Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

Samankaltaiset tiedostot
Maija Taka Pienvesitapaaminen

Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa

Rakentamisen aiheuttamat valuntamuutokset asuinalueilla ja vaihtoehtoisten hulevesijärjestelmien mallinnus

Hulevesien laadun hallinta

Hulevesien hallinnalla kestäviä kaupunkiympäristöjä?

Hulevedet ja biohiilen merkitys

Vantaan pienvaluma-alueiden luokittelu vettä läpäisemättömän pinnan osuuden perusteella

Kaupunkien hulevedet vaarallisten ja haitallisten aineiden päästölähteinä. Nora Sillanpää palvelupäällikkö, TkT Vesipalvelut

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

Hulevesijärjestelmän mitoitus laadun hallinnan näkökulma. Hulevesien hallinta vesistön ehdoilla seminaari DI Perttu Hyöty, Sitowise Oy

Kestävän ympäristön kaupunkilaboratorio Veden kierron hallinta ja ekosysteemipalvelut kaupunkiympäristössä

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

PIENVESITAPAAMINEN

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

Tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi

Veden kiertokulku ja maankuivatus

Lentoaseman maanalainen kosteikko

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

Ilmastonmuutos ja maanpeiteaineis tot

5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle

Vesijärven hulevesikuormitus Lahden kaupunkialueelta

STORMWATER -väliaikatuloksia

LÄPÄISEVÄT PINNOITTEET. Mika Tulimaa Rudus Oy

Jätevedenpuhdistamot ja hulevedet mitä tiedetään ja mitä pitäisi tietää?

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off

Hulevedet voimavarana taajamamaisemassa

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

Kokemuksia automaattisista mittauksista

Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut

KURSSIEN POISTOT JA MUUTOKSET LUKUVUODEKSI

Tampereen ilmanlaadun tarkkailu

RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

N-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK)

Kestävän kehityksen kaupunkilaboratoriota rakentamassa

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan

Ilmanlaadun arviointi: uusia tuloksia ja tässä hankkeessa tehtävä työ

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt

HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

äärä ja laatu Suomessa

Sisävesitutkimus ja pienvesien kunnostus Helsingissä. Purot Lammet ja järvet Lähteet hulevesi

Betonin pitkät käyttöiät todellisissa olosuhteissa

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Epävarmuus ja sen huomioiminen hydrologisessa mallinnuksessa

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

Trends in stream water concentration and export of nitrogen and phosphorus from boreal forested catchments in Finland

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

Poistuvat kurssit ja korvaavuudet (RRT ja YYT)


Heisingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts 0N THE EFFECTS 0F URBAN NATURAL AMENITIES, ARCHITECTURAL

Diplomityö TKK:n v esihuoltotekniikkaan aiheesta: Metals in Stormw ater Pollution Hulevesien metallit

FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland

Stormwater filtration unit

Kaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Mitä uusimmat tulokset hydrologisista ja vedenlaadun seurannoista kertovat soiden ennallistamisen onnistumisesta?

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

HULEVESIJAOSTO. Vuosikokous

Paikkatiedon semanttinen mallinnus, integrointi ja julkaiseminen Case Suomalainen ajallinen paikkaontologia SAPO

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen

Finnish Solar Revolution

Eräiden Vantaan purojen tila vedenlaadun perusteella

ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel. Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.

Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA

Vesistömallit: havainnot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Suodatusarkku pilottina hulevesien puhdistuksessa

Käymäläkompostin ja erotellun virtsan käyttäminen lannoitteena. DT-konferenssi Seija Haapamäki

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

CURRICULUM VITAE TYÖKOKEMUS. Oy Eero Paloheimo Ecocity Ltd 09/2010- TOPI JOHANNES TIIHONEN Syntymäaika:

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

ESPON 2013 Tilannekatsaus 12/2010. Timo Hirvonen

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

E.O. WILSON. Miksi metsien suojelu on ajankohtaisempaa kuin koskaan? Ilkka Hanski Helsingin yliopisto

SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA

Avoimet paikkatiedot ja tulevaisuuden tietolähteet liikkumisen tutkimuksessa. Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto Accessibility Research Group

Vesiensuojelukosteikot

Transkriptio:

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 1

Pienvesitutkimus pääkaupunkiseudulla 1. Alueellisesti kattava aineisto 2. Aikasarjatutkimus 3. Muu kaupunkivesitutkimus 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 2

