Yhteenveto kuntien lausunnoista 1 (13) YHTEENVETO KUNTIEN LAUSUNNOISTA HSL-KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEEN 2015 2017 n lausunto tarkentuu, kun lopullinen lausuntoversio saapuu. HSL Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän kunnilta pyydettiin lausuntoa HSL-kuntayhtymän toimintaja taloussuunnitelmaehdotuksesta 2015-2017. Lausuntoa pyydettiin 31.8.2014 mennessä seuraavista asioista: HSL:n strategiasuunnitelmasta, liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista, lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista, kuntaosuuksien tasosta, tarkastusmaksun korottamisesta, kuntakohtaisen ylijäämän käytöstä tai alijäämän takaisin maksamisesta, Kutsuplus- liikenteen kehittämisestä koekäytön päätyttyä vuoden 2015 lopussa ja metron yöliikenteen vakinaistamisesta. Lisäksi pyydettiin lausuntoa 30.9.2014 mennessä seuraavista asioista: HSL:n hallituksen päätöksen 25.3.2014 ( 54) mukaisesta raitioliikenteen linjastosuunnitelmasta 2014 2024 ja HSL:n hallituksen päätöksen 15.4.2014 ( 70) mukaisesta Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmasta sekä HSL:n hallituksen päätöksen 15.4.2014 ( 81) mukaisesta runkolinjan 560 jatkomahdollisuudesta Myyrmäestä Matinkylään. Lausunnoissaan toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta (TTS) kunnat ovat todenneet mm. seuraavaa: HSL:n strategiasuunnitelmasta HSL:n vuosille 2015 2017 esittämät strategiset tavoitteet ovat kannatettavia ja hyviä. Strategisten tavoitteiden seuranta koko HSL-alueen kattavilla tunnusluvuilla ei kuitenkaan ole n näkökulmasta riittävää. Jotta omien ja HSL:n asettamien tavoitteiden toteutumista voidaan n osalta seurata, tulee HSL:n tehostaa sekä HSL:n että n joukkoliikenteelle asettamien strategisten tavoitteiden systemaattista seurantaa ja tuottaa mittaritietoja myös joukkoliikenteen kuntakohtaisen kehityksen seurantaa varten. Myös HSL-joukkoliikenteen yksikkökustannusten vuosittainen raportointi tulee ottaa käyttöön. HSL:n halutaan tiivistävän ja kehittävän yhteistyötä maankäytön, asumisesta ja liikenteen suunnittelusta vastaavien n kaupungin organisaatioiden kanssa. HSL:n tulee toiminnassaan ja erityisesti HLJ- ja MAL-valmistelussa ottaa lle keskeisen tärkeät lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet (Länsimetro jatkeineen, kaupunkirata, joukkoliikenneyhteydet
Yhteenveto kuntien lausunnoista 2 (13) palvelukeskittymiin) nykyistä paremmin huomioon kuten myös n tulevaisuudessa tärkeät liikennehankkeet, joita ovat Raidejokeri, Länsirata, Kehä II:n jatke sekä liikenteen ympäristöhaittojen torjuntaratkaisut. HSL:n tavoitteet ovat kannatettavia ja tukevat osaltaan Helsingin kaupungin tavoitteita. Strategian periaatteiden lisäksi olisi tärkeää löytää konkreettisia tavoitteita ja mittareita, jotka kertoisivat mm. suunnittelun laadusta ja taloudellisuudesta. Tavoitteisiin tulisi sisältyä sellaisia asioita, jotka ohjaavat parantamaan joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja kustannustehokkuutta. Tehdyistä linjastomuutoksista tulisi myös tehdä ennen jälkeen analyysi suunnittelun onnistuneisuudesta erityisesti taloudellisuuden ja palvelukyvyn suhteen. Strategiset tavoitteet ovat kokonaisuutena onnistuneet. Liikenteen entistä vahvempi keskittäminen runkolinjoihin ei saa tarkoittaa alueiden sisäisten yhteyksien heikentämistä. Seudullisen liikennejärjestelmän ja maankäyttösuunnitelman yhteensovitus on välttämätöntä ja tässä työssä onkin edistytty merkittävällä tavalla. Ennen huomattavien hankkeiden toteutusta on varmistettava, että jäsenkunnilla on todelliset mahdollisuudet sitoutua niihin. Odotukset kohdistuvat edelleen talouden synergiahyötyjen saavuttamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Menojen kasvu saisi olla enintään yleisin kustannustason nousun suuruinen. HSL:n strategia 2025 pääosin tukee n kehittämisen tavoitteita. n osalta tulee kiinnittää huomioita joukkoliikennepalveluiden kustannustehokkuuteen ja joukkoliikenteen järjestämiseen niin paikallisesti kuin seudullisesti. Jatkossa n joukkoliikennepalveluissa on kiinnitettävä huomiota erityisesti liityntäpysäköintiin, lippujen hinnoitteluun ja lippujärjestelmän yksinkertaisuuden, sekä yhteyksiin lta naapurikuntiin. Kirkkonummen kunta pitää HSL:n visiota vuodelle 2025 hyvänä, toimintastrategia ja sen strategiset tavoitteet vuosille 2015 2017 ovat oikeat ja strategisen tavoitteen mittarit ovat hyvät. n kunta katsoo, että vaikka HSL:n perusstrategia on kannatettava, tulisi yksityiskohtaisessa suunnittelussa olla joustava ja huomioida asiakkaiden tarpeet.
