Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO TOIMINTAKERTOMUS 2012 20.6.2013

Sisällysluettelo 1 Yhteenveto... 2 1.1 Tulostavoitteet... 2 1.2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 3 1.3 Toiminnan taloudellisuus ja taloudellinen tehokkuus... 3 2 Johdon katsaus... 4 3 Siirtomenojen vaikuttavuus ja tulostavoitteiden saavuttaminen... 5 3.1 Kansalliset korkeakoulutusta tukevat ohjelmat... 5 3.1.1 Toiminta maantieteellisillä painopistealueilla... 6 3.2 Ulkoministeriön rahoittamat ohjelmat... 10 3.3 Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen... 11 3.4 Yleissivistävän koulutuksen kansalliset ohjelmat... 12 3.5 Euroopan unionin ohjelmat... 13 3.5.1 Elinikäisen oppimisen ohjelma... 13 3.5.1.1 Kouluopetuksen Comenius-ohjelma... 14 3.5.1.2 Korkeakoulutuksen Erasmus-, Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmat... 15 3.5.1.3 Ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelma... 17 3.5.1.4 Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma... 19 3.5.1.5 Opintovierailut... 21 3.5.2 Koulu Euroopassa Eurooppa koulussa -ohjelma... 21 3.5.3 Nuorisotoimintaohjelma Youth in Action... 21 3.5.4 Kulttuuri-ohjelma... 23 3.5.5 Kansalaisten Eurooppa -ohjelma... 24 3.6 Pohjoismainen ja Baltia-yhteistyö... 24 4 Toiminnan vaikuttavuus ja tulostavoitteiden saavuttaminen... 26 4.1 Viestintä ja tietopalvelut... 26 4.1.1 Sähköinen viestintä... 26 4.1.2 Painotuotteet... 27 4.1.3 Messut... 27 4.1.4 Neuvontapalvelut... 28 4.1.5 Euroguidance-toiminta... 28 4.1.6 Liikkuvuustilastointi- ja selvitystoiminta... 29 4.1.7 Suomalaisen korkeakoulutuksen tunnettuuden kasvattaminen... 30 4.2 Asuntolat... 31 5 Toiminnan laadun, tuottavuuden ja hallinnon kehittäminen... 31 6 CIMOn henkilöstö ja henkiset voimavarat... 31 6.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 31 6.2 Työtyytyväisyys... 33 6.3 Henkilöstöinvestoinnit... 34 7 Sisäisen valvonnan arviointi ja vahvistuslausuma sekä yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 35 8 Tilinpäätösanalyysi 2012... 35 8.1 Rahoitusrakenteen kehitys... 35 8.2 Talousarvion toteutumisen analyysi... 36 8.2.1 Talousarvion toimintamenorahoitus ja siirtomäärärahat... 36 8.2.2 Talousarvion täydentävä rahoitus... 36 8.2.3 Tilivuoden 2012 apurahamaksatukset rahoituslähteittäin... 37 8.3 Toiminnan tuottojen ja kulujen analyysi... 39 8.3.1 Toiminnan kulut... 39 8.3.2 Toiminnan tuotot... 39 8.4 Taseen analyysi... 40 8.4.1 Taseen vastaavaa... 40 8.4.2 Taseen vastattavaa... 40 8.5 Maksullisen palvelutoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan analyysi... 40 8.5.1 Asuntolatoimen kustannusvastaavuus (maksullinen palvelutoiminta)... 40 8.5.2 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 41 9 Tilinpäätöslaskelmat ja tilinpäätöksen liitteet... 43

2 1 Yhteenveto 1.1 Tulostavoitteet CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa solmitussa tulossopimuksessa on sovittu seuraavista tulostavoitteista. Tavoite 1: Organisaatioiden toiminnan kansainvälisyys ja yksilöiden liikkuvuus lisääntyy. CIMOn ohjelmiin osallistuvien määrä kasvoi vuodesta 2011 kokonaisuutena 17,7 prosenttia. Lisäystä oli kaikissa seurattavissa ohjelmissa ja asetetut tavoitteet saavutettiin kansallisia harjoittelu- ja jatko-opiskeluapurahoja lukuunottamatta kaikissa pääluokissa. Taulukko 1. CIMOn määrälliset tavoitteet ja toteumat 2010 2012 Toteuma Toteuma 2010 2011 Tavoite 2012 Toteuma 2012 LLP-ohjelmaan osallistuvat 19 325 20 466 20 250 21 998 - Suomesta lähtevät 12 805 13 793 13 400 15 236 - Suomeen saapuvat 6 520 6 673 6 850 6 762 YiA-nuorisotoimintaohjelmaan osallistuvat 2 492 3 413 2 500 3 744 Bi- ja multilateraaliset apurahat 1 627 1 591 2 150 1 817 - Venäjä 470 483 600 889 - Aasia 163 99 200 126 - Pohjois-Amerikka 140 159 250 116 - muut stipendiohjelmat 854 850 1 100 686 North South South -kehitysmaaohjelma 289 233 300 492* Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen - kesäkurssi-apurahat ja 217 200 270 223 opetusvierailut Yhteensä 23 950 24 024 25 470 28 274 * luvussa mukana ensimmäistä kertaa myös opettajavaihdot. Tulossopimukseen kirjattu tavoite tasa-arvoisista mahdollisuuksista osallistua ohjelmiin oli vahvasti esillä toimintavuoden aikana. CIMO julkaisi maakuntien kansainvälistä toimintaa tarkastelevan selvityksen uudessa Faktaa tietoa ja tilastoja -sarjassa. Selvityksen kiinnostavin tulos oli, että aktiivisimmat alueet, kun toiminta suhteutettiin opiskelijamääriin, olivat Pohjois-Karjala ja Keski-Pohjanmaa, eikä pääkaupunkiseutu tai Etelä- Suomi. Vuoden aikana tilattiin myös Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen laitokselta kansainvälistymisen tasaarvosta selvitys, joka valmistuu keväällä 2013. Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä CIMO laajensi korkeakouluohjelmissa estettömyystukea. Nuorisotoimintaohjelmassa suurin osa ohjelman taloudellisesta tuesta kohdistuu heikommassa asemassa oleviin nuoriin. CIMOn kansallisesti rahoitettujen ohjelmien maantieteellistä painopistettä on kohdistettu strategian perusteella valituille alueille. Venäjän osalta likkuvuus- ja yhteistyötavoitteet ylitettiin, mutta Aasian ja Pohjois-Amerikan osalta asetetuista tavoitteesta jäätiin. Aasian osalta erityisesti korkeakoulujen toimintoja on koottu uuteen Aasiaohjelmaan, jonka ensimmäinen hakukierros järjestettiin syksyllä 2012. Tämän uuden ohjelmakokonaisuuden vaikutukset näkyvät vuoden 2013 tuloksissa. Tavoite 2: Asiantuntijana vaikuttaminen vahvistuu Tulostavoite on CIMOn sisäinen, mutta sillä on suora yhteys toiminnan vaikuttavuuteen. CIMO on toiminut tulossopimuksen mukaisesti aktiivisesti EU:n uuden sukupolven ohjelmien suunnittelussa. Komission asettamissa viidessä virallisessa työryhmässä oli kolme CIMOn edustajaa, mikä on enemmän kuin Suomen koko edellyttäisi. CIMOn selvityksiä ja tilastoja käytettiin aiempaa enemmän yhteiskunnallisessa keskustelussa. Esimerkkinä voidaan mainita ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymiseen liittyvien tilastojen laaja referointi mediassa.

