LAUSUNNOT Suomenkieliset opetuspalvelut

Kokkolan kaupungin varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla LAUSUNNOT Suomenkieliset opetuspalvelut

SISÄLLYSLUETTELO nro Lausunnon antaja sivu Osallisena kuultavat kouluyksiköt 1 Alaviirteen koulu 1.1 Johtokunta 5 1.2 Henkilökunta 6 1.3 Oppilaskunta 7 1.4 Vanhempainyhdistys 8 2 Hakalahden koulu 2.1 Johtokunta (yhteistoiminta-alue Isokylä, Hollihaka, Länsipuisto) 10 2.2 Henkilökunta 11 2.3 Oppilaskunta 12 2.4 Vanhempainyhdistys 12 3 Isokylän koulu 3.1 Johtokunta ja vanhempainyhdistys 13 3.2 Henkilökunta 15 4 Kiviniityn koulu 4.2 Henkilökunta 16 4.3 Oppilaskunta 17 5 Koivuhaan koulu 5.1 Johtokunta 18 5.2 Henkilökunta 20 5.3 Oppilaskunta 22 5.4 Vanhempainyhdistys ja vanhempien raati 23 6 Lohtajan kirkonkylän koulu 6.2 Henkilökunta 25 6.3 Oppilaskunta 26 6.3 Vanhempainraati 27 7 Länsipuiston koulu 7.2 Henkilökunta 28 7.3 Oppilaskunta 30 8 Rahkosen koulu 8.1 Johtokunta 31 8.2 Henkilökunta 32 8.3 Oppilaskunta 33 8.3 Vanhempainyhdistys 34 9 Torkinmäen koulu 9.1 Johtokunta 37 9.3 Oppilaskunta 38 9.4 Vanhempainraati 39 10 Veikko Vionojan koulu 10.1 Johtokunta 41 10.2 Henkilökunta 44 10.3 Oppilaskunta 50 10.4 Vanhempainraati 51 11 Ykspihlajan koulu 11.1 Johtokunta 55 11.2 Henkilökunta 58 11.3 Oppilaskunta 60 11.4 Vanhempainyhdistys ja -raati 61 2

12 Kokkolan suomalainen lukio 12.1 Johtokunta 64 12.2 Henkilökunta 65 12.3 Opiskelijakunta 66 Lausunnot 13 Muut suomenkieliset peruskoulut 13.1 Halkokarin koulu 13.1.1 Johtokunta 67 13.1.2 Henkilöstö 69 13.1.3 Vanhempainraati 71 13.2 Hollihaan koulu 13.2.1 Johtokunta 73 13.2.2 Johtoryhmä, opettajat ja henkilökunta 75 13.2.3 Oppilaskunta 75 13.2.4 Vanhempainraati 78 13.3 Jokilaakson koulu 13.3.1 Johtokunta 80 13.3.2 Henkilöstö 82 13.3.3 Vanhempainyhdistys 84 13.4 Kälviän kirkonkylän koulu 13.4.1 Johtokunta ja vanhempien raati 86 13.4.2 Henkilöstö 88 13.4.3 Oppilaskunta 89 13.5 Lohtajan koulu 13.5.1 Henkilökunta 90 13.5.2 Oppilaskunta 91 13.5.3 Vanhempainraati 92 13.6 Lucina Hagmanin koulu 13.6.1 Johtokunta 93 13.6.2 Henkilökunta 94 13.6.3 Oppilaskunta 96 13.6.4 Vanhempainraati 98 13.7 Marinkaisten koulu 13.7.1 Johtokunta 99 13.7.2 Henkilöstö 100 13.7.3 Oppilaskunta 101 13.7.4 Vanhempien raati 102 13.8 Marttilan koulu 13.8.1 Johtokunta 103 13.8.2 Henkilöstö 104 13.8.3 Vanhempainraati 105 13.9 Mäntykankaan koulu 13.9.1 Johtokunta 106 13.9.2 Henkilöstö 108 13.10 Peltokorven koulu 13.10.1 Johtokunta ja vanhempainraati 109 13.10.2 Henkilökunta 110 13.10.2 Oppilaskunta 111 14 Perusopetusalueiden rehtoritiimit 14.1 Keskireitin rehtorit 112 14.2 Koillisreitin rehtorit 114 3

14.3 Länsireitin rehtorit 115 14.4 Pohjoisreitin rehtorit 116 15 Lukion rehtoritiimi 117 16 Opetus- ja kasvatuslautakunnan suomenkielinen jaosto erillinen liite 17 Opetuspalvelujen kehittämistyöryhmä erillinen liite 18 Sivistystoimen kehittämistyöryhmä erillinen liite 19 Kokkolan nuorisovaltuusto 119 20 Työntekijäjärjestöt 120 122 Muut vetoomukset 123 134 Ota kantaa palvelun vastaukset luettavissa osoitteessa: www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/133/osallistuminen/278/kysely/ 4

HAKALAHDEN KOULUN LAUSUNTO KOKKOLAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUS- JA OPETUSPALVELUJEN PALVELUVERKKOJEN TAVOITETILASTA 2020-LUVULLA Kannatamme Jokilaakson ja Hakalahden koulun muodostamaa yhtenäinen peruskoulu -hanketta. Tärkeänä asiana nähdään, että kaikilla jatkuu työt. Työn organisointi ja henkilöstömuutokset siirtymävaiheessa erittäin haasteelliset. Lisäksi peräänkuulutetaan koulujen hyvää suunnittelua, että tämä yhtenäinen perusopetusajattelu toteutuu tasapuolisesti koko peruskoulun ajan, jotta kenenkään ei tarvitse vaihtaa koulua, ei perusopetuksen eikä erityisopetuksen puolelta. Toivotaan, että rakennuksien suunnittelussa otetaan koko henkilökunnan töihin liittyvät tarpeet töiden mitoituksessa tarkasti huomioon. Todetaan, että Hakalahden kouluun kohdistuu monta perättäistä muutosta kouluverkon uudistushankkeessa. Voisiko muutoksia kohdentaa siten, että ne tapahtuisivat enemmän samanaikaisesti mitä esitetyssä suunnitelmassa on? Vuonna 2017 oppilasmäärä vähenee, koska Torkinmäen oppilaat jäävät omaan kouluunsa. Lukioiden yhdistämisestä johtuva uudistus tuo oppilaita lisää vuonna 2018. Muutaman vuoden kuluttua yhdistyy Hakalahti ja Jokilaakso ja siitä muutama vuosi eteenpäin oppilasmäärä pienenee johtuen Halkokarin koulu-uudistuksesta. Tässä on monta suurta muutosta oppilasmäärissä ja sen seurauksena myös opetushenkilöstössä. Kaiken tämän suunnitteleminen ja arkityön joustavaksi tekeminen on vaativaa ja vie paljon aikaa. KOMMENTTEJA KAIKKIIN TOIMENPITEISIIN, JOTKA KOHDISTUVAT KOULUVERKKOON Yhteisiä aineenopettajia tulee paljon, pienessä koulussa ei tule opetusvelvollisuus täyteen. Ammattitaitoinen aineenopetus tulee taata kaikissa yläkouluissa. Tunteja ei tule työntää täytetunneiksi sellaiselle opettajalle, jolla ei ole pätevyyttä kyseiseen aineeseen. Lukujärjestysten tekeminen sekä kaikkien erikoispäivien (esim. uuden OPSin mukaiset monialaiset opinnot) suunnittelu vaikeutuu huomattavasti, kun on yhteisiä opettajia toisen koulun kanssa. Oppilaiden todelliset mahdollisuudet valita haluamiaan valinnaisaineita eivät välttämättä toteudu pienissä yläkouluissa. Tulee ns. pakkovalintoja. Jos päätetään rakentaa yhtenäiskoulu, niin kaikkien sen koulun alaluokkalaisten oppilaiden tulisi saada käydä myös yläluokat omassa koulussaan. Miksi rakennetaan valmiiksi pieniä kouluja, joihin otetaan kaikki oppilaat ekaluokalle mutta siirryttäessä yläluokille osa oppilaista joutuukin vaihtamaan koulua? Tämä ei ole järkevää, miten oppilaille ja heidän vanhemmilleen perustellaan, että osa joutuu siirtymään toiseen kouluun. Tämä ei ole myöskään tasapuolista. Pitää joko rakentaa isompi koulu tai jo koulutulokkaita otettaessa kouluihin suunnitella oppilaaksiottoalueet järkevästi. Yläkouluun siirtyvä nuori kokee toiseen kouluun siirtymisen kasvun paikkana. Onko itse oppilailta kerätty kokemuksia siirtymisestä yläkouluun? Säilyykö kaikkinainen tasapuolisuus ja valintojen mahdollisuus Kokkolan yläkouluissa? Suunnitelmien mukaan Kiviniitty säilyy itsenäisenä yläkouluna, muualla on yhtenäiskoulu. Miten olisi mahdollista kerätä kokemuksia nyt näistä muutamasta 1-9 koulusta ja vasta sitten lopullisesti päättää, miten yläkoulut asettuvat Kokkolan oppilastarpeisiin? *** jos kaupungissa on useita yläkouluja, joiden välillä rinnakkaisluokkien määrä vaihtelee, joudutaan oppilaiden kesken epätasa-arvoiseen tilanteeseen valinnaisuuden suhteen. Vähäväkisemmissä kouluissa monet kurssit jäävät toteutumatta liian vähäisen oppilasmäärän takia. Isommissa yksiköissä valitsijoita riittää ja useammat kurssit toteutuvat. 11