Yhteenveto kuntien lausunnoista 3 (13) HSL:n itselleen asettamat strategiset tavoitteet ja visio 2025 vastaavat keskeisiltä osiltaan n maankäytön ja liikenteen tavoitteita. Osa tavoitteista tai strategiassa mainituista lähivuosien hankkeista ei kuitenkaan täysin vastaa n kaupungin lähivuosien painotuksia: HSL:n strategian mukaiset tavoitteet joukkoliikenteen kustannustehokkuuden ja koko liikennejärjestelmän rahoituspohjan kestävyyden vahvistamisen osalta tulee olla keskeisessä roolissa HSL:n toiminnassa koskien erityisesti joukkoliikenteen hoitoa alkaen linjastosuunnittelusta ja päätyen autokiertoon. Strategiassa mittarina esitettyyn lipputulot/käyttömenot suhteeseen toiminnan tehokkuutta kuvaavana mittarina tulee suhtautua kriittisesti. Tunnuslukuihin sisältyy nykyisin mm. infrakorvaukset ja edellisten vuosien ali- /ylijäämät, jotka eivät sellaisenaan kuvaa HSL:n toiminnan tehokkuutta. HSL:n strategia painottaa raideliikenteen kehittämistä. Kehäradan valmistumisen jälkeenkin lla arvioidaan tehtävän joukkoliikenteen matkoista edelleen n. 2/3 busseilla. Täten n suunnalla on lähivuosina erityinen tarve panostaa mm. bussiliikenteen taloudelliseen tehokkuuteen, palvelulinjaston suunnitteluun sekä joukkoliikenteen peruspalvelujen tuottamiseen sekä kehittämiseen. Yhteistyön tiivistäminen sekä naapurikuntiin että ELY:n kanssa on nähtävä kehityspolkuna laajempaan ja tiiviimpään seudulliseen yhteistyöhön ja organisaatioon. pitää tärkeänä, että Kehäradan ja siihen liittyvän linjaston sekä linjan 560 osalta tehdään tarpeelliset laskennat ja tutkimukset, joita voidaan hyödyntää jo vuoden 2015 tilinpäätöksen ja seuraavien vuosien talousarvioesitysten yhteydessä. Liikenteen palvelutasosta ja palvelutason muutoksista n taloustilanne ei mahdollista vuonna 2015 joukkoliikennemenojen merkittävää kasvattamista vuoden 2014 tasosta. Siksi HSL:n esittämiä liikenteen lisäyksiä tulee vielä tarkastella. Ennen lopullisen TTS 2015 2017 ja liikennöintisuunnitelman 2015 2016 hyväksymistä HSL:n tulee sopia joukkoliikenteen linjastoon ja palvelutasoon kohdistuvista muutoksista n kanssa. HSL:n esittämiä liikenteen lisäyksiä tulee karsia merkittävästi ja korvata välttämättömät, esimerkiksi n linjastosuunnitelmasta aiheutuvat lisäkustannukset kasvattamalla lipputuloja ja karsimalla muita joukkoliikennepalveluja. edellyttää, että Lasilaakson joukkoliikenteen jatkuvuuden turvaamiseksi HSL:n esittämä Mankin seisakkeen lakkautus ja linjan 18 jatkaminen Lasilaaksoon siirretään vuodelle 2016. HSL:n tulee pikaisesti kehittää P80-linjan palvelukonseptia niin, että esimerkiksi liikennöintialuetta supistamalla matkustajakohtaiset liikennöintikustannukset ja matkojen yhdistelyaste saadaan hyväksyttävälle tasolle. HSL:n tulee tehostaa joukkoliikenteen määrän ja palvelutason kehityksen seurantaa sekä raportoida lle ennen HSL:n TTS 2015 2017 vahvistamista n suunnan joukkoliikennepalvelujen toteutumisesta ja vaikuttavuudesta. HSL:n TTS 2016 2018 lausuntopyyntöaineistoon tulee erikseen pyytämättä sisällyttää alueellinen selvitys n joukkoliikenteen saavutettavuudesta ja palvelutasossa tapahtuvista muutoksista toimintavuoteen nähden.
