Porvoon kaupungin Päihdestrategia 2011

kuva: Lars Rosenberg Porvoon kaupungin Päihdestrategia 2011 18.2.2011

2 PÄIHDESTRATEGIA ESIPUHE Hyvä lukija! Porvoon päihde- ja huumestrategia valmistui vuonna 2001. Päivityksessä vuonna 2005 nimi muutettiin päihdestrategiaksi. Asiakirja on siitä lähtien toiminut hyvänä käsikirjana suunniteltaessa uudistuksia ja toimenpiteitä Porvoon päihdepalveluihin. Päihdeongelma on niin moniulotteinen kokonaisuus, että sen ehkäisyssä ja hoitamisessa on erittäin keskeistä poikkihallinnollinen yhteistyö. Tehokkaalla mielenterveys- ja päihdetyön yhteistoiminnalla (Mieli 2009) vaikutetaan myös suotuisasti perheiden ja erityisesti lasten ja nuorten elämään. Päihdestrategian työstämisestä vastaa moniammatillinen työryhmä, joka koostuu eri sektoreiden työntekijöistä. Työryhmän tehtävänä on päihdepalvelujen seuranta, niiden tuominen yhteiskuntakeskusteluun sekä päihdepalvelujen kehittämistyön tukeminen Porvoossa. Päihdetyötä on viime vuosina suunnitelmallisesti kehitetty eri toimijoiden ja hankkeiden yhteistyönä. Päihdetyötä ja sen hoitopolkuja on suunnattu avohuoltopainotteisempaan suuntaan mikä on sekä asiakaslähtöistä että kustannustehokasta toimintaa. Itä-Uudenmaan ylikunnallinen päihdeprojekti (2006 2008) on selvittänyt päihdepalveluja ja tuonut kehittämisehdotuksia päihdetyöhön. Mm. työprosesseja ja hoitopolkuja on luotu sekä uudistettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Matkalla päihteettömään elämään -hankkeen avulla kehitettiin palveluohjaustyökäytäntöjä ja tuettiin asiakasta hänen siirtyessään laitoshoidosta kotiin. Kaste-rahoituksella on ajalla 23.8.2010 31.10.2012 menossa Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisohjelman osahankkeena palveluohjaukseen ja päiväkeskustoimintaan painottuva ylikunnallinen Porvoon hallinnoima hanke. Vuoden 2011 päivitykseen on otettu mukaan päihdetyön ajankohtaisimmat muutokset sekä suurimmat haasteet. Päihdestrategiatyöryhmä on päättänyt, ettei Porvoon kaupungin nopeasti muuttuvassa taloudellisessa tilanteessa tehdä laajamittaista kirjallista päivitystä. Kaupungin talous sekä strategia määrittelevät pitkälti toiminnan laajuutta myös päihdetyön suhteen lähivuosien aikana. Porvoon päihdestrategian tavoitteena on antaa kokonaisvaltainen, poikkihallinnollinen tilannekatsaus päihdetyöstä, sen ongelmakohdista sekä kehittämistarpeista. Tiedottaminen poliittisille päättäjille on tärkeä tehtävä. Päivitetyssä strategiassa tuodaan esille eri sektoreiden päihdetyön tämän päivän tilanne, sitä koskevat uudet haasteet sekä yhteiset tärkeimmät ja kiireellisimmät päihdetyön kehittämisehdotukset.

3 Päihdestrategiatyöryhmä on yhdessä priorisoinut kehittämisehdotukset, joista osa on jo toteutunut ja osa edelleen työn alla. Porvoon päihdestrategia antaa suuntaa tulevaisuuden kehittämistarpeille ja jatkossa päihdestrategiatyöryhmä tukee ja seuraa suunnitelman toteutumista. Työryhmän kokoonpano: Maria Andersson Anne Green Barbro Sjöström-Laine Jouko Tuikkanen Veikko Klemola Marianne Korpi Anni Hummastenniemi Maarit Makkonen Jari Oksanen Marjut Saario Päivi Tenhunen Lars Rosenberg Roope Tikkanen Ismo Valkoniemi Marie Malmberg Leif Malmberg Sosiaalipalveluiden johtaja, pj Aikuissosiaalityön päällikkö Päihdeklinikan esimies, sihteeri Toiminnanjohtaja, Koivula Pastori Ehkäisevä päihdetyöntyöntekijä Sosiaalityöntekijä Nuoriso-ohjaaja Nuorisotyön johtaja / seurakunta Sairaanhoitaja /Päihdeklinikka Kouluterveydenhoitaja Ylilääkäri Apulaisylilääkäri / psykiatria Toiminnanjohtaja / Samaria Rikosseuraamustyöntekijä Rikoskomisario Kiitos kaikille strategiatyöhön ja käytännön päihdetyöhön osallistuneille! Maria Andersson työryhmän puheenjohtaja

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO PORVOON PÄIHDETYÖ 1. NUORTEN JA AIKUISTEN PÄIHDEKLINIKKA... 6 1.1 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ... 6 1.2 HOIDOLLINEN PÄIHDETYÖ... 6 2. PREVENTIOYKSIKKÖ... 8 2.1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLATOIMINTA... 8 2.2 KOULUTERVEYDENHUOLTO... 8 2.3 STRATEGISET PAINOPISTEALUEET... 8 2.4 AVOSAIRAANHOITO... 9 3. SAMARIA RF, PORVOON SEUTU... 9 3.1 AVOKUNTOUTUSTA JA PSYKIATRISEN HOIDON OSAAMISTA... 9 3.2 KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA... 10 3.3 MAKSUTTOMAT PALVELUT ITÄ-UUDELLAMAALLA... 10 3.4 TUKIASUMISTOIMINTA, TUKEA JA OSALLISUUTTA... 10 4. KOIVULA... 10 5. YHDYSKUNTASEURAAMUSTOIMISTO... 11 6. NUORISOPALVELUT... 12 6.1 YLEISTÄ... 12 6.2 NUORISOTOIMINTA EHKÄISEVÄNÄ TYÖMUOTONA... 12 6.3 ERITYISPALVELUT AUTTAA ONGELMATILANTEISSA... 13 6.4 PALVELUOPERAATIO PUUTSI... 14 7. SOSIAALIOHJAAJA POLIISIASEMALLA... 15 8. AIKUISSOSIAALITYÖ... 15 8.1 NUORTEN TUKIASUMINEN... 16 9. PÄIHDETYÖN TULEVAISUUDEN HAASTEET... 17 10. STRATEGISET KEHITTÄMISEHDOTUKSET / PAINOPISTEALUEET... 18 11. STRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI... 21

