ETELÄ-KARJALAN ILMANLAATU 5 ERITTÄIN HUONO Ilmanlaatuindeksi vuonna 5 Imatralla Mansikkala ÄITSAARI RAUTIONKYLÄ 15 HUONO 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu MANSIKKALA KORVENKYLÄ IMATRANKOSKI IMATRA TEPPANALA PULPIN KOULU KANGASSAARI PELKOLA RAJA PULP KESKUSTA SVETOGORSK JOUTSENO KOULUKESKUS Ilmanlaatuindeksi vuonna 5 Imatralla PALOLAITOS ERITTÄIN HUONO Rautionkylä 15 LAURITSALA HUONO KESKUSTA TIRILÄ ARMILA 1 VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 LAPPEENRANTA HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu IHALAINEN MÄNTYLÄ Joutsenon ilmanlaatuindeksi vuonna 5 ERITTÄIN HUONO Lappeenrannan ilmanlaatuindeksi vuonna 5 15 ERITTÄIN HUONO LPR Keskusta HUONO 1 15 VÄLTTÄVÄ HUONO TYYDYTTÄVÄ 5 1 VÄLTTÄVÄ HYVÄ TYYDYTTÄVÄ 5 tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu HYVÄ tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu
1. Yleistä Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Svetogorsk muodostavat yhteisen Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkon, joka käsittää 1 mittauspistettä. Näistä kahdellatoista suoritetaan jatkuvatoimista mittausta, mikä mahdollistaa lähes reaaliaikaisen tiedon ilmanlaatutilanteesta koko mittausverkon alueella. Mittauspisteet sijaitsevat teollisuuslaitosten ja asutus- ja liikennekeskusten lähistöllä. Mittausverkkoon kuuluvien laitteistojen hoidosta ja tulosten raportoinnista on keskitetysti vastannut Imatran kaupungin ympäristötoimi yhteistyössä paikallisen teollisuuden ja lähikuntien ympäristöviranomaisten kanssa yli 15 vuoden ajan. Vuosi 5 oli ilmanlaadun osalta pääpiirteittäin hyvin samankaltainen kuin aikaisempinakin vuosina. Vuotta 5 väritti selluteollisuuden työtaisteluiden aiheuttamat tehtaiden toiminnan useat keskeytykset kevään ja kesän aikana. Alasajojen yhteydessä mittauspisteiden pitoisuustasoissa ei tapahtunut juurikaan muutoksia, mutta tehtaiden käynnistysvaiheessa pitoisuustasot kohosivat usein ja aiheuttivat viihtyvyyshaittaa tehtaiden lähiasutusalueilla. Teiden hiekoitukseen ja puhdistamiseen kiinnitettiin vuonna 5 tarkempaa huomiota kuin aikaisemmin. Keväisin talvella teille levitetyn hiekoitushiekan poistaminen kaupunkialueilla pyrittiin suorittamaan mahdollisimman tehokkaasti ja yhtäaikaisesti. Katualueille levittävän hiekanlaatuun on myös kiinnitetty huomiota entistä enemmän. Vuonna 5 hiukkaspitoisuudet olivat pienempiä kuin aikaisempina vuosina.. Mitattavia komponentteja Hajurikkiyhdisteitä (TRS) syntyy selluteollisuuden tuotantoprosessien yhteydessä. Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat jo pieninä pitoisuuksina yhdyskuntailmassa viihtyvyyshaittaa epämiellyttävän hajunsa takia. Yhdisteillä on tutkimuksissa todettu myös terveydellisiä haittavaikutuksia kuten päänsärkyä ja pahoinvointia. Rikkidioksidipäästöjä (SO ) syntyy Etelä-Karjalan alueella lähinnä energiatuotannossa ja teollisuudessa. Alueen rikkidioksidipitoisuudet kasvavat myös kaukokulkeuman vaikutuksesta. Veteen liuetessa rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa, mikä märkälaskeumana aiheuttaa happamoitumista. Korkeat rikkidioksidipitoisuudet ärsyttävät ylähengitysteitä ja voivat aiheuttaa hengitystieinfektioita ja astmakohtauksia. Typenoksideja (NO x ) syntyy liikenteen ja lämmityksen päästöissä. Typenoksideista typpidioksidi (NO ) on terveyden kannalta haitallisin. Se voi aiheuttaa hengitystieärsytystä, astmakohtauksia ja alttiutta hengitystietulehduksille. 1
