PÄÄTÖS Nro 12/2013/1 Itä-Suomi Dnro ISAVI/133/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2013 ASIA HAKIJA Kyrönpellon ampumaradan ympäristölupa, Mikkeli Puolustusvoimat Itä-Suomen sotilasläänin esikunta Etelä-Savon aluetoimisto PL 57 50101 Mikkeli TOIMINTA JA SIJAINTI Puolustusvoimien Karkialammen varuskunnan Kyrönpellon ampumarata sijaitsee Mikkelin kaupungin Vuolingon kylässä Valtion alue (491-411-19-1) ja Rintamaa (491-411-31-1) kiinteistöillä. Alueen omistaa Suomen valtio ja alueen haltijoita ovat Senaatti-kiinteistöt, Metsähallitus ja puolustusministeriö. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Hakemus on tullut vireille Etelä-Savon ympäristökeskuksessa 15.10.2009 ja siirretty valtion ympäristölupaviranomaisia koskevan hallinnon uudistuksen myötä Itä-Suomen aluehallintovirastoon 1.1.2010. Ulkona sijaitsevan ampumaradan toiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 14 a) mukaan. Itä-Suomen aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 2 momentin mukaan. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Mikkelin Kyrönpellon ampumarata sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Karkialammen kasarmialueesta luoteeseen. Mikkelin keskustaan on matkaa noin neljä kilometriä. Radan välittömässä läheisyydessä on yksi asuttu kiinteistö, joka sijaitsee 200 metrin päässä ampumakatoksista radan takana rata-alueelle johtavan Kyrönpellontien varrella. Muut lähimmät häiriintyvät kohteet (kuusi asuinrakennusta) sijaitsevat 300 400 metrin etäisyydellä Jyväskyläntien varrella radan länsipuolella ampumasuunnasta taakse ja/tai sivulle sekä Arkkolantien varrella 500 600 metriä rata- ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 6800 Mikkelin päätoimipaikka fax 015 760 0150 Maaherrankatu 16 www.avi.fi/ita Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, 50101 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu 12 14 Kuopio
2 (22) alueesta luoteeseen Neuvolassa (kaksi asuinrakennusta). Lähimmät ampumasuunnassa olevat asuinkiinteistöt sijaitsevat Laurikkalassa Kovalantien varressa noin kahden kilometrin päässä rata-alueesta itään (noin 20 asuinrakennusta). Alueen melutilanteeseen vaikuttaa ampumaradan lisäksi liikenne etenkin Jyväskyläntien läheisyydessä. Ampumaradan alueen pohja on moreenivaltaista ja kallioiden rajaama. Rata-alueen itäpuolella on melun etenemistä estävä Vaahterusvuori. Lähin pohjavesialue on rata-alueelta noin 2,7 km itään sijaitseva Hanhikankaan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (0649101). Paloinlammen koillis- ja pohjoispuolelta on havaintoja liito-oravasta. Ampumaradan läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai muita häiriintyviä luontokohteita. Ampumarata-alueen läpi virtaa oja, jota pitkin alueen pintavedet ohjautuvat noin 350 metrin päässä olevaan Paloinlampeen ja edelleen useiden jokien ja lampien kautta Saimaaseen. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat ja kaavoitustilanne Ampumaradan toiminnasta on tehty ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukainen ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 21.2.2002. Ampumarata-alue kuuluu valmisteilla olevan Karkialammen kasarmialueen yleiskaava- ja asemakaava-alueeseen. Kaavahanke on pantu vireille vuonna 2006. Toiminnasta syntyvän melun leviämisalueen länsireunalla Jyväskyläntien länsipuolella on voimassa Korpijärvi, Ylänne, osa Puulavettä ym. alueen rantaosayleiskaava vuodelta 2008 sekä Otavan yleiskaava. Melualueen itäosassa on Ihastjärven osayleiskaava, joka on vahvistettu vuonna 1996. Merkinnät toiminnan vaikutusalueella ovat maa- ja metsätalousvaltaisia alueita (M, M-1) ja erillispientalojen alueita (AO) Etelä-Savon maakuntakaavassa ampumarata-alue on puolustusvoimien alue (EP), ampuma- ja harjoitusalue (EAH) sekä ampumarata (ea), jolla on erityisesti kiinnitettävä huomiota toiminnan aiheuttamien vaikutusten, kuten toiminnasta aiheutuvan melun minimointiin. Lisäksi alue on melualue (me), jolla tarkoitetaan alueita, joilla melutaso ylittää ajoittain tason 55 db (Aeq). Ampuma-alueiden osalta (ea) merkinnällä osoitetaan alueita, joiden melutaso ylittää ajoittain tason 65 db (A lmax ). Kaavamerkintään liittyy seuraava suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot sekä raskaiden aseiden ja räjäytysten ympäristömelun suositusarvot. Ohjearvot ylittävälle alueen osalle ei tule osoittaa uutta asutusta tai muuta melulle herkkää toimintaa. Toiminta Rata-alueella on 150 metrin ja 300 metrin kivääriradat, 50 metrin pienoiskiväärirata, pistoolirata, ampumahiihdon ampumapaikka, hirvirata, haulikkorata (skeet ja trap) sekä practical-rata. Haulikkorata on otettu käyttöön vuonna 1981, luotiradat 1982 ja ampumahiihtorata vuonna 1991.
