ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 7 ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ Mansikkalan ilmanlaatuindeksi vuonna 7 Imatralla ERITTÄIN HUONO Mansikkala 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu MANSIKKALA KORVENKYLÄ IMATRANKOSKI IMATRA PULPIN KOULU KANGASSAARI TEPPANALA PELKOLA RAJA SVETOGORSK PULP KESKUSTA JOUTSENO PALOLAITOS KOULUKESKUS ERITTÄIN HUONO SVETOGORSK Rautionkylän ilmanlaatuindeksi vuonna 7 Imatralla Rautionkylä LAURITSALA TIRILÄ KESKUSTA ARMILA LAPPEENRANTA 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu IHALAINEN MÄNTYLÄ ERITTÄIN HUONO Lauritsalan ilmanlaatuindeksi vuonna 7 Lauritsala 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ 5 TYYDYTTÄVÄ HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lappeenrannan keskustan ilmanlaatuindeksi vuonna 7 Joutsenon ilmanlaatuindeksi vuonna 7 LPR Keskusta ERITTÄIN HUONO ERITTÄIN HUONO 15 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu
1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Joutsenon, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 7 mittausverkon alueella oli mittauspistettä. Näistä kolmellatoista suoritetaan jatkuvatoimista mittausta, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen tiedon ilmanlaatutilanteesta koko mittausverkon alueella. Mittauspisteet sijaitsevat teollisuuslaitosten ja asutus- ja liikennekeskusten lähistöllä. Mittausverkkoon kuuluvien laitteistojen hoidosta ja tulosten raportoinnista on vastannut Imatran kaupungin ympäristötoimi yhteistyössä paikallisen teollisuuden ja lähikuntien ympäristöviranomaisten kanssa yli 15 vuoden ajan. Vuonna 7 koko Etelä-Karjalan ilmanlaadun erityispiirteenä oli aikaisessa vaiheessa alkanut erittäin voimakas kevätpölyepisodi. Jo maaliskuun puolessa välissä tienpinnat kuivuivat, ja talven aikana teille liukkaudenestoon levitetty hiekka kohosi liikenteen ja tuulen vaikutuksesta ilmaan heikentäen ilmanlaatua voimakkaasti. Kevätpölyepisodi oli kuitenkin suhteellisen lyhyt, ja pitoisuudet laskivat normaalille tasolle jo huhtikuun puolenvälin jälkeen. Vuoden 7 kevätpölyepisodin aikana hiukkaspitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin edellisen vuoden savusumuepisodin aikana. Huhtikuussa 7 Ilmatieteenlaitos julkaisi valtakunnallisen verkkopalvelun osoitteessa www.ilmanlaatu.fi. Verkkopalvelun sivuille päivittyy reaaliaikaisesti noin 5 Suomen kunnan ilmanlaatutiedot. Kuva 1: Vuonna 7 oli aikainen kevätpölyepisodi. 1
. Mitattavia komponentteja Hajurikkiyhdisteitä (TRS) syntyy selluteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä. Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina yhdyskuntailmassa viihtyvyyshaittaa epämiellyttävän hajunsa takia. Yhdisteillä on tutkimuksissa todettu olevan myös terveydellisiä haittavaikutuksia kuten päänsärkyä ja pahoinvointia. Rikkidioksidipäästöjä (SO ) syntyy Etelä-Karjalan alueella lähinnä energiatuotannossa ja teollisuudessa. Alueen rikkidioksidipitoisuudet kasvavat myös kaukokulkeuman vaikutuksesta. Veteen liuetessa rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa, mikä märkälaskeumana aiheuttaa happamoitumista. Korkeat rikkidioksidipitoisuudet ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia. Typenoksideja (NO x ) syntyy liikenteen ja lämmityksen päästöissä. Typenoksideista typpidioksidi (NO ) on terveyden kannalta haitallisin. Se voi aiheuttaa hengitystieärsytystä, astmakohtauksia ja alttiutta hengitystietulehduksille. Kokonaisleijumaa (TSP) ja hengitettäviä hiukkasia (PM1) esiintyy ilmassa luonnon omien päästöjen seurauksena, mutta niitä kulkeutuu ilmaan myös teollisuudesta, liikenteestä, energiantuotannosta ja kaukokulkeumana. Hiukkaspitoisuuksia on mitattu Etelä- Karjalassa kokonaisleijumana eli TSP:nä (kooltaan alle,1 mm hiukkasina) ja hengitettävinä hiukkasina eli PM1:nä (kooltaan alle 1 µm hiukkasina). Vuonna 7 aloitettiin yhdessä mittauspisteessä myös pienhiukkasten (PM,5 eli hiukkaset halkaisijaltaan alle,5 µm) mittaus. Säätietoja, kuten tuulensuunta, tuulennopeus, lämpötila, kosteus ja paine, mitataan mittausverkon alueella kolmella eri sääasemalla. Säätietojen avulla voidaan päätellä epäpuhtauksien päästölähteitä, kulkeutumista ja muuntumista.
. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Valtioneuvosto on antanut asetuksessaan /9 yhdyskuntailmanlaadulle ohjearvot ja asetuksessaan 711/1 raja-arvot, joiden tavoitteena on ehkäistä asukkaiden terveysriskejä ja vähentää ympäristön pilaantumista. Ohjearvot ovat arvoja, joita pienempiin yhdyskuntailman pitoisuuksiin tulee pyrkiä. Raja-arvot ovat arvoja, joita pienempiä yhdyskuntailman pitoisuuksien tulee olla. Taulukko 1: Valtioneuvoston päätöksen (Vnp /9) mukaiset ohjearvot. Komponentti Aika Enimmäispitoisuus Typpidioksidi (NO) (µg/m³) NO+NO (µg/m³) - vuorokausi (.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) - kasvillisuusvaikutusten 7 15 perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO yksikössä µg(no )/m ) Rikkidioksidi (SO) (µg/m³) Kokonaisleijuma (TSP) (µg/m³) Hengitettävät hiukkaset (PM1) (µg/m³) Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) (µg(s)/m³) - vuorokausi (.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) -kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo - vuosi - vuorokausi (9 %-arvo/a) 5 5 1 - vuorokausi (. suurin/kk) 7 - vuorokausi (. suurin/kk) 1 Taulukko : Valtioneuvoston asetuksen (711/1) mukaiset raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Komponentti Aika Enimmäispitoisuus Typpidioksidi (NO) (µg/m³) Rikkidioksidi (SO) (µg/m³) Hengitettävät hiukkaset (PM1) (µg/m³) 1 tunti vuosi 1 tunti tuntia tuntia 1 vuosi 5 15 5 Sallittujen ylitysten määrä Ajankohta, jolloin pitoisuudet oltava rajaarvoa pienempiä 1 1.1.1 1.1.1 1.1.5 1.1.5 5 1.1.5 1.1.5
. Imatran ilmanlaatutulokset 7 Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Imatran ilmanlaatu oli vuonna 7 enimmäkseen hyvää. Laatuluokaltaan erittäin huonoja päiviä ei mitattu Imatran alueella lainkaan. Imatralla ilmanlaatu heikkeni eniten voimakkaan ja aikaisen keväisen tiepölyepisodin aikana maaliskuun lopussa ja huhtikuun alussa. Rautionkylässä ilmanlaatua heikensi lisäksi Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta häiriötilanteissa ilmaan päässeet hajurikkiyhdiste- ja rikkidioksidipitoisuudet..1 Imatran hajurikkiyhdisteet (TRS) Valtioneuvoston antama TRS:n ohjearvo ylittyi Rautionkylän mittauspisteellä maaliskuussa. Rautionkylässä mitattiin Imatran suurimmat pitoisuudet. Ns. hajutunteja (yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja) mitattiin Rautionkylässä 1 tuntia, Pelkolassa sijaitsevalla Rajan mittauspisteellä 5 tuntia ja Mansikkalassa 1 tunti mittausajasta. Imatran ulkoilman TRS-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet 15 viimeisen vuoden aikana paikallisten sellutehtaiden prosessimuutosten ansiosta. µg(s)/m³ 15 1 1 1 11 1 9 7 5 1 TRS-yhdisteet: Rautionkylä ja Raja 19-7 Rautio vuosikeskiarvo Raja vuosika Rautio tuntika > 1µg(S)/m %:na Raja tuntika >1 µg(s)/m %:na 19 199 199 199 199 199 % 15 1 1 1 11 1 9 7 5 1 Kuva : Rautionkylän ja Rajan TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet vuosina 19 7.
