Selvitys Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon kuuluvien kuntien taloudesta ja toiminnasta

Selvitys Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon kuuluvien kuntien taloudesta ja toiminnasta 31.10.2016

SISÄLTÖ Selvityksessä on kartoitettu Pohjois-Karjalan maakunnan alueen kuntien panostuksia ja palveluiden järjestämisen tehokkuutta toisiinsa nähden. Lisäksi kuntia on verrattu myös Kuntamaisema Oy:n ylläpitämään tuotteistettuun ja vertailukelpoiseen kuntavertailudataan. Selvitys tukee kuntien talouden- ja toiminnanohjausta sekä selventää kuntien palveluiden järjestämisen nykytilaa. Selvityksessä on tarkasteltu kuntia ja aluetta ns. tulevaisuuden kunta ajatuksella, joten SOTE-palvelut on jätetty selvityksen ulkopuolelle. DIA 3 9 MILLAISESSA YMPÄRISTÖSSÄ KUNNAT TÄLLÄ HETKELLÄ TOIMIVAT? Verotulot Valtionosuudet - Taloudellinen huoltosuhde Vuosikate Lainakanta Ikärakenne DIA 10 13 HAVAINNOT JA SÄÄSTÖPOTENTIAALIT KUNNITTAIN Havainnot palveluittain Havainnot kunnittain Säätöpotentiaalit kunnittain DIA 14 26 SIVISTYS- JA VAPAA-AJANPALVELUIDEN TARKEMPI TARKASTELU Perusopetus Varhaiskasvatus Lukiokoulutus Kirjastopalvelut DIA 27 30 TEKNISTEN PALVELUIDEN TARKEMPI TARKASTELU Tilapalvelut Liikenneverkkopalvelut Ruokapalvelut DIA 31 34 KESKUSHALLINTOPALVELUIDEN TARKEMPI TARKASTELU Keskushallintopalvelut Sairauspoissaolot Elinkeinopalvelut

MILLAISESSA YMPÄRISTÖSSÄ KUNNAT TÄLLÄ HETKELLÄ TOIMIVAT? Kaikille Maisema-raporteille yhteisessä osiossa selvitetään, kuinka Maisemakuntavertailussa olevat kunnat sijoittuvat suhteessa toisiinsa ja valtakunnallisiin keskiarvoihin. Kunnan taustatilannetta kartoitetaan verotulojen, valtionosuuksien, taloudellisen huoltosuhteen, vuosikatteen, taseen, lainakannan, tuloveroasteen vertailun avulla.

4 Yleishavainnot ja optimointivarat KUNTIEN VEROTULOT ASUKASTA KOHDEN Maisema-kuntien verotulot yhteensä olivat vuonna 2014 keskimäärin 3310 euroa asukasta kohden (painottamaton keskiarvo). Manner-Suomessa keskimääräinen verotulojen määrä oli 3871 euroa asukasta kohden. Suomen suurimmat asukaskohtaiset verotulot olivat Eurajoella (noin 6374 euroa / asukas) ja pienimmät Merijärvellä (noin 2323 euroa / asukas). Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus, Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta Manner-Suomi keskimäärin 3871 euroa / asukas 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Kiinteistöverotulot / asukas Yhteisöverotulot / asukas Kunnallisverotulot / asukas

Yleishavainnot ja optimointivarat VALTIONOSUUDET 6 000 Valtionosuuksia jaettiin vuonna 2014 koko Suomessa keskimäärin 1499 euroa asukasta kohden. Maisema-kunnissa valtionosuuksien keskiarvo oli 2594 euroa / asukas. Lähde: Kuntaliitto Valtionosuudet Suomessa 2014 keskimääri n 1499 euroa / asukas 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0

Yleishavainnot ja optimointivarat TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE Taloudellinen huoltosuhde mittaa sitä, kuinka monta työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa on yhtä työllistä kohden. Taloudellinen huoltosuhde ilmoitetaan indeksilukuna, joka lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. Mitä pienempi indeksiluku, sitä parempi tilanne kunnassa tässä mielessä on. Taloudellinen huoltosuhde Suomen kunnissa oli 2013 keskimäärin 136,2, eli sataa työssäkäyvää kohden oli 136,2 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa asukasta. Maisema-kuntien vastaava keskiarvo 2013 oli 166,2. Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto sekä Findikaattori 250 228 226 223 217 214 207 207 205 203 202 202 201 199 199 196 194 190 186 183 183 182 180 176 172 171 170 170 156 156 154 151 150 150 148 147 147 146 139 Vuonna 2013 Suomessa oli keskimäärin 136,2 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa 100 työssäkäyvää kohti. 200 150 133 132 132 130 130 129 100 50 0 6

Yleishavainnot ja optimointivarat VUOSIKATE 1 000 800 600 Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen osuuden, joka kunnalla on käytettävissä investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin sen jälkeen, kun juoksevat menot on maksettu. Kuntien vuosikatteissa on ollut kuntakohtaisestikin suuria vaihteluita eri vuosien välillä. Vuonna 2014 Maisema-kuntien keskimääräinen vuosikate asukasta kohden oli 397 euroa, kun vastaavana aikana koko Suomessa keskiarvo oli 406 euroa. Lähde: Tilastokeskus, Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta Vuonna 312 /asukas Vuosikate, / asukas Kuntien keskimääräinen vuosikate oli Suomessa vuonna 2014 406 euroa / asukas 400 200 0-200 -400 7

Yleishavainnot ja optimointivarat LAINAKANTA 6 000 5 000 4 000 Kunnan lainakannalla tarkoitetaan sekä pitkä- että lyhytaikaista vierasta pääomaa, josta maksetaan korko. Esitettyihin lukuihin sisältyvät mahdolliset kuntien liikelaitosten lainat, mutta ei kuntien omistamien yhtiöiden lainoja. Tämän vuoksi lainakannat eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia. Kuntien keskimääräinen lainakanta oli vuonna 2014 2693 euroa asukasta kohden. Maisema-kuntien vastaava keskiarvo 2014 oli 2820 euroa / asukas. Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus, Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 7 000 Lainakanta, / asukas Kuntien keskimääräinen lainakanta oli Suomessa hieman 2693 euroa asukasta kohden vuonna 2014 3 000 2 000 1 000 0 8