3 (22) Ampumarata-aluetta käytetään noin 200 päivänä vuodessa ympärivuotisesti. Hakija esittää sen päivittäisiksi käyttöajoiksi maanantaista perjantaihin 7 22, lauantaisin 8 21 sekä sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 11 21. Ammunta sallittaisiin.22 kaliiperisilla aseilla sunnuntaisin ja pyhäpäivinä alkaen klo 8. Juhlapyhinä (jouluaatto, joulu- ja tapaninpäivä, pitkäperjantai, 1. ja 2. pääsiäispäivä) ei radalla ole toimintaa. Mikkelin komendantintoimisto jakaa käyttövuorot sekä valvoo alueen käyttöä ja siisteyttä. Säännöllisistä käyttöajoista poiketaan enintään 12 kertaa vuodessa. Poikkeavia käyttöaikoja ovat esimerkiksi puolustusvoimien omat ja reserviläisten kertausharjoitusten ammunnat sekä kilpailutoiminta. Asepalveluksessa oleville varusmiehille koulutetaan aseenkäsittelytaitoja ja ammunnan perustaitoja. Puolustusvoimien joukko-osastot käyttävät ratoja pääasiassa tammikuun puolivälistä huhtikuun alkuun sekä heinäkuun puolivälistä syyskuun alkuun. Palveluskäytön ulkopuolella ratojen käyttöoikeus on puolustusvoimien palkatulla henkilökunnalla sekä niiden ampuma-, metsästys- ja urheiluseurojen sekä reserviläisjärjestöjen jäsenillä, joiden kanssa Etelä-Savon aluetoimisto on sopinut ampumaratojen käytöstä. Näiden lisäksi rataa käyttää poliisi virka-ammuntoihin. Ratoja käytetään harjoitusammuntoihin ja kilpailutoimintaan pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin. Vuosittainen laukausmäärä on 460 000 520 000. Pienoiskivääriradan läheisyydessä oleva pääasiassa ampumakilpailujen yhteydessä käytössä oleva rakennus on liitetty vesijohtoverkkoon. Jätevesiä varten on 3 m³:n umpisäiliö. Haulikkoradan läheisyyteen rakennetaan vuonna 2013 toimisto- ja kahvilarakennus, jossa on käyttövesisäiliö sekä 5 m³:n umpisäiliö jätevesille. Kummassakin umpisäiliössä on täyttymisestä ilmoittava hälytysjärjestelmä ja ne tyhjennetään jätevedenpuhdistamolle tarvittaessa. Ampumarata-alueelle johtaa kaksi tietä. Liikenne on satunnaista ja pääasiassa henkilö- ja pakettiautoliikennettä. Puolustusvoimat käyttää liikkumiseen myös kuormaautoja. Arkisin klo 7 17 kuljetaan varuskunnan tien kautta ja muuna aikana Jyväskyläntieltä Kyrönpellontietä. Ampumaradat Ampumaradan rakenteisiin kuuluvat eri radoille tyypilliset ampumakatokset ja taululaitteet. Suojavallirakenteita ovat taustavallit ja sivuvallit, jotka estävät ammuttujen luotien lentämisen ampumaradan ulkopuolelle sekä estävät melun leviämistä. Kyrönpellon ampumaradan vallit on kunnostettu vuonna 2000. Rata Ampumapaikat kpl Laukaukset kpl/vuosi Käyttö vrk/kk Käyttö vrk/vuosi Kiväärirata 300 m 50 120 000 10 40 Kiväärirata 150 m 50 120 000 20 40 Pienoiskiväärirata 25 60 000 15 40 Pistoolirata 50 30 000 20 40 Hirvirata 2 20 000 8 Hirvikoeammunnat syksyllä Haulikkorata 3 120 000 20 40 kesällä Ampumahiihtorata 32 50 000 20 40 Practical-rata
4 (22) Ampumaradan käyttöä seurataan vuosittaisten laukausmäärien avulla. Puolustusvoimat ja muut radan käyttäjät pitävät kirjaa ammutuista laukauksista. Käytöstä laaditaan vuosiraportti, josta ilmenee ammutut laukaukset radoittain sekä toiminta-ajat. Kivääriradoilla ammutaan puolustusvoimien ammuntoja 300 ja 150 metrin matkoilta sääsuojana toimivista ampumakatoksista sekä 300 metrin radan välipenkalta (150 m). Käytettävä ase on rynnäkkökivääri 7.62. Pienoiskivääriradalla käytettävät aseet ovat pienoiskivääri.22 ja vapaapistooli.22. Radalla on ampumasuoja. Rataa käyttää ampumaseura. Pistooliradalla ammutaan puolustusvoimien ammuntoja 9.00 mm sotilaspistoolilla sekä ampumaseuran ammuntoja.22-kaliiperisella pistoolilla. Ammunta tapahtuu katoksesta. Hirvirataa käyttävät riistanhoitoyhdistykset ja metsästysseurat ja käytettävä ase on hirvikivääri.308 tai vastaava. Haulikkorata on ampumaseuran käytössä. Skeet- ja trap-ammunnoissa käytetään kaliiperin.12 haulikkoa. Urheiluseura käyttää ampumahiihtoradan ammuntapaikkaa sekä ampumahiihto- että ampumajuoksun ammunnoissa. Laukaukset ammutaan.22-kaliiperisella ampumahiihtokiväärillä. Ampumahiihtoradan ampumapaikkaa on tarkoitus uudistaa. Maalialueelle tulee tiivis pinnoite, uusiin taululaitteisiin luotiloukut ja ampuma-alueelle asfaltointi. Luotijäämät voidaan kerätä talteen esimerkiksi imuroimalla pinnoitetulta alueelta sekä hylsyt asfaltoidulta alueelta. Nykyisistä taustavalleista poistettava lyijyjäte sekä pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan hyväksyttyyn vastaanottopaikkaan. Practical-radalla ammutaan pistoolilla ja puoliautomaattikiväärillä. Practicalammunnassa käytetään erilaisia panoksia, tauluja sekä ampumanopeuksia. Mikkelin ampujat ry aikoo rakentaa uuden practical-radan Kyrönpellon ampumarata-alueen luoteisosaan 300 metrin radan maalialueen vierelle. Seuralla on olemassa radan asemapiirros sekä suunnitelmat taustavallin tyypiksi. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Ampumaratatoiminnalle ei ole toistaiseksi määritelty parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakijan mukaan Kyrönpellon ampumaradan melutasojen edelleen alentamiseksi ei ole teknisesti tai taloudellisesti toimivaa ratkaisua. Raskasmetallipäästöjen torjunnan osalta hakija katsoo hakemuksessa esitetyt toimenpiteet riittäviksi. TOIMINNASTA AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin ja viemäriin Ampumarata-aluetta ei ole liitetty viemäriverkkoon.
5 (22) Kovalla sateella voi ratojen maalialueilla liukoisessa muodossa olevaa lyijyä kulkeutua alueen halki kulkevassa ojassa Paloinlampeen. Melu Laukausmelu on merkittävin ympäristöpäästö ampumaradoilla. Pienikaliiperisten aseiden melu leviää laajalle varsinkin ampumasuunnassa. Melukuormitukseen ja melualueen laajuuteen vaikuttavat ampumaradan sijainti, ammutut laukausmäärät, radalla käytettävät aseet sekä ratojen sijoittuminen maastoon nähden. Lisäksi ympäristömelun etenemiseen vaikuttavat maasto, sääolot (erityisesti tuulen suunta), esteet, rakenteet ja kasvillisuus. Laukausmelu syntyy tapahtumasta, josta voidaan erottaa aseen suuääni, luodin lentoääni ja osumaääni. Kyrönpellon ampumaradan ampumamelun leviämisestä ja ympäristömelutasoista on tehty vuonna 2008 selvitys, jossa on käytetty melun laskentamallia ja tehty mittauksia koetilanteessa. Melun leviämisen kannalta merkittävimmät ovat 150 metrin ja 300 metrin kivääriradat sekä mäellä sijaitseva haulikkorata. Melumallinnuksen tulosten mukaan kivääriradoilla ammuttujen laukausten maksimiäänitaso ylittää Neuvolassa sijaitsevien kahden asuinrakennuksen läheisyydessä 75 db. Tulosta ei saatu varmistettua mittauksilla epäsuotuisista sääoloista johtuen. Laurikkalassa