. Imatran rikkidioksidi (SO ) Imatran mittauspisteillä rikkidioksidin pitoisuudet olivat vuonna 7 vuosikeskiarvollisesti samaa suuruusluokkaa kuin edellisinä kymmenenä vuotena. Imatralla rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet alle ohje- ja raja-arvojen 1997 ja 5-7. Pelkolassa sijaitsevalla Rajan mittauspisteellä mitattiin Imatran suurimmat pitoisuudet vuonna 7. Rautionkylän rikkidioksidin pitoisuuksiin vaikuttaa Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden päästöt ja Pelkolan Rajan pitoisuuksiin vaikuttaa OAO Svetogorskin sellutehtaan päästöt. Mansikkalan mittauspisteellä vaikuttaa enimmäkseen lähiasutuksen päästöt. Lisäksi kaikilla mittauspisteillä pitoisuustasot kasvavat ajoittain kaukokulkeuman vaikutuksesta. Rikkidioksidi: Rautionkylä ja Raja 19-7 vuosikeskiarvo Rautio vuosikeskiarvo suurin 99%:n arvo µg/m³ Raja vuosikeskiarvo µg/m³ Raja max 99%tuntiarvo 1 Rautio max 99%tuntiarvo 1 1 1 1 19 199 199 1991 199 199 199 1995 199 1997 199 1999 1 5 7 1 1 Kuva : Rautionkylän ja Rajan rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntiarvot vuosina 19 7.. Imatran typpidioksidi (NO ) Suurimmat NO -pitoisuudet mitattiin Pelkolassa sijaitsevalla Rajan mittauspisteellä. Rajan mittauspisteellä pitoisuudet ovat kasvaneet lisääntyneen raja-liikenteen vuoksi. Ohje- ja raja-arvot eivät ole ylittyneet millään Imatran mittauspisteellä kymmenen viimeisemmän vuoden aikana. Typpidioksidipitoisuudet kohosivat liikenteen vaikutuksesta aamu- ja iltaruuhkien aikana. Suurimmat pitoisuudet mitattiin tammi-helmikuussa. 5
. Imatran hiukkaset (TSP ja PM1 ja PM,5) Imatran ulkoilman hiukkaspitoisuudet kohosivat jo helmi-maaliskuussa aikaisen kevätpölyepisodin aikana, jolloin talven aikana teiden pintaan levitetty liukkaudenesto hiekka kohosi liikenteen vaikutuksesta ilmaan ja kasvatti hiukkaspitoisuuksia. Mansikkalan mittauspisteillä hengitettävien hiukkasten (PM1) ohjearvo ylittyi maaliskuussa, samoin Rautionkylän pienhiukkasten (PM,5) Who:n ohjearvo ylittyi helmija maaliskuussa. µg/m ³ 1 PM 1:n vuorokausikeskiarvot vuonna 7 1 M a n s ik k a p ö ly Teppanalpöly 1 1 vuorokausiohjearvo 7 µg/m ³ vuorokausiraja-arvo 5 µg/m ³ 1 5 9 1 1 1 1 kk Kuva : Mansikalan ja Teppanalan PM1 vuorokausipitoisuudet vuonna 7..5 Imatran rikkilaskeuma Vuonna 7 kokonaisrikkilaskeuma oli suurempi kuin edellisenä vuonna. Pelkolan, Rautionkylän ja Äitsaaren rikkilaskeuma ylitti valtioneuvoston tavoitetason. Kaiken kaikkiaan rikkilaskeuma on pienentynyt viidentoista vuoden takaisista tasoista. mg/m²/a Rikkilaskeuma 199-7 1 1 1 1 1 Rautionkylä tavoitetaso mg/m Pelkola Äitsaari 199 199 199 199 199 Kuva 5: Imatran laskeumapisteiden rikkilaskeumat vuosina 199 7.
