Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 27 1
Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportti 27 Saara Elväs Motiva Oy Copyright Motiva Oy, 28 2
Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa 1997. Myöhemmin vastaavat sopimukset tehtiin kiinteistö- ja rakennusalalle, kuorma- ja pakettiautokuljetuksista ja linja-autoalalle. Sopimuskäytäntöä laajennettiin vuonna 22 asuinkiinteistöihin. Ympäristöministeriö koordinoi asuinkiinteistöalan energiansäästösopimusta ja liikenne- ja viestintäministeriö ohjelmamuotoista kuorma- ja pakettiautokuljetuksia koskevaa sopimusta samoin kuin maaliskuussa 25 allekirjoitettua sopimusta joukkoliikenteen energiansäästöohjelmasta. Vuonna 21 aiempi öljylämmityskiinteistöjen energiansäästöohjelma (Höylä I) uusittiin (Höylä II) ja samalla sen kattavuutta laajennettiin. Sopimustoiminnan kokonaisarvioinnin ja organisaatioilta saadun palautteen perusteella vuonna 25 päättyneitä sopimuksia jatkettiin kahdella vuodella. Arvioinnin tulosten pohjalta kehitettiin uusia työkaluja ja toimintatapoja uutta sopimuskautta varten. Nyt on käsillä kiinteistö- ja rakennusalan sopimuskauden 1999 27 viimeinen vuosiraportti. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on koottu jo seitsemännen kerran yhteenveto energian käytön kehityksestä sopimusalalla ja sopimukseen liittyneiden yritysten energiansäästösopimusten toteuttamisesta ja toimien energiansäästövaikutuksista sekä sopimukseen liittyvistä hankkeista. Tietoja ja tuloksia on esitetty sekä vuodelta 27 että koko sopimuskaudelta. Uusien, joulukuussa 27 allekirjoitettujen energiatehokkuussopimusten 28 216 valmistelu eteni hyvässä yhteistyössä sopimusosapuolten kesken. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusta 1999 27 vastaavaa sopimusta ei käynnistynyt uuteen energiatehokkuussopimusjärjestelmään. Päivittäistavarakaupan sekä majoitus- ja ravitsemusliiketoiminnan osalta yritykset voivat liittyä uuden elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen em. alueiden toimenpideohjelmiin. Samoin muut Elinkeinoelämän keskusliiton palvelualaa edustavat jäsenyritykset voivat liittyä ns. yleiseen palvelualan toimenpideohjelmaan. Jatkossa on edellä mainittujen lisäksi harkinnassa mahdollisesti kiinteistöalan oman sopimuksen valmistelu esim. kiinteistömanagereille. Vuoden 28 alussa käynnistyivät kunta-alan uudet sopimukset sisältäen sekä suuremmille kunnille suunnatun energiatehokkuussopimuksen että pienemmille kunnille suunnatun energiaohjelman. Samaan aikaan käynnistyi myös elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus sisältäen sekä energiavaltaisen alan (teollisuus ja energiantuotanto), keskisuuret energiankäyttäjät (teollisuus ja palveluala) sekä energiapalvelut (sähkön siirto, jakelu ja myynti). Myös uusi öljyalan energiatehokkuussopimus (Höylä III), joka kattaa öljylämmityskiinteistöjen lisäksi lämmitys- ja liikennepolttonesteiden jakelun, on lähtenyt hyvin käyntiin. Tavarankuljetusten ja logistiikan energiantehokkuussopimus sekä joukkoliikennettä koskeva uusi sopimus käynnistyivät vuonna 28 liikenne- ja viestintäministeriön ohjauksessa. Kaikilla sopimusalueilla on toimien tehokas ja tuloksiin tähtäävä käynnistäminen tärkeää, jotta saamme riittävästi näyttöä sopimusten toimivuudesta myös energiapalveludirektiivin energiansäästötavoitteen toteuttamisessa. Helsingissä lokakuussa 28 Taisto Turunen Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö 3
4
Sisällysluettelo Alkusanat 3 Sisällysluettelo 5 Tiivistelmä 7 1 Johdanto 8 1.1 Sopimuksen solmineet yritykset 8 1.2 Sopimuksen keskeiset tavoitteet 9 1.2.1 Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset 9 1.2.2 Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus 16 2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö 19 2.1 Sopimusalan rakennuskanta 19 2.2 Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö 2 2.3 Energiankäytön muutoksia selittävät tekijät 21 3 Energiakatselmukset 31 3.1 Yleistä energiakatselmuksista 31 3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet 35 4 Muut toimenpiteet 4 4.1 Muut sopimuksen mukaiset toimenpiteet yrityksissä 4 4.2 Muu kestävän kehityksen mukainen toiminta 4 Liite 1 KRESS-sopimukseen liitetyn kiinteistökannan laajuustietoja 41 Liite 2 Benchmarkin-kuvat - yritysten ominaiskulutusvertailut v. 25 26 Liite 2 KRESS-kiinteistöt (yksityissektori) 45 Liite 2b Toimistorakennukset (yksityissektori) 47 Liite 2c Myymälä- ja liikerakennukset (yksityissektori) 48 Liite 2d Majoitus- ja ravitsemusrakennukset (yksityissektori) 49 Liite 2e Teollisuus- ja varastorakennukset (yksityissektori) 5 Liite 2f Muut rakennukset (yksityissektori) 51 Liite 2g KRESS-kiinteistöt (valtiosektori) 52 Liite 2h Toimistorakennukset (valtiosektori) 54 Liite 2i Majoitus- ja ravitsemusrakennukset (valtiosektori) 55 Liite 2j Teollisuus- ja varastorakennukset (valtiosektori) 56 Liite 2k Muut rakennukset (valtiosektori) 57 Liite 3 KRESS-sopimukseen liittyneet yritykset ja valtiosektori 58 5
6
Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Suomen asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n väliseen sopimukseen energiatehokkuuden edistämiseksi kiinteistö- ja rakennusalalla. KTM:n ja RAKLIn välinen sopimus energiansäästön edistämisestä allekirjoitettiin 18.5.1999 ja sopimuskausi päättyi vuoden 25 lopussa. Valtion kiinteistölaitoksen yksiköt liittyivät sopimukseen vuonna 22. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena oli sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimus päättyi vuonna 25. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja RAKLI ry:n välille neuvoteltiin alkuperäiseen sopimukseen kahden vuoden jatkoaika. Vuoden 27 loppuun kestävä jatkoaika takasi siihen liittyneille yrityksille alkuperäisen sopimuksen mukaiset edut sekä velvoitteet. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 28 kahdeksatta kertaa. Raportointi koski jatkoaikasopimukseen vuoden 25 lopussa sitoutuneita yrityksiä, ja tietoja kysyttiin vuodelta 27. Vuoden 25 lopussa energiansäästösopimukseen oli liittyneenä yhteensä 3 yritystä ja näistä 22 sitoutui jatkamaan sopimuksessa vuoden 27 loppuun. Raportoinnissa yritykset on ryhmitelty tarkasteluja varten yksityisen sektorin ja valtiosektorin yrityksiin. Kuukausittainen kulutusseurannan kattavuus oli sopimukseen liitetyissä rakennuksissa lähes 1 % niiden yritysten osalta, jotka raportoivat seurannasta. Yksityissektorin yritysten energiansäästösopimukseen liittämissä kiinteistöissä käytettiin vuonna 27 rakennusten lämmitykseen energiaa yhteensä 318 GWh. Sähköä käytettiin näissä rakennuksissa 495 GWh. Vettä rakennuksissa kului,82 milj. m³. Lämmön ominaiskulutus oli keskimäärin 124,4 kwh/hum² (21,7 kwh/m³), sähkön ominaiskulutus 173,6 kwh/hum² (3,3 kwh/m³) ja veden ominaiskulutus 285,7 l/hum² (49,8 l/m³). Valtiosektorin sopimuskiinteistöissä vuonna 27 lämpöenergiaa kului 87 GWh, sähköenergiaa käytettiin 614 GWh ja vettä 2,6 milj. m³. Koska valtiosektorin kiinteistöistä ei ollut kattavia pinta-alatietoja, laskettiin ominaiskulutukset vain rakennustilavuudelle. Tällöin lämmön ominaiskulutus vuonna 27 oli 32,7 kwh/m³, sähkön ominaiskulutus oli 23,1 kwh/m³ ja veden ominaiskulutus 97,6 l/m³. Vuoden 27 aikana sopimuksen piirissä olleet yksityisen sekotorin KRESS-yritykset (22 kpl) hakivat katselmustukea yhteensä 2,1 milj. r-m³:n katselmushankkeisiin. KTM:n yksityiselle palvelusektorille myöntämästä tuesta on sopimuskaudella 1999 26 keskimäärin 77 % kohdistunut kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyrityksille. Vuonna 27 energian-säästösopimusyritysten osuus koko yksityiselle palvelusektorille myönnetystä tuesta oli noin puolet (51 %) koko tuen määrästä. Tuen osuuden lasku on osin selitettävissä sopimuksessa jatkavien yritysten aiemmalla katselmusaktiivisuudella; keskimäärin 87 % sopimukseen liitetystä kannasta on jo katselmoitu. 7
1 Johdanto Energiansäästösopimusten vuosiraportoinnin tavoitteena on kerätä ja analysoida tietoa energiatehokkuuden kehittymisestä energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä ja yhteisöissä. Vuosiraportointi palvelee julkishallintoa, erityisesti kauppa- ja teollisuusministeriötä, energiansäästösopimustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Toisaalta tavoitteena on myös tuottaa yrityksille uudentyyppistä palautetietoa toimialan energiatehokkuudesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Tavoitteena on tuottaa muun muassa benchmarking-tietoa, jonka avulla yritykset voivat verrata omaa energiatehokkuuttaan muiden yritysten vastaaviin tietoihin. Vuosiraportointi toteutettiin vuonna 28 kahdeksatta kertaa. Raportointitiedot vuodelta 27 saatiin vuosiraporttia varten 13 yksityisen sektorin yritykseltä ja viideltä valtion sektorin kohteelta. Raportissa on viidettä kertaa mukana valtiosektorin kiinteistöjen tiedot. Tiedot yksityisen ja valtiosektorin osalta esitetään pääosin erikseen. 1.1 Sopimuksen solmineet yritykset Vuoden 25 lopussa energiansäästösopimukseen oli liittyneenä yhteensä 3 yritystä ja näistä 22 sitoutui jatkamaan sopimuksessa vuoden 27 loppuun. Sopimuksessa jatkavat yritykset liittymisjärjestyksessä esitetään liitteessä 3. Tämän vuosiraportin laatimiseksi saatiin raportointitiedot 18 sopimuksessa jatkavalta yritykseltä (13 yksityisen sektorin ja viideltä valtion sektorin yksiköltä). Vuosiraportin määräaikaan mennessä toimittaneet yritykset raportoivat noin 8,5 milj. m²:n kiinteistökannan energiankulutustiedot., joista 3, milj. m² on yksityisen sektorin kohteita ja 5,6 milj. m² on valtion kohteita. Tässä raportissa on esitetty erikseen yksityisen sektorin ja valtiosektorin tiedot. Sopimuksen kattavuuden kehitystä havainnollistaa kuva 1. Tarkempi erittely sopimustoimintaan liitetystä rakennuskannasta esitetään kohdassa 2.1. 8
1.2 Sopimuksen keskeiset tavoitteet Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on sellaisten toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, että energiatehokkuutta edistävästä toiminnasta tulee vakiintunut osa yrityksen toimintaa. Kuvassa 1 esitetään muusta raportista poiketen yhdistetyt tiedot sekä valtion että yksityisen sektorin osalta. milj. m2 14 12 Valtion sektorin raportoitu rakennuskanta Yksityisen sektorin raportoitu rakennuskanta Raportoineita yrityksiä tai yksiköitä lkm 3 25 1 2 8 6 15 4 1 2 5 1999* 2 21 22 23 24 25 26 27 * Vuodelta 1999 ei laadittu vuosiraporttia Kuva 1. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vuosiraportoinnin kattavuuden kehitys 1999 27. Määrälliset tavoitteet jatkoajan sopimuksessa säilytettiin alkuperäisellä tasolla; lämmön ja sähkön käytön tehostaminen (indikaattorina rakennusten sähkön ja lämmön ominaiskulutus), kulutusseurannan kattavuus sekä energiakatselmusten toteuttaminen. Asetettujen tavoitteiden toteutumista tarkastellaan kappaleissa 1.2.1 ja 1.2.2. 1.2.1 Rakennusten lämmön ja sähkön käytön ominaiskulutukset Tavoitteet koko sopimusalalle Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksessa jatkaneiden yritysten rakennuskannan lämmön ominaiskulutuksia pyritään alentamaan siten, että ne ovat 15 % alemmat vuonna 21 kuin vuonna 1998. Kiinteistösähkön ja rakennusten käyttäjien sähkönkäytön osalta tavoitteena oli ominaiskulutusten kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun ennen vuotta 25. 9
Tilanne vuoden 27 lopussa Taulukossa 1 sekä kuvissa 2 4 esitetään sopimukseen vuosina 1999, 2, 21, 22 ja 23 25 liittyneiden yksityissektorin yritysten raportoima kiinteistökannan ominaiskulutuksen kehitys sopimuskaudella. Taulukossa 2 sekä kuvissa 5 7 esitetään valtion sektorin yksiköiden ominaiskulutuksen kehitys. Valtionsektorin yksiköt ovat liittyneet sopimukseen vuosina 22 ja 23. On huomattava, että koko kannan ominaiskulutuksen kehityksestä ei voi tehdä johtopäätöksiä energiatehokkuuden kehityksen suhteen, koska yritysten hallinnassa oleva kiinteistökanta, sen käyttöaste ja yritysten omistussuhteet ovat sopimuskauden aikana muuttuneet. Myös käyttöajoissa on tapahtua muutoksia. Tässä esitettävät tulokset ovat lähinnä suuntaa antavia. Tarkempia tuloksia kiinteistötyypeittäin ja yrityksittäin esitetään kohdassa 2.3 sekä liitteissä. Yksityisen sektorin yritykset Lämmön ominaiskulutuksen kehitys Sopimukseen liittyneiden yritysten lämmön sääkorjattu ominaiskulutus on sopimuskauden aikana ollut pääosin laskeva (kuva 2). Tarkastelussa olevan rakennuskannan vuosittaisista muutoksista johtuen on tietojen analysointi kuitenkin ongelmallista. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys Sopimukseen liittyneiden yritysten keskimääräinen sähkön ominaiskulutus vaihtelee, ollen osalla yrityksiä noin liittymisvuoden tasolla, vuonna 22 liittyneillä on sähkön ominaiskulutus selvästi laskenut ja 1999 sekä 23 25 liittyneillä on ominaiskulutus noussut jonkin verran liittymisvuoteen nähden (kuva 3). Kuten lämmön osalta myöskään sähkön ominaiskulutuksen kehityksestä ei voi vetää johtopäätöksiä eri vuosien suurten kannanvaihtelujen vuoksi. Veden ominaiskulutuksen kehitys Vaikka sopimukseen ei sisälly kvantitatiivisia tavoitteita vedenkulutuksen osalta, on myös vedenkulutuksen kehitystä seurattu yritysten vuosiraportoinnissa. Vedenkulutuksen kehitystrendi (kuva 4) onkin sopimuskauden aikana ollut yrityksissä myönteinen (lukuun ottamatta vuonna 22 liittyneitä, joiden kohdalla suuri vaihtelu johtuu yhden liittyjän yhden rakennustyypin vedenkulutuksen suuresta vaihtelusta sopimuskaudella). 1