jää mäellä sijaitsevia asuinrakennuksia 65 db:n melurajan sisäpuolelle. Ampumapaikkojen takapuolella joitakin rakennuksia on myös tämän rajan sisäpuolella tai rajalla. Haulikkoratojen melumallinnuksella laskettujen 65 db:n melurajojen sisään jää Laurikkalan suunnalla useita asuinrakennuksia ja loma-asuntoja on yli 60 db:n melualueella. Melumittauksissa eivät mittaustulokset ylittäneet sovellettavia ohjearvoja. Mittausepävarmuus huomioiden voi melun leviämisen kannalta erittäin suotuisissa olosuhteissa ohjearvo (yksittäislaukausten aiheuttama melun enimmäistaso, asuinalueet L AImax 65 db, loma-asuinalueet L AImax 60 db) joissakin mittauspisteissä ylittyä. Melumallinnus antaa korkeampia meluarvoja kuin mittaustulokset. Mallinnus ei huomioi esimerkiksi puuston vaikutusta. Laurikkalan suunnalla melutason ohjearvojen ylittyminen ei ole mallinnuksen tuloksista huolimatta todennäköistä. Melun A-painotetun keskiäänitason (L Aeq ) ohjearvot eivät melumallinnuksen perusteella ylity vakituisesti asutuissa tai loma-asuntokohteissa. Meluselvityksen suosituksena on tehdä määräajoin tarkistusmittauksia kohteissa, joissa on melumallinnuksen perusteella riski ohjearvojen ylittymiselle. Kyrönpellon ampumaradan käyttöä seurataan käyttömäärien perusteella. Käyttöaikoja on mahdollista rajata sekä valvoa niiden noudattamista. Ampumaradan läheisyydessä olevia metsiä hoidetaan suunnitelmallisesti ja säilytetään melusuojana. Ampumakatosten melueristävyyttä parannetaan resurssien puitteissa. Puolustusvoimat on esittänyt kaavoitukseen merkittäväksi melulle altistuvat
6 (22) alueet suoja-alueeksi, jolle ei sijoiteta asutusta. Puolustusvoimien ammunnoissa käytettävät aseet ja ampumatarvikkeet eivät mahdollista melupäästöjen rajoittamista. Jätteet Toiminnassa syntyy vuosittain 3,5 tonnia sekajätettä, mikä on pääasiassa käytettyjä ampumatauluja ja leirijoukkojen jätteitä. Haulikon hylsyt, jotka ovat osin messinkiä ja osin muovia, menevät myös sekajätteeseen. Muiden aseiden messinkistä hylsyjätettä toimitetaan kierrätykseen vuosittain noin 1 tonni. Haulikkoradalla kertyy savikiekoista jätettä, joka on kalkkikivifilleriä (80 %) ja bitumia (20 %). Varusmiehiä varten alueella on kaksi umpisäiliökäymälää, joiden tyhjentämisen hoitaa ulkopuolinen yritys. Päästöt maaperään Puolustusvoimien ampumaradoilla on tarkoitus tehdä kunnostuksia lähivuosina. Kunnostuksessa poistetaan raskasmetallipitoisia maita taustavalleista ja uusitaan taustavallien rakenteita sellaisiksi, että ne pidättävät metalleja. Kyrönpellon ampumaradalla tehdään vuonna 2013 perustilaselvitys, jossa selvitetään aiheutuneita vaikutuksia maaperään sekä pinta- ja pohjaveteen. Kunnostussuunnitelma tehdään vuonna 2014 ja kunnostustoimet vuonna 2015. Lyijyn sitomiseen on mahdollista käyttää esimerkiksi selektiivistä seinämää, joka sitoo lyijyn kemiallisesti. Vesi johdetaan seinämästä salaojien kautta kaivoon, josta sen laatua on mahdollista seurata. Vallissa on betoniittimatto vähentämässä läpi suotautuvan veden määrää. Iskemäkohtaan sijoitetaan hiekan ja kalkin seosta. Kalkki nostaa materiaalin ph:ta, mikä puolestaan vähentää raskasmetallien liukoisuutta ja leviämistä. Iskemäkohdan alapuolelle rakennetaan seinämä, jossa on ferrohydroksidia tai zeoliittia. Seinämä sitoo iskemäkohdasta mahdollisesti liuenneet raskasmetallit. Seinämän alapuolella on tiivis bentoniittirakenne ja salaoja. Taustavallin yläpuoliset vedet ohjataan niskaojassa vallin ulkopuolelle. Vallia huolletaan vaihtamalla iskemäkohdan hiekka. Poistettu hiekkaseos toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelyyn. Valli nurmetetaan muilta alueilta eroosion estämiseksi. Pölyäminen estetään kastelemalla. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Ampumaradan käyttöön liittyvät päästöt poikkeuksellisissa tilanteissa ovat vähäiset. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Hakija arvioi, että ampumaradan toiminnan vaikutukset luontoon ovat vähäisiä eikä sillä ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön. Vaikutus pintavesiin Toiminnan raskasmetallipäästöjen vaikutukset vesistöön ovat vähäisiä.
7 (22) Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Puolustushallinnon rakennuslaitos on teettänyt selvityksen raskasmetallien kulkeutumisesta ampumaratojen ympäristössä. Sen mukaan pohjaveden pilaantumisriski on vähäinen eikä akuuttia tarvetta ampumaratojen puhdistamiseen ole. Ampumaradan maaperään joutuu luodeista peräisin olevia veteen liukenevia raskasmetalleja, joista merkittävin on lyijy. Muita päästöjä ovat sinkki, kupari ja antimoni. Happamuus lisää metallien liukenemista. Liukoisessa muodossa olevia raskasmetalleja voi kulkeutua pintavesien mukana vesistöihin tai pohjaveteen huokoisen maaperän läpi. Päästöjen määrään vaikuttavat lähinnä ammuttujen laukausten määrä, ampumaradan kokonaiskäyttö sekä radan ikä. Luotien sisältämä lyijy jää suurimmalta osin pienelle alueelle taustapenkan iskemäkohtaan ja voi pieneltä osin levitä taustapenkassa syvyyssuunnassa. Ampumapaikan edustalle voi kertyä lyijypölyä pieniä määriä. Muualle ampumarata-alueelle ei kulkeudu raskasmetallipäästöjä. Kyrönpellon ampumaradalla lyijykuormitus on noin 5 tonnia vuodessa, jos ammuttuja laukauksia on 520 000. Yhden haulikon panoksen ampumisen lyijypäästö on 24 g, kiväärin panoksen 6 g ja pistoolin panoksen 5 g. Vaikutus ilmaan Ampumisesta vapautuva pieni määrä lyijypölyä ei aiheuta ympäristö- tai terveyshaittoja. Melun vaikutukset Hakijan arvion mukaan toiminnasta syntyvä melu ei aiheuta terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta naapurustolle. TARKKAILU Hakija on esittänyt, että toimintaa tarkkaillaan seuraamalla vuosittaisia laukausmääriä radoittain ja käyttöaikoja. Kukin radan käyttäjä kirjaa omat tietonsa. Laukausmäärien perusteella lasketaan maaperään joutuneen lyijyn määrä. Ampumarata-alueen läpi virtaavasta ojasta kerran vuodessa otetuista näytteistä määritetään veteen liuenneiden raskasmetallien (lyijy, antimoni, kupari, sinkki, nikkeli) määrä ja mitataan ph. Melupäästöä seurataan radoittain päivittäisten ja vuotuisten laukausten määrien perusteella. Mittaukset tehdään, jos rata-alueella tehdään rakenteellisia muutoksia. Meluhaitoista tulleet häiriöilmoitukset kootaan valvoville viranomaisille esitettävään vuosiraporttiin. Ampumarata-alueelta pois kuljetettavien jätteiden määrää seurataan ja se raportoidaan vuosiraportissa. Puolustusvoimat raportoi yhteenvedon vuosittain Etelä-Savon ELY-keskukselle sekä Mikkelin kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselle.
