SATAKUNTALIITTO 1 (5) Kunnallishallinnon rakennetyöryhmälle Näkemyksiä kuntien kuulemisesta, selvitystä Satakunnan erityispiirteistä ja arvioita Satakunnan reuna-alueiden ja työssäkäyntialueisiin kuulumattomien alueiden suuntautumisesta Maaliskuussa 2011 asetettu kunnallishallinnon rakennetyöryhmä valmistelee kuntauudistuksen toteuttamista hallitusohjelmassa esitettyjen linjauksien mukaisesti. Työryhmä on pyytänyt maakuntajohtajia tekemään esitykset siitä, kuinka kuntauudistusta koskeva kuntien kuuleminen voitaisiin tammi-maaliskuussa 2012 kussakin maakunnassa toteuttaa. Lisäksi maakuntajohtajia on pyydetty selvittämään lyhyesti maakuntansa erityispiirteet ja arvioimaan maakunnan reuna-alueiden ja työssäkäyntialueisiin kuulumattomien alueiden suuntautumista. Vastaustani varten olen pyytänyt Satakunnan kunnallisjohtajilta kommentteja, keskustellut asiasta maakuntahallituksen kokouksessa sekä laajasti liittomme ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Vastaukseni näkemykset pohjautuvat kunnallisjohtajien ja muihin em. kommentteihin (ei kuntien virallisiin lausuntoihin) ja keskusteluihin. Pidän tärkeänä tuoda esiin saamiani näkemyksiä ja haluan välittää niitä sellaisinaan työryhmälle. Varsinaisia omia johtopäätöksiäni vastauksessa ei ole. Kuntien kannoista tulee esiin, että ne ovat monelta osin ristiriitaisia. Yhtenäisin näkemys lienee Porin seudulla. Vastaukseni liitteenä on laaja selvitys, jossa tuon perusteellisesti esiin mm. Satakunnan aluerakennetta, väestön rakennetta, asutuksen ja työpaikkojen sijoittumista, työpaikkoja ja toimialoja, liikenneverkkoa sekä työssäkäyntialueita. Tämä laaja selvitys on vapaasti työryhmän käytettävissä. Kuntien kuuleminen tammi-maaliskuussa 2012 Ensimmäinen Satakunnan kuntien kuuleminen tulee järjestää kaikille kunnille yhteisenä. Sen jälkeen on mahdollista jakaantua kuntien tahdon mukaan pohtimaan asiaa pienemmissä ryhmissä. Satakunnan erityispiirteistä Satakunta on usealla mittarilla tarkasteltaessa kuin Suomi pienoiskoossa. Maakunnan 21 kuntaa ovat verrattain yksilöllisiä niin rakenteeltaan, identiteetiltään kuin luonnollisestikin sijainniltaan.
SATAKUNTALIITTO 2 (5) Satakunta saa toimeentulonsa teollisuudesta ja maa- ja metsätaloudesta. Merellisyys, metsät, joet ja viljelyalueet antavat leimansa maakunnallemme ja muodostavat monipuolisen luonnonympäristön. Vesistöjen osalta suojelussa on parantamisen varaa, joskin suunta on ollut oikea. Teollinen perinteemme on vankka ja teknologiateollisuus on merkittävin työllistäjä. Nykyisiä vahvoja aloja on useita: metalli, koneenrakennus, energia, elintarvikeketju, metsä, meriteollisuus sekä elämys- ja tapahtumatuotanto. Ulkomaankauppa on merkittävässä roolissa hyvinvointimme kannalta. Yrittäjähenkisyys on vahvaa erityisesti pohjoissatakuntalaisena piirteenä. Maakunnan työllisyys on kohtuullisella tasolla, joskin pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys jatkuvia ongelmia. Toisaalta pula osaajista näkyy jo nyt hyvinvointialoilla ja eräillä teollisuuden aloilla. Maakuntamme syntyvyys on kuolleisuutta pienempi, mutta tilannetta paikkaavat paluumuuttajat ja maakunnan ulkopuoletta muuttavat opiskelijat. Maakuntamme