Yhteenveto kuntien lausunnoista 4 (13) n joukkoliikennepalvelujen toteutumisen oikea-aikainen seuranta ja alueellisten kehittämistarpeiden arviointi edellyttävät, että HSL kehittää SAVU-tarkasteluja ja tuottaa myös kunta- ja kaupunginosakohtaisia tietoja joukkoliikenteen määrän ja kustannuskehityksen seurantaa varten. Vuonna 2015 Helsingin joukkoliikenteen palvelutasossa tehtävät muutokset ovat perusteltuja ja pohjautuvat yhteistyössä kaupungin kanssa valmisteltuihin suunnitelmiin. Muut esitetyt linjastomuutokset kuin Länsimetron liityntälinjasto ovat Kauniaisten osalta vähäisiä. Palvelutasoheikennykset rantaradalla (Mankin ja Luoman seisakkeiden lakkauttaminen) lisäävät kuitenkin henkilöautoliikennettä ja kohdistavat paineita liityntäpysäköintipaikkojen riittävyyteen rantaradan muilla asemilla ja liikenteen solmukohdissa, kuten Kauniaisissa. Nykyistä palvelutasoa lla on pidetty tarkoituksenmukaisena ja riittävänä, joten vain erityisen tarpeelliset ja kustannustehokkaat lisäykset ovat mahdollisia. Erityisesti on painotettava joukkoliikenteen luotettavuutta ja lippujärjestelmän selkeyttä sekä kohtuuhintaisia lippuja. TTS 2015 2017 sivuilla 62 ja 74 on virheellistä tietoa. Uutta maankäyttöä on Luoman seisakkeen alueelle suunnitteilla. OYK on ohjelmassa vuodelle 2015 ja Kirkkonummen kunnanhallituksen tahtotilan mukaisesti Luoman seisakkeen tilanne tulee arvioida maankäytön suunnittelun ja tavoitteiden/suuntaviivojen valmistuttua. Luoman seisakkeen ei ole todettu vaikuttavan junaliikenteen luotettavuuteen. Olisi toivottavaa, että tulevaisuudessa HSL:n toiminnan rahavirrat kohdistuisivat myös sellaisiin joukkoliikennehankkeisiin, jotka tukevat n kunnan kestävää kasvua, jopa etupainotteisesti. - Nikkilä radan henkilöraideliikenteen käynnistäminen sekä pidemmällä aikavälillä itämetron jatkaminen ovat tärkeitä samoin kuin bussiliikenteen hyvä palvelutaso. n kunta pitää erittäin tärkeänä, että joukkoliikenteen kehittämisen investointeja ja määrärahoja kohdennetaan niin, että ne tukevat n kunnan kasvua ja kehittämistoimet sisällytetään seudullisiin suunnitelmiin. edellyttää, että HSL edelleen selvittää bussilinjastomuutosten toteuttamista Kehäradan liikennöinnin alkaessa 1.7.2015 mm. taloudellisista, tiedottamiseen liittyvistä ja imagosyistä. HSL:n omien laskelmien mukaan bussilinjaston muutos 1.7.2015 säästää liikennöintikustannuksista n. 0,9 M verrattuna myöhemmin vuoden 2015 syksyllä tehtävään muutokseen.