8 (22) Tarkkailut toteutetaan vuoteen 2014 asti, jonka jälkeen tarkkailuohjelma tarkistetaan saatujen tulosten perusteella. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toimet onnettomuuksien estämiseksi Ampumaradoilla noudatetaan puolustusvoimien omia varomääräyksiä ja ampumaratakohtaisia johtosääntöjä. Varomääräyksillä määrätään mm. ampumaratojen turvallisesta käytöstä, turvarakenteista, alueella liikkumisesta, aseen käsittelystä ja muista turvallisuuteen ja järjestykseen liittyvistä toimenpiteistä. Puolustusvoimien ampumaradat ovat valvottuja ja suljettuja, joten ulkopuoliset eivät pääse alueelle ilman asianmukaista lupaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 20.3.2011 ampumahiihdon ampumapaikan muutossuunnitelmilla, 28.12.2012 tarkennuksilla mainittuun suunnitelmaan, 22.1.2013 practicalradan alustavilla suunnitelmilla sekä 28.1.2013 puolustusvoimien käytössä olevien ampumaratojen kunnostus- ja meluntorjuntasuunnitelman laatimisaikataululla. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Savon ympäristökeskuksessa ja Mikkelin kaupungissa 6.11. 8.12.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu sanomalehti Länsi-Savossa. Etelä-Savon ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Mikkelin kaupungilta ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Itä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lausunnon Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Kyrönpellon ampumahiihtoradan ampuma-alueeseen on tutustuttu 25.8.2011. Muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunto Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen 18.12.2009 Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ei näe estettä luvan myöntämiselle. Kyrönpellon ampumaradan käytöstä sunnuntaiaamuna on joskus tullut yksittäinen valitus. Käyttöaikojen rajoittamisella on mahdollista vähentää haittoja, jos asianosaisten kuulemisessa tulee ilmi aiheutuneita haittoja. Melutasoja tulee seurata niillä alueilla, joilla raja-arvojen ylittyminen on todennäköistä.
9 (22) Ampumapaikat on varustettava luotien kerääjillä tai taustapenkoissa on käytettävä materiaaleja, joista luodit on mahdollista seuloa pois säännöllisesti. Luvassa tulee antaa toiminnan ympäristövaikutuksia ja niiden tarkkailua koskevia ehtoja: melutasojen seuranta ja haitta-alueen pitäminen mahdollisimman pienenä sekä maaperän pilaantumisen ehkäiseminen, vesistövaikutukset, toiminnan kirjanpito, raportointi ja toiminnan lopettaminen. Tapahtuma-aikoina tulee alueella olla riittävästi jäteastioita ja käymälöitä, jotka tyhjennetään tapahtuman jälkeen. Puolustusvoimat hakee lupaa omassa käytössään sekä siviilikäytössä oleville radoille. Lupaehdoissa tulee täsmentää käyttäjien vastuita aiheuttamistaan haitoista ja maaperän mahdollisesta pilaantumisesta. Turvallisuudesta tulee huolehtia etenkin, kun aluetta käyttävät sekä siviilit että puolustusvoimat. Hakemuksesta ei käy ilmi, onko ampumaradalla lääninhallituksen myöntämä turvallisuusasioita koskeva ampumaratalupa. Muistutus AA (491-403-4-43) 8.12.2009 Muistuttajia on häirinnyt joskus myöhään iltaisin ja viikonloppuisin kuuluva jatkuva ampumapauke. Päivisin ampumaäänet eivät häiritse, vaikka silloinkin ne kuuluvat selvästi muistuttajien kiinteistölle. Hakijan vastine Itä-Suomen sotilasläänin esikunta, Etelä-Savon aluetoimisto 20.1.2010 Puolustusvoimien toiminta, ampumaradat mukaan lukien, tuottaa melua. Toiminta on lakisääteistä. Siinä pyritään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon melunhallinta, jota kehitetään koko ajan. Puolustusvoimien toiminta Kyrönpellon ampumaradalla tapahtuu pääosin arkisin päiväaikaan. Muina aikoina ratoja käyttävät siviilit ja reserviläiset. Iltaisin aiheutuvaa meluhaittaa voidaan vähentää käyttöaikoja rajaamalla. Se on tarkoitus tehdä Karkialammen johtosäännön päivityksessä. Rakenteellisin ratkaisuin melua on mahdollista vaimentaa vain muutamia desibelejä. Ampumaradoilla kerätään luotien hylsyt talteen ja kirjataan ammutut laukaukset. Tietojen perusteella voidaan arvioida taustavalliin päätyvän lyijyn määrä. Taustavallit kunnostetaan tarpeen vaatiessa ratojen kunnostamisen yhteydessä, jolloin vallista poistetaan pilaantunut maa-aines ja valliin rakennetaan lyijyä sitova rakenne. Puolustusvoimat osallistuu ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan selvittämiseen ja sitä tullaan ottamaan käyttöön ratojen kehittämisen yhteydessä. Lyijyloukkujen käyttö ei ole käytännöllistä turvallisuuskysymysten takia. Jätteiden määrä ampumaradoilla on pieni. Ne lajitellaan ja käsitellään varuskunnan muun jätehuollon yhteydessä. Tapahtumajärjestäjät vastaavat jätehuollon tehostamisesta yhdessä radan hoitajan kanssa.