koulutusmahdollisuudet ovatkin melko monipuolisia ja korkeakoulutusta on onnistuttu vahvistamaan. Ulkomaalaisten osuus Satakunnan väestössä on suhteellisesti pieni ja maahanmuutto on usein työperäistä. Toiset pitävät monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä mutkattomana piirteenä, kun taas toiset eivät sitä oikein ympäristöstään tunnista. Satakunnassa on edullista asua. Kohtuulliset välimatkat helpottavat erilaisten työn, vapaaajan ja asumisen yhdistelmien luomista. Satakunnassa on myös turvallista, vaikka esimerkiksi tulvariski Kokemäenjoessa on todellinen. Paikalliset kulttuuri- ja harrastusmahdollisuudet ovat moninaiset. Julkishallinnon kyky ylläpitää hyvää elinympäristöä näyttäisi heikkenevän. Satakunnassa alueelliset erot ovat suuret, mutta ne eivät ole erityisesti kasvaneet. Palveluiden saatavuus on monin paikoin heikentynyt ja terveydenhuoltoa pidetään puutteellisena. Yhteydet sisämaahan, pääkaupunkiseudulle ja maailmalle voisivat olla paremmat. Tietoliikenteessä on paljon katvealueita ja puutteita. Huomioita maakunnan reuna-alueista ja kuntarakenteesta Porin seutu Porin kaupunkiseutu (Harjavalta, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori ja Ulvila) muodostavat erinomaisen esimerkin toiminnallisesta kokonaisuudesta; työssäkäyntialueesta, josta muodostuisi elinvoimainen peruskunta uuden kuntauudistushankkeen mukaisena. Tässä asiassa pitäisi lähteä määrätietoisesti liikkeelle ja nopeassa tahdissa. Valmistelun pohjana voisi olla hyväksi arvioitu kaupunkiseutusuunnitelma. Porin kaupungin käsityksen mukaan työssäkäyntialueisiin ja asiointiin perustuvat toiminnallisesti vahvat peruskunnat ovat hyvä lähtökohta kuntauudistukselle. Hallitusohjelman keskeiset linjaukset edellyttävät Porin seudulta valmiutta syventää entisestään seudullisia yhteistyön kehittämisprosesseja. Porin seudulla on valmius sopimukselliseen maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseen. Kuntauudistuksessa tulee kiinnittää huomiota osaavan ja pätevän henkilöstön saatavuuteen. Porin kaupunki toteaa, että seudun erityispiirteenä on harvinaisen yhtenäinen ja tiivis taajamarakenne. Porin keskustasta asuu 30 kilometrin etäisyydellä noin 120 000 ihmistä. Muista suurista kaupunkiseuduista poiketen väestönkasvu ja muuttovoitto
SATAKUNTALIITTO 3 (5) keskittyvät Porin seudulla yksinomaan keskuskaupunkiin. Tämä kehitys näyttäisi yhä voimistuvan tulevaisuudessa. Porin kaupungin näkemyksen mukaan, mikäli kuntauudistus toteutetaan lähivuosina hallituksen kaavailemalla tavalla, pitää lainsäädäntöä muuttaa niin, että maakuntakaava poistuu. Esimerkiksi Satakunnan 4-5 kuntaa kykenevät uudistuksen jälkeen hoitamaan yleiskaavatason suunnittelunsa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden perusteella oman kuntansa alueella. Uudistus johtaa siihen, että uuden vahvan peruskunnan maankäyttöä ohjataan yksiportaisesti ottaen huomioon valtakunnalliset tavoitteet. Harjavalta kuuluu VM:n julkaisemien kriteereiden mukaan Porin työssäkäyntialueeseen. Kaupallinen, terveyden-sairaanhoitoon sekä kulttuuriin ja urheiluun liittyvä asiointi Harjavallasta suuntautuu pääsääntöisesti Poriin. Harjavallan osalta myönteisenä erityispiirteenä