Yhteenveto kuntien lausunnoista 5 (13) Osa muutosajankohdan aikaistamisesta koituvista säästöistä voidaan kohdentaa yhteysväleissä ja tarjonnassa ilmenneiden puutteiden korjaamiseen ja palvelutason parantamiseen n edustajien kanssa yhteisesti sovittavissa kohteissa. Lipun hintojen keskimääräisistä muutoksista pitää matkalippujen hintojen nostoa perusteltuna. Lippujen hinnoittelumuutosten hintasuhteet tulee toteuttaa niin, että sisäisen ja seutukausilipun välinen hintaporras madaltuu ja kuntien osuus on enintään 50 % HSL:lle joukkoliikenteen kustannuksista. n taloudellinen tilanne edellyttää, että menojen kasvattamisen sijaan HSL karsii joukkoliikennemenoja ja korottaa lippujen hintoja vuoden 2015 alussa esitettyä enemmän. Helsingin sisäisten lippujen hintojen keskimääräinen korotus vuodelle 2015 on perusteltu, sillä verorahoituksen osuuden toiminnan rahoittamisessa ei tulisi kasvaa. Korotus on syytä kohdistaa lähinnä kertalippuihin, jotta hintamuutos ohjaisi matkustajia käyttämään enemmän arvolippuja. Tämä nopeuttaisi rahastustapahtumaa, poistaisi liikenteen viiveitä ja parantaisi joukkoliikenteen kustannustehokkuutta. Kausi- ja arvolipun hintaa on korotettava selvästi vähemmän kuin kertalipun hintaa. Lippujen hintojen korotusten yhteydessä tulee arvioida niiden vaikutus matkustajamääriin, jotta vältytään matkustajamäärien vähenemiseltä eivätkä lippujen hinnat asetu esteeksi käytölle. Esitetyt lippujen hintojen korotukset ylittävät operointikustannusten nousun. Hintakorotuksiakin tarvitaan kuntaosuuksien kasvupaineiden kompensoimiseksi, mutta toisaalta Helsingin seudun väestömäärän kasvun pitäisi mahdollistaa lipputulojen kasvu ilman vuosittaisia lippujen hintojen korotuksia. Korotuksia ei myöskään tule kohdistaa liikaa painottaen kerta- ja arvolippujen hintoihin, sillä niiden suhteellinen kalleus ei houkuttele henkilöautoilijoita joukkoliikenteen käyttäjiksi, eikä tue joukkoliikenteen käyttöä kevyen liikenteen matkaketjuissa. Uudistetun vyöhykejärjestelmän vaikutukset lippujen hintatasoon, joukkoliikenteen houkuttelevuuteen myös lyhyillä matkoilla ja uusille potentiaalisille matkustajille kertalippujenkin kysynnän kautta sekä matkustajamääriin kokonaisuutena tulee harkita huolellisesti. Houkutteleva joukkoliikenne on käyttäjille mahdollisimman edullista. Kun kuntien maksuosuuksia ei voi kasvattaa rajatta, joudutaan lipunhintojen korotukset hyväksymään.
Yhteenveto kuntien lausunnoista 6 (13) Korotusten kohdentuminen kerta- ja arvolippuihin ohjaavat joukkoliikenteen säännölliseen käyttöön, joka on oikeansuuntainen muutos. Lipputuotteiden hinnoittelun ja ominaisuuksien tulee olla sellaiset, että subventoidun lipun käyttö on mahdollista vain HSL-alueella asuville. Lippujen hinnoittelu tulisi määritellä siten, että lipputulojen kasvu on vähintään yhtä suuri kuin kustannustason nousu. Kunnan näkemyksen mukaan lipputulojen osuus HSL:n toimintatuloista (47,6 %) tulisi olla samansuuruinen kuin kuntaosuuksien osuus toimintatuloista (49,2 %). pitää lippujen keskimääräisiä korotuksia hyvinä. Seudulliset kausi- ja arvoliput ovat tällä hetkellä kalliita suhteessa kuntien sisäisiin lipputuotteisiin ja hintaeroa tulisi pienentää entisestään. Kirkkonummen kunta ei pidä tarkoituksenmukaisena, että yleis- ja haltijakohtaisiin lippuihin kohdistetaan jäsenkuntien subventiota. n kunta pitää lippujen keskimääräisiä korotuksia hyvinä ja oikeansuuntaisina ottaen huomioon vallitseva taloustilanne. Lippujen hinnan kohtuullinen korottaminen on talouden tasapainottamiseksi parempi ratkaisu kuin palvelutarjonnan karsiminen. n kunta korostaa, että rahoituspohjaa tulisi ensisijaisesti laajentaa valtion tuella ja muilla avustuksilla, koska lippujen hintaa ei voida loputtomasti korottaa. n kunta