Yleishavainnot ja optimointivarat IKÄRAKENNE 0-6 v 7-14v 15-18 v 19-29 v 30-64 v 65 - Sievi Nivala Kallio Kontiolahti Ylivieska Alavieska Ranua Liperi Alajärvi Järvi-Pohjanmaa Hämeenkyrö Soini Riihimäki Raisio Naantali Vimpeli Sotkamo Iisalmi Kankaanpää Joensuu Kemi Outokumpu Ikaalinen Tohmajärvi Mänttä-Vilppula Valtimo Nurmes Enonkoski Kuhmo Heinävesi Juuka Ikärakenne vanhuspainoitteinen Suhteellisesti paljon alle 18-vuotiaita asukkaita 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 9

Yleishavainnot ja optimointivarat KUNTAKOHTAISET HAVAINNOT Heinävesi Juuka Kontiolahti Liperi Teoreettinen optimointivara 1,2 milj. euroa Maisemaaineistoanalyysissä Tilapalvelut: Siivouksen panostukset erittäin suuret - Suositellaan tarkastamaan siivouksen mitoitus Ruokapalveluverkko tehoton suositellaan keskitetyn ruokapalveluverkon mahdollisuuden tarkastelua Perusopetus kallis: Keskimääräinen koulukoko ja opetusryhmäkoko pieni ja korkeat oppilaskohtaiset kustannukset erityisesti henkilöstökuluissa Liikenneverkkopalvelut: panostus pieni Keskushallinto tehokas Varhaiskasvatus kallis: Päiväkotihoidon kustannuksia nostaa pienet yksikkökoot Ryhmäperhepäivähoidossa kustannuksia nostavaa vapaata kapasiteettia Heikko taloudellinen huoltosuhde ja kotihoidon tuen piirissä suhteellisen vähän lapsia - kokonaistaloudellisesti huono yhdistelmä Teoreettinen optimointivara 1,0 milj. euroa, lähinnä tilapalveluissa sekä sairauspoissaoloissa Tilapalvelut: asukaskohtainen panostus suuri, rakennusneliöitä paljon asukasta kohden. Pintaalakustannus keskimääräinen - Suositellaan tarkastamaan siivouksen mitoitus Ruokapalveluverkko tehokas Keskuskeittiön ansiosta tuottavuus joukon korkein, suoritekohtainen kustannus toiseksi pienin Liikenneverkkopalvelut: Panostus pieni - voi tarkoittaa korjausvelan nousua ja huonokuntoisia teitä. Juuassa on vähiten katuneliöitä asukasta kohden, pintaalakohtainen kustannus suurin. Perusopetuksessa hieman optimoitavaa vertailussa, pienet ryhmäkoot nostavat henkilöstökulujen osuutta Varhaiskasvatus järjestetty melko tehokkaasti, päiväkotihoito ja perhepäivähoito on keskimääräisen hintainen, aavistuksen hoitohenkilökuntaa yli optimin. Varhaiskasvatuksen kustannuksia laskee hoidon tuilla olevien suhteellista suurempi osuus asiakkaista Kontiolahti tuottaa palvelut tarkasteltavasta joukosta edullisimmin. Kustannukset ovat jopa 3,7 milj. euroa alle Maisema-aineiston keskiarvon Tilapalvelut: sekä asukaskohtainen panostus että pinta-ala kustannus keskisuuri Ruokapalveluverkon osalta suositellaan vertailemaan tarkemmin esimerkiksi Liperin ruokapalveluverkon ominaisuuksia, jossa ruokapalvelut on järjestetty erittäin tehokkaasti Perusopetus tehokas: tiivistetty palveluverkko, suurehko keskimääräinen koulukoko sekä matalat oppilaskohtaiset kustannukset Liikenneverkkopalvelut: Panostus pieni - voi tarkoittaa korjausvelan nousua ja huonokuntoisia teitä Varhaiskasvatus tehokas sekä yksiköiden että henkilöstön määrän suhteen Liperi on järjestänyt palvelut vertailussa erittäin tehokkaasti. Kustannukset ovat jopa 2,3 milj. euroa alle Maisemaaineiston keskiarvon Tilapalvelut: asukaskohtainen panostus pieni, pinta-ala kustannus suuri Ruokapalvelu tehokas Perusopetus tehokas: Tiivistetty palveluverkko, suurehko keskimääräinen koulukoko sekä matalat oppilaskohtaiset kustannukset Liikenneverkkopalvelut: Panostus pieni sekä kunnan kaduilla että yksityisteillä - voi tarkoittaa korjausvelan nousua ja huonokuntoisia teitä Keskushallinnon kustannukset pienet, henkilöstä vertailussa suhteellisesti vähiten Varhaiskasvatus tehokas