Cimon asiantuntijoiden artikkeleita julkaistiin kaikkiaan 15 ulkopuolisen tahon julkaisuissa. CIMOn asiantuntijat toimivat asiantuntijana 30 työryhmässä ja pitivät kutsuttuina 100 asiantuntijaesitystä eri puolilla maailmaa. Tavoite 3: Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen ja suomalaisen koulutuksen ja tieteen tunnettuuden tukeminen Suomen kielen ja kulttuurin opetuksessa painopistettä siirrettiin lähetetyistä lehtoreista opetusvierailuihin CIMon aiemmin teettämän arvioinnin mukaisesti. Lehtoreiden määrä väheni yhdellä, opetusvierailujen määrä lisääntyi neljällä ja kesäkurssien osallistujamäärä nousi yli 10 prosenttia. CIMO osallistui yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa koulutus- ja tiedeasiantuntijan lähettämiseen Suomen Pekingin suurlähetystöön. Yhteistyö Suomen ulkomaan lähetystöjen kanssa lisääntyi suomalaisen koulutuksen esittelemiseksi opiskelijoille ja asiantuntijoille. Ulkomaalaisten kiinnostus suomalaista koulutusta kohtaan näkyi myös lisääntyneinä vierailuina Suomessa. CIMOn vieraana kävi vuoden aikana 26 virallista delegaatiota tai median edustajaa. CIMO koordinoi korkeakoulujen osallistumista kahdeksassa messutapahtumassa Kiinassa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Chilessä. CIMO osallistui kutsuttuna kymmeneen Suomen edustustojen järjestämään asiantuntijatilaisuuteen ja CIMOn johtaja oli kutsuttuna asiantuntijana Latvian presidentin, Britannian, Skotlannin ja Uuden-Seelannin parlamentin sekä Euroopan Parlamentin järjestämissä tilaisuuksissa. Asiantuntijoiden määrä työryhmissä sekä asiantuntija-artikkeleiden määrä, selvityshankkeet ja kutsuttujen asiantuntijaluentojen määrä kokonaisuutena kasvoi edellisvuodesta. 3 1.2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien määrä kasvoi 0,2:lla edellisestä vuodesta. Lähetettyjen yliopistolehtorien määrä väheni yhdellä, mutta henkilötyövuosien kokonaismäärä kasvoi HEI-ICI- ja JPO-ohjelmien kasvun vuoksi. Taulukko 2. CIMOn henkilötyövuodet 2010 2012 2010 2011 2012 CIMO 108,6 108,5 109,4 Lähetetyt yliopistonopettajat 22 21,5 20,8 Henkilötyövuodet yhteensä 130,6 130 130,2 Työtyytyväisyystutkimus toteutettiin syys lokakuussa 2012. Työtyytyväisyysbarometrin vastausten keskiarvo oli 3,3 asteikolla 1 5. Tulos oli samalla tasolla edellisiin vuosiin verrattuna, mutta jäi asetetusta tavoitteesta, joka oli 3,6. Sairauspäivien määrä CIMOssa laski edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäiviä kertyi 8,7 päivää henkilötyövuotta kohti, kun niitä vuotta aikaisemmin oli 10,4 päivää. Lyhyiden, yhden päivän sekä 2 3 päivän sairauspoissaolojen määrä lisääntyi yhden prosentin. Taulukko 3. Sairauspoissaolot 2010 2012 2010 2011 2012 sairauspäiviä / 886/339 1 136/342 949/339 sairaustapauksia 1.3 Toiminnan taloudellisuus ja toiminnallinen tehokkuus CIMOn kokonaisrahoitus vuonna 2012 oli 45,0 miljoonaa euroa. Vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,6 prosenttia. Kokonaisbudjetista 76,5 % muodostuu ulkoisesta rahoituksesta (2011 72,1 %). Toimintaan käytetyt määrärahat olivat 11,83 miljoonaa euroa, mikä on 7,3 % edellisvuotta enemmän. Henkilötyövuosien määrä nousi 0,6:lla edellisvuodesta. Henkilöstökustannukset nousivat tuotto- ja kululaskelman mukaan 5,79 %. Vuonna 2012 CIMO myönsi eri ohjelmissaan projektiavustuksina, hanketukina ja yksilöapurahoina yhteensä 33,1 miljoonaa euroa, jossa on laskua vuoteen 2011 verrattuna 5,91 prosenttia. Laskua selittää erityisesti ulkoministeriön rahoittamien ohjelmien apurahamaksatusten syklisyys ja OKM:n rahoituksen osalta kirjanpitoyksiköksi siirtymiseen liittyvät tekniset muutokset. Apurahamaksatuksista tuli 63 % Euroopan unionilta, 9,7 % opetus- ja kulttuuriministeriöltä, 13,3 % Pohjoismaiden ministerineuvostolta, 13,7 % muilta valtion virastoilta ja 0,4 % muilta tahoilta.

4 2 Johdon katsaus Toimintavuoden 2012 aikana CIMO vahvisti rooliaan suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisen edistäjänä. Aikaisempien vuosien tapaan CIMOn toimintaa arvostetaan ja sen palveluihin luotetaan niin yhteistyökumppaneiden kuin toimintojen rahoittajien tahoilta. CIMOn rooli oman alansa asiantuntijana koulutussektorilla perusopetuksesta aikuiskoulutukseen sekä nuoriso- ja kulttuurialoilla on edelleen vahvistunut. CIMOn toimintaan kuuluva Suomen kielen ja kulttuurin opettaminen ulkomaisissa yliopistoissa on niinikään toteutunut suunnitelmien mukaan. Strategiansa mukaisesti CIMO kiinnittää lisääntyvässä määrin huomiota siihen, että kansainvälinen liikkuvuus ja yhteistyö on mahdollisuus kaikille asuinpaikasta tai olosuhteista riippumatta. Tätä tukemaan toimintavuoden aikana toteutettiin selvitys, jossa tarkasteltiin maakuntien kansainvälistä toimintaa sekä käynnistettiin toinen, vuonna 2013 valmistunut selvitys, joka käsittelee kansainvälistymisen alueellista tasa-arvoa. Vuoden 2012 tavoitteet saavutettiin kokonaisuuden osalta hyvin. OKM:n kanssa tehdyssä tulossopimuksessa asetetut tavoitteet opiskelija- ja nuorisoliikkuvuudelle saavutettiin ja osittain ylitettiinkin. Kansainväliseen yhteistyöhön saatiin mukaan myös uusia toimijoita. EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaan ja Youth in Action - nuorisotoimintaohjelmaan osallistuneiden määrä kasvoi edellisvuodesta noin 8%. Osallistujia oli yhteensä noin 26 000. Toimintavuoden aikana myönnettiin yli 1800 kahden- tai monenvälistä apurahaa suomalaisille ja ulkomaalaisille nuorille ja aikuisille. Vuoden 2012 aikana uudistettiin CIMOn Aasia-yhteistyötä kokoamalla aikaisempia ohjelmia laajemmaksi Aasiaohjelmaksi, jossa Kiinan kanssa tehtävä yhteistyö on keskeisessä roolissa. Suomen Pekingin suurlähetystöön lähetettiin CIMOn ja OKM:n yhdessä rahoittama korkeakouluasiantuntija koordinoimaan ja edistämään yhteistyötä Kiinan kanssa. Brasilia kanssa solmittiin Science without Borders -ohjelmaan kuuluva yhteistyösopimus, jonka kautta suomalaiset korkeakoulut voivat saada brasilialaisia opiskelijoita Brasilian hallituksen rahoittamina. Toimintavuoden aikana järjestettiin keskeisille sidosryhmien edustajille Lahdessa, Oulussa ja Turussa vuotuiset kansainvälistymispäivät, joihin osallistui liki 1000 eri koulutusalojen edustajaa eri puolilta maata. CIMO tarjosi yksilöille ja yhteisöille suunnattuja kansainvälistymistä edistäviä koulutus- ja neuvontapalveluita eri puolilla maata. CIMO oli mukana myös Helsingin Kaisaniemessä järjestetyllä Maailma kylässä -festivaaleilla. CIMOn strategia 2020 sai toimintavuoden aikana tuekseen neljä osastrategiaa, joiden avulla ohjataan henkilöstökysymyksiä, viestintää, tietotuotantoa sekä sähköisten työvälineiden ja palveluiden kehittämistä. Tällä tavalla saatiin kuntoon CIMOn strateginen ohjausmekanismi, jonka avulla pyritään saavuttamaan toiminalle asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet entistäkin paremmin. Strategian toteuttamisessa korostettiin kansainvälistymisen alueellista tasa-arvoa, asiantuntijuuden vahvistamista sekä organisaation vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden edelleen vahvistamista. CIMO on osallistunut aktiivisesti suomalaisen koulutuksen tunnettuuden edistämiseen niin Suomessa kuin maailmalla. CIMOssa vieraili vuoden aikana 26 ulkomaista delegaatiota ja lehtimiesryhmää. CIMO oli asiantuntijana mukana Suomen suurlähetystöjen ja edustustojen tilaisuuksissa muun muassa Washingtonissa, New Yorkissa, Buenos Airesissa, Canberrassa, Lontoossa, Edinburghissa ja Tukholmassa. CIMO oli kutsuttuna asiantuntijana kuultavana Europpan Parlamentissa koskien uuden EU:n ohjelmakauden valmistelua. Organisaationa CIMO on hyväkuntoinen. CIMOn henkilökunta on osaavaa ja työhönsä sitoutunutta. Toimintavuoden aikana jatkettiin esimiestyön kehittämistä. Organisaation tietovarantojen kokonaisarkkitehtuurin rakentaminen jatkui ja uusien sähköisten järjestelmien käyttöönotto edistyi. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle asetetut säästövelvoitteet koskivat vuonna 2012 myös CIMOa. Hyväkuntoisena organisaationa CIMO on kyennyt sopeuttamaan toimintaansa muuttuvassa taloudellisessa toimintaympäristössä hyvin. CIMO on pyrkinyt lisäämään yhteistyötä samassa rakennuksessa sijaitsevien Opetushallituksen ja Suomen Akatemian kanssa. Seuraavilla sivuilla kuvattava toimintavuosi kertoo siitä, kuinka merkittävä asema CIMOlla on maamme merkittävänä kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön palvelu- ja asiantuntijaorganisaationa.

