1 Väliraportti maa- ja metsätalousministeriön ja Metsäntutkimuslaitoksen välisen vuoden 2008 tulossopimuksen toteutumisesta (30.6.2008) 1. Vuosien 2008-2012 strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Perustehtävä Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion sektoritutkimuslaitos, joka edistää tutkimuksen keinoin metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metlan strategisena päämääränä on tehdä yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttavaa, metsien kestävää käyttöä ja elinkeinotoiminnan kilpailukykyä edistävää tutkimus- ja kehitystyötä. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutokset Merkittävimmät metsäntutkimukseen vaikuttavat muutostekijät ovat metsäklusterin tarve uudistua kilpailukyvyn varmistamiseksi, uudistuviin luonnonvaroihin perustuvien tuotteiden ja palveluiden kysynnän lisääntyminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, bioenergian käytön lisääntyminen, puuntuontiin liittyvät rajoitukset, tarve lisätä kotimaisen raaka-aineen saatavuutta ja parantaa metsätalouden kannattavuutta. Myös valtiontalouden tuottavuusohjelma, sektoritutkimusjärjestelmän uudistaminen ja muutokset kansallisessa innovaatiojärjestelmässä tuovat merkittäviä uusia haasteita Metlan toiminnalle. 1.2. Keskeiset päämäärät, toimintalinjat/strategiat sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus TTS-kautena 2008-2012 Metlan toiminta tukee ministeriön strategiaa, hallinnonalan tutkimusstrategiaa ja toimialan vaikuttavuustavoitteita mm. seuraavilla toimilla. Metla: - tuottaa metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista, - selvittää bioenergian käytön lisäämisen ekologisia, taloudellisia, ja sosiaalisia vaikutuksia, - tuottaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen tarvittavaa tietoa metsistä, - tuottaa metsävaratietojen käytön tehostamiseen ja metsäsuunnittelun kehittämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista, - tuottaa tietoa suometsistä, jonka perusteella metsänkasvatuksen, puun korjuun, metsänuudistamisen ja ympäristövaikutusten hallinnan ohjeistot voidaan kehittää vastaamaan käytännön metsätalouden tarpeita turvemailla, - tukee kustannustehokasta ainespuun hankintaa ja käyttöä tutkimalla kokonaisuuksina puun hankinnan, jalostuksen ja markkinoinnin arvoketjuja, - selvittää metsien hyvinvointivaikutuksia tarkastelemalla metsien ei-puuntuotannollisia hyötyjä, niihin liittyviä hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia sekä metsien käytön sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä, - selvittää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO II) taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia - selvittää luonnon virkistyskäyttöä (LVVI2). Vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi Metlassa on tutkimus- ja kehittämisohjelmia, muuta tutkimusta, viranomaistoimintaa sekä asiakasrahoitteista toimintaa. Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti (ydinprosessi) - Bioenergiaa metsistä (BIO): Tutkimusohjelmassa selvitetään energiapuun ja muiden metsistä saatavien biopolttoaineeksi soveltuvien raaka-aineiden korjuun ja käytön
2 ekologisia, ekonomisia, teknologisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä puuperäisen biomassan uusia käyttömahdollisuuksia. Ohjelmaa laajennettiin voimakkaasti kuluneen vuoden alkupuoliskolla metsäenergian hankinnan, liiketoiminnan sekä energiapoliittisen päätöksenteon suuntaan. Ohjelmassa energiabiomassan tuottamisen kannattavuutta on arvioitu metsänomistajien kannalta. Siten ohjelma tukee erityisesti tavoitteen Metsätalouden kannattavuus paranee toteutumista. - Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (TUK): Osallistumalla tiiviisti METSO 2003 2007 kokeiluohjelman seurantaan, Kansallisen Metsäohjelman 2015 laadintaan sekä METSO 2008 2016 toimintaohjelman suunnitteluun TUK-ohjelma on vaikuttanut poliittiseen päätöksentekoon. Tiedon tuottaminen metsien monimuotoisuuden suojelun taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista on lisännyt yhteiskunnan tietoisuutta metsäluonnon suojelukysymyksistä. Tavoitteena on myös tuoda esille, että monimuotoisuuden turvaaminen vaikuttaa yhteiskunnassa monien toimijoiden elämään ja että lisäsuojelua suunniteltaessa ja eri keinoja harkittaessa otetaan huomioon eri toimijoiden asema entistä paremmin. - Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa (MIL): Ohjelman tutkimus- ja kehittämistyö on vastannut mmm:n ja muiden ministeriöiden hallinnonalan tietotarpeisiin koskien Suomen tarvitaan+++ energia- ja ilmastopoliittista valmistelua, jotta poliittisia ratkaisuja voidaan suunnata oikein ja ekologisesti kestävällä tavalla ja asetetut kansalliset ja kansainväliset talous-, energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet voivat toteutua. - Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu (MKL): Ohjelmassa tehtävän yrittäjyyteen ja metsäpalveluiden tuottamiseen liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan lähtökohtana ovat loppukäyttäjien tarpeet, joten ohjelma tukee loppukäyttäjälähtöisen palvelukulttuurin kehittymistä metsätalouden palvelutuotantoon. Ohjelmassa kehitetään nykyistä kustannustehokkaampia ja laadukkaampaan lopputulokseen johtavia