Taulukko 1. Lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutuksen kehittyminen yksityissektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuoden mukaan. Lämmön norm.ominaiskulutus (kwh/m²) Vuosi 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet 23-25 liit. 2 165,2 157,5 21 162,2 147,8 146,6 121,2 22 118,3 155,3 151,2 278,4 23 119,7 172,5 139,9 279, 195,2 24 112,6 143,6 141,3 28,7 25 95,2 138,6 149,3 323,3 192,6 26 121,2 151,1 128,3 314,2 359,9 27 118, 9,9 122,7 29, 325, Sähkön ominaiskulutus (kwh/m²) Vuosi 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet 23-25 liit. 2 14,8 128, 21 146,2 94,1 137,3 11,9 22 182,8 13, 162,6 79, 23 163, 11,9 157,5 77,1 95,3 24 143,9 112,2 138,6 84,4 25 154,5 88, 158,2 75, 43,9 26 16, 84,1 151,4 54,6 44,1 27 176,2 112,4 137,6 64,8 68,3 Veden ominaiskulutus (l/m²) Vuosi 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet 23-25 liit. 2 687,2 313, 21 561,1 33, 422,1 196,3 22 298,7 329, 371,2 1 1,3 23 294,1 36,3 366,6 1 786, 934,2 24 274,7 314,1 323, 1 23,1 25 23,3 325,3 345,5 1 97,8 726,2 26 258,5 334, 317,4 1 971,2 883,9 27 264,8 226, 346,6 98,7 981,3 11
4 Norm. ominaislämmönkulutus (kwh/m²) 35 3 25 2 15 1 5 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet 23-25 liit. 2 21 22 23 24 25 26 27 Tarkasteluvuosi Kuva 2. Lämmön ominaiskulutuksen kehitys yksityissektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. 2 18 Sähkön ominaiskulutus (kwh/m²) 16 14 12 1 8 6 4 2 1999 liittyneet 2 liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet 23-25 liit. 2 21 22 23 24 25 26 27 Tarkasteluvuosi Kuva 3. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys yksityisen sektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. 12
25 1999 liittyneet Veden ominaiskulutus (l/m²) 2 15 1 5 2 liittyneet 21 liittyneet 22 liittyneet 23-25 liit. 2 21 22 23 24 25 26 27 Tarkasteluvuosi Kuva 4. Vedenkulutuksen kehitys yksityissektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. Valtiosektorin yritykset Lämmön ominaiskulutuksen kehitys Lämmön ominaiskulutus on ollut laskusuunnassa vuodesta 21 lähtien (kuva 5). Vuoden 25 ominaiskulutuksen korkeaan arvoon vaikuttaa aikaisempia vuosia pienempi raportoitu kanta. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys Sähkön ominaiskulutus on ollut lievässä kasvussa koko sopimuskauden (kuva 6). Kasvu on kuitenkin ollut maltillista joten tehdyillä energiankäytön tehostamistoimilla on ollut vaikutusta. Veden ominaiskulutuksen kehitys Veden kulutuksen vähentyminen on jatkunut koko sopimuskauden (kuva 7). 13
Taulukko 2. Lämmön, sähkön ja veden ominaiskulutuksen kehittyminen valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuoden mukaan. Lämmön norm.ominaiskulutus (kwh/m³) Sähkön ominaiskulutus (kwh/m³) Vuosi 22 liittyneet 23 liittyneet 22 liittyneet 23 liittyneet 21 42,3 43,3 22,9 17,6 22 47,4 39,8 25,3 19,1 23 42,9 4, 25,9 19,6 24 41,1 4,1 27,6 19,3 25 41,4 52,7 24,8 19,2 26 41, 36,3 27,6 16,6 27 37,8 32,7 27, 18,3 Veden ominaiskulutus (l/m³) Vuosi 22 liittyneet 23 liittyneet 21 18,5 141,7 22 13,4 134,7 23 97,8 136,3 24 96,8 133,5 25 85,2 11,2 26 91,5 11, 27 89,6 17,3 6 Norm. ominaislämmönkulutus (kwh/m³) 5 4 3 2 1 22 liittyneet 23 liittyneet 21 22 23 24 25 26 27 Tarkasteluvuosi Kuva 5. Lämmön ominaiskulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. 14
3 25 Sähkön ominaiskulutus (kwh/m³) 2 15 1 5 22 liittyneet 23 liittyneet 21 22 23 24 25 26 27 Tarkasteluvuosi Kuva 6. Sähkön ominaiskulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. 16 14 Veden ominaiskulutus (l/m³) 12 1 8 6 4 22 liittyneet 23 liittyneet 2 21 22 23 24 25 26 27 Tarkasteluvuosi Kuva 7. Vedenkulutuksen kehitys valtiosektorin KRESS-yrityksissä liittymisvuosittain. 15
1.2.2 Kulutusseurannan ja katselmusten kattavuus Tavoitteet KTM:n ja RAKLI:n välisessä sopimuksessa energiakatselmustoiminnan ja kulutusseurannan kehittämisen tavoitteena oli saada 8 % sopimukseen liittyneiden yritysten rakennuskannasta katselmoiduksi ja säännöllisen kulutusseurannan piiriin vuoteen 25 mennessä. Välitavoitteena oli saada 5 % kiinteistöstä katselmoiduksi ja kulutustilastoinnin piiriin vuoden 22 loppuun mennessä. Yksittäisen yrityksen asettamat tavoitteet vaihtelivat johtuen yrityksen omista lähtökohdista. Alkuperäinen kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimus päättyi vuoden 25 lopussa. Sopimusta jatkettiin kahdella vuodella, ja sopimuksen jatkoon sitoutui 22 yritystä jotka hallinnoivat 83 % vuona 25 päättyneen sopimuksen rakennuskannasta. Tämän raportin tiedot perustuvat sopimuksessa jatkaneiden yritysten tietoihin. Tilanne Katselmustoiminnan kattavuutta ja tuloksia tarkasteltaessa on vuodesta 26 eteenpäin käsitelty vain sopimuksessa jatkaneita yrityksiä (18 yksityisen sektorin yritystä, valtion sektorin katselmukset eivät kuulu KTM tuen piiriin, eivätkä ne siten ole myöskään katselmusten seurantatietokannassa). Aiemmilta vuosilta mm. kuvassa 8 esitetään edelleen kaikkien vuonna 25 päättyneeseen sopimukseen kuuluneiden yritysten tiedot. Sopimuksessa jatkavien 18 yrityksen hallinnassa on oman ilmoituksensa mukaan sopimustoiminnan piirissä rakennustilavuudella mitattuna 22,6 milj. m 3. Vuonna 27 sopimuksen piirissä olevat yritykset ovat vuosien 1997 27 aikana katselmoineet kiinteistöistään yhteensä yli 19 milj. m 3, joka on 87 % näiden yritysten säästösopimustoiminnan piiriin liittämästä kiinteistökannasta (kuva 8). Vuoden 27 lopussa KRESSyritykset olivat