10 (22) Ampumaratojen käytöstä ja turvallisuudesta määrätään johtosäännöllä. Se jaetaan kaikille radankäyttäjille. Ratojen käyttöä valvoo ampumaradan hoitaja, Mikkelin varuskunnan komendantintoimisto ja Mikkelin varuskunnan vartiosto. Ne ohjeistavat käyttäjiä tarvittaessa. Puolustusvoimien ampumaradoilta ei edellytetä lääninhallituksen ampumaratalupaa. Lausunto Etelä-Savon ELY-keskus 19.5.2011 Kyrönpellon ampumaradan merkittävimmät ympäristöriskit ovat melu ja maaperän pilaantuminen. Luvan saajan tulee seurata melutasoja mittauksin niillä alueille, joissa ohjearvotasojen ylittyminen on tehtyjen meluselvitysten mukaan todennäköistä. Tältä osin lupapäätöksessä tulee antaa tarvittavat määräykset. Seurantatulosten niin osoittaessa, luvan saajan tulee selvittää, millä keinoilla melun leviämistä voidaan rajoittaa. Maaperän pilaantumisen kannalta ampumarata-alue voidaan jakaa neljään osaan; iskemäkohta, taustavalli, ampumapaikkojen edusta sekä välialue (sisältää sivuvallit). Pilaantuminen on erittäin voimakasta iskemäkohdissa, voimakasta taustavallissa, voimakasta/lievää ampumapaikkojen edustalla ja välialueilla lievää. Ympäristövaikutukset maaperään rajautuvat iskemäkohtien ja ampumapaikkojen edustalle. Puolustusvoimien radoille tehdyn yleisen selvityksen mukaan pohjavesissä ei toistaiseksi ole havaittu lyijyä, mutta joissakin taustavallien läheisissä ojissa on todettu kohonneita lyijypitoisuuksia. Mahdolliset vaikutukset pohjaveteen voivat ilmaantua kymmenien tai satojen vuosien jälkeen. Rata-alueen maaperässä olevat luodit ja haulit voivat aiheuttaa riskin maaperän, alueen pohjaveden ja/tai pintaveden pilaantumiseksi. Rata-alueelta ei ole hydraulista yhteyttä Hanhikankaan tärkeälle pohjavesialueelle, joten maaperään joutuvista raskasmetalleista tai muista haitta-aineista ei ennalta arvioiden aiheudu riskiä yhdyskuntien vedenhankinnalle tai tärkeille pohjavesialueille. Maaperään joutuneiden luotien ja/tai haulien raskasmetallit voivat päästä kulkeutumaan pintavesiin ja sedimentteihin. Kyrönpellon ampumarata-alueen poikki kulkee oja, joka laskee Paloinlampeen ja edelleen sen alapuolisiin vesistöihin. Ampumarataalueelle tulevan ja sieltä lähtevän ojaveden haitta-ainepitoisuuksia tulee seurata säännöllisesti. Ojavesinäytteitä tulee ottaa kaksi kertaa vuodessa ylivaluma-aikoina keväällä ja syksyllä. Haitta-ainepitoisuuksien lisäksi tulee selvittää alueelta ojaveden kautta ympäristöön aiheutuva kuormitus. Lisäksi tulee selvittää kertaluontoisesti onko ampumarata-alueelta päässyt leviämään haitta-aineita oja- tai Paloinlammen sedimenttiin. Melutarkkailun ja ojaveteen ja sedimentteihin liittyvien tarkkailujen tulokset tulee huomioida vuonna 2014 tehtävässä yhteenvedossa. Yhteenvetoraportissa tulee arvioida tarkkailuohjelman muutostarvetta ja esittää tarvittavat muutokset. Luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Kyrönpellon ampumarata-alueella tämä edellyttää maaperässä tällä hetkellä olevien haittaaineiden määrien selvittämistä. Erityisen tärkeää tämä on haulikkoradalla, jonka osalta hakemuksessa ei ole esitetty arvioita sen ympäristövaikutuksista tai -riskeistä
11 (22) maaperän pilaantumiseen liittyen. Päätöksessä tulee antaa tältä osin riittävät määräykset. Lupapäätöksessä tulee antaa Luvan saajalle riittävät määräykset ampumaratatoiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. Määräys selventää mm. lopettamiseen liittyviä vastuukysymyksiä. Ratamelun vaikutuspiirissä on kaksi oikeusvaikutteista rakentamista ja maankäyttöä ohjaavaa yleiskaavaa; vuonna 1995 vahvistettu Ihastjärven osayleiskaava ja vuonna 2008 hyväksytty Korpijärven ym. alueiden osayleiskaava. Laadittavana olevassa Karkialammen osayleiskaavan ehdotuksessa ampumarata-alue sijoittuu EP -merkinnällä osoitetulle alueelle (Puolustusvoimien alue). Ympäristöhallinnon ylläpitämässä maaperän tilan tietojärjestelmässä Kyrönpellon ampumarata-alue on varustettu merkinnällä Toimiva kohde. Etelä-Savon ELYkeskuksella ei ole käytettävissään alueeseen liittyvää tutkimustietoa. Etelä-Savon ELY-keskuksen paikkatiedoissa ei ole luonnonsuojelualueita tai -varauksia Kyrönpellon ampumaradan läheisyydessä. Paloinlammen pohjois- ja koillispuolelta on havaintoja liito-oravasta, joten lajin mahdollinen esiintyminen on syytä ottaa huomioon, mikäli ampumaradan lähialueilla tehdään metsänkäsittelyä tai muita eliön olosuhteisiin vaikuttavia toimia. Muita uhanalaisten lajien esiintymiä ei ole tiedossa ampumaradan lähiympäristöstä. Hakijan vastine Itä-Suomen sotilasläänin esikunta, Etelä-Savon aluetoimisto 14.6.2011 Hakija esittää, että melutasojen mittauksia ei vaadita tehtäväksi määräajoin. Ne mitataan tarvittaessa, jos ampumaratojen toiminnassa tai rakenteissa tehdään selkeitä melupäästöihin vaikuttavia muutoksia. Ojaveden ja sedimentin haitta-ainepitoisuudet tulisi selvittää BAT-selvitystyön tulosten mukaan laadittujen valtakunnallisten suuntaviivojen mukaisesti. Vesinäytteet otettaisiin kerran vuodessa vuoden 2014 loppuun saakka. Sen jälkeen tulosten perusteella näytteenottoa voidaan harventaa tai se voidaan lopettaa. Hakija selvittää BAT-selvitystyön tulosten perusteella haulikkoradan ympäristövaikutukset ja -riskit yhdessä muiden radan käyttäjien kanssa. Puolustusvoimat kehittää ampumaratojen ympäristönsuojelua valtakunnallisesti huomioiden esimerkiksi kohdekohtaiset parhaat käyttökelpoiset tekniikat ja eri kohteissa toteutettavien toimenpiteiden priorisoinnin niiden aiheuttamien riskien ja koulutustarpeiden perusteella. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää puolustusvoimien Itä-Suomen sotilasläänin esikunnan Etelä-Savon aluetoimistolle ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen ja laajuiseen ampumaradan toimintaan Mikkelin kaupungin Vuolingon kylässä kiinteistöillä 491-411-19-1 ja 491-411-31-1.
12 (22) Toiminnassa on noudatettava tässä päätöksessä annettuja määräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Toiminta-ajat sekä ampumaradan käyttö ja hoito 1. Ampumaradoilla saa käyttää hakemuksessa kullekin radalle esitettyjä aseita noudattaen seuraavia ampuma-aikoja. Kivääriradat 300 metriä ja 150 metriä, hirvirata ja practical-rata: maanantaista perjantaihin klo 7 21, lauantaisin klo 8 21 sekä sunnuntaisin ja pyhäpäivinä klo 11 21. Pienoiskiväärirata, pistoolirata ja ampumahiihtorata: maanantaista perjantaihin klo 7 21, lauantaisin klo 8 21 sekä sunnuntaisin ja pyhäpäivinä klo 8 21. Haulikkorata: maanantaista perjantaihin klo 8 20, lauantaisin klo 8 18 ja sunnuntaisin klo 11 18. Mainituista ampuma-ajoista saa poiketa erityisestä syystä, kuten varusmiesten pimeäammunnoissa, kertausharjoituksissa, henkilökunnan erityisammunnoissa ja kilpailuissa yhteensä enintään 12 kertaa vuodessa. Poikkeuksellisista ampuma-ajoista, kilpailuista tai muista tapahtumista on ilmoitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselle sekä melun vaikutusalueen asukkaille hyvissä ajoin, viimeistään viikko ennen tapahtumaa. 2. Ampumaradan käyttö- ja ampuma-ajoista on tiedotettava ampumarata-alueelle sijoitetuin tauluin tai muulla tavoin niin, että kaikki rataa käyttävät ovat niistä tietoisia. Muuna kuin sallittuna käyttöaikana pääsy ampumarata-alueelle on estettävä. 3. Ampumarata on merkittävä niin, että sivulliset eivät joudu ampumaradan vaaraalueelle eikä ammunnasta aiheudu näille muutakaan vaaraa. 4. Ampumaradalla on oltava nimetty ampumaradan hoidosta ja valvonnasta vastaava henkilö. Vastuuhenkilöllä on oltava riittävä asiantuntemus ja hänen on tunnettava radan toiminta, toimintaa koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja määräykset sekä toiminnasta aiheutuvat päästöt, niiden vaikutukset ja torjunta. Henkilön yhteystiedot on ilmoitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselle. 5. Luvan saajan on seurattava ampumaratatoiminnan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa ampumaratatoiminnoissa niin, että ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Melu 6. Ampumaradan toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta meluhaittaa vakituiselle tai loma-asutukselle. Kyrönpellon ampumaradan toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla (L AImax ) määritettynä melutasoa 65 db asuinalueilla eikä melutasoa 60 db loma-asuntoalueilla.
