Talouden myyttejä murtamassa. Talous kuuluu kaikille Talouskeskustelu on myös vallankäyttöä Raha ei ole itsessään niukkaa, mutta luonnonvarat ovat

Samankaltaiset tiedostot
Vastaa Kyllä tai Ei. Kysymysten ja vertailumateriaalin lähde: Katse tulevaisuudessa. Nuorisobarometri 2016

Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Maapallon rajat ovat tulossa vastaan

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

Rajallisen maapallon sosiaalipolitiikka

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

Ilmastonmuutosta hillitsemässä

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

EU:n kiertotalouspaketti 2018

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

KESTÄVÄ KULUTUS - mitä, miksi, miten?

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Ilmastonmuutoksen globaalit ja paikalliset portinvartijat. Tuuli Kaskinen Keski-Suomen liitto

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme Sauli Rouhinen, pääsihteeri

Kohti seuraavaa sataa

Agenda 2030 ja uudistava oppiminen. Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Hallintotieteen, johtamisen ja soveltavan psykologian valintakoe 2017

Kestävä talous & hyvinvointi: tulevaisuuden näkymiä

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu Antti Kivelä Johtaja, Sitra

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

Kestävän kehityksen haasteet ja mahdollisuudet Mari Pantsar-Kallio, Strateginen johtaja Cleantech, työ- ja elinkeinoministeriö

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari

Talous ja työllisyys

Vastuullisuussuunnitelma 2018

Ekotehokkuus materiaalivirtojen hallinnan työkaluna. Tutkimuspäällikkö Jukka Hoffrén Tilastokeskus

Bio- ja ympäristökysymykset

Taloudellinen kasvu, ympäristö ja hyvinvointi

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Kestävän kehityksen strategia

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Siksi nyt on tärkeää. On mahdollista että: TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS. Työ muuttuu mutta sitä on runsaasti ja palkkatyötä riittää kaikille.

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Maailmaa pelastamassa kestävän kehityksen oppia joka opelle Jani Siirilä

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Moduuli 4 Johdanto vihreään talouteen Vihreä talous & Vihreä liiketoiminta

Kestävän kehityksen ja Agenda 2030:n toimeenpanon kansallinen seuranta. Sami Pirkkala

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

KATSE TULEVAISUUDESSA

Maapallon selviämisen mahdollisuudet. Eeva Furman Suomen ympäristökeskus SYKE Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Työpohja 1: Ideointi tulevaisuuden mahdollisuuksista ja potentiaalista

Kaikkien osaaminen käyttöön

Professori Eeva Furman. Suomen ympäristökeskus, Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävän kehityksen tila Tampereella vuonna 2016 yhteiskuntasitoumuksen teemojen mukaan

KATSE TULEVAISUUDESSA

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miksi jokaisen osaaminen pitäisi saada hyödynnettyä?

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Kasvunvara on käytetty. Kohtuutalouden ratkaisut

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat

Materiaaliviisautta tuotekehitykseen jo alkumetreillä Resurssien tehokas käyttö ja materiaalien kemia kestävän kehityksen lähtökohtana

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Globaalisti oikeudenmukainen ja ekologisesti kestävä kohtuutalous

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

ProAgrian Neuvo palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys PITKO

Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Johdatus skenaarioihin ja rastityöskentelyyn. Low Carbon Finland Platform 2050 Työpaja Mikko Dufva ja Nina Wessberg, VTT

Kilpailu tulevaisuuden Suomelle

Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta?

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Kestävän hyvinvoinnin seuranta

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Transkriptio:

KOHTUUTALOUS

Talouden myyttejä murtamassa Talous kuuluu kaikille Talouskeskustelu on myös vallankäyttöä Raha ei ole itsessään niukkaa, mutta luonnonvarat ovat

Polkuja kohtuuteen MIKÄ KOHTUUTALOUS? MIKSI KOHTUUTALOUS? KOHTI KOHTUUTALOUTTA

MIKÄ KOHTUUTALOUS?

Kohtuustalous onnellinen ja hyvinvoiva elämä Ihminen, ympäristö ja yhteiskunta

Sosiaalisesti oikeudenmukaista taloutta ja toimintaa maapallon kantokyvyn rajat huomioiden Irtautuminen kasvun pakosta

Kohtuutalous käsitteenä Degrowth (kohtuutalous, ei-kasvu, myötämäki, kasvun purkaminen, laskutalous, kasvuvapaus) Ensimmäisen kerran maailmalla käyttöön vuonna 1972, Suomessa vakiintuneemmin käyttöön vuonna 2010 Liittyy keskusteluun kasvun rajoista Seurausta kärjistyville ympäristöongelmille, talouskriiseille ja sosiaaliselle kurjistumiselle Kohtuutalous on paitsi käsite myös yhteiskunnallinen liike

Mihin pyritään? Luonnon ja ihmisen hyvinvoinnin turvaaminen Kestävä tulevaisuus Talousjärjestelmän uudistaminen Talouskasvun ja hyvinvoinnin yhteyden kyseenalaistaminen

Uusia mittareita päätöksenteon tueksi GPI (Genuine Progress Indicator) eli aidon kehityksen mittari

MIKSI KOHTUUTALOUS?