raportoitujen katselmushankkeiden lisäksi käynnistäneet yhteensä noin 1,9 milj. m 3 katselmushankkeet. Tämä vastaa noin 7 % säästösopimukseen liitetystä rakennuskannasta. Vuoden 25 lopussa katselmoidun rakennustilavuuden osuus sopimukseen liittyneiden yritysten omistamasta tai hallinnoimasta kokonaistilavuudesta oli kuitenkin selvästi pienempi (vain noin 25 %), joten 8 % kattavuutta sopimusyritysten koko rakennuskannasta ei saavutettu vuoteen 25 mennessä. Kuvassa 8 ei ole laskettu katselmusten kattavuutta vuodelle 1999, koska ensimmäiset vuosiraportointitiedot on kerätty vasta vuonna 2, eikä vuodelta 1999 ole näin ollen käytettävissä sopimusyritysten raportointiin liitettyä rakennustilavuustietoa. Katselmustoiminnan kattavuuden suhteen yritysten välillä on huomattavia eroja (kuva 1): osa yrityksistä ei päässyt sopimusvelvoitteiden mukaiseen tavoitteeseen, osa sen sijaan selvästi ylitti sopimuksen yleistavoitteet. Tuloksia KRESS-yritysten energiakatselmuksissa raportoiduista säästöpotentiaaleista ja energiansäästötoimenpiteistä esitetään luvussa 3. Valtiosektorin katselmuksia ei ole käsitelty tässä luvussa eikä myöhemmin luvussa 3, koska valtion kiinteistöjen katselmointiin ei voi saada KTM:n tukea, eikä niitä näin ollen ole kattavasti raportoitu katselmusten seurantatietokantaan, jonka tietoihin lukujen 1.2.2 ja 3 katselmustiedot perustuvat. 16
1 % 9 % 8 % Tavoite 25 Aikasarjakatko s 25-26 Katselmusten kattavuus (% rakennustilavuudesta) 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % Välitavoite 22 2 % 1 % % 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Vuosi Kattavuus raportoitntiin liitetystä kannasta Kattavuus sopimusyritysten koko rakennuskannasta Kuva 8. Katselmustoiminnan kattavuuden kehitys KRESS-sopimukseen liitetyssä kiinteistökannassa vuosina 1999 27. 1 % 8 % Tavoite 25 6 % Välitavoite 22 4 % 2 % % Yht 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Katselmoitu vuoden 26 loppuun mennessä Katselmoimatta Katselmoitu vuoden 26 loppuun mennessä, yht. Katselmoimatta, yht. Kuva 9. Katselmustoiminnan kattavuus KRESS-yrityksissä vuoden 27 lopussa. Pylväs Yht. kuvaa sopimuksen piirissä vuoden 27 lopussa olleiden yritysten rakennustilavuudella painotettua keskimääräistä tilannetta. 17
Kulutusseurannan kattavuus vuosiraportointiin osallistuneiden yksityisen sektorin yritysten raportoinnin perusteella oli vuoden 27 lopussa keskimäärin 97 % sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutuksesta niiden yritysten osalta jotka ovat raportoineet kyseisen tiedon vuonna 26 tai vuonna 27. Suurimmalla osalla tiedon raportoineista yrityksistä kulutusseuranta kattoi kaikki rakennukset. Valtionsektorin kohteilla kulutusseurannan keskimääräinen kattavuus neljällä tiedon ilmoittaneella yksiköllä oli hieman alhaisempi (95 %) kuin yksityisen sektorin kohteilla, vaihdellen välillä 9 1 % Kulutusseurannalle sopimuksessa asetetut tavoitteet on siis keskimäärin saavutettu (kuva 1). 1 % Yksityinen sektori Valtion sektori 95 % 9 % 85 % 8 % 75 % yht 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 v yht v1 v2 v3 v4 v5 v6 Kuva 1. Kuukausitason tai tiheämmän kulutusseurannan kattavuus KRESSyrityksissä vuoden 27 lopussa. Pylväät Yht. ja v yht. kuvaavat vuosiraportointiin osallistuneiden yritysten tai valtion yksiköiden energiakulutuksella painotettua keskimääräistä tilannetta. Yritykset, joiden kohdalla kuvassa ei ole pylvästä, eivät ole raportoineet kulutusseurannan kattavuustietoja vuosien 26 27 osalta. 18
2 Kiinteistö- ja rakennusalan energiankäyttö 2.1 Sopimusalan rakennuskanta Suomen koko rakennuskannan laajuus oli vuonna 2 noin 375 milj. m². Tästä asuinkiinteistöjen osuus oli noin 6 % eli 225 milj. m². Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen sopimusalan rakennuskanta kokonaisuudessaan on yhteensä noin 27,8 milj. m² eli noin viidennes muusta kuin asuinrakennuskannasta. Sopimusalan yritysten hallinnassa olevista rakennuksista noin 7 % on asuntoja. Asuntojen lisäksi edellä mainittu luku sisältää sopimusalan yrityksien kannalta myös osaomisteisia, myytäviä sekä kehityskohde -kiinteistöjä. Toimialan sisäisten omistus-, hallinnointi- ja palvelurakenteiden muutokset aiheuttavat jatkuvia muutoksia yritysten kiinteistösalkkujen rakenteissa. Tämä on huomioitava sopimusalan laajuutta ja vuosittaisia muutoksia arvioitaessa. KRESS-sopimuksen piiriin yritykset ovat ottaneet pääosin kiinteistöjä, joihin heillä on joko täysimääräinen hallintaoikeus tai ainakin ehdoton enemmistö hallintaoikeudesta ja jotka ovat yrityksille pitkän tähtäimen sijoitus- ja kehityskohteita. Vuoden 25 lopussa kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneitä yrityksiä tai valtion kiinteistöyksiköitä oli 3. Näistä 22 sitoutui jatkamaan sopimusta kahdella vuodella; 18 yksityisen sektorin yritystä sekä 4 valtion kiinteistöyksikköä. Valtion kiinteistöyksikön Senaatti-kiinteistöt jakautuu kolmeen erilliseen alueelliseen yksikköön, joten yhteensä valtion sektorilta on sopimuksessa kuusi kiinteistöyksikköä. Raportointi tiedot vuodelta 27 saatiin määräaikaan mennessä 13 yksityisen sektorin yritykseltä ja viideltä valtion kiinteistöyksiköltä. Sopimukseen kuuluvasta kiinteistökannasta raportoitiin vuonna 27 8,5 milj. m² (3,milj. m² yksityiseltä sektorilta ja 5,5 milj. m² valtion sektorilta, tilavuus yhteensä 43,9 milj. m³) energiankäyttö. Raportoinnissa rakennukset luokiteltiin seuraaviin kiinteistötyyppiluokkiin: a) Toimistorakennukset b) Myymälä- ja liikerakennukset c) Majoitus- ja ravitsemusrakennukset d) Teollisuus- ja varastorakennukset e) Muut rakennukset Yksityisellä sektorilla sopimuskiinteistöjä raportoitiin vuonna 27 277 kpl. Näistä toimistorakennuksia oli lukumääräisesti eniten 14 kpl, eli 38 % kaikista yksityissektorin sopimuskiinteistöistä. Yhteenlaskettuna myymälä- ja liikerakennustyypin kanssa nämä kiinteistötyypit muodostavat noin 8 % sopimukseen liitetystä rakennuslukumäärästä. Majoitus- ja ravitsemusrakennusten raportoitujen kiinteistöjen lukumäärä oli seurantavuonna 7 kpl. Muut rakennukset -ryhmään on liitetty raportoinnissa käytettäviin kiinteistötyyppeihin kuulumattomat kiinteistöt. Tähän ryhmään kuului 24 kiinteistöä. 19