5 3 Siirtomenojen vaikuttavuus ja tulostavoitteiden saavuttaminen Vuonna 2012 CIMO myönsi eri ohjelmissaan projektiavustuksina, hanketukina ja yksilöapurahoina yhteensä 33,1 miljoonaa euroa, jossa on laskua vuoteen 2011 verrattuna 5,91 prosenttia. Laskua selittää erityisesti ulkoministeriön rahoittamien ohjelmien apurahamaksatusten syklisyys ja OKM:n rahoituksen osalta kirjanpitoyksiköksi siirtymiseen liittyvät tekniset muutokset. Syklisyyttä kuvaa hyvin se, että maksatusten määrä nousi vuonna 2011 22 prosenttia vuoden 2010 summasta. Apurahamaksatuksista tuli 63,0 % Euroopan unionilta, 9,7 % opetus- ja kulttuuriministeriöltä, 13,3 % Pohjoismaiden ministerineuvostolta, 13,7 % muilta valtion virastoilta ja 0,4 % muilta tahoilta. Tulossopimuksessa OKM:n kanssa sovittu liikkuvuutta koskeva määrällinen kokonaistavoite ylitettiin, mutta kaikkia osatavoitteita ei saavutettu. Elinikäisen oppimisen ohjelmassa kokonaistavoite saavutettiin. Suomesta lähtevien Erasmus-opiskelijoiden ja harjoittelijoiden määrä kasvoi edellisvuodesta. Erityisesti kasvoivat Leonardo- ja Grundtvig-ohjelmien osallistujamäärät, kasvua oli molemmissa lähes 30 prosenttia. Erasmusohjelmassa opettajien ja muun henkilökunnan osallistuminen väheni hieman edellisvuodesta. EU:n Youth in Action -nuorisotoimintaohjelmassa osallistujamäärä jatkoi vahvaa kasvua ja oli lähes kymmenen prosenttia yli edellivuoden. Kansallisesti rahoitettujen kahden- ja monenvälisten vaihto-ohjelmien osalta kokonaistavoite oli asetettu korkealle, eikä siihen päästy käytettävissä olevilla apurahoilla. Maantieteellisten painopistealueiden osalta saavutettiin ainoastaan Venäjän osalle asetetut tavoitteet. Taulukko 4. CIMOn määrälliset tavoitteet ja toteumat 2010 2012 Toteuma Toteuma 2010 2011 Tavoite 2012 Toteuma 2012 LLP-ohjelmaan osallistuvat 19 325 20 466 20 250 21 998 - Suomesta lähtevät 12 805 13 793 13 400 15 236 - Suomeen saapuvat 6 520 6 673 6 850 6 762 YiA-nuorisotoimintaohjelmaan osallistuvat 2492 3 413 2 500 3 744 Bi- ja multilateraaliset apurahat 1 627 1 591 2 150 1 817 - Venäjä 470 483 600 889 - Aasia 163 99 200 126 - Pohjois-Amerikka 140 159 250 116 - muut stipendiohjelmat 854 850 1 100 686 North South South -kehitysmaaohjelma 289 233 300 492* Suomen kielen ja kulttuurin edistäminen - kesäkurssi-apurahat ja opetusvierailut 217 200 270 223 Yhteensä 23 950 24 024 25 470 28 274 * luvussa mukana ensimmäistä kertaa myös opettajavaihdot. 3.1 Kansalliset korkeakoulutusta tukevat ohjelmat CIMOn hallinnoimissa yksilöapurahaohjelmissa ei tapahtunut määrällisesti suuria muutoksia vuoden 2012 aikana. Hakijamäärät pysyivät suurin piirtein ennallaan (n. 3 300 hakijaa yhteensä eri ohjelmissa), mutta liikkujien määrä laski hieman. Syynä lievään laskuun on se, että joitakin ohjelmia on lopetettu, ja joissakin toimintatapoja ja hakukriteereitä on muutettu siten, että määrällisten tekijöiden sijaan on panostettu ohjelmien laatuun. Tästä huolimatta kahdenvälisissä harjoitteluohjelmissa määrä jopa kasvoi hiukan, sillä harjoittelu Kiinassa oli aiempaa vuotta suositumpaa. CIMO selvitti toukokuussa kyselytutkimuksella CIMO Fellowships -ohjelman toimivuutta käytännössä. CIMO Fellowships -ohjelmassa yliopistojen laitokset voivat hakea apurahaa nuorelle ulkomaiselle tutkijalle tai jatkoopiskelijalle. Toteutetulla kyselyllä selvitettiin ohjelman vaikutusta yliopistojen laitosten kansainvälistymiseen sekä sitä, miten ohjelma voisi toimia entistä paremmin. Vastausten perusteella hakijat ovat hyvin tyytyväisiä ohjelmaan nykyisessä muodossaan. Apurahaohjelman nähtiin tukevan laajasti eri tieteenalojen

kansainvälistymistä luomalla pysyvää yhteistyötä ja vahvistamalla jo olemassa olevaa. Ohjelmalla on selkeästi tärkeä rooli yliopistojen kansainvälistymisen edistämisessä. Myönteisen palautteen vuoksi ohjelma päätettiin pitää pääasiassa entisellään, ja hakuehtoihin tehtiin vain pieniä muutoksia. Ohjelman avulla halutaan tukea entistä paremmin CIMOn strategisia tavoitteita muun muassa pyrkimällä jakamaan apurahoja painopistealueiden opiskelijoille. Apurahapäätöksiä tehtäessä painottuvat CIMOn strategian mukaisesti Venäjä, Kiina, Intia, Chile, Brasilia ja Pohjois-Amerikka. 6 3.1.1 Toiminta maantieteellisillä painopistealueilla Kiina Tulossopimuksen linjausten mukaisesti CIMOn aiempia Aasiaan liittyviä ohjelmia koottiin yhdeksi Aasiaohjelmaksi, jonka päätoimintoja ovat korkeakoulujen koulutusyhteistyöhankkeiden tukeminen, jatko-opiskelun ja harjoittelijavaihdon yksilöapurahat sekä läsnäolo Kiinassa. CIMOn aikaisemmat Aasia-verkostoyhteistyö- ja Intia Fellowships -ohjelmat päättyivät vuonna 2012. Niiden tilalle lanseerattiin uusi koulutusyhteistyöohjelma, joka korvaa opettajavaihtoon keskittyneen Aasia-verkostoyhteistyöohjelman monipuolisemmilla yhteistyön mahdollisuuksilla. Intialaisille tutkijoille voi edelleen hakea apurahoja, mutta jatkossa ne haetaan CIMO Fellowships -ohjelmasta, joka tarjoaa rahoitusta eri maista Suomeen tuleville jatko-opiskelijoille ja nuorille tutkijoille. Uusi koulutusyhteistyö-ohjelma tukee korkeakoulujen hankkeita Suomelle tärkeiden Aasian maiden kanssa, ja tällä hetkellä painopisteenä on Kiina. Kiinan kanssa tehtävä yhteistyö kiinnosti suomalaisia korkeakouluja, sillä hakemuksia saatiin yhteensä 32 kappaletta, näistä 17 tuli yliopistoilta ja 15 ammattikorkeakouluilta. Ensimmäisellä hakukierroksella haettiin rahoitusta yhteensä 1 500 000 euroa. Eniten hakemuksia saatiin yhteiskuntatieteistä ja humanistisista aineista, terveystieteistä sekä ICT-alalta. Suomi ja Brasilia solmivat yhteistyösopimuksen Brasilian valtion Science without Borders -apurahaohjelmassa. Ohjelman tarkoitus on lähettää lähivuosina jopa 100 000 brasilialaista korkeakouluopiskelijaa ja tutkijaa ulkomaille. Suomeen odotetaan satoja vaihto-opiskelijoita ja tutkijoita. Suomessa ohjelman opiskelijaliikkuvuudesta vastaa CIMO ja tutkijaliikkuvuudesta Suomen Akatemia. Brasiliassa ohjelmasta vastaa CNPq (National Council for Scientific and Technological Development). Ensimmäinen haku, jossa suomalaiset korkkeakoulut ovat mukana, alkaa helmikuussa 2013. Venäjä Tulossopimuksen linjausten mukaisesti CIMOn korkeakoulutusta koskevassa toiminnassa painottui Venäjäyhteistyön edistäminen. Järjestyksessä kahdeksas korkeakoulujen suomalais-venäläinen yhteistyöseminaari järjestettiin Pietarissa 20 22.3.2012 yhteistyössä Finec-yliopiston ja Pietarin yliopistojen kv. vararehtoreiden yhdistyksen kanssa. Seminaarissa oli 129 osallistujaa ja teemat käsittelivät opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta, intensiivikursseja, Suomen ja Venäjän korkeakoulutuksen kehitystrendejä sekä yhteistyön tulevaisuudennäkymiä ja korkeakoulu yritysyhteistyötä. Samassa yhteydessä järjestettiin Suomen Pietarin pääkonsulaatissa Vaihdosta duuniin -tapahtuma yhteistyössä Suomen Venäjä-klubin kanssa. Tilaisuus kokosi paikalle satakunta Pietarissa opiskelevaa suomalaista sekä lukuisia kaupungissa toimivia suomalaisyrityksiä. Venäjä-yhteistyön First-ohjelman hakukierroksella 2012 ohjelman kokonaisbudjettia nostettiin merkittävästi 770 530 euroon, mikä mahdollisti yhteensä 25 korkeakouluverkoston tukemisen. Yhteensä 279 vaihto-opiskelijaa ja 162 opettajaa sekä 13 intensiivikurssia saa ohjelmasta tukea lukuvuodelle 2012 2013. Lukuvuonna 2011 2012 First-ohjelman kautta liikkui 298 opiskelijaa, joista 89 Suomesta sekä 158 opettajaa, joista 81 Suomesta. 11 toteutetulle intensiivikurssille osallistui 259 opiskelijaa, joista 136 Suomesta. Yhteensä ohjelmaan osallistui näin ollen 780 henkeä, mikä tarkoittaa pientä kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Venäjä-liikkuvuuden osalta haasteena oli edelleen epätasapaino Suomen ja Venäjän välillä pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa. Suomeen saapui 209 venäläistä opiskelijaa ja ainoastaan 89 suomalaisopiskelijaa opiskeli Venäjällä. Kun määrässä otetaan huomioon myös lyhytkestoinen liikkuvuus, opiskeli Venäjällä Firstohjelman kautta kaikkiaan 225 suomalaisopiskelijaa. CIMO laati kuluneena vuonna selvityksen ohjelman toiminnasta aloitusvuodesta 2000 lähtien. Selvityksen pohjalta voidaan todeta, että ohjelmasta on muodostunut korkeakouluille vakiintunut ja merkittävä Venäjäyhteistyön kanava, jolle koetaan selkeää tarvetta myös tulevaisuudessa. First-ohjelman kautta rahoitettavan

