Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 26-29 Eeva Ranta ja Marja Valtonen Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu Julkaisu 2/21 2/21
LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 2/21 Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuosilta 26-29 Eeva Ranta, Marja Valtonen Lohja 21 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry
LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 2/21 Valokuvat: Eeva Ranta Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut Lohjan Painotuote Oy, Lohja 21 ISBN 978-952-25-2-5 (nid.) ISBN 978-952-25-21-2 (PDF) ISSN-L 789-984 ISSN 789-984 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)
SISÄLTÖ 1 yhteistarkkailun peruste...5 2 TauSTATIEDOT...6 2.1 Lohjanjärven kuvaus...6 2.2 Tarkkailututkimuksen vedenlaatuhavaintopaikat...8 2.3 Säätila, virtaamat ja vedenkorkeus...9 2.4 Jätevesikuormitus...11 2.4.1 Yleistä...11 2.4.2 Jätevesikuormitus vuonna 29...12 3 VESISTÖTARkkaILun TULOKSET Ja TULOSTen TarkasTELU...14 3.1 Veden laatu...14 3.1.1 Nummenjoen, Väänteenjoen ja Mustionjoen veden laatu ja ainevirtaamat...15 3.1.2 Lohjanjärven ravinnekuormitus, ravinnepitoisuudet ja rehevyys...18 3.1.2.1 Ravinnekuormitus...18 3.1.2.2 Ravinnepitoisuudet...19 3.1.2.3 A-klorofyllipitoisuudella mitattu rehevyys... 25 3.1.3 Lohjanjärven happipitoisuus...27 3.1.3.1 Lohjanjärven eteläosan syvänteiden hapetus... 3 3.1.4 Lohjanjärven veden hygieeninen laatu...3 4 LOhjanJÄrven biologiset TutkimukseT VuOSIna 26-29...32 4.1 Kasviplankton...32 4.2 Vesikasvillisuus...32 4.3 Pohjaeläimet...34 4.4 Kalat...35 5 yhteenveto Ja arvio JÄTEVESIkuOrmITukSen VaIkuTukSISTa LOHJanJÄRVELLÄ VUOSIna 26-29...36 5.1 Lohjan keskustaajaman lähivedet...37 5.2 Maikkalanselkä...39 5.3 Isoselkä...41 5.4 Virkkalanselkä...42 5.5 Karjalohjanselkä...43 5.6 Piispalanselkä...45 5.7 Hållsnäsfjärden-Kyrköfjärden...46 6 LOhjanJÄrven yhteistarkkailun Jatkaminen...48 kirjallisuuslähteet...49
LIITTeet...51 Liite 1...53 Liite 2...54 Liite 3. (1/26)...55 Liite 4. (1/3)...81 Liite 5. (1/48)...85 KuvaILulehTI...133
1 yhteistarkkailun peruste Lohjanjärven pistekuormittajien jätevesilupiin liittyvän yhteistarkkailututkimuksen tavoitteena on hankkia aineistoa, jota käytetään selvitettäessä vesistöön kohdistuvan jätevesikuormituksen vaikutuksia ja vaikutusalueen laajuutta sekä haittojen vähentämiseksi suoritettujen toimenpiteiden riittävyyttä. Yhteistarkkailututkimus toteutetaan vesiviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti (Uudenmaan ympäristökeskus, Dnro 192A74/11). Ohjelmaa on päivitetty viimeksi 9.8.26. Tarkkailututkimuksella täytetään taulukossa esitetyissä luvissa olevat velvoitteet (Taulukko 1). Taulukko 1. Lohjanjärven pistekuormittajien lupapäätökset, joihin vesistötarkkailuvelvoitteet perustuvat. Pistekuormittaja Lupapäätös Sappi Kirkniemi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 16.1.22 Nro 51/22/1 Paperitehtaan jätevedenpuhdistamo VAHO 18.3.24 Nro 4/96/3 Mondi Lohja Oy Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 25.4.23 Nro 32/23/1 Paperitehtaan jätevedenpuhdistamo VYO 23.2.1996 N:ot 28 ja 29/1996 VAHO 16.3.24 Nro 4/9/4 Lohjan kaupunki Pitkäniemen ja Peltoniemen Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 24.9.22 yhdyskuntajätevesipuhdistamot Karjalohjan kunta Kunnan jätevesipuhdistamo Ympäristölupa Uudenmaan ympäristökeskus 26.8.29 Dnro UUS-27-Y-29-111 Karas-Sana Oy, Vivamo Jätevedenpuhdistamo Vh 516/5 Vh 1975 Kisakallion Urheiluopisto Jätevedenpuhdistamo Vyh 2747/5 Vyh 1988, 13.1.1988 Kunkin tarkkailuvuoden ohjelma käydään läpi tarkkailua edeltävän vuoden aikana järjestettävässä yhteistarkkailutyöryhmän kokouksessa, jossa tapahtuu yleensä jonkin verran ohjelman hienosäätöä valvovan viranomaisen läsnä ollessa. Tarkkailun koordinoinnista Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä vastaa vesistötutkija, näytteenoton tekevät sertifioidut näytteenottajat ja vesinäytteiden analysoinnista vastaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus EN ISO/IEC 1725: 25. Tässä yhteenvetoraportissa luodaan katsaus vuosien 26-29 tarkkailutuloksiin, koska tarkkailu tapahtuu jaksoissa niin, että joka neljäs vuosi ohjelmassa ovat mukana myös vesistön Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 5