Yleishavainnot ja optimointivarat KUNTAKOHTAISET HAVAINNOT Nurmes Tohmajärvi Outokumpu Valtimo Teoreettinen optimointivara 1,5 milj. euroa Maisemaaineistoanalyysissä Tilapalvelut: asukaskohtainen panostus keskisuuri, pinta-ala kustannus suuri - Suositellaan tarkastamaan siivouksen mitoitus Perusopetus kallis: Kouluverkko optimaalisen kokoinen, mutta oppilashinta kallis. Erityisesti vuokrakustannukset näyttävät korkeilta. Liikenneverkko: kahden keskustan malli näkyy korkeina panostuksina, mutta neliötä kohden kustannus on keskimääräinen Keskushallinto kallis, mutta henkilökuntaa on vertailussa vähän Varhaiskasvatuksen kustannukset keskimääräiset Päiväkotihoidon kustannuksia nostaa pienet yksikkökoot Perhepäivähoito erittäin edullista Teoreettinen optimointivara 1,0 milj. euroa Maisemaaineistoanalyysissä Tilapalvelut: asukaskohtainen panostus keskisuuri, pinta-ala kustannus pieni - Suositellaan tarkastamaan siivouksen mitoitus Ruokapalveluverkko tehoton suositellaan keskitetyn ruokapalveluverkon mahdollisuuden tarkastelua Perusopetuksessa koulukoko ja opetusryhmäkoko pieni ja korkeat oppilaskohtaiset kustannukset Liikenneverkkopalvelut: Panostus pieni Varhaiskasvatuksen kustannukset keskimääräiset Päiväkotihoito tehokas sekä yksiköiden että henkilöstön määrän suhteen Ryhmäperhepäivähoidossa kustannuksia nostavaa vapaata kapasiteettia Heikko taloudellinen huoltosuhde ja kotihoidon tuen piirissä suhteellisen vähän lapsia - kokonaistaloudellisesti huono yhdistelmä Teoreettinen optimointivara 0,6 milj. euroa Maisemaaineistoanalyysissä Tilapalvelut: asukaskohtainen panostus suuri, pinta-ala kustannus pieni. Asukasta kohden alaa on paljon. Ruokapalveluissa suoritekohtainen kustannus aavistuksen koholla Perusopetus tehokas: Tiivistetty palveluverkko, ja suurehko keskimääräinen koulukoko Liikenneverkkopalvelut: Panostus pieni - korjausvelan nousu? Keskushallinto tehokas, mutta henkilöstöä on vertailussa keskimääräistä enemmän Elinkeinopalveluiden panostukset ovat joukon korkeimmat, yrityskanta on matala Varhaiskasvatus tehokas, kun molemmat palvelumuodot, päiväkoti- ja perhepäivähoito keskitehokkaita Heikko taloudellinen huoltosuhde ja kotihoidon tuen piirissä suhteellisen vähän lapsia - kokonaistaloudellisesti huono yhdistelmä Teoreettinen optimointivara 1,2 milj. euroa Maisemaaineistoanalyysissä Tilapalvelut: asukaskohtainen panostus suuri, pinta-ala kustannus keskisuuri Ruokapalveluissa suoritteet/htv on hyvä, mutta suoritehinta on kuitenkin aavistuksen koholla Perusopetus kallis: Oppilaskohtaiset kustannukset ovat korkeat vaikka on vain yksi koulu. Vuokra- ja henkilöstökulut näyttävät olevan koholla Liikenneverkkopalvelut: Panostus pieni - voi tarkoittaa korjausvelan nousua ja huonokuntoisia teitä Suuret yksityistiepanostukset Keskushallinto kallis: Sairauspoissaolopäivät koko kunnan tasolla ovat korkealla - Pehmeä säästöpotentiaali lähes 0,3 milj. Varhaiskasvatus kallis Päiväkotihoidon kustannuksia nostaa pienet yksikkökoot Ryhmäperhepäivähoidossa kustannuksia nostavaa vapaata kapasiteettia

Yleishavainnot ja optimointivarat ALUEELLISET HAVAINNOT Tilapalvelut Ruokapalvelut Perusopetus Tilapalveuissa panostukset suurimmat Valtimossa, Heinävedellä ja Outokummussa. Suositellaan rakennusryhmäkohtaista lisätarkastelua Lisäksi suositellaan tarkastamaan mitoitukset siivouksessa Heinävedellä, Tohmajärvellä, Juuassa ja Nurmeksessa. Ruokapalveluissa näkyy tehottomuus suoritemäärissä / henkilöstö, mikä nostaa suoritekohtaista hintaa Vertailukunnista Lieksa, Juuka ja Liperi ovat tehokkaita Muiden osalta suositellaan tarkastelemaan keskitetyn ruokapalveluverkon mahdollisuutta. Alueellinen optimointivara jopa 1,5 milj. (kuntakohtaiset potentiaalit tarkemmin ruokapalveluiden diassa) Tohmajärvellä, Lieksassa, Heinävedellä sekä Joensuussa keskimääräinen koulukoko vielä pieni ja korkeat oppilaskohtaiset kustannukset Kontiolahdella, Valtimossa, Outokummussa ja Liperissä tiivistetty palveluverkko, suurehko keskimääräinen koulukoko sekä matalat oppilaskohtaiset kustannukset Alueellinen optimointivara 2,5 milj. Joensuussa optimointivara 4,9 milj. Kuntakohtaiset optimointivarat perusopetuksen palveluverkoissa perusopetuksen diassa Liikenneverkkopalvelut Keskushallinnon palvelut Varhaiskasvatus Liikenneverkkopalveluissa vertailuun nähden koko alueella pienet panostukset Nurmeksen kahden keskustan malli näkyy korkeina panostuksina, mutta liikenneväylää kohden panostus on keskimääräinen Toisaalta erittäin matala panostus neliötä kohden Kontiolahdella, Valtimossa ja Outokummussa voi tarkoittaa korjausvelan nousua ja huonokuntoista liikenneväyläverkkoa. Keskushallinnon henkilöstöä on vertailussa keskimääräistä enemmän Tohmajärvellä, Outokummussa ja Lieksassa. Valtimon, Juuan ja Lieksan sairauspoissaolopäivät koko kunnan tasolla ovat korkealla Pehmeä säästöpotentiaali Valtimolla lähes 0,3 milj. ja Lieksalla jopa 1,0 milj., mikäli sairauspoissaolotasoon pystytään vaikuttamaan (lähde EK; yhden sairauspoissaolopäivän kustannusvaikutus kunnille n. 300 ) Elinkeinopalveluiden panostukset ovat korkeimmat Outokummussa, jossa yrityskanta on vielä matala Alueen henkilöstömitoitus päiväkodeissa on lähellä optimia Päiväkotihoidon kustannuksia nostaa pienet yksikkökoot (Nurmes, Heinävesi, Valtimo, Joensuu) Lisäksi perhepäivähoidossa näyttäisi olevan korkeat kustannukset ryhmäperhepäivähoidossa sekä vapaata kapasiteettia (Tohmajärvi, Heinävesi, Valtimo) mikä nostaa perhepäivähoidon kustannuksia Heinävedellä, Tohmajärvellä, Outokummussa sekä Lieksassa heikko taloudellinen huoltosuhde sekä samaan aikaan kotihoidon tuen piirissä suhteellisen vähän lapsia, mikä on kokonaistaloudellisesti huono yhdistelmä