Kokonaisleijumaa (TSP) ja hengitettäviä hiukkasia (PM1) esiintyy ilmassa luonnon omien päästöjen seurauksena, mutta niitä kulkeutuu ilmaan myös teollisuudesta, liikenteestä ja energiantuotannosta. Hiukkaspitoisuuksia voidaan mitata kokonaisleijumana eli TSP:nä (kooltaan alle,1 mm hiukkasina) tai hengitettävinä hiukkasina eli PM1:nä (kooltaan alle 1 µm hiukkasina). Säätietoja, kuten tuulensuunta, tuulennopeus, lämpötila, kosteus ja paine, mitataan mittausverkon alueella kolmella eri sääasemalla. Säätietojen avulla voidaan päätellä epäpuhtauksien päästölähteitä, kulkeutumista ja muuntumista. 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot Valtioneuvosto on antanut asetuksessaan /9 yhdyskuntailmanlaadulle ohjearvot ja asetuksessaan 711/1 raja-arvot, joiden tavoitteena on ehkäistä asukkaiden terveysriskejä ja vähentää ympäristön pilaantumista. Ohjearvot ovat arvoja, joita pienempiin yhdyskuntailman pitoisuuksiin tulee pyrkiä. Raja-arvot ovat arvoja, joita pienempiä yhdyskuntailman pitoisuuksien tulee olla. Taulukko 1: Valtioneuvoston päätöksen (Vnp /9) mukaiset ohjearvot. Komponentti Aika Enimmäispitoisuus Typpidioksidi (NO) (µg/m³) NO+NO (µg/m³) - vuorokausi (.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) - kasvillisuusvaikutusten 7 15 3 perusteella annettu vuosiohjearvo (NO+NO yksikössä µg(no )/m 3) Rikkidioksidi (SO) (µg/m³) Kokonaisleijuma (TSP) (µg/m³) Hengitettävät hiukkaset (PM1) (µg/m³) Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) (µg(s)/m³) - vuorokausi (.suurin/kk) - tunti (99 %-arvo/kk) -kasvillisuusvaikutusten perusteella annettu vuosiohjearvo - vuosi - vuorokausi (9 %-arvo/a) 5 5 1 - vuorokausi (. suurin/kk) 7 - vuorokausi (. suurin/kk) 1
Taulukko : Valtioneuvoston asetuksen (711/1) mukaiset raja-arvot terveyshaittojen ehkäisemiseksi Komponentti Aika Enimmäispitoisuus Typpidioksidi (NO) (µg/m³) Rikkidioksidi (SO) (µg/m³) Hengitettävät hiukkaset (PM1) (µg/m³) 1 tunti vuosi 1 tunti tuntia tuntia 1 vuosi 35 15 5 Sallittujen ylitysten määrä Ajankohta, jolloin pitoisuudet oltava rajaarvoa pienempiä 1 1.1.1 1.1.1 3 1.1.5 1.1.5 35 1.1.5 1.1.5. Imatran ilmanlaatutulokset 5 Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Imatran ilmanlaatu oli vuonna 5 enimmäkseen hyvää. Laatuluokaltaan välttäviä, huonoja ja erittäin huonoja päiviä ei mitattu Imatran alueella lainkaan. Tyydyttäväksi tai välttäväksi ilmanlaadun heikensi Rautionkylässä Stora Enso Oyj:n Imatran tehtailta häiriötilanteissa ilmaan päässeet hajurikkiyhdiste- ja rikkidioksidipitoisuudet. Mansikkalan ilmanlaatua heikensi eniten keväisin liikenteestä peräisin olevat hiukkaspitoisuudet..1 Imatran hajurikkiyhdisteet (TRS) Valtioneuvoston antama TRS:n ohjearvo ylittyi vuonna 5 Pelkolan rajavyöhykkeellä sijaitsevalla Rajan mittauspisteellä tammi- ja syyskuussa. Rautionkylän ja Mansikkalan mittauspisteillä ohjearvo ei ylittynyt. Ns. hajutunteja (yli 1 µg(s)/m³) tuntikeskiarvoja mitattiin Rajan mittauspisteellä 33 tuntia, Rautionkylässä tuntia ja Mansikkalassa 5 tuntia mittausajasta. Imatran ulkoilman TRS-yhdisteiden pitoisuudet ovat pienentyneet 15 viimeisen vuoden aikana paikallisten sellutehtaiden prosessimuutosten ansiosta. 3
