Nautojen sorkkasairaudet - tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Lihanautakerhojen kevättapaaminen 29.3.2008, Ähtäri
Kiitokset materiaalista! ELL Jouni Niemi, Vetman ELL Laura Hänninen, HY
Jalat kantavat hyvinvointia Maailmalla lypsykarjan suurin hyvinvointiongelma on jalkasairaudet Ne aiheuttavat pitkäaikaista kipua Jopa kaikilla betonialustalla olevilla lehmillä verenpurkaumia anturassa poikimisen seutuun. Lihanaudoilla ei yhtä dramaattinen merkitys, mutta aiheuttavat merkittävän osan hävikistä ja paljon lisätyötä
Merkitys Esim. Englannissa jopa puolet karjasta voi ontua Suomessa sorkkahoito 20 % Poistoista LEMMU projektin mukaan 3, 7% johtuu niveltulehduksista, 3,0 % sorkkavioista ja 3,9 % määrittelemättömistä jalkasairauksista
Jalkasairauksia Sorkkaviat ja sorkkatulehdukset Tapaturmat:revähtymät, nyrjähdykset, murtumat Hiertymät ja nivelpussintulehdukset: Hyvin tärkeä ontumien ja poistojen syy Lantahautumat Niveltulehdus: navoista, vammoista: Arcanobacterium pyogenes, Str. sp, E. coli Jalkaheikkous Lihasrappeuma: Se/E-vit puute, arvioi kivennäisten saanti ja lannoitus(kemiran lannoitteessa kaikissa seleeniä, tuontitavarassa ei). Seleenilisä, jos syytä epäillä puutetta. Ruokinnantarkastus. Huom! LUOMU.
Jalkavikojen syyt Mekaaninen kuormitus: Takajalan ulkosorkan rakenteellinen alttius Kova alusta Rodunmerkitys Eläinryhmän käyttäytyminen Tapaturmat Tartunnalliset tekijät Sorkan ajotulehdus, ihotulehdukset ja niveltulehdukset Poikima-ajan alttius Kohtutulehdus: vapautuvat bakteerimyrkyt Ruokinta pötsistä vapautuvat happopiikit ja välittäjäaineet: sorkkakuume lantaisella alustalla sarveista syövyttävä vaikutus
Sorkan rakenne ja toiminta Rakenteen tuntemus sairauksien syiden ymmärtämisen ja sorkkahoidon perusta
Jalkavikojen taustat Jo 400 vuotta sitten tiedettiin totuus naudan jalkaterveydestä. Saksalaisissa kirjoituksissa käskettiin pitämään lehmien jalat kuivana ja päästämään eläimet laitumelle. Tämän jälkeen tuo totuus on haudattu syvälle navetoiden uumeniin vetoamalla työteknisiin seikkoihin ja tehokkuuteen. Navettasokeuden turvin hiertymät ja jatkuvat lievät ontumiset ovat muuttuneet osaksi nautojen normaalia olemusta. Intensiivinen nautojenpito altistaa sorkkasairauksille Kova alusta kuluttaa myös norsujen jalkoja Suuri eläinmäärä altistaa tartunnoille
makuullemeno- ja ylösnousuliikkeet makuuaika jalkaviat uni ja lepo lämpötalous kehonhoito sosiaaliset kontaktit Nauta pitää vakaasta ja pehmeästä alustasta - se tietää, mikä on jaloilleen parasta Laura Hänninen Hy
Kuvat: Christer Bergsten