5 JOHDANTO Päihdestrategialla määritellään palveluiden painopisteet ja tulevaisuuden palvelujen tarve. Työ on käynnistynyt Porvoossa vuonna 2001. Työn lähtökohtana on tuoda näkyväksi primaari-, sekundaari- ja tertiaaripäihdetyö. Päihdestrategian tavoitteena on vakiinnuttaa päihdetyön asemaa kunnallisessa päätöksenteossa kaikilla tasoilla. Se on tärkeä osa kehitystyötä. Strategia selkeyttää linjauksia ehkäisevän ja hoidollisen päihdetyön painopistealueista kuntalaisille. Työryhmä on poikkihallinnollinen ja koostuu oman alansa asiantuntijoista. Ehkäisevän päihdetyön palvelujen rakenteita ja toimintaa ohjaa terveyden edistämisen laatusuositus, jonka tavoitteena on edistää väestön terveyttä ja toisaalta myös tukea laadunhallintatyötä palveluissa. Keinona työn tavoitteiden saavuttamiseen on laatusuosituksen mukaan nostaa esille kehittämiskohteet, joita ovat esimerkiksi: rakenteiden arviointi, johtamisen kehittäminen, ehkäisevän työn merkityksen korostaminen toiminnassa ja osaamisen vahvistaminen hyvinvoinnin tuottamisessa, toiminnan arvioinnissa ja seurannassa. Terveyden edistämisen laatusuositus on suunnattu kaikille palvelujärjestelmässä toimiville toimijoille kuntasektorilla. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto ovat antaneet syyskuussa 2002 myös päihdepalvelujen laatusuositukset, jotka tähtäävät laadukkaiden ja riittävien palvelujen saatavuuteen. Suosituksen mukaan jokaisella kunnalla tulee olla päihdestrategia osana kunnan hyvinvointistrategiaa. Porvoossa lasten ja nuorten hyvinvointistrategia -asiakirjat toimivat hyvinä käsikirjoina suunniteltaessa uudistuksia eri sektoreiden lapsiin ja nuoriin kohdistuviin palveluihin. Päihdetyön tavoitteena on tarjota riittävät, laadukkaat ja joustavat palvelut niille yksilöille ja perheille, joiden kohdalla päihteenkäytöstä on muodostunut tai on muodostumassa ongelma. Toiminta-ajatus Työryhmän tavoitteena on osaltaan luoda kaupungin asukkaille turvallinen elinympäristö sekä ehkäistä päihteiden käytöstä aiheutuvia haittoja ja tukea terveellisiä elämäntapoja. Päihdetyön keskeisinä arvoina ovat yksilöllisyys, asiakaslähtöisyys ja luottamuksellisuus.

6 PORVOON PÄIHDETYÖ Päihdelainsäädäntö Päihdehuoltolaissa (41/1986) määritellään päihdehuollon tavoitteet seuraavasti: Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihdehuollossa pyritään varhaiseen puuttumiseen ja korostetaan päihderiippuvaisten hoitoonohjauksen ja hoidon merkitystä. Päihdehuolto tulee järjestää laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Muita alan lakeja ovat esimerkiksi alkoholilaki, huumausainelaki, raittiustyölaki, sosiaalihuoltolaki sekä lastensuojelulaki. (Viite: www.finlex.fi). 1. Nuorten ja aikuisten Päihdeklinikka 1.1 Ehkäisevä päihdetyö Työn tavoitteena on terveyden edistäminen ja terveellisten elämäntapojen tukeminen, päihteiden saatavuuden vähentäminen sekä päihdehaittojen minimoiminen palveluja kehittämällä. Työn tarkoituksena on parantaa ehkäisevän päihdetyön asemaa näkyväksi osaksi kunnallisia peruspalveluja. Strategiset painopistealueet Vuorovaikutuksellista tiedottamista päihteistä ja niihin liittyvistä riskeistä sekä haitoista kohdennetaan lapsiin, nuoriin ja huoltajiin sekä kunnallisissa lasten ja nuorten peruspalveluissa työskenteleviin työntekijöihin. Tehostetaan yhteistyötä monialaisen verkoston kanssa suunnittelun, kehittämisen, toteutuksen ja arvioinnin toteuttamiseksi. Tuetaan vanhempien ja nuorten välistä terveyden edistämisen kasvatustyötä. Tehdään ehkäisevän päihdetyön suunnitelma kaupunkiin ja tehostetaan koulujen päihdetyötä. Edistetään nuorten päihteettömyyttä tukevaa suunnittelua ja toimintaa yhdessä elinkeinoelämän kanssa. 1.2 Hoidollinen päihdetyö Porvoon kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna 2009 yhdistettiin Nuorisoaseman ja A- klinikan toiminnot. Yhdistyminen tapahtui helmikuussa 2010. Syynä muutokseen oli sosiaali- ja terveystoimen organisaation tehostaminen sekä talouden tasapainottaminen. Uuden yksikön nimeksi tuli Nuorten ja aikuisten Päihdeklinikka.

7 Päihdeklinikalla työskentelevä työryhmä on moniammatillinen. Siihen kuuluu esimies, viisi sairaanhoitajaa, joista yksi hoitaa myös ehkäisevää päihdetyötä ja suonensisäisten huumeiden käyttäjien terveysneuvontatoimintaa, kaksi sosiaalityöntekijää, 1 ½ vastaanottovirkailijaa sekä osa-aikainen lääkäri. Nuorten ja aikuisten Päihdeklinikka kuuluu Porvoossa toteutettaviin erityispalveluihin. Päihdepalveluilla pyritään ehkäisemään ja vähentämään päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Tavoitteena on tukea asiakasta omassa elämänhallinnassa ja terveyttä edistävissä toiminnoissa. Strategiset painopistealueet: psyko-sosiaalisen hoidon saatavuuden varmistaminen, perhehoidon kehittäminen, lakisääteisen laitoskatkaisuhoidon mahdollistaminen, lääkkeellisen korvaushoidon kehittäminen ja suonensisäisten huumeidenkäyttäjien terveyspalvelu Vinkin toiminnan kehittäminen. Päihdeklinikalla annettavaa hoitoa toteutetaan yksilö-, pari-, perhe- tai ryhmätasolla. Hoito on asiakkaille maksutonta. Yli 18-vuotiaille hoito on vapaaehtoista. Suonensisäisten huumeiden käyttäjien terveysneuvontapalvelu Vinkki toimii nykyään yhteistyössä terveysaseman kanssa. Kuviossa nähdään Nuorisoaseman ja A-klinikan asiakaskäyntimäärien kehitys vuosina 2004 2009. Kuva 1. A-klinikan ja nuorisoaseman käyntimäärät 2004 2009. Porvoo/TerveysEffica.