liikkuvuuden osuus koko Suomi Venäjä-liikkuvuudesta ja näin ollen myös ohjelman painoarvo on vahvistunut kuluneen reilun 10 vuoden aikana. 7 Pohjois-Amerikka Korkeakouluyhteistyön osalta Pohjois-Amerikka-yhteistyö jatkui north2north -ohjelmassa entisellään. Kaikkiaan lukuvuodelle 2012 2013 apurahan saaneista opiskelijoista 37:llä on vaihtokohteena joko Kanada tai Yhdysvallat. Taulukko 5. Opiskelija-apurahaohjelmiin osallistuneet 2010 2012 Yksilöapurahat Henkilöt 2010 Henkilöt 2011 Henkilöt 2012 Kahdenväliset apurahat (lähtevät) 53 37 36 Finnish Government Scholarship Pool 30 42 31 CIMO Fellowships (saapujat) 125 109 84 Suomen kielen ohjelma (saapujat) 23 24 27 Sukukansaohjelma (saapujat) 21 17 6 Venäjän valtion stipendit suomalaisille 26 20 16 Latinalaisen Amerikan ohjelma lähtevät saapuvat College of Europe (lähtevät) 6 5 4 Sitra/CIMOIndia -Fellowships 19 17 7 Talvikoulu 25 24 25 Yhteensä 335 309 236 7 4 3 7 4 3 Taulukko 6. Verkosto-ohjelmien liikkuvuus (hakijana oppilaitos) 2010 2012 Verkosto-ohjelmien liikkuvuus 2010 2011 2012 FIRST* 692 762 780 - lähtevät opiskelijat 96 102 89 - saapuvat opiskelijat 216 199 209 - lähtevät opettajat 66 81 81 - saapuvat opettajat 81 62 77 - intensiivikursseille osallistuneet suomalaiset opiskelijat 89 145 136 - intensiivikursseille osallistuneet venäläiset opiskelijat - Intensiivikursseille osallistuneet suomalaiset opettajat - Intensiivikursseille osallistuneet venäläiset opettajat 86 110 123 23 26 26 35 37 39 North2North 39 44 39 - lähtevät opiskelijat 31 24 29 - saapuvat opiskelijat 8 20 10 North-South** 295 289 492 - lähtevät opiskelijat 129 125 139 - saapuvat opiskelijat 166 164 163 - lähtevät opettajat 91 - saapuvat opettajat 99 Aasia-verkostoyhteistyö* 45 25 52 - lähtevät 25 15 17 - saapuvat 20 10 35 Yhteensä 590 656 * FIRST lukuvuosittain (tilastointitapaa muutettu), north2north kalenterivuosittain ** North South South myönnöt lukuvuodelle 2012 2013

8 Taulukko 7. Kansainvälisen harjoittelun liikkuvuus 2009 2011 CIMOn ohjelmat 2010 yhteensä 2011 lähtevät 2011 saapuvat 2011 yhteensä 2012 lähtevät 2012 saapuvat 2012 Yhteensä IAESTE 133 60 60 120 55 59 114 Kahdenväliset sopimukset 301 224 21 245 251 16 267 Kansainväliset järjestöt 46 24 24 6 6 Virkamiesvaihto 15 19 4 23 19 19 JPO ja JED 26 37 37 35 35 Suomea Suomessa 32 25 25 29 29 Yhteensä 553 364 110 474 366 104 470 CIMOn tukemat opiskelijajärjestöt AIESEC 27 57 33 90 53 43 96 ELSA 4 3 2 5 5 2 7 FiMSIC 229 109 109 218 100 93 193 SfaO 8 3 8 11 4 2 6 IAAS 6 0 0 0 Yhteensä 331 172 152 324 162 140 302 Kaikki yhteensä 884 536 262 798 528 244 772

9 Taulukko 8. Kansalliset ohjelmat, maksetut harjoittelu- ja opiskeluapurahat 2010 2012 2010 2011 2012 CIMOn rahoittamat ohjelmat ja toiminnot Opiskelijajärjestöyhteistyö 30 500 26 500 26 500 Kehitysyhteistyöjärjestöt 78 256 53 600 26 230 Vapaa-ajan ohjelma 8 096 7 061 6 280 Suomi-kodit 99 485 86 530 57 240 Suomi-lehdet 24 200 31 260 22 440 Suomea Suomessa 58 815 43 937 53 335 Lehtoraattiharjoittelu 59 046 55 519 52 003 Kulttuuri-instituuttiharjoittelu 134 750 77 380 126 100 Kotimainen harjoittelu (valtionhallinto) 49 002 61 359 47 805 Maaohjelmat Lähtevät harjoittelijat ja jatko-opiskelijat 238 496 192 977 215 411 Finish Government Scholarship Pool 321 100 341 380 163 250 Suomen kielen jatko-opiskelijat 49 840 57 220 54 720 Suomen kielen pro gradu 32 700 32 700 51 600 Sukukansaohjelma 60 000 58 759 60 730 Nuoret tutkijat ( Fellowship) 1 020 515 927 904 840 585 College of Europe 35 000 28 000 21 000 Latinalainen Amerikka opettajavierailut 17 440 14 737 0 Fulbright Center yhteistyö 47 066 46 629 24 660 Venäjä yksilöapurahat 17 400 20 800 18 000 Intia Fellowship 159 394 149 784 0 Yhteistyössä rahoitetut ohjelmat Finpro vientikeskukset /Finpro ja CIMO 203 350 204 960 258 030 UM-edustusto ohjelma /UM ja CIMO 197 615 146 010 179 170 Virkamiesvaihto /valtiovarainministeriö 46 686 39 146 47 805 Kansallisesti rahoitetut verkosto-ohjelmat Aasia (hankkeet 2-vuotisia) 205 039 0 0 FIRST 650 448 625 927 715 159 North2North 74 960 80 300 75 500 Kaikki yhteensä 2 988 752 2 704 152 2 352 894 Taulukko 9. Kansallisten ohjelmien ja verkosto-ohjelmien toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2010 2012 2010 2011 2012 Toimintaan käytetyt henkilötyövuodet 13 12 13 Toimintaan liittyvät välittömät henkilöstökulut 591 434 554 789 541 495 Muut toimintamenot 110 896 132 971 109 850 Toiminnan kulut yhteensä 702 330 687 760 651 345

10 3.2. Ulkoasiainministeriön rahoittamat ohjelmat Kertomusvuonna globaalivastuun teema oli CIMOn toiminnassa vahvasti esillä. Suomen uuden kehityspoliittisen ohjelman julkistamisen yhteydessä käsiteltiin korkeakoulusektorin roolia kehitysyhteistyössä CIMOn The Role of Higher Education in Capacity Building in Developing Countries -seminaarissa 3 4.5.2012. Seminaari houkutteli yli 200 korkeakoulusektorin ja kehitysyhteistyön toimijaa ja sidosryhmäedustajaa sekä Suomesta että ulkomailta. ADEA-toiminta vakiintui osaksi CIMOn hallinnoimaa kehitysyhteistyörahoitteista toimintaa. Helmikuussa 2012 järjestettiin Burkina Fasossa Afrikan koulutuksen kehittämisjärjestön ADEAn Triennale, jonka aiheet käsittivät kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja tutkimukseen. CIMO rahoitti kuuden eri koulutussektorin suomalaisasiantuntijan Triennale-osallistumisen. Vuoden aikana tuettiin yhteensä 11 asiantuntijan osallistumista ADEAan liittyviin tapahtumiin. North South South-ohjelmassa toiminta jatkui vakiintuneesti. Ohjelman liikkuvuudelle asetettu määrällinen tulostavoite saavutettiin. Ohjelmakauden 2010 2012 toisella hakukierroksella hyväksyttiin 16 uutta verkostoa ja tukea myönnettiin yhteensä 1,3 miljoonaa. Hyväksytyissä verkostoissa toimii yhteensä 14 suomalaista korkeakoulua ja 37 etelän kumppanikorkeakoulua 18 eri maassa. Liikkuvuuden lisäksi (taulukko 10) tuettiin 11 intensiivikurssia ja jokaiseen osallistui keskimäärin 28 opiskelijaa ja 13 opettajaa. Verkostotapaamisia myönnettiin yhteensä 21 ja keskimääräinen osallistujamäärä oli 8 henkilöä. Rahoituspäätös North-South-South ohjelman uudesta ohjelmakaudesta vuosille 2013-2015 tehtiin aivan toimintavuoden lopussa. CIMOn osalta ohjelmahallinnon toimeksianto jatkui entisellään, samoin koko ohjelman rahoitustaso. Kesällä 2012 ulkoministeriö päätti HEI ICI -ohjelman uudesta rahoituskaudesta ja tähän liittyvästä CIMOn toimeksiannosta vuosille 2012 2014. Ohjelman toimeenpanoa koskeva rahoitus kasvoi merkittävästi, minkä turvin CIMO saattoi vahvistaa ohjelmahallinnon henkilöresurssia. Syksyllä avattiin 9,7 miljoonan euron haku korkeakouluille ja hakemuksia jätettiin yhteensä 55. Hakukierroksella otettiin huomioon Suomen uuden kehityspoliittisen toimenpideohjelman linjaukset. Edeltävällä ohjelmakaudella käynnistyneet 15 HEI ICI - hanketta päättyivät vuoden 2012 lopussa ja tietoa hankkeiden tuloksista saadaan vuoden 2013 alkupuolella. CIMOn ja ulkoministeriön välistä sopimusta YK:n apulaisasiantuntijoiden (JPO) ja EU:n nuorten asiantuntijoiden (JPD) rekrytoimiseksi jatkettiin kilpailutuksen jälkeen neljällä vuodella. Taulukko 10. Ulkoasiainministeriön (UM) ohjelmat 2010 2012 Ulkoasiainministeriön ohjelmat, apurahat euroa 2010 2011 2012 North South South 2011 2013 1 515 098 2 368 916 1 745 950 North South South 2012 2014 1 554 842 Korkeakoulujen HEI-ICI-ohjelmat 3 470 597 3 300 792 JPO rekrytointiprosessi - - - ADEA asiantuntijatoiminto - - - Yhteensä 5 987 503 6 532 922 5 481 071 Taulukko 11. UM:n asiantuntijatoiminnon menot ja käytetyt henkilötyövuodet 2010 2012 Ulkoasiainministeriön ohjelmat 2010 2011 2012 Käytetyt henkilötyövuodet yht. 5,5 6,5 6,4 Toiminnan kulut yhteensä 572 000 475 500 624 500