toimintamalleja. Uusia toimintamalleja pyritään ohjelmassa kokeilemaan ennakkoluulottomasti, josta esimerkkinä tilaajatuottaja -mallin viitekehyksessä toteutettavat kokeilut suometsien hoidon organisoinnissa. - Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU): Metsäohjelmien laadintaprosessien sekä niissä tarvittavien tietotuotteiden ja - palveluiden kehittyminen tukee metsiin perustuvia elinkeinoja sekä niitä ohjaavan metsä-, ympäristö-, ilmasto-, energia- ja teollisuuspolitiikan valmistelua. Metsäohjelmien laadintaprosessien kehittyminen tukee erityisesti luonnonvarojen kestävää käyttöä ja käytön hyväksyttävyyttä. - Puunkäytön mahdollisuudet ja puutuotteiden menekki (PKM): Toiminta ja tulokset ovat edistäneet puutuotealan valtakunnallisen tutkimusohjelman, osaamiskeskusohjelman ja Metsäklusteri Oy:n tutkimusohjelmien sisällön suunnittelua ja tavoiteasetantaa, metsä- ja puualan maakunnallista tiedonsiirtoa ohjelman aihealueella yritysten ja kehittäjien tarpeisiin sekä eräiltä osin Kansallisen metsäohjelman tavoitteiden ja toimien suunnittelua. - Suometsätalous: Tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa metsätalouden toimijoiden käyttöön tieto, jonka perusteella metsänkasvatuksen, puun korjuun, metsänuudistamisen ja ympäristövaikutusten hallinnan ohjeistot voidaan kehittää vastaamaan käytännön metsätalouden tarpeita turvemailla. Ohjelman pääteemoja ovat suometsien käsittely (etenkin teknis-taloudelliset kysymykset) ja siihen liittyvät ympäristökysymykset. Ohjelman aloittaminen on tuonut uskottavuutta suometsien kestävän hyödyntämisen kehittämiseen. Viranomaispalvelut (ydinprosessi)
3 - Valtakunnan metsien inventointi (VMI): VMI tuottaa ajantasaista tietoa metsien tilasta ja mahdollisuuksista luonnonvarojen kestävän käytön suunnittelua varten sekä elinkeinoelämälle että poliittiselle päätöksenteolle. - Metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmat (MJA): Jalostetun viljelyaineiston käyttö metsätaloudessa edistää kaikkien metsien käyttöön pohjautuvien elinkeinojen kilpailukykyä. Metsänjalostuksen tulokset taloudellisesti tärkeissä ominaisuuksissa, puuston kasvussa, laadussa ja viljelyvarmuudessa realisoituvat metsänviljelyn kautta ja niistä koituu lisäarvoa metsäelinkeinojen harjoittajille, metsäsektorille ja edelleen koko yhteiskunnalle. Metsänviljelyaineistojen sopeuttaminen muuttuvaan ilmastoon on yksi tärkeimmistä metsätalouden sopeutumiskeinoista ilmastonmuutokseen. - Metsätilastollinen tietopalvelu (TIL): Metla vastaa useista metsäsektorin keskeisistä tietopalvelu- ja tietohuoltotehtävistä. Metla on jo 1990-luvulta lähtien kehittänyt määrätietoisesti internetissä toimivia tietopalveluita (Metinfo) politiikkaprosessien, toimijoiden ja kansalaisten tietotarpeisiin. Politiikan, päätöksenteon ja yhteiskunnallisen keskustelun taustoituksessa näkyvimpiä osia tietopalvelussa ovat Valtakunnan metsien inventointi, MELA Tulospalvelu ja Metsätilastollinen tietopalvelu, joiden tietosisältö perustuu tuoreimpiin tietolähteisiin. - Kasvihuonekaasujen laskenta ja raportointi: Toiminnalla tuotetaan tietoja ja asiantuntija-arvioita metsä- ja ilmastopolitiikan valmistelun tueksi. Muu viranomaistoiminta - Metsäpuiden geenivarat: Geenivarojen kestävä käyttö on osa metsien kestävän käytön strategiaa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategiaa. Toiminta vastaa Suomen kansallisten metsäpuiden geenivarojen suojelusta, mihin velvoitteeseen Suomi on sitoutunut MCPFE-prosessin kautta. -Virallinen mittaus: Metla valvoo puutavaran tehdasmittausta riittävässä laajuudessa toteutettavilla valvontamittauksilla ja toimii mittauserimielisyyksien sovittelijana sekä osallistuu puutavaran mittauksen kehittämis- ja koulutustehtäviin. 2. Vuoden 2008 tulostavoitteet 2.1. Koko Metsäntutkimuslaitosta koskevat tavoitteet 1. Toiminnallinen tehokkuus - Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. - Metlan toiminnan yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden parantamiseksi kahden tärkeimmän painoalan - metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta sekä metsien yhteiskunnallinen merkitys - suhteelliset osuudet voimavarojen käytössä lisääntyvät. Painoalojen - metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta sekä metsien yhteiskunnallinen merkitys - osuudet toimintamenomomentin määrärahojen käytöstä ovat kasvaneet: - Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta: toimintamenomomentti 4,187 milj. (v. 2007 3,406 milj. ). - Metsien yhteiskunnallinen merkitys: toimintamenomomentti 1,641 milj. (v. 2007 1,609 milj. ). - Laaditaan toimintamalli tutkimustiedon käytäntöön viennin ja kehitystoiminnan sisällyttämiseksi tutkimusprosessiin.
