Älykäs sähköverkko ja kuluttaja - uusia mahdollisuuksia kuluttajalähtöiseen energiatehokkuuteen Helsinki 6.10.2015 Kuinka lainsäädäntö kannustaa kuluttajien energiatehokkuuteen Pentti Puhakka Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
EE-tavoitteet, EU ja Suomi EU:n EE-tavoite 2020: primäärienergia (EU-28) max. 1483 Mtoe Jäsenvaltiot ilmoittivat omansa Suomi: loppuenergiassa 310 TWh (EI-strategia 2013) 2030: Eurooppa-neuvosto päätti 10/2014 KHK-päästöt -40 % (1990) RES-osuus, yhteinen, sitova, 27 % loppuenergiasta EE-tavoite vähintään -27 % samasta 2007-perusurasta Yhteinen, indikatiivinen (ei sitova) Viimeistään 2020 arvioidaan uudestaan pitäen mielessä 30 %
Is Finland Different?
Share of CHP in gross electricity generation Finland is a world leader in combined heat and power (CHP) EU-27 Source: Eurostat Pocketbook 0 % 100 % 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Thermal efficiency of power plants EU-27 Source: Eurostat Pocketbook 0 % 100 % 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Share of district heating in total heating market EU-27 0 % 100 % 10 20 30 40 50 60 70 80 90
Hallitusohjelma ja EU raamittavat tulevaa Hallitusohjelma tärkeimmät energia- ja ilmastotavoitteet: 2020-tavoiteet (Uusiutuvat, Energiatehokkuus, CO 2- päästöt) vaalikaudella Luovutaan kivihiilestä (energiassa) ja puolitetaan tuontiöljyn käyttö 2020-luvun aikana Uusiutuvan energian osuus nousee yli 50 %, omavaraisuus (turve) yli 55 % 2020-luvun aikana Laaditaan energia- ja ilmastostrategia, missä tarkastellaan hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamista 2030. Tulossa EU:n lämmitys ja jäähdytys strategia Strategia ei vielä lainsäädäntöä. Taustalla lämmityksen ja jäähdytyksen suuri osuus päästöissä; Keski-Euroopassa maakaasun suora käyttö & jäähdytyksen sähkönkulutushuiput.
Pesukoneiden ja kuivausrumpujen energialuokat pääkaupunkiseudun myymälöissä, elo-syyskuun tilanne vuosittain Pesukoneet Kuivausrummut Vuosina 2013-2015 14 myymälää, vuonna 2012 15 myymälää
Rakennusten energiatehokkuuden ohjaaminen uudis- ja korjausrakentamisessa Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 Maankäyttö- ja rakennuslaki koskee alueiden käyttöä ja rakentamista. Tavoitteena on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, joka on sosiaalisesti toimiva ja jossa eri väestöryhmien tarpeet on otettu huomioon D3 (2012) Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 5/2013 ja 1/2014 Ympäristöministeriön asetukset rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta
Laki rakennuksen energiatodistuksesta (50/2013) Rakennuksen omistajan on hankittava energiatodistus uudisrakennuksen rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Todistus on myös oltava silloin, kun rakennus tai sen osa myydään tai vuokrataan. Valtioneuvoston asetus rakennuksen energiatodistuksen laatijan pätevyydestä ja kevennetyn energiatodistusmenettelyn edellytyksistä 170/2013 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta 176/2013
Energiatehokkuuslaki Energiatehokkuuslaki (1429/2014), 33 pykälää kumottiin energiatehokkuuspalveluista annettu laki (1211/2009) laki tuli voimaan 1.1.2015 laki sähkömarkkinalain muuttamisesta (1430/2014), 9 pykälää laki maakaasumarkkinalain muuttamisesta (1431/2014), 5 pykälää laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta (1432/2014), 2 pykälää Valtioneuvoston asetus energiakatselmuksista TEM-A kohdekatselmusten raportoinnista VnA kustannus-hyötyanalyysista CHP/teollisuuden hukkalämpö (annetaan 15.10.2015, voimaan 19.10.2015))