Sopimuskiinteistöjen määrät vaihtelivat yritysten välillä suuresti, mukana oli yhden kiinteistön kiinteistöyhtiöitä sekä useita kiinteistöjen suuromistajia. Valtiosektorin sopimuskiinteistöt olivat mukana viidettä kertaa KRESS-raportoinnissa. Tässä ryhmässä on edustettuna neljä laitosta tai yritystä, joista Senaatti kiinteistöt jakautuu kolmeen erilliseen alueelliseen yksikköön (valtion yksikköjä sopimuksen piirissä siis yhteensä kuusi). Raportointitiedot vuodelta 26 saatiin viideltä valtion yksiköltä. Tilavuudeltaan ryhmä on suurempi kuin yksityisen sektorin kiinteistömassa. Kiinteistöjen kokonaislukumäärää ja kokonaispinta-alaa ei voitu raportoida, koska kaikilta laitoksilta ei saatu kattavia tietoja. Pinta-alan arvio raportin kattavuuden arviointia varten muodostettiin kuitenkin kokonaistilavuuden ja raportoiduista tiedoista lasketun keskimääräisen huonekorkeuden avulla. Valtiosektorilla on hallinnassaan paljon erikoistarkoituksiin käytettyjä kiinteistöjä, kuten esimerkiksi korkeakoulu- ja tutkimuslaitosrakennuksia, joita ei voida selkeästi luokitella tässä raportoinnissa käytettäviin kiinteistötyyppeihin. Tästä johtuen suurimmaksi kiinteistötyypiksi valtiosektorilla muodostui muut rakennukset. Kiinteistötyypin muut rakennukset tilavuusosuus on 53 % koko valtionsektorin sopimuksessa olevasta tilavuudesta. Toiseksi suurin ryhmä on toimistorakennukset 22 % osuudella. Teollisuus- ja varastorakennukset kattavat noin 14 % tilavuudesta ja majoitus- ja ravitsemusrakennusten osuus on 1 %. Yhteenvetokuvia raportoidusta KRESS-sopimukseen liitetystä kiinteistökannasta esitetään liitteissä 1a ja 1b. 2.2 Sopimuksen piiriin kuuluvien rakennusten energiankäyttö KRESS-yritysten raportoima (todellinen) lämmitysenergiankulutus oli vuonna 27 1 188 GWh (yksityissektori 318 GWh, valtiosektori 87 GWh). Lämmitysenergian kulutuksen lasku viime vuoteen verrattuna on pääosin seurasta raportoineiden yritysten määrän laskusta. Sähköä käytettiin 1 11 GWh (yksityissektori 495 GWh, valtiosektori 614 GWh). Vettä rakennuksissa kulutettiin 3,41 milj. m³ (yksityissektori,82 milj. m³, valtiosektori 2,6 milj. m³). Yksityissektorin sopimuskannan kokonais- ja kiinteistötyyppikohtaiset kulutustiedot esitetään kuvissa 12 17 ja valtiosektorin tiedot kuvissa 18 22. Valtaosa sopimukseen liittyneistä yrityksistä raportoi kiinteistökantansa lämmitysenergian kulutukset todellisina kulutuksina ilman lämpötilakorjausta. Eri vuosien välisen vertailtavuuden mahdollistamiseksi tehtiin raportoiduille lämmitysenergian kulutustiedoille normeeraus eli lämpötilakorjaus. Eri paikkakuntien lämmitystarvelukujen painotetuista keskiarvoista laskettiin painotettu lämmitystarveluku ja normeeraus tehtiin 7 % lämmitysenergiankulutuksesta. Keskimääräisen lämpötilakorjauksen käyttäminen johtaa kiinteistökohtaista lämpötilakorjausta epävarmempaan tulokseen. Sähkönkulutuksen osalta tarkoituksena on seurata kiinteistösähkön kulutusta. Koska tämä ei kaikkien kiinteistöjen osalta ole mahdollista, on osassa seurantakiinteistöistä ilmoitettu sähkönkulutukseksi sähkön kokonaiskulutus. 2
2.3 Energiankäytön muutoksia selittävät tekijät Kuten edellä kohdassa 2.1 todettiin, on viime vuosina Suomen kiinteistöalalla tapahtunut merkittäviä rakennejärjestelyjä, jotka ovat johtaneet myös monen KRESS-yrityksen osalta sekä kiinteistösalkun muutoksiin että sijoitusten prioriteettien muuttumiseen. Lisäksi energiankäytön muutoksiin vaikuttavat kiinteistöjen käyttöasteet ja käyttäjän toiminta. KRESS-yritykset ovat vuosiraporteissaan kommentoineet energiankäytön muutoksia selittäviä tekijöitä mm. seuraavasti: seurannassa mukana olleen kiinteistökannan muuttuminen eri vuosien välillä omistusmuutosten vuoksi vuokralaisten (kiinteistön käyttäjien) vaihtuminen seurantakauden aikana, käyttöasteen muutokset rakennuskannan uudistuminen ja parantunut tekniikka vaikuttavat kulutuksiin laajennushankkeet ja tilojen käyttötarkoituksen muutokset tehostunut kulutusten kuukausiseuranta ja reagointi poikkeamiin reaaliaikaisen / tuntikulutusseurannan käyttöönotto kulutushälytysten käyttöönotto energiakatselmusten perusteella tarkentunut energiankäyttö ja laiteinvestoinnit jäähdytyksen lisääminen nostaa sähkönkäyttöä energiatehokkaat korjausratkaisut Maakaasu,57 % Öljy,71 % Sähkölämmitys,2 % Muu,3 % Sähkö 48 % Kaukolämpö 5 % Kuva 11. KRESS-sopimukseen liitettyjen kiinteistöjen energiamuotojakauma. 21
YKSITYISSEKTORI - KAIKKI RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) 23 597 25 932 256 4 752 436 678 88 655 59 722 251 1 677 583 24 475 25 58 519 4 97 222 645 763 613 162 674 11 1 493 61 25 312 17 454 365 3 31 651 392 32 367 897 44 182 932 417 26 364 19 411 92 3 43 226 471 161 444 69 528 686 1 94 24 27 277 16 367 13 2 852 711 354 869 317 78 495 192 815 58 2 Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v. 23-27 4 Lämpö ja sähkö 18 16 14 12 1 8 6 4 2 35 3 25 2 15 1 5 Vesi 23 24 25 26 27 Lämpö (kwh/m²) 142,8 131,6 129,4 137,4 124,4 Sähkö (kwh/m²) 152, 137,4 145,2 154,1 173,6 Vesi (l/m²) 353, 34,4 37,6 318,9 285,7 35 Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v. 23-27 7, 3 6, 25 5, Lämpö ja sähkö 2 15 1 4, 3, 2, Vesi 5 1, 23 24 25 26 27 Lämpö (kwh/m³) 26,2 25,3 21,1 22,9 21,7 Sähkö (kwh/m³) 27,9 26,4 25,2 27,2 3,3 Vesi (l/m³) 64,7 58,6 53,4 56,4 49,8, Kuva 12. Yksityissektorin sopimusyritysten rakennuskannan energiankulutus 23 27. 22
YKSITYISSEKTORI - TOIMISTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) 23 265 9 347 83 1 987 47 3 551 291 84 245 774 71 947 24 257 1 841 458 2 375 394 333 598 317 529 276 42 776 35 25 12 5 48 262 992 136 151 294 141 875 149 916 341 682 26 152 5 858 94 1 288 117 196 423 18 38 149 354 43 64 27 14 4 421 9 1 86 661 141 258 126 495 132 745 319 864 Lämpö ja sähkö 18, 16, 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2, Toimistorakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v. 23-27 4 35 3 25 2 15 1 5 Vesi, 23 24 25 26 27 Lämpö (kwh/m²) 151,3 14,4 152,5 147,7 13, Sähkö (kwh/m²) 123,7 116,4 151,1 115,9 122,2 Vesi (l/m²) 357,8 326,8 344,4 333,9 294,4 35 Toimistorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v. 23-27 78 3 25 76 74 Lämpö ja sähkö 2 15 1 5 72 7 68 66 64 Vesi 23 24 25 26 27 Lämpö (kwh/m³) 32,2 3,8 3, 32,5 31,9 Sähkö (kwh/m³) 26,3 25,5 29,7 25,5 3, Vesi (l/m³) 76,1 71,6 67,7 73,4 72,3 62 Kuva 13. Yksityissektorin sopimusyritysten toimistorakennuskannan energiankulutus 23 27. 23