voitaneen pitää valtakunnallisestikin erittäin korkeata työpaikkaomavaraisuusastetta (131 %), yritysten suurta liikevaihtoa suhteessa väestömäärään sekä kaupunkiorganisaation hyvää taloudellista tilannetta (velattomuus, verotulotasauksen merkittävä maksaja (tänä vuonna 6. eniten koko maassa mittarilla /as)). Harjavalta kuuluu yhdessä Porin, Ulvilan ja Nakkilan kanssa taajamanauhaan, jonka kasvu on tällä vuosikymmenellä ollut suhteellisesti maan kärkijoukoissa. Merikarvialla ei ole juurikaan yhteistyötä Porin kanssa maankäytön, asumisen tai liikenteen suhteen. Etäisyys Merikarvian ja Porin välillä on liian pitkä. Kunnan väestön huoltosuhde on ongelma ja ehkä kriittinen tulevaisuuden tekijä. Valtionosuuksilla on Merikarvialle tärkeä merkitys. Eteläinen Satakunta Rauman seutu, Pyhäjärviseutu ja Huittisten seutu Rauman seudulla Eurajoki haluaa pysyä itsenäisenä. Keskusteluissa on ollut esillä Rauman Pyhärannan Laitilan ja Uudenkaupungin muodostama uusi kunta. Euran kunta tuo esiin, että Eura muodostaa oman työssäkäyntialueen yhdessä Säkylän ja Köyliön kuntien kanssa. Seudun työpaikka omavaraisuus on korkea ja pendelöinti alueen keskuskuntaan Euraan on merkittävän suurta. Kuntien yhteenlaskettu asukasluku on n. 20 000 asukasta. Euran, Köyliön ja Säkylän kuntien kesken on jo nykyisin merkittävää yhteistyötä useilla eri toimialoilla ja lyhyistä maantieteellisistä etäisyyksistä johtuen palvelujen saatavuus on hyvä. Rauman seutu muodostuu Rauman kaupungista, Eurajoen, Euran, Köyliön ja Säkylän kunnista. Kuntien yhteenlaskettu asukasluku on n. 66 000 asukasta. Euran kunnan kannanoton mukaan elinkeinopolitiikan, aluekehityksen ja kunnallisten palvelujen turvaamisen kannalta Rauman seudun kuntien yhteistyö turvaaminen on erittäin tärkeää. Rauman seutu muodostaa taloudellisesti ja maantieteellisesti luontevan kokonaisuuden sellaisten julkisten palvelujen kehittämiselle, joissa tarvitaan Pyhäjärviseutua laajempaa väestöpohjaa. Pyhäjärviseudulla kaatui aivan loppumetreillä Euran, Säkylän ja Köyliön kuntien yhdistymishanke. Nyt tärkeää on sellaisen kuntajoukon löytäminen eteläisestä Satakunnasta, joka tiivistäisi yhteistyötä valtion vaatimusten mukaisesti. Nyt näyttää siltä, että Huittinen, Säkylä ja Köyliö ovat löytämässä yhteistyömahdollisuuksia. Kunnat ovat sopineet toimivansa yhdessä
SATAKUNTALIITTO 4 (5) ja ovat vastaamassa valtion vaatimuksiin rakenneuudistuksen osalla. Tässä vaiheessa keskusteluissa kunnat ovat sulkeneet kuntaliitokset pois. Kunnat ovat valmiita myös ottamaan lisää ympäristökuntia (Kokemäki, Eura ja myös Punkalaidun Pirkanmaalta) mukaan yhteistyöhön. Kunnat ovatkin avaamassa keskustelun mainittujen kuntien suuntaan. Säkylä, Köyliö ja Huittinen ovat puheenjohtajien ja kuntajohtajien yhteispalaverissa todenneet, että heidän välilleen ei missään tilanteessa saa piirtää rajaa. Säkylän kunta toteaa, että se on elinvoimainen ja pystyy tuottamaan asukkaidensa tarvitsemat palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti. Huittisten työssäkäyntiliikenne jakautuu kaupungin ilmoituksen mukaan eri suuntiin. Sastamalan suunta on vilkkain työssäkäyntisuunta Huittisista, mutta Sastamala ei muodosta Huittisten kanssa