8 2. Preventioyksikkö 2.1 Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta Perhevalmennuksessa ohjataan ryhmämuotoisesti tulevia vanhempia ennen synnytystä (äitiysneuvola) sekä vauvaperheiden ryhmissä (lastenneuvola). Perhevalmennus on päivityksen ja kehittämistyön alla tällä hetkellä. Valmennukseen toivotaan mukaan päihdeasiantuntijuutta. Tietyillä asiakaskäynneillä suoritetaan systemaattisesti seulontoja / kyselyjä, esimerkiksi voimavara- ja masennuskartoituksia, joissa mahdolliset päihdeongelmat voidaan saada esille ja niihin puuttua. Päihteitä käyttävien äitien seuranta / hoitoonohjaus on tärkeä osa äitiysneuvolatyötä. Päihdeäitien varsinainen raskauden seuranta ja synnytykset on keskitetty naistenklinikalle Helsinkiin. Lapsiperheissä esille tulevia ongelmia todetaan vastaavasti lastenneuvolatyössä. Neuvola on se paikka, missä perheessä esiintyvä päihdeongelma usein ensimmäisenä tulee esiin. Neuvolan roolina päihdeasioissa on huolen löytäminen, valistaminen ennalta ehkäisevässä mielessä sekä perheen tukeminen ja oikeanlaisen palveluohjauksen toteuttaminen. 2.2 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on tärkeä osa koulujen kokonaisvaltaista oppilashuoltoa. Alakouluissa pidetään aihealueesta oppitunteja viides- ja kuudesluokkalaisille. Terveystarkastuksen osa-alueena käsitellään tupakkaa ja alkoholia. Myös lasten avunsaantikeinot otetaan puheeksi ja yläkouluille järjestetään päihdeputki. Opiskelijaterveydenhuollossa tehdään nuorten AUDIT-kysely. Koulukohtaiset päihdeohjelmat ja hoitoonohjausmallit on laadittu ja ne ovat käytössä oppilaitoksissa. Päihdeohjelmat päivitetään koulukohtaisesti. Toiminnan runkona ovat terveystarkastukset, joilla pyritään löytämään päihteiden käyttöön liittyvät riskitekijät. 2.3 Strategiset painopistealueet Oppilaitosten toimintaan toivotaan mukaan päihdealan asiantuntijoita esim. vanhempainiltoihin. Ylikunnallisten hankkeiden yhteydessä pitää luoda yhteisiä käytäntöjä ja toimintatapoja esim. alueen oppilaitosten kesken. Varsinkin peruskoulun jälkeisissä opinnoissa eri oppilaitoksissa opiskelevat ovat monen kunnan alueelta ja paljon tekemisissä toistensa kanssa vapaa-ajallaan.

9 2.4 Avosairaanhoito Päihdeongelmiin törmätään usein avosairaanhoidon vastaanotoilla. Ongelmat kietoutuvat erilaisiin fyysisiin sairauksiin, mielenterveysongelmiin, väkivaltaan tai mitä erilaisimpiin tapaturmiin. Vastaanotoilla törmätään usein myös lääkkeiden tai korvaavien aineiden väärinkäyttöön myrkytystiloineen. Akuutti tilanne hoidetaan ensin sairaanhoidollisin keinoin joko terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Sen jälkeen pyritään ohjaamaan potilas päihdepalvelujen piiriin. Hyvät yhteistyömuodot päihdepalvelujen ja muun sosiaalihuollon kanssa ovat tärkeitä, jotta potilas motivoituisi kokonaisvaltaiseen hoitoon. Kaikille ajokorttia hakeville suoritetaan lääkärintarkastuksen yhteydessä AUDIT-kysely. Myös työterveyshuollolla on tärkeä roolinsa päihdeongelmaisten AUDIT-kyselyssä ja hoitoonohjauksessa. Yhdessä Päihdeklinikan kanssa kehitellään vastaanotoilla ruiskujen ja neulojen vaihto-ohjelmaa. 3. Samaria rf, Porvoon seutu 3.1 Avokuntoutusta ja psykiatrisen hoidon osaamista Pitkäkestoisen laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen rinnalle Samaria rf kehittää avohoidossa tuotettuja ryhmäohjelmia, joihin asiakkaat voivat osallistua ympärivuorokautisesta laitoshoidosta, asumispalveluista tai itsenäisestä asumisesta käsin. Lisäksi Samaria rf vahvistaa henkilöstön ammatillisuutta. Koulutuksen painopiste on psykiatrisen hoidon osaalueella. Ryhmämuotoisesti toteutetuilla hoito-ohjelmilla voidaan laajentaa hoidossa olevien asiakkaiden määrää ja tuottaa kustannustehokkaampia kuntoutusmuotoja perinteisen laitoskuntoutuksen rinnalla. Ne asiakkaat, jotka tarvitsevat laitosolosuhteissa annettavaa perushoitoa päihdekierteen katkaisemiseen, voidaan edelleen hoitaa. Päämääränä on synnyttää hoito- ja kuntoutusmuoto, jossa voidaan yhdistää tiivis, kiinteä ja pitkäkestoinen kuntoutusjakso niin, että asiakas voi hoito-ohjelman aikana säilyttää yhteyden arjen verkostoihin sekä mahdolliseen työpaikkaansa. Muita tällaisesta hoitomallista hyötyviä ryhmiä ovat muun muassa lyhytkestoisesta laitoskuntoutuksesta avohoitoon ja asumispalveluihin siirtyvät asiakkaat, ja ne pidempää kuntoutusta tarvitsevat, jotka tarvitsevat intensiivistä kuntoutusta, mutta eivät välttämättä ympärivuorokautista yhteisöhoitoa. Avohoito-ohjelman kustannukset ovat huomattavasti perinteistä laitoskuntoutusta pienemmät. Vertailevissa tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa, että laitoskuntoutus tuottaisi pitkällä aikavälillä parempia tuloksia kuin avokuntoutus. Avotoiminnan määrällinen kasvattaminen myös päihdestrategisena linjauksena on selkeästi seutukunnan etu.