toivoo, että HSL sopisi kehyskuntien kanssa siitä, että myös Itä-Uudenmaan seutulippu olisi HSL -kuntien asukkaille subventoitu lipputuote. Yleisen kustannuskehityksen mukainen noin 3 %:n korotus lipun hintoihin on perusteltua. pitää aikaisempien esitysten mukaisesti (vyöhyketariffi) tärkeänä, että sisäisten lippujen hinnat eivät saa nousta oleellisesti nykyisestä edes uuden vyöhyketariffin yhteydessä, koska se heikentäisi kuntalaisten samanarvoisuuden lisäksi oleellisesti uuden Kehäradan käyttöä sisäisillä matkoilla. Kuntaosuuksien tasosta n taloudellinen tilanne edellyttää, että menojen kasvattamisen sijaan HSL karsii joukkoliikennemenoja ja korottaa lippujen hintoja vuoden 2015 alussa esitettyä enemmän. n joukkoliikenteen kuntaosuuksien ennen ylijäämävähennyksiä ja tukia tulee vuonna 2015 olla yhteensä 600.000 euroa pienempi kuin voimassa olevassa HSL:n TTS 2014 2016:ssa on budjetoitu vuodelle 2014. edellyttää, että vahvistettavassa HSL:n TTS 2015 2017:ssä joukkoliikenteen 2015 kuntaosuudet ennen ylijäämävähennystä ovat n kehystavoitteiden mukaisesti enintään 56,2 M ja budjettivaje katetaan ensisijaisesti HSL:n toimintamenoja ja uusia palveluja karsimalla sekä lipunhintoja kasvattamalla. n kuntaosuudet ja joukkoliikenteen subventio eivät saa Länsimetron valmistuttua poiketa
Yhteenveto kuntien lausunnoista 7 (13) merkittävästi muiden HSL-kuntien tasosta. Helsingin kaupunki edellyttää, että pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmän 7.6.2013 hyväksymät HSL:ää koskevat tavoitteet otetaan huomioon HSL:n toiminnan ja talouden suunnittelussa. Kaupungin talouden tulevien vuosien kehitysnäkymä ei mahdollista kaupungin verorahoitusosuuden kasvattamista nykyisestä 50 %:sta. HSL:n on jatkuvasti huolehdittava siitä, että lipputulokertymä kasvaa suhteellisesti vähintään HSL:n kokonaiskustannusten (infrakorvaukset mukaan luettuna) kasvua vastaavasti. Lipunhintoja on varauduttava tarvittaessa korottamaan nyt suunnitelmassa esitettyjä enemmän. Jatkosa HSL:n tulee tarkastella kuntaosuuksien ja kokonaistaloutensa kehittymistä taloussuunnitelmaa pidemmällä, joukkoliikenteen investointisuunnitelmiin sidotulla aikajänteellä. Kauniaisten kuntaosuuden nousu 43 %:lla vuodesta 2014 vuoteen 2015, sisältäen kuntaosuuteen kohdistettavan aiempien vuosien ylijäämän vähennyksenkin, on varsin huomattava lisäys. Lisäksi siirtyminen uuteen vyöhykejärjestelmään aikaisintaan vuodesta 2017 alkaen nostaa Kauniaisten kuntaosuutta todella merkittävästi. Suunnitelmakaudella ja erityisesti sen loppupuolella esitetty kustannustenkasvu on ehdottomasti liian suurta sekä asiakkaiden että kuntien kannalta. HSL:n etsittävä keinoja kustannusten kasvun hillitsemiseksi. n subventio-osuuden tulee pysyä alle 50 %:ssa. n operointikustannusten kasvu ei perustu palvelujen määrän kasvuun eikä muutoinkaan palvelutason parantumiseen, mistä johtuen korotus on kohtuuton, eikä kaupunki hyväksy sitä. TTS:ssa lle kohdistettu maksuosuus infrakustannuksista on liian suuri, koska Kehäradasta ja Länsimetrosta keravalaisille tuleva hyöty on vähäistä ja käyttäjämäärät vähäisiä vaikeiden liikenneyhteyksien vuoksi. Liityntäpysäköinti on osa toimivaa matkaketjua ja sen kustannusten sisällyttämistä infrakustannuksiin tulee ainakin harkita. HSL:n tulee myös tehdä kaikkensa, että kaikki Helsingin seudun kunnat olisivat HSL:n jäseniä kattavan ja yhtenäisen joukkoliikennelinjaston aikaansaamiseksi. Samalla syntyville muille kuin operointikustannuksille tulisi enemmän maksajia. Lisäksi on huolehdittava, että ei-jäsenkuntien asukkaiden matkustaminen HSL-alueella on täysihintaista. Kirkkonummen kunta edellyttää omalta osaltaan, että subvention tulee pitäytyä alle 50 %:ssa ja se tulee varmistaa lippujen oikealla hinnoittelulla.