biologiaan liittyvät kasviplankton, vesikasvit ja pohjaeläimet. Vuosi 29 oli tällainen, ns. laaja tarkkailuvuosi. Tämän yhteenvetoraportin kirjoitti pistekuormittajien jätevesikuormituksen osalta (luku 2.4) puhdistamoinsinööri Marja Valtonen, muilta osin vesistötutkija Eeva Ranta. Edellisen kerran Lohjanjärven yhteistarkkailun tuloksia on julkaistu vuoden 28 yhteenvetoraportissa (Ranta & Jokinen 29). Lohjanjärven yhteistarkkailuohjelman ulkopuolella järvellä tehtiin vuoden 29 aikana myös Sappi Kirkniemen paperitehtaan velvoitteisiin kuuluvaa järven eteläosan syvänteiden hapettamisen seurantaa, jonka tulokset ovat käytettävissä myös tässä raportissa. Käytettävissä ovat myös Uudenmaan ELY-keskuksen Nummenjoesta ja Väänteenjoesta ottamien vesinäytteiden tulokset. Lohjanjärven pistekuormittajien kalataloudellista tarkkailututkimusta on jatkettu vuosittain kalatalousviranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Seuraavan kerran kalastotuloksia raportoidaan koskien vuosien 27-29 tarkkailua. Siihen liittyvä, vuotta 29 koskeva kalastustiedustelu toteutetaan vuoden 21 aikana. 2 TauSTATIEDOT 2.1 Lohjanjärven kuvaus Lohjanjärven pistekuormittajien sijainti ja vesistötarkkailun havaintopaikat on esitetty liitteen 1 kartassa. Karjaanjoen vesistöalueeseen kuuluva Lohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi. Järvi on morfologialtaan hyvin rikkonainen ja myös veden laadussa on eroja eri alueiden välillä. Monimuotoisuutensa vuoksi Lohjanjärvi on jaettu vesipolitiikan puitedirektiivin vaatimassa vesienhoitosuunnitelmassa (Karonen ym. 29) neljään osaan eli vesimuodostumaan (yleensä yksi järvi muodostaa yhden vesimuodostuman). Lohjanjärven vesimuodostumista kolme eli koillisosan Maikkalanselkä-Aurlahti, Lohjanjärven keskiosa ja Lohjanjärven eteläosa on luokiteltu järvityyppiin runsasravinteiset ja runsaskalkkiset (RrRk)/runsasravinteiset järvet. Ja Karjalohjanselkä on luokiteltu kuuluvaksi järvityyppiin pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh). Eri järvityypit luokittelukriteereineen on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 2). 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Taulukko 2. Järvityyppiluokitus. Järvityyppi Pinta-ala km 2 Väri mg Pt/l Keskisyvyys m 1. Pienet ja keskikokoiset vähähumuksiset järvet (Vh) < 5 < 3 2. Pienet humusjärvet (Ph) < 5 3-9 3. Keskikokoiset humusjärvet (Kh) 5-4 3-9 4. Suuret vähähumuksiset järvet (SVh) > 4 5. Suuret humusjärvet (Sh) < 4 3-9 6. Runsashumuksiset järvet (Rh) > 9 7. Matalat vähähumuksiset järvet (MVh) < 3 < 3 < 3 8. Matalat humusjärvet (Mh) < 3 3-9 < 3 9. Matalat runsashumuksiset järvet (MRh) < 3 > 9 1. Hyvin lyhytviipymäiset järvet (Lv) Vesi vaihtuu muutamassa päivässä 11. Pohjois-Lapin järvet (PoLa) 12. Runsasravinteiset ja runsaskalkkiset järvet (RrRk) Pintavesien ekologisen tilaan perustuvan luokittelun mukaan suurin osa Lohjanjärvestä kuuluu hyvään ekologiseen luokkaan. Nummenjoen ja Väänteenjoen vaikutusalueet järven koillisosassa ja järven eteläosa on luokiteltu ekologiselta luokaltaan tyydyttäviksi. Tavoitteena on saada Lohjanjärvi, samoin kuin pääosa Kyminjoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen muistakin vesimuodostumista, hyvään tilaan viimeistään vuoteen 215 mennessä ja kaikki vesimuodostumat viimeistään vuoteen 227 mennessä (Karonen ym. 29). Lohjanjärveen laskee Väänteenjoen kautta järven koillispuolella sijaitseva Hiidenvesi ja Maikkalanselän kautta Pusulanjoen vesistöalue. Myös Puujärven, Hormajärven, Valkerpyynjärven ja Kirmusjärven vesiä laskee Lohjanjärveen. Lohjanjärvestä vedet laskevat Mustionjokea