Energiatehokkuuslain sisältö Lain tarkoitus, soveltamisala ja määritelmät Energiakatselmukset Energiakatselmuksen vastuuhenkilöt Energiakatselmuksien valvonta Mittaaminen ja laskutus Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Kustannus-hyötyanalyysistä vapautuminen Valvontaviranomainen, uhkasakko, muutoksenhaku
Energiankulutuksen mittaamiseen ja laskutukseen liittyvät toimet (Art. 9, 10 ja 11) Kulutuksen mittaaminen Sähkö, maakaasu, kaukolämmitys ja jäähdytys sekä kotitalouksien lämmin käyttövesi: etäluettavat mittarit tarjottava aina kun a) mittari vaihdetaan (reunaehtona tekninen toteutettavuus ja kustannustehokkuus), b) tehdään uusi liittymä uuteen rakennukseen tai olemassa olevaan rakennukseen tehdään laajamittaisia korjaustöitä (2010/31/EU) Vaatimuksia mittareille, mittaustietojen antamiselle ja neuvonnalle mittaria asennettaessa Kaukolämpöön liitetyt rivi- ja kerrostalot sekä usean käyttäjän palvelurakennukset: vaatimus huoneistokohtaisesta mittarista lämmitykselle/jäähdytykselle. Jos teknisesti mahdotonta, on asennettava patterikohtaiset lämmityskustannusten jakolaitteet, ellei jäsenvaltio osoita kustannustehottomaksi Vaatimukset pitkälti samoja kuin energiapalveludirektiivissä, joka näiltä osin pantiin toimeen energiayhtiöiden energiatehokkuuspalvelulailla, iso muutos olisi huoneistokohtainen lämmityksen ja jäähdytyksen mittaamisvaatimus VTT:n selvitys huoneistokohtaisesta lämmityksen mittauksesta ja patterikohtaisista lämmityskustannusten jakolaitteista. Selvityksen perusteella kumpikin todettiin Suomessa kustannustehottomaksi
Energiatehokkuuslaki 24 Tiedot aiemmasta kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen kulutuksesta Mittauksen järjestäjän on varmistettava, että loppukäyttäjä saa helposti ja selkeästi esitettynä sellaisia täydentäviä tietoja aiemmasta kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen kulutuksestaan, joiden avulla loppukäyttäjä voi itse tehdä yksityiskohtaisia tarkastuksia Jos tietoja rekisteröivä etäluettava tuntimittaus, aikaisempia kukutustietoja on oltava saatavilla kolmelta aikaisemmalta vuodelta / toimitussopimuksen alkamisesta lähtien Muille annettava vastaavasti ne tiedot, jotka ovat käytettävissä Tiedot annettava loppukäyttäjän pyynnöstä tämän nimeämälle energiapalvelujen tarjoajan sataville
Energiatehokkuuslaki 22 Laskutus Kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen laskutuksen on tapahduttava tosiasiallisen kulutuksen perusteella vähintään neljä kertaa vuodessa. Laskutus voi perustua loppukäyttäjän tekemään mittarin luentaan Kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen laskutus saa perustua arvioituun kulutukseen tai kiinteään määrään ainoastaan silloin, kun Kuluttaja ei ole ilmoittanut mittarilukemaa tietyltä laskutuskaudelta Mittauksen tai laskutuksen järjestämien ei ole mahdollista tai se on kustannuksiltaan kohtuutonta.
Energiatehokkuuslaki 21 Opastus kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen mittaria asennettaessa Kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen mittarin asentamisen yhteydessä mittauksen järjestäjän on annettava loppukäyttäjälle asianmukaista neuvontaa ja tietoa erityisesti mittareiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisestä mittaustietojen hallinnassa ja energiankulutuksen seurannassa.
20 Kiinteistön lämpöenergiamittari Jos kiinteistöön toimitetaan lämpöä tai jäähdytystä kaukolämmitysverkosta tai usealle kiinteistölle yhteisestä keskitetystä lähteestä, kaukolämmön toimituspisteeseen, kiinteistön lämmönvaihtimeen tai lämmön toimituspisteeseen on asennettava lämpöenergiamittari silloin, kun lämmitysjärjestelmä uusitaan tai kyse on uuteen kiinteistöön sijoitettavasta uudesta liittymästä.
