Pääkaupunkiseudun Ilmastostrategian keinot ilmastonmuutoksen hillinnässä. YTV Iltakoulu Tietopalvelujohtaja Irma Karjalainen

Samankaltaiset tiedostot
Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia Tulevaisuuden aluerakentaminen, Workshop Ryhmäpäällikkö Arja Salmi, Seutu- ja ympäristötieto

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia luonnos

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Seudulliset ilmasto-ohjelmat

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

Savon ilmasto-ohjelma

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014

Liikennejärjestelmät energiatehokkaiksi. Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2011) Suoma Sihto

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit Alatunniste 1

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Kuntien strategiatyöskentely ja tiekarttatyö

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase 2016

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Energiatuki Kati Veijonen

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Toimenpiteitä päästövähennystavoitteeseen pääsemiseksi. Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö

KESTÄVÄ TAMPERE Kunnan ilmastotyö ja tarpeet alueelliseen yhteistyöhön. Kuntaliiton maakuntafoorumi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

MAL Tieliikenneseminaari Sini Puntanen

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Alustava suunnitelmaluonnos

Kunta-alan energiatehokkuussopimus

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) Liikenteen parlamentaarinen työryhmä Merja Turunen, ympäristöneuvos, YM

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Maatilojen energiasuunnitelma

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Keski-Suomen energiatase 2014

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

EU:n energiaunioni ja liikenne

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - haasteita kaupunkiseuduille Pekka Kangas Ylijohtaja, ympäristöministeriö SFHP:n seminaari

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Energiatukien kohdentaminen. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

Transkriptio:

Pääkaupunkiseudun Ilmastostrategian keinot ilmastonmuutoksen hillinnässä YTV Iltakoulu 21.11.2007 Tietopalvelujohtaja Irma Karjalainen

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia YTH 15.12.2006 Strategia työn rajaukset: YTH 14.12.2007 toiminnat, joilla syntyy eniten khk- päästöjä toimet, jotka kuuluvat kaupunkien omaan toimivaltaan tai ohjaukseen painopiste energian kulutukseen vähentämisessä

Ilmastostrategian valmisteluprosessi Valmisteluvaihe Taustaraportti Strategialuonnos Lausunto kierros Strategiaehdotus Aiesopimus TOP 10 Visio laskenta- ja tarkastelumenetelmät Konkreettiset toimet ja niiden seuranta Kaupunginjohtajien toimeksianto YTV:n ilmastoasiantuntija Hilmasto-jory Sidosryhmät: * järjestöt * asiantuntijat YTV:n hallitus Visiotyöpajat ja työryhmät: Kaupunkien virkamiehet eri sektoreilta YTV:n hallitus YTVkaupunkien hallitukset *Ministeriöt *Järjestöt *Energia-ala ym. YTV:n hallitus 14.12.2007 Kaupungit, YTV Valtio Tutkimus- & tuotekehitys 2003 2006 2007 2008

Pääkaupunkiseudun kasvihuonepäästöt laskuun Kioto taso 7,1 t/as Nykytaso 7,1 t/as Uhkakuva 6,6 tonnia/asukas Trendi 5,2 tonnia/asukas Tavoite 4,3 tonnia/asukas

Päästöjen vähentämistä tehdään useiden erillisten ohjelmien ja sopimusten avulla Liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ ILMASTO- STRATEGIA Aiesopimus KTM:n energiatehokkuussopimukset Valtio ja kvsopimukset PÄÄSTÖVÄHENNYS 39% YTV edistää pk-seudun yhteístyötä hillinnän keinojen toteuttamisessa; mittaa, raportoi ja viestittää

Toiminnat, jotka vaikuttavat voimakkaimmin kasvihuonekaasupäästöihin Maankäyttö Hankinnat, kulutus ja jätteet Energiantuotanto Yleiset toimintalinjat Liikenne Sähkönkulutus 39% CO 2 Rakennukset

Yleiset toimintalinjat Vaikuttaminen Yhteistyö Edelläkävijyys Strategian tavoite Alennetaan päästöjä 39%/ asukas Opetus ja valistus Lähde: T.Reinikainen

TAHDON ASIA Yhteinen tahtotila: Ilmastostrategian käsittely ja sisällyttäminen kaupunkien ja hallintokuntien omiin strategioihin ja ohjelmiin sekä johtamisjärjestelmiin Luodaan eri hallinnonalojen yhteinen tahtotila khkpäästöjen vähentämiseksi sekä kehitetään seudun kaupunkien yhteistyötä.

Maankäyttö Yhdyskuntarakennetta eheytetään: Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tukeva seudullinen maankäytön ja liikenteen yhteinen toteuttamisohjelma Raideliikenneasemien lähialueiden tehostettu kaavoitus ja toteuttaminen. Kasvihuonekaasupäästöjen arviointi ja osana suurten maankäyttö tai rakennushankkeiden vaihtoehtojen valintaa. Freiburg, ekoalue

Hajaantuva yhdyskuntarakenne pääkaupunkiseudulla aluetehokkuus pk-seudulla on alhainen kantakaupungin ulkopuolella

Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle palvelujen ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle...