11 3.3 Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistäminen CIMOn tehtävänä on edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa. Tuen painopistettä on siirretty tulossopimuksen mukaisesti lehtoreiden lähettämisestä opetusvierilujen ja kesäkurssien järjestämiseen. Vuonna 2012 CIMOn lähettämien lehtoreiden määrä pysyi samana kuin 2011. CIMO lähetti 18 ulkomaiseen yliopistoon työsuhteisen lehtorin, kahteen kieliassistentin ja yhteen professorin. Sen sijaan opetusvierailuja toteutettiin 16 edellisen vuoden 12 vierailun sijaan. Suomessa järjestettiin viisi Suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssia, ensimmäistä kertaa suomalaisen nykykirjallisuuden kurssi sekä 23 EILC-kurssia. Lisäksi Joškar-Olassa Marin tasavallassa järjestettiin suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssi Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla toimivien yliopistojen suomen kielen ja kulttuurin opiskelijoille. Vuonna 2012 sukukansakurssille osallistui 24 opiskelijaa. Yhteistyössä FILIn kanssa järjestettiin kääntäjäkurssi saksankielisten maiden opiskelijoille. Koska kurssi oli rajoitetulle kohderyhmälle, jäi osallistujamäärä pieneksi; CIMOn tukemia osallistujia oli 3. Kaikille kesäkursseille osallistui 576 opiskelijaa mikä on 132 opiskelijaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomea Suomessa -harjoitteluohjelmaan ja apurahaohjelmiin osallistui yhteensä 62 ulkomaista opiskelijaa. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteissä työskenteli harjoittelijoina 18 suomalaista suomen kielen opiskelijaa. Lisäksi neljä suomalaista suomen kielen opiskelijaa lähetettiin Fulbright - opetusassistenteiksi lukuvuodeksi 2012 2013. Taulukko 12. Suomen kielen ja kulttuurin yliopisto-opettajat maittain 2012 ja kokonaismäärän vertailu 2010 2012 Maa 2012 Henkilöt 2012 HTV 2012 Opetuspis teavustus/ hlö Kanada 1 Kiina 1 1 Latvia 2 1,14 Liettua 1 1 Puola 3 2 Ranska 1 0,67 2 Romania 1 1 Saksa 1 Slovakia 1 1 Tšekki 2 1 1 Unkari 5 4 Venäjä 10 5 Viro 2 2 Yhdysvallat 2 1 3 2012 31 20,81 9 2011 26 21,58 11 2010 30 22,58 10

12 Taulukko 13. Opetusvierailut ulkomaisiin yliopistoihin maittain 2012 ja kokonaisvertailu 2010 2012 Italia Firenze 1 Itävalta Wien 1 Puola Varsova 1 Ranska Caen 1 Saksa Greifswald Hampuri Köln Slovakia Bratislava 1 Tsekki Praha 1 Ukraina Kiova 1 Unkari Debrecen 1 Venäjä Izhevsk Moskova Petroskoi Viro Tallinna 1 2012 16 2011 12 2010 13 Taulukko 14. UKANin toiminnan menot ja käytetyt henkilötyövuodet 2010 2012 Suomen kieli ja kulttuuri ulkomailla 2010 2011 2012 Lehtoritoiminta ulkomailla Palkat 1 036 974 1 062 835 938 810 Opetuspisteavustukset 154 176 176 974 155 950 Henkilötyövuodet ulkomailla 22 21,4 20,8 Kurssitoiminta Kesäkurssit 221 434 211 507 240 990 Sukukansakurssi 15 097 15 378 15 864 Opetusvierailut 35 612 31 697 46 160 Muut lehtoritoiminnan menot 145 791 189 288 130 490 Palkkamenot Suomessa hallinto 230 445 207 966 270 500 Henkilötyövuodet Suomessa 4,9 4,5 5,2 Yhteensä 1 839 529 1 895 644 1 798 764 1 1 1 1 1 1 3.1.5 Yleissivistävän koulutuksen kansalliset ohjelmat Yleissivistävän koulutuksen kansainvälinen toiminta vakiintui transatlanttisessa koulualan yhteistyössä maantieteellisen painopisteen mukaisesti. Koulujen pohjoismaisen yhteistyön edistämiseen tähtääviä kansallisia toimia käynnistettiin. Suomen ja USAn välisen Young Ambassadors -ohjelman toiminta vakiintui USA:n lähetystön ja CIMOn rahoituksen avulla. Ohjelmien toteutukseen osallistuvat oppilasvaihtojärjestön, Youth for Understanding (YFU) Suomen ja USAn toimipisteet sekä Suomen USAn lähetystö Washingtonissa. Yhteensä 15 suomalaista ja 14 amerikkalaista lukiolaista osallistui ohjelmaan kesällä 2012. Suomalaisille ja amerikkalaisille lukiolaisille järjestettiin yhteistapaaminen USAn lähetystössä Helsingissä kesällä 2012. Tukea YFUlle ohjelmien toteuttamiseen myönnettiin yhteensä 132 700 euroa. Suomen ja Kanadan välinen FinAl-verkoston toiminta jatkui kuluvana kautena suomalaisten ja Kanadan Albertan provinssin toisen asteen oppilaitosten yhteistyönä teemaalla Hyvä koulu kaikille. Suomesta verkostossa on mukana viisi lukiota ja kaksi ammatillista oppilaitosta. Toiminta sisältää koulujen ja opiskelijoiden välistä internetin välityksellä toteutettavaa hankeyhteistyötä, rehtoreiden, opettajien ja opiskelijoiden vaihtoa sekä

oppilaitosten välistä kehittämistoimintaa hallinnon tasolla. Keväällä 2012 järjestettiin hankkeen yhteinen kokous Helsingissä. Hanke on saanut näkyvyyttä erityisesti Kanadassa Alberta Teachers Associationin (ATA) konferensseissa Singaporen edustajat ovat seuranneet läheisesti hankkeen toimintaa ja etenemistä. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. CIMOn tuki hankkeelle vuonna 2012 oli 2 600 euroa, pääosa matkoista toteutettiin vuonna 2011 myönnetyllä määrärahalla. Pohjoismaisen koulualan yhteistyön edistämiseksi kansallisella tasolla käynnistettiin kouluille suunnatun yhteisen rahoitusportaalin kehittäminen. Portaali palvelee erityisesti perus- ja toisen asteen oppilaitoksia ja opetushenkilöstöä tuomalla kaikkien pohjoismaista koulualan yhteistyötä maassamme tukevien organisaatioiden rahoitusmahdollisuudet nähtäviksi yhdelle sivustolle. Portaalia rakennetaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, Hanasaaren kulttuurikeskuksen, Kulturfondenin, Pohjola-Nordenin ja Finlands Kulturinstitut i Sverigen kanssa. Yleissivistävän koulutuksen kansainvälisen toiminnan tilastointihanke käynnistettiin loppuvuodesta 2012. 13 3.2 Euroopan unionin ohjelmat CIMO toimii Suomessa Elinikäisen oppimisen ohjelman (Lifelong Learning Programme, LLP), Nuorisotoimintaohjelman (Youth in Action, YiA) sekä Koulu Euroopassa Eurooppa Koulussa (Management Partnership) -ohjelman kansallisena toimistona. Kansallinen toimisto vastaa apurahapäätöksistä ja hankkeiden seurannasta. Lisäksi CIMO toimii EU:n Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien yhteys- ja tiedotuspisteenä sekä kansallisena vastuutahona Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmissa. Toiminta rahoitetaan Euroopan komissiosta, OKM:n myöntämästä kansallisesta erillisrahoituksesta sekä CIMOn toimintamenobudjetista. 3.2.1 Elinikäisen oppimisen ohjelma EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman keskeisenä tavoitteena on edistää koulutussektorin kansainvälistymistä ja sitä kautta koulutuksen laatua. Ohjelma ja sen alaohjelmat (kouluopetuksen Comenius, korkeakoulutuksen Erasmus, ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci ja aikuiskoulutuksen Grundtvig) rahoittavat eurooppalaisia yhteistyöhankkeita ja oppilaiden, opiskelijoiden, opettajien ja kouluttajien liikkuvuutta. Käytettävissä ole EU-määräraha oli lähes 20 miljoonaa euroa, mikä oli suurin ohjelman alun jälkeen. Lisäksi CIMO myönsi hankkeiden rahoitukseen noin miljoona euroa kansallista rahoitusta (yleissivistävä 800 000 e, aikuiskoulutus 120 000 e ja korkeakoulutus 60 000 e). Suuren kysynnän johdosta määrärahat pystyttiin käyttämään täysimääräisesti. Vuonna 2012 ohjelma rahoitti kaikkiaan 15 236 Suomesta Eurooppaan suuntautuvaa liikkuvuusjaksoa, missä oli kasvua 10,5%. Tulos ylitti ohjelmalle asetetun liikkuvuustavoitteen. Liikkuvuusluvut kasvoivat kaikissa alaohjelmissa. Myös Suomeen saapuvien Erasmus-opiskelijoiden ja -harjoittelijoiden tilastoitu määrä nousi ja oli korkein tällä ohjelmakaudella, vaikka asetettu tavoite alustavien tilastojen perusteella jäikin saavuttamatta. Määrää tarkasteltaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että Erasmus-harjoittelijoiksi Suomeen tulleiden lukumäärä perustuu ennakkotietoihin. Komissio vahvistaa lopullisen määrän noin vuoden viiveellä. Kyseessä oli ohjelman kuudes toimintavuosi. Kasvava toiminta on pystytty hoitamaan tehokkaasti ja komission ohjeiden mukaisesti. Korkeakoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta kerättävien kv-liikkuvuustilastojen pohjalta voidaan suuntaa-antavasti arvioida, että Elinikäisen oppimisen ohjelma rahoittaa karkeasti puolet suomalaisten oppilaitosten kansainvälisestä toiminnasta. Todettakoon, että vuosi 2012 muodostui läpimurtovuodeksi online-neuvontatilaisuuksien ja -koulutusten järjestämisessä. Niiden käyttö perinteisten tilaisuuksien rinnalla on lisääntynyt ja ne ovat saaneet hyvän vastaanoton kohderyhmiltä. Komissio julkaisi marraskuussa 2011 esityksen uudeksi Erasmus for All -ohjelmaksi, joka korvaa 2014 alkaen Elinikäisen oppimisen ohjelman, Nuorisotoiminta-ohjelman sekä EU:n ja kolmansien maiden väliset yhteistyöohjelmat (mm. Erasmus Mundus, Tempus, Alfa, Edulink). Ohjelman rahoitukselle esitettiin merkittävää kasvua nykyiseen ohjelmaan verrattuna. CIMO on aktiivisesti vaikuttanut uuden ohjelman valmisteluun mm. erilaisissa eurooppalaisissa työryhmissä ja antamalla OKM:lle taustatietoja ja asiantuntija-apua ohjelmasta käytäviä virallisia neuvotteluita varten.