8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 3

1. Alueellisesti kattava aineisto 83 valuma-aluetta Kolme kenttäjaksoa (kesä, elo, marras; base flow) Vesinäytteet Piilevänäytteet Valuma-alueanalyysi 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 4

Mitattu liukoinen aine (mg/l) R 2 = 0.66 Laskennallinen liukoinen aine (mg/l) (Taka et al. 2014) 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 5

(Taka et al. 2014) 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 6

2. Aikasarjatutkimus Fin-LTSER verkostoon kuuluvat näyteasemat, Helsinki ja Lahti Ympärivuotinen mittaus Virtaama ja vedenlaatu 1 min resoluutiolla Kokoomanäytteet kuormitustarkastelu LAHTI (Krebs et al. 2014) 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 7

2. Aikasarjatutkimus HELSINKI 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 8

2. Aikasarjatutkimus Hyödyt Yksittäisten tapahtumien tarkastelu Vuodenaikaistarkastelu Haasteet Suuret datamäärät Laitteiston ylläpito 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 9

Kenttänäytteenotto Jatkuvat mittaukset Kuormitus Concentration (mg/l) Concentration (mg/l) Load (kg/ km2 / week) Concentration (mg/l) Concentration (mg/l) Load (kg/ km2 / week) 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 10

Valuma-aluetarkastelu Lidar aineisto maanpeiteaineisto, 10 cm resoluutio (Kartat: Sameli Männistö) 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 11

8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 12

3. Muu kaupunkivesitutkimus, HY Valtanen, Marjo - Läpäisemättömät pinnat valuntaa eniten lämpimällä kaudella; sulamiskausi alkaa aikaisemmin (Valtanen et al. 2014a) - Kuormitukseen puututtava intensiivisen maankäytön alueilla (kaupunkikeskustat) (Valtanen et al. 2014b) Valuntakerroin läpäisemättömyydeltään erilaisilla valumaalueilla (Low: n=21; intermediate: n=45; high: n=40). Tapahtumakohtaiset pitoisuudet (EMC) maankäytöltään kolmelle erilaiselle valuma-alueelle 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 13

3. Muu kaupunkivesitutkimus, Aalto Krebs, Gerald Läpäisemättömien pintojen merkitys huleveden määrään ja kuormitukseen merkittävä Sillanpää, Nora Urbaanialueilla lumen rooli haitta-ainekuormissa suuri (liikenne, teiden ylläpito) Virtaaman lähteet Kylmäojan valuma-alueella (Krebs et al. 2013) Tapahtumakohtaiset pitoisuudet (EMC) kylmälle ja lämpimälle kaudelle (Sillanpää 2013). 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 14

Lisätietoja maija.taka@helsinki.fi Pienvaluma-alueet olli.ruth@helsinki.fi URCA-konsortio heikki.setala@helsinki.fi 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 15

References Krebs, G., Kokkonen, T., Valtanen, M., Koivusalo & Setälä, H. (2013a). A high resolution application of a stormwater management model (SWMM) using genetic parameter Optimization. Urban Water Journal 10:6, 394-410. Krebs, G., Rimpiläinen U-M., Salminen, O. (2013b). How does imperviousness develop and affect runoff generation in an urbanizing watershed? Fennia 191:2, 143-159. Krebs, G., Kokkonen, T., Valtanen, M., Setälä, H. & Koivusalo, H. (2014). Spatial resolution considerations for urban hydrological modelling. Journal of Hydrology 512, 482-497. Sillanpää, N. & Koivusalo, H. (2012). Catchment-scale evaluation of pollution potential of urban snow at two residential catchments in southern Finland. Water Science and Technology 68:10, 2164-2170. Sillanpää, N. (2013). Effects of suburban development on runoff generation and water quality. Doctoral dissertation 160/2013. Aalto University publication series. Taka, M., Aalto, J. & Luoto, M. (2014). The role of watershed characteristics on stream water quality along urban-rural gradient. Urban Water Journal (submitted). Valtanen, M., Sillanpää, N. & Setälä, H. (2014a). Effects of land use intensity on stormwater runoff and its temporal occurrence in cold climates. Hydrological Processes 28, 2639-650. Valtanen, M., Sillanpää & Setälä, H. (2014b). The Effects of Urbanization on Runoff Pollutant Concentrations, Loadings and Their Seasonal Patterns Under Cold Climate. Water, Air and Soil Pollution, 225, 1977. 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 16