13 (22) 7. Luvan saajan tulee melumittauksin selvittää kivääri- ja haulikkoratojen yksilö- ja ryhmäammuntojen vaikutukset melutasoon ampumaradan ympäristössä. Ryhmäammunnalla tarkoitetaan yli viiden yhtäaikaisen ampujan ampumatapahtumaa. Mittaukset tulee tehdä 30.9.2014 mennessä. Melutasot on mitattava todellisessa ammuntatilanteessa Etelä-Savon ELYkeskukselle kaksi kuukautta ennen mittauksia esitettävän suunnitelman mukaisesti. 8. Luvan saajan tulee esittää Etelä-Savon ELY-keskukselle 31.12.2014 mennessä suunnitelma meluntorjuntatoimenpiteistä, joilla saavutetaan määräyksen 6 raja-arvot, jos melutaso mittaustulosten perusteella ylittää mainitut arvot. Suunnitelman tulee sisältää toteuttamisaikatauluineen kuvaus rakenteista ja toimista, joilla raja-arvoon päästään. Maaperän suojelu 9. Haitallisten aineiden kulkeutuminen maaperään ja pohjaveteen tulee estää. Ampumaradan taustavalleihin tulee rakentaa esimerkiksi hakemuksessa esitetyn kaltaiset luotijätteen ja haulikkoradan maalialueelle haulijätteen keräämisen ja poistamisen mahdollistavat rakenteet 31.12.2015 mennessä. Luvan saajan tulee esittää Etelä- Savon ELY-keskukselle 30.9.2014 mennessä tarkennettu suunnitelma taustavallien, ampuma-ratojen välialueiden ja kaikkien ampumarata-alueiden maaperän kunnon selvittämisestä ja kunnostamisesta. 10. Mikäli ampumarata-alueella kaivetaan tai vaihdetaan maa-aineksia ennen määräyksessä 9 mainitun suunnitelman esittämistä esimerkiksi rakentamisen tai purkamisen yhteydessä, maa-ainesten mahdolliset haitta-aineet on selvitettävä ennen töihin ryhtymistä. Suunnitelluista toimista on ilmoitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle vähintään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Etelä-Savon ELY-keskus voi tarvittaessa määrätä maaperän pilaantuneisuuden selvittämisestä tai maaperän puhdistamisesta rakentamiskohteessa. Tavanomaiset ampumaradan ylläpitoon liittyvät taustapenkkojen kunnostustyöt saa tehdä ilman erillistä ilmoitusta ELY-keskukselle. Päästöt vesiin 11. Taustavallien suoto- ja hulevedet on kerättävä ja johdettava kootusti avo-ojaan ja edelleen Paloinlampeen. 12. Avo-ojaan johdettavan veden lyijypitoisuus ei saa ylittää vesiympäristölle asetettua ympäristönlaatunormia 7,2 µg/l. Mikäli tarkkailussa havaitaan normin ylittävä pitoisuus, tulee luvan saajan esittää kolmen kuukauden kuluessa tuloksien saamisesta Etelä-Savon ELY-keskukselle arvio päästön merkittävyydestä ja vaikutuksista vesistöön sekä suunnitelma tarvittavista toimista. Jätteet 13. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä toisistaan erillään niin, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa. Hyötykäyttökelpoiset jätteet (kuten hylsyjäte ja puu- ja paperijäte) on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn hyödynnettäviksi. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain hyväksytylle jätteenkuljetusyritykselle.
14 (22) 14. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet on varastoitava tiivispohjaisessa ja katetussa tilassa. Erilaatuiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään ja ne on toimitettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa paikkaan, jolla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 15. Luvan saajan tulee tarkkailla toiminnan vaikutuksia pintaveteen, pohjaveteen, laskuojan ja Paloinlammen sedimentteihin sekä ympäristön melutasoihin. 16. Paloinlampeen johdettavasta ojavedestä ampumaradan alapuolelta ja ojavedestä ampumaradan yläpuolelta on otettava näytteet kaksi kertaa vuodessa ylivalumaaikoina vuoden 2016 loppuun saakka. Sen jälkeen näytteenottotiheyttä voidaan muuttaa Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa sovitusti. Näytteet on tutkittava sekä suodattamattomina että suodatettuina. Näytteistä on analysoitava vähintään ph, sähkönjohtavuus, lyijy (Pb), antimoni (Sb), arseeni (As), kupari (Cu), sinkki (Zn) ja nikkeli (Ni). Tulosten perusteella tulee arvioida vesistöön vuosittain kulkeutuvien raskasmetallien määrä. 17. Pohjavesinäytteet on otettava pohjaveden virtaussuunnassa ampumaradan alapuolelle asennettavasta pohjavesiputkesta tai vastaavassa paikassa sijaitsevasta kaivosta kahden vuoden välein ylivalumakaudella keväällä alkaen vuodesta 2014. Näytteet on tutkittava sekä suodattamattomina että suodatettuina. Näytteistä on analysoitava vähintään happi, ph, sähkönjohtavuus, Pb, Sb, As, Cu, Zn ja Ni. Pohjavesiputken paikka tai muu näytteenottopaikka tulee sopia Etelä-Savon ELYkeskuksen kanssa. 18. Sedimenttinäytteet (kertanäyte) on otettava laskuojasta Paloinlammen yläpuolelta ja Paloinlammesta 30.9.2013 mennessä. Näytteistä on analysoitava vähintään Pb, Sb, As, Cu, Zn ja Ni. Näytteenottosuunnitelma tulee esittää Etelä-Savon ELYkeskukselle kaksi kuukautta ennen näytteenottoa. 19. Ympäristömelua on mitattava todellisessa ampumatilanteessa Etelä-Savon ELYkeskukselle kaksi kuukautta ennen mittauksia esitettävän suunnitelman mukaisesti, jos ampumaradan rakenteisiin tai sen ympäristöön tehdään melun leviämiseen vaikuttavia muutoksia. Mittaukset on tehtävä ympäristöministeriön ympäristöoppaan 61/1999 Ampumaratamelun mittaaminen mukaisesti ja mittaajalla on oltava riittävä asiantuntemus. 20. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa tai muuttaa Etelä-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta. 21. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. 22. Ampumaradan käytöstä on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi - ammuttujen laukausten määrät aselajeittain ja ampumaradoittain,