pitkin Pohjanptäjänlahteen. Hydrologisia tietoja Lohjanjärvestä on esitetty oheisessa taulukossa (Taulukko 3). Taulukko 3. Hydrologisia tietoja Lohjanjärvestä. Pinta-ala 92,7 km 2 Keskisyvyys 13 m Suurin syvyys 54 m Tilavuus 1124 milj. m 3 Keskivirtaama 17,8 m 3 /s Rantaviivaa 31,9 km Matalaa rantaa 48,7 km Teoreettinen viipymä 75 vrk Vedenkorkeus 31,6 N Valuma-alue 12 km 2 Saaret jakavat Lohjanjärven erikokoisiksi selkäalueiksi, joista suurimmat ovat Isoselkä ja Karjalohjanselkä. Isoselän tilavuus on lähes puolet koko Lohjanjärven tilavuudesta ja se on syvimmil- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 7
lään runsaat 5 metriä, Karjalohjanselkä runsaat 4 metriä. Lohjanjärven valuma-alueesta on peltoja noin 14 % ja metsää runsas 7 %. Valuma-alueen järvisyys on noin 13 %. Järven ympäristön irtaimista maalajeista tärkein on moreeni. Luoteisrannoilla on myös savi- ja liejumaita. Maaperän kalkkipitoisuus on alueella suuri. Lohjanjärvi on säännöstelty. Säännöstelyä muutettiin viimeksi Imatran Voiman hakemuksesta Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä 6.1.1989. Päätös muutti jonkin verran aikaisempia vuonna 1956 annettuja säännöstelysäädöksiä. Olennaisimmat muutokset liittyivät padotuksen ylärajan nostamiseen, keväisen tulvarajan sitomiseen helmikuun alussa mitattuun lumen vesiarvoon, vedenpinnan alarajan nostamiseen ja Mustionjoen pienimmän virtaaman määräämiseen kahdeksi kuutioksi sekunnissa (Mäkelä 1991). Järven nykyinen säännöstelijä on Fortumin Peltokosken voimalaitos. Myös Hiidenveden säännöstely vaikuttaa Lohjanjärveen. 2.2 Tarkkailututkimuksen vedenlaatuhavaintopaikat Lohjanjärven yhteistarkkailun havaintopaikat on esitetty liitteen 1 kartassa ja oheisessa taulukossa (Taulukko 4)). Vuotuinen näytteenottotaajuus on 2-12 kertaa havaintopaikkaa kohti. Näytteenotto painottuu avovesikauteen. Taulukko 4. Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatuhavaintopaikat. HAVAINTO- TUNNUS KOORDINAATIT KUNTA VES.ALUE PAIKKA Nummenjoki, 2-669246-524 Pusula 23.6 M1 Maikkalans. Kisakallio 4 2-66946-524 Lohja 23.3 2 Lohjanj. Hossa 2 2-668652-5428 Lohja 23.3 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 2-6684-5458 Lohja 23.3 5 Lohjanj. Ristiselkä 5 2-668362-5248 Lohja 23.2 53 Lohjanj. Aurlahti 53 2-6682-528 Lohja 23.2 1 Lohjanj. Liessaari 1 2-668228-5129 Lohja 23.2 91 Lohjanj. Isoselkä 91 2-66818-49845 Lohja 23.2 16 Lohjanj. Isoselkä 16 2-66791-49722 Lohja 23.2 85 Lohjanj. Virkkala 85 2-667556-49845 Lohja 23.2 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 2-668341-4898 Karjalohja 23.2 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 2-6688-4879 Karjalohja 23.2 64 Lohjanj. Ristisalmi 64 2-667734-48787 Karjalohja 23.2 78 Lohjanj. Härkäsaari 78 2-667521-48939 Karjaa 23.2 27 Lohjanj. Hermalans. 27 2-66767-4914 Lohja 23.2 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 2-667672-49355 Karjaa 23.2 5 Lohjanj. Ahtialansalmi 5 2-66772-49455 Karjaa 23.2 29 Lohjanj. Hållsnäsfj. 29 2-667583-49452 Karjaa 23.2 31 Lohjanj. Hållsnäsfj. 31 2-667478-4945 Karjaa 23.2 33 Lohjanj. Hållsnäsfj. 33 2-667434-49542 Lohja 23.2 291 Lohjanj. Kyrköfj. 291 2-667334-49424 Karjaa 23.2 35 Lohjanj. Kyrköfj. 35 2-66728-49334 Karjaa 23.2 86 Mustionj. Svartå 24,6 2-667218-49114 Karjaa 23.2 Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 2-668524-3323 Karjalohja 23.2 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