Kokkolan kaupungin varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla Hakalahden oppilaskunnan lausunto asiasta 19.1.2017: 1) Voisi olla yhteiskoulu, mutta eri tilat ylä-astelaisille ja ala-astelaisille. Myös eri pihat. Jotta Torkinmäelle mahtuisi 1-9, niin jos jotkut oppilaista haluaisivat he voisivat tulla Hakalahden liikunta- ja matikkaluokille. 2) Länsipuiston keskittämisen takia, oppilaat voitaisiin jakaa asuin paikan mukaan eri kouluihin. Hakalahden vanhempainyhdistys Päätimme Hakalahden vanhempainyhdistyksessä ottaa kantaa kouluverkkoselvitykseen seuraavasti: Suunnitelmissa oli lisää yhtenäiskouluja. Kokemuksia yhtenäiskouluista saadaan kuitenkin vasta tulevina vuosina. Toivotaan, että Torkinmäen yhtenäiskoulua pilotoitaisiin vähintään 5 vuotta, jonka jälkeen kipupisteet tunnistettaisiin. Kouluelämä on uuden opetussuunnitelman myötä muutenkin suuressa muutoksessa. Näin voimakkaat muutokset yhtäaikaisina vaikuttavat oppilaisiin, opettajiin ja koulun muuhun henkilökuntaan. Olemme olleet tyytyväisiä Hakalahden koulun toimintaan. Esimerkiksi kouluterveyskyselyssä, on koulussa todetusti ollut vähän oppilaiden kokemaa kiusaamista. Koemme vanhempina, että Hakalahden koulu on turvallinen oppimisympäristö. Mielestämme yhtenäiskoulu mahdollistaa joustavan siirtymisen yläkouluun, mutta samalla ei anna tilaa oppilaalle aloittaa alusta ilman leimaa. Hakalahden vanhempainyhdistyksen puolesta Puheenjohtaja Susanna Lindholm 12

Kooste Kiviniityn opettajakunnan lausunnoista 26.1.2017 Kysymys 1: Mielestämme jättiyläkoulua ei saa syntyä lukion kustannuksella, oppivelvollisuus ei saa kärsiä. Suuren koulun myötä oppilastuntemus kaikissa oppiaineissa väistämättä kärsii, hyviä tuloksia tuottanut jatkumo yläkoulusta lukioon jäisi puuttumaan. Uusi OPS edellyttää vahvaa oppilastuntemusta ja oppilaan edistymisen arviointi on helpompaa, kun kokonaisoppilasmäärä on kohtuullinen. Liian suuressa yläkoulussa on vaarana, että järjestyshäiriöt kasvavat suureksi ongelmaksi ja niiden selvittely vie kohtuuttomasti aikaa. Miten oppilashuolto toimisi suuressa yläkoulussa? Ei ainakaan nykyisillä resursseilla. Myös valvonta on vaikeaa, koska opettajalla ei ole mahdollisuutta tuntea jokaista oppilasta. Turvallisuus on äärimmäisen tärkeää lapsen hyvinvoinnin kannalta ja perusopetuslain 29 mukaan lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön Kiviniityn tilat eivät toimi paljon suuremmalla yläkoulun oppilasmäärällä, tarvittaisiin lisää tiloja esimerkiksi käsitöihin, kotitalouteen ja liikuntaan. Myös välituntialueen toimivuuteen vaadittaisiin huomattava parannus. Sisäilmaan liittyvät ongelmat tulee selvittää ennen mahdollisia kalliita muutostöitä. Yleisesti lähikouluperiaatetta on noudatettava, mikä mahdollistaa myös alueellisen tasa-arvon toteutumisen. Onko oppilaiden kannalta tasa-arvoista, että osa koululaisista käy yläkoulua yhtenäiskouluissa ja toiset keskustan suuryksiköissä? Tällaisessa mallissa haasteeksi nousisi myös pienten yhtenäiskoulujen valinnaisaine- ja muu tarjonta. Yhtenäiskouluajatus voisi palvella vain erityispainotuksia, kuten esimerkiksi vaikkapa musiikkiluokkia tai kielikylpyä. Olisi luonnollisempaa yhdistää Kiviniittyyn alueen 5.-6.-luokkalaisia oppilaita, kuin ottaa tänne iso määrä lisää yläkouluikäisiä. Nivelvaihe pidentyisi ja aineenopettajien ammattitaitoa voisi hyödyntää jo alakoulun yläluokilla. Siirtymä yläkouluun olisi pehmeämpi, ja luokanopettajan oppilaantuntemus siirtyisi vähitellen aineenopettajille. Aineenopetusjärjestelmä pitää säilyttää myös yläkoulussa, ei vain lukiossa, sillä suomalaisten lasten erikoistuva osaaminen perustuu ammattitaitoisiin, omiin aineisiinsa perehtyneisiin aineenopettajiin. Aineenopettajan ajatusmaailma on vahvasti ainesidonnaista ja siksi oppilas saa häneltä vahvasti asiapitoista opetusta juuri tietyissä aineissa. Uuden OPS:n sisältyy vahvasti ajatus siitä, että jokainen nuori saisi syventää taitojaan omilla vahvuusalueillaan. Kysymys 2: Lukiota ei voi kehittää peruskoulun kustannuksella eivätkä yläkoululaiset saa olla yhdistämishankkeen sijaiskärsijöitä. Se, että lukio ja yläkoulu ovat samassa luo pidemmän pohjan oppilaantuntemukselle, mikä omalta osaltaan rauhoittaa yläkoulu-lukio oppilaitoksia. Lukioon siirtyminen on Kiviniityn eri kieli- ja kulttuuritaustaisille oppilaalle helpompaa ja yläkoulun aikainen yhteistyö sekä opiskeluihin siirtyminen LuVa -opintoihin on luonnollisempaa, kun lukio on samassa kompleksissa. Uudelleenjärjestelyitä tarvitaan oppilasmäärän tasaamiseksi. Kokkolan suomalaisen lukion hakukaavakkeesta pitää ottaa toimipaikkatoivevalinta pois ja jakaa lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat tasan toimipaikkojen kesken. Lukioiden yhdistäminen Länsipuiston kiinteistöön puolestaan aiheuttaisi muutoskustannuksia, joiden suuruutta ei ole selvitetty raportissa. Vaikka lukio menisi saman katon alle, eivät he mahtuisi kummassakaan nykyisessä toimipaikassa kirjoittamaan sähköisiä yo-kokeita ilman tilalaajennuksia. Toimitilojen sisäilmaongelmat tulee selvittää ennen kalliita muutostöitä. Myös esityksen muiden 16

kiinteistöjen kunto pitää selvittää ja tarvittavat remontit suunnitella huolellisesti sekä vertailla niiden kustannuksia uusien tilojen rakentamiseen. Ykspihlaja tarvitsee koulunsa, oppilaat eivät mahdu Koivuhaan kouluun. Alueen alakoululaisten turvallinen koulunkäynti tulisi taata. Koulu tukee kyläyhteisön elinvoimaisuutta. Moni on rakentanut kotinsa Ykspihlajaan siinä uskossa, että siellä on tai tulee olemaan oma koulu. Mielestämme kaikille Kokkolan koululaisille on jatkossakin tarjottava turvallinen ja viihtyisä oppimisympäristö tasapuolisesti oppilaan kielitaustasta tai asuinalueesta riippumatta. Kouluverkkoa tulee kehittää siihen suuntaan, että oppivelvollisuusikäisten koulumatkat eivät tulisi kohtuuttoman pitkiksi. Kiviniityn oppilaskunnan mietteitä kouluverkkouudistuksesta 1. Kiviniityn koulun osalta - Tälläkin hetkellä on muutama oppilas, jotka rikkovat paljon sääntöjä ja jos tänne tulisi lisää sellaista porukkaa, tulisi kyseisiä oppilaita myös lisää, ja oppilaita olisi vaikeampi kontrolloida. - Idea on huono, koska Kiviniityn on säilyttävä ns. velhokouluna (eli kaikki voivat olla omana itsenään) - Ruokajonot jo nyt aivan liian pitkiä. Tosi monet oppilaat saa ruokaa vasta 11.30, jos tänne tulee lisää oppilaita, niin milloin me sitten saadaan ruokaa? - Ruokalasta tulee ahtaampi ja ruokailusta tulee sekavampi. - Sisäilma huononee. - Koulusta tulee liian iso ja ihmiset voivat tästä ahdistua. - Saa uusia kavereita. - Tarvitaan lisää vessoja. - Tarvitaan pidemmät välitunnit, koska muuten ei välttämättä kerkiä ulos lössin mukana. - Enemmän koulualueen ulkopuolelle menijöitä eli sääntöjen rikkojia. - Ruuhkaa terveydenhoitajan luona. - Mahtuuko tänne kouluun kaikki? - Enemmän kiusaamistapauksia. - Ryhmäpaine. - Yksityisyys kärsii. - Yhteishenki kärsisi, koska olisi liikaa ihmisiä. - Enemmän melua, joka haittaa opiskelua. 2. Yleisesti kouluverkosta - Lukion kannalta hyvä asia. - Ylä- ja alakoulua ei voi laittaa samaan kouluun, koska alakoululaiset saisivat huonoja esimerkkejä huonosti käyttäytyvistä yläkoululaisista. Isot oppilaat kiroilevat ja jäävät välitunneiksi sisälle, niin pian 1.luokkalaiset tekevät sitä samaa. Lisäksi vanhempien oppilaiden olisi helpompi kiusata pienempiään ja myös välitunneilla olisi liian hurjaa. - Kuvitelkaa kolmosluokkalaisia -15 asteen pakkasessa nilkat paljaana ja takki auki. Tätäkö te haette? - Monella alakoululaisella koulumatkat pitenisivät, ja säästäkö siinä lopulta, kun bussikyydit maksaa? Näitä busseja kyllä tarvitaan paljon. Lisäksi alakoululaisia, joilla on pitkä matka, pitää herätä aikaisemmin, jolloin väsyttää ja heiltä menee vapaa-aika matkoihin. Talvisin myös pakkasessa joutuvat jäätymään. - Pienten lapsien täytyy huolehtia itsestään enemmän koulumatkoista yms. - Kiusaamistapaukset lisääntyisivät. - Koskee koko perheen menoja (kyyditykset) - Sairaudet ja esim. täit kiertävät nopeammin. - Joka luokkaan tarvitsisi ainakin kaksi opettajaa. - Miettikää miten eskarilaisille käy, jos ysit ovat samassa koulussa. 17