YKSITYISSEKTORI - MYYMÄLÄ- JA LIIKERAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) 23 159 9 829 52 1 643 17 226 677 218 696 324 428 588 788 24 135 8 195 328 1 427 945 176 78 166 837 252 332 436 414 25 114 6 972 92 1 189 366 142 781 133 892 23 88 357 71 26 14 8 21 264 1 337 714 188 6 172 373 259 518 423 29 27 19 6 799 387 1 13 33 127 83 113 81 25 678 35 813 Lämpö ja sähkö 3 25 2 15 1 5 Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v. 23-27 37 36 35 34 33 32 31 3 29 28 Vesi 23 24 25 26 27 Lämpö (kwh/m²) 138, 123,3 12, 136,1 125,4 Sähkö (kwh/m²) 197,4 176,7 17,8 193,9 247,4 Vesi (l/m²) 358,3 35,6 3,7 316,1 31,8 27 4 Myymälä- ja liikerakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v. 23-27 7 35 3 6 5 Lämpö ja sähkö 25 2 15 1 5 4 3 2 1 Vesi 23 24 25 26 27 Lämpö (kwh/m³) 23,1 21,5 2,5 22,2 18,7 Sähkö (kwh/m³) 33, 3,8 29,1 31,6 36,9 Vesi (l/m³) 59,9 53,3 51,3 51,6 45, Kuva 14. Yksityissektorin sopimusyritysten myymälä- ja liikerakennuskannan energiankulutus 23 27. 24
YKSITYISSEKTORI - MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) 23 43 268 781 73 19 11 487 11 159 9 479 69 853 24 3 118 368 35 388 6 252 5 893 4 67 41 272 25 5 3 725 8 252 1 32 1 238 152 3 53 26 7 139 53 42 76 1 651 9 763 5 548 47 437 27 7 139 53 33 76 7 178 6 428 4 11 42 267 3 Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v. 23-27 14 25 12 Lämpö ja sähkö 2 15 1 5 1 8 6 4 2 Vesi 23 24 25 26 27 Lämpö (kwh/m²) 157,3 176,7 16, 241,2 212,6 Sähkö (kwh/m²) 129,8 132, 27,9 138,9 121,7 Vesi (l/m²) 956,6 1166,3 561,2 1187,5 1252, 8 Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v. 23-27 4 7 35 6 3 Lämpö ja sähkö 5 4 3 25 2 15 Vesi 2 1 1 5 23 24 25 26 27 Lämpö (kwh/m³) 42,7 52,8 43, 73,9 51,5 Sähkö (kwh/m³) 35,3 39,5 6,4 41,9 29,5 Vesi (l/m³) 259,9 348,7 129,2 358,1 33, Kuva 15. Yksityissektorin sopimusyritysten majoitus- ja ravitsemusrakennuskannan energiankulutus 23 27. 25
YKSITYISSEKTORI - TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) 23 85 1 251 594 247 451 42 62 4 378 35 935 145 541 24 31 1 48 318 233 695 34 339 32 365 32 499 98 489 25 29 4 34 742 619 953 61 635 57 798 82 221 117 671 26 35 5 26 917 741 292 79 46 72 782 111 566 142 986 27 3 4 843 194 683 127 7 647 63 263 14 924 114 761 Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v. 23-27 18 25 16 Lämpö ja sähkö 14 12 1 8 6 4 2 23 24 25 26 27 Lämpö (kwh/m²) 122,3 114,3 99,4 12,7 13,4 Sähkö (kwh/m²) 133, 129,5 132,6 148,9 153,6 Vesi (l/m²) 22,6 166,8 189,8 19,9 168, 2 15 1 5 Vesi 25 Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v. 23-27 35 2 3 25 Lämpö ja sähkö 15 1 5 2 15 1 5 Vesi 23 24 25 26 27 Lämpö (kwh/m³) 18,7 18, 14,3 15,3 14,6 Sähkö (kwh/m³) 2,4 2,4 19,1 22,2 21,7 Vesi (l/m³) 31, 26,2 27,3 28,4 23,7 Kuva 16. Yksityissektorin sopimusyritysten teollisuus- ja varastorakennuskannan energiankulutus 23 27. 26
YKSITYISSEKTORI - MUUT RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Rak. lkm Tilavuus Pinta-ala Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) 23 85 1 251 594 247 451 42 62 4 378 35 935 145 541 24 31 1 48 318 233 695 34 339 32 365 32 499 98 489 25 41 1 94 223 221 944 35 56 32 874 4 718 19 766 26 27 181 83 42 361 9 757 8 943 2 664 49 14 27 24 159 518 34 83 8 455 7 571 2 69 31 52 3 Muiden rakennusten ominaiskulutukset huoneistoneliötä kohti v. 23-27 14 25 12 Lämpö ja sähkö 2 15 1 5 1 8 6 4 2 Vesi 23 24 25 26 27 Lämpö (kwh/m²) 17, 146,9 158, 223,1 242,7 Sähkö (kwh/m²) 145,2 139,1 86,7 62,9 77,2 Vesi (l/m²) 588,2 421,4 494,6 116, 891,5 6 Muiden rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v. 23-27 3 5 25 Lämpö ja sähkö 4 3 2 2 15 1 Vesi 1 5 23 24 25 26 27 Lämpö (kwh/m³) 33,6 32,8 32, 52, 53, Sähkö (kwh/m³) 28,7 31, 2,7 14,7 16,9 Vesi (l/m³) 116,3 93,9 1,3 27,3 194,7 Kuva 17. Yksityissektorin kiinteistötyypin muut rakennukset energiankulutus 23 27. 27
VALTIOSEKTORI - KAIKKI RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) 23 27 823 296 1 156 662 1 155 364 642 849 3 21 793 24 28 369 87 1 115 859 1 113 334 675 91 3 217 673 25 19 733 927 41 3 374 273 427 641 1 958 41 26 27 999 28 1 83 236 1 2 95 621 943 2 816 583 27 26 61 186 945 183 869 763 614 463 2 596 287 45 Kaikkien rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v. 23-27 14 Lämpö ja sähkö 4 35 3 25 2 15 1 5 12 1 8 6 4 2 Vesi 23 24 25 26 27 Lämpö (kwh/m³) 41,6 39,3 42,4 36,5 32,7 Sähkö (kwh/m³) 23,1 23,8 21,7 22,2 23,1 Vesi (l/m³) 115,1 113,4 99,2 1,6 97,6 Kuva 18. Valtiosektorin sopimusyritysten rakennuskannan energiankulutus 23 27. VALTIOSEKTORI - TOIMISTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) 23 6 667 791 249 27 249 111 143 192 475 836 24 6 69 698 23 17 229 826 146 457 445 31 25 3 354 38 8 115 74 769 6 856 25 331 26 6 223 52 222 771 29 962 136 15 49 139 27 5 876 947 19 423 175 228 126 43 364 481 4, 35, 3, Toimistorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v. 23-27 8 7 6 Lämpö ja sähkö 25, 2, 15, 1, 5, 5 4 3 2 1 Vesi, 23 24 25 26 27 Lämpö (kwh/m³) 37,4 34,4 3,9 33,7 29,8 Sähkö (kwh/m³) 21,5 21,9 18,1 21,9 21,5 Vesi (l/m³) 71,4 66,6 61,2 65,7 62, Kuva 19. Valtiosektorin sopimusyritysten toimistorakennuskannan energiankulutus 23 27. 28
VALTIOSEKTORI - MAJOITUS- JA RAVITSEMUSRAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) 23 2 21 63 85 842 85 814 25 484 362 5 24 1 977 177 79 472 79 413 26 866 327 796 25 2 63 82 1 5 938 42 757 562 225 26 2 678 458 126 976 119 675 44 767 56 524 27 2 578 329 119 475 19 942 43 235 566 685 6 Majoitus- ja ravitsemusrakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v. 23-27 25 5 2 Lämpö ja sähkö 4 3 2 15 1 Vesi 1 5 23 24 25 26 27 Lämpö (kwh/m³) 42,5 4,2 52,4 44,7 42,6 Sähkö (kwh/m³) 12,6 13,6 16,4 16,7 16,8 Vesi (l/m³) 179,3 165,8 215,9 29,3 219,8 Kuva 2. Valtiosektorin sopimusyritysten majoitus- ja ravitsemusrakennuskannan energiankulutus 23 27. VALTIOSEKTORI - TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) 23 6 764 585 237 898 237 81 137 57 71 971 24 6 711 968 227 179 226 945 136 213 695 549 25 3 47 565 2 936 2 74 43 32 194 764 26 3 839 62 12 28 113 364 47 587 276 435 27 3 766 1 124 575 114 635 46 376 29 113 5 45 4 Teollisuus- ja varastorakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v. 23-27 12 1 Lämpö ja sähkö 35 3 25 2 15 8 6 4 Vesi 1 5 2 23 24 25 26 27 Lämpö (kwh/m³) 35,2 33,8 45,9 29,5 3,4 Sähkö (kwh/m³) 2,3 2,3 12,5 12,4 12,3 Vesi (l/m³) 13,8 13,6 56,1 72, 55,5 Kuva 21. Valtiosektorin sopimusyritysten teollisuus- ja varastorakennuskannan energiankulutus 23 27. 29