10 3.2 Kuntouttava työtoiminta Porvoon seudun TYP:n ostopalveluna tapahtuva kuntouttava työtoiminta on osa yhdistyksen perus- ja avotoimintojen lisäämistä. Kuntouttavan työtoiminnan avulla tavoitetaan syrjäytymisvaarassa olevia. Työtoiminnan yhteyteen voidaan tarjota monipuolisia työkaluja asiakkaiden auttamiseksi. Strategiset painopistealueet Mielekäs tekeminen, ryhmä- ja yksilötyönohjaaminen: motivoivat työmenetelmät, elämäntaparyhmät, terveydenhoitaja, velkaneuvoja, keskustelut, vapaaehtoinen harrastustoiminta ja teologian luennot, tavoitteet ja jatkopolut henkilökohtaisten etenemissuunnitelmien muodossa ja yhteisöllisyys. 3.3 Maksuttomat palvelut Itä-Uudellamaalla Samaria rf lisää Itä-Uudellamaalla diakoniatyyppistä avustustoimintaa ja erilaisia tukitoimia. Strategiset painopistealueet EU-ruuan ja muun avustusruuan jakelu Työpajantiellä, keskusteluavun tarjoaminen Työpajantiellä, Ilolassa ja Kirkkotorilla ja yhteisöllisyys, osallisena päiväkeskuksessa ja toimivien yhteisöjen luominen Työpajantielle ja Kirkkotorille. 3.4 Tukiasumistoiminta, tukea ja osallisuutta Samaria rf:n 12 omaa tukiasuntoa sekä nuorten ja aikuisten asumisen tukeminen heidän nykyisessä asunnossaan muodostavat työmuodon, jossa tukihenkilö työskentelee hyväksi koettujen välineiden avulla asukkaiden tukena tapaamisten sekä yhteisöllisten tapahtumien keinoin. Yhdistyksen moniammatillinen tiimi ja paikkakunnan muut palvelut ovat tukiasukkaiden käytössä. 4. Koivula Porvoon ensisuoja Koivula aloitti toimintansa nykyisessä muodossaan kesällä 2008. Koivulan tarkoitus on tuottaa ihmisarvon toteutumista edistäviä asumis-, työllistämis- sekä päihdepalveluja porvoolaisille miehille ja naisille. Palveluja kehitetään yhdessä Porvoon kaupungin ja muiden palveluntuottajien kanssa. Koivulassa on 48 eri palveluja tarjoavaa

11 asumispaikkaa ja päihtyneille yöpymispaikkoja 8. Koivula sijaitsee Sairaalantie 6:ssa. Koivulassa työskentelee 8 ohjaajaa, sairaanhoitaja, asumisohjaaja ja toiminnanjohtaja. Toiminta-ajatus Ensisuoja Koivula ei ole asuntola eikä hoitokoti vaan kuntoutumista tavoitteellisesti mahdollistava tuetun asumisen yhteisö. Koivulassa annetaan psykososiaalista tukea sekä neuvontaa ja ohjataan asukkaita yksilöllisesti päihdekuntoutuksessa. Toiminta-ajatus: kohdata vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä ja tukea yksilön elämää kokonaisvaltaisesti; ei vain oireita tai sairautta vaan koko elämän hallintaa ja arjesta selviytymistä. Strategiset painopistealueet: antaa ihmiselle koti ja katkaista laitoskierre, kuntouttaa kestävälle ja itsenäiselle asumispolulle, päihteettömään elämäntapaan ohjaaminen, säästää yhteiskunnan varoja, asukkailla tunne kuulua johonkin, itsetuntemuksen lisääminen, sosiaaliset taidot, henkilökohtaiset tavoitteet ja oppimaan oppiminen. Koivulan tulevaisuuden näkymiä: Porvooseen tulee perustaa selviämisasema, joka palvelee päihtyneitä Porvoolaisia ja lähikuntien asiakkaita. Kustannukset jaettaisiin kuntien kesken käytön mukaan. Nykyinen selviämisasema ei täytä lain asettamia vaatimuksia hoidon, henkilökunnan ja turvallisuuden suhteen. 5. Yhdyskuntaseuraamustoimisto Kriminaalihuoltolaitos yhdistettiin 1.1.2010 alkaen Vankeinhoitolaitokseen. Nykyinen nimi on Rikosseuraamuslaitos. Entiset Kriminaalihuoltolaitosten toimistot ovat nykyään Yhdyskuntaseuraamustoimistoja. Porvoon Kriminaalihuoltolaitos on 1.1.2011 alkaen Uudenmaan Yhdyskuntaseuraamustoimiston Porvoon toimipaikka. Strategiset painopistealueet Yhdyskuntaseuraamustoimisto käynnistää vapaudessa suoritettavia rangaistuksia: yhdyskuntapalvelu, ehdollisesti rangaistujen nuorten valvonta, ehdonalaisesti vankilasta vapautuneiden valvonta ja nuorisorangaistus.

12 Porvoon toimipaikan toimialue käsittää Itäisen Uudenmaan. Porvoon toimipaikkaan kuuluvat Porvoo, Sipoo, Askola, Pornainen, Loviisa (sisältäen entinen Liljendal, Pernaja, Ruotsinpyhtää), Lapinjärvi ja Myrskylä. Alue laajeni huhtikuussa 2010, jolloin Porvoon toimialueeseen liitettiin vielä Pukkila. Porvoon toimipisteessä työskentelee kaksi työntekijää. 6. Nuorisopalvelut 6.1 Yleistä Nuorisotyön tarkoituksena on nuorisolain mukaan tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Yhtenä peruslähtökohtana tässä työssä on terveiden elämäntapojen edistäminen. Nuorisolakiin tuli vuoden 2011 alussa muutos, jonka kautta vahvistetaan erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tuen saamista sekä monialaista yhteistyötä nuorten tukemisessa. Muutos näkyy jo nyt Porvoon nuorisopalveluissa. Nuorisotyön toimintasisällöt ja tavoitteet on tarkistettu vastaamaan nuorten tarpeita, varhaisen puuttumisen työtapojen toimivuutta on vahvistettu ja nuorten kohtaamista heidän vapaaajallaan lisätty. Nuorisotyön osuus ehkäisevän päihdetyön kokonaisuudessa on pieni, mutta yhteistyöverkostojen ja kolmannen sektorin toiminnan avulla pystytään tuottamaan sellaisia osaamisen ja onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat nuoren oman identiteetin löytymistä ja kehittymistä. 6.2 Nuorisotoiminta ehkäisevänä työmuotona Nuorisotalotoiminta, leirit ja tapahtumat sekä erilaiseen harrastustoimintaan ohjaaminen ovat nuorisotyön perinteistä sisältöä. Tätä työtä tarvitaan myös jatkossa ja sen olemassaolo on nuoren terveen kasvun kannalta välttämätöntä. Nuorisotiloilla oli vuonna 2009 yhteensä 40 327 asiakaskäyntiä. Kuva 2. Nuorisotilojen käyntikerrat vuonna 2009.