Lohtajan Kirkonkylän koulun henkilökunta LAUSUNTO 18.1.2017 Kokkolan kaupungin sivistystoimen johto on pyytänyt Lohtajan Kirkonkylän koulun henkilökunnalta kuulemismenettelyn mukaista lausuntoa koskien selvitystä Kokkolan kaupungin varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetilasta 2020- luvulla. Lohtajan Kirkonkylän koulu on asiassa kuultava taho. Kuulemisessa on pyydetty vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) minkä kannan vastaajat haluavat esittää raportissa ehdotetuista toimenpiteistä, jotka kohdistuvat kuultavaan tai lausuntoa antavaan koulu- tai varhaiskasvatusyksikköön 2) mikä kannan vastaajat haluavat esittää kaikkiin ehdotettuihin toimenpiteisiin Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen kokonaisuuden Kokkolan ja niiden tulevaisuuden kannalta Lisäksi on toivottu kannanottoihin perusteluja. Lohtajan Kirkonkylän koulun henkilökunta on kokoontunut 18.1.2017 ja antaa asiasta seuraavan lausunnon: Kohta 1. Tilojen puolesta voimme vastaanottaa Alaviirteen koulun oppilaat sekä opettajat ja koulunkäyntiavustajan Lohtajan Kirkonkylän koululle. Mikäli yhdistyminen tapahtuu olisi hyvä, että myös Alaviirteen koulun koulunkäyntiavustaja siirtyisi tänne. Tätä yhdistymistä ei ole voitu vielä valmistella riittävästi, jolloin siirtyminen uuteen kouluun vaatii avustavaa henkilökuntaa lisää. Jatkossa olisi hyvä miettiä lisätilaa koululle oppilasmäärien noustessa esim. parakkia koulun alueelle tai laajennusosaa mikäli esiopetus halutaan säilyttää koululla. Kohta 2. Emme halua ottaa kantaa muiden koulujen/varhaiskasvatuksen tilanteeseen. Kokkolassa 18.1.2017 Virpi Niemelä, apulaisrehtori 25

Lohtajan Kirkonkylän koulun oppilaskunta LAUSUNTO 19.1.2017 Kokkolan kaupungin sivistystoimen johto on pyytänyt Lohtajan Kirkonkylän koulun oppilaskunnalta kuulemismenettelyn mukaista lausuntoa koskien selvitystä Kokkolan kaupungin varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetilasta 2020- luvulla. Lohtajan Kirkonkylän koulu on asiassa kuultava taho. Kuulemisessa on pyydetty vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) minkä kannan vastaajat haluavat esittää raportissa ehdotetuista toimenpiteistä, jotka kohdistuvat kuultavaan tai lausuntoa antavaan koulu- tai varhaiskasvatusyksikköön Lohtajan kk-koulun oppilaskunnan hallitus keskusteli asiasta ja on tyytyväinen koulujen yhdistymiseen. Todettiin, että vuosiluokkaopetus on paras vaihtoehto. Toivottiin jonkinlaisen lisätilan rakentamista tai parakkia, koska tilat käyvät muuten ahtaaksi. 2) mikä kannan vastaajat haluavat esittää kaikkiin ehdotettuihin toimenpiteisiin Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen kokonaisuuden Kokkolan ja niiden tulevaisuuden kannalta Tähän asiaan ei haluttu ottaa kantaa Lisäksi on toivottu kannanottoihin perusteluja. Lohtajan Kirkonkylän koulun oppilaskunnan hallitus on kokoontunut xx.1.2017 ja antaa asiasta seuraavan lausunnon: Kohta 1. Lohtajan kk-koulun oppilaskunnan hallitus keskusteli asiasta ja on tyytyväinen koulujen yhdistymiseen. Todettiin, että vuosiluokkaopetus on paras vaihtoehto. Toivottiin jonkinlaisen lisätilan rakentamista tai parakkia, koska tilat käyvät muuten ahtaaksi. Kohta 2. Tähän asiaan ei haluttu ottaa kantaa Kokkolassa 19.1.2017 26

Lohtajan Kirkonkylän koulun vanhempainraati LAUSUNTO 16.1.2017 Kokkolan kaupungin sivistystoimen johto on pyytänyt Lohtajan Kirkonkylän koulun vanhempainraadilta kuulemismenettelyn mukaista lausuntoa koskien selvitystä Kokkolan kaupungin varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetilasta 2020-luvulla. Lohtajan Kirkonkylän koulu on asiassa kuultava taho. Kuulemisessa on pyydetty vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) minkä kannan vastaajat haluavat esittää raportissa ehdotetuista toimenpiteistä, jotka kohdistuvat kuultavaan tai lausuntoa antavaan koulu- tai varhaiskasvatusyksikköön 2) mikä kannan vastaajat haluavat esittää kaikkiin ehdotettuihin toimenpiteisiin Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen kokonaisuuden Kokkolan ja niiden tulevaisuuden kannalta. Lisäksi on toivottu kannanottoihin perusteluja. Lohtajan Kirkonkylän koulun vanhempainraati on kokoontunut 16.1.2017 ja antaa asiasta seuraavan lausunnon: Kohta 1. Puolamme Alaviirteen oppilaiden ja opettajien sekä koulunkäyntiavustajan siirtymistä Lohtajan kirkonkylän koululle 1.8.2017 alkaen. Alaviirteen nykyiset oppilaat ovat aloittaneet koulu-uransa jo vuosia kirkonkylällä esiopetuksen ajan. Näin Lohtajan kirkonkylän koulu tiloineen ja oppilaineen on heille ennestään tuttu. Myös yläkouluun siirtyminen on ollut ja tulee olemaan jatkossakin kirkonkylälle. Koulujen yhdistymisen myötä oppilaille voidaan taata yhtenäinen koulupolku. Koulujen yhdistymisen myötä oppilasmäärän kasvaessa saadaan opetus yhtenäistettyä kaikille oppilaille 1-sarjaiseksi, joka on oppimisen kannalta positiivista etenkin enemmän tukea tarvitseville oppilaille. Uskomme koulujen yhdistymisen tuovan taloudellista säästöä nykyisessä taloustilan teessa. Lohtajan kirkonkylän koulussa on kuusi opetustilaa ja yksi pienluokka käsityö-/ryhmätyötila käyttöön, joten tilojen puolesta Alaviirteen oppilaat mahtunevat koulullemme. Tällä hetkellä kirkonkylän ja alaviirreläisten yhteinen esiopetus on koulumme tiloissa. Koulujen yhdistyessä esiopetus ei tule mahtumaan koulutiloihin, joten koulujen yhdistyessä on otettava huomioon myös esiopetuslaisten tilan tarve. Ehdotamme tilojen suhteen ratkaisuksi joko a) lisärakennusta/parakkia koulun alueella tai b) esiopetuksen järjestämistä esimerkiksi Lohtajan koulun nuorisotilana olevaan paikkaan. Mielestämme kyseinen tila soveltuu hyvin käyttötarkoitukseen myös jatkossa esikouluopetusryhmän kasvaessakin. Kohta 2. Emme osaa ottaa kantaa muihin kuin omaa kouluamme koskevaan muutokseen. Lohtajalla 16.1.2017 Lohtajan kirkonkylän koulun vanhempienraati: Merja Jelekäinen Anna Marttila Piia Palola Riikka Rekilä 27

Länsipuiston koulun oppilaskunnan hallituksen LAUSUNTO KOULUVERKKOSELVITYKSEEN Laadittu oppilaskunnan hallituksen kokouksessa pe 20.1.2017 Läsnäolijat + ohjaavana opettaja Annakaisa Marjokorpi Ida Autio 8A Juuso Harju 8A Roosa Puolitaival 7D Tiia-Maria Hautamäki 8D Roope Sarajärvi 8D Boyang Song 8F Milka Taskila 8F Arttu Oikari 7B Elle Luokkala 7C Niklas Laitala 8R Henni Kinnunen 7A Olivia Ohtamaa 7R Sara Mäkelä 9A Aukusti Isomaa 9B Frans Paloranta 9B Aiheesta on keskusteltu. Alle on kirjattu tärkeimmät huomiot. 3/15 oppilaskunnan hallituksen jäsentä kannattivat, 10/15 olivat vastaan ja 2/15 eivät osanneet sanoa. Joidenkin oppilaiden koulumatkat saattavat pidentyä, esim. Isokylässä asuvien oppilaiden, mutta joidenkin koulumatkat saattaa myös lyhentyä. Koulumatkojen pituudesta ja turvallisuudesta pitää huolehtia. Kahden koulun sulautuminen toisiinsa voi olla vaikeaa. Toteutuessaan ryhmäytymiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Homeallergikot pitäisi ottaa huomioon, sillä joissain kouluissa johon Länsipuiston oppilaita siirrettäisiin, on sisäilmaongelmia/hometta. Myös Länsipuiston koulun työtilat pitää saada kuntoon. Työtilojen täytyisi olla terveitä ja käyttökelpoisia kaikissa kouluissa. Yläkoulun ja lukion samassa rakennuksessa toimimisessa on myös ongelmia, esim. ylioppilaskirjoitukset häiritsevät liikuntasalin käyttöä ja lukion kuulutukset häiritsevät yläkoulun tunteja ja ruokala käy ahtaaksi sillä yläkoulun ruokailua ei pystytä toteuttamaan kahdessa vuorossa Toivomme joustavuutta, ei pakotettaisi menemään kouluun joka on kaukana. Voitaisiin mahdollisesti antaa 6-luokkalaisille mahdollisuus toivoa mihin kouluun siirtyisi. Seuraavan vuoden 7-luokkalaiset voitaisiin jo jakaa eri kouluihin. Mahdollisesti voisi olla parempi jos Kiviniityn koulun yläkoulu siirtyisi Länsipuistoon ja lukion ainoaksi toimipisteeksi tulisi Kiviniitty. Lukiolaisten helpompi liikkua, koska heillä on jo ajokortteja. Toisaalta Länsipuiston koulun piha-alue sopisi paremmin lukiolle. Tutun kouluyhteisön hajoaminen olisi huono asia. 30