2.3 Säätila, virtaamat ja vedenkorkeus Jakson 26-29 säätilassa vuosi 26 poikkesi pitkän ajan keskiarvoista kevään ja kesän pitkän lämpimän ja erittäin kuivan jakson osalta. Vuoden 27 sääolosuhteissa huomiota kiinnittivät sateinen alkutalvi, loppukesä ja joulukuu. Lopputalven keskilämpötila oli myös normaalia korkeampi. Vuoden 28 talvi oli Suomen mittaushistorian leudoin, kevätkuukausista lämmin sateinen huhtikuu nosti myös vesistöjen virtaamia. Vuosi 29 oli keskimääräistä lämpimämpi koko maassa. Jo syksy 28 ja alkutalvi 29 olivat tavanomaista leudompia lauhojen joulu- ja tammikuun vuoksi. Sademäärät olivat Etelä-Suomessa kuitenkin lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Kesä 29 alkoi keskimääräistä viileämpänä, etenkin maan etelä- ja keskiosassa oli poikkeuksellisen koleaa. Kesäkuu päättyi helteisiin, mutta taas heinäkuun alussa sää oli tavanomaista koleampaa ja hallaakin havaittiin. Lämmin elokuu kuitenkin tasoitti alkukesän viileyttä niin että hellepäiviä kertyi kesän aikana tavanomainen määrä. Etelä-Suomessa kesänkin sademäärät olivat lähellä keskiarvoja. Talven pakkasjakso alkoi joulukuun puolivälin kieppeillä (Kuva 1). 25 Sadesumma mm mm 2 15 1 5 tammi.6 maalis.6 touko.6 heinä.6 syys.6 marras.6 tammi.7 maalis.7 touko.7 heinä.7 syys.7 marras.7 tammi.8 maalis.8 touko.8 heinä.8 syys.8 marras.8 tammi.9 maalis.9 touko.9 heinä.9 syys.9 marras.9 oc 25 2 15 1 5-5 -1 Keskilämpötila oc tammi.6 maalis.6 touko.6 heinä.6 syys.6 marras.6 tammi.7 maalis.7 touko.7 heinä.7 syys.7 marras.7 tammi.8 maalis.8 touko.8 heinä.8 syys.8 marras.8 tammi.9 maalis.9 touko.9 heinä.9 syys.9 marras.9 Kuva 1. Lohjan Porlan sääaseman sade- ja lämpötilatietoja vuosilta 26-29. Lähde: Ilmatieteen laitos. Lohjanjärven jäätalven pituus vaihteli vuosina 26-29 välillä 15-12 vrk; seurantajakson aikana vuoden 28 lauhan talven jääpeite oli Isoselällä poikkeuksellisen lyhyt. Talvikautena 29 Isoselkä jäätyi 4.1.29 ja vapautui jäistä 26.4.29. Jäätalven keskiarvo vuosilta 198-28 on 115 vuorokautta. Jäätalven pituus on kokonaisuutena lyhentynyt 198-luvun alusta lukien (Kuva 2). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 9
Lohjanjärven jäätalven pituus 18 16 14 12 1 8 6 4 2 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 vrk Kuva 2. Lohjanjärven Isoselän jäätalven pituus vuorokausina vuodesta 198. Kuvaan on lisätty lineaarinen trendiviiva. Nummi-Pusulan suunnasta Maikkalanselälle laskevan Nummenjoen, Hiidenvedestä Lohjanjärveen laskevan Väänteenjoen ja Lohjanjärvestä kohti Pohjanpitäjänlahtea laskevan Mustionjoen virtaamakäyrät on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 3). Kuvasta käy hyvin ilmi kuiva vuosi 26 ja vuoden 28 normaalivuodesta poikkeava virtaamavaihtelu. Mustionjoki on kolmesta joesta keskivirtaamaltaan suurin. Kuva 3. Nummenjoen (2324), Väänteenjoen (2356) ja Mustionjoen (23935) virtaamakäyrät vuosina 26-29. OIVA -Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 4.3.21. 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
2.4 Jätevesikuormitus 2.4.1 Yleistä Lohjanjärven pistekuormitus on viime vuosina muodostunut seitsemältä puhdistamolta johdetuista vesistä. Vuonna 29 pistekuormittajien määrä väheni viiteen kahden puhdistamon jäätyä pois käytöstä. Kuormituksen kehitys puhdistamoittain 2 vuoden aikavälillä 1989-29 käy ilmi liitteestä 2. Neljä tärkeintä puhdistamoa tuottivat noin 93-99 % pistekuormituksen kokonaismäärästä (taulukko 4). Aurlahden alueella toimivat Lohjan kaupungin Pitkäniemen keskuspuhdistamo ja Mondi Oy:n tehtaan (entinen Loparex) puhdistamo. Järven eteläosassa Hållsnäsfjärdenin Osuniemenlahteen johtavat vetensä Lohjan Peltoniemen puhdistamo ja Sappi Oy:n Kirkniemen tehtaan (entinen M-real Oy) puhdistamo (Taulukko 5). Taulukko 5. Järven pistekuormittajien kuormitusosuudet vuonna 29. Puhdistamo nro m 3 /d P kg/d mg/l * N kg/d mg/l * BHK kg/d mg/l * Ka kg/d mg/l * Mondi 1 7953,2,3 43,2 5 22 28 25 31 Pitkäniemi 2 768 1,4,18 98, 13 19 2 31 4 Sappi 3 12666 2,16 39,5 3 73 6 757 6 Peltoniemi 4 223,41,18 37, 17 5,6 3 8,8 4 Karjalohja 6 31,72,24 15, 5 2 7 1,9 6 Vivamo 7,, Kisakallio 8 9,79,18,18,7 7,95 1,25 26 Yhteensä 384 4,8 233 32 149 Pienet yht. 5+6+7+8 Ositus: Teoll 1,3,5 311 2619,7 2,2 15,7 83 2 293 2,15 17 Asutus 2,4,6,7,8 1221 1,88 151 27 42 YHTEENSÄ 384 4,8 233 32 149 * Sarakkeiden pitoisuusarvot mg/l on laskettu vuoden keskimääräisen kuormituksen mukaan Mondi Lohja Oy:n ja Sappi Kirkniemi Oy:n ympäristöluvissa puhdistamojen kuormitus vesistöön saa kuukausikeskiarvoina laskettuna olla enintään oheisessa taulukossa esitettävien lukujen mukainen (Taulukko 6). Taulukko 6. Mondi Lohja Oy:n ja Sappi Oy:n Kirkniemen tehtaan luparajat. Kiintoaine BOD 7 COD Cr Kokonaisfosfori Kokonaistyppi [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] [kg/d] Mondi 5 5 18,7 15 Sappi - - 6 9 13 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 11
