hyödyntäen tietotekniikkaa tehokkaasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Viestintävirasto kehittää tiedonhallintaa suunnittelukaudella keskittämällä virastotasoiset asiat viraston yhteisiin tietojärjestelmiin ja integroimalla tulosalueiden erilliset järjestelmät tarvittavilta osiltaan hyödyntämään yhteisiä tietojärjestelmiä. Virastoon hankittua integraatioalustaa käytetään jatkossa sähköisten palveluiden julkaisualustana ja muiden tietojärjestelmien yhteyksien ja palveluiden tarjoajana. Yhteisissä järjestelmissä tieto on paremmin hallittavissa ja hyödynnettävissä, samalla osaamistarvetta voidaan rajata. Viestintävirasto seuraa myös aktiivisesti valtion tietohallintostrategian ja ValtIT-hankkeiden toteuttamisen etenemistä ja toteuttaa valtionhallinnon yhteisiä IT-toimintaperiaatteita, ratkaisuja ja arkkitehtuuria omassa toiminnassaan. 5.5.4 Sisäinen turvallisuus sekä valmius- ja varautumistoiminta Viestintäviraston sisäisen turvallisuuden tavoitteena on turvata viraston ydintoimintojen sekä niiden tarvitsemien resurssien häiriötön toiminta mukaan lukien viraston ja viraston asiakkaiden tiedot, niiden luottamuksellisuus, eheys, käytettävyys ja saatavuus niille asetettujen ulkoisten ja sisäisten vaatimusten mukaisesti. Viestintäviraston tavoitteena on myös ylläpitää ja jatkuvasti parantaa ISO/IEC 27001:2005-sertifioitua tietoturvallisuuden hallintajärjestelmäänsä sekä saavuttaa valtioneuvoston antaman tietoturva-asetuksen sekä kansallisen turvallisuusauditointikriteeristön (KATAKRI) velvoitteiden ja vaatimusten mukaisesti tietoturvallisuuden perustaso vuoteen 2013 mennessä sekä korotettu tai korkea taso vuoteen 2015 mennessä. Viestintäviraston valmius- ja varautumistoiminnan tavoitteena on turvata Viestintäviraston ydintoiminnan jatkuvuus kaikissa yhteiskunnallisissa oloissa sekä mahdollistaa nopea ja tehokas toipuminen mahdollisista häiriötilanteista. Tavoitteeseen pääsemiseksi virasto ylläpitää ja parantaa tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää mittaamalla sen tehokkuutta, analysoimalla ja seuraamalla säännöllisesti sisäisen turvallisuutensa sekä valmius- ja varautumistoimintansa nykytilaa, vastaamalla virastoa koskeviin turvallisuusvaatimuksiin, tulosohjaamalla tarvittavien toimenpiteiden jalkauttamista, reagoimalla tehokkaasti mahdollisiin turvallisuuspoikkeamiin sekä kehittämällä jatkuvasti yleistä turvallisuus- sekä valmiusja varautumistoimintaansa. Virasto käyttää mahdollisuuksien mukaan sisäisen tietoturvallisuustyönsä tukena valtionhallinnon tarjoamia tietoturvallisuuden konsernipalveluita sekä ulkoisia ostopalveluita. Viestintäviraston turvallisuustyön onnistumista arvioidaan säännöllisesti sekä sisäisesti että ulkopuolisten toimijoiden toteuttamin arvioinnein. Valmius- ja varautumistoiminnan valmiuksia ylläpidetään ja kehitetään sisäisten ja yhteistoimintaharjoitusten avulla sekä varmistamalla, että virastolla on käytössään sen tarvitsemat resurssit kaikissa yhteiskunnallisissa oloissa. Virasto huomioi valtionhallinnon ICT-varautumisen tasovaatimukset kehittäessään valmius- ja varautumistoimintaansa. 13

5.5.5 Sidosryhmätoiminnan kehittäminen Viestintäviraston tulostavoitteiden saavuttaminen edellyttää tuloksekasta ja monipuolista vuorovaikutusta laajasti eri sidosryhmien edustajien kanssa. Lisäksi Viestintäviraston strategiassa yhteistyö on yksi toimintaa ohjaavista periaatteista. Tämän vuoksi yhteistyön, yhteydenpidon ja viestinnän muotoja kehitetään jatkuvasti. Viestintävirasto kehittää sidosryhmätyön ja viestinnän vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Tavoitteet kirjataan viraston strategian pohjalta tehtäviin viestinnän strategisiin linjauksiin. Työ aloitetaan kotisivuston uusimisella v. 2012 yhdistämälä