Rahkosen koulun johtokunnan kuuleminen Kokkolan kaupungin varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetilaan 2020- luvulle 1) Minkä kannan vastaajat haluavat esittää raportissa ehdotetuista toimenpiteistä, jotka kohdistuvat kuultavaan koulu- tai varhaiskasvatusyksikköön Johtokunta ei hyväksy koulumme lopettamista oppilasmäärän perusteella, koska oppilasmäärä on nouseva ja pysyy tasaisena nykyisen oppilasmäärän alarajan yläpuolella (32 oppilasta). Koulussamme on tehty peruskorjaus 1990. Samassa yhteydessä rakennettiin uusi monitoimitalo koulun yhteyteen kyläläisten toimesta. Monitoimitalossa on kirjasto, iso liikuntasali, kuntosali ja kahvio, joka toimii samalla koulun ruokasalina. Koulun keittiö on juuri uusittu ja on toimiva ja ajanmukainen sekä kustannustehokas. Rahkosen keittiö on ainut Ullavan koulujen keittiö, jossa valmistetaan ruokaa. Raportissa ei ole otettu huomioon peruskorjausta, kun on määritelty korjausvelkamäärä. Koulussamme ei ole välitöntä korjaustarvetta. Viemäröintiuudistusten kustannukset ovat suuresti ylimitoitetut johtokunnan näkemyksen mukaan. Kustannukset jäänevät kymmenenteen osaan arvioidusta määrästä. Koulussamme toimii ryhmäperhepäiväkoti Päivänpaiste, esikoulu sekä alakoulu. Eri- ikäiset lapset toimivat yhdessä toteuttaen uuden opetussuunnitelman mukaista toiminnallista ja yhteisöllisyyteen tähtäävää opetusta. Tästä johtuen koulun aloittamisen kynnys madaltuu eikä kiusaamistapauksia ole esiintynyt vuosiin. Koulumme toimii lukuisien yhdistysten ja järjestöjen kokoontumispaikkana ollen samalla koko järvenympäryksen keskuksena. Jos koulu lakkautetaan, lasten koulupäivien pituudet ja -matkat muuttuvat kohtuuttoman pitkiksi. Miten tukiopetukset ja kerhot hoidetaan? Kuljetuksista tulee ylivoimaisia ponnistuksia ja kustannuksia vanhemmille sekä kaupungille, koska kaikki koulumme oppilaat ovat silloin kuljetuksen piirissä. Johtokunta toivoo, että päätöksissä otetaan huomioon lasten ja kaikkien kyläläisten hyvinvointi. 2) Rahkosen johtokunta toivoo, että jokaisen koulun ja varhaiskasvatusyksikön kohtalosta päätetään erikseen ottaen huomioon lasten hyvinvointi ja vaikutukset alueen koko väestölle. Kokkolassa, 18.1.2017 Jukka Hautamäki Rahkosen koulun johtokunnan puheenjohtaja 31

Rahkosen koulun ja Päivänpaisteen kuuleminen Kokkolan kaupungin varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkojen tavoitetila 2020- luvulla esitykseen 1) Minkä kannan vastaajat haluavat esittää raportissa ehdotetuista toimenpiteistä, jotka kohdistuvat kuultavaa antavaan kouluja varhaiskasvatus yksikköön Koulumme oppilasmäärä pysyy 40 oppilaan molemmin puolin tulevina vuosina. Päätös oppilasmäärän alarajasta tulisi pysyä aikaisemmin päätetyssä 32 oppilaassa. Jos Rahkosen koulun oppilaat liitetään Vionojan kouluun, tulee koulupäivän pituudesta liian pitkä, koska koulumatkat saattavat venyä useisiin kymmeniin kilometreihin. Lisäksi kuljetuskustannukset lisääntyvät oleellisesti, koska kaikki oppilaat tarvitsevat kuljetusta. Kuljetuksia tulisi olla useita sekä aamulla että iltapäivällä johtuen oppilaiden eripituisista koulupäivistä. Iltapäiväkerholaisten kuljetus tulisi olemaan ongelmallista. Tukiopetus- ja kerhotuntien pitäminen koulupäivän jälkeen tai aamuisin tulee olemaan mahdotonta kuljetusten vuoksi. Koululaisten koulumatka tulisi olla mahdollisimman turvallinen ja lyhyt, varsinkin kun kyseessä on alakoulun oppilaat (POL 2. luku 6 ). Vaikka koulumme on vanhahko, se on rakenteeltaan terve. Sisäilmaongelmia ei ole todettu. Mitään välitöntä korjaustarvetta ei ole. Koulussamme on useita opetustiloja, joissa oppilaat voivat opiskella pienryhmissä. Myös esiopetukselle on asianmukaiset tilat koulussamme. Lisäksi koulumme yhteydessä olevassa monitoimitalossa on erinomaiset liikuntatilat sekä kirjasto. Koko kylän yhteisessä käytössä toimii myös kuntosali. Koulumme keittiö on juuri kunnostettu ja siinä voisi laittaa ruokaa myös suuremmalle väkimäärälle. Ullavan kouluista Rahkosen koulu on ainut koulu, jossa voi valmistaa ruokaa. Koulumme esteettömyys on helposti järjestettävissä. Koulumme on pinta-alaltaan suurin piirtein saman kokoinen kuin Veikko Vionojan koulu. Luokat ovat tilavia. Koulumme piha ja ympäristö on suotuisa lasten liikkumiselle väli- ja liikuntatunneilla. Ympäristössä on ainutkertaiset mahdollisuudet harrastaa monipuolista ulkoilua. Lapset leikkivät yhdessä sukupuolesta ja iästä riippumatta. Kiusaamista koulussamme ei ole esiintynyt moneen vuoteen. Yhteisöllisyys on ollut keskeisenä tavoitteena monen vuoden ajan ja olemme saaneet aikaan hyviä tuloksia siitä. Päivänpaisteen lapset tottuvat jo pienestä pitäen koulun väkeen, jolloin siirtyminen kouluun helpottuu. Eikö Kokkolan koulujen uudisrakentamisessakin ole painotettu elinkaarimallia? Koulumme on koko alueen keskus, jossa lapset ja aikuiset voivat harrastaa ja kokoontua ja käydä kirjastossa. Koulun loppumisen myötä nämä mahdollisuudet loppuisivat. Lisäksi monet yhdistykset käyttävät koulumme tiloja säännöllisesti. Nämä yhteistyökumppanit ovat tehneet oman vetoomuksensa koulumme säilyttämiseksi. Halutaanko kylältämme lopettaa ainut palvelu, joka täällä on vielä olemassa? 2) Kannanotto muihin ehdotettuihin toimenpiteisiin Kokkolan varhaiskasvatuksen- ja opetuspalvelujen kokonaisuuden kannalta Toivomme, että jokaisen koulun ja varhaiskasvatusyksikön kohtalosta päätetään erikseen ottaen huomioon lasten hyvinvointi ja vaikutukset alueen koko väestölle. Kokkola 18.1.2017 Risto Halkola Rahkosen koulun rehtori 32

Rahkosen koulun vanhempainraadin lausunto Kokkolan kaupungin varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla esitykseen 1) Minkä kannan vastaajat haluavat esittää raportissa ehdotetuista toimenpiteistä, jotka kohdistuvat kuultavaan tai lausuntoa antavaan koulu- tai varhaiskasvatusyksikköön Vastaus: Rahkosen koulun vanhemmat eivät kannata ehdotusta Rahkosen koulun sulkemisesta. Perustelut alla. 1. Kasvava oppilasmäärä Oppilasmäärä 2016- (ennuste 2017 syntyvyyden perusteella) Rahkosen koulu 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 36 36 39 40 36 38 2021-2022 2. Koulukyytikustannukset Koulukyytikustannukset tulisivat olemaan koulun lakkauttamisen takia n. 60 000 100 000 euroa vuodessa riippuen kotien sijainnista. Lisäkustannukset nykyiseen siis 40 000-80 000 euroa. Katso liite 1. 3. Olemattomat säästöt Kaupungin laskelmat säästöistä olivat virheelliset. Kuljetus lisää kustannuksia merkittävästi, samoin kuin ruokapalvelut. Näistä muodostuu yhteensä lähes 60 000 euron lisäkustannukset. Lisäksi koulurakennuksen sisäistä vuokraa ei voi laskea pois, koska Päivänpaisteelle ei ole vaihtoehtoisia tiloja lähialueella. Katso liite 2. 4. Kestämätön koulumatka lapsille Koulukyydin kesto olisi jopa 2 tuntia päivässä ilman odotustunteja. Jos oppilaalle tulee odotustunti, koulukyydin kesto ylittää perusopetuslain 32 salliman enimmäisajan. Perusopetus on määritelty lähipalveluksi, koska se kohdistuu erityissuojelun alla oleviin lapsiin ja koska sen suorittaminen on pakollista. Perusopetuslain 2.luvun 6 mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden koulumatkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. 5. Korjausvelka Rahkosen koulu on hyvässä kunnossa. Koulussa ei ole sisäilmaongelmia. Korjausvelan arvio perustuu pelkästään vuosiluvun tuijottamiseen konsulttiyhtiön puolesta, ei todelliseen rakennuksen kuntoluokitukseen paikan päällä. Koulu on remontoitu ja monitoimitalo rakennettu 1990. Ullavan Ylikylän nuorisoseura on ehdottanut kaupungille Rahkosen koulurakennuksen ostoa, jolla saataisiin kaupungille säästöjä kiinteistökuluissa. Myymällä kiinteistön, kaupungilta odotetaan, että se jatkaa nykyistä toimintaa koulun tiloissa. 6. Vetoomukset Rahkosen koulun puolesta Päättäjille lähetetään kaikki vetoomukset (16 kpl) Rahkosen koulun puolesta. Vetoomukset ovat eri organisaatioiden perusteluja siihen, miksi koulurakennus on tärkeä myös näille tahoille. 34