4 Käsitteellinen toimintamalli on laadittu. Sen keskeisenä ajatuksena on, että ohjelmat suunnitellaan ja käynnistetään yhdessä asiakkaiden kanssa avoimesti, vuorovaikutteisesti ja koordinoidusti muun metsäalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja toimijoiden kanssa. Ohjelmat toimivat yhteistyössä ohjausryhmän kanssa. Tutkimustiedon käytäntöön vientiä tukevat ohjelmille laaditut viestintäsuunnitelmat. - Metlan nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tulostavoite on 1,5 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset. Nettobudjetoidun maksullisen toiminnan tulostavoitteesta (1,5 milj. euroa) toteutui 0,8 milj. euroa (55 %). - Asiakasrahoitteisessa nettobudjetoidussa toiminnassa kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Kustannusvastaavuslaskelma laaditaan tilinpäätökseen. - Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 46 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan tavoitteesta (5,5 milj. euroa) toteutui 1,9 milj. euroa (35 %). 2. Tuotokset (keskeiset suoritteet ja julkishyödykkeet) - Tuotokset resursseihin suhteutettuna säilyvät edellisen vuoden tasolla. Tuotokset keskeisistä suoritteista/ 2006 elokuu 30.6.2007 30.6.2008 suoriteryhmistä [määrä], yksikköinä Tavoite 2008 Tutkimuksen tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti Julkaisut Kansainväliset referoidut julkaisut 97 82 89 220 Kansalliset referoidut julkaisut 5 4 5 20 yht. 102 86 94 240 Referoimattomat julkaisut 146 124 165 300 Lehtiartikkelit 90 88 200 Muut julkaisut 104 48 60 yht. 340 260 165 560 Esitelmät - kansainväliset 135 99 120 320 - kotimaiset 208 144 160 410 yht. 343 243 280 730 Viranomaispalvelut Valtakunnan metsien inventointi - mitattujen maastokokeiden määrä 5 279 5 402 14 000 Metsänjalostus- ja siemenviljelysohjelmat - perustettujen siemenviljelysten yhteenlaskettu tehopinta-ala vuosittain, ha 70 48,5 16,0 57,6 Metsätilastollinen tietopalvelu - vuosittain julkaistujen taulukoiden määrä tilastojulkaisuissa 180 166 500 Forest Focus * - EU-datapankkiin toimitetut tietuerivit 101 547 101 376 25 200 Asiakasrahoitteinen toiminta
5 - vuodessa laskutetut työtunnit, h 19 437 12 760 15 254 29 000 * Data toimitetaan EU-datapankkiin kerran vuodessa vuoden lopussa. 3. Laadunhallinta - Metlan toiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta kehitetään ja jatketaan asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmän kehittämistä vuonna 2007 toteutetun kyselytutkimuksen perusteella. 1. Metlan vuoden 2007 asiakastyytyväisyyskartoituksen perusteella esitettiin seuraavat toimenpide-ehdotukset laitoksen sidosryhmä- ja asiakastyytyväisyyden parantamiseksi: 1.1 Asiakas- ja sidosryhmätoiminta - Asiakaspalautteen seurannan ja käsittelyn kehittäminen toimintayksikkö- ja laitostasolla. - Asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeiden entistä parempi huomioon ottaminen tutkimuksen suunnittelussa. - Asiakkailta ja sidosryhmiltä saadun palautteen entistä parempi huomioon ottaminen. - Toiminnan ja palveluiden kehittäminen enemmän asiakkaiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. 1.2 Tutkimustoiminnan painoalueet - Vastausten perusteella tutkimustoimintaa voitaisiin lisätä Metsiin perustuva yritysja elinkeinotoiminta - ja Metsien yhteiskunnallinen merkitys - painoalueilla. 1.3 Viestintä ja tutkimustiedon välitys - Metlan tulisi tiedottaa tutkimuksistaan nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. - Viestinnän ja tutkimustiedon välitystä tulisi kehittää siten, että Metlan tutkimustulokset saavuttavat tehokkaasti tiedon tarvitsijat ja eri kohderyhmät. 1.4 Verkkopalvelut - Metlan verkkopalvelun rakennetta ja hakutoimintoja tulisi kehittää siten, että käyttäjät löytävät tarvitsemansa tiedon entistä helpommin ja nopeammin. - Metinfo -palvelut tulisi evaluoida, seurata käyttöä, profiloida, markkinoida ja mahdollisesti järjestellä uudelleen. - Verkkopalveluiden markkinointiin pitäisi panostaa. 1.5 Tulevaisuuden tutkimustarpeet - Laitoksen tulisi kehittää tulevaisuuden tutkimustarpeiden kartoittamista ja ennakoida tutkimustoiminnassa paremmin tulevaisuuden tutkimustarpeita. Toimenpide-ehdotusten priorisointi aloitettiin vuoden 2008 alussa ja tuon keskustelun pohjalta kehitystyötä viedään eteenpäin loppuvuonna. 2. Kesäkuussa aloitettiin Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset TUK ohjelman sidosryhmäkartoitus sekä suunniteltiin Itä-Suomeen alueen asiakastyytyväisyyskyselyn toteuttamista. 3. Kukin toimintayksikkö päivittää aikaisemmin laatimansa sidosryhmäkartoituksen vuoden 2008 aikana. - Arvioidaan tutkimus- ja kehittämisohjelmien käynnistymistä. Arvio perustuu ohjelmien itsearviointiin ja Metlan tutkimusjohdon arviointiin. Ohjelmat on valmisteltu avoimesti, vuorovaikutteisesti ja koordinoidusti. Ohjelmaluonnokset käsitellään Metlan sisällä (johtokunta, professorit, SAB, alan tutkijat) sekä yhteistyökumppaneiden (mm. mmm ja muut ministeriöt, metsäkeskukset, Tapio, MTK, metsäteollisuus sekä muiden tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden edustajat)