200 150 100 50 0-50 -100 Eri lattiamateriaalien vaikutuksesta liikkeisiin (Evgeny Telezenkov 2007): Betonipalkki Kumipalkki Kiinteä betoni Kumimatto Hiekka Askelpari cm Askeleen pituus cm Päällekäisyys mm Harotus mm Kävelynopeus cm/s
Tilan vaikutus Simmental-risteys hiehojen kasvuus 96 hiehoa, keskipaino n. 470 kg 8 eläintä/ rakolattiakarsina, koe 140pv tilakoot eläintä kohti (m 2 )1.5, 2.0, 2.5, 3.0 kaikilla yhtäpaljon ruokapöytätilaa (4.7m) vapaasti AIV lisäruokana 3kg /pv ohra-soija väkirehu AD Fisher yms., Livestock production Science, 51, 1997
Ahtaat karsinat heikentävät kasvua päiväkasvu makaa h/vrk g/pv 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00 1,50 2,00 2,50 3,00 makuutila/eläin (m2) 12,00 11,50 11,00 10,50 10,00 9,50 9,00 h/vrk
Lihanautojen lepokäyttäytyminen ja agressiivisuus erikokoisilla makuualueilla 20 hiehoa (n. 400 kg) 5 eläimen ryhmissä 5 vk kussakin koekarsinassa Rakolattiakarsinoissa yht. 5.4 m2/eläin, olkikuivitettua makuualaa/eläin 1.8, 2.7 tai 3.6 m 2 ruokapöytätila 60cm/pää
nojailu/ylösnousu 1,5 1 0,5 0 Agressiivinen käytös ja nojailu eri makuualoilla (Nielsen, L.H. et al., Appl. Anim. Behav. Sci, 54, 1997) Nojailu Ylös pakotus puskeminen 1,8 2,7 3,6 m 2 kuivitettua makuutilaa/eläin, yht. 5.4 m 2 8 6 4 2 0 puskeminen
Kuinka pitää eläimet puhtaana: Makuupaikan pehmeys ja mukavuus : kumimatto + kuivitus Ei vetoa. Riittävä ilmanvaihto. Ei liika kuuma esim. Palava pohja kesällä. Riittävä tila ja kulkureitit, jotteivät makaa sosiaalisista syistä. Eläimiä ei pidetä nuorenakaan palkkikarsinassa
Terveydenhuolto on syiden hallintaa Diagnoosi taudin määrittämiseksi ja oikeisiin asioihin puuttumiseksi Pehmeys, puhtaus ja kuivitus: hiertymien esto + infektiopaine alas Parsirakenteet kuntoon: eivät saa vaurioittaa eivätkä estää normaaleja liikkeitä Ruokinnan tasapainoisuus Jalostuksella hyvä rakenne ja kestävyys Sorkkahoito: liikakasvun poisto ja painorasituksen normalisointi
Kierresorkka Osattava erottaa sorkan ylikasvusta Sorkkaluu kiertyy alas ja sisäänpäin Perinnöllinen Karsinta
Sorkan ajotulehdus Kuoliobakteeri, Fusobacterium necrophorumin Vasikalla aluksi jalan ravistelu ja vähäinen ontuminen Jos hoitoa ei aloiteta, niin koko jalka turpoaa ja kuolioituu. Maaperässä normaalistikin esiintyvä bakteeri Ihovauriot Turvotus ruununrajan yläpuolella Altistavia tekijöitä kuluneet ja epätasaiset palkit lannan korkeus kuiluissa liki palkkeja. Emäksinen kalkkipöly valun jälkeen Sammuttamaton kalkki desinfiointi Lanta voi ärsyttää ja rikkoa ihoa. Jostain syystä kuoliobakteerikannat voivat muuttua tautia helpommin aiheuttaviksi. Aina ei löydykään selvää haavaa tai reikää, mistä bakteerit olisivat menneet ihon alle. Uudisrakennuksen käyttöönoton jälkeen menee 1,5 2 vuotta ennen kuin hyvät bakteerit ovat saaneet ylivallan.