13 Maaliskuussa 2010 käyttöön otettu keskustan nuorisotila Zentra tarjoaa toimivat tilat erilaiseen harrastustoimintaan, nuorten vapaaseen yhdessäoloon sekä yhteistyöverkon toiminnan toteutukseen. Nuorisopalveluissa käytössä olevia varhaiseen puuttumiseen pohjautuvia päihdestrategioita päivitetään parhaillaan. 6.3 Erityispalvelut auttaa ongelmatilanteissa Luonteenomaista nuorisotyön erityispalveluille on valmius toimia akuuteissa kriiseissä nopeasti sekä pitkäjänteisyys korjaavassa toiminnassa. Työssä verkotutaan siten, että voidaan olla läsnä nuoruuteen liittyvissä kasvu- ja kriisivaiheissa. Usein akuutti hätä paljastaa useampia nuoria ja perheitä koskevia syrjäytymiseen johtaneita tapahtumasarjoja. Kohderyhmänä ovat ehkäisevässä työssä kaikki nuoret ja korjaavassa työssä voimakkaasti oirehtivat nuoret tai ne, joiden katsotaan olevan riskiryhmään kuuluvia. Etsivää nuorisotyötä tehdään pyrkien verkottumaan niin, että nuorten parissa työskentelevät tunnistaisivat mahdolliset vaaratekijät nuorten elämässä ja tunnistaisivat ajoissa nuoren, joka on syrjäytymässä. Erityisesti kiinnitetään huomiota peruskouluun sekä toisen asteen oppilaitoksiin sekä siirtymävaiheisiin nuoren siirtyessä koulusta toiseen. Sekä pienryhmissä että yksilöllisesti tapahtuvan kasvatus- ja tukitoiminnan tarve lisääntyy kaiken aikaa ja sen toteuttaminen edellyttää lasten ja nuorten parissa työskentelevien eri tahojen sitoutumista toimintaan sekä taloudellisten että henkilöstöresurssien kautta. Nuorisopalveluiden erityispalveluihin kuuluvat erityisnuorisotyön, etsivän nuorisotyön sekä nuorten työllistämistoiminnan toimintakokonaisuudet. Kuva 3. Nuorisotyössä vuonna 2009 tavoitetut ja tuetut nuoret..

14 Kuva 4. Nuorten työpajatoimintaan osallistuneiden nuorten positiivinen sijoittuminen. Kuva 5. Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret vuonna 2009. 6.4 Palveluoperaatio Puutsi Palveluoperaatio Puutsin toiminta jatkuu edelleen. Toiminnasta vastaavat kaupungin nuorisopalvelut sekä Porvoon ev. luterilaiset seurakunnat. Puutsin toiminta käynnistyi vuonna 1989. Vuoteen 2009 asti ovat Puutsin päätoimijoina olleet toimintaan koulutetut vapaaehtoiset aikuiset, jotka ovat tarjonneet tukeaan porvoolaisnuorille. Uuden toimintamallin mukaan vastaavat partioinnista seurakuntien ja kaupungin nuorisotyön ammattilaiset, vapaaehtoisia aikuisia voi olla mukana erityistapahtumissa esim. koulujen päätösviikonloppuna keväällä. Partiot ovat liikkeellä pääasiassa perjantai-iltaisin sekä jalka- että autopartioina. Toimintaan kuuluu myös seurakuntakodin alakerrassa sijaitseva tuki- ja huoltopiste. Nuoria autetaan yksilöllisesti kulloinkin mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Vuonna 2009 päivystysiltoja järjestettiin yhteensä 18 ja illasta riippuen kohdattiin 20 100 nuorta/ kerta.

15 7. Sosiaaliohjaaja poliisiasemalla Sosiaaliohjaaja toimii Porvoon Poliisiasemalla (syyskuu 2008) Porvoon sosiaali- ja perhepalveluiden alaisuudessa. Poliisin saamat ilmoitukset nuorista rikoksentekijöistä tai päihtyneistä nuorista ohjataan sosiaaliohjaajalle. Työtehtäviin kuuluu nuorten elämäntilanteiden kartoittaminen ja heidän ohjaamisensa erilaisten palveluiden piiriin. Yhteistyö poliisin ja sosiaaliohjaajan välillä on erittäin sujuvaa, nuorten kuulusteluja ja puhutteluja on tehty toimivana parityönä. Tietoa ja osaamista on vaihdettu. Tästä hyötyvät molemmat osapuolet sekä asiakkaat. Strategiset painopistealueet Osassa nuorten tekemistä rikoksista ovat taustalla päihteet. Sosiaaliohjaaja ohjaa lähes kaikki alaikäiset nuoret, joiden rikoksiin liittyvät päihteet Päihdeklinikalle päihteiden käytön selvitykseen. Myös täysi-ikäisiä nuoria on ohjattu Päihdeklinikalle, esimerkiksi tilanteessa, jossa nuori on ollut päihtymisen vuoksi yön kiinniotettuna poliisilaitoksella. Poliisilaitoksen sosiaaliohjaajan toimenkuvaa laajennetaan vuonna 2011 kattamaan myös seutukuntia. Toistaiseksi muiden kuntien nuoriin kohdistuva työ on rajoittunut lastensuojeluilmoitusten vastaanottamiseen ja niiden välittämiseen oman kunnan sosiaalitoimistoille. Ongelmatilanteita on syntynyt usein, koska poliisi on toivonut apua muiden kuntien nuorten asioiden selvittelyssä. Sosiaaliohjaaja ei ole voinut osallistua asioiden selvittelyyn, koska toiminta on rajoittunut vain porvoolaisiin asiakkaisiin. Sosiaaliohjaajan työnkuvan laajentaminen koko Itä-Uudenmaan kuntien alueelle parantaa ja helpottaa yhteistyötä entisestään. Työn painopiste on varhaisessa puuttumisessa, ennaltaehkäisevässä työssä sekä verkostoyhteistyön kehittämisessä eri toimijoiden välillä. 8. Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön tulosyksikkö vastaa 18 vuotta täyttäneiden yksinasuvien ja sellaisten perheiden sosiaalihuollon toimeenpanosta, joissa ei asu alle 18-vuotiaita lapsia. Aikuissosiaalityön tehtävänä on tuottaa toimeentulotukilain ja sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut porvoolaisille asiakkailleen mm. neuvonnan ja ohjauksen, palvelusuunnitelmaan pohjautuvan yksilöllisen sosiaalityön ja verkostoyhteistyön keinoin muiden virallisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa sekä ostopalveluina. Sosiaalityön tarvetta aiheuttavat mm. taloudelliset vaikeudet työttömyyden, sairauden, avioeron tai muun seikan seurauksena sekä asunnottomuus ja päihde- ja mielenterveysongelmat. Sosiaaliohjaajat vastaavat ostopalveluina toteutettavien päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluasumisesta; pitävät yhteyttä eri laitosten kanssa ja hoitavat laitoksissa asuvien