6 kanssa erilaisissa sidosryhmätilaisuuksissa ja seminaareissa. Tutkimusohjelman toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jonka kokoonpano vaihtelee ohjelman tavoitteen ja sisällön mukaan, mutta on yleensä laaja ja monipuolinen. Jäseninä on asiantuntijoita tutkimuksen lisäksi muun muassa maa- ja metsätalousministeriöstä, yliopistoista, metsäteollisuudesta ja käytännön metsätaloudesta. Ohjelmat ovat alkaneet pääsääntöisesti hyvin. 4. Henkisten voimavarojen hallinta - Viimeistellään strateginen henkilöstösuunnitelma ja kehitetään henkilöstön osaamista henkilöstösuunnitelman pohjalta. Strategisen henkilöstösuunnitelman valmistelu jatkui OSARA-projektissa (Oikea osaaminen ja henkilöstörakenne). Osaamisrooleittaiset mittaustulokset laskettiin ja niitä käsiteltiin osaamisroolien mukaisissa alatyöryhmissä. Vuonna 2007 tehdyn osaamismittauksen tulokset antoivat selvän yleiskäsityksen nykyosaamisesta strategisilla osaamisalueilla. Tutkimuslaitoksen johto määritteli, että henkilöstösuunnitelma laaditaan vuosille 2008-2012. Tutkijoiden henkilötyövuosien osuus nousee henkilöstösuunnitelmakaudella 5 prosenttiyksikköä. Tutkijoiden osuus henkilötyövuosista olisi 40 % vuonna 2012. Luonnos henkilöstösuunnitelmaksi valmistuu toimintavuoden aikana. Henkilöstön osaamisen kehittäminen suunnitelman pohjalta toteutuu v. 2009. - Valmistellaan alueyksikköuudistusta. Metlan edustajat ovat mukana maa- ja metsätalousministeriön asettamassa alueyksikkötyöryhmässä. Työryhmän tehtävänä on valmistella vuoden 2010 alusta voimaantulevaa Metlan alueyksikköuudistusta. Työryhmän tehtävänannon lähtökohtana on Metlan johtokunnan 18.12.2007 tekemä päätös kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten parantamisesta vuosina 2008-2011. Sen mukaan alueyksiköiden rakennetta muutettaisiin 1.1.2010 alkaen siten, että nykyisistä yhdeksästä maakunnalllisesta yksiköstä muodostettaisiin neljä alueyksikköä. Metlan toimintayksiköt ovat laatineet luonnokset osaamisprofiileiksi suunnitelluissa alueyksikkökokonaisuuksissa; Etelä-Suomi (Vantaa), Itä-Suomi (Joensuu, Punkaharju, Suonenjoki), Länsi-Suomi (Parkano, Kannus), Pohjois-Suomi (Rovaniemi, Kolari, Muhos). Metlan edustajat ovat osallistuneet maa- ja metsätalousministeriön asettaman alueyksikkötyöryhmän valmistelemaan esiselvitykseen Metlan alueyksikköuudistuksesta. - Jatketaan muutosturvatyöryhmän työtä tuottavuusohjelman toteuttamisessa. Muutosturvatyöryhmän työ on jatkunut sovitusti. Työryhmä on käsitellyt mm. erilaisia tukitoimia muutostilanteissa. 2.2. Tuottavuusohjelman toimeenpano sekä tuottavuus- ja investointihankkeet Tuottavuusohjelman toimeenpanoa jatketaan. Tavoitteena on toimintamenojen 4,8 milj. euron vähennys ja 154 htv:n suuruinen henkilöstövähennys vuoden 2006 tasosta vuoteen 2011 mennessä. Toimia toteutetaan vuonna 2008 viidessä tuottavuustoimenpideryhmässä. 1. Toiminnan sopeuttaminen - Osa vapautuvista viroista ja tehtävistä jätetään täyttämättä. Lisäksi toteutetaan muut mahdolliset tarvittavat sopeuttamistoimet. Henkilövuosien kehitys 2008 2007 2006 mom. 30.60.01 tavoite 709 771 781 ennuste 30.6. tiedoilla 708 763 786 lopullinen toteuma 771 798
7 koko Metla tavoite 833 910 930 ennuste 30.6. tiedoilla 763 859 891 lopullinen toteuma 877 925 2. Kiinteistöjen käytön tehostaminen - Vantaan toimintayksikön Metsätalon toiminnot siirretään 1.7.2008 lukien Vantaan Jokiniemeen ja samalla toimintaprosesseja kehitetään. Muutto toteutui suunnitelmien mukaan heinäkuussa 2008. Toimintaprosesseja kehitetään. 3. Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen - Viranomaistoimintoja tukevaa tutkimus- ja kehitystyötä toteutetaan MMM:n kanssa laadittavan suunnitelman perusteella. Viranomaistoimintojen selvitys yhdessä mmm:n kanssa on kesken ja uutta suunnitelmaa ei ole raportointiaikana laadittu. 4. Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen - Päätetään palvelukeskuksen palveluiden käytöstä vuoden 2007 sisäisten palveluiden kehittämisvaihtoehdoista tehdyn selvityksen perusteella. Vuoden 2007 lokakuussa valmistui laaja selvitys, jossa prosesseittain tarkasteltiin palvelukeskusyhteistyön edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Selvitystyötä on jatkettu Valtiokonttorin linjausten ja kesäkuussa Valtiokonttorin edustajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Alustavan selvityksen mukaan Metla siirtyy palvelukeskuksen asiakkaaksi vaiheittain, jotta sisäisten palvelujen tietojärjestelmien ja prosessien toimivuus pystytään turvaamaan. Ensimmäisten toimintojen siirto voisi tapahtua vuoden 2010 alusta lukien. Suunnitelma palvelukeskusyhteistyöstä voi toteutua, mikäli kaikilla osapuolilla on tarvittavat resurssit tehtävien hoitamiseen. 5. Tietohallinnon tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen - Työasemat vakioidaan sekä viimeistellään yhtenäistettyjen palvelujen toteutus. Työasemien käyttöjärjestelmät ja laitevalikoima on vakioitu mahdollisimman pitkälle. Työasemien ohjelmistojen vakiointi (ns. Metla-image) on lähes valmis. Tietohallinnon palveluiden ja prosessien kuvauksia jatketaan ja jo tehdyt julkaistaan syksyn 2008 aikana. Tuottavuus- ja investointihankkeet Aloitetaan tuottavuusohjelmaan kuuluva tiedonhallinnan kokonaisjärjestelmä -hanke. Tavoitteena on kehittyneiden tietotekniikka- ja tiedonhallintaratkaisujen avulla virtaviivaistaa toimintaprosesseja. Samalla pyritään turvaamaan kerättyjen tutkimusaineistojen säilyvyys, uudelleenkäytettävyys ja yhdisteltävyys. Hanketta toteutetaan vuonna 2008: - Tehostamalla valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) kenttätöitä testaamalla uutta laitetekniikkaa (mm. laseretäisyysmittarit, elektroniset mittasakset) ja niitä tukevia tiedonkeruusovelluksia. Tehtiin vaatimusmäärittely puun läpimitan mittauslaitteelle, jossa on yhdistetty puun etäisyyden mittaus ja tiedon tallennus. Laite mahdollistaisi relaskooppikoealan mittauksen yhden ihmisen työnä, kun nykyisin mittaajia on kaksi. Koska soveltuvaa laitetta ei löydetty markkinoilta, laitteiston kehittäminen kilpailutettiin.