Lohjan kaupungin Pitkäniemen ja Peltoniemen puhdistamoiden sekä Kisakallion puhdistamon ympäristöluvissa määritellyt luparajat esitetään seuraavassa taulukossa (Taulukko 7). Valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä 888/26 on lisäksi määritelty minimipuhdistusvaatimukset, jotka puhdistamon täytyy saavuttaa asetuksen mukaisesti tarkkailtuna. Taulukko 7. Pitkäniemen, Peltoniemen ja Kisakallion puhdistamojen luparajat. Pitkäniemi Peltoniemi Kisakallio BOD 7-ATU vesistöön enint. mg O 2 /l 1 1 1 1 2 2 puhdistusteho vähint. % 93 1 (tavoite 95) 9 1 (tavoite 95) 85 2 kokonaisfosfori vesistöön enint. mg P/l,5 1,5 1 1,5 2 puhdistusteho vähint. % 93 1 (tavoite 95) 9 1 (tavoite 95) 85 2 ammoniumtyppi vesistöön enint. mg/l 4, 2 4, 2 puhdistusteho vähint. % 9 2 9 2 kokonaistyppi vesistöön enint. mg/l mahdollisimman puhdistusteho vähint. % 7 2 tehokkaasti raja-arvo saavutettava 2 raja-arvo saavutettava Maikkalanselälle ja Isoselälle kohdistunut pistekuormitus Vivamon ja Kisakallion puhdistamoilta loppui vuonna 29. Vivamon puhdistamolla aikaisemmin käsitellyt jätevedet liitettiin Lohjan kaupungin viemäriin vuoden alussa ja Kisakallion puhdistamolle viemäröidyt vedet yhdistettiin kaupungin viemäriin toukokuussa. Karjalohjan kunnan puhdistamolta johdetaan puhdistettua vettä Karjalohjanselälle, kunnan puhdistamolla käsiteltävät jätevedet tullaan liittämään Lohjan kaupungin viemäriin ja johtamaan Pitkäniemen puhdistamolle käsiteltäviksi todennäköisesti jo vuoteen 212 mennessä. Vivamon, Kisakallion ja Karjalohjan kunnan puhdistamoiden osuus pistekuormituksesta vuonna 29 oli noin 1-7 %. Tiedot järveen pistemäisesti johdettavasta kuormituksesta perustuvat puhdistamoilla suoritettaviin velvoitetarkkailuihin. Yhdyskuntien puhdistamoiden toimivuutta seurataan puhdistamoiden ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n yhteistyönä. Teollisuuslaitosten puhdistamoiden tarkkailun suorittavat yhtiöt itse. Osa teollisuuden analyyseistä teetetään yhdistyksen vesilaboratoriossa. 2.4.2 Jätevesikuormitus vuonna 29 Puhdistamoilta järveen johdettujen fosforin ja typen määrien vuorokausikeskiarvot vuonna 29 käyvät ilmi seuraavasta kuvasta (Kuva 4). Samalla on esitetty puhdistetun jäteveden pitoisuudet. Pitoisuus antaa yleiskäsityksen puhdistuksen tasosta. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Puhdistamoilta järveen johdettu typpi v. 29 Määrä kg N/d 12 1 8 6 4 Määrä Pitoisuus 7 7 6 5 4 3 2 Pitoisuus mg/l 2 1 Mondi Pitkäniemi Sappi Peltoniemi Karjalohja Kisakallio Puhdistamoilta järveen johdettu fosfori v. 29 5,5 4 Määrä Pitoisuus,4 Määrä kg P/d 3 2 1,3,2,1 Pitoisuus mg/l, Mondi Pitkäniemi Sappi Peltoniemi Karjalohja Kisakallio Kuva 4. Lohjanjärven pistekuormittajien typpi- ja fosforikuormitus vuonna 29. Fosfori toimii Lohjanjärvellä minimiravinteena eli on leväkasvua ja rehevöitymistä eniten lisäävä kasvinravinne. Myös typpi on tärkeä kasvinravinne. Puhdistamoilla toteutettu fosforinpoiston tehostaminen on keskeinen selittäjä kuormituksen lähivaikutusalueilla vuosien mittaan havaittuun rehevyystason alenemiseen. Aleneminen on mahdollistanut järven yleisen käyttökelpoisuuden parantamisen tietyillä alueilla. Puhdistamoilta vuonna 29 järveen johdetusta fosforista oli asumajätevesien osuus 46 % ja teollisuuden osuus oli 54 % (taulukko 5, liite 2). Pääosa puhdistamotypestä oli peräisin asumajätevesistä; niiden osuus oli 65 % ja teollisuuden 35 %. Vesistöön johdetusta happea kuluttavasta kuormituksesta (BHK7) ja kiintoaineesta teollisuus tuottaa valtaosan. Vuonna 29 BHK7:sta tuotti teollisuus 92 % ja asumajätevedet 8 %. Kiintoaineesta teollisuus tuotti 96 % ja asumajätevedet 4 %. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 13