Kuva : Imatran ilmanlaadun mittalaitteita: Kokonaisleijuma keräin, Rautionkylän mittauspisteen so -analysaattorit ja TRS-konvertteri ja laskeumapönttö. 5. Joutsenon ilmanlaatutulokset 7 Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Joutsenon ilmanlaatu oli vuonna 7 enimmäkseen hyvää. Joutsenossakin ilmanlaatua heikensi eniten aikainen kevätpölyepisodi, jolloin talvenaikainen liukkauden estoon levitetty hiekoitushiekka nousi ilmaan liikenteen ja tuulen vaikutuksesta heikentäen ilmanlaatua. Ilmanlaadultaan erittäin huonoja päiviä ei mitattu Joutsenossa lainkaan. 5.1 Joutsenon hajurikkiyhdisteet (TRS) Vuonna 7 haisevien rikkiyhdisteiden eli TRS:n ohjearvo ei ylittynyt Joutsenossa. Pulpin mittauspisteellä mitattiin joulukuussa ohjearvoa sivuava pitoisuus. Ns. hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin Pulpilla 15 tuntia ja Palolaitoksen mittauspisteellä 1 tuntia. Vuonna 7 TRS pitoisuudet olivat pienempiä kuin edellisenä vuotena. TRS-yhdisteet, Palolaitos ja Pulp 199-7 1 9 7 5 1 µg(s)/m³ % 1 9 7 5 1 199 1991 199 199 199 1995 199 1997 199 1999 1 5 7 Palolaitos vuosikeskiarvo Pulp vuosikeskiarvo % Palolaitos tuntika > 1 µg(s)/m³ % Pulp tuntika >1 µg(s)/m³ Kuva 7: Joutsenon TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylitykset prosentteina vuosina 199-7. 7
5. Joutsenon rikkidioksidi (SO ) Joutsenon rikkidioksidipitoisuudet olivat vuonna 7 alle ohje- ja raja-arvojen. 1 1 1 1 1 vuosikeskiarvo µg/m³ raja-arvo µg/m³ Rikkidioksidi: Pulp ja Palolaitos 199-7 suurin 99% tuntiarvo µg/m³ ohjearvo 5 µg/m³ 1 199 1991 199 199 199 1995 199 1997 199 1999 1 5 7 Pulp vuosikeskiarvo Palolaitos vuosikeskiarvo Pulp 99% tuntiarvo Palolaitos 99% tuntiarvo Kuva : Joutsenon mittauspisteiden rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntiarvot vuosina 199 7) 5. Joutsenon hiukkaset (TSP ja PM1) Joutsenon hiukkaspitoisuudet olivat suurimmillaan aikaisen kevätpölyepisodin aikana maaliskuussa. PM1 ohjearvo ylittyi. Kokonaisleijuman eli TSP:n pitoisuudet olivat suurimmillaan toukokuussa siitepölyaikana. Kokonaisleijuman eli TSP:n ohjearvo ei ylittynyt. 5. Joutsenon rikkilaskeuma Rikkilaskeuman tavoitetaso ja Etelä-Karjalan taustataso ylittyi Joutsenon laskeumapisteistä ainoastaan Kangassaaressa vuonna 7. Rikkilaskeuma on pienentynyt kaikilla Joutsenon laskeuman määrityspisteillä viimeisten 15 vuoden aikana. mg/m²/a 5 5 Rikkilaskeuma 199-7 tavoitearvo mg/m²/a Neuvola/Varikko Pulp Kangassaari Korvenkylä Etelä-Karjalan taustataso 15 1 5 199 199 199 199 199 Kuva 9: Joutsenon laskeumapisteiden rikkilaskeuma vuosina 199-7.