Todellinen kestävyysvaje Ilmastonmuutos on maailman suurin kestävyysvaje. -Sixten Korkman

Todellinen kestävyysvaje Ilmastonmuutos on maailman suurin kestävyysvaje. -Sixten Korkman Isossa kuvassa maapallon suurin ongelma on ympäristön rasittuminen ja etenkin ilmaston lämpeneminen. On se kumma, että suremme valtion velan jättämistä lapsillemme, mutta suljemme silmämme ekologisena kriisinä siirtyvälle perinnölle. -Kimmo Tiilikainen

Kasvunvara on käytetty Luonnonvarojen ylikulutus, kiihtyvä ilmastonmuutos, pitkittyneet talous- ja velkakriisit sekä kasvava eriarvoisuus

Miksi kohtuutalous? Viimeisten 30 vuoden aikana maailman talous on tuplaantunut, mutta samalla maapallon ekologisen kantokyvyn rajat on ylitetty monelta osin. Maailmanlaajuisesti kulutamme jo nyt puolitoista kertaa niin paljon kuin ympäristö pystyy kestävästi kantamaan. Suomessa ylikulutuspäivä jo keväällä. Suomalaisten kulutustottumuksilla tarvittaisiin 3,4 maapalloa. Samaan aikaan myös taloudellinen eriarvoisuus on lisääntynyt ja vauraus keskittyy

Miksi kohtuutalous? Myönteisten vaihtoehtojen etsiminen kestämättömäksi käyneen kasvuideologian tilalle Maapallon kantokyvyn vaaliminen: selkeät ja riittävän tiukat rajat päästöille ja luonnonvarojen käytölle Kasvuun tähtäävän talouden kyseenalaistaminen ja sen kriittinen tarkastelu

Maapallon rajallisuus pakottaa pohtimaan, miten resursseja ja luonnon tuottamaa yhteistä hyvää tulisi jakaa

Vihreä talous Kohtuutalous Tavoite: talouden vihertäminen, resurssiviisas kasvu Talouskasvun kytkeminen irti luonnonvarojen käytöstä mahdollista Teknologia- ja kehitysoptimismi, teknistaloudellinen muutos mahdollisuutena Tavoite: kokonaisvaltainen yhteiskunnallinen muutos, tuotannon ja kulutuksen vähentäminen kestävälle tasolle sekä hyvinvoinnin turvaaminen ilman kasvua Talouskasvun ja luonnonvarojen käytön irtikytkentä ei ole onnistunut tähän mennessä Teknologisten innovaatioiden lisäksi tarvitaan rakenteiden uudistamista ja kulttuurista muutosta

KOHTI KOHTUUTALOUTTA

Tavoitteena saavuutta ihmisen, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointi kohtuullisuuden ajatuksen avulla

Miten taloutta voi kohtuullistaa? Liikkeitä ympäri maailman Kohtuutalous Yhteisötalous Solidaarisuustalous Vivir bien = hyvä elämä Commons = yhteisvaranto tai jaetut resurssit, kuten jokamiehenoikeudet Onnellisuustalous

Miten taloutta voi kohtuullistaa? Oman ekologisen jalanjäljen pienentäminen [ ] Kasvisruokapainotteinen syöminen [ ] Tiivis asuminen ja lähiluontokohteet [ ] Energiansäästöön ja omaan uusiutuvan energian tuotantoon panostaminen [ ] Lentämisen välttäminen ja lähimatkailu [ ] Lihasvoimalla liikkuminen

Miten taloutta voi kohtuullistaa? Poliittiset muutokset kohtuullistavat taloudellista toimintaa [ ] Luonnonvarojen käytön kohtuullistaminen, esim. asettamalla kaivostoiminnalle rajat ja nostamalla energiaveroja [ ] Siirtyminen uusiutuvaan energiaan, pienenergiantuotannon vahvistaminen ja energian säästö [ ] Vaihtoehtoisten mittareiden käyttö poliittisten päätösten ja yhteiskunnan kehityksen arvioimiseen (mm. GPI) [ ] Palkkatyön tasaisempi jakaminen ja vapaa-ajan lisääminen [ ] Rahatalouden muutokset [ ] Mielikuvamainonnan rajoittaminen