VALTIOSEKTORI - MUUT RAKENNUKSET - KOKONAISKULUTUKSET Vuosi Tilavuus Norm.lämpö (MWh) Lämpö (MWh) Sähkö (MWh) Vesi (m³) 23 12 369 29 583 651 582 638 336 666 1 661 486 24 12 496 125 557 26 556 4 361 266 1 655 762 25 9 819 316 35 217 284 852 275 345 98 424 26 14 789 185 593 538 559 41 388 291 1 49 64 27 14 2 74 51 836 461 792 396 626 1 42 252 5 Muiden rakennusten ominaiskulutukset rakennuskuutiota kohti v. 23-27 16 Lämpö ja sähkö 45 4 35 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 Vesi 23 24 25 26 27 Lämpö (kwh/m³) 47,2 44,6 46,5 37,8 32,5 Sähkö (kwh/m³) 27,2 28,9 28, 26,3 27,9 Vesi (l/m³) 134,3 132,5 92,5 1,8 1, Kuva 22. Valtiosektorin kiinteistötyypin muut rakennukset energiankulutus 23 27. 3
3 Energiakatselmukset 3.1 Yleistä energiakatselmuksista Keväällä 1999 allekirjoitetun kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen vaikutus yksityisen palvelusektorin katselmustoimintaan alkoi näkyä jo vuonna 2. Vuonna 22 sekä energiakatselmustukea hakeneiden määrällä että rakennustilavuudella laskettuna oltiin jo huippuvuoden 1994 tasolla. Energiansäästösopimuksella on ollut ratkaiseva vaikutus palvelusektorin katselmustoimintaan. Vuonna 27 käynnistyneiden katselmusten volyymi oli lähes kaksienkertainen edelliseen vuoteen verrattuna sekä kohteiden määrällä että tilavuudella mitattuna. Kahden suuren hankkeen osuus kaikista vuoden 27 katselmuksista on merkittävä (7 % kohteiden lukumäärästä ja 8 % kohteiden tilavuudesta). Vuoden 27 aikana KRESS-yritykset hakivat katselmustukea yhteensä 2,1 milj. r-m³:n katselmushankkeisiin (kuva 23). Tilavuus (1 m3) 12 1 8 KRESS yritysten hakemat katselmukset (1 m3) Kaikki haetut katselmushankkeet (1 m3) Kaikki raportoidut katselmushankkeet (1 m3) Kaikki raportoidut katselmushankkeet, energiankulutus (GWh) Energiankulutus (GWh) 7 6 5 4 6 3 4 2 2 1 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Kuva 23. Yksityisen palvelusektorin ja KRESS-yritysten katselmustoiminnan volyymikehitys 1992 27. 31
KTM katselmustuet KTM:n yksityiselle palvelusektorille myöntämästä tuesta on sopimuskaudella 1998-26 kohdistunut keskimäärin 76 % kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyrityksille. Vuonna 27 energiansäästösopimusyritysten osuus koko yksityiselle palvelusektorille myönnetystä tuesta oli vain hieman yli puolet (51 %) koko tuen määrästä. Ennätyksellisen alhainen tukiosuus on selitettävissä sopimusyritysten määrän laskulla sekä sopimuksessa jatkavien yritysten aiemmalla katselmusaktiivisuudella; keskimäärin 85 % sopimukseen liitetystä kannasta on jo katselmoitu. Kuvassa 24 on esitetty energiansäästösopimuskaudella KTM:n myöntämä energiakatselmus- ja analyysituki kiinteistö- ja rakennusalan sopimukseen liittyneille yrityksille sekä katselmuskohteiden lukumäärä vastaavina vuosina. Kuvassa on huomioitava, että katselmustuki säästösopimuksiin liittyneille yrityksille oli vuoteen 21 asti 5 % katselmuskustannuksista ja vuodesta 22 lähtien 4 %. 1,2 25 1, 2,8 15,6 1,4,2 5, 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Katselmuskustannus, milj. e Myönnetty tuki, milj. e Kohteiden lukumäärä Kuva 24. Kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyvät energiakatselmusten ja analyysien kustannukset ja KTM:n myöntämät tuet 1999 27. Taulukossa 3 on esitetty yhteenvetona KTM:n myöntämä energiakatselmus/-analyysituki kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistyneiden hankkeiden määrä ja kustannukset. 32
Taulukko 3. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM tuetut katselmushankkeet 1999 27. Vuosi Hankkeiden Kohteiden Hankkeiden KTM lukumäärä lukumäärä kustannukset milj. e tuki milj. e 1999 1 1,8,4 2 2 28,154,77 21 1 89,466,233 22 28 23 1,138,46 23 28 81,54,22 24 12 49,32,13 25 13 39,28,11 26 5 22,1,4 27 3 41,13,5 Yhteensä 12 58 3,1 1,31 Lisäksi säästösopimusyritykset ovat jo ennen säästösopimukseen liittymistään käynnistäneet vuosina 1996 2 yhteensä kymmenen katselmushanketta, joissa oli yhteensä myös kymmenen kohdetta. Näille hankkeille myönnetty katselmustuki oli yhteensä,3 miljoonaa euroa ja katselmuskustannus,76 miljoonaa euroa. KTM investointituet Kuvassa 25 on esitetty KTM:n kiinteistö- ja rakennusalan sopimusyrityksille myöntämät investointituet energiansäästöhankkeisiin sopimuskaudella 1999 27. Kiinteistö- ja rakennusalalla käynnistyneitä energiatukea saaneita investointihankkeita on koko sopimuskaudella ollut vähän ja kiinnostus energiansäästöön liittyvään investointitukeen laimeaa. Sekä vuonna 26 että vuonna 27 käynnistyi yksi hanke. Noin 3 % koko sopimuskaudella käynnistyneistä energiatukea saaneista investointihankkeista ja vain noin 1 % vastaavasta myönnetystä tuesta on kohdistunut kiinteistö- ja rakennusalalle. 33
,15 5,12 4 Investointituki milj. e,9,6 3 2 Hankkeiden lukumäärä,3 1, 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Myönnetty tuki, milj. e Hankkeiden lukumäärä Kuva 25. KTM investointituet kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästöhankkeisiin säästösopimukseen liittyen. Taulukossa 4 on esitetty yhteenveto KTM:n energiansäästöinvestoinneille myöntämistä investointituista kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimukseen liittyneille yrityksille sopimuskaudella sekä käynnistyneiden hankkeiden määrä. Taulukko 4. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimukseen liittyneet KTM:n myöntämät investointituet sopimuskaudella 1999 27. Vuosi Hankkeiden KTM lukumäärä tuki milj. e 1999, 2, 21 1,4 22 1,1 23 2,16 24 4,145 25, 26 1,85 27 1,84 Yhteensä 1,344 34