15 (22) - käyttäjien määrät ampumaradoittain ja aselajeittain, - ammuntapäivien lukumäärät ampumaradoittain, -ympäristönsuojelun kannalta merkitykselliset tapahtumat (esimerkiksi pimeäammunnat, kertausharjoitukset, kilpailut), - häiriöilmoitukset ja toiminnasta tulleet valitukset - toteutetut ympäristönsuojelutoimenpiteet, - radoilta talteen otetun lyijyn määrä ja jatkokäsittely ja - toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu, laji, määrä sekä hyödyntämis- ja käsittelytavat, varastointi, edelleen toimittaminen, jätteen kuljettajat, toimituskohteet ja päivämäärät. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset ja jätteiden siirtoasiakirjat, on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan ja jätekirjanpito vähintään kuuden vuoden ajan. 23. Ampumaradan toiminnasta on laadittava vuosiyhteenvetoraportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Etelä-Savon ELYkeskukselle sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiraportista on käytävä ilmi ainakin tiedot, joista on pidetty kirjaa (määräys 22), vuoden aikana saadut valvonta- ja tarkkailutulokset sekä arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen ja lopettaminen 24. Toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle. 25. Toiminnan loputtua ampumarata-alue ja mahdolliset ampumaratatoiminnan seurauksena pilaantuneet rata-alueen ulkopuoliset alueet on kunnostettava. Ampumarata-alueelta on poistettava tarpeettomat rakenteet ja jätteet, ja se on siistittävä siten, että alue kunnostamisen jälkeen täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain vaatimukset. Lopettamisen yhteydessä syntyvät jätteet on käsiteltävä tämän päätöksen jätehuoltoa koskevien määräysten mukaisesti. RATKAISUN PERUSTELUT Ampumarata on olemassa oleva rata, jota on käytetty 1980-luvulta alusta lähtien. Toiminta on tullut ympäristölupavelvolliseksi ympäristönsuojelulainsäädännön muututtua 2000-luvun alussa. Toiminnalle on asetettu päästöjä ehkäisevät ja rajoittavat lupamääräykset, joissa on otettu huomioon toiminnan luonne ja paikalliset ympäristöolosuhteet. Määräysten mukainen toiminta ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä tai eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
16 (22) Laitos ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä. Alueella ei ole asemakaavaa. Maakuntakaavassa ja vireillä olevassa yleiskaavassa alue on merkitty ampumaradaksi sekä sen ympärille suoja-alue. Ampumaratojen toiminnalle ei toistaiseksi ole olemassa virallista yhteenvetoa parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Ympäristöministeriö on vuonna 2012 julkaissut ampumaratoja koskevan oppaan (Suomen ympäristö 23/2012), jossa on suosituksia ampumaratojen toiminnan järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Hakemuksen ja lupamääräyksien mukainen toiminnan päästöjen rajoittaminen on mainitun oppaan mukaista ja sen voidaan tulkita tapahtuvan parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Ampumarata-alueelta vesistöön johdettavien vesien sekä pohjaveden laatua tarkkaillaan. Paloinlampeen johdettavalle vedelle on asetettu lyijyn pitoisuusraja. Luvan saaja on velvoitettu arvioimaan vesistövaikutukset, jos raja ylittyy ja tarvittaessa laatimaan suunnitelma haittojen poistamiseksi. Paloinlammen tilaa ei ole luokiteltu vesienhoidon suunnittelussa. Ampumaradan toiminnasta ei aiheudu ennalta arvioiden sellaista vesien pilaantumista, josta aiheutuisi korvattavaa vahinkoa tai esteitä vesienhoitosuunnitelman mukaiselle vesistön hyvän tilan saavuttamiselle tai ylläpitämiselle. Radan toiminta-aikoja on supistettu hakijan esittämästä etenkin haulikkoradan ammunnoista johtuvien meluhaittojen vuoksi. Luvan saaja velvoitetaan selvittämään tarkemmin toiminnasta aiheutuvan melun leviämistä etenkin siinä tilanteessa, että alueella ammutaan useita laukauksia yhtä aikaa. Tulosten niin osoittaessa tulee tehdä suunnitelma meluntorjuntatoimista, ettei toiminnan melu aiheuttaisi kohtuutonta haittaa asuinalueilla. Toiminta täyttää edellä mainitut ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisedellytykset. Päätöksen ratkaisuosassa on otettu huomioon tarpeellisin osin 1.5.2012 voimaan tulleet jätelaki (646/2011), jätteistä annettu valtioneuvoston asetus (179/2012) sekä ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta annettu laki (196/2012). Jätteiden luokittelussa on käytettävä jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaista jaottelua. Vanhan jätelain mukaisen termin ongelmajäte sijasta on ratkaisuosassa uuden jätelain mukaista termiä vaarallinen jäte. Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne ja laajuus, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon muun muassa varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.
17 (22) Ampuma-aikoja rajoitetaan asutukselle aiheutuvan kohtuuttoman viihtyisyyshaitan ehkäisemiseksi. Mäellä sijaitsevan haulikkoradan toiminnasta aiheutuu meluselvityksen mukaan suurimmat haitat ja sen haittojen rajoittaminen on teknisillä ratkaisuilla vaikeaa, joten sen toiminta-aikoja on rajoitettu eniten hakemuksessa esitetystä etenkin ilta-aikaan. Muiden ratojen arki-iltojen käyttöaikoja on lyhennetty tunnilla hakemuksessa esitetystä. Aikarajoitukset eivät kohtuuttomasti haittaa puolustusvoimien antaman varusmieskoulutuksen järjestämistä. Myös harrastajaryhmät voivat edelleen käyttää ampumarataa asetettavia kaliiperi- ja käyttöaikarajoituksia noudattaen. Lähiasutukselle tiedottaminen radan poikkeuksellisista käyttöajoista riittävän ajoissa on tarpeen toiminnasta aiheutuvan viihtyisyyshaitan vähentämiseksi. (Lupamääräys 1) Lupamääräykset 2 4 ovat tarpeen radan toimintaohjeiden noudattamisen ja yleisen turvallisuuden kannalta. Asiantunteva ympäristöasioista vastaava henkilö osaa ennakoida ja ehkäistä toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja ympäristövaikutuksia. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Luvan saajan selvilläolovelvollisuuteen kuuluu parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käytäntöjen seuraaminen. Ympäristönsuojelutoimien tehokkuuden varmistamiseksi edellytetään jatkuvaa ympäristöhaittojen minimointia. Myös maaperän kunnostustoimien tulee täyttää parhaan tekniikan vaatimukset (Lupamääräys 24) Raja-arvot melutasoille on asetettu ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (53/1997) mukaisina siten, että toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta lähialueen asutukselle. Melumallinnuksella laskettuna Kyrönpellon ampumaradan melu ylittää asetetut raja-arvot joissakin kohteissa. Tehdyissä melumittauksissa raja-arvot eivät ole ylittyneet. Yhdestä häiriintyvästä kohteesta ei ole olemassa mittaustuloksia. Raja-arvojen alittumisen varmistamiseksi luvan saajan tulee tehdä uudet mittaukset. Näiden mittaustulosten perusteella tulee suunnitella meluntorjuntatoimet, joilla melutaso häiriintyvissä kohteissa saadaan vaimennettua raja-arvojen alapuolelle ja viihtyvyyshaitat ehkäistyä. Luvan saaja on ilmoittanut laativansa meluntorjuntasuunnitelman vuonna 2014. (Lupamääräykset 6 8) Ympäristönsuojelulain 75 :n perusteella se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan maaperän tai pohjaveden siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa eikä vaaraa tai haittaa ympäristölle. Puolustusvoimat on keskitetysti suunnittelemassa eri ampumaratojensa kunnostustoimia. Kyrönpellon ampumaradan kunnostukselle on annettu määräaika tämän suunnittelun puitteissa. Samassa yhteydessä tulee selvittää myös muiden kuin puolustusvoimien käytössä olevien ampumaratojen maaperän kunto. Ampumahiihdon ampuma-aluetta ollaan mahdollisesti kunnostamassa jo ennen muun ampumarata-alueen kunnostustöitä. Ampumaradan ja sen ulkopuolisten alueiden kunnostamisesta päätetään erikseen. Etelä-Savon ELY-keskus on ympäristönsuojelulain 77 :n perusteella toimivaltainen viranomainen arvioimaan alueen maaperän tai pohjaveden puhdistamistarpeen ja voi tarvittaessa antaa tarkentavia ohjeita tai määräyksiä selvi-