Ajotulehdus hoito ja ehkäisy Tautiin sairastuneet on syytä eristää, jotteivät ne levittäisi sairautta. Antibioottihoito, 5 päivän mittaisia kuureja aikainen aloittaminen vältytään sairauden uusivilta potilailta. Varoajat ongelmana lypsykarjoissa Kolmijalkaiset eläimet, eivät pysty liikkumaan normaalisti hoidon laiminlyönti eläinsuojelurikkomus. Epidemian ollessa kyseessä jokainen jalkaansa arkova on tarkastettava. Ehkäisy: Hyvä hygienia ja turvalliset lattiamateriaalit Sorkkakylvyt/ jalkojen ruiskuttaminen Pelkkää kuparisulfaattia ei saa käyttää Virkon-S / DeLaval footbath solution 500 (etikkahappo yms.) Tehoa vain ihon pinnalla oleviin bakteereihin 5 vrk kuurit, uusitaan viikon päästä tarvittaessa Heti havaittaessa ensimmäiset tapaukset Ohjeet myyjätiloille Vasikoita välitykseen vasta kuukauden kuluttua viimeisten tapausten paranemisesta sairaista
Murtumat ja venähtymät: Lepo, tukiside/ lasta Ei parane raskailla eläimillä Haavat ja ruhjeet Puhdistus, suihkutus 2x/vrk Vuoto: purista/paineside Jos ei hyydy tai suuri: ELL Siteiden vaihto päivittäin
Taustalla: Jalkaheikkous, taustaa Osteokondroosi:= ruston luutumishäiriö Osteoartriitti, degenerative joint disease, osteoartroosi yms. = erilaisten niveltä korjaavien fysiologisten reaktioiden sarja, jonka seurauksena nivelruston rappeutuminen Kasvuruston paksuuntuminen Akillesjänteen repeämät, murtumat Oireet: liikkumishaluton, jäykät liikkeet, ontuminen, pitkien putkiluiden päiden paksuuntuminen, ojentuneet nivelet
Jalkaheikkouden syitä Ruokinta: Ca, P, D-vit puute tai Ca/P epäsuhta (magnesiumin/ mangaanin/ kuparin puute, valkuaisen puute, A- vitamiini puute ja liika) Voimakas kasvu ja energiaruokinta Perimä / perinnöllinen alttius Kova alusta, liikunnan puute, traumat (eräät lääkkeet ja myrkyt) Yhteisvaikutus!
SIIS Rakenne ja olosuhteet aiheuttavat nivelessä paikallista ylikuormitusta, mikä johtaa nivelruston vaurioitumiseen.
Ongelmatilaselvitys U l o s t e e n l a a t u 1 4 1 2 1 0 8 6 4 k u i v a j a k i i n t e ä k i i n t e ä o p t i m a a l i n e n l ö y s ä p u u r o l ö y s ä v e l l i 2 0 O n g e l m a t i l a V e r r o k k i t i l a 1 4 1 2 1 0 8 6 4 S t a b i i l i t r y h m ä t T a v a n o m a i n e n s i i r t e l y S i i r t e l y ä r u n s a a s t i t a i e p ä m ä ä r ä i s e s t i 2 0 O n g e l m a t i l a V e r r o k k i t i l a
Karsinatyypit ongelma- ja verrokkitiloilla 6 5 4 3 2 1 0 O n g e l m a t i l a V e r r o k k i t i l a palkki <3,5 m palkki 3,5-5,5 m palkki >5,5 m palkki, syvyys vaihtelee vinopohja tasa/kestokuivike sekä palkki että kuivike Ulosteen laatu korreloi negatiivisesti appeen sulavuuden kanssa ja positiivisesti raakakuitupitoisuuden kanssa. Ei korrelaatiota NDF-kuituun. Correlations Solunseinäkuitu D-arvo rehun kosteus RY-arvo Raakakuitu ulosteen laatu tilakäynnin aikana **. Pearson Correlation Sig. (2-tailed) N Pearson