Maakuntaliiton kunnat yhteensä Joensuu Lieksa Nurmes Heinävesi Juuka Yhtensä Joensuu Lieksa Nurmes Heinävesi Juuka Valtimo Tohmajärvi Outokumpu Liperi Kontiolahti Perusopetus 5 202 251 4 921 527 571 921 900 441 446 977 150 422 245 570 397 566-199 576-678 127-1 554 048 Varhaiskasvatus 5 235 765 6 281 417-93 329 316 311 254 659 110 825 160 825-110 757-837 940-846 244 Ruokapalvelut 1 501 282 453 845 222 750 169 000 159 234 285 914 219 539 Sairauspoissaolot 1 700 000 1 000 000 400 000 300 000 Tilapalvelut 329 864 331 117 311 934 547 700 370 707 215 442 745 475-814 999-1 329 811 Valtimo Tohmajärvi Outokumpu Liperi Kontiolahti Yleishavainnot ja optimointivarat Alueelliset ja kuntakohtaiset optimointivarat Euromääräiset optimointivarat 16 000 000 14 000 000 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0-2 000 000-4 000 000-6 000 000 Keskimääräistä kalliimmat palvelut Keskimääräistä edullisemmat palvelut Tilapalvelut Sairauspoissaolot Ruokapalvelut Varhaiskasvatus Perusopetus Joensuu mukana vain sivistyspalveluiden osalta Optimointivara on teoreettinen tapa verrata alueiden säästöpotentiaalia. Laskelman tarkoituksena on osoittaa tuoteryhmittäin suurimmat poikkeamat Kuntamaiseman aineiston kuntien palveluntuotantoon nähden. Kuntamaiseman aineisto on ikärakenteeltaan lähellä tarkasteltavien kuntien keskiarvoa.tällöin saadaan selville Pohjois-Karjalan kuntien teoreettiset kipupisteet ja optimointivarat vertailukelpoiseen Maisema-aineistoon nähden.

SIVISTYSPALVELUT

Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut PERUSOPETUS JA PANOSTUSEROT ( /ASUKAS) Kartalla on esitetty vertailukuntien ikärakenne-erot sekä ikärakenteen kanssa voimakkaasti korreloivan asukaskohtaisen panosmittarin värit kartalla (perusopetus /asukas) Ikärakenne selittää Liperin ja Kontiolahden panostuksia perusopetukseen. Ikärakenteen vastaisesti Heinävedellä, Valtimossa, Nurmeksessa sekä Tohmajärvellä panostus perusopetukseen on suuri. Kontiolahden ja Liperin väestörakenne erottuu muista kunnista Korkeat panostukset Keskimääräinen panostus Vähäinen panostus Imatra Joensuu Raisio Kemi Iisalmi Mänttä-Vilppula Outokumpu Lieksa 2014 Kuhmo Riihimäki Enonkoski Ikaalinen Tohmajärvi Nurmes Naantali Soini Lieto 2014 Hämeenkyrö Vimpeli Valtimo Juuka Liperi Sotkamo Heinävesi Järvi-Pohjanmaa Alajärvi Kankaanpää Kontiolahti Ranua /asukas perusopetuksessa Väestörakenne aiheuttaa korkeat panostukset perusopetukseen 15 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400

Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut PERUSOPETUS JA TUOTOSEROT ( /OPPILAS) Suluissa keskimääräinen koulukoko HUOM! Koulukuljetuksen vaikutus eliminoitu tarkastelusta Kartalla on esitetty vertailukuntien perusopetuksen palvelutuottamisen tuotosmittari (perusopetuksen / oppilas). Kunnat on värjätty sen mukaan missä perusopetus tuotetaan kalleimmalla. Luvuista on eliminoitu koulukuljetuksen vaikutus). Kartan pylväskaavioista on nähtävissä perusopetuksen kustannukset sekä koulukuljetuksen kanssa että ilman Kuvasta nähdään, että keskimääräinen koulukoko korreloi voimakkaasti perusopetuksen tuottamisen kanssa. Kontiolahdella, Outokummussa sekä Liperissä kustannukset ovat matalat oppilasta kohden. Kallis palveluntuotanto Keskimääräinen tehokkuus Tehokas palvelu-verkko Hämeenkyrö Riihimäki Mänttä-Vilppula Ikaalinen Soini Kontiolahti Lieto 2014 Iisalmi Liperi Imatra Vimpeli Outokumpu Naantali Kuhmo Raisio Järvi-Pohjanmaa Alajärvi Kemi Sotkamo Enonkoski Lieksa 2014 Ranua Joensuu Juuka Tohmajärvi Nurmes Heinävesi Kankaanpää Valtimo /oppilas Kontiolahti, Liperi ja Outokumpu ovat onnistuneet järjestämään perusopeuksen tehokkaasti 16 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000

Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut PERUSOPETUKSEN PALVELUVERKOT JA OPTIMOINTIVARAT EUROMÄÄRÄINEN OPTIMOINTIVARA MAISEMA-AINEISTOON POHJAUTUEN 2 000 000 Nurmeksen kouluverkko optimaalisen 1 000 000 kokoinen, mutta oppilashinta kallis - -1 000 000-2 000 000-3 000 000-4 000 000-5 000 000-4 921 527-6 000 000-900 441 Lieksan perusopetuksen hintaa nostaa pienet alakoulut -446 977-571 921-397 566 Heinävedellä ja Tohmajärvellä pienet koulut nostavat hintaa. Valtimon / Outokummun mallilla saatavissa säästöjä Joensuussa isoksi kaupungiksi paljon pieniä kouluja -245 570-150 064 199 576 678 127 1 554 048 Valtimossa vain yksi koulu, jossa hieman keskimääräistä korkeampi panostus saman kokoisiin yhtenäiskouluihin verrattuna Suomessa Kontiolahti: 9 alakoulua (oppilaita keskimäärin 144) sekä 1 yläkoulu (oppilaita 620) Liperi: 4 alakoulua (oppilaita keskimäärin 184) sekä 1 yhtenäiskoulu (oppilaita 566) Outokumpu: 1 yhtenäiskoulu (oppilaita 637) Juuka: 3 pientä alakoulua (oppilaita keskimäärin 34) sekä 1 yhtenäiskoulu (oppilaita 311) Valtimo: 1 yhtenäiskoulu (oppilaita 197) Tohmajärvi: 3 alakoulua (oppilaita keskimäärin 77) sekä yksi yläkoulu (oppilaita 161) Heinävesi: 2 alakoulua (oppilaita keskimäärin 98) sekä yläkoulu (oppilaita 106) Lieksa: 6 alakoulua (oppilaita keskimäärin 99) sekä yksi yläkoulu (oppilaita 318) Nurmes: 1 Alakoulu (oppilaita 286) sekä 1 yhtenäiskoulu (oppilaita 361) Joensuu: 24 Alakoulua(oppilaita keskimäärin 138), 7 yläkoulua (oppilaita keskimäärin 224) sekä 4 yhtenäiskoulua (oppilaita keskimäärin 176) 17

Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut PERUSOPETUS JA TUOTOSEROT (YKSIKKÖKOKO) Keskimääräinen koulukoko Valtimo Heinävesi Tohmajärvi Juuka Lieksa 2014 Kontiolahti Joensuu Liperi Nurmes Outokumpu Lieksa 2014 Tohmajärvi Juuka Heinävesi Outokumpu Liperi Kontiolahti Valtimo Joensuu Nurmes 99 100 101 113 134 15,1 15,5 199 228 264 15,9 16,3 329 17,7 17,9 17,9 17,9 18,3 18,8 14,0 16,0 18,0 20,0 637 0 100 200 300 400 500 600 700 Keskimääräinen luokkakoko Oppilaskohtainen kustannus on pieni kunnissa, joissa on suuret kouluyksiköt ja keskimääräiset luokkakoot, poikkeuksena Nurmes. Nurmeksessa on paljon oppilaita kouluissa ja luokissa, mutta suurista vuokramenoista johtuen se on kuitenkin kallis. Henkilöstökulut ovat keskimääräiset, vaikka opetusryhmäkoko on vertailun suurin. Suuri luokkakoko laskee henkilöstökuluja: Kontiolahdella, Liperissä, Joensuussa ja Outokummussa henkilöstökulut ovat pienimmät. Hämeenkyrö Riihimäki Mänttä-Vilppula Ikaalinen Soini Kontiolahti Lieto 2014 Iisalmi Liperi Imatra Vimpeli Outokumpu Naantali Kuhmo Raisio Järvi-Pohjanmaa Alajärvi Kemi Sotkamo Enonkoski Lieksa 2014 Ranua Joensuu Juuka Tohmajärvi Nurmes Heinävesi Kankaanpää Valtimo /oppilas Kontiolahti, Outokumpu ja Liperi ovat onnistuneet järjestämään perusopeuksen tehokkaasti 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000

Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut PERUSOPETUS JA TUOTOSEROT (KULULAJEITTAIN) Suuri osa kuluista on henkilöstömenoja. Isoimmat henkilöstömenot on kokonaisuutena kalliimmissa kunnissa: Juuka, Valtimo ja Heinävesi. Palveluiden ostoissa kokonaisuutena kalleimmat kunnat ovat keskimääräisiä pois luettuna Juuka, joka on tässä kallein. Edullisimmat kunnat ovat tässä tehokkaimpia. Vuokrakulut heikentävät Nurmeksen tehokkuutta, kun muutoin sen kustannukset ovat keskimääräiset. Kontiolahden vuokramenot ovat keskimääräistä isommat, vaikka kunta on muissa kululajeissa edullinen. 8000 6000 4000 2000 0 Henkilöstökulut /oppilas 2500 2000 1500 1000 500 0 Vuokrat /oppilas 4000 3000 2000 1000 0 Palveluiden ostot /oppilas 2500 2000 1500 1000 500 0 Palveluiden ostot, eliminoitu koulukuljetus /oppilas 19

Kemi Hämeenkyrö Enonkoski Sotkamo Naantali Raisio Imatra Mänttä-Vilppula Riihimäki Soini Alavieska Nurmes Joensuu Vimpeli Juuka Kankaanpää Liperi Nivala Kontiolahti Järvi-Pohjanmaa Outokumpu Alajärvi Kuhmo Kallio Ikaalinen Sievi Ylivieska Tohmajärvi Lieto 2014 Valtimo Heinävesi Lieksa 2014 Ranua Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut VARHAISKASVATUS JA PANOSTUSEROT ( /ASUKAS) 100% 80% 60% 40% 20% 0% Nurmeksessa ja Joensuussa panostukset ovat muita enemmän päiväkotihoidossa Päiväkoti Perhepäivähoito Yhteensä hoidon tuki Tohmajärvellä, Valtimossa, Heinävedella sekä Lieksassa kustannukset painottuvat muuhun kuin päiväkotihoitoon Korkeat panostukset Joensuussa, Kontiolahdella, Outokummussa sekä Liperissä alle 6-vuotiaita on suhteellisesti muita kuntia enemmän. Tällöin myös panostus ( /asukas) varhaiskasvatukseen on luonnollisesti suurempi. Kartalla erityisesti Joensuu ja Kontiolahti erottuvat asukaskohtaisella panostuksellaan ( /asukas) kalliina. Nämä kunnat näkyvät kartalla punaisella. Lisäksi kartan palkkitietoihin on lisätty hoidon tuilla olevien lasten osuus päivähoidon asiakkaista. Hoidon tukien suurella osuudella on merkittävä kustannuksia laskeva vaikutus. Keskimääräinen panostus Vähäinen panostus 20

Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut VARHAISKASVATUS JA TUOTOSEROT ( /ASIAKAS) Päiväkotihoito on erityisen kallista Valtimossa ja Nurmeksessa sekä Joensuussa ja Heinävedellä Tällä kartalla tarkastellaan kuntien tehokkuutta päivähoidon järjestämisessä. Jakajana on käytetty laskennallista lasta (erityistä tukea tarvitsevat, osa-aikahoidossa olevat sekä alle 3-vuotiaat on huomioitu laskennassa eri painoituksilla) Kartan palkkikaaviossa on esitetty päiväkotihoidon sekä perhepäivähoidon asiakaskohtainen kustannus kyseisessä kunnassa. Kontiolahdella sekä Liperissä päivähoito on tehokkaasti järjestetty Tohmajärven perhepäivähoito/ryhmis näyttäytyy kalliina Kallis palveluntuotanto Keskimääräinen tehokkuus Tehokas palvelu-verkko Sievi Enonkoski Ranua Alavieska Kallio Soini Alajärvi Nivala Järvi-Pohjanmaa Ylivieska Liperi Vimpeli Imatra Kontiolahti Lieto 2014 Juuka Riihimäki Outokumpu Lieksa 2014 Ikaalinen Tohmajärvi Nurmes Kemi Valtimo Hämeenkyrö Raisio Kankaanpää Joensuu Naantali Heinävesi Kuhmo Mänttä-Vilppula Sotkamo 6 008 6 205 7 358 7 416 7 543 7 616 7 628 7 729 7 797 8 000 8 022 8 178 8 253 8 270 8 309 8 454 8 600 8 743 8 795 8 920 /asiakas varhaiskasvatuksessa 9 741 9 819 9 826 10 087 10 165 10 251 10 293 10 540 10 963 11 177 11 449 11 662 12 938 21 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000