. Lappeenrannan ilmanlaatutulokset 7 Vuonna 7 Lappeenrannan keskustan ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä arvioituna enimmäkseen hyvää. Erittäin huonoja päiviä ei mitattu lainkaan. Ilmanlaatua heikensi Lappeenrannassa eniten jo maaliskuussa alkanut keväinen katupölyajanjakso. Lappeenrannan keskustan ilmanlaatuun vaikutti myös mittauspisteen vieressä sijainnut Vapaudenaukion rakennustyömaa..1 Lappeenrannan hajurikkiyhdisteet (TRS) Hajurikkiyhdisteitä eli TRS:ää mitattiin Lappeenrannassa vuonna 7 neljällä mittauspisteellä; Tirilä, Lauritsala, Keskusta ja Ihalainen. Ihalaisessa laitteen toimintaprosentti oli vain % laiteongelman vuoksi. TRS:n ohjearvo ylittyi Lappeenrannan Tirilässä helmikuussa 7. Ohjearvo ei ylittynyt muilla mittauspisteillä. Mittauspisteiden suurimmat TRS:n pitoisuudet mitattiin tuulensuunnan ollessa Kaukaan tehtaalta mittauspisteille päin. Yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja eli ns. hajutunteja mitattiin Tirilässä 5 tuntia, Lauritsalassa 5 tuntia ja Keskustassa 5 tuntia. Lappeenrannan hajurikkiyhdistepitoisuudet ovat pienentyneet 199-luvun alkuajoista. Pitoisuustaso on ollut samaa suuruusluokkaa viimeisten yhdentoista vuoden aikana. µg(s)/m³ 1 9 7 5 1 TRS: Tirilä ja Lauritsala 199-7 Tirilä vuosikeskiarvo Lauritsala vuosikeskiarvo Tirilä % tuntikeskiarvot >1 µg/m³ Lauritsala % tuntikeskiarvo > 1 µg/m³ 199 199 1991 199 199 199 1995 199 1997 199 1999 1 5 7 % 1 9 7 5 1 Kuva 1: Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylitysosuudet (%) vuosina 199-7.. Lappeenrannan rikkidioksidi (SO ) Lappeenrannan rikkidioksidipitoisuudet olivat vuonna 7 hiukan edellistä vuotta alhaisemmat. Pitoisuudet ovat pienentyneet 199 luvun alun tasosta ja pysytelleet viimeiset 1 vuotta vuosikeskiarvollisesti samantasoisina. Pitoisuudet Lappeenrannassa ovat aina olleet alle ohje- ja raja-arvojen. SO -pitoisuudet kohoavat kovien pakkasten aikana, tehtaiden toimintahäiriöiden aikana sekä kaukokulkeumaepisodien aikana. 9
Rikkidioksidi: Tirilä ja Lauritsala 199-7 vuosikeskiarvo µg/m³ Tirilä vuosikeskiarvo 1 Lauritsala vuosikeskiarvo 1 Tirilä suurin 99% tuntiarvo 1 Lauritsala suurin 99% tuntiarvo 1 suurin 99% tuntiarvo µg/m ³ 1 1 1 1 1 1 199 199 1991 199 199 199 1995 199 1997 199 1999 1 5 7 Kuva 11: Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntikeskiarvot vuosina 199-7.. Lappeenrannan typpidioksidi (NO ) Vuonna 7 NO -pitoisuudet olivat samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä kolmena vuotena. Suurimmillaan pitoisuudet olivat Lappeenrannan mittauspisteillä helmimaaliskuussa. Lappeenrannassa typenoksidipitoisuuksien keskeinen päästölähde on liikenne. Typpidioksidipitoisuudet kohoavat liikennekeskuksissa aamu- ja iltaruuhkien aikana sekä kovan pakkasen ja alhaisen tuulennopeuden