8 Hankinnan lisäksi valmisteltiin pro gradu -tutkimusta uusien mittauskäytäntöjen tehokkuuden selvittämiseksi. - Käymällä läpi asianhallinnan prosessit ja kartoittamalla tarjolla olevat järjestelmävaihtoehdot. Hanke käynnistyy syys-lokakuussa 2008 sen jälkeen, kun tarvittavat rekrytoinnit hankkeessa on tehty. - Täsmentämällä tutkimusaineistojen hallintajärjestelmän määrittelyt ja toteutustapa. Toteutus aloitetaan yhteistyössä omien aineistoasiantuntijoiden ja toimittajien kesken. Hanke käynnistyy syys-lokakuussa 2008 sen jälkeen, kun tarvittavat rekrytoinnit hankkeessa on tehty. 2.3. Prosessien kehittämistavoitteet ja tehtävät 1. Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti (ydinprosessi) -Tutkimustoimintaa suunnataan elinkeinotoiminnan kehittämistä ja metsäpolitiikan valmistelua tukevaan suuntaan käynnistämällä kaksi uutta tutkimus- ja kehittämisohjelmaa: Metsien hyvinvointivaikutukset ja kustannustehokas ainespuun hankinta ja käyttö. Myös tutkimustoiminnan vaikuttavuuden arviointia kehitetään. Metsästä hyvinvointia -ohjelma (HYV) on suunnitteilla ja se on esitelty johtokunnalle. Ohjelman suunnitelma tulee Metlan johtoryhmälle ja johtokunnalle vuoden 2008 lopulla. Kustannustehokas puunhankinta ja -käyttö puutuotearvoketjuissa ohjelma (AIN) on valmisteilla ja teema-alueelle perustettiin jo tässä vaiheessa toimimaan ns. hankeryhmä. - Metla - Edistää toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista temaattisten tutkimus- ja kehittämisohjelmien avulla Metla on viime vuosina perustanut uusia tutkimusohjelmia ja suunnitteluvaiheessa on kaksi ohjelmaa, jotka teemoiltaan, sisällöiltään ja toimintamuodoiltaan tukevat toimialaa. Muissa kuin tutkimusohjelmissa olevia hankkeita on järjestetty toimimaa entistä enemmän yhdessä ja perustettu ns., hankeryhmiä. - Arvioi vuoden 2006 tulossopimuksen pohjalta aloitettujen tutkimus- ja kehittämisohjelmien (metsävaratietojärjestelmä ja metsäsuunnittelu, metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu) käynnistymisen ja toimintaa, Tähänastinen arvio perustuu ohjelmien itsearviointiin ja Metlan tutkimusjohdon arviointiin. Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU) valmisteltiin vuosina 2006-2007 avoimesti, vuorovaikutteisesti ja synkronoidusti mmm:n konserniohjelman Ajantasaisen metsävaratiedon tuottaminen ja hyödyntäminen (2007 2011) kanssa. MSU:n osalta valmistelutyön tavoitteena oli koota yhteen toimija- ja tutkijaverkosto, joka on sitoutunut win-win-toimintamallien etsimiseen ja toteuttamiseen metsäsuunnittelussa sekä siinä tarvittavissa metsävaratietojärjestelmissä. Ohjelmaluonnosta käsiteltiin Metlan sisällä (johtokunta, professorit, SAB, metsäsuunnittelun tutkijat) sekä yhteistyökumppaneiden (mmm:n, metsäkeskusten, Tapion, MTK:n, metsäteollisuuden sekä muiden tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden edustajat) kanssa erilaisissa sidosryhmätilaisuuksissa ja seminaareissa. Tutkimusohjelman toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jonka kokoonpano on tutkimusohjelman yhteiskunnallisen merkittävyyden takia laaja ja monipuolinen. Jäseninä on asiantuntijoita tutkimuksen lisäksi muun muassa maa- ja
9 metsätalousministeriöstä, yliopistoista, metsäteollisuudesta ja käytännön metsätaloudesta. Koska ohjelman poikkeaa rakenteeltaan Metlan muista ohjelmista, käynnistyminen on edellyttänyt ohjausryhmältä paneutumista uusiin työmuotoihin. Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelmaa (MKL) valmisteltiin vuoden 2006 loppupuoli. Suunnittelu tehtiin samannimisen mmm:n konserniohjelman Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu (2007 2011) kanssa. MKL-ohjelma käynnistyi vuoden 2007 alusta. Ohjelman käynnistyksen yhteydessä kaikki vanhat ohjelman teemaan sisältyvät Metla hankkeet lopetettiin ja määriteltiin uudet hankkeet siten, että ne kattavat ohjelman teema-alueen tärkeimmät osat mahdollisimman hyvin suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin. Tutkimusohjelman toimintaa ohjaa ohjausryhmä ja toimintatavat ovat kuten yllä kuvattu. - Osallistuu kansallisen energia- ja ilmastostrategian edellyttämiin metsiä ja metsätaloutta koskevien asiakohtien jatkovalmisteluun, - Asiantuntijatoiminta perustuu korkeatasoiseen tutkimustyöhön. Tutkijat ovat toimineet asiantuntijoina KMO 2015 valmistelutyössä, laatineet katsauksia ja pitäneet valtionhallinnon virkamiehille ja poliittisille päätöksentekijöille esityksiä metsäsektorin mahdollisuuksista ja keinoista ilmasto- ja energiapoliittisten ratkaisumallien laatimiseksi. Tutkijat ovat antaneet lukuisia radio-, TV- ja sanomalehtihaastatteluja, laatineet ilmastonmuutosta käsitteleviä kirjoituksia sanomalehtiin sekä pitäneet esityksiä ilmastonmuutoksesta metsäammattilaisille, metsänomistajille ja suurelle yleisölle. - Osallistuu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSO II:n seurantaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa, - METSO-seurannassa viimeisteltiin luonnonsuojelubiologisten kriteerien päivitystä sekä osallistuttiin vapaaehtoisten monimuotoisuuden turvaamiskeinojen toteuttamisen sekä seurannan suunnitteluun mmm:n ja ym:n edustajien kanssa. Osallistuttiin vapaaehtoisten keinojen osalta tarvittavien taustatietojen kokoamiseen kestävän metsätalouden rahoituslain valmistelua varten. TUK-ohjelman tutkijat osallistuivat METSO 2008 2016 toimintaohjelman laatimiseen. METSOn seurannan loppuraportti toimi pohjana METSO 2008 2016 ohjelman suunnittelussa. Ohjelman tavoitteista (kohta 4) "alustavan suunnitelman laatiminen METSO 2009 2016 seurannalle sekä seurantaan tietoja tuottavien uusien hankkeiden suunnittelu" toteutuu syksyllä Metlan hankesuunnittelussa. - Osallistuu alueellisten metsäohjelmien päivitykseen tarjoamalla