7. Ruokakustannukset Keskitetystä ruokahuollosta hyvänä esimerkkinä oli vasta tv:ssä juttu Hämeenlinnan alueelta, jossa palattiin takaisin pieniin keittiöihin. Keskitetystä ruokahuollosta ei ollut saatu säästöjä vaan päinvastoin kustannukset olivat nousseet, sairaspoissaolot lisääntyneet ja ruuanlaatu huonontunut. Rahkosen koululla ruokakustannukset ovat alhaiset verrattuna Kokkolan kaupungin yleiseen tasoon. Lisäksi koulun keittiö on täysin remontoitu kesällä 2013. 8. Kyläkeskuksen tulevaisuus ja harrastusmahdollisuudet Rahkosen koulun kohdalla palvelurakenteen muutos vaatii tarkkaa toiminnallista ja talousvaikutusten arviointia. Rahkosen koulu on Ullavan järven ympärysalueen ainoa iso kyläyhteisöjen kokoontumispaikka, joten siihen liittyy koko kyläkeskuksen tulevaisuus. Suurta taloudellista haittaa aiheutuu tälle Kokkolan alueen väestölle, jos se joutuu lähtemään pitkien matkojen takaa harrastustoimintoihin, joita järjestetään eri tahojen toimesta (ks. vetoomukset). Näin väestö voi joutua kestämättömään taloustilanteeseen, jos siis koulu lakkautetaan. Koulu toimii keskuksena harrastustoiminnalle, juhlille, liikunta- ja kulttuuritapahtumille sekä kaikelle sosiaaliselle kanssakäymiselle, joka on ihmisten hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. "Monipalvelukeskukseksi kehitetty koulu (palvelee lasten ja nuorten lisäksi kaikkia alueensa asukkaita), jonka alueella lapsia riittää, on alueensa ehdoton hyvinvointidynamo, jonka lakkauttamisen järkevyyttä kannattaa todella vakavasti tältä kannalta pohtia." Lähde: Lehtola, Kari. Yleisohjeistus 2016 kouluverkkopäätöksentekoon liittyen. Versio 25.10.2016. Koulut tulisi nähdä monipalvelukeskuksina ; Kokkolan maaseutuohjelma 2020, s. 49. Onko kunnalla varaa lakkauttaa koulua? Elinkelpoisen koulun lakkauttaminen lisää kustannuksia, ihmisten - ja etenkin suojelutarpeessa olevien lastemme - pahoinvointia ja kiihdyttää näivettymisen kierrettä. Laadukkaaseen ja yhdenvertaiseen koulutukseen panostaminen on yhteisön kannattavin sijoitus. Sen vaikutukset näkyvät myönteisesti ajan kuluessa kaikessa. 9. Koulun erinomainen yhteishenki Rahkosen koulussa ei ole ollut tarvetta koulukuraattorille/koulupsykologille ratkaisemaan riitatilanteita, koska pieni kouluyhteisö hoitaa itse itseään. Rahkosen koululla ei esiinny koulukiusaamista, vaan kaikki leikkivät yhdessä esikoululaisista 6.luokkalaisiin 10. Vahva elinkeinoelämä Vahva ja kehittyvä elinkeinoelämä Rahkosen koulun alueella vaatii jatkuakseen sitä että peruspalvelut ovat kunnossa. Esimerkiksi kaivoshankkeessa (Keliber) työskentelevät perheet suuntaavat Toholammille tai Kaustiselle, jos lapsille ei ole lähikoulua tarjolla. Rahkosen koulualueen faktat: a. Maitokeskittymä: lähes 20% Kokkolan alueella tuotetusta maidosta tulee tältä alueelta. b. Keliber kaivos - tuleva työnantaja ja verorahojen kartuttaja Kokkolaan. c. 59% Ullavan alueen veronalaisista tuloista tulee Rahkosen koulualueelta (tilastokeskus 2013). d. 25% suurempi asukasmäärä kuin Kirkonkylällä. Varhaiskasvatus - Päivänpaiste 1. Ei vaihtoehtoisia tiloja. 2. Kuljetusaika, kuljetusmatka ja kustannukset on mahdoton yhtälö vanhemmille. 35

3. Kirkonkylä on työmatkaliikenteen kannalta suurimmalle osalle haastava suunta Rahkosen koulualueella asuville. Varhaiskasvatuksen tarkoitus on palvella työssäkäyntialuetta. 2) Minkä kannan vastaajat haluavat esittää kaikkiin ehdotettuihin toimenpiteisiin Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen kokonaisuuden Kokkolan ja niiden tulevaisuuden kannalta Vastaus: Rahkosen koulun vanhemmat kannattavat aiempaa Kokkolan valtuuston päätöstä, jossa oppilasalarajaksi määritettiin 32 oppilasta. Perustelut alla: 1. Kokkolan ja liitoskuntien Yhdistymissopimuksesta 2. 2.2. kohta 3 Lähipalvelujen turvaaminen (sivu 4) - lähipalvelujen turvaaminen tasapuolisesti laajentuvan kunnan alueella. 2. Kokkolan kaupunginvaltuuston aikaisempi päätös Kokkolan valtuuston kokous 21.12.2015 86 kohta 6 mukaan: pienimmän ylläpidettävän koulun rajaus 32 vuodesta 2017 alkaen. Otetaan huomioon alueelliset eroavaisuudet sekä etäisyydet muihin kouluihin. Rahkosen koulun vanhempainraadin vetoomus tähän on, että toimitaan ja jatketaan tämän päätöksen mukaisesti. Rahkosessa 24.1.2017 Teija Vörlin Rahkosen vanhempienraadin puheenjohtaja 36

Lausunto koskien Kokkolan kaupungin varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla raporttia. Torkinmäen koulun johtokunnan kokous 19.1.2017 Hanna Pernu, sihteeri, rehtori Katja Olkkola, henkilökuntajäsen Jaakko Hallapuro, pj Sanna Tainio Arto Norppa Kari Ervasti Ilkka Herlevi Lausunto Yleisesti ottaen johtokunta ymmärtää kaupungin hankalan taloustilanteen, koulurakennusten yleistilan sekä kaupungissa tapahtuvan kehityksen ja, että näistä johtuen on tehtävä suunnitelmia ja toteutettava toimenpiteitä, joilla tulee olemaan vaikutuksia kaupunkilaisten elämään. Suuresti suositellaan, että koulujen 2-kielisyysmahdollisuutta tutkittaisiin enemmän ja erityisesti pienimpien koulujen osalta (esim. Rödsö, Vittsar jne.) joissa oppilasmäärät saataisiin 2-kielisyyden avulla järkevimmiksi ja Kokkolan 2-kielisyyden vahvuudet ja edut käyttöön. Esim. Pietarsaaressa on ollut hyviä kokemuksia 2-kielisen koulun toteuttamisesta. Olisi ollut hyvä, jos näitä asioita oltaisiin suunniteltu ja käsitelty jo n. 5-10 vuotta sitten. Kuitenkin on hyvä, että nyt pyritään peilaamaan tulevaisuuteen kouluverkon tarpeita ja mahdollisuuksia. Tärkeintä kaikessa olisi nähdä kokonaisuus sellaisena, että lasten hyvinvointi ja oppimistulokset eivät kärsi tehtävistä muutoksista. Kysymys 1) Minkä kannan vastaajat haluavat esittää raportissa ehdotetuista toimenpiteistä, jotka kohdistuvat kuultavaan tai lausuntoa antavaan koulu- tai varhaiskasvatusyksikköön. a. Johtokunta on tyytyväinen Torkinmäen nykyiseen tilanteeseen. Uusi kauan odotettu koulurakennus antaa hyvät puitteet opetuksen toteuttamiseen. Henkilökunta viihtyy ja oppilaat ovat olleet todella iloisia ja ylpeitä uudesta koulurakennuksesta. b. On aiheellista ja tärkeää huomioida, että tulevaisuudessa huolehditaan siitä että Hakalahden yläasteella on valmius ottaa vastaan 1 luokka Torkinmäen koululta, koska ylä-aste on suunniteltu toimimaan 2-sarjaisena Torkinmäellä ja ala-asteelta siirtyy 3 luokkaa. Samoin myös Kaustarin koulun olemassaolo on tärkeää, koska Torkinmäen koulun tiloja ei ole mitoitettu ottamaan vastaan Kaustarin koulun luokkia vaan näiden tulee jatkossakin toimia Kaustarin koulun tiloissa. c. Kaustarin lähikoulu nähdään toimivana ja tärkeänä Kaustarissa asuville pienille koululaisille ja siirtyminen 3-luokalle on sujunut ilman suurempia ongelmia. Torkinmäen koulun alaisuudessa toimiminen on kustannustehokasta eikä lisää yksittäisen pienen koulun hallinnointikuluja. d. Johtokunta suosittelee Torkinmäki-Kaustari mallin lanseeraamista myös muille alueille, missä se olisi toteutettavissa oppilasmäärän puitteissa. Myös erityisesti ruotsinkielisille kouluille, joissa myös on kovasti kouluverkon muutospaineita. Tämä takaisi pienimmille koululaisille turvallisen kouluympäristön kodin läheisyydessä ja pitkiltä koulumatkoilta vältyttäisiin kuitenkaan lisäämättä hallinnointikustannuksia. Muuna henkilökuntana voitaisiin käyttää keittäjä-siivooja yhdistelmäammattia, jolloin työmäärä täyttäisi työpäivän, mutta kustannukset pysyisivät järkevinä. Koulurakennuksen liikuteltavuus ja helppo muokattavuus ovat myös toimivia elementtejä Kaustarin lähikoulu-konseptissa. 37