vaikutuksesta. Pitoisuudet olivat vuonna 7 7 59 % ohjearvoista ja 5 9 % raja-arvoista.. Lappeenrannan hiukkaset (TSP ja PM1) Lappeenrannassa mitattiin vuonna 7 hengitettäviä hiukkasia eli PM1:ä kolmessa eri pisteessä. Lappeenrannan keskustan mittauspisteen lisäksi uusina mittauspisteinä oli Lauritsala ja Ihalainen. Kokonaisleijumaa eli TSP:tä mitattiin kolmessa pisteessä. TSP:n tehokeräysmittaus lopetettiin vuoden 7 lopussa. Hiukkaspitoisuudet kohosivat voimakkaasti Lappeenrannassa jo maaliskuun alussa aikaisen kevytpölyepisodin vuoksi. Teiden kuivettua talven aikana teille levitetty liukkaudenestohiekka kohosi liikenteen ja tuulen vaikutuksesta ilmaan heikentäen ilmanlaatua. Vuoden 7 kevätpölyepisodin aikana pitoisuudet olivat suurempia kuin edellisen vuoden savusumuepisodin aikaiset pitoisuudet. Hengitettävien hiukkasten ohjearvo ylittyi kaikilla Lappeenrannan mittauspisteillä maaliskuussa. Raja-arvo ei ylittynyt vuoden 7 aikana. 1
1 1 1 1 1 µg/m³ vrk-ohjearvo 7 µg/m³ Lpr:n Keskustan PM1 199-7, Lauritsalan ja Ihalaisen PM1 7 Keskustan vuosikeskiarvo Lauritsalan vuosikeskiarvo Ihalainen vuosikeskiarvo Lauritsalan maks ts-vrkarvo Ihalainen maks ts-vrkarvo Keskustan maks ts-vrkarvo 199*) 1997 199 1999 1 *) 5 7 Kuva 1: Lappeenrannan keskustan hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ja vuosien suurin ohjearvoon verrattava pitoisuus 199 7, Lauritsalan ja Ihalaisen vuosikeskiarvot ja suurin ohjearvoon verrattava pitoisuus 7..5 Lappeenrannan rikkilaskeuma Valtioneuvoston antama tavoitetaso rikkilaskeumalle ylittyi Ihalaisen laskeumapisteellä. Tirilän rikkilaskeuma oli pienempi kuin Etelä-Karjalan taustataso. Kaiken kaikkiaan Lappeenrannan laskeumapisteiden kuormitusmäärät ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Rikkilaskeuma 199-7 mg/m²/a 1 1 1 1 1 Tavoitetaso Äitsaari Ihalainen Tirilä 199 199 1995 199 1997 199 1999 1 5 7 Kuva 1: Lappeenrannan laskeumapisteiden rikkilaskeumat vuosina 199-7. 11
7. Svetogorskin ilmanlaatutulokset 7 Kuva 1: Helmikuussa 7 Svetogorskin mittauskoppi siirrettiin Izjumenka päiväkodin pihalta Svetogorskin hotellin vartioidulle parkkipaikalle turvallisuussyistä. 7.1 Svetogorskin hajurikkiyhdisteet (TRS) Svetogorskin TRS pitoisuudet olivat vuonna 7 selvästi pienempiä kuin edellisinä vuosina. Pitoisuuksien alenemisen syynä oli Svetogorskin tehtaan prosessimuutokset. Osittain pitoisuuksien pienenemiseen vaikutti myös mittauspisteen sijaintipaikan muutos. Suomen valtioneuvoston antama TRS:n ohjearvo ylittyi Svetogorskissa yhtenä kuukautena. Ns. hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin Svetogorskin mittauspisteellä 19 tuntia eli, % mittausajasta. µg(s)/m³ TRS Svetogorskissa 199-7 µg(s)/m³ 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 199 1991 199 199 199 1995 199 1997 199 1999 1 5 7 vuosi ka µg(s)/m³ % tunti-ka > 1 µg(s)/m³ Kuva 15: Svetogorskin TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot yksikössä µg(s)/m³ ja tuntipitoisuuden 1 µg(s)/m³ylitykset prosentteina vuosina 199-7 1