14 3.2.1.1 Kouluopetuksen Comenius-ohjelma Kouluopetuksen ohjelmien tunnettuutta koko maassa lisättiin kohderyhmäkohtaisella tiedottamisella ja suoramarkkinoinnilla. Kohderyhmille järjestettiin yhteensä 27 virtuaalista tiedotustilaisuutta tai koulutustilaisuutta. Kokonaisuudessaan CIMOn eri tiedotustoimilla tavoitettiin noin 16 000 opetusalan toimijaa eri tilaisuuksissa ympäri maata. Alueellisia tiedotustilaisuuksia järjestettiin 20 eri puolilla Suomea ja näissä osallistujia oli yhteensä 764. Lisäksi toiminnan laatua parannettiin kouluttamalla 387 tuensaajaa, oppilaita, opettajia, rehtoreita sekä hallintohenkilökuntaa 15 koulutustilaisuudessa. Ohjelman vaikuttavuutta lisättiin CIMOn verkkopalvelussa julkaistujen noin 61 tuensaajan kokemuksella ja blogikirjoituksella sekä videoilla. Tulosten levitystä edistettiin tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa, kansainvälisyyspäivillä, opetusalan messuilla sekä Comenius-sähköpostilistan kautta. Helsingissä järjestetyn hankkeiden temaattisen monitorointipäivän aiheena oli kouluviihtyvyys ja hyvinvointi. Comenius-hakemuksia käsiteltiin yhteensä 1 215. Näistä tukea sai 726 (n. 60 %). Hakijoiden määrä kasvoi 8 % edellisvuoteen verrattuna. Sekä koko ohjelman että erikseen kaikkien hanketyyppien hyväksymisaste laski vain hieman. Vaikka hankkeita on hyväksytty suhteellisesti vähemmän kuin aiemmin on liikkuvuuksien määrä kasvussa johtuen siitä, että yli 70 % kouluista valitsee hankkeissaan suurimman liikkuvuusmuodon eli 24 matkaa/hanke. CIMO myönsi Comenius-ohjelman hankkeille ja yksilölliseen liikkuvuuteen tukea yhteensä 4 398 000 euroa, jolla noin 4200 osallistujaa kehitti koulunsa tai alueensa toimintaa ja omaa osaamistaan tai sai täydennyskoulutusta. Taulukko 15. Myönnetyt Comenius-apurahat 2010 2012 LLP/Comenius 2010 2011 2012 Kansallisesti hallinnoidut Koulujen väliset yhteistyöhankkeet Monenväliset hankkeet/henkilöä 130/2644 128/2592 150/3104 Kahdenväliset hankkeet/henkilöä 18/372 20/396 17/324 Opiskelijaliikkuvuushankkeet/henkilöä 22/56 11/35 19/60 Regio hankkeet/henkilöä 3/60 6/120 5/120 Liikkuvuus (henkilöä) Valmistelevat vierailut 130 80 96 Täydennyskoulutusapurahat 328 334 351 Apulaisopettajat - lähtevät 33 45 42 - saapuvat 41 48 50 Apulaisopettajan vastaanottavat koulut 41 48 50 Komission hallinnoimat Monenväliset hankkeet - koordinaattorit 1 0 0 - partnerit 4 3 6 Verkostot - koordinaattorit 0 0 - partnerit 2 4 0 Täydentävät toimet - koordinaattorit 0 0 0 - partnerit 0 1 0 Yhteensä (hankkeet/hlöä) 180/3 705 173/3 698 197/4197 Yhteistyö OPH:n kanssa on tiivistä, erityisesti etwinning-ohjelmassa, kehittämishankkeissa sekä eri koulutuksissa. CIMOn edustaja toimi OPH:n hallinnoimassa European Label eurooppalainen kielipalkinto - juryssa ja etwinning-ohjausryhmässä. Vuotuiset yleissivistävän koulutuksen kansainvälisyyspäivät järjestettiin yhteistyössä OPH:n ja Turun kaupungin sivistystoimen kanssa. Päivien teemana oli kotikansainvälistyminen; keinoja kotimaassa tapahtuvaan kansainvälistymiseen kartoitettiin yhdessä osallistujien kanssa. CIMOn, Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ ry), Lastentarhaopettajaliiton, SURE-FIREn sekä Suomen Kuntaliiton yhteistyötä tiedotustoiminnassa jatkettiin. CIMO järjesti kesäkuussa Comenius-ohjelman kansallisten toimistojen

eurooppalaisen kokouksen yhdessä Ruotsin LLP-ohjelman kansallisen toimiston IPK:n kanssa. CIMO on ollut edustettuna useissa Euroopan komission työryhmissä työvuoden aikana. Yksikkö osallistui keskeisesti arvovaltaisen amerikkalaisvaltuuskunnan, EFSG n vierailuun ja sen järjestämiseen elokuussa. 15 3.2.1.2 Korkeakoulutuksen Erasmus-, Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmat Korkeakoulujen Suomesta ulkomaille suuntautuva Erasmus-opiskelijoiden ja -harjoittelijoiden liikkuvuus jatkoi kasvuaan lukuvuonna 201112. Opiskelijoita lähti ensimmäisen kerran yli neljä tuhatta ja harjoittelijoitakin lähes 1200. Sen sijaan opettajien liikkuvuus tasaantui edellisen vuoden tasolle, ja korkeakoulujen muun henkilökunnan liikkuvuus väheni kaksi prosenttia. Erasmus-apuraha kattaa opettajien ja henkilökunnan liikkuvuuden kustannuksista alle puolet, ja korkeakoulut rahoittavat itse loput. Korkeakoulujen taloudellisen tilanteen heikentyminen heijastuu näin ollen nopeasti henkilökunnan mahdollisuuksiin osallistua Erasmus-vaihtoon. Naiset ovat miehiä aktiivisempia Erasmus-ohjelmassa; he ovat enemmistönä kaikissa liikkuvuuskategorioissa. Opiskelijoiden liikkuvuuden laadun varmistamiseksi ja mahdollisten kriisitilanteiden ennakoimiseksi CIMO julkaisi keväällä 2012 Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille -julkaisun. Vuosi 2012 oli Euroopan unionin Erasmus-ohjelman 25-vuotisjuhlavuosi. Suomi on osallistunut ohjelmaan vuodesta 1992 lähtien, ja tähän mennessä jo yli 60 000 suomalaista opiskelijaa ja harjoittelijaa on osallistunut Erasmus-vaihtoon. Vuoden päätapahtuma oli syyskuussa Turussa järjestetty opiskelijatilaisuus, johon osallistui 800 suomalaista ja eurooppalaista Erasmus-opiskelijaa. Tilaisuuden pääpuhujana oli kansanedustaja Pekka Haavisto. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin myös valokuvauskilpailu, johon osallistui 66 opiskelijaa. Parhaat kuvat palkittiin ja julkaistiin CIMOn verkkopalvelussa. Yksi juhlavuoden teemoista oli vaihto-opiskelun esteettömyys ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistäminen. Erasmus-lähettilääksi valittu Turun yliopiston vammaisasiamies Paula Pietilä osallistui vuoden aikana useisiin tilaisuuksiin näiden aiheiden tiimoilta. Korkeakouluyhteistyön yksikön esteettömyystyöryhmä ja Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa (ESOK) -verkosto laativat yhteistyössä erityisryhmien liikkuvuuden edistämiseksi Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto -tarkistuslistan, johon on kerätty ohjeita ja muistettavia asioita sekä opiskelijoille että korkeakouluille, jotka lähettävät opiskelijoitaan vaihtoon ja ottavat vastaan muualta Suomeen opiskelemaan tulevia. Suomalaiset korkeakoulut jatkoivat aktiivista osallistumistaan Erasmus-intensiivikurssitoimintoon, ja kursseja rahoitettiin kaksi enemmän kuin lukuvuonna 201011. Intensiivikurssit ovat usein koulutusalojen välisiä ja ne keräävät vuosittain yli 600 opiskelijaa ja lähes 200 opettajaa kaikista hankkeisiin osallistuvista maista. Vaasan yliopiston Levon-instituutilta tilattu selvitys intensiivikurssien vaikuttavuudesta valmistui alkuvuodesta ja sen tuloksia käsiteltiin ahkerasti eri tilaisuuksissa ympäri Suomea. Selvitykseen kohdistuneen kansainvälisen mielenkiinnon vuoksi se käännettiin myös englanniksi. Selvitys käsitteli paitsi Erasmus-ohjelman myös First-, Nordplus- ja North-South-South -ohjelmasta tuettuja intensiiivkursseja. Erasmus-ohjelmassa järjestetään myös intensiivisiä kielivalmennuskursseja Suomeen saapuville opiskelijoille ja parina viime vuonna näiden EILC-kurssien määrä on laskenut. Kertomusvuonna 2012 CIMO sai kuitenkin ennätysmäärän hakemuksia kurssien järjestämiseksi, ja elokuussa toteutui kaikkiaan 21 suomen ja 2 ruotsin kielen kurssia, joille osallistui yhteensä 364 opiskelijaa, mikä on merkittävää kasvua edellisiin vuosiin verrattuna.