TRS-yhdisteet: Rautionkylä ja Raja 19-5 µg(s)/m³ % 15 1 Rautio vuosikeskiarvo 13 1 Raja vuosika 11 Rautio tuntika > 1µg(S)/m3 %:na 1 9 Raja tuntika >1 µg(s)/m3 %:na 7 5 3 1 19 199 199 1991 199 1993 199 1995 199 1997 199 1999 1 3 5 15 1 13 1 11 1 9 7 5 3 1 Kuva 1: Rautionkylän ja Rajan TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylittäneiden tuntikeskiarvojen osuudet vuosina 19 5.. Imatran rikkidioksidi (SO ) Imatran mittauspisteillä rikkidioksidinpitoisuudet olivat pieniä ja alle ohje- ja rajaarvojen vuonna 5. Rautionkylässä ja Pelkolassa sijaitsevalla Rajan mittauspisteellä mitattiin suurempia pitoisuuksia kuin Mansikkalassa. Viimeisten yhdeksän vuoden aikana Rautionkylän rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet vuosikeskiarvollisesti samalla tasolla, mutta ajoittain on mitattu korkeitakin tuntipitoisuuksia. Myös Pelkolan rajavyöhykkeellä sijaitsevalla Rajan mittauspisteellä pitoisuudet ovat pysytelleet viimeiset yhdeksän vuotta samalla tasolla. Rautionkylän pitoisuuksiin vaikutta merkittävästi Stora Enso Oyj:n Imatran tehtaiden päästöt ja kaukokulkeuma, Rajan pitoisuuksiin vaikuttaa merkittävästi OAO Svetogorskin sellutehtaan päästöt ja kaukokulkeuma. Rikkidioksidi: Rautionkylä ja Raja 19-5 vuosikeskiarvo µg/m³ 1 1 1 1 1 Rautio vuosikeskiarvo Raja vuosikeskiarvo Raja max 99%tuntiarvo Rautio max 99%tuntiarvo suurin 99%:n arvo µg/m³ 19 199 199 1991 199 1993 199 1995 199 1997 199 1999 1 3 5 Kuva : Rautionkylän ja Rajan rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntiarvot vuosina 19 5. 3 3 1 1
.3 Imatran typpidioksidi (NO ) Suurimmat NO -pitoisuudet mitattiin Imatralla Mansikkalassa. Ohje- ja raja-arvot eivät ylittyneet millään Imatran mittauspisteellä vuoden 5 aikana. Typpidioksidipitoisuudet kohosivat liikenteen vaikutuksesta aamu- ja iltaruuhkien aikana. Kaikilla mittauspisteillä suurimmat pitoisuudet mitattiin maaliskuussa.. Imatran hiukkaset (TSP ja PM1) Imatran ulkoilman hiukkaspitoisuudet olivat vuonna 5 pienempiä kuin edellisenä vuonna. Hiukkaspitoisuudet kohoavat keväisin liikenteen nostattaman katupölyn vaikutuksesta. Mansikkalan hiukkaspitoisuudet olivat suurempia kuin Teppanalassa ja Rautionkylässä. Hengitettävien hiukkasten ja kokonaisleijuman ohje- ja rajaarvoylityksiä ei mitattu Imatralla vuoden 5 aikana..5 Imatran rikkilaskeuma Kokonaisrikkilaskeuma on pienentynyt viimeisten viidentoista vuoden aikana. Rikkilaskeuman tavoitetaso ylittyy edelleen kaikilla Imatran laskeumanmäärityspisteillä. Äitsaaressa sijaitsevalla vertailulaskeumapisteellä rikkilaskeuman tavoitetaso ei ylittynyt vuonna 5. mg/m²/a 1 1 1 1 1 Rikkilaskeuma 199-5 tavoitetaso 3 mg/m 199 199 199 199 199 Rautionkylä Pelkola Äitsaari Kuva 3: Imatran laskeumapisteiden rikkilaskeumat vuosina 199 5. 5. Joutsenon ilmanlaatutulokset 5 Ilmanlaatuindeksillä arvioituna Joutsenon ilmanlaatu oli vuonna 5 enimmäkseen hyvää. Joutsenon keskustan mittauspisteellä ilmanlaatu heikensi eniten hiukkaspitoisuuksien kohoaminen keskustan mittauspisteellä. Ilmanlaadultaan välttäviä, huonoja tai erittäin huonoja päiviä ei mitattu Joutsenossa lainkaan. 5