Yhteenveto kuntien lausunnoista 8 (13) Kirkkonummen kunta on halukas säilyttämään joukkoliikenteen nykyistä palvelutasoa, mutta kunnalle se ei ole mahdollista kuntaosuuden kasvattamisella vaan lippujen hintoja tulisi korottaa merkittävästi. Kustannusten kasvu on ehdottomasti liian suuri. Kuntatalouden nykytilassa nousun kattaminen on vaikeaa ja nousu on kaiken kaikkiaan hyvin nopeaa. n kunta edellyttää, että HSL etsii keinoja kustannusten kasvun hillitsemiseksi ja mm. sevittää bussiliikenteen uudelleen kilpailuttamista ottaen huomioon, että viime kilpailutuksessa tuli vain yksi tarjous. n kunta edellyttää, että subventio pysyy jatkossa alle 50 %:ssa. Tämän jatkuvan ylityksen tulkitsee sopimusrikkomukseksi. n näkemyksen mukaan HSL:n esityksen mukainen kuntaosuus 47,0 M vuonna 2015 on hyväksyttävä. Tarkastusmaksun korottamisesta puoltaa tarkastusmaksun korotusta 80 eurosta 100 euroon. Helsingin kaupunki ei pidä esitettyä tarkastusmaksun korotusta aiheellisena vaan katsoo, ettei tarkastusmaksu voi olla korkeampi kuin korkein pysäköintivirhemaksu, joka on Helsingissä 80 euroa. Tarkastusmaksun tason on oltava kohtuullinen suhteessa muihin mm. pysäköintivirhemaksun suuruuteen ja rikesakkorangaistuksiin. Näin ollen nykyinen tarkastusmaksu on suuruudeltaan riittävä, eikä ole luultavaa, että liputta matkustettaisiin liian alhaisen tarkastusmaksun takia. pitää hyvänä tarkastusmaksun korottamista. Kirkkonummen kunta puoltaa tarkastusmaksun korotusta 80 eurosta 100 euroon. n kunta puoltaa tarkastusmaksun korotusta 80 eurosta 100 euroon.
Yhteenveto kuntien lausunnoista 9 (13) kannattaa tarkastusmaksun korotusta 80 eurosta 100 euroon. Kuntakohtaisen ylijäämän käytöstä tai alijäämän takaisin maksamisesta HSL:n tulee korjata lipputulojen ylijäämästä kunnille kohdistuvein korkojen tiliöintiä paitsi tulevien myös aikaisempien vuosien osalta niin, että ne kunnat, jotka ylijäämän muodossa ovat käytännössä lainoittaneet HSL:n toimintaa, saavat yhtymäkokouksen syksyllä 2011 tekemän päätöksen mukaisesti todellista korkotuloa HSL:n käytössä nyt olevalle ylijäämälleen ja vastaavasti alijäämäiset kunnat maksavat korkoa HSL:lle alijäämän muodossa saamastaan lainasta. HSL:n tulee vuoden 2014 tilinpäätöksen vahvistuttua maksaa n kaupungille vuodelta 2014 käyttämättä jääneen osan vuodelle 2014 budjetoidusta 3,282 M :n ylijäämähyvityksestä. Samoin edellyttää, että HSL laatii vuosien 2015 2016 talousarvion niin, että pääosin jo ennen vuotta 2013 lle kertynyt 9,3 M :n HSL-lipputulojen ylijäämä käytetään kuntaosuuksissa. Ylijäämän käyttö esityksen mukaisesti jaksotettuna kolmelle vuodelle on tarkoituksenmukaista kuntaosuuden vuosittaisten muutosten tasaamiseksi. HSL:n tilinpäätöksen osoittaman kuntakohtaisen yli-/alijäämän hyödyntäminen seuraavien vuosien talousarviossa on oikeudenmukainen ja kannatettava järjestely. Nykyisen mallin mukaista alijäämän jakamista tasaisesti taloussuunnitelmakauden kolmelle vuodelle voidaan pitää n kannalta hyväksyttävänä ratkaisuna. Kirkkonummen kunta puoltaa kumulatiivisen alijäämän tasaista lyhentämistä taloussuunnitelman mukaisesti vuosina 2015 2017. n kunta edellyttää, että ylibudjetoitu 0,5 M otetaan kumuloidusta n ylijäämästä ja vähennetään tasaerin vuoden 2015 kuukausilaskutuksesta. Vuoden 2013 tilinpäätöstietojen perusteella vuodelle 2015 ennustettu kustannuskehitys on arvioitu liian suureksi. Tällöin ylijäämäkertymän käytölle vuonna 2015 ei katsota olevan perusteita, ainakaan HSL:n esittämässä laajuudessa.