16 kuntalaisten sosiaalihuoltolain ja toimeentulotukilain mukaisen päätöksenteon ja muut tehtävät. Lisäksi vastuualueeseen kuuluvat 55 vuotta täyttäneiden kuntalaisten sosiaalityön palvelut yhteistyössä muiden toimijatahojen kanssa.. 30 54-vuotiaiden kuntalaisten toimeentulotukilain ja sosiaalihuoltolain mukaisia sosiaalityön palveluista vastaa kaksi sosiaalityöntekijää. Palveluihin kuuluvat niin asumispalveluiden järjestäminen kuin yhteistyö muiden toimijoiden (päihdepalvelut, TYP, asuntoviranomaiset, sairaalat jne.) kanssa kuntalaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Mikäli palvelun tarvitsija on oikeutettu toimeentulotukeen, tehdään päihdepalveluihin liittyvät maksupäätökset (mm. matkakustannukset ja asiakasmaksuosuudet) sosiaalitoimistossa. 18 29-vuotiaiden lapsettomien (ei alaikäisiä lapsia) sosiaalitoimiston asiakkaiden sosiaalityön palvelut on jaettu kahdelle sosiaalityöntekijälle, jotka vastaavat edellä mainittujen tehtävien lisäksi osana työtään nuorten päihde- ja mielenterveysongelmaisten tarvitsemien tukipalvelujen järjestämisestä. Näihin palveluihin kuuluvat myös tuetun asumisen palvelut, joita järjestetään yhteistyössä eri tahojen kanssa (mm. Koivula, Porvoon Nuorisoasunnot, Samaria rf ja nuorisopalvelut). 8.1 Nuorten tukiasuminen Nuorilla tarkoitetaan nuorisolain mukaista ikärajaa, eli alle 29-vuotiaita. Kohderyhmän nuorilla on usein sekakäyttöä ja he tarvitsevat nimenomaan tuettua asumista. Nuoret tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea ja heidän tilanteeseensa/asunnottomuuteensa tulee puuttua. Koivulassa on aloittanut toimintansa päihdeongelmista kärsiville nuorille tarkoitettu soluasunto. Ohjautuminen palvelun piiriin tapahtuu mm. aikuissosiaalityön kautta. Koivulaan voidaan sijoittaa myös nuoria, pääasiassa tällöin on kyse päihdehoidon jatkeesta. Tietyissä kriisitilanteissa Koivula on vastannut tarpeeseen ja ottanut asuntoihin myös nuoria jotka eivät ole käyneet päihdekuntoutuksessa. Samaria rf on kiinnostunut nuorten tukiasumiseen liittyvästä yhteistyöstä ja tarjoaa palvelupakettia asunnottomille nuorille. Kaupunki osoittaa asunnon ja Samarian asumisohjaaja toimii tukena. Samarialla on välivuokrattuna asuntoja, joihin ohjatuille asukkaille saadaan tukipalvelu Rahoitusmalli: Asiakas maksaa itse vuokransa ja Porvoon kaupunki maksaa tukipalvelusta Samarialle 500 e/kk/asukas (noin 17e/vrk/asukas). Yksi asumisohjaaja pystyisi valvomaan ja tukemaan 10 asukasta.. Porvoonseudun Asuntosäätiö Asuntosäätiö on merkitty yleishyödylliseksi yhteisöksi (omistajana Porvoon kaupunki ja seurakunta). Säätiön mahdollisuus tarjota asuntoja kohderyhmämme nuorille olisi ensiarvoisen tärkeää ja asiaa on työstettävä edelleen.

17 9. Päihdetyön tulevaisuuden haasteet Yhteiskunnan tämän hetkinen taloudellinen taantuma ja sen vaikutukset yksilöihin ja perheisiin huolestuttaa. Arjen huolet ja stressi, työttömyys, taloudelliset ongelmat, mielenterveysongelmat ja parisuhdeongelmat lisääntyvät yhteiskunnassa ja sen myötä myös riski päihteiden käyttöön lisääntyy. On suuri haaste kunnille järjestää palveluitaan helposti lähestyttäviksi, toimiviksi ja tehokkaiksi näinä myös kunnille erittäin haasteellisina aikoina. On kuitenkin tärkeää satsata toimiviin päihdepalveluihin. Asiakkaan ja perheen kuntoutus on kannattavaa sekä taloudellisesti että inhimillisesti katsottuna. Tulevaisuuden haasteita ovat mm.: nykyisen palvelutason turvaaminen, mielenterveystyön ja päihdetyön yhteistoiminnan kehittäminen ja käytäntöjen vahvistaminen, palveluohjauksen lisääminen ja luotujen hoitopolkujen käyttäminen, kokemusasiantuntijoiden lisääminen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen; asiakkaiden ääni kuuluviin, päihdeäitien entistä suurempi huomioiminen peruspalveluissa sekä päihdetyössä, nuorten riittävä tukeminen ja auttaminen varhaisessa vaiheessa niin että arkielämän perusasiat ovat kunnossa ja syrjäytyminen ehkäistään sekä elinvoimaisen kolmannen sektorin säilyttäminen.