prosessiin tietotuotteita ja - palveluita (mm. MELA Tulospalvelu, panos-tuotoslaskelmat), joiden tietosisältö perustuu asiakkaiden tietotarpeisiin ja tuoreimpiin tietolähteisiin, Metsäpolitiikan valmistelussa Metlan metsätilastoja on käytetty mm. laadittaessa Kansallista metsäohjelmaa 2015 ja päivitettäessä alueellisia tavoiteohjelmia (AMOt). Metsäkeskusten vuosittain laatimat metsä- ja ympäristökertomukset (MYK) perustuvat merkittäviltä osin suoraan metsätilastollisen tietopalvelun tilastoihin. Ajantasaiset tiedot puukaupasta, hakkuista ja puun tuonnista ovat osaltaan vaikuttaneet valtioneuvoston viimeaikaisiin metsäveropäätöksiin teollisuuden puuhuollon turvaamiseksi. Tietopalvelu on lisäksi keväällä 2008 laatinut erillisselvityksiä mm. mmm:lle, vm:lle ja Ahon metsätyöryhmälle. Metlan viikoittain verkossa päivittyvät tiedot puukaupasta ja puun hintakehityksestä ovat tarpeellisia taustatietoja puukaupan osapuolille. Tiedotusvälineet raportoivat metsätilastoista säännöllisesti, mikä parantaa niiden vaikuttavuutta. Koska puun käytön tilastotietojen lisäksi erityisesti ajantasaiset omistajaryhmittäiset metsävaratiedot ja hakkuumahdollisuusarviot ovat alueellisten metsäohjelmien tarkistusprosessissa tärkeitä, Metla julkisti kesäkuussa 2008 valtakunnan metsien 10. inventoinnin
10 (VMI10), vuosien 2004 2007 mittausaineistoihin perustuvat arviot metsävaroista, metsien tilasta ja hakkuumahdollisuuksista omistajaryhmittäin. Myös tiedot metsätalouden kannattavuudesta ja suojeltujen metsien määrästä ovat Metlan metsätilaston tuottamia. Metlan metsätilasto on yhteistyössä Tapion kanssa kehittänyt sekä KMO- että AMO-seurannassa tarvittavien tilastojen raportointia. - Osallistuu Kansallinen metsäohjelma 2015:n seurannan ja välitarkastelun suunnitteluun vuosille 2008-2011, Metlalla on ollut KMO 2015:n valmistelutyössä merkittävä rooli; Tulevaisuuskatsauksen laadinta, tulevaisuusskenaariolaskelmaraportti ja henkilöstön osallistuminen ohjelman kirjoittamiseen metsäneuvoston, sihteeristön ja työryhmien jäseninä. - Osallistuu strategisen huippuosaamisen keskittymien toimintaan toteuttamalla Metsäklusterin tutkimusohjelmaa ja valmistautuu olemaan mukana Ympäristö ja energia klusterin toiminnassa, Metla on osakkaana metsäklusterin strategisen huippuosaamisen keskittymässä, Metsäklusteri Oy:ssä, joka toteuttaa Metsäklusterin tutkimusohjelmaa. Metla on ollut aktiivisesti suunnittelemassa Metsäklusteri Oy:n ensimmäistä tutkimusohjelmaa ja osallistunut hakuun. Metla on myös valmistautuunut merkitsemään energia- ja ympäristöstrategisen huippuosaamisen keskittymän toteuttamiseen perustetun yhtiön, CLEEN Oy:n, osakkeita. - Osallistuu huippuosaamisen hyödyntämiseen painottuvien metsäalan osaamiskeskusten toimintaan. Metla on osallistunut Asuminen, Uudistuva Metsäteollisuus ja Energiateknologia - osaamisklustereiden suunnitteluun, toimintaan ja hankkeisiin. 2. Viranomaispalvelut (ydinprosessi) - Raportoidaan VMI 10:n päätulokset metsävaroista ja hakkuumahdollisuuksista vuosien 2004-2007 maastoaineistoista yksityismetsille, tehdään teemakatsauksia metsien tilasta ja metsävaroista sekä suunnitellaan VMI 11 (toteutus 2009-2013). - Mittaukset käynnistyivät suunnitellusti kesäkuun alussa yhdessä metsäkeskusten kanssa. - Omistajaryhmittäiset tulokset metsäkeskuksittain luovutettiin metsäkeskusten käyttöön alueellisia metsäohjelmien tarkistusta varten aikataulun mukaisesti toukokuussa, tiedotustilaisuus tuloksista järjestettiin 16. kesäkuuta. Ahvenanmaan päätuloksia esiteltiin ahvenanmaalaisten järjestämillä metsäpäivillä 11.5. - Jatkettiin toimintaohjeiden laadintaa ja VMI11 suunnittelua varten listattiin kehittämistarpeet VMI:n sisäisessä tutkijakokouksessa. - Kilpailutettiin uuden puunmittauslaitteen hankinta, toimittajaksi valittiin Masser Oy. - Lapin laser-keilaustutkimuksessa (Tapio, Lapin metsäkeskus, Metla, Metsähallitus) laskettiin maastokoealojen puustotunnukset. - VMI:n ja metsien terveydentilan seurannan yhdistämistä varten suunniteltiin ja aloitettiin maastotestaus siten, että terveydentilan havainnointia tehdään VMI:n maastokoealoilla. - Porolaiduninventoinnin kehittämistä varten aloitettiin pilottiaineiston keruu poronhoitoalueella.
11 - Tarjouksia jätetty 20 kpl, joista 12 hyväksytty, 30.6. mennessä tehtyjen toimitusten hinta on yhteensä 196 000 euroa. Valmistuneet omistajaryhmittäiset metsävaratiedot palvelevat alueellisten metsäohjelmien päivitystä. Metsien tilasta pidetyt esitelmät metsätalouden toimijoille (7 kpl 30.6. mennessä) ja esiintymiset tiedotusvälineissä ovat levittäneet tietämystä Suomen metsävaroista ja metsien tilasta. Tietämys metsien tilasta ja mahdollisuuksista on osaltaan vaikuttanut hallituksen viimeaikaisiin metsäveropäätöksiin puun saatavuuden turvaamiseksi. - Metsien terveydentilan seurannan (FFO) ja valtakunnan metsien inventoinnin yhteistyötä kehitetään kansallisten ja kansainvälisten tietotarpeiden tyydyttämiseksi. Metsien intensiiviseurannan (Taso II) puitteissa on kerätty metsäekosysteemin toimintaa ja terveydentilaa koskevaa aineistoa kansainvälisten sopimusten mukaisesti (CLRTAP, ICP Forests). Budjettileikkaukseen sopeuduttiin vähentämällä II Tason havaintoalojen määrää 18:sta 11:een. Ekstensiiviseuranta (Taso I) toteutetaan heinä-elokuussa. Tutkimusohjelman tutkijat ovat osallistuneet ICP Forestin Expert Panelien ja laaduntarkkailutyöryhmän (QA/QC Working Group) kokouksiin. Laaduntarkkailutyöryhmän tavoitteena on koko seurantaketjun laadun parantaminen. FFO-ohjelman tuloksia on esitelty myös kansainvälisissä tutkijakonferensseissa. EU:n Life+ ohjelmaan jätettiin hakemus metsäseurantojen rahoittamiseksi 2009 2010 (FutMon). Saksan koordinoimassa konsortiossa on mukana 25 EU-maata. FFO:n hakema