Nurmes Heinävesi Valtimo Joensuu Kuhmo Ikaalinen Mikkeli Outokumpu Nivala Juuka Liperi Sievi Vimpeli Ylivieska Juupajoki Kontiolahti Alavieska Soini Hämeenkyrö Lieksa (2014) Tohmajärvi Enonkoski Alajärvi Päiväkodit / Päiväkotiasiakas Päiväkotikoko Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut VARHAISKASVATUS JA TUOTOSEROT PÄIVÄKODEISSA PÄIVÄKODIN KUSTANNUKSET / ASIAKAS SEKÄ ERO OPTIMIHOITOHENKILÖKUNTAAN 18 000 15 000 Nurmes Heinävesi Henkilöstömitoitus kunnissa näyttäisi olevan lähellä optimia. Päiväkotihoidon kustannuksia nostaakin lähinnä pienet yksikkökoot (Nurmes, Heinävesi, Valtimo ja Joensuu) Valtimo Kunnissa ei näyttäisi olevan päiväkotihoidossa juurikaan ongelmia henkilöstömitoituksen kanssa. Päiväkotihoidon kustannuksia nostaakin lähinnä päiväkotiyksiköiden yksikkökoot, jotka ovat (Nurmes, Heinävesi, Valtimo, Joensuu, Juuka, Outokumpu) keskimääräistä selvästi pienemmät 100 90 80 Yksikkökooltaan pieni palveluverkko päiväkotihoidossa nostaa kustannuksia kunnissa 20 000 18 000 16 000 Kuhmo Ikaalinen 12 000 Sotkamo Outokumpu Naantali Juuka Lieto 2014 Liperi Kemi Kontiolahti Ranua Alavieska 9 000 Hämeenkyrö Soini Tohmajärvi Lieksa 2014 Juuan kunnassa kasvatushoitohenkilökuntaa Enonkoski jonkin verran optimia enemmän 70 60 50 40 30 20 10 0 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 6 000-4 -2 0 2 4 Ero optimihenkilökunta määrään Päiväkoti ( /laskennallinen lapsi) Päiväkotikoko (suora lapsimäärä) 22

/ asiakas Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut HOIDON TUILLA USEASSA KUNNASSA VÄHÄN LAPSIA VAIKUTUS KUSTANNUKSIA KOROTTAVA Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset /asiakas (laskennallinen lapsi) ja kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen osuus 14 000 Heinävedellä, Tohmajärvellä, Outokummussa sekä Lieksassa heikko 13 000 taloudellinen huoltosuhde sekä Sotkamo samaan Hyvinkää aikaan kotihoidon tuen piirissä suhteellisen vähän lapsia. Joensuu 12 000 Mänttä-Vilppula Kuhmo Heinävesi 11 000 Naantali 10 000 9 000 8 000 Liperi 7 000 Joensuu Kankaanpää Raisio Järvenpää Tuusula Kemi Valtimo Tohmajärvi Nurmes Lieksa 2014 Mäntsälä Juuka Ikaalinen Outokumpu Kerava Riihimäki Kontiolahti Ylivieska Järvi-Pohjanmaa Nivala Kallio Soini Alajärvi Alavieska 6 000 Sievi 15% 20% 25% 30% 35% 40% Tuen piirissä olevien %-osuus 0-6-vuotiaista Kruunupyy 2013 Riihimäki 2013 Naantali 2013 Lohja 2013 Raisio 2013 Kontiolahti 2014 Veteli 2013 Liperi 2014 Ylivieska 2013 Akaa 2013 Mikkeli 2013 Joensuu 2013 Sotkamo 2013 Parkano 2013 Kustavi 2013 Mäntä-Vilppula 2013 Sievi 2013 Nurmes 2014 Enonkoski 2013 Kemi 2013 Rautjärivi 2013 Sonkajärvi 2013 Polvijärvi 2014 Tohmajärvi 2014 Kuhmo 2013 Soini 2013 Valtimo 2014 Outokumpu 2014 Pielavesi 2013 Heinävesi 2014 Lieksa 2014 Juuka 2014 Ranua 2013 Heikko taloudellinen huoltosuhtde 129 130 130 132 132 133 139 146 147 Taloudellinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde ilmaisee työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhteessa työllisten määrään. 147 148 156 156 170 182 183 190 194 196 199 199 201 202 202 203 205 207 207 214 217 223 226 228 0 50 100 150 200 250 Päivähoitokapasiteettia on varattu paljon taloudelliseen huoltosuhteeseen verrattuna (pois lukien Kontiolahti, Liperi ja Joensuu) Tuen piirissä olevien vähäisellä osuudella on kustannuksia 23 merkittävästi korottava vaikutus

Perhepäivähoito / perhepäivähoidon asiakkaat Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut PERHEPÄIVÄHOIDON JA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOIDON TARKASTELU Perhepäivähoidon kustannukset sekä ryhmisten osuus perhepäivähoidossa kuntavertailussa 19 000 Tohmajärvi 17 000 Soini 15 000 Sotkamo Naantali Valtimo Raisio Heinävesi 13 000 Juuka Joensuu Järvi-Pohjanmaa Kuhmo Alajärvi Lieto 2014 Riihimäki 11 000 Kankaanpää Outokumpu Ranua Mänttä-Vilppula Liperi Ikaalinen Lieksa 2014 Nivala Kontiolahti 9 000 Imatra Kallio Ylivieska Alavieska Sievi Kontiolahdella 7 000 tehokkaasti järjestetty ryhmis Nurmes Tohmajärvellä, Heinävedellä ja Valtimossa kallista vapaata ryhmiskapasiteettia Perhepäivähoito Nurmeksella erittäin edullista 5 000 0% 20% 40% 60% 80% Ryhmäperhepäivähoidon osuus perhepäivähoidon asiakkaista 20 000 15 000 10 000 5 000 - Perhepäivähoito yhteensä Ryhmis Perhepäivähoito Joensuun ryhmis näyttäytyy erittäin kalliina Ryhmis ja perhepäivähoito saman hintaista Suositellaan tarkastelemaan ryhmiskapasiteetin tasoja muutamissa kunnissa, joissa ryhmiksen asiakaskustannus nousee reilusti yli 10 000 (Valtimo, Heinävesi ja Joensuu) 24

Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut LUKIO-OPETUKSESSA NÄKYY PIENET YKSIKKÖKOOT LUKION OPPILASKOHTAISTEN KUSTANNUKSIEN KUNTAVERTAILU Kontiolahti Joensuu Riihimäki Naantali Hämeenkyrö Raisio Alajärvi Imatra Lieksa 2014 Järvi-Pohjanmaa Kankaanpää Kuhmo Mänttä-Vilppula Kemi Vimpeli Nurmes Ikaalinen Juuka Outokumpu Tohmajärvi Ranua Sotkamo Netto / opiskelija / opiskelija Nurmes järjestää nettohinnaltaan lukio-opetusta hyvin tehokkaasti ottaen huomioon pienen lukiokooon 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 350 300 250 200 150 100 50 0 0-100 000-200 000-300 000-400 000 KESKIMÄÄRÄINEN LUKIOKOKO PIENEN LUKION YLLÄPITÄMISEN LISÄKUSTANNUS KUNNILLE Lieksa Nurmes Outokumpu Tohmajärvi Juuka Vaikka pienen lukion oppilaskohtainen kustannus on korkea, on lisäkustannus isoon lukioon nähden usein kuitenkin kohtuullinen 25

Vimpeli Hämeenkyrö Lieksa 2014 Ranua Kankaanpää Tohmajärvi Soini Järvi-Pohjanmaa Mänttä-Vilppula Ikaalinen Nurmes Alajärvi Naantali Kuhmo Riihimäki Liperi Juuka Kemi Outokumpu Sotkamo Raisio Enonkoski Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut KIRJASTOPALVELUIDEN PANOSTUS JA KÄYTTÖ KIRJASTOPALVELUIDEN ASUKASKOHTAISTEN KUSTANNUKSIEN KUNTAVERTAILU KOKOELMAN KOKO KIRJASTOISSA Liperi Hämeenkyrö Kankaanpää Lieto 2014 Ikaalinen Outokumpu Imatra Riihimäki Vimpeli Juuka Raisio Joensuu Naantali Mänttä-Vilppula Sotkamo Alajärvi Järvi-Pohjanmaa Kemi Lieksa 2014 Tohmajärvi Enonkoski Kuhmo Soini Valtimo Nurmes Heinävesi Ranua Netto / asukas Brutto / asukas Liperissä ja Outokummussa kirjaston käyttö on keskimääräistä ja panostukset palveluun ovat pienet Juuan kunnassa panostus kirjastopalveluihin on vähäinen, kuten myös kirjaston käyttö kunnassa Tohmajärvellä panostus ei näy samalla tavalla kirjaston käytössä ja kirjaston tuottavuus on siten heikompi Nurmes panostaa paljon kirjastopalveluihin, mutta myös kirjastopalveluiden käyttö on sen mukaista 0 20 40 60 80 100 120 160,000 140,000 120,000 100,000 80,000 60,000 40,000 20,000 0,000 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 KIRJASTON KÄYTTÖ Kokoelman koko / huoneistoneliö Lainat Käynnit 26

TEKNISET PALVELUT

Juuka Valtimo Outokumpu Heinävesi Kuhmo Ikaalinen Tohmajärvi Nurmes Enonkoski Ranua Ylivieska Raisio Mänttä-Vilppula Riihimäki Sotkamo Hämeenkyrö Liperi Kemi Kontiolahti Iisalmi Ranua Juuka Heinävesi Valtimo Enonkoski Kuhmo Outokumpu Ikaalinen Tohmajärvi Nurmes Ylivieska Kontiolahti Mänttä-Vilppula Sotkamo Hämeenkyrö Raisio Riihimäki Liperi Kemi Lieksa Iisalmi Lieto 2014 Rakennusten kustannukset / m 2 / kk Tekniset palvelut TILAPALVELUIDEN PANOSTUKSET TILAPALVELUIDEN ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET pl. poistot RAKENNUSNELIÖIDEN MÄÄRÄT JA KUSTANNUKSET 700 600 500 400 300 200 100 0 10 9 Nurmes Raisio Liperi Juuassa, Outokummussa sekä Tohmajärvellä rakennusneliöitä paljon. 700 600 500 400 300 200 100 0 ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET ILMAN VUOKRAUSTOIMINTAA pl. poistot Siivouksen osuus vihreällä 8 7 6 5 4 Lieto 2014Ikaalinen Ylivieska Kontiolahti Hämeenkyrö Kuhmo Valtimo Kemi Iisalmi Sotkamo Mänttä- Ranua Vilppula Lieksa Juuka Enonkoski Outokumpu Tohmajärvi 3 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 Heinävedellä, Juuassa, Tohmajärvellä ja Nurmeksessa siivous kallista Rakennusneliöt / asukas

Kuhmo Sotkamo Ikaalinen Valtimo Enonkoski Hämeenkyrö Heinävesi Juuka Nurmes Tohmajärvi Kontiolahti Ranua Mänttä-Vilppula Ylivieska Outokumpu Liperi Nurmes Raisio Ikaalinen Lieto 2014 Kuhmo Kemi Sotkamo Riihimäki Lieksa Mänttä-Vilppula Hämeenkyrö Heinävesi Imatra Enonkoski Ranua Outokumpu Ylivieska Kontiolahti Juuka Tohmajärvi Liperi Valtimo Liikenneväylät (m2) / asukas Tekniset palvelut LIIKENNEVERKKOPAVLELUIDEN PANOSTUKSET LIIKENNEVERKKOPALVELUIDEN KUSTANNUKSET / ASUKAS LIIKENNEVÄYLIEN MÄÄRÄT JA KUSTANNUKSET 250 Muut kulut Yksityistiet Katuvalaistus ja liikenteen ohjauslaitteet Liikenneväylien kunnossapito 200 150 100 50 0 95 85 75 65 Nurmes Imatra Liikenneverkkopalveluissa näkyy Nurmeksen kahden keskustan malli (kuten Imatralla) Mänttä- Kemi Vilppula Raisio Lieksa YKSITYISTIET 55 45 Enonkoski Outokumpu Riihimäki Ikaalinen 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Valtimolla suuret yksityistiepanostukset muihin nähden / asukas 35 25 Hämeenkyrö Ylivieska Valtimo Liperi Kontiolahti Ranua Korjausvelkavaara liian pienissä panostuksissa Tohmajärvi Juuka 15 0,5 0,7 0,9 1,1 1,3 1,5 Kustannus / hoidetut liikenneväylät (m2)