18 10. STRATEGISET KEHITTÄMISEHDOTUKSET / PAINOPISTEALUEET Päihdestrategiatyöryhmä tuo esille seuraavat kehittämisehdotukset ja painopistealueet päihdetyön kehittämiselle: A. Päiväkeskus- / palveluohjaustoiminta alueelle Porvoossa toimi ylikunnallisena projektina Matkalla päihteettömään elämään - avohuollon tukihanke 1.3.2008 31.12.2009. Projektin myötä saatiin Porvooseen Päiväkeskus Elämänlanka, joka aloitti toimintansa 1.9.2009. Alusta alkaen, niin suunnittelussa kuin myös toiminnassa, on ollut vahvasti mukana eri tahojen viranomaisia, kolmas sektori sekä kokemusasiantuntijoita. Mukana ovat olleet mm. Samaria rf, Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys, A-klinikka, Nuorisoasema, Porvoon A-kilta, Kris ry, Lautta ry ja TYP. Projektin aikana projektityöntekijä toimi palveluohjaajana päiväkeskuksessa. Hänen tehtävänään oli tukea asiakasta tämän arjessa. Päiväkeskus on tarkoitettu yli 18-vuotiaille päihde- ja mielenterveysongelmaisille työttömille aikuisille. Toiminnan tarkoituksena on tukea asiakkaan liittymistä päivätoimintaan, jossa hän voi kokea osallisuutta ja yhteyttä toisiin ihmisiin. Asiakkaiden arjen hallintaa pyritään tukemaan ja he voivat kokea olevansa arvokkaita toimijoita. Päiväkeskus Elämänlanka on toiminut perustamispäivästään lähtien aktiivisesti ja asiakkaat ovat löytäneet sen. B. Mielenterveys- ja päihdetyön yhteistoiminta (Mieli 2009) Mielenterveys- ja päihdepalveluita tulee suunnitella kokonaisuutena ja palveluita järjestää ja kehittää yhdessä. Tavoitteena on yhteisen mielenterveys- ja päihdestrategian tekeminen osana hyvinvointistrategiaa. Mielenterveys- ja päihdetyön yhteistyömuotoja tulee tiivistää ja kehittää. Psykiatrian edustajan on tarpeen olla mukana päihdestrategiatyöryhmässä. Yhteisiä koulutuksia järjestetään suunnitelmallisesti vuosittain eri yhteisistä aiheista yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. C. Ehkäisevä päihdetyö Keskeisiä ehkäisevän päihdetyöpalvelun painopistealueita ovat tulevaisuudessa henkilöresurssien turvaaminen ko. tehtäväalueella sekä yhteinen ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen strateginen suunnitelma eri yhteistyökumppaneiden kanssa. D. Raskaus ja päihde kehittämisen painopisteeksi Raskaana olevien päihdeäitien tulee päästä välittömästi päihdehoidon tarpeen arviointiin sekä sen edellyttämään päihdehoitoon. Päihdeongelmien ehkäisyn ja päihdetietoisuuden lisääminen on keskeinen haaste jo raskauden suunnitteluvaiheesta synnytykseen asti ja

19 sen jälkeenkin. Päihteet on otettava puheeksi mahdollisimman varhain äitiysneuvoloiden asiakkaiden kanssa ja myös puolison alkoholinkäyttö on kartoitettava. Odotusaikana tai synnytyksen jälkeen on tehtävä kotikäynti päihdeongelmaisiin perheisiin. Perhetyöllä on keskeinen merkitys tämän tavoitteen toteuttamisessa. Äitiysneuvolan on aktiivisesti tuettava päihteitä käyttävän äidin päihteistä pidättäytymistä esimerkiksi järjestämällä lisäkäyntejä neuvolaan, tarjoamalla kotikäyntejä, rohkaisemalla juomispäiväkirjan käyttämiseen ja laatimalla yhteistyössä perheen kanssa tavoitteellisen suunnitelman, jonka toteutumista seurataan. Terveydenhuollon, sosiaalityön, sosiaalipäivystyksen ja poliisin on rohkaistava raskaana olevia päihteiden käyttäjiä hakeutumaan äitiysneuvolaan, jotta he saisivat äitiysavustuksen ja varmistaisivat lapsen terveyden. Erityisosaaminen on keskitetty Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan, mutta osa päihdeäitien raskausseurannasta toteutuu myös äitiysneuvolassa. Äitiysneuvoloissa päihdeasian puheeksi ottaminen ja parisuhteen kartoitus on jo vallitsevaa rutiinia. Myös masennus- ja väkivaltaseulonnalla on tärkeä merkityksensä tässä työssä. Jatkossa on varmistettava päihdeäitien entistä vahvempi tukeminen peruspalveluissa mm. riittävällä perhetyön resursoinnilla ja kehittämisellä. Palvelujen tulee voida vastata yhä lisääntyviin yhteistyötarpeisiin ja hoitopolut sekä yhteistyökäytännöt on päivitettävä eri toimijoiden kesken. E. Kokemusasiantuntijat ja kolmas sektori mukaan päihdepalvelujen kehittämis-, suunnittelu- ja toteuttamistyöhön Matkalla päihteettömään elämään -projektin myötä nousi vahvasti esiin kuinka tärkeää on saada kolmas sektori ja kokemusasiantuntijat mukaan päihdetyöhön. Kunnallinen päihdetyö ei pysty yksin vastaamaan lisääntyvän päihteidenkäytön aiheuttamiin vaatimuksiin. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa, mm. A-kilta, AA-vertaistukiryhmät, Katulähetys ry, Samaria rf sekä Kris ry, luo paremmat edellytykset erilaisille päihdeasiakkaille hoidon, kuntoutuksen sekä asumispalvelun saantiin. Kokemusasiantuntijuus tuo mukanaan tärkeän asiakkaan näkökulman päihdepalvelurakennetta suunniteltaessa. Elämä haltuun -projektin (23.8.2010 31.10.2012) yhtenä tärkeänä tavoitteena on saada kokemusasiantuntijuus näkyviin päihdepalveluja kehitettäessä. F. Korvaushoidon kehittäminen Nykytilanne: Korvaushoidossa Nuorten ja aikuisten Päihdeklinikalla on tällä hetkellä 12 asiakasta. Korvaushoitolaisista kymmenen käy päihdeklinikalla 1-5 kertaa viikossa, kaksi on siirretty apteekkijakeluun. Apteekkijakelu mahdollistui 2009 jolloin korvaushoitolääkkeeseen tuli Kela-korvattavuus. Korvaushoitolaisista kymmenen on miehiä ja naisia on kaksi. Useampi (4-5) vaikeasti huumeongelmainen jonottaa hoitoon pääsyä. Korvaushoito on hoitotakuun piirissä ja tämän vuoksi siihen tulisi olla mahdollisuus kun tarve ilmenee. Nykytilanteessa jonot ovat usein liian pitkiä.