rahoitusosuus on yhteensä 958 468. Hakemus vaikuttaa saaneen EU:n komissiossa myönteisen vastaanoton. - Huolehditaan YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan edellyttämistä kasvihuonekaasupäästöjen raportointitehtävistä Metlan ja Tilastokeskuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön ja Tilastokeskuksen välisten sopimusten mukaisesti sekä tuotetaan ministeriön käyttöön tausta-aineistoa kansallisen ilmastostrategian valmistelua ja kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja varten. - Metsätaloutta ja maankäyttöä koskeva vuoden 2006 kasvihuonekaasuinventaario valmistui ja toimitettiin Tilastokeskukseen. Raportoinnissa otettiin huomioon vuonna 2007 toimitetun inventaarion maatutkinnassa saatu palaute. - Maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Metla laati maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta koskevat skenaariot kansallista pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian valmistelutyötä varten. - Toukokuussa 2008 maa- ja metsätalousministeriö pyysi Metlalta kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja varten lausunnon ns. nielulaskennan kehittämisestä. Lausuntoa varten laaditaan taustaselvitys. Työn edetessä ministeriölle on toimitettu osa-alueita koskevia selvityksiä ja tuloksia esiteltiin ministeriön edustajille 26.6.2008 pidetyssä tilaisuudessa. Työ jatkuu edelleen. - Kasvihuonekaasuinventaarion laskelmat ja raportti toimitettiin Tilastokeskukseen annetussa aikataulussa. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian valmistelutyötä ja kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja varten laaditut selvitykset ovat olleet laaja-alaisia ja työn edetessä ennalta asetettuja aikatauluja on jouduttu joissakin tapauksissa myöhentämään. - Laaditaan viralliset metsätilastot ja kehitetään asiakaslähtöisesti metsäsektorin tietotuotantoa ja sähköisiä julkaisukanavia, käynnistetään pientalojen polttopuun käyttötutkimus sekä kehitetään metsien suojelun tilastointia. - Metsätilastotiedotteissa luovuttiin paperijulkaisuista ja siirryttiin verkkojulkaisemiseen tammikuussa 2008. Kesäkuun loppuun mennessä ilmestyi 26 tilastotiedotetta. Pääpaino oli puumarkkinoiden (puukauppa, hinnat ja hakkuut) ja metsätuotteiden
12 ulkomaankaupan seurannalla. Tiedotteet ilmestyivät ennalta laaditun julkistamisaikataulun mukaisesti. - Metsätilaston verkkopalvelun (Metinfo Tilastopalvelu) käyttöliittymää uudistettiin. Tavoitteena on parantaa palvelun käytettävyyttä ja asiakasystävällisyyttä. Verkkopalvelu on parhaillaan koekäytössä ja se julkistetaan syksyllä. Metsätilaston viranomaistehtävät, jotka liittyvät mm. mhy-maksun määräytymiseen ja ympäristötukeen, hoidettiin aikataulujen mukaisesti. - Pientalojen polttopuututkimus käynnistettiin suunnitellusti tammikuussa 2008. Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää polttopuun käyttömäärät polttopuulajeittain ja alueittain lämmityskaudella 2007-2008. Kevään aikana viimeisteltiin tutkimuksen otanta ja kyselylomake sekä valmisteltiin väestötietojärjestelmästä tarvittavien tietojen poiminta. Postikysely 8500 kiinteistölle lähetettiin kesäkuussa ja vastaajat palauttivat heinäkuun loppuun mennessä 29 % lomakkeista. Karhukysely, aineiston validointi, tulosten laskenta ja analysointi tehdään loppuvuoden aikana. - Metsätilastollinen tietopalvelu on päivittänyt tiedot suojeltujen ja rajoitetussa metsätalouskäytössä olevien metsien pinta-aloista vuoden 2008 alun tilanteen mukaisena. Metla keräsi tiedot hajautetun tiedontuottajaverkoston avulla (Tapio, Metsähallitus, ym, mmm, Metsäteollisuus ry ja Metla). Uudet tilastot metsien suojelualueista 1.1.2008 julkaistaan syyskuussa Metsätilastotiedotteena ja Metlan verkkopalveluissa ja joulukuussa Metsätilastollisessa vuosikirjassa. - Jatketaan Metsänjalostus 2050 -ohjelman toteuttamista ja resursoidaan toiminta metsänjalostuksen neuvottelukunnan kannanoton mukaisesti. Metsänjalostusohjelma on resursoitu riittävällä tavalla ja Metlan työt ovat alkuvuonna toteutuneet suunnitelmien mukaisesti. - Turvataan metsäpuiden geenivarojen suojeluun tähtäävän työn jatkuminen Metlan ja Metsähallituksen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Yhteistyössä MTT:n kanssa geenivaraneuvottelukunnalle valmistettiin pyynnöstä muistio sekä vetoomus geenivaratyön resurssien turvaamiseksi, joka luovutettiin maa- ja metsätalousministeri Anttilalle 19.6. Metsähallitus-yhteistyötä vahvistettiin osallistumalla tietojärjestelmäkoulutukseen (SutiGis). Käytännön geenivaratyössä tehtiin maastotarkastus neljään geenireservimetsään ja istutettiin katajien kokoelma Suonenjoelle. Jalojen lehtipuiden kokoelmien ylläpito siirtyi tehtäväksi Tuorlan toimipisteestä. - Virallisen mittauksen palvelut hoidetaan laadukkaasti - Tarkastelujaksolla ei tullut esille viralliseen mittaukseen johtaneita mittauserimielisyyksiä. Asiakkaita on avustettu ja konsultoitu mittaukseen liittyvissä asioissa, millä on pystytty ennaltaehkäisemään erimielisyyksien syntymistä. - Tehdasmittauksen valvontamittauksia on toteutettu koko tarkastelujaksolla koko maassa. Valvontamittausten yhteydessä on aloitettu tehdasmittausilmoitusten päivitys uusitulla lomakkeella. Tällä saadaan tehdasmittaajakohtaisesti ajantasaistettua tiedot toiminnan nykytilasta ja laajuudesta, vastuuhenkilöistä ja yhteystiedoista sekä mittausvälineistä ja menetelmistä. - Puutavaranmittauksen neuvottelukunnalle on toimitettu kirjallinen raportti puutavaranmittauksen viranomaistehtävien hoidosta vuonna 2007. Samassa yhteydessä neuvottelukunnalta on pyydetty kannanottoa keskeisistä lainsäädäntöön ja siihen perustuviin menetelmäohjeisiin liittyvissä tulkintakysymyksissä. Metlan edustaja on nimetty asiaa valmistelevaan työryhmään.