23 Kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä sekä polttoainetta koskevan laskun vähimmäistiedot Mittauksen järjestäjän on tarjottava kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen loppukäyttäjille kilpailukykyisesti hinnoiteltua mittaria, joka mittaa tarkasti energian todellisen kulutuksen ja antaa tietoa kulutuksen ajoittumisesta, kun: 1) olemassa oleva mittari korvataan, paitsi jos se on teknisesti mahdotonta tai se ei ole kustannustehokasta ottaen huomioon pitkänaikavälin säästömahdollisuudet; 2) kyse on uuteen rakennukseen sijoitettavasta uudesta liittymästä; tai 3) kyse on sellaisesta uudesta liittymästä, joka sijoitetaan rakennukseen, johon suoritetaan maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 125 :n mukaista rakennuslupaa tai 126 :n mukaista toimenpidelupaa edellyttävä korjaus, jolla voi olla merkittävää vaikutusta rakennuksen energiatehokkuuteen.
25 Energian käyttöä koskeva raportti Energian vähittäismyyjän on toimitettava vähintään kerran vuodessa sähkön jakeluverkkoon liitetylle sekä kaukolämpöä, kaukojäähdytystä ja verkkomaakaasua käyttävälle loppukäyttäjälle maksutta ja asianmukaisesti raportti tämän energian käytöstä. Raportissa on oltava ainakin: 1) tiedot loppukäyttäjän energiankulutuksesta raportin ajanjaksolta ja sitä edeltäneeltä kolmelta vuodelta, kuitenkin enintään siltä ajalta, jonka asiakassuhde on kestänyt; 2) vertailutietoja loppukäyttäjän energiankulutuksesta verrattuna muihin vastaaviin loppukäyttäjiin; 3) tietoa energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä ja sellaisten tahojen yhteystietoja, joilta saa lisätietoa energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä
26 Selvitys energian myynnistä Energian vähittäismyyjän on toimitettava Energiavirastolle tämän pyynnöstä sähköä, verkkomaakaasua, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä koskevilta osin tiedot: 1) energian kokonaismyynnistä ja sen ajoittumisesta; 2) loppukäyttäjien energiankulutuksesta kuluttajaryhmittäin; 3) loppukäyttäjien maantieteellisestä jakautumisesta asiakasryhmittäin; 4) hinnoittelusta ja hintarakenteesta. Polttoaineen tukkumyyjän on toimitettava polttoaineita koskevat tiedot polttoainelajeittain kokonaismyynnistä ja sen ajoittumisesta, myynnin maantieteellisestä jakautumisesta sekäpolttoaineen hinnasta.
Sähkömarkkinalaki 24 b Sähkönkulutuksen jousto ja kysynnänohjaustoimenpiteet verkkopalvelujen hinnoittelussa Verkkopalvelujen hinnoittelussa ei saa olla ehtoja, jotka voivat estää sähkönkulutuksen jouston tarjoamisen säätösähkömarkkinoille ja lisäpalvelujen ostajille tai jotka estävät vähittäismyyjiä asettamasta järjestäytyneillä sähkömarkkinoilla saataville järjestelmäpalveluja kysynnänohjaustoimenpiteitä tai kysynnänhallintaa varten. Verkkopalvelujen hinnoittelussa on otettava huomioon kustannukset ja hyödyt, jotka aiheutuvat sähkönkulutuksen joustosta ja kysynnänohjaustoimenpiteistä. Verkonhaltijan verkkopalvelujen myyntiehtojen on luotava edellytykset sähkönkulutuksen jouston osallistumiseen säätösähkö- ja varavoimamarkkinoille sekä lisäpalvelujen tarjoamiseen, jos osallistumisen järjestäminen on verkonhaltijan tehtävänä. Myyntiehdoissa on otettava huomioon sähköjärjestelmäntoimintavarmuus ja tehokkuus. Myyntiehdoissa ei saa olla ehtoja, jotka perusteetta estävät yhteisostoryhmien tarjoaman sähkönkulutuksen jouston osallistumisen säätösähkö- ja varavoimamarkkinoille sekä lisäpalvelujen tarjoamiseen.
Datahub tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisu? Fingrid selvitti sähkön vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisuita (kesto 01-12/2014) Työssä päädyttiin suosittelemaan keskitettyä tiedonvaihtoa (datahub) tulevaisuuden ratkaisuksi. Tem pyysi 4/2015 Fingridiä toteuttamaan sen Käyttöönotto vuoden 2019 aikana Edistää kilpailua vähittäismarkkinoilla ja kannustaa toimijoita uusien palvelujenkehittämiseen. Edistää pienimuotoisenuusiutuvan energian tuotantoa Mahdollistaa sen, että kolmas osapuoli pystyy sähkönkäyttäjän valtuutuksella kehittämään nykyistä helpommin energiatehokkuuspalveluja