Yhteenveto kuntien lausunnoista 10 (13) Kutsuplus- liikenteen kehittämisestä koekäytön päätyttyä vuoden 2015 lopussa esittää, että Kutsuplus-palvelun konseptia ja hinnoittelua tarkistetaan vuoden 2015 alusta paremmin vastaamaan siitä HSL:lle koituvia operointi- ja yleiskustannuksia. Jos Kutsuplus-liikenteen subventioastetta ja kustannuksia ei saada lähellä pienkalustolla ajettavan joukkoliikenteen tasoa vuoden 2015 aikana, palvelu tulee nykymuodossaan lakkauttaa. Palvelun tulevaisuutta mietittäessä HSL:n tulee selvittää, onko Kutsuplus-autoja syytä jatkossa tilata HSL-käyttöön vain niin paljon, että niille riittää lähes koko palveluajalle jatkuvasti kyytejä tai rajataanko palvelu niihin ajankohtiin, jolloin sille on kohtuukustannuksin riittävästi kysyntää. Kutsuplussasta saatu asiakaspalaute on poikkeuksellisen kiittävää ja Kutsuplus-liikenteen matkamäärät ovat kasvaneet vuodessa useita satoja prosentteja (400 % välillä 4/2013-4/2014). Kutsuplussan matkustajamäärät ovat kuitenkin vielä absoluuttisesti verrattain pieniä ja liikenteen subventioaste on suuri. Palvelun tuottavuuden kehittymistä tulee tukea voimakkaasti eri keinoin. Näitä keinoja ovat mm. markkinointi ja liikenteen hallittu laajentaminen kustannustehokkaalla tavalla. Tulee harkita, että HSL tilaisi kokonaan käyttöönsä Kutsuplus-autoja vain niin paljon, että niille riittää lähes koko palveluajan jatkuvasti kyytejä. Tätä ajoneuvokapasiteettia tulisi täydentää ns. ylivuotoautoilla (esim. taksit), jotka olisivat Kutsuplussan käytössä vain tarpeen mukaan ja joille maksettaisiin korvausta vain ajetuista (ja siis maksetuista) matkoista. on kannattanut Kutsuplus-liikenteen maltillista kehittämistä. Subventioaste on liian korkea ja kokemusta lipputulojen kehityksestä ja tarvittavista operointikustannuksista on vielä melko vähän. Epäselvää on myös, missä laajennusvaiheessa Kutsuplus pystyisi tarjoamaan subventikustannuksia vastaavia palveluja kauniaislaisille ja muille hankkeen nykyisen palvelualueen ulkopuolisille asukkaille. Kutsuplus-liikenteen toiminta-alueena on karkeasti Kehä I sisäpuolinen alue, mistä johtuen Kutsuplusliikenteestä ei ole keravalaisille hyötyä. ei ole myöskään missään vaiheessa sitoutunut hankkeeseen, eikä ole mukana hankkeen rahoittamisessa miltään osin. katsoo, että Kutsuplus-liikenteestä maksetuille kuntaosuuksille tulisi saada vastinetta. Järjestelmä ei nykymallissaan ole käytössä kunnan alueella. Mikäli HSL päätyy toteuttamaan pilottihankkeena Kutsuplus-liikenteen laajentamisen kehyskuntiin, ilmoittautuu pilottiehdokkaaksi. Laajentaminen nähdään kuitenkin järkeväksi toteuttaa vasta aikaisintaan syksyllä 2015. Näin syksyllä 2014 alkavan liikenteenhoitomallin toimivuutta ja joukkoliikenteen palvelutasoa on päästy tarkastelemaan.
Yhteenveto kuntien lausunnoista 11 (13) Kutsuplus-liikennettä voisi olla mahdollista kokeilla niillä alueilla, joilla joukkoliikenteen palvelutaso on heikko. Kutsuplus-liikenteen toiminta-alueen laajentamisesta on syytä laatia tarkemmat kustannusarviot. HSL:n esityksen liitteenä oleva selvitys yhdessä TTS-tietojen kanssa eivät tue näkemystä Kutsuplusjärjestelmän subventio-osuuden kehittymiselle lähelle itsekannattavuutta. n kaupungin taloudelliset panostukset joukkoliikenteeseen vuosina 2015 2017 kohdistetaan Kehäradan ja nykyisen bussilinjaston kehittämiseen. lla ei ole mitään taloudellisia mahdollisuuksia uuden, vaikkakin teknisesti ilmeisesti toimivan Kutsuplus-järjestelmän käyttöönottoon vuosina 2015-2017. Metron yöliikenteen vakinaistamisesta Ennen kuin voi ottaa asiaan kantaa ja kokeilun vakinaistamisesta voidaan päättää, HSL:n tulee selvittää liikennöintiajan pidentämisestä lle liityntälinjastoon sekä Länsimetron uusien asemien ylläpitoon ja vartiointiin aiheutuvat lisäkustannukset. Yöliikenteen kustannustehokkuutta on parannettava tehokkaammaksi kokonaisuudeksi niin, että bussija raideliikenteen päällekkäistä tarjontaa vältetään. Jatketun liikenteen vakinaistamisesta tulee päättää vasta, kun tällainen kokonaissuunnitelma on tehty. Metron tarjonnan lisääminen myös yöaikana on kuntayhtymän strategian mukaista ja sinänsä kannatettavaa. Palvelun mitoittamisessa on kuitenkin muistettava subventioastevaatimus. Lipputuloilla on katettava vähintään 50 % kustannuksista. ei hyväksy nykyisenkaltaisen metron viikonloppuöiden liikenteen kokeilun sisällyttämistä HSL:n talousarvioehdotukseen, mikäli siitä aiheutuu n kaupungille lisämenoja. Kirkkonummen kunnalla ei ole kantaa yömetrokokeilun vakinaistamiseen. Lausunnossa ei kannanottoa metron yöliikenteen vakinaistamisesta.