Miten kohtuutalouteen tähdätään? Yksilön toiminnalla vaikutetaan paikallistason toimintaan ja siitä edelleen aina maailman muuttamiseen Kohtuuteen liittyvien arvojen vahvistaminen (vs. kerskakulutus) Yksilön rooli ja vastuu muutoksessa: mm. yhteiskunnallisena toimijana, asukkaana, äänestäjänä, ammattilaisena, vanhempana ja luontoharrastajana

Miten mukaan toimintaan? Verkostoidu ja keskustele Järjestä tapahtumia Perusta kohtuusklubi Lue ja opiskele yhdessä lisää kohtuutaloudesta Lähde mukaan Kohtuusverkoston toimintaan kohtuusverkosto.fi

Kymmenen kohtuullista vaatimusta Lähde: Kohtuus vaarassa -liike: Onnen aikoja rajallisella planeetalla? (2015) 1) Elämäntavan syvällinen muutos on välttämätön. Pelkkä teknologia ei pelasta. 2) Tarvitaan yhteisiä sitovia rajoituksia kulutukseen. Tulevien sukupolvien pöydästä syöminen on lopetettava. 3) Energian käytön vähentäminen on ainoa mahdollisuus vastata riittävän nopeasti ilmastokriisin haasteeseen. Kulutusta on supistettava oikeudenmukaisesti ja hallitusti. 4) Ydinenergian ja uraanikaivosten tilalle kotimainen, hajautettu ja uusiutuva energiantuotanto. 5) Mainontaa rajoitettava. Se luo keinotekoisia tarpeita.

Kymmenen kohtuullista vaatimusta Lähde: Kohtuus vaarassa -liike: Onnen aikoja rajallisella planeetalla? (2015) 6) Paikallisen tiedon tuhoaminen on lopetettava. Kokemusperäistä viisautta tarvitaan ekologisesti kriisiytyvässä maailmassa. 7) Luonnonvarojen kuluttamista on verotettava progressiivisesti. 8) Asevarustelu on lopetettava. Se vie ihmiskunnalta voimavarat ilmastokriisin torjunnassa. 9) Rajallisella maapallolla on luovuttava tavoittelemasta jatkuvaa kasvua 10) Kohtuus arvoonsa. Se on vapautta kulutusriippuvuuksista.

Onko tämä, mitä teen juuri nyt, hyväksi maailmalle ja minulle?

Lue lisää kohtuutaloudesta Suomen luonnonsuojeluliitto Mitä me teemme Kohtuutalous (sll.fi/kohtuutalous) Latva-Pukkila, toim. (2015): Kasvunvara on käytetty. Kohtuutalouden ratkaisut. Helsinki: Suomen luonnonsuojeluliitto. (sll.fi/kohtuusjulkaisu) Kepa (2016): Kasvun pakosta kestävään talouteen. (kepa.fi) Joutsenvirta, Maria & Hirvilammi, Tuuli & Ulvila, Marko & Wilén, Kristoffer (2016): Talous kasvun jälkeen. Latouche, S. (2010): Jäähyväiset kasvulle.

RYHMÄTEHTÄVÄ 1 Me-kollaasi 3 5 hengen ryhmät Kootaan miellekarttaan (mindmap) asioita, miten me ryhmänä Olemme olleet toteuttamassa kohtuutaloutta Voimme lisätä tulevaisuudessa kohtuutaloutta Aikataulu: ryhmätyöskentelyä 10 15 min, kollaasiin koottujen teemojen läpikäyminen 15 30 min

Esimerkki miellekartasta (myös muut toteutustavat mahdollisia) Miten me olemme olleet toteuttamassa kohtuutaloutta? Miten me voimme lisätä tulevaisuudessa kohtuutaloutta? Me ja kohtuutalous

RYHMÄTEHTÄVÄ 2 osa a Kohtuutaloustapahtuma 3 5 hengen ryhmä Miettikää minkälaiset tapahtuvat ilmentävät kohtuutaloutta toimintana kirjatkaa niistä 3 erillisille papereille Aikataulu: 5 10 min

RYHMÄTEHTÄVÄ 2 osa b Kohtuutaloustapahtuma Uudet 3-5 hengen ryhmät, joista jokaiselle jaetaan satunnaisesti tehtävän osassa a nimetty tapahtuma Ryhmät ideoivat tarkemmin tätä kohtuutaloustapahtumaa: Mitä? Missä? Milloin? Kenelle? Pyrkikää mahdollisimman tarkkaan ja tiiviiseen tapahtuman kuvaukseen Aikataulu: ideointi 10-15 min, ideoiden esittely muille ryhmille 10-15 min