13 - Virallisten mittaajien mittausvälineiden ja ohjelmistojen toimituksesta on toteutettu hankintalain mukainen tarjouskilpailu. Tarjouspyynnön mukainen tarjous saatiin Masser Oy:ltä ja tilaus tehtiin tarkastelujakson lopussa. - Metlan ja energiapuun mittaustoimikunnan käsittelyn jälkeen on päätetty, että viralliset mittaajat ovat käytettävissä asiakasrahoitteisessa energiapuun mittauksen mittauserimielisyyksien sovittelussa. Sovittelutoiminnan periaatteet on kuvattu Metlan laatimassa ja energiapuun mittaustoimikunnan hyväksymässä ohjeessa. - Viralliset mittaajien ja aihepiirissä työskentelevän henkilöstön ammattitaitoa on pidetty yllä osallistumalla puutavaranmittauksen asiantuntijoiden seminaariin, jossa esiteltiin käytännön puutavaranmittauksen nykytilaa, uusimpia kehityssuuntia ja käynnissä olevia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Lisäksi virallisille mittaajille järjestettiin kaksipäiväinen koulutus, jossa perehdyttiin energiapuun hankintaan ja käyttöön. - Käynnistetään kehittämishanke laajojen myrskytuhojen kartoittamiseksi osana Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion koordinoimaa valtakunnallista myrskytuhovalmiussuunnitelmaa. Metlassa laadittiin suunnitelma myrskytuhon kartoitusmenetelmän testaamiseksi. Suunnitelman mukaan talven 2007-2008 aikana olisi ilmakuvattu laajahko alue etelärannikon alueelta ja testata eriasteisten hakkuiden tunnistamista kuvilta. Kuvatoimittaja oli talvella kuvausvalmiudessa, mutta talven aikana ei tullut sellaista ajankohtaa, jolloin kuvaussää olisi ollut sopiva ja Blomkartta Oy:n kalusto käytettävissä. Tutkimuksen testiaineiston keruu siirtyy siten loppuvuoteen 2008 ja sen käsittely vuoteen 2009. - Täsmennetään viranomaistoiminnot ja niiden vaatimat resurssit vuonna 2007 laaditun kartoituksen pohjalta. Kartoitustyö on vielä osin kesken. 3. Tukiprosessit - Laaditaan Metlan esimiestyön opas ja jatketaan esimiestyön kehittämistä. Esimiestyön oppaaseen on suunniteltu sisältö. - Käydään läpi matkanhallinnan prosessit ja valmistaudutaan sähköisen matkanhallintajärjestelmän (Travel) käyttöönottoon joissakin Metlan yksiköissä. Matkanhallinnan nykyiset prosessit käydään läpi syyskuun loppuun mennessä. Matkanhallintajärjestelmän pilottikäyttö toteutunee yhdessä Metlan yksikössä maaliskuun alusta 2009. Metlan matkustuskäytäntöjen yhtenäistäminen on käynnissä, jotta uuden järjestelmän käyttöönotto sujuisi mahdollisimman hyvin. - Laboratoriopalveluissa Metla osallistuu mmm:n hallinnonalan osaamiskeskusmallin perusteella kehitettävään toimintaan. Metla on ollut aktiivisesti mukana Virlab:in toiminnassa. Virlab:in toimintasuunnitelman mukaisesti Metla on ollut mukana Limslaboratoriotietojärjestelmän hankinnan kilpailuttamisprosessissa sekä analytiikan keskittämiseen ja työnjaon parantamiseen ja kustannuslaskennan yhdenmukaistamiseen tähtäävissä työryhmissä. Investointihankkeet on käsitelty Virlab:ssa päällekkäisyyksien poistamiseksi ja yhteiskäytön edistämiseksi. Taloudelliset voimavarat
14 Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Ulkopuolisen rahoituksen hakemusten seurantaa varten on käytössä erillinen hakemusrekisteri, johon tutkijat tallettavat rahoittajille lähettämänsä hakemukset. Rekisterissä olevista hakemuksista, joiden odotettu päätöspäivä on kyseinen vuosi, on hyväksytty kesäkuun loppuun mennessä odotettu päätös- hyväksyttyjä ajalla 1.1.- 30.6 päivä vuonna kpl % 1000 % 2008 47 40 2 462 16 2007 47 37 1 428 8 2006 58 34 1 878 9 vuosi vuosi vuosi vuosi vuosi 2003-2004- Tulos- Tuotto- Tuotto- Tot. 1000 1.1.-30.6 2007 2008 sopi- odotus odot. 2003 2004 2005 2006 2007 k.a. k.a mus 1.1.-30.6. 2008 2008 2008 2008 Rahoituslähde Metlan nettobudj. tulorahoitus Asiakasrahoitteinen toiminta 521 407 953 492 878 650 710 1 500 1 593 632 818 EU-rahoitus 106 82 74 130 828 244 234 800 894 155 56 Yhteisrahoitteinen toiminta 230 247 261 528 468 347 379 1 700 2 152 553 392 Talousarvion ulkopuolinen rahoitus 225 373 302 450 351 340 392 600 645 526 484 Yhteensä 1 082 1 109 1 590 1 600 2 525 1 581 1 715 4 600 5 284 1 866 1 750 Muiden hallinnonalojen tutkimusrahoitus Suomen Akatemia 549 641 387 303 329 442 440 1 200 1 200 600 540 Yhteistyörahoitus 478 604 786 782 724 675 670 2 400 2 000 500 454 Yhteensä 1 027 1 245 1 173 1 085 1 053 1 117 1 110 3 600 3 200 1 100 994 Ulkop. tutkimusrahoitus yht. 2 109 2 354 2 763 2 685 3 578 2 698 2 825 8 200 8 484 2 966 2 744 Lisäys/vähennys % ed. vuodesta 12 17-3 33 7-23 Metlan nettob. tutk.tuottojen %-osuus ulkop. tutk.rahoituksesta 51 47 58 60 71 59 61 56 62 63 64 Osuus kokonaismäärärahan käytöstä 9 11 12 11 14 11 12 12 Kristiina Borg Ylijohtajan po. Palvelujohtaja Tero Oksa Hallintojohtaja Tiedoksi: - Maa- ja metsätalousministeriö, talousyksikkö