3.2 Katselmuksissa raportoitu säästöpotentiaali ja energiansäästötoimenpiteet Katselmuskohteissa ehdotetut energiankäytön tehostamistoimenpiteet Tässä käsitelty palautetieto koskee vuosina 1998 27 raportoituja kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimuksen piirissä tehtyjä katselmuksia. Seurannasta on poistettu sopimusyritysten myydyiksi ilmoitetut kohteet, mutta vuoden 25 lopussa eronneiden yritysten vuosina 2 25 raportoimat katselmuskohteet ovat siis edelleen mukana seurannassa. Yhteensä tässä tarkastelussa on 432 katselmoitua kohdetta (n. 23 milj. m 3 ). Taulukoon 5 on kerätty kaikki em. katselmuksissa ehdotetut säästötoimenpiteet luokiteltuna katselmustoiminnan tilastoinnissa käytettäviin järjestelmäluokkiin. Lukumääräisesti ehdotetuista toimenpiteistä noin 48 % liittyy ilmanvaihtojärjestelmiin, noin 31 % sähköjärjestelmiin, noin 1 % lämmitysjärjestelmiin ja noin 9 % käyttövesijärjestelmiin. Jäähdytysjärjestelmiin, rakenteisiin, paineilmajärjestelmiin ja muihin energiansäästökeinoihin liittyviä toimenpiteitä on alle 2 %. Taulukossa 5 esitettävät investoinnit ja kustannussäästöt perustuvat katselmoijien katselmusraporteissa esittämiin arvioihin. Näiden arvioiden perusteella keskimääräinen takaisinmaksuaika investointeja edellyttäville toimenpiteille vaihtelee 8,1 vuoden välillä. Kaikkien ehdotettujen toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika on 1, vuotta. Toimenpiteiden toteutus on siten taloudellisesti erittäin kannattavaa. Kaikille taulukossa 5 esiintyville toimenpiteille laskettu keskimääräinen investointitarve on noin 2 4. Pienin keskimääräinen investointitarve on käyttövesijärjestelmiin liittyvissä toimenpiteissä (noin 8 ). 35
Taulukko 5. Kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyritysten katselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden jakautuminen eri järjestelmiin. Toimenpideluokka Lukumäärä Säästö Investointi TMA kpl 1 e 1 e a 1 Lämmitysjärjestelmä 1 12 94 8,1 1.1 Lämmöntuotto 84 212 74,4 1.2 Sisälämpötilan alentaminen 83 14 36,3 1.3 Säädön parantaminen 118 15 341 2,3 1.5 Eristykset - putkieristykset, säiliöeristykset 4 4 13 2,8 Lämmitysjärjestelmä yhteensä 299 482 558 1,2 2 Ilmanvaihtojärjestelmä 23 74 328 4,5 2.1 Ilmanvaihdon käyntiajat 847 2 183 745,3 2.2 Ilmavirran puolittaminen tai pienentäminen 71 38 289,9 2.3 Ilmanvaihdon palvelualueiden osittaminen 2 7, 2.4 Ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat 233 282 195,7 2.5 Lämmöntalteenottomahdollisuudet 183 559 1 92 3,4 2.6 Tuuletustapamuutokset käyttö 9 13 2,2 Ilmanvaihtojärjestelmä yhteensä 1 368 3 426 3 48 1, 3 Käyttövesijärjestelmä 6 4 1,2 3.1 Vesikalusteiden virtaaman rajoitus 228 172 162,9 3.2 Vesikalusteiden vaihto 15 12 42 3,4 3.3 Käyttöveden lämpötilan alentaminen 21 11 7,6 3.5 WC-huuhtelumäärien pienentäminen 4 1 2 2,3 Käyttövesijärjestelmä yhteensä 274 2 214 1,1 4 Sähkö 2 1, 4.1 Tariffin ja jännitetason tarkistus ja loistehon kompens 14 229 156,7 4.2 Kuormitushuippujen tasaus ja kulutuksen ajoitus 1, 4.3 Valaistus 519 781 66,8 4.4 Sähköiset lämmitykset 134 181 199 1,1 4.5 LVI-laitteet 27 36 133 3,6 4.6 Muut sähkölaitteet 87 168 13,6 4.7 Käyttötottumusten muutos 16 33 7,2 Sähköjärjestelmä yhteensä 89 1 431 1 259,9 5 Jäähdytysjärjestelmä 13 33 2,6 5.1 Veden kulutus 8 31 12 3,3 5.2 Lauhdelämmön talteenotto 6 21 84 4, Jäähdytysjärjestelmä yhteensä 27 86 26 2,4 6 Rakenteet 1 1 2 2,8 6.1 Ikkunat ja ovet 9 14 13,9 6.2 Ulkovaippa 3 4 8 2, Rakenteet yhteensä 13 19 23 1,2 7 Paineilmajärjestelmä 2 7 2,3 7.1 Paineilmajärjestelmän vuotojen korjaus 2 9 3,3 Paineilmajärjestelmä yhteensä 4 16 5,3 8 Muut energiansäästömahdollisuudet 12 25 136 5,5 Kaikki esitetyt toimenpiteet yhteensä 2 887 5 683 5 879 1, Tehostamistoimenpiteiden toteutuminen ja vaikutus energiatehokkuuteen Sopimuksen tehneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 27 lopussa on koottu yhteenveto taulukkoon 6 ja kuvaan 26. Tiedot perustuvat samojen kohteiden raportointitietoihin, joista taulukon 5 tiedot on koottu. Taulukossa esitettävät investointien ja säästövaikutusten lukuarvot ovat katselmoijien raportoinnissaan laskemia ja arvioimia, ei siis toteutuneita investointikustannuksia tai mitattuja kulutusmuutoksia. 36
Taulukko 6. Yhteenveto kiinteistö- ja rakennusalan energiansäästösopimusyritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä ja niiden toteutumisesta katselmoiduissa kiinteistöissä vuoden 27 loppuun mennessä. Toimenpiteet Investointi milj. Säästö Lämpö GWh/a Säästö Sähkö GWh/a Säästö Vesi 1 m 3 /a Takaisinmaksuaika a Toimenpiteitä kpl Toteutetut toimenpiteet vuonna 27,12 4,3 1,5 6,1 2,2 98 Kaikki toteutetut toimenpiteet 2,2 41,4 18, 15,,8 1149 Päätetyt toimenpiteet 1, 23,1 7,8 31,1,7 825 Harkittavat toimenpiteet 2,9 17,6 9,4 2,6 2,3 678 Toteutetut, päätetyt ja harkittavat toimenpiteet yhteensä 6,2 82,2 35,2 66,7 1,6 2652 Taulukossa 6 esitettyjen katselmuksissa toteutetuiksi raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön osalta vuoden 27 lopussa 41,4 GWh/a eli 7 % katselmoitujen kiinteistöjen lämpöenergian käytöstä. Sähkön osalta säästövaikutus on 18 GWh/a eli 2,6 % katselmoitujen kiinteistöjen kokonaiskulutuksesta sekä vedenkulutuksen osalta 15 m³/a eli prosentin (1 %) kiinteistöjen vedenkulutuksesta. Toteutuneiden toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli alle vuoden ja keskimääräinen investointi toimenpidettä kohden oli alle 2. Kuvassa 27 on pylväillä esitetty vuosittain saavutettu energiansäästövaikutus ja viivalla kumulatiivinen säästövaikutus jaoteltuna erikseen lämmölle ja polttoaineille sekä sähkölle. Jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi päätettyjen toimenpiteiden osalta säästöpotentiaali oli lämmössä 23,1 GWh/a, sähkössä 7.8 GWh/a ja vedessä 31 1 m³/a. Päätettyjen toimenpiteiden keskimääräinen takaisinmaksuaika oli alle vuoden ja keskimääräinen investointi toimenpidettä kohden 1 25. Harkittavien toimenpiteiden osalta keskimääräinen investointi oli noin 4 4 ja takaisinmaksuaika hieman yli kaksi vuotta. Takaisinmaksuaika toteuttamatta jääviksi ilmoitettujen toimenpiteiden sekä niiden toimenpiteiden, joiden toteutuksen tilasta ei ole raportoitu oli noin kaksi vuotta. 37
GWh/a, 1m 3 /a 9 8 7 17,65 6 5 23,13 2,56 4 3 9,39 31,7 2 41,42 7,82 1 18, 15,3 Lämpö, GWh Sähkö, GWh Vesi, 1 m3 Toteutettu Päätetty toteuttaa Toteutusta harkitaan Kuva 26. Raportoitujen energiankäytön tehostamistoimenpiteiden vaikutus katselmoitujen kiinteistöjen energiankäyttöön energiansäästösopimuksen solmineissa yrityksissä. 44, 41,42 4, 36, 32, Energiansäästö, GWh/a 28, 24, 2, 16, 12, 14,62 18, 8, 4,, 6,98 6,7 4,19 4,61 4,2 4,28,3,47,28 2,5,23,63 1,36 1,54 2,3 2,43,69,82 1,54 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Säästö sähkö Säästö lämpö Säästö sähkö, kumulat. Säästö lämpö, kumulat. Kuva 27. Kiinteistö- ja rakennusalan säästösopimuksen piirissä saavutettu energiansäästö vuosina 1998 27. 38