Pistekuormituksen osalta todetaan yhteenvetona: Fosforikuormitus 4,1 kg P/d oli laskenut vuodesta 28 noin 33 % ja oli tarkastelujakson 1989-29 alhaisin. Viisivuotisjakson 25-29 fosforikuorman vaihteluväli on 4,1 8,7 kg P/d. Vuonna 29 alhaisin fosforipitoisuus oli Mondi Oy:llä, jonka puhdistamolta järveen johdetussa vedessä oli fosforia vain,3 mg P/l. Tulosta selittää toisaalta puhdistamolle tulevan jäteveden alhainen pitoisuus ja toisaalta kemiallisessa saostuksessa tehty kehitystyö. Vuonna 29 Lohjan Pitkäniemen ja Peltoniemen puhdistamoilla käsitellyn veden fosforipitoisuus oli,18 mg P/l ja Sappi Kirkniemen puhdistamolla saavutettiin pitoisuustaso noin,16 mg P/l. Pitoisuudet edustavat erittäin hyvää tasoa. Myös Karjalohjan kunnan jätevedenpuhdistamolla käsitellyn veden fosforipitoisuus,24 mg P/l oli hyvällä tasolla. Vuonna 29 vesistöön johdettu typpimäärä oli 233 kg N/d, mikä on tarkastelujakson 1989-29 alhaisin. Vähenemä edelliseen vuoteen verrattuna oli noin 41 kg N/d, viisivuotisjakson vaihteluväli on 233-469 kg N/d. Erityisesti vuonna 28 saavutettu vähenemä typpikuormassa on kertynyt pääosin Pitkäniemen puhdistamon typenpoistotehon nostamisen myötä. Itse typenpoistovaihe otettiin käyttöön vuonna 27 ja typenpoistoon sisältyvä metanoliyksikkö otettiin käyttöön vuoden 28 alkupuolella. Vuonna 29 Pitkäniemen puhdistamolla ei päästy hyödyntämään täysipainoisesti metanolia typenpoistoajossa. Typenpoistoprosessia jouduttiin ajamaan lähestulkoon ilman metanolia ajalla 1.1.- 9.6. Tammikuussa metanolia vielä annosteltiin vajavaisesti prosessiin mutta helmikuusta lähtien metanolin syöttö loppui. Syynä tähän oli helmikuussa 28 käyttöönotettujen metanolin annostelupumppujen vajavainen toiminta ja rikkoutuminen. Uudet pumput saatiin käyttöön 9.6. Pitkäniemen puhdistamolta vesistöön johdettu typpimäärä oli kuitenkin vähentynyt edelliseen vuoteen nähden 22 kg N/d. Ennen Pitkäniemen typenpoiston tehostamista vuosina 27-28 on järven typpikuormitus noussut pitkän aikavälin kuluessa yhdyskuntien viemäriverkkoja laajennettaessa. 3 VESISTÖTarkkaILun TULOKSET Ja TULOSTen tarkastelu 3.1 Veden laatu Vuoden 29 aikana Lohjanjärvellä toteutettiin pistekuormittajien yhteistarkkailussa ns. laajennetun tarkkailuvuoden ohjelmaa, jolloin tutkittiin veden laadun lisäksi järven kasviplanktonia, vesikasveja ja pohjaeläimiä. Kaikki yhteistarkkailussa mukana olevien havaintopaikkojen vesianalyysitulokset samoin kuin analyysien menetelmä- ja määritysrajaluettelo vuodelta 29 on esitetty liitteessä 3. Käytettävissä on ollut lisäksi Uudenmaan ELY-keskuksen mittaustulokset 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Väänteenjoen padon havaintopaikalta (Väänteenjoki.9, 58) ja Nummenjoen havaintopaikalta (Nummenjoki.). Tuloksissa käsiteltyjen vuosien 26-28 tulosdata löytyy kunkin vuoden yhteistarkkailuraportista. 3.1.1 Nummenjoen, Väänteenjoen ja Mustionjoen veden laatu ja ainevirtaamat Pusulanjoen vesistöalue yhtyy Karjaanjoen vesistön päähaaraan Lohjanjärven Maikkalanselälle laskevan Nummenjoen kautta. Hiidenvesi laskee Lohjanjärveen Väänteenjoen kautta. Nummenjoen ja Väänteenjoen vedet yhtyvät Maikkalanselän eteläpuolella Kutsilassa, jossa joki laajenee lähes järvimäiseksi ruovikkoiseksi alueeksi, Kutsilanseläksi. Kutsilanselältä reitti jatkuu jokimaisena Koivulanselälle ja edelleen kohti Lohjan kaupungin keskustan lähivesiä Pappilanselkää, Ristiselkää ja Aurlahtea. Nummenjoen, Väänteenjoen ja Mustionjoen veden laadut poikkeavat toisistaan niin, että laatu on heikoin Nummenjoessa ja paras Mustionjoessa. Oheisessa kuvassa (Kuva 5) on esimerkkinä kokonaisfosforipitoisuus. Poikkeuksena jokien muusta veden laadusta on sähkönjohtavuus, joka osoittaa veden ioniväkevyyden eli suolojen