7. Svetogorskin rikkidioksidi (SO ) Svetogorskin rikkidioksidipitoisuudet olivat alle Suomen valtioneuvoston ohje- ja rajaarvojen eikä ylityksiä ole mitattu. Vuonna 7 pitoisuudet olivat suurempia kuin edellisinä neljänä vuotena, mutta kaiken kaikkiaan pitoisuudet ovat laskeneet viimeisten 1 vuoden aikana OAO Svetogorskin prosessimuutosten myötä. 7. Svetogorskin typpidioksidi (NO ) Typpidioksidipitoisuudet Svetogorskissa eivät ylittäneet Suomen ohje- eikä raja-arvoja. Vuonna 7 pitoisuudet olivat pienempiä kuin aikaisempina vuosina, johtuen ainakin osittain mittauspisteen paikan vaihtumisesta. Typpioksidien pitoisuudet kohosivat liikennemäärien mukaan aamu- ja ilta-aikoina. 7. Svetogorskin hiukkaset (PM1) Vuonna 7 hiukkaspitoisuudet kohosivat Svetogorskissa aikaisen kevätpölyepisodin aikana jo maaliskuussa liikennepölyn vaikutuksesta kuten muuallakin Etelä-Karjalassa. Suomen valtioneuvoston ohjearvo ylittyi maaliskuussa sekä elokuussa. Elokuussa pitoisuudet kohosivat paikallisten polttojen vuoksi. 1
. YHTEENVETO Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli vuoden 7 mittausten perusteella enimmäkseen hyvää. Aikaisin keväällä, jo maaliskuun alussa, ilmanlaatu heikkeni kaikilla Etelä-Karjalan mittauspisteillä keväisen katupölyajanjakson vuoksi. PM1 pitoisuudet kohosivat jopa 1- kertaisiksi heikentäen ilmanlaatua hetkittäin jopa erittäin huonoksi. Paikallisten teollisuuslaitosten prosessiuudistusten ansiosta Etelä-Karjalan ilmanlaatu on parantunut viimeisten 15 vuoden aikana. Ongelmana on kuitenkin edelleenkin hajurikkiyhdistepitoisuudet (TRS), jotka heikentävät ajoittain alueen ilmanlaatua ja asumisviihtyvyyttä. Rikkilaskeuman tavoitetaso ylittyy edelleenkin osassa mittauspisteistä. Ilmatieteenlaitos julkaisi huhtikuussa 7 valtakunnallisen verkkopalvelun ilmanlaatuportaali, jonka sivuilta on mahdollista seurata lähes 5 Suomen kunnan ilmanlaatutietoja reaaliaikaisesti (www.ilmanlaatu.fi). Paikalliset lehdet julkaisevat edelleenkin ilmanlaatuindeksitiedotteen viikoittain. Etelä-Saimaassa indeksi julkaistaan torstaisin ja Uutisvuoksessa tiistaisin ja lauantaisin. Internetissä Etelä-Karjalan ympäristöportaalin sivuilla (www.ekarjala.fi) on seurattavissa ilmanlaatuindeksistä tietoa Etelä-Karjalan viideltä eri mittauspisteeltä reaaliaikaisesti. Etelä-Karjalan portaalin sivuilta voi lukea myös paikkakuntakohtaisia ilmanlaadun kuukausiraportteja ja koko mittausverkon kattavat vuosiraportit. Yhteystiedot: Imatran kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Vuoksenniskantie 5 55 IMATRA puh: 1 71, 1 719 e-mail:ymparistotoimi@imatra.fi 1