Correlation Sig. (2-tailed) N Pearson Correlation Sig. (2-tailed) N Pearson Correlation Sig. (2-tailed) N Pearson Correlation Sig. (2-tailed) N Pearson Correlation Sig. (2-tailed) N Correlation is significant at the 0.01 level (2-tailed). Solunsei näkuitu rehun ulosteen laatu tilakäynnin D-arvo kosteus RY-arvo Raakakuitu aikana 1 -,229,161 -,020,709**,253.,242,413,921,000,194 28 28 28 28 28 28 -,229 1 -,248,498** -,250 -,528**,242.,203,007,200,004 28 28 28 28 28 28,161 -,248 1 -,202,140,121,413,203.,302,476,538 28 28 28 28 28 28 -,020,498** -,202 1 -,127 -,269,921,007,302.,520,166 28 28 28 28 28 28,709** -,250,140 -,127 1,535**,000,200,476,520.,003 28 28 28 28 28 28,253 -,528**,121 -,269,535** 1,194,004,538,166,003. 28 28 28 28 28 28
Oheisissa kaavioissa on esitetty rehuarvoja ja käytettävissä olevan tilan määrä ongelma- ja verrokkitiloilla. Tiloista 95% sijoittuu punaisen palkin alueelle ja loput tilat janan sisälle. Hyvin poikkeavat tilat on esitetty erillisinä pisteinä. 1,0 40,9 8 30 RY-arvo (tavoite 0,95),8 19,7,6 N = 12 11 ongelmatila verrokki koeryhmä Rehuyksikköarvo RRK 3 9 20 8 10 ongelmatila Rehun koeryhmä raakakuitupitoisuus N = 12 11 verrokki tila per eläin noin 1 v. iässä (m2) 7 6 5 4 3 2 1 12 20 28 Käytettävissä oleva tila N = 12 ongelmatila 11 verrokki koeryhmä
Voimakas kasvu altistaa nivelrikolle Niveltulehdusten esiintyvyys teurastuksessa (%) 0,6 0,5 0,4 % 0,3 0,2 0,1 0 alle 900 g 900-100 g 1000 1100 g 1100-1200 g yli 1200 g Vasikan kasvu
Nupoutus vähentää kuolleisuutta Mahdolliset syyt Tapaturmien väheneminen Nupoutuksen myötä tilalla säännöllinen eläinlääkärikontakti Runsas neljännes eläimistä tiloilta, joilla kaikki eläimet nupoja Vk-sonnien kuolleisuus 6 5 Kuolleisuus % 4 3 2 1 0 Nupoutettuja Sarvellisia Kaikki
Sorkkahoito Tavoitteena liikakasvun poisto ja painorasituksen normalisointi, lisäksi sorkkasairauksien hoito Sorkat kuluvat optimaalisesti vain poikkeustapauksiss a Säännöllinen sorkkahoito on välttämätöntä 1-2 x / v Lyhentäminenkin auttaa, mutta vain ammattilainen pystyy painorasituksen optimointiin Ei 2 kk ennen siirtoa pihattoon
Sorkkahoidon vaiheet ja välineet Katkaisu: etureuna 7,2 senttiseksi Sisäsorkanmuotoilu kantavaksi Ulkosorkan vuolu hieman sisäsorkkaa matalammaksi holvien vuoleminen + mahdollisten vaurioiden korjaus Edellyttää Taitoa! Sorkkahoitoparren sorkkasakset ja - puukot Jyrsimet ja laikat sorkkakenkiä
Ruokinta Kasvuhäiriöt Ca/p -suhde Energia ja fosfori yliruokinta D-vitamiini kupari Seleeni Kuitu: liika löysä uloste tuhrii, syövyttää sarveista, altistaa hautumille ja tartunnoille Sorkkakuume pötsistä vapautuvat happopiikit ongelma tärkkelys ym. nopeasti hajoavat hiilihydraatit altistaa (ohra) Biotiinilisä vahvistaa sarveista suuret väkirehukertaannokset, harva jako alhainen kuivaainepitoisuus lisää lannan syövyttävää vaikutusta (ihanne >35%) liika typpi?!