määrän vedessä. Sen arvo on selvästi korkein Mustionjoessa. Näin oli myös vuoden 29 havaintokerroilla (liite 3). Mustionjoen korkeampi sähkönjohtavuus kuvastaa Lohjanjärven eteläosaan purkautuvien Sappi Kirkniemen paperitehtaan ja Lohjan Peltoniemen yhdyskuntapuhdistamon jätevesien vaikutusta. Sähkönjohtavuus, samoin kuin muu jätevesivaikutus laimenee Mustionjokea alaspäin mentäessä kunnes joen varrella olevien Mustion ja Pinjaisten yhdyskuntajätevesipuhdistamojen kuormitus nostaa sitä jälleen. Jokivesien kuukausittainen kokonaisfosforipitoisuus ug/l 14 12 1 8 6 4 2 Nummenjoki Väänteenjoen pato Väänteenjoki, Hossa Mustionjoki Kuva 5. Yhteistarkkailun jokihavaintopaikkojen kokonaisfosforipitoisuudet vuosina 26-29. Kuormituslaskelmia esittävään tauulukkoon (Taulukko 8) ja kuvaan (Kuva 6) on laskettu Väänteenjoen (Hossansalmi), Nummenjoen (ennen joen laskemista Maikkalanselälle) ja Mustionjoen (Bruksträsketin alapuolella) ainevirtaamat kokonaistypen ja kokonaisfosforin osalta vuosilta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 15
26-29. Vertailun vuoksi taulukossa on esitetty vuoden 29 osalta Väänteenjoen ainevirtaama myös padon kohdalta, noin kolme kilometriä Hossasta ylävirtaan. Tällä havaintopaikalla eivät vaikuta vielä Nummenjoen suunnasta tulevat vedet. Laskennassa on käytetty ns. kuukausikeskiarvomenetelmää, jossa hyödynnetään virtaamatietoja ja analyysituloksia. Nummenjoen Pirkkulan virtaamamittausaseman (nro 2324) virtaama on korjattu valumaaluekertoimen 1,62 avulla tarkkailun havaintopaikan kohdalle. Laskennassa on hyödynnetty myös Uudenmaan ELY-keskuksen vedenlaatutietoja Nummenjoen havaintopaikalta. Väänteenjoen padon ainevirtaama on laskettu padon virtaamamittausaseman (2356) virtaamista ja saman paikan vedenlaatumittauksista (Uudenmaan ELY-keskus). Hossan salmen vedenlaatuhavaintopaikan 2 kohdalla sekä Maikkalan suunnasta tulevan Nummenjoen että Hiidenveden suunnasta tulevan Väänteenjoen vedet ovat yhtyneet. Kuvasta käy ilmi, kuinka erityisesti Nummenjoen fosforipiikit huhtikuussa ja joulukuussa 29 näkyivät myös Väänteenjoen veden laadussa Hossan kohdalla. Hossan havaintopaikan ainevirtaamat on laskettu kertomalla Väänteenjoen padolla mitatut virtaamat valuma-aluekertoimella 1,64. Lohjanjärvestä lähtevän veden ravinnepitoisuudet on laskettu keskiarvoina Lohjanjärven yhteistarkkailun puitteissa kuukausittain otettavasta Bruksträsketin luusuan havaintopaikan (86) ja Pohjanpitäjänlahden yhteistarkkailun puitteissa havainnoitavan Mustionjoen ylimmän havaintopaikan (Peltokoski 36) tuloksista. Pisteiden välimatka on alle kilometrin. Virtaama-arvot ovat Peltokosken (23935) virtaamia. Taulukosta ja kuvasta käy ilmi, että ainevirtaamat olivat tarkastellulla jaksolla suurimmat sateisena vuonna 28 ja pienimmät vuonna 29. Joen virtaama on suurin Mustionjoella, kuitenkin Mustionjoen ainevirtaamat ovat paria poikkeusta lukuun ottamatta pienemmät kuin Nummenjoella tai Väänteenjoella. Tämä johtuu toisaalta valuma-alueiden ominaisuuksista, toisaalta myös Lohjanjärven tasaavasta vaikutuksesta. Huomionarvoista on kuitenkin myös se, että hajakuormituksen lisänä vaikuttava Lohjanjärven eteläosan pistekuormitus ei myöskään nosta Mustionjoen pitoisuuksia eikä ainevirtaamia Nummenjoen tai Väänteenjoen tasolle. Taulukossa on vuoden 29 osalta mukana myös Väänteenjoen padon kohdalle laskettu ainevirtaama. Lukujen perusteella Väänteenjoen Lohjanjärveä kohti kuljettama ainemäärä kasvoi kaksinkertaiseksi kolme kilometriä alaspäin Hossan salmen kohdalle mentäessä fosforin ja kiintoaineen osalta, typen osalta puolitoistakertaiseksi. Suurelta osin tähän vaikuttavat Maikkalanselän suunnasta tulevat Nummenjoen vedet. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Taulukko 8. Nummenjoen, Väänteenjoen padon, Väänteenjoen Hossan ja Mustionjoen ravinneainevirtaamia vuosina 26-29. NUMMENJOKI vuodet P kg/d N kg/d Kiint. Kg/d Virtaama m3/s 26 32 1178 5259 5,4 27 42 1587 7563 7,5 28 62 1254 11996 9,4 29 23 444 4728 4,6 VÄÄNTEENJOKI, PATO vuodet P kg/d N kg/d Kiint. Kg/d Virtaama m3/s 29 23 53 2329 5,8 VÄÄNTEENJOKI, HOSSA vuodet P kg/d N kg/d Kiint. Kg/d Virtaama m3/s 26 4 1317 4195 9,7 27 46 1578 4853 11,9 28 92 241 11513 16,9 29 44 85 4752 9,5 MUSTIONJOKI vuodet P kg/d N kg/d Kiint. Kg/d Virtaama m3/s 26 25 893 2113 13,3 27 29 1151 447 17,4 28 66 215 7246 23,6 29 29 846 389 11,2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 17