Liikenne Kevyttä ja terveellistä myös ilmastolle: Liikkumisen hinnat, infra ja palvelutaso suosimaan joukkoliikennettä pyöräilyä ja kävelyä Kävelyn ja pyöräilyn suorat ja miellyttävät yhteydet asemille, pysäkeille ja palveluihin ensisijalle kaavoituksessa, toteutuksessa ja kunnossapidossa. Mitoitusnormit pyörien pysäköintiin liike- ja palvelu- ja työpaikkarakennusten kaavoituksessa ja asemien yhteyteen toteutetaan riittävä määrä turvallista pyörien pysäköintitilaa.. Odense: Pyöräpysäköintitalo Valaistu pyöräpysäköinti

Rakennukset Parannetaan olemassa olevien ja uudisrakennusten energiatehokkuutta Energiatehokkuuden huomioonottavia suunnittelu- ja toteuttamisohjeet. Suunnittelijoiden urakoitsijoiden ja ylläpito-organisaatioiden yhdeksi valintakriteeriksi otetaan energiatehokkuus Matalaenergiarakentamisen taloudellinen kannustaminen

Rakennukset Lämmitys- ja jäähdytystapavalintojen ohjaaminen Energiatehokkuusinvestointeihin motivoivia rahoitus- ja avustusmenettelyjä (säästötakuut) Kaukojäähdytystä edistetään korvaamaan kiinteistökohtaisia laitteita Lämpöpumppujen käyttöönoton edistäminen kaukolämmön ulkopuolisilla alueilla Suositaan aurinkosähköjärjestelmiä Kulutuksen mittaamista kehitetään siten, että energiakustannukset voidaan kohdistaa todellisina kulutuksen aiheuttajalle.

Sähkönkulutus Kehitetään kaupunkien hankintamenettelyä energiatehokkuuden paranemista tukevaksi Valaistuksessa ja sen ohjauksessa otetaan käyttöön uusinta säästävää teknologiaa Toimistokoneiden ja atk-laitteiden energiankulutuksen vähentäminen. Vuokramenettelyä kehitetään siten, että energialaskutus perustuu todelliseen kulutukseen ja laskutuksen yhteydessä tiedotetaan säästömahdollisuuksista

Energiantuotanto ja jakelu Energiantuotannon tehokkuuden optimointi ja uusiutuvien polttoaineiden osuuden kasvattaminen Kivihiiltä ja maakaasua korvataan pääkaupunkiseudun alueella osittain jäteperäisillä polttoaineella ja uusiutuvilla energialähteillä tuotetulla sähköllä (esim. tuulivoima, biovoima, aurinkosähkö). Tuulisähkön tuotannolle etsitään sopivia kohteita (esim.offshore tuulipuisto, teollisuus- ja varastoalueet). Kivihiilen ja maakaasun puhtaan teknologian käyttöä edistetään. Energiayritykset edistävät uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä ja ovat mukana uusiutuvien energialähteiden seudullisissa tutkimus- ja hyödyntämishankkeissa.

Energiantuotanto ja jakelu Kaukolämpö(jäähdytys)verkkoa laajennetaan Kaukolämpöverkon ulkopuolella edistetään uusiutuvien energialähteiden ja muiden vähäpäästöisten lämmitystekniikoiden käyttöönottoa, esim. maalämpöä. Edistetään kaukolämmön ja sähkön reaaliaikaista kulutustiedon hyödyntämistä kaikissa kiinteistöissä Selvitetään esim. hinnoittelun sitominen käyttöön eli energiaruuhkamaksu (esim. kylmät talvipäivät)

Hankinnat, kulutus ja jätteet Kaupunkien hankinnoissa edistetään materiaali- ja energiatehokkuutta sekä vähäpäästöisyyttä Hankintojen ympäristöpäästöjen ja materiaalitehokkuuden huomioiminen valintaprosessissa hankintaohjeet Hankintamallin kehittäminen työkaluksi kaupungeille, sis. laskentamallin tulosten seuranta ja raportointi

Julkiset hankinnat ja päästövähennystavoitteet Kaupunkien hankinnoilla voidaan tehdä taloudellisesti merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimia, ja edesauttaa vähähiilisten tuotteiden ja palveluiden tuloa markkinoille Pääkaupunkiseudun kaupunkien hankintojen yhteinen arvo käyttöomaisuus investoinnit mukaan lukien v. 2005: Hankinnat jakautuivat Tavarat, materiaalit, tarvikkeet Palvelut Palvelut HUS Investoinnit 500 milj.euroa 1000 milj.euroa 650 milj.euroa 460 milj.euroa Yhteensä 2,6 mrd. euroa

Mahdollisia Top 10 keinoja Ilmastostrategialuonnoksen keinojen vaikuttavuuden arviointi PKS kuntien oman energiankulutuksen ja khk-päästöjen vähentäminen Hankintamenettely Kivihiilen korvaaminen kierrätyspolttoaineella ja ekosähköllä Energian käytön tehostaminen kaikilla tasoilla Raideliikenne ja biopolttoaineet Pientalojen lämmitysjärjestelmät Informaatiotoimet Motivaatiotoimet Elinkaariajattelu ja ekoalueet Seuranta ja tilastointi Lähde P.Lund 11/2006

Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian käsittely YTH ja aiesopimuksen valmistelu Ilmastostrategia täydennetty lausuntokierroksen pohjalta YTV :n hallitukseen hyväksyttäväksi 14.12.2007 ja lähetettäväksi jäsenkaupunkien hyväksyttäväksi Aiesopimuksen valmistelu Lausuntokierros ei tuottanut kaupunkien priorisoimaa listaa TOP 10 hankkeista Aiesopimuksen valmistelua ohjaa YTV:ssä kaupunkien ja sidosryhmien edustajista koottava (HILMASTO) ohjausryhmä Valittavien keinojen päästövähennysvaikutusten ja kustannusten alustava arviointi 2-4/08 Neuvottelut yhteistyötahojen, rahoittajatahojen kanssa 2-3/08 Aiesopimusluonnos keväällä 08