16 Taulukko 16. Osallistuminen Erasmus-ohjelmaan lukuvuosina 2010 2012 LLP/Erasmus 2009 2010 2010 2011 2011-2012 Kansallisesti hallinnoidut Opiskelijavaihto - lähteneet 3 529 3 927 4088 - saapuneet 6 204 6 365 6382 Harjoittelijavaihto - lähteneet 1 020 1154 1184 - saapuneet 491 503 330* Opettajavaihto, lähteneet 1 039 1 112 1111 Henkilökuntavaihto, lähteneet 656 782 766 Kielikurssit - Suomen osallistujat 287 256 364 Intensiivikurssit - koordinaattori 22 20 22 - liikkuneet opiskelijaosallistujat 639 642 614 - liikkuneet opettajaosallistujat 166 193 188 Komission hallinnoimat Monenväliset hankkeet ja verkostot - koordinaattori 5 4 5 - partneri 22 19 17 * Luku perustuu ennakkotietoihin (vuosien 2009 ja 2010 luvut lopulliset) Taulukko 17. Erasmus-ohjelmasta maksetut apurahat sekä toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2009 2011 Apurahaohjelma Vuosi Maksetut apurahat Apurahat Toiminnan Käytetyt EU-osuus Kansallinen yhteensä kulut htv:t LLP/Erasmus 2012 10 245 052 59 756 10 304 808 588 547 6,17 LLP/Erasmus 2011 9 009 384 553 138 9 562 521 460 290 6,34 LLP/Erasmus 2010 8 321 764 407 886 8 729 650 415 805 6,71 CIMO jatkoi toimintaansa kansallisen Bologna-asiantuntijaryhmän sihteeristönä. Vuoden 2012 kansallinen Bologna-seminaari järjestettiin otsikolla Bologna-työkalut opetussuunitelmatyön tukena. Aktiivinen kansainvälinen Bologna-yhteistyö jatkui ja asiantuntijaryhmä teki yhteistyötä Hollannin vastaavan ryhmän kanssa. Suomesta jätettiin vuoden 2012 hakukierroksella yhteensä kahdeksan Diploma Supplement -tunnushakemusta, joista neljälle myönnettiin DS-tunnus. Suomalaiset korkeakoulut hakivat aktiivisesti myös ECTS-tunnuksia. Kansalliseen konsultaatioon tuli kaiken kaikkiaan kuusi hakemusta, joista kolme toimitettiin eteenpäin komission arviointiin. Valitettavasti yksikään suomalaiskorkeakoulujen ECTS-hakemuksista ei tuottanut tulosta. Suomalaisia DS-tunnuksen omaavia korkeakouluja on vuoden 2012 hakukierroksen jälkeen jo 23, mutta ECTStunnus on edelleen vain yhdellä korkeakoululla. Euroopan tasolla oli vuonna 2012 käynnissä 138 hyväksyttyä Mundus-maisteriohjelmaa ja Suomessa niitä toimi 14 (10 % kaikista hyväksytyistä). Vuonna 2012 myönnettiin tukea yhdelle suomalaisväritteiselle Mundusmaisteriohjelmalle, mutta valitettavasti tohtoritasolla ei ollut menestystä. Kärkipään kilpailu Munduksessa kovenee vuosi vuodelta uusintahakemusten määrän noustessa. Erasmus Mundus -ohjelman rahoittamissa partnership-hankkeissa, joissa tuetaan opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta eri tutkintotasoilla eurooppalaisten korkeakoulujen ja muun maailman korkeakoulujen kanssa, oli kaikkien aikojen suurin suomalaismenestys; yhteensä hyväksyttiin 53 verkostoa ja 11:ssä on mukana suomalainen korkeakoulu. Turun yliopisto koordinoi kahta verkostoa, jotka kattavat Venäjän sekä Itäisen naapuruusalueen (Armenia, Georgia, Valko-Venäjä, Moldova ja Ukraina). Lisäksi hyväksytyissä verkostoissa liikkuvuutta on myös Aasian sekä Latinalaisen Amerikan kanssa. CIMO osallistui kumppanina Erasmus Mundus -ohjelman kansallisten rakenteiden väliseen EMAP II -hankkeeseen, joka järjesti yhteisiä hakukoulutuksia korkeakoulujen edustajille. Hankkeen tuloksina verkossa on avoimessa käytössä olevia, koulutuksista nauhoitettuja esityksiä liittyen yhteisohjelmien suunnitteluun ja kehittämiseen. Kertomusvuonna käynnistettiin kaksi eurooppalaista, kansallisten Mundus-toimistojen Mundus Action 3 - hankketta, joihin CIMO osallistuu. Toisessa hankkeessa (Joint Degrees from A to Z) on tavoitteena yhdistää kaikki yhteisohjelmia käsittelevät tiedonlähteet, käsikirjat ja eri hankkeiden tulokset yhteen oppaaseen. INTERUV-hankkeessa järjestetään kolme yhteisohjelmia käsittelevää seminaaria EU:n lähialueilla. Hankkeiden myötä tuetaan suomalaisia korkeakouluja sekä yhteisohjelmien että lähialueyhteistyön kehittämisessä.

Tempus-ohjelmassa oli vuoden 2012 hakukierroksella jaossa kaikkien aikojen suurin ohjelmabudjetti, mikä näkyi myös suomalaisväritteisten hankkeiden suuressa määrässä. CIMO käynnisti loppuvuodesta valmistautumisen uuteen EU-ohjelmakauteen korkeakoulutuksen osalta järjestämällä keskeisille sidosryhmille kohdistetun keskustelutilaisuuden, jonka teemana oli yhteistyö Euroopan unionin itäisen ja eteläisen naapuruusalueen kanssa. Tilaisuutta edelsi tiedonkeruu korkeakoulujen yhteistyösuhteista ko. alueilla, mikä osoitti toisaalta olemassa olevan yhteistyön matalan tason ja toisaalta taas kehittämispotentiaalin tiettyjen maiden kuten Ukrainan kanssa. Lisäksi teema oli esillä CIMOn vuosittaisessa Erasmus-päivässä, missä korkeakouluille tarjottiin naapuruusalueyhteistyötä koskeva tiedotusosuus sekä erillinen Ukraina-sessio. Taulukko 18. Suomalaisten osallistuminen Erasmus Mundus- ja Tempus-ohjelmiin 2010 2012 Mundus-maisteriohjelmat 2010 2011 2012 Euroopassa yhteensä 29 30 30 Suomalainen koordinaattori 1 - - Suomalainen partneri - - 1 Mundus-tohtoriohjelmat 2010 2011 2012 Euroopassa yhteensä 11 10 9 Suomalainen koordinaattori - - - Suomalainen partneri - 1 - Mundus-markkinointihankkeet 2010 2011 2012 Euroopassa yhteensä 11 7 13 Suomalainen koordinaattori - - - Suomalainen partneri - 1 2 Partnership-hankkeet 2010 2011 2012 Euroopassa yhteensä 41 42 53 Suomalainen partneri 7 6 11 Tempus-hankkeet 2010 2011 2012 Suomalainen koordinaattori 2 2 - Suomalainen partneri 4 3 11 Yhteensä 6 5 11 Taulukko 19. Erasmus Mundus- ja Tempus- ohjelmien toiminnan menot 2009 2011 Tiedotuspistetoiminnan kulut 2010 2011 2012 Erasmus Mundus 25 984 14 190 25 736 Tempus 2 294 8 440 1 210 17 3.2.1.3 Ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelma Vuonna 2012 Leonardo da Vinci -ohjelmassa Suomessa myönnetty rahoitus oli noin 5,2 miljoonaa euroa. Kiinnostus ohjelmaa kohtaan on ollut selkeässä kasvussa koko ohjelmakauden. Tämän vuoden aikana erityisesti Leonardo-ohjelman opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden 26 prosentin kasvu oli merkittävä. Myös kumppanuushankkeissa tuettiin selvästi enemmän hankkeita kun viime vuonna ja kehittämishankkeiden osalta hakemusmäärät kasvoivat jopa 50 %. Kuitenkin rajallisen budjetin takia hankkeita rahoitettiin tässä toiminnossa ainoastaan yksi enemmän kun viime vuonna. Vuoden 2012 aikana sekä Leonardo-ohjelman että Kööpenhamina-prosessin kansallista toimeenpanoa tuettiin tarjoamalla ammatillisen koulutuksen kansainvälistämispalveluja yhä laajemmalle osalle kentän toimijoita. Oppilaitosten johdolle ja kansainvälisistä asioista vastaaville sekä kuntayhtymien ja oppilaitosten johtoryhmille järjestettiin kv-strategiakoulutusta ja lisäksi Vahvuutena kansainvälisyys -kansainvälisyysstrategiaoppaan tueksi julkaistiin uusia työkaluja ja malleja. CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö järjesti kolmantena vuonna peräkkäin Leonardo-kesäpäivät, joiden tavoitteena on tarjota osallistujille uusia välineitä ja vinkkejä kvprojektityöhön, keskustelufoorumi hankkeiden vetäjille sekä käytännön apua hankehallintoon. Suomalaisen ammattikoulutuksen tunnetuksi tekemiseksi CIMO osallistui Belgian Spassa pidettyihin EuroSkills 2012 -ammattitaitokilpailuihin yhteisellä messuosastolla SkillsFinlandin, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Tapahtuma mahdollisti kontaktien luomisen Euroopan ulkopuolisiin maihin. CIMO, SkillsFinland ja Jyväskylän ammattiopisto järjestivät Taitaja 2012 -kisoissa Jyväskylässä kansainvälisen seminaarin, jonka annista erityisen kiinnostavaksi osoittautui EU-komission edustajan puheenvuoro uusien EU-ohjelmien valmistelutyöstä.