Kysymys 2) Minkä kannan vastaajat haluavat esittää kaikkiin ehdotettuihin toimenpiteisiin Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen kokonaisuuden Kokkolan koulujen ja niiden tulevaisuuden kannalta. e. Lukioiden yhdistäminen Länsipuiston kouluun: Johtokunnan jäsenet olivat kuulleet puheita Länsipuiston koulurakennuksen mahdollisista sisäilmaongelmista ja sen tähden nähtäisiin aiheellisena, että ennen lukioiden yhdistämistä olisi tärkeää tutkia koulun sisäilma. Toki aiheellista olisi tutkia sisäilma mahdollisimman pian, mikäli viitteitä ja merkkejä huonosta sisäilmasta on ollut havaittavissa. f. Oppilasmäärän nosto 32 > 48 oppilaaseen: Tämä oli johtokunnan mielestä ymmärrettävissä. g. Rödsön ja Vittsarin koulujen yhdistyminen Chydeniuksen uuteen kouluun 2019: Johtokunta suosittelee Rödsön alueelle Torkinmäki-Kaustari konseptilla toteuttevaksi 2-kielisenä lähikoulua pienimmille vuosiluokille suomen- ja ruotsinkieliset yhdessä. Näin oppilasmäärä olisi riittävä, mutta hallinto olisi yhteinen esim. Chydeniuksen koulun kanssa. h. Kyrkbackenin koulun yhdistäminen Villan kouluun 2019: Tämä oli johtokunnan mielestä ymmärrettävissä. i. Halkokari, Hakalahti ja Jokilaakso: Tämä oli johtokunnan mielestä ymmärrettävissä. j. Ykspihlajan koulu: Johtokunta oli sitä mieltä, että Ykspihlajaan tulisi rakentaa uusi koulurakennus ja se tulisi toteuttaa 2-kielisenä yhdessä Öjan koulun kanssa. Uuden koulurakennuksen rakentamiseen tulisi hakea EU-rahaa ja se voitaisiin markkinoida edelläkävijäkouluna 2-kielisyyden käyttöönotossa. k. Varhaiskasvatuksen pienten yksiköiden yhdistäminen: Johtokunnan näkökulmasta hyvin johdetut suuret yksiköt voivat parhaimmillaan olla lapsille viihyisiä, sosiaalisia taitoja opettavia, sekä kustannustehokkaita ja tällöin nähdään tämä järkevänä ratkaisuna. Johtokunnan puolesta lausunnon kirjasi Jaakko Hallapuro Puheenjohtaja Kokkolan kaupungin varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla Torkinmäen oppilaskunnan hallituksen lausunto Torkinmäen koulun oppilaskunnanhallitus keskusteli siitä, miten toimivat yhtenäiskoulut ja mitkä heidän kokemuksensa tällaisesta koulusta ovat. Hallitus oli yhtä mieltä siitä, että yhtenäiskoulu on hyvä asia. Hallituksen jäsenet kokivat, että ajatus siitä, että saa jatkaa samassa koulussa peruskoulun loppuun asti on mukava. Myös päiväkodin ja esiopetuksen läsnäolo nähtiin positiivisena. 38

Lausunto koskien Kokkolan kaupungin varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla raporttia. Torkinmäen koulun vanhempain raati Lausunto Yleisesti ottaen ymmärrämme kaupungin hankalan taloustilanteen, koulurakennusten yleistilan sekä kaupungissa tapahtuvan kehityksen ja, että näistä johtuen on tehtävä suunnitelmia ja toteutettava toimenpiteitä, joilla tulee olemaan vaikutuksia kaupunkilaisten elämään. Suuresti suositellaan, että koulujen 2- kielisyysmahdollisuutta tutkittaisiin enemmän ja erityisesti pienimpien koulujen osalta (esim. Rödsö, Vittsar jne.) joissa oppilasmäärät saataisiin 2-kielisyyden avulla järkevimmiksi ja Kokkolan 2-kielisyyden vahvuudet ja edut käyttöön. Esim. Pietarsaaressa on ollut hyviä kokemuksia 2-kielisen koulun toteuttamisesta. Olisi ollut hyvä, jos näitä asioita oltaisiin suunniteltu ja käsitelty jo n. 5-10 vuotta sitten. Kuitenkin on hyvä, että nyt pyritään peilaamaan tulevaisuuteen kouluverkon tarpeita ja mahdollisuuksia. Tärkeintä kaikessa olisi nähdä kokonaisuus sellaisena, että lasten hyvinvointi ja oppimistulokset eivät kärsi tehtävistä muutoksista. Kysymys 1) Minkä kannan vastaajat haluavat esittää raportissa ehdotetuista toimenpiteistä, jotka kohdistuvat kuultavaan tai lausuntoa antavaan koulu- tai varhaiskasvatusyksikköön. a. Raati on tyytyväinen Torkinmäen nykyiseen tilanteeseen. Uusi kauan odotettu koulurakennus antaa hyvät puitteet opetuksen toteuttamiseen. Henkilökunta viihtyy ja oppilaat ovat olleet todella iloisia ja ylpeitä uudesta koulurakennuksesta. b. On kuitenkin aiheellista ja tärkeää huomioida, että tulevaisuudessa Hakalahden ylä-asteella tulee olla valmius ottaa vastaan 1 luokka Torkinmäen koululta, koska ylä-aste on suunniteltu toimimaan 2-sarjaisena Torkinmäellä ja ala-asteelta siirtyy 3 luokkaa. c. Kaustarin lähikoulu nähdään toimivana ja tärkeänä Kaustarissa asuville pienille koululaisille ja siirtyminen 3- luokalle on sujunut ilman suurempia ongelmia. Torkinmäen koulun alaisuudessa toimiminen on kustannustehokasta eikä lisää yksittäisen pienen koulun hallinnointikuluja. d. Raati suosittelee Torkinmäki-Kaustari mallin lanseeraamista myös muille alueille, missä se olisi toteutettavissa oppilasmäärän puitteissa. Myös erityisesti ruotsinkielisille kouluille, joissa myös on kovasti kouluverkon muutospaineita. Tämä takaisi pienimmille koululaisille turvallisen kouluympäristön kodin läheisyydessä ja pitkiltä koulumatkoilta vältyttäisiin kuitenkaan lisäämättä hallinnointikustannuksia. Muuna henkilökuntana voitaisiin käyttää keittäjä-siivooja yhdistelmä-ammattia, jolloin työmäärä täyttäisi työpäivän, mutta kustannukset pysyisivät järkevinä. Koulurakennuksen liikuteltavuus ja helppo muokattavuus ovat myös toimivia elementtejä Kaustarin lähikoulu-konseptissa. Kysymys 2) Minkä kannan vastaajat haluavat esittää kaikkiin ehdotettuihin toimenpiteisiin Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen kokonaisuuden Kokkolan koulujen ja niiden tulevaisuuden kannalta. e. Lukioiden yhdistäminen Länsipuiston kouluun: Raadin mielestä on kuulunut puheita Länsipuiston koulurakennuksen mahdollisista sisäilmaongelmista ja sen tähden nähtäisiin aiheellisena, että ennen lukioiden yhdistämistä olisi tärkeää tutkia koulun sisäilma. Toki aiheellista olisi tutkia sisäilma mahdollisimman pian, mikäli viitteitä ja merkkejä huonosta sisäilmasta on ollut havaittavissa. f. Oppilasmäärän nosto 32 > 48 oppilaaseen: Tämä on raadin mielestä ymmärrettävissä. 39

g. Rödsön ja Vittsarin koulujen yhdistyminen Chydeniuksen uuteen kouluun 2019: Raati suosittelee Rödsön alueelle Torkinmäki-Kaustari konseptilla toteuttevaksi 2-kielisenä lähikoulua pienimmille vuosiluokille suomen- ja ruotsinkieliset yhdessä. Näin oppilasmäärä olisi riittävä, mutta hallinto olisi yhteinen esim. Chydeniuksen koulun kanssa. h. Kyrkbackenin koulun yhdistäminen Villan kouluun 2019: Tämä on raadin mielestä ymmärrettävissä. i. Halkokari, Hakalahti ja Jokilaakso: Samoin tämä on raadin mielestä ymmärrettävissä. j. Ykspihlajan koulu: Raati on sitä mieltä, että Ykspihlajaan tulisi rakentaa uusi koulurakennus ja se tulisi toteuttaa 2- kielisenä yhdessä Öjan koulun kanssa. Uuden koulurakennuksen rakentamiseen tulisi hakea EU-rahaa ja se voitaisiin markkinoida edelläkävijäkouluna 2-kielisyyden käyttöönotossa. k. Varhaiskasvatuksen pienten yksiköiden yhdistäminen: Raadin näkökulmasta hyvin johdetut suuret yksiköt voivat parhaimmillaan olla lapsille viihyisiä, sosiaalisia taitoja opettavia, sekä kustannustehokkaita ja tällöin nähdään tämä järkevänä ratkaisuna. Torkinmäen raadin puolesta Kari Ervasti Varapuheenjohtaja 40