kuluttajille ja ammattilaisille suunnatut sivustot yhdeksi kokonaisuudeksi. Lisäksi eri kohderyhmille perustetaan sähköisiä uutiskirjeitä. Viestintä koordinoi ja kehittää uutiskirjevalikoimaa täydentämään asiakaslehteä ja muita viestintävälineitä. Suunnittelukauden aikana parannetaan niin ikään viraston sähköisiä asiointipalveluja. Kansalais-kuluttajasidosryhmän palveluita ja viestintää kehitetään viraston kuluttajaprojektin linjausten mukaisesti. Viraston viestien näkyvyyttä vahvistetaan edelleen ja vuorovaikutustapoja kansalaisten kanssa monipuolistetaan suunnittelukauden aikana. Viestintävirasto toteuttaa vuosittain asiakaskyselyn, jolla mitataan virastolle asetettujen tulostavoitteiden toteutumista ja toiminnan onnistuneisuutta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään toiminnan ja palvelujen kehittämisessä. 5.5.6 Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristö Viestintävirasto kehittää omaa toimintaansa asetettujen ympäristötavoitteiden mukaisesti sekä ottaa toimialaohjauksessa ja -valvonnassa huomioon uusien viestintäteknisten ratkaisujen ympäristövaikutukset. 5.6 Kokonaisvaltainen riskienhallinta Viestintäviraston kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tavoitteena on hallita virastolle haitallisia riskejä, viraston toiminnan seurauksien vaikutusta yhteiskuntaan, mahdollistaa tiedostettu riskinotto sekä varmistaa, että viraston johdolla on käytettävissään tarvittavat tiedot päätöksentekoa varten. Viestintäviraston strategisten tavoitteiden sekä näiden toteuttamiseen tähtäävien tulosalue- tai yksikkötasoisten vuosisuunnitelmien riskit arvioidaan osana viraston kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Riskejä tarkastellaan siinä toiminnan ja toimintaympäristön, talouden, henkilöstön ja turvallisuuden näkökulmista. Riskejä, niiden tilaa sekä niille osoitettujen riskienhallintakeinojen soveltuvuutta seurataan osana riskienhallinnan vuosikelloa. Viestintävirasto analysoi ja hallitsee myös projekteihin, tietoturvallisuuteen sekä valmius- ja varautumistoimintaan liittyviä riskejä. Riskit arvioidaan viraston osoittaman riskienhallintamenetelmän avulla, jota toteutetaan sähköisellä riskienhallintatyökalulla. Riskienhallinnan onnistumista tuetaan virastoon nimetyn kokonaisvaltaisen riskienhallinnan koordinaattorin sekä tulosalueiden riskivastaavien avulla, tarvittavin ohjein sekä koulutuksin. Viestintävirasto tulosohjaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toteutumista. Viraston riskienhallintatyön onnistumista arvioidaan tarvittaessa ulkopuolisen toimijan toteuttamin arvioinnein tai osana sisäistä tarkastusta. Viestintävirasto on arvioinut suunnittelukaudelle 2013 2016 asetettujen strategisten tavoitteiden toteumaan vaikuttavia riskejä. Merkittävimmiksi arvioiduista riskeistä ovat nousseet viraston toiminnan ja tehtävien hallittu muutos, johon liittyy lainsäädännön ja sitä kautta myös riittävän toimivallan dimensiot, tarvittavat ja osaavat henkilöresurssit sekä kehittyvän toiminnan rahoituksen varmistaminen. Suurin toiminnallinen ja rahoituksellinen riski kohdistuu Yleisradion rahoitusmallin mukanaantuomiin muutoksiin Viestintäviraston toiminnoissa. Myös avainhenkilöriski arvioitiin merkittäväksi koko viraston toiminnan kannalta. Avainhenkilöriskin muodostavat mm. konserniohjauksen tulevaisuuden vaikutukset henkilöresurssien määräytymises- 14

sä sekä sen mahdollisena seurauksena kiihtyvä osaamisen siiloutuminen ja henkilöityminen, osaavan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys ja eläköitymisen vaikutukset osaamisen siirtämisessä. 6. Liitteet Ennakoiva rahoituslaskelma valtion televisio- ja radiorahastosta Tiedot suurista tietojärjestelmähankkeista Raportti tuottavuustoimenpiteiden toteutumisesta 15