18 (22) tysten teosta ja maaperän puhdistamisesta tai velvoittaa hakemaan maaperän puhdistamiselle ympäristöluvan aluehallintovirastolta. Kunnostussuunnitelmien asianmukaisuudesta tulee varmistua toimittamalla suunnitelmat hyvissä ajoin hyväksyttäväksi. (Lupamääräykset 9 ja 10) Keräämällä ampumarata-alueelta tulevat hule- ja suotovedet ja tarkkailemalla niiden laatua säännöllisesti varmistetaan, että toiminnasta ei aiheudu merkittävää vesistön pilaantumista tai tilan heikkenemistä. Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle varallisista ja haitallisista aineista (868/2010) sisältää sitovat pintaveden ympäristölaatunormit, joiden ylittäminen ei ole sallittua (1022/2006). Lyijylle ja sen yhdisteille laatunormi (AA-EQS) on lupamääräyksessä asetettu 7,2 µg/l. Arvo on aritmeettinen vuosikeskiarvo ja se koskee aineen kaikkien isomeerien pitoisuuksien summaa. Keskiarvo lasketaan jokaisessa näytepisteessä yhden vuoden aikana mitattujen tulosten aritmeettisena keskiarvona. Normin ylittymisestä johtuvia toimenpiteitä ei voida määritellä etukäteen, sillä niiden sisältö riippuu syntyneestä tilanteesta. Tilanteen mukaan valvontaviranomainen voi antaa tarvittavat lisäohjeet vesistön tilan turvaamiseksi ja pilaantumisen ehkäisemiseksi. (Lupamääräykset 11 ja 12) Ampumaradan jätteistä tai jätehuollosta ei saa aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätehuollon järjestäminen jätelain mukaisesti edellyttää erilaisten vaarallisten jätteiden keräämistä erilleen sekä niiden merkitsemistä ja varastoimista tarkoitukseen varatussa paikassa ja toimittamista asianmukaiseen käsittelyyn. Jätehuollon asianmukainen järjestäminen vähentää jätteiden aiheuttamia terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvia riskejä. Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, laadusta ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Määräyksissä ja perusteluissa käytetään uuden jätelain mukaista termiä vaarallinen jäte, jolla on korvattu vanhan jätelain termi ongelmajäte. Sisällöllisesti käsitteet vastaavat toisiaan. Näiden jätteiden pakkaaminen ja merkitseminen on tehtävä siten kuin on säädetty uuden jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 8 ja 9 :ssä vaarallisia jätteitä koskien. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa ja kuljetettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjamenettelystä ja siirtoasiakirjaan merkittävistä tiedoista on säädetty uuden jätelain 121 :ssä ja uuden jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen 24 :ssä. Siirtoasiakirjan avulla voidaan seurata jätteen kulkua asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. (Lupamääräykset 13 ja 14). Lupamääräykset tarkkailusta on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnallisista syistä. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ympäristönsuojelun edistämiseksi ja elinympäristön haittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. (Lupamääräys 15) Ampumaradan valumavesiä, alueen pohjavettä tai ampumaradalta pois johtavan ojan ja läheisen lammen sedimenttien laatua ei ole tutkittu. Luvan saajan tulee olla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja mahdollisesta toiminnasta aiheutuneesta pi-
19 (22) laantumisesta. Tarkkailutulosten perusteella arvioidaan, onko kunnostus- tai muita päästöjen vaikutuksia estäviä toimia tarpeen tehdä. Toimille haetaan tarvittaessa ympäristölupa aluehallintovirastolta tai tehdään ilmoitus ELY-keskukselle. (Lupamääräykset 16 18) Melumittauksilla osoitetaan melun vähentämiseksi toteutettujen toimenpiteiden riittävyys ja tässä päätöksessä melutasoille terveys- ja viihtyvyyshaittojen ehkäisemiseksi annettujen raja-arvojen saavuttaminen. Valvovalla viranomaisella tulee olla mahdollisuus varmistaa, että mittausjärjestelyt antavat luotettavan kuvan melutilanteesta ja melumittaukset tehdään olemassa olevien mittausohjeiden mukaisesti. (Lupamääräys 19) ELY-keskus voi tehdä tarkkailuohjelmiin tarkennuksia tai muutoksia perustellusta syystä, esimerkiksi tarkkailutulosten tai ympäristöolosuhteiden muuttumisen perusteella. (Lupamääräys 24) Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan mittaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Luotettavuuden osoittamiseen ei välttämättä riitä mittaajan tai arvioijan pätevyys, vaan kyse on koko mittaus- ja tutkimustoiminnan laadunvarmistuksesta ja sen tasosta. (Lupamääräys 21) Kirjanpitotiedot ovat tarpeen, jotta valvontaviranomainen voi järjestää toiminnan valvonnan. Uuden jätelain 119 :n 2 momentin mukaan jätekirjanpitotiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta. (Lupamääräys 22) Vuosiraportointi on tarpeen viranomaisvalvonnan toteuttamiseksi. Raportista valvontaviranomainen saa tiedot ampumaradan toiminnasta ja toiminnan ympäristövaikutuksista sekä voi tarvittaessa päivittää tarkkailusuunnitelmaa. (Lupamääräys 23) Toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin, jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä arvioida ympäristöluvan muuttamisen tarve. (Lupamääräys 24) Ympäristönsuojelulain 90 :ssä määrätään toiminnan lopettamisen jälkeisistä velvoitteista. Luvan saaja vastaa edelleen lupamääräysten mukaisesti tarvittavista toimista pilaantumisen ehkäisemiseksi, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta, kun luvanvarainen toiminta päättyy. Toiminnan lopettamisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ELY-keskukselle, jotta viranomainen voi tarkistaa lopettamiseen liittyvien toimien riittävyyden. (Lupamääräys 25) VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. Luvan saajan tulee selvittää muistutuksessa esitetyn meluhaitan voimakkuutta ja tarvittaessa, jos melutaso häiriintyvissä kohteissa ylittää asetetut raja-arvot, tehdä tarvittavat toimet haitan poistamiseksi.