yhteisteistä työssäkäyntialuetta. Huittisten kaupunki painottaa, että on tärkeää, että Huittista ei yhdistetä Sastamalaan. Se ei olisi Huittisten päättäjien tahtotilan mukaista. Tätä perustelee myös se, kun muutama vuosi sitten kartoitettiin kaksoiskaupunki hankkeen tiimoilla yhteistyömahdollisuudet Sastamalan kanssa, ei saatu mitään konkreettista yhteistyötä aikaiseksi. Pohjois-Satakunta Pohjois-Satakuntaan ollaan suunnittelemassa Parkanosta, Jämijärvestä ja Kankaanpäästä muodostettavaa uutta kuntaa. Jos näin toteutuu, millainen asema on muilla Pohjois- Satakunnan kunnilla? Esimerkiksi jos Kankaanpää on osa Pirkanmaata, sinne ei mm. Siikainen halua suuntautua, vaan pysyä osana Satakuntaa. Toisaalta, jos Kankaanpää-Jämijärvi- Parkano -kuntaliitos ei toteudu, niin luontevinta olisi muodostaa Kankaanpään ympärille vahva uusi kunta nykyisistä Pohjois-Satakunnan kunnista. Siikainen saattaa olla kolmen maakunnan puristuksessa eli todellisena reuna-alueena. Yhteistyötä Pohjanmaan suuntaan Siikaisilla ei ole, tuskin paljon työssäkäyntiäkään. Porin ja Kankaanpään suuntiin Siikaisista on sekä asiointia, työssäkäyntiä että kuntien välistä yhteistyötä. Karvialla ei ole selvää suuntautumisvaihtoehtoa. Karvia on työpaikkojen suhteen omavarainen ja pieni osa kuntalaisista käy työssä kaikissa naapurikunnissa ja isommissa kaupungeissa, jopa pääkaupunkiseudulla. Kunta tekee yhteistyötä kaikkien naapurikuntien kanssa. Kuntalaisten näkemys on se että Karvia haluaa säilyä omana kuntanaan myös jatkossa. Sosiaaliterveystoimi, peruskoulun jälkeinen opiskelu, palo- ja pelastustoimi yms. hoidettaisiin Karviassa yhteistyönä muiden kuntien kanssa. Kankaanpään kaupunki tuo esiin käsityksen, että Pohjois-Satakuntaan muodostuu ajan kanssa kunta, joka koostuu nykyisistä kunnista: Jämijärvi-Kankaanpää-Parkano (I vaihe 2013) ja sitten: Honkajoki-Karvia-Kihniö-Lavia-Siikainen; tulevat mukaan vaiheessa II arviolta vuonna 2015. Muita huomioita 1. Hallituksen pitäisi miettiä todellisia ja aidosti vaikuttavia ratkaisuja huoltosuhteen ja rahoitusvajeen korjaamiseen. Ne kaikki liittyvät työtuntien määrän kasvattamiseen tulevaisuuden Suomessa.
SATAKUNTALIITTO 5 (5) 2. Isot asiat, joista faktisesti huomataan, että ne vaativat laajaa väestöpohjaa voisi hoitaa valtion toimesta tai aluehallinnon (= maakuntien) toimesta, niin kuin muualla maailmassa. 3. Onko järkeä heittää PARAS-hankkeen muutokset romukoppaan? Todella monella kunnalla yhteistoimintaratkaisu vaikuttaa paremmalta kuin liittymiset - neuvotteluosapuolena kuntalaisen vaikuttamismahdollisuudet säilyvät paremmin kuin marginaalisen pienenä osana isompaa kuntaa. Kuinka laajoja sotkuja ja järjestelyjä vuosikymmeneksi tämä uudistus aiheuttaa eri kuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden uudelleen rakentamisen myötä? 4. Nykyinen Harjavallan, Kokemäen, Nakkilan terveydenhuollon kuntayhtymän alue lisättynä Euralla on erinomaisen toimiva kokonaisuus, jonka pohjalta yhteistyötä voidaan tarpeen mukaan lisätä..i toimi Satakunnassa, tarvitaan myös muita kriteerejä toimivien kokonaisuuksien aikaa Porissa 20.10.2011 Pertti Rajala Maakuntajohtaja Satakuntaliitto ylläpitäjäksi, niin kuin hallitus linjaa.