Ykspihlajan koulun henkilöstö Kuuleminen 12.1.2017 Sivistyskeskus Kokkolan kaupungin varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla Kokkolan kaupunginhallitus on 19.12.2016 556 päättänyt antaa sivis-tyskeskuksen ja opetusja kasvatuslautakunnan tehtäväksi suorittaa Kokkolan kaupungin varhais-kasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla rapor-tista kuulemis- ja lausuntokierroksen tammikuun 2017 aikana. Kuulemisessa ja lausunnoissa Ykspihlajan koulun henkilökuntaa pyydetään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) minkä kannan vastaajat haluavat esittää raportissa ehdotetuista toimenpiteistä, jotka kohdistuvat kuultavaan tai lausuntoa antavaan koulu- tai varhaiskasvatusyksikköön 2) mikä kannan vastaajat haluavat esittää kaikkiin ehdotettuihin toimenpiteisiin Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen kokonaisuuden Kokkolan ja niiden tulevaisuuden kannalta Ykspihlajan koulun henkilökunta: 1 Kokkolan kaupunginvaltuusto teki joulukuussa 2016 päätöksen Ykspihlajan uuden koulun raken-tamisesta Lahdenperään. Päätös pohjautui esiselvitykseen, mikä tehtiin vuosina 2014-2015. Valtuuston päätöksestä rakentaa uusi koulu tulee pitää kiinni samalla tavalla kuin Chydeniuksen koulun kohdalla. Uuden koulun suunnittelu on aloitettava välittömästi. Ykspihlajan koulusta tehty esiselvitys kuvaa nykytilannetta ja siinä on huomioitu ja kuvattu eri vaihtoehdot tilanteen ratkaisemiseksi kustannusvaikutuksineen. Kokonaistaloudellisesti pitkällä aikavälillä edullisinta on rakentaa Lahdenperään Ykspihlajan uusi koulu ja päiväkoti. Myös alueen palvelujen ja toiminnallisuuden kannalta se on paras ratkaisu. Rakennuksille olisi ominaista tilan-käytön osalta muunneltavuus. Koulu muutti sisäilman vuoksi evakkotiloihin Vingeen vuonna 2014. Väistötilat Vingessä eivät saa olla pysyvä ratkaisu. Ykspihlajan vanhan koulun (Metsäk. 7) saneeraaminen ei ole perusteltua ja kannatettavaa. Tämä johtuu siitä, että tilojen muuttaminen nykyaikaisten ja tulevaisuuden pedago-gisten vaatimusten mukaisiksi on vaikeaa. TUKES on antanut oman kielteisen lausuntonsa asiasta. Ykspihlajan koulua koskevaan esiselvitykseen laatimiseen käytettiin paljon aikaa. Siinä pyrittiin eri toimijoiden tekemänä kattavaan arvioon nykytilanteesta ja erityisesti tulevaisuuden tarpeista ei pelkästään Ykspihlajan koulun osalta vaan myös ajatellen koko läntistä perusopetusaluetta. Selvi-tyksen perusteella uuden koulun rakentaminen on pitkällä aikavälillä kaupungille edullisin ratkaisu etenkin kun sillä voidaan tasata läntisen oppilaaksiottoalueen kasvavaa oppilasmäärää Koivuhaan ja Ykspihlajan koulujen kesken. Paitsi Nuolipuron, myös laajenevan Kvikantin alueen oppilaita on mahdollista jatkossa sijoittaa Ykspihlajan uuteen kouluun. 2 58

Isompi ja Kokkolan kaikkia kouluja koskeva kysymys kouluverkkoasiassa on, aiotaanko Kokkolan kaupungin strategiassa hyväksyttyä lähikouluperiaatetta muuttaa isompien koulujen suuntaan. Kokkolassa ei ole pedagogista kokemusta 1-9 vuosiluokkien yhtenäiskoulusta, joita kaupungin-hallituksen esityksessä esitetään. Muutokset, jos niihin mennään, eivät voi tapahtua nopealla aikavälillä ja yhdellä kertaa, vaan ne vaativat aikaa. Kokkola on muuttovoittoinen kunta, jolle on ominaista se, että palvelut ovat lähellä. Tätä voidaan pitää Kokkolan vetovoimana. Lähikouluperiaate (tai päiväkoti) on monille perheille tärkein syy asua Kokkolassa. Talous- ja tehokkuusajattelu koulutuksessa ja opetuksessa on lähtökohtana kyseenalainen. Isojen kouluyksiköiden toiminnasta on Suomessa olemassa ja löydettävissä tutkimustietoa ja kokemuksia. Keskeistä tuloksissa on, että se mitä taloudellisesti alkuvaiheessa säästetään, kertautuu se monin-kertaisesti myöhemmin oppilaiden hyvin erilaisina ja kalliina tukitoimina ja kustannuksina. Millä tavoin tämä on huomioitu kaupunginhallituksen esityksessä? Palveluverkkojen tavoitetilaraportti 2020-luvulla mainitsee ehdotuksena Koivuhaan ja Ykspihlajan koulujen mahdollisen yhdistämisen. Molempien koulujen kasvava oppilasmäärä edellyttäisi kui-tenkin Koivuhaan koulun laajentamista, mikä aiheuttaisi kustannuksia. Koivuhaan koulu on itses-sään jo tällä hetkellä tilojen suhteen oppilasmääränsä ylärajalla, koska kaikki tilat ovat käytössä. Mahdollinen ison koulukompleksin (Koivuhaka ja Ykspihlaja) rakentaminen Koivuhakaan ei sovi kummankaan alueen asukkaiden ajatusmalliin. Alueiden asukkaat vastustavat koulujen yhdistä-mistä. Myös Koivuhaan koulun henkilöstö on toimittanut oman kannanottonsa eteenpäin. Koivu-haan koululla kannatetaan alueiden elinvoimaisuuden kannalta uutta Ykspihlajan koulua. Ykspihlajan koulun henkilöstön puolesta Aatto Pennanen Ykspihlajan koulu, rehtori 59

Ykspihlajan koulu Oppilaskunta Sivistyskeskus Lausunto 16.1.2017 Kokkolan kaupungin varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla selvitykseen pyydettiin lausuntoa myös Ykspihlajan koulun oppilaskunnalta. Asiaa käsiteltiin ikätasolle sopivalla tavalla oppilaskunnan kokouksessa 13.1.2017. Paikalla olivat oppilaskunnan hallituksen jäsenet ja varajäsenet, yhteensä 11 oppilasta luokilta 1-6. Keskustelun pohjaksi oppilaille esitettiin yksinkertainen kysymys: Miksi Lahdenperään pitäisi rakentaa uusi Ykspihlajan koulu? Kysymykseen saatiin kokouksessa mm. seuraavan suuntaisia kommentteja. Oppilaat olivat aktiivisia keskustelussa ja mielipiteitä saatiin kaikkien vuosiluokkien edustajilta. Koulun sijainti Lahdenperässä olisi hyvä Koulumatka olisi kaikille sopivan lyhyt ja tosi turvallinen Koulun koko olisi sopiva, ei liian pieni eikä liian suuri o tässä yhteydessä oppilaat korostivat sitä, että he ovat tottuneet siihen, että he tuntevat nimeltä kaikki koulun oppilaat kaikilta luokilta ja samoin opettajat. Yhteisöllisyyttä korostettiin ja se haluttaisiin pitää. Ykspihlajan koulussa on oppilaskunnan mielestä ollut vain vähän kiusaamista ja muita lieveilmiöitä. Koulumatkan turvallisuuden lisäksi oppilaskunta koki koulun turvalliseksi, eikä kenenkään tarvitse tulla peläten kouluun. Oppilaskunnan mielestä turvallisuus säilyisi samanlaisena vain uudessa Ykspihlajan koulussa. Lahdenperän alueen liikunta- ja luontomahdollisuuksia pidettiin poikkeuksellisen hyvinä. Lisäkysymyksenä esitettiin: Mitä mieltä oppilaskunnan hallitus on ehdotuksesta, että Ykspihlajan koulu yhdistettäisiin Koivuhaan koulun kanssa? Yksimielinen ja selkeä mielipide oli, että tämä olisi äärettömän huono vaihtoehto. Vain uusi Ykspihlajan koulu Lahdenperään kelpasi oppilaskunnan hallitukselle. Seuraavassa kommentteja koottuna: Yhdistämisen jälkeen koulu olisi liian suuri Olisi suuren koulun ongelmat, kiusaaminen ym. Koulumatka olisi pidempi. Pituutta enemmän oppilaskunnan hallitus oli huolissaan koulumatkan turvallisuudesta kovan liikenteen ja vaarallisten ylitysten takia Koivuhaan ympäristö ei ole tuttu Ykspihlajan lapsille. Etenkin pienemmät oppilaat kokisivat matkan pelottavana. Koulumatkaa pidettiin pelottavana myös mahdollisten epämääräisten henkilöiden käyttäytymisen kannalta. Tämä huoli oli oppilaskunnalle todellinen ja herätti paljon keskustelua. Pihalla tulisi riitaa keinuista, kentistä ym. pihavälineistä, koska piha on nyt jo pieni. Ruokailutila olisi ahdas ja meluisa. Ykspihlaja on Ykspihlaja ja Koivuhaka on Koivuhaka. Oppilaskunnan hallitukselle oli tärkeää, että heillä Ykspihlajalaisina on oma Ykspihlajan koulu. Oppilaskunnan opettajaedustaja Ville-Matti Määttälä Oppilaskunnan puolesta 60