5.1 Joutsenon hajurikkiyhdisteet (TRS) Haisevien rikkiyhdisteiden eli TRS:n ohjearvo ei ylittynyt Joutsenossa vuonna 5. Ns. hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin Pulpin mittauspisteellä tuntia ja Palolaitoksen mittauspisteellä 1 tuntia mittausajasta. Vuonna 5 oli hajutunteja vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuodesta 199 alkaen TRS-yhdisteiden pitoisuudet ovat laskeneet Joutsenossa Oy Metsä-Botnia Ab:n prosessimuutosten ansiosta. TRS-yhdisteet: Palolaitos ja Pulp 199-5 1 9 7 5 3 1 µg(s)/m³ % 1 9 7 5 3 1 199 1991 199 1993 199 1995 199 1997 199 1999 1 3 5 Palolaitos vuosikeskiarvo Pulp vuosikeskiarvo % Palolaitos tuntika > 1 µg(s)/m³ % Pulp tuntika >1 µg(s)/m³ Kuva : Joutsenon TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylitykset prosentteina vuosina 199-5. 5. Joutsenon rikkidioksidi (SO ) Joutsenon rikkidioksidipitoisuudet ovat olleet vuosina 199-5 pieniä ja selvästi alle ohje- ja raja-arvojen. 5.3 Joutsenon hiukkaset (TSP ja PM1) Joutsenon hiukkaspitoisuudet kohoavat keväisin tieliikenteen nostattaman katupölyn ja kesällä kasvien siitepölyn vaikutuksesta. Kokonaisleijuman eli TSP:n pitoisuudet olivat suurimmillaan kesäkuussa siitepölyaikana. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat suurimmillaan huhtikuussa katupöly-ajankohtana. Kokonaisleijuman eli TSP:n ohjearvo ja hengitettävien hiukkasten eli PM1:n ohjearvo ei ylittynyt Joutsenossa vuoden 5 aikana.
5. Joutsenon rikkilaskeuma Rikkilaskeuman tavoitetaso ei ylittynyt millään Joutsenon laskeuman määrityspisteillä vuonna 5. Rikkilaskeuma on pienentynyt kaikilla Joutsenon laskeuman määrityspisteillä viimeisten kymmenen vuoden aikana. mg/m²/a 35 3 5 Rikkilaskeuma 199-5 tavoitearvo 3 mg/m²/a Koulukesk./Neuvola Pulp Kangassaari Korvenkylä Etelä-Karjalan taustataso 15 1 5 199 199 199 199 199 Kuva 5: Joutsenon laskeumapisteiden rikkilaskeuma vuosina 199-5.. Lappeenrannan ilmanlaatutulokset 5 Lappeenrannan keskustan ilmanlaatu oli vuonna 5 ilmanlaatuindeksillä arvioituna enimmäkseen hyvää. Huonoja ja erittäin huonoja päiviä ei mitattu lainkaan. Ilmanlaatua heikensi Lappeenrannan keskustassa keväinen katupölyajanjakso sekä ajoittain liikenteen kasvattamat typpidioksidin pitoisuudet. Heikoimmillaan ilmanlaatu oli Lappeenrannassa huhtikuussa..1 Lappeenrannan hajurikkiyhdisteet (TRS) Hajurikkiyhdisteiden eli TRS:n ohjearvo ei ylittynyt Lappeenrannassa vuoden 5 aikana. Suurimmat pitoisuudet mitattiin Tirilässä luoteistuulien aikana eli tuulensuunnan ollessa Kaukaan tehtaalta mittauspisteelle päin. Ns hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin Tirilässä 39 tuntia, Lauritsalassa 1 tuntia ja Keskustassa tuntia vuoden 5 aikana. Lappeenrannan hajurikkiyhdistepitoisuudet ovat pienentyneet viimeisten viidentoista vuoden aikana. Pitoisuustaso on pysynyt saman suuruisena viimeisten yhdeksän vuoden aikana. 7