fosfori kg/d 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Nummenjoki, kokonaisfosforin ainevirtaama 26 27 28 29 25 2 15 1 5 virtaama m3/s Kokonaisfosfori Virtaama typpi kg/d Nummenjoki, kokonaistypen ainevirtaama 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 26 27 28 29 virtaama m3/s Kokonaistyppi Virtaama fosfori kg/d 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Vääntenjoki Hossa, kokonaisfosforin ainevirtaama 26 27 28 29 25 2 15 1 5 virtaama m3/s Kokonaisfosfori Virtaama typpi kg/d Vääntenjoki Hossa, kokonaistypen ainevirtaama 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 26 27 28 29 virtaama m3/s Kokonaistyppi Virtaama fosfori kg/d 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Mustionjoki,kokonaisfosforin ainevirtaama 26 27 28 29 25 2 15 1 5 virtaama m3/s Kokonaisfosfori Virtaama typpi kg/d Mustionjoki, kokonaistypen ainevirtaama 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 26 27 28 29 virtaama m3/s Kokonaistyppi Virtaama Kuva 6. Nummenjoen, Väänteenjoen Hossan ja Mustionjoen ravinneainevirtaamat vuosina 26-29. 3.1.2 Lohjanjärven ravinnekuormitus, ravinnepitoisuudet ja rehevyys 3.1.2.1 Ravinnekuormitus Koko Lohjanjärven ravinnekuormituksesta valtaosa, yli 6 %, tulee Väänteenjoen ja Nummenjoen kautta. Itse järven alueelle kohdistuvan pistemäisen fosforikuormituksen osuus oli 199-luvun puolivälissä runsas 12 % ja typpikuormituksen osuus 16 % (Räike ym. 1998). Tilanne on todennäköisesti pysynyt suunnilleen entisellään tai hajakuormituksen osuus on entisestään korostunut; koko järven valuma-alueen kattavaa hajakuormitusselvitystä ei ole 199-luvun jälkeen tehty. Järven eri osa-alueiden hajakuormitusselvitysten mukaan (Turunen 23, 25, Valjus 23) Lohjanjärven eteläosan Hållsnäsfjärdenin ja Kyrköfjärdenin alueen kokonaiskuormitus on fosforin osalta noin 15 5 kg ja typen osalta noin 496 kg vuodessa. Fosforista 83 % ja typestä 88 % tulee virran mukana yläpuolisesta vesistöstä. Lähivaluma-alueen kuormituksesta noin puolet 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
fosforista ja noin 7 % typestä on peräisin pistekuormituksesta. Merkittävin hajakuormituslähde on peltoviljely, jonka osuus lähivaluma-alueen fosforikuormituksesta on 37 % ja typpikuormituksesta 13 % (Valjus 23). Karjalohjanselän päässä olevan Karstunlahden vuotuinen fosforikuormitus on noin 7 5 kg ja typpikuormitus noin 111 3 kg. Kuormituksesta suurin osa, noin 8 %, tulee lahteen laskevan Karstunjoen kautta (Turunen 23). Kuormitus on liian suuri Karstunlahdelle, jonka veden vaihtuminen kestää 1,2 vuotta. Lahdessa havaittu rehevöityminen tulee ilmeisesti jatkumaan, ellei liiallista ravinnekuormitusta saada vähennettyä. Lohjanjärven länsiosan (Härjänvatsa, Karjalohja, Tammistonniemi, Tallaanniemi ja Lohjansaaren länsipuoli) kuormitus syntyy luonnonhuuhtoutumasta, laskeumasta, peltoviljelystä, hajaasutuksesta, metsätaloudesta ja kaukovalumasta. Lähivaluma-alueen fosforikuormitus on noin 1 3 kg vuodessa ja typpikuormitus noin 18 kg vuodessa. Fosfori tulee pääasiassa peltoviljelystä, typpi peltoviljelystä ja laskeumasta (Turunen 25). Lohjanjärven kolme suurinta kuormittajaa (Sappi Kirkniemi, Lohjan kaupunki ja Mondi Lohja) muodostivat vuosien 26-29 aikana keskimäärin 99 % pistekuormituksesta. Lohjan kaupungin ja Sappi Kirkniemen suhteellinen osuus fosforikuormituksesta oli noin 93 % ja Lohjan Pitkäniemen puhdistamon osuus typpikuormituksesta 42 % (liite 2). 3.1.2.2 