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö oli mukana järjestämässä 27:tä rahoitusmahdollisuuksia käsittelevää info- ja koulutustilaisuutta, joista osa välitettiin myös verkon kautta. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 1704 henkilöä ympäri Suomea. Käynnissä oleville hankkeille järjestettiin 17 koulutus- ja verkostoitumistilaisuutta, joihin osallistui 356 henkilöä. Ohjelmasta tukea saaviin koulutus- ja työelämäorganisaatioihin ympäri Suomea tehtiin 20 monitorointi- ja hankevierailua. Vuonna 2012 kansainvälisen verkostoitumisen tueksi myönnettiin 70 apurahaa eri Euroopan maissa järjestettäviin valmisteleviin vierailuihin, kontaktiseminaareihin sekä itse järjestettyihin vierailuihin. Lisäksi CIMO ja ammattiopisto Omnia järjestivät Espoossa luovien alojen kontaktiseminaarin osana Helsinki Design Capital 2012 -teemavuotta. Seminaariin osallistui 80 henkeä yli 20 maasta. Leonardo-ohjelman tuloksia esiteltiin laajasti erilaisissa seminaareissa, messuilla ja muissa tilaisuuksissa sekä artikkelein. Vuoden aikana ammatillisen koulutuksen yksikkö järjesti 5 temaattista seminaaria, joiden teemoja olivat sosiaali- ja terveysala, liikkuvuuden valmennusmenetelmät, ECVET, tasavertaiset mahdollisuudet ja kotikansainvälisyys. Toiminnan vaikuttavuuteen panostettiin myös viestinnässä julkaisemalla hyviä käytäntöjä CIMOn verkkopalvelussa, uutisoimalla ammatillisen koulutuksen ajankohtaisista asioista sekä tuottamalla videohaastatteluja. ECVET EXPERT-toiminto CIMO koordinoi Euroopan komission käynnistämää kansallista ECVET Expert -toimintoa, jonka tehtävänä on tukea ECVETin toimeenpanoa jäsenmaissa. Toimintoa toteutetaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa alkuvaiheessa vuosien 2012 2013 aikana. ECVET Expert -toiminto toteutetaan tiiviissä yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa. Kansallisiksi ECVET Experteiksi Suomessa on valittu 13 ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan ja liikkuvuuden asiantuntijaa. He edustavat eri koulutusaloja ja ovat aikaisemmin toimineet aktiivisesti FINECVETja Leonardo da Vinci -hankkeissa. Eksperttien tehtävänä on lisätä ECVET-tietoutta ja ymmärrystä järjestelmän merkityksestä sekä tiedottaa ja kouluttaa ECVETin mahdollisuuksista ja toimeenpanon etenemisestä. 18 Leonardo-ohjelman liikkuvuustoiminto Vuonna 2012 Leonardo-ohjelmasta myönnettiin 3,3 miljoonaa euroa 66 liikkuvuushankkeelle, mikäli oli selvästi edellisvuotta enemmän. Apurahoja myönnettiin 2498 kappaletta, joka on 26 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuluvan ohjelmakauden (2007 2013) aikana 13 koulutuksenjärjestäjälle on myönnetty liikkuvuussertifikaatti, joka mahdollistaa ammatillisen oppilaitoksen kansainvälisten vaihto-ohjelmien rahoituksen aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2012 toimintaa rahoitettiin noin 30 prosentin osuudella koko liikkuvuusbudjetista. Luvut ovat korkeita ja kuvaavat sitä, että Euroopan tasolla suomalaisten ammatillisten oppilaitosten kansainvälinen toiminta on vakiintunutta ja laadullisesti korkeatasoista. Taulukko 20. Leonardo da Vinci -liikkuvuushankkeet 2010 2012 LLP/Leonardo da Vinci 2010 2011 2012 Liikkuvuus Projektit Apurahat Projektit Apurahat Projektit Apurahat Ammatillisessa 40 1 394 33 1474 38 1889 peruskoulutuksessa olevat Työmarkkinoilla olevat 2 30 4 99 5 103 Asiantuntijavaihdot 24 414 18 375 26 506 Liikkuvuussertifikaatti* 5-1 - Muu liikkuvuus Valmistelevat vierailut - 67 60 70 (henkilöitä)* Oppimiskumppanuudet*** 26 404 24 408 36 520 Yhteensä 92 2 309 79 2416 105 3098 Leonardo-ohjelman kehittämishankkeet Vuonna 2012 rahoitetusta haettiin 18 innovaation siirto -hankkeelle. Määrä kasvoi edellisistä vuosista 50 %. Rahoitusta myönnettiin 7 hankkeelle noin 1,25 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna rahoitettiin kuutta hanketta

1,12 miljoonalla eurolla. Suomesta koordinoituihin hankkeisiin osallistuu yhteensä 20 suomalaista organisaatiota ja kaiken kaikkiaan eurooppalaisiin Leonardo-kehittämishankkeisiin osallistuu Suomesta lähes 60 oppilaitosta, yhdistystä ja yritystä. Hyväksytyissä hankkeissa suosituimpia partnerimaita olivat Saksa, Espanja, Viro, Ruotsi ja Tanska. Taulukko 21. Leonardo da Vinci -kehittämishankkeet 2010 2012 LLP/Leonardo da Vinci 2010 2011 2012 -kehittämishankkeet Koordinaattornaattornaattori Partneri Koordi- Partneri Koordi- Partneri Kansallisesti hallinnoidut Innovaation siirto hankkeet 7 40 6 42 7 42 Komission hallinnoimat Innovaation 0 7 0 8 0 7 kehittämishankkeet Verkostot (Temaattiset 0 1 0 0 0 1 toimet) Yhteensä 7 48 6 50 7 50 19 Leonardo-ohjelman kumppanuushankkeet Vuonna 2012 rahoitusta haettiin 91 kumppanuushankkeelle ja sitä myönnettiin 36 organisaatiolle. Apurahoja myönnettiin 520, yhteensä 0,5 miljoonalla eurolla, mikä on 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kolmannes hakijoista oli uusia toimijoita, ja hakemuksia tuli varsin tasaisesti eri puolilta Suomea, kuten myös muissa Leonardo-ohjelman toiminnoissa. Jokaisessa kumppanuushankkeessa on oppilaitosten lisäksi myös työelämän edustajia. Taulukko 22. Leonardo da Vinci -toiminnan menot ja henkilötyövuodet 2010 2012 Apurahaohjelma Vuosi Maksettu EU-tuki Toiminnan kulut Käytetyt htv:t yht. LLP/Leonardo 2012 4 483 742 1 145 180 12,17 LLP/Leonardo 2011 4 210 609 933 657 11,89 LLP/Leonardo 2010 4 416 680 920 478 12,58 3.2.1.4 Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma Grundtvig-hakemusten yhteismäärässä oli hienoista kasvua edelliseen vuoteen verrattuna; hakemuksia saatiin 319 kappaletta (vuonna 2011 hakemuksia oli 313). Eniten kasvoi oppimiskumppanuuksien hakemusmäärä, niitä saatiin 97 kappaletta (edellisenä vuonna 79, kasvua oli 23%). Hakemusten määrä laski jonkin verran täydennyskoulutusapurahoissa sekä senioreiden vapaaehtoistyöhankkeissa, muissa toiminnoissa hakemusten määrä pysyi samalla tasolla. Hyväksytyissä hankkeissa toteutettava liikkuvuus nousi huomattavasti (36 %) edelliseen vuoteen verrattuna, 2012 hyväksytyissä hankkeissa toteutetaan 600 liikkuvuutta (vuonna 2011 442 liikkuvuutta). Grundtvig-oppimiskumppanuushakemusten hyväksymisprosentti oli 42, aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuushakemusten hyväksymisprosentti oli 58. Syynä suhteellisen alhaiseen hyväksymisprosenttiin oli riittämätön rahoitus. Grundtvig-ohjelman toimintoihin suunnattu EU-tuki sekä kansallinen tuki käytettiin kokonaisuudessaan. Taulukko 23. Grundtvig-apurahat 2010 2012 LLP/Grundtvig 2010 2011 2012 Kansallisesti hallinnoidut oppimiskumppanuudet (hankkeet/hlöä) - Koordinaattori 5/84 2/24 5/72 - Partneri 27/344 31/312 36/456 Senioreiden vapaaehtoistyöprojekti (hankkeet/hlöä) 1/8 5/56 2/17 Workshopien järjestäminen (hankkeet/hlöä) 7/104 4/50 3/55 Yhteensä 40/540 42/442 46/600 Liikkuvuus (henkilöä)