Aatto Pennanen rehtori Ykspihlajan koulu 61

Asia: Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla Kokkolan kaupunginhallitus on päättänyt (19.12.2016 556) pyytää Kokkolan suomenkielisen lukiokoulutuksen johtokunnalta lausunnon esityksestä Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetilasta 2020-luvulla. Suomenkielinen lukiokoulutuksen johtokunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Kokkolan suomalainen lukio aloitti toimintansa 1.8.2016. Taustalla oli kaupunginvaltuuston päätös (3.2.2014 4), jonka mukaan perustetaan yksi suomenkielinen lukio, jolla on kaksi toimipistettä. Päätös poikkesi esityksestä, jossa esitettiin, että suomenkielinen lukiokoulutus yhdistetään yhteen lukioon. Raportissa Kokkolan varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetilasta esitetään, että Kokkolan suomenkielisen lukion toiminta keskitetään 1.8.2018 alkaen nykyisestä kahdesta toimipisteestä yhteen, Torikatu 41:n koulurakennukseen, jossa toimii tällä hetkellä Kokkolan suomalaisen lukion Kokkolan yhteislyseon toimipaikka. Nykyinen yhden lukion toimiminen kahdessa toimipaikassa synnyttää ongelmia lukion yhtenäisen toimintakulttuurin toteutuksessa. Nykyinen kahden toimipaikan malli aiheuttaa päällekkäistä työtä muun muassa kanslioiden ja hallinnon osalta sekä ongelmia yhteen soviteltavien asioiden järjestelyissä sekä esimerkiksi opiskelijaksiotossa. Johtokunta toteaa myös, että resurssien osalta muun muassa yhteisen kurssitarjonnan valinnan mahdollisuudet eivät toteudu parhaalla tavalla opiskelijoille. Nykyisessä kahden toimipaikan mallissa myös muut resurssit, kuten esimerkiksi tilojen käyttö tai opettajaresurssit joudutaan jakamaan kahden toimipaikan kesken, jolloin ei saavuteta tehokkaan resurssien käytön hyötyjä. Johtokunnan näkemyksen mukaan suomenkielisen lukiokoulutuksen siirtyminen yhteen kiinteistöön ratkaisee kahden toimipaikan mallin ongelmia ja raportin toimenpide-esitys nähdään oikeana ratkaisuna kehittää lukiokoulutuksen taloudellisuutta, toimintakulttuuria ja pedagogiaa. Johtokunta mainitsee, että edellä mainittuihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää raportissa esitetyn tilan, Torikatu 41:n kiinteistön kunnostusta ja tiettyjen tilojen muuttamista vastaamaan lukiokoulutuksen ajanmukaisia tila- ja oppimisympäristötarpeita. Raportissa esitetään, että suomenkielisen lukiokoulutuksen toimipaikat yhdistyvät 1.8.2018 nykyiseen Länsipuiston koulukiinteistöön (Torikatu 41), jossa lukiokoulutuksesta jo nykyisin toimivat Kokkolan suomalaisen lukion yhteislyseon toimipaikka ja Kokkolan aikuislukion iltaopetus. Kyseinen kiinteistö oli esillä suomenkielisen lukiokoulutuksen sijoituspaikaksi jo aiemmissa lukiokoulutuksen selvitysraporteissa. Johtokunta näkee kyseisen kiinteistön soveltuvan sekä nuorten että aikuisten lukiokoulutuksen käyttöön erityisesti sijaintinsa puolesta. Johtokunnan mielestä toimipaikkojen yhdistymiseksi esitetty ajankohta on lukiokoulutuksen tavoitteiden mukainen ja muutos on mahdollinen toteuttaa esitetyssä aikataulussa. Perusopetuksen oppilasmäärien ja lukio-opiskelijoiden määrän ennustetaan kuitenkin kasvavan lähitulevaisuudessa ja koulutilojen tarve tulee kasvamaan nykyisestä. Johtokunta esittää myös kokonaan uusien tilojen rakentamisen mahdollisuutta lukiolle esimerkiksi nykyisen Urheilutalon yhteyteen mahdollisen saneerauksen yhteydessä tai muuna ratkaisuna. Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä maakuntahallinnolle näkee johtokunta opetuspalvelujen kehittämisen kunnan keskeisimpänä tulevaisuuden toimialana. Varhaiskasvatus- ja opetuspalveluja tulee kehittää ensisijaisesti pedagogisin perustein taloudellisesti kestävällä tavalla. Tavoitetila 2020-luvulla raportin toimenpideohjelmaa ja sen toteuttamista tulee tarkastella näiden tavoitteiden näkökulmasta. Kokkolassa 20.1.2017 64

SUOMENKIELINEN LUKIOKOULUTUKSEN JOHTOKUNTA Esa Mård Johtokunnan varapuheenjohtaja Markku Anttila Rehtori, johtokunnan sihteeri 65

Halkokarin koulun vanhempainraati LAUSUNTO RAPORTTIIN Kokkolan kaupungin varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla Halkokarin koulun vanhempainraati esittää seuraavat kannanotot lausuntona Kokkolan kaupungin varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen palveluverkkojen tavoitetila 2020-luvulla -raporttiin. Huomioitakoon, että koulun opetushenkilöstö ja (vanhempainraatia edeltänyt) johtokunta ovat antaneet niin ikään oman lausuntonsa. 1. HALKOKARIN KOULUYKSIKKÖÄ KOSKEVAT TOIMENPITEET Alueen oppilasmäärä tulee olemaan raportissa esitettyä arviota suurempi, joten nykyiset tilat eivät tule riittämään. Tämä edellyttää välttämättä ratkaisuja koulutiloista jo ennen raportissa esitettyä vuotta 2024. Tilanteen niin vaatiessa jopa väliaikaisratkaisuja. Lisärakentamisen aikana tulee turvata koululle väistötilat ja huomioida turvallisuuskysymykset etenkin koulupihan käytön suhteen. Yhtenäinen peruskoulu edellyttää toteutuessaan huolellista ennakko-suunnittelua: mm. piha-alueen toiminnallisuutta ja väljyyttä olisi kehitettävä, sisätiloja monimuotoistettava (yhteistoiminnallisuus/ eriyttäminen), liikuntasalia laajennettava käyttökapasiteetin kasvaessa, eri-ikäisten oppilaiden positiivista vuorovaikutusta ja yhteistoiminnallisuutta olisi tuettava (esim. jo nyt hyvin toteutuva kummioppilastoiminta). Vanhempainraati ei ota sinänsä kantaa yhtenäisen peruskoulun puolesta eikä vastaan, sillä kokemuksia vastaavanlaisista kouluista on tähän mennessä liian vähän ja lyhyeltä ajalta, minkä lisäksi ratkaisussa tulee huomioida alueen perheiden tilanteet ja liikenneratkaisut. Rytimäen koulun olemassaolo tulee turvata. Yhteistyö Halkokarin koulun kanssa toimii erinomaisesti. Rytimäen pienille 1. ja 2. luokan oppilaille lyhyt matka oman asuinalueen koulurakennukseen on turvallinen ja lapsen edun mukainen ratkaisu. 2. KOKONAISTOIMENPITEET Palveluverkkojen uudistukset ovat kasvaville alueille tarpeen. On erittäin ilahduttava ja kannatettava asia, että palvelurakenneuudistus ei aiheuta opetushenkilöstön irtisanomisia. Uudistuksissa tulee asettaa lapsi keskiöön; huomioida ennen kaikkea lapsien etu, taata lapsille toimiva ja turvallinen arki sekä varmistaa lasten tasapuolinen kohtelu Kokkolan koko kaupungin alueella. Päätösten tueksi tehdyssä raportissa keskeisimmässä roolissa on valitettavasti talous. Raportilla esitetyt taloudelliset laskelmat tulee tarkentaa, jotta luvut ovat luotettavia päätösten tueksi. Lapsen oikeudet ovat raportilla tukahdutettu. Lapsen etu ja toimiva arki olisi huomioitava erityisesti koulujen lakkautuspäätöksissä: Rahkosen koulun lakkautus merkitsisi sen oppilaille yli 20 kilometrin koulumatkaa kun taas Kanta-Kokkolan alueella vastaava vaikutussäde olisi 4-5 kilometriä. Rahkosen koulua ei tule lakkauttaa. Tulee huomioida myös ko. koulun yhteisöllinen ja toiminnallinen funktio alueensa asukkaille. Koulujen yhdistäminen (Vionoja ja Rahkonen) tuottaisi lisäkustannuksia. Varhaiskasvatuksen tiloiksi ei sovellu sellaisenaan rivitaloasunnot (varhaiskasvatustilojen vaatimukset). Kaupunkisuunnittelu tulisi kytkeä paremmin kouluverkkosuunnitteluun; oppilasmäärien ennakointi olisi saatava toimimaan. Hakalahti-Jokilaakson oppilasaluerajat tulee saada joustaviksi tilatarpeiden mukaan. 71

Yhtenäisen peruskoulun mallissa etuna olisi ala- ja yläkoulun nivelen parempi toimivuus, kynnys madaltuisi samassa koulussa. Opettajien yhteiskäyttömahdollisuuksia tulisi selvittää (aineenopettajien käyttö alakoulussa sekä yhteisopettajuudet). Pienten koulujen ateriakuljetuskuluja ei ole huomioitu raportissa. Raportilta puuttuu oppilaiden kuljetuskustannuksia ja palveluntarjoajat (vaatii linja-auton/-ja, jotta lapset mahtuisivat yhdellä kerralla kyytiin). Perusopetuksessa 2017 talousarviosta henkilöstökustannukset ovat yli 60% (26,18 milj. ). Kiinteistöt 22%. Raportin muutokset eivät pelkästään vähennä henkilöstökustannuksia vaan voivat myös lisätä niitä (erityisopetus, synergiaedut vähenevät). Kaupungin vuokratuloista voitaneen tehdä vielä säästöjä. Kaupungin koulutiloiksi vuokraamista tiloista m 2 :t/menot ovat korkeat verrattuna kaupungin omistamiin kiinteistöihin. Raportilla suunniteltujen muutosten osalta varhaiskasvatuksen menot voivat jopa kasvaa kuten esim. Kälviän ja Ullavan kohdalla. Mikäli raportilla päätöksen perusteena koulu-/tai varhaiskasvatuksen kiinteistöä arvioidaan kuntoluokituksen perusteella, tulisi kaikki kaupungin em. kiinteistöt arvioida samalla perusteella taulukoksi laadittuna. Lopettamisuhan alla olevia, yhtä koulua lukuun ottamatta, muista kaupungin kiinteistöistä ei selvinnyt kuntoluokitusta lainkaan. Lausunto on koottu Halkokarin vanhempainraadin 31.1.2017 pidetyn kokouksen pohjalta. Lausunnonannon aikataulusta on sovittu hallintopäällikkö Helena Saarimäen kanssa. Kokkolassa 3.2.2017 Kunnioittavasti Halkokarin vanhempainraadin puheenjohtaja Kirsti Rasehorn sihteeri Helka Hanhineva 72