20 Korvaushoidon suhteen Porvooseen tulee luoda toimiva ja selkeä hoitopolku päihdeklinikalta perusterveydenhoitoon. Polku toteutuisi siten, että hoito aloitetaan ja vakiinnutetaan päihdeklinikalla lääkärin ja sairaanhoitajan toimesta, minkä jälkeen hoito siirtyisi omalle terveysasemalle. Siirtyminen mahdollistaisi uusien asiakkaiden ottamisen korvaushoitoon päihdeklinikalle. Nykyinen käytäntö tukkii korvaushoitopaikkoja koska kyseessä on pitkäkestoinen hoito ja päihdeklinikalla on rajalliset henkilöstöresurssit. Päihdeklinikan lääkäri neuvottelee hoitopolun kehittämisestä terveysasemien kanssa resurssien sallimissa rajoissa. G. Suonensisäisten huumeidenkäyttäjien terveysneuvontapalvelu ( Vinkki ) Terveysneuvontapisteet ovat matalan kynnyksen toimintapisteitä huumeiden käyttäjille. Porvoossa Vinkki on aloittanut toimintansa A-klinikalla vuonna 2006 yhteistoimintana ehkäisyneuvolan kanssa. Myöhemmin toiminnasta vastasi A-klinikka ja työtä on toteuttanut yksi sairaanhoitaja oman toimen ohessa. Vuonna 2009 ruiskuja ja neuloja vaihdettiin yhteensä 22 280. Nykyään Vinkki-toiminta toteutuu pienimuotoisena Nuorten ja aikuisten Päihdeklinikan ja Lundinkadun terveysaseman yhteistoimintana. Toimintaa on kaksi tuntia viikossa tiistaisin ja torstaisin Lundinkadun terveysasemalla. H. Koivula Koivulan sisällön kehittämistä tulee jatkaa ja toiminta vakiinnuttaa. Yhteistyötä ja toimintaa tulee kehittää muiden toimijoiden kanssa. Seurakuntien osallistuminen Koivulan toimintaan myös jatkossa on tärkeää. I. Nuorten tuetun asumisen kehittäminen Alle 29-vuotiaiden päihdeongelmaisten asumistilanne on Porvoossa huono. Koivulan osuutta nuorten auttamisessa ja tukemisessa kehitetään. Yhteistyö erityisnuorisotyön kanssa voisi jatkossa toteutua niin, että Koivulan henkilökunta saa tukea nuorisotyön erityisosaamisesta. Sosiaalityön yhteistyötä Porvoon seudun Asuntosäätiön kanssa kehitetään ja Samarian tarjoama palvelupaketti otetaan käyttöön. J. Sosiaaliohjaaja poliisilaitoksella Sosiaaliohjaajan toiminta on koettu hyvin toimivaksi, asiakaslähtöiseksi ja yhteistyötä helpottavaksi toiminnaksi. Nuoria ja heidän perheitään autetaan varhaisessa vaiheessa, mikä edesauttaa nuoren kykyä selviytyä yhteiskunnassa ja kasvaa eheäksi aikuiseksi. Sosiaaliohjaajan tehtävän laajentaminen ja sisällön kehittäminen on tavoitteena. Sosiaaliohjaajan

21 toiminta laajennetaan 2011 kattamaan myös naapurikunnat Sipoo, Loviisa ja Askola. Tämä parantaa palveluita ja helpottaa yhteistyötä. K. Päihdepalvelujen kehittäminen avohuollon suuntaan Nuorten ja aikuisten päihdeklinikalla toteutetaan tehostettua avohoitoa mm. avokatkaisutoiminnassa. Tämä näkyy ostopalvelujen vähentymisenä. Päihdeprojektin myötä luotuja hoitopolkuja hyödynnetään ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kehitetään jatkuvasti. Eriasteisia palvelumuotoja tarvitaan, palvelumuodot täydentävät toisiaan ja luovat parhaimmillaan yhdessä toimivan kokonaisuuden. Toimiva ja monipuolinen avohuoltoverkosto on kustannustehokas mutta myös asiakasystävällinen. L. Katkaisu- ja selviämispalvelut Porvooseen tulee perustaa selviämisasema, joka palvelee päihtyneitä porvoolaisia ja lähikuntien asiakkaita. Kustannukset jaettaisiin kuntien kesken käytön mukaan. Päihdehuollon seudullisessa kehittämisprojektissa (2006 2008, Juha Kröger. Loppuraportti 24.10.2008.) katkaisuhoitoaseman puute alueella nousi suureksi konkreettiseksi puutteeksi. Loppuraportissa mainitaan toimenpide-ehdotuksena ylikunnallisen aseman perustaminen. 11. STRATEGIAN SEURANTA JA ARVIOINTI Päihdestrategiatyöryhmä jatkaa edelleen työtään seuraten yhteiskunnallisia haasteita päihdetyön saralla. Kehittämistyön ensisijaisena painopisteenä ovat ehkäisevän päihdetyön lisääminen sekä selviämis- ja katkaisupalvelujen järjestäminen. Tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, laadukkaat ja samalla kustannustehokkaat palvelut. Tavoitteena on edelleen ylläpitää asiakaslähtöisiä, laadukkaita ja samalla kustannustehokkaita palveluita. Tavoitteena on myös ylläpitää ja syventää eri sektoreiden välistä yhteistyötä. Yhteistyökumppanit tuntevat toisensa ja yhteinen tekeminen ja kehittäminen on luontevaa. Päihdestrategian toteutumisen arviointi ja seuranta tapahtuu vuosittain Päihdestrategiatyöryhmässä. Päihdestrategiatyöryhmä toimittaa myös jatkossa yhteenvedon toteutuneista kehittämishankkeista.

22 KUVAT Kuva 1. A-klinikan ja nuorisoaseman käyntimäärät 2004 2009. Porvoo/TerveysEffica. Kuva 2. Nuorisotilojen käyntikerrat vuonna 2009. Porvoon nuorisopalvelut. Kuva 3. Nuorisotyössä vuonna 2009 tavoitetut ja tuetut nuoret. Porvoon nuorisopalvelut. Kuva 4. Nuorten työpajatoimintaan osallistuneiden nuorten positiivinen sijoittuminen. Porvoon nuorisopalvelut. Kuva 5. Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret vuonna 2009. Porvoon nuorisopalvelut. JULKAISUJA JA OPPAITA Sosiaali- ja terveysministeriö 2004. Kouluterveydenhuollon laatusuositukset. Suomen Kuntaliitto. Sosiaali- ja terveysministeriö 2006. Opiskeluterveydenhuollon opas. Yliopistopaino. Stakes 2002. Kouluterveydenhuollon opas. Gummerus Kirjapaino Oy. Stakes. Lastensuojelulaki (417/2007). Soveltamisopas. Gummerus Kirjapaino.