Enonkoski Heinävesi Ranua Ikaalinen Juuka Valtimo Sotkamo Kuhmo Hämeenkyrö Tohmajärvi Lieto 2014 Nurmes Kontiolahti Outokumpu Ylivieska Mänttä-Vilppula Lieksa Raisio Liperi Riihimäki Suoritteet / henkilötyövuosi Tekniset palvelut RUOKAPALVELUIDEN KUSTANNUKSET RUOKAPALVELUIDEN KUSTANNUKSET / ASUKAS RUOKAPALVELUIDEN TEHOKKUUS 400 350 300 250 200 150 100 50 0 RUOKAPALVELUIDEN OPTIMOINTIVARA SUHTEESSA TEHOKKAASEEN JOUKKOON - -100 000-200 000-300 000-400 000-500 000-285 914-222 750-219 539-169 743-159 234-453 845 Lieksa Tohmajärvi Heinävesi Outokumpu Juuka Valtimo 25 000 20 000 15 000 Liperin suoritekohtaiset kustannukset hyvin matalat Riihimäki Ranua Juuka Raisio Ylivieska Sotkamo Mänttä-Vilppu la Liperi Outokumpu Heinävesi Ikaalinen Hämeenkyrö Lieksa Keskitetyt keittiöverkot näkyvät omana ryhmänään vertailussa (Juuka) Valtimo Tohmajärvi Enonkoski 10 000 2 3 4 5 Ruokapalveluiden kustannukset / suorite

KESKUSHALLINTOPALVELUT

Raisio Heinävesi Nurmes Ranua Enonkoski Kontiolahti Liperi Hämeenkyr Outokump Juuka Kuhmo Valtimo Kemi Riihimäki Mänttä- Ikaalinen Tohmajärvi Sotkamo Kustannus / asukas Keskushallintopalvelut KESKUSHALLINTOPALVELUIDEN PANOSTUS KESKUSHALLINNON ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ KESKUSHALLINTOPALVELUISSA Liperi Tohmajärvi Outokumpu Heinävesi Kontiolahti Riihimäki Raisio Hämeenkyrö Ikaalinen Sotkamo Lieksa 2014 Mänttä-Vilppula Kemi Ranua Nurmes Valtimo Kuhmo Juuka Enonkoski Hyvin kohtuulliset keskushallinnon kustannukset Juuassa, Valtimossa ja Nurmeksessa kustannukset näyttäytyvät suurina 100% 50% 0% 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 Kuhmo Ranua Nurmes Valtimo Kemi Mänttä- Sotkamo Vilppula Lieksa 2014 Ikaalinen Hämeenkyrö Riihimäki Kontiolahti Liperi Outokumpu Tohmajärvi Juuka Henkillöstöä keskimääräistä enemmän keskushallintopalveluissa 100 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 Keskushallinnon henkilökunta / 1000 asukasta Alle 60-vuotiaat 60 vuotta täyttäneet 0 200 400 600

Keskushallintopalvelut SAIRAUSPOISSAOLOT KOKO KUNNAN TASOLLA SAIRAUSPOISSAOLOPÄIVIÄ / TYÖNTEKIJÄ Liperi Outokumpu Ikaalinen Enonkoski Tohmajärvi Nurmes Sotkamo Hämeenkyrö Kontiolahti Ranua Kuhmo Juuka Valtimo Lieksa 2014 Riihimäki Kemi Mänttä-Vilppula Valtimossa ja Lieksassa paljon sairauspoissaoloja KESKIMÄÄRÄINEN SAIRAUSPOISSAOLOPÄIVÄN KUSTANNUS: ARVIO 300 350 eur / päivä (Lähde: EK) Valtimossa ja Lieksassa sairauspoissaolopäiviä on työntekijää kohden koko kunnan tasolla 5-6 päivää vuodessa enemmän kuin Nurmeksella ja Tohmajärvellä. Keskimääräisellä sairauspoissaolopäivän kustannuksella Valtimolle aiheutuu 270 000 vuosikustannus Tohmajärveen verrattuna. Keskimääräisellä sairauspoissaolopäivän kustannuksella Lieksalle aiheutuu lähes 1 milj. lisähenkilöstökulu. 0 5 10 15 20

Juuka Enonkoski Ranua Kuhmo Outokumpu Mänttä-Vilppula Tohmajärvi Lieksa 2014 Sotkamo Kontiolahti Ikaalinen Liperi Hämeenkyrö Heinävesi Kemi Raisio Riihimäki Asukkaita / yritys Keskushallintopalvelut ELINKEINOPALVELUIDEN PANOSTUKSET ELINKEINOPALVELUIDEN KUSTANNUKSET / ASUKAS YRITYSKANNAN MUUTOKSET (2013 ) 120 100 80-20,0-15,0-10,0-5,0 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 12 Heinävedellä yrityskanta suuri asukaslukuun nähden. Aloittaneet yritykset - lopettaneet yritykset Heinävesi Heinävesi 2014 Heinävesi 2013 Tohmajärvellä yritysten määrä asukasta kohden hyvä 13 14 60 Tohmajärvi 2014 Tohmajärvi 2013 15 40 20 0 Nurmes 2013 Liperi 2014 Valtimon yrityskanta nousussa Tohmajärvi Nurmes Valtimo Valtimo 2014 Nurmes 2014 Juuka 2014 Liperi Juuka Lieksa Kontiolahti 2013 Valtimo 2013 Juuka 2013 Kontiolahti 2014 Juuassa yrityskanta keskimääräinen Liperin ja Nurmeksen yrityskanta tasainen Liperi 2013 Joensuu 2014 Kontiolahti 16 17 18 Outokummussa vähän yrityksiä Outokumpu Outokumpu 2014 Lieksa 2014 Lieksa 2013 Outokumpu 2013 Yrityskanta nousussa Kontiolahdella, väestö lisääntyy suhteellisesti aavistuksen enemmän 19 20

www.kuntamaisema.fi