Yhteenveto kuntien lausunnoista 12 (13) n kustannusosuus yöliikenteen kustannuksista on hyväksyttävissä tiukasta taloudesta huolimatta, joten n kaupunki kannattaa yöliikenteen jatkamista. HSL:n hallituksen päätöksen 25.3.2014 ( 54) mukaisesta raitioliikenteen linjastosuunnitelmasta 2014 2024 n kannanottoa odotetaan saapuvaksi 30.9.2014 mennessä. Helsingin kannanottoa odotetaan saapuvaksi 30.9.2014 mennessä. Kauniaisten kannanottoa odotetaan saapuvaksi 30.9.2014 mennessä. n kannanottoa odotetaan saapuvaksi 30.9.2014 mennessä. Kirkkonummen kunta toteaa, ettei sillä ole kommentoitavaa HSL:n hallituksen päätöksen 25.3.2014 ( 54) mukaisesta raitioliikenteen linjastosuunnitelmasta 2014 2024. n kunnalla ei ole lausuttavaa raitioliikenteen linjastosuunnitelmasta vuosille 2014 2024. n kannanottoa odotetaan saapuvaksi 30.9.2014 mennessä. HSL:n hallituksen päätöksen 15.4.2014 ( 70) mukaisesta Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmasta sekä HSL:n hallituksen päätöksen 15.4.2014 ( 81) mukaisesta runkolinjan 560 jatkomahdollisuudesta Myyrmäestä Matinkylään n kannanottoa odotetaan saapuvaksi 30.9.2014 mennessä. Helsingin kannanottoa odotetaan saapuvaksi 30.9.2014 mennessä.
Yhteenveto kuntien lausunnoista 13 (13) Kauniaisten kannanottoa odotetaan saapuvaksi 30.9.2014 mennessä. n kannanottoa odotetaan saapuvaksi 30.9.2014 mennessä. Kirkkonummen kunta toteaa, ettei sillä ole kommentoitavaa HSL:n hallituksen päätöksen 15.3.2014 ( 70) mukaisesta Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmasta eikä päätöksen ( 81) mukaisesta runkolinjan 560 jatkomahdollisuudesta Myyrmäestä Matinkylään. n kunnalla ei ole lausuttavaa Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmasta eikä runkolinjan 560 jatkomahdollisuudesta Myyrmäestä Matinkylään. n kannanottoa odotetaan saapuvaksi 30.9.2014 mennessä. Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmän tavoitteet TTS-valmisteluun Kuntien lausuntojen lisäksi Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä on 7.6.2013 hyväksynyt seuraavat HSL-kuntayhtymää koskevat tavoitteet: - Lipputuottojen kasvun oltava suhteellisesti vähintään kokonaiskustannusten kasvua vastaava - Kuntaosuuksilla katetaan kokonaiskustannuksista enintään nykyisen suuruinen osuus - Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa koko HSL:n alueella - Tuottavuuden nousu vähintään 1,5 % /vuosi - Peruspääomalle ei edellytetä maksettavan korvausta vuonna 2014, päätetään vuosittain - Pidemmän aikavälin tariffipoliittisten linjausten laatiminen yhteistyössä kaupunkien kanssa vuoden 2013 loppuun mennessä HSL-alueen mahdollinen laajentuminen huomioon ottaen - HSL:n ja kuntien välisissä infrasopimuksissa edellytetty infrakulujen kohdistaminen jäsenkaupungeille tulee sopia yhdessä kuntien kanssa vuoden 2013 loppuun mennessä