µg(s)/m³ 1 9 7 5 3 1 TRS: Tirilä ja Lauritsala 199-5 Tirilä vuosikeskiarvo Lauritsala vuosikeskiarvo Tirilä % tuntikeskiarvot >1 µg/m³ Lauritsala % tuntikeskiarvo > 1 µg/m³ % 1 9 7 5 3 1 199 1991 1993 1995 1997 1999 1 3 5 Kuva : Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden TRS-yhdisteiden vuosikeskiarvot ja tuntikeskiarvon 1 µg(s)/m³ ylitysosuudet (%) vuosina 199-5.. Lappeenrannan rikkidioksidi (SO ) Lappeenrannan rikkidioksidipitoisuudet ovat pienentyneet viimeisten viidentoista vuoden aikana. Pitoisuudet Lappeenrannassa ovat aina olleet alle ohje- ja raja-arvojen. 1 Rikkidioksidi: Tirilä ja Lauritsala 199-5 vuosikeskiarvo µg/m³ Tirilä vuosikeskiarvo 1 Lauritsala vuosikeskiarvo 1 Tirilä suurin 99% tuntiarvo 1 Lauritsala suurin 99% tuntiarvo 1 199 199 1991 199 1993 199 1995 199 1997 199 1999 1 3 5 suurin 99% tuntiarvo µg/m ³ Kuva 7: Tirilän ja Lauritsalan mittauspisteiden rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja suurimmat 99 % tuntikeskiarvot vuosina 199-5. 1 1 1 1 1
.3 Lappeenrannan typpidioksidi (NO ) Lappeenrannassa typenoksidipitoisuuksien keskeinen päästölähde on liikenne. Typpidioksidipitoisuudet kohoavat liikennekeskuksissa aamu- ja iltaruuhkien aikana sekä kovan pakkasen ja erittäin pienen tuulennopeuden vaikutuksesta. Vuonna 5 NO - pitoisuudet olivat suurimmillaan Lappeenrannan keskustassa ja Lauritsalassa maaliskuussa. Ohje- ja raja-arvot eivät ylittyneet vuoden 5 aikana. Kuva : Lappeenrannan keskustan NO -tuntikeskiarvojen ajallinen vaihtelu vuonna 5.. Lappeenrannan hiukkaset (TSP ja PM1) Hiukkaspitoisuudet kohoavat Lappeenrannan ulkoilmassa eniten keväällä, kun talven aikana teille levitetty hiekka kohoaa liikenteen ja tuulen vaikutuksesta ilmaan. Hengitettävien hiukkasten ohjearvo ylittyi Lappeenrannassa huhtikuussa. Raja-arvo ei kuitenkaan ylittynyt vuoden 5 aikana. Hiukkaspitoisuudet olivat vuonna 5 pienempiä kuin kahdeksana edellisenä vuonna. 1 1 1 1 1 Lpr:n Keskustan PM1 µg/m³ Keskustan vuosikeskiarvo Keskustan max ts-vrkarvo 199*) 1997 199 1999 1 *) 3 5 Kuva 9: Lappeenrannan keskustan hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot, ja vuosien 199 5 suurin ohjearvoon verrattava pitoisuus. 9
.5 Lappeenrannan rikkilaskeuma Valtioneuvoston antama tavoitetaso rikkilaskeumalle ylittyi Ihalaisen ja Tirilän laskeumapisteillä vuonna 5. Kaiken kaikkiaan Lappeenrannan laskeumapisteiden kuormitusmäärät ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Rikkilaskeuma 1993-5 mg/m²/a 1 1 1 1 1 Äitsaari Ihalainen Tirilä Tavoitetaso 1993 199 1995 199 1997 199 1999 1 3 5 Kuva 1: Lappeenrannan laskeumapisteiden rikkilaskeumat vuosina 1993-5. 7. Svetogorskin ilmanlaatutulokset 5 7.1 Svetogorskin hajurikkiyhdisteet (TRS) Vuonna 5 Suomen valtioneuvoston TRS:n ohjearvo ylittyi Svetogorskissa kahdeksana kuukautena. Ns. hajutunteja eli yli 1 µg(s)/m³ tuntikeskiarvoja mitattiin Svetogorskin mittauspisteellä 9 tuntia mittausajasta. Vuoden 5 pitoisuudet olivat suurempia kuin edellisenä vuonna, mutta kaiken kaikkiaan viimeisten kahdeksan vuoden aikana pitoisuudet ovat pysytelleet samalla tasolla. 7. Svetogorskin rikkidioksidi (SO ) Svetogorskin rikkidioksidipitoisuudet olivat pieniä kuten muuallakin Etelä-Karjalassa, eikä Suomen valtioneuvoston ohje- eikä raja-arvojen ylityksiä mitattu. Rikkidioksidin pitoisuudet ovat laskeneet Svetogorskissa viimeisten 15 vuoden aikana OAO Svetogorskin prosessimuutosten myötä. 7.3 Svetogorskin typpidioksidi (NO ) Typpidioksidipitoisuudet Svetogorskissa eivät ylittäneet Suomen ohje- eikä raja-arvoja. Vuonna 5 pitoisuudet olivat hiukan suurempia kuin edellisinä vuosina. Typpioksidien pitoisuudet kohosivat liikennemäärien mukaan aamu- ja ilta-aikoina. 1
7. Svetogorskin hiukkaset (PM1) Hiukkaspitoisuudet kohoavat Svetogorskissa keväällä liikennepölyn vaikutuksesta, kuten muuallakin Etelä-Karjalassa. Suomen valtioneuvoston ohjearvo hiukkasille ei ylittynyt vuonna 5. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet vuonna 5 olivat pienempiä kuin aikaisempina vuosina.. YHTEENVETO Etelä-Karjalan ilmanlaatu oli vuoden 5 mittausten perusteella enimmäkseen hyvää. Ilmanlaatua heikensi eniten keväinen katupölyajanjakso. Ilmanlaatu on parantunut selkeästi viimeisten 15 vuoden aikana. Alueen teollisuuslaitoksissa 199-luvulla toteutetut tehdas- ja prosessiuudistukset ovat pienentäneet ilmaan kulkeutuvia epäpuhtauksia. Ongelmana on hajurikkiyhdisteiden pitoisuudet, jotka heikentävät jo pieninäkin pitoisuuksina alueiden viihtyvyyttä. Rikkilaskeuma on vuosi vuodelta pienentynyt, mutta edelleenkin ylittää kolmella mittauspisteellä yhdeksästä valtioneuvoston tavoitetason. Keväisin Lappeenrannan, Imatran, Joutsenon ja Svetogorskin keskustoissa pölyongelma on merkittävä, huolimatta tehostetusta katujen ja teiden puhdistamisesta. Kuva 11: Ilmanlaadun mittalaitteita: Kokonaisleijuma keräin, Lappeenrannan keskustan mittauskoppi ja laskeumapönttö, 11
Kuva 1: Rautionkylän ilmanlaadun mittauspisteen so -analysaattorit ja TRSkonvertteri. Ilmanlaatu Etelä-Karjalassa 5.-11.. Lpr:Keskusta Ilmanlaatu Imatralla ja Joutsenossa 7.1-3.1.3 to Lpr:Lauritsala pe Joutseno Keskusta Imatra:Mansikkala Imatra:Rautionkylä 151- erittäin huono Rautionkylä Mansikkala la 11-15 huono Joutsenon keskusta su 7-1 välttävä ma 51-75 tyydyttävä ti -5 hyvä ke HYVÄ -5 TYYDYTTÄVÄ 51-75 VÄLTTÄVÄ 7-1 HUONO 11-15 ERITTÄIN HUONO 151- ma ti ke to Kuva 13: Etelä-Saimaa-lehdessä julkaistaan torstaisin ja Uutisvuoksi-lehdessä tiistaisin ja lauantaisin indeksitiedote. Kuva 1: Etelä-Karjalan ympäristöportaalin nettisivuilla (www.ekarjala.fi) on luettavissa lähes reaaliaikaista ilmanlaadun indeksitietoa viideltä eri mittauspisteeltä. 1
Kuva 15:Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan eli YTV:n nettisivuilla (www.ytv.fi) julkaistaan lähes reaaliaikaista ilmanlaadunindeksitietoa Suomen suurimmista kaupungeista, myös Lappeenrannan keskustan indeksitieto. Kuva 1: Etelä-Karjalan alueella käytössä olevan ilmanlaaduntarkkailuohjelma Diltan avulla suoritetaan ilmanlaadun tarkkailu ja tulosten editointi ja raportointi. 13
Kuva 17: Mitatuista pitoisuuksista tehdään kuukausittain kuntakohtaiset kuukausiraportit, ja vuosittain koko mittausverkon tulokset kattava vuosiraportti. Kuukausiraportit ovat myös luettavissa Etelä-Karjalan ympäristöportaalin nettisivuilla. 1
Yhteystiedot: Imatran kaupunki Ympäristönsuojelutoimisto Vuoksenniskantie 35 55 IMATRA puh: 5-1 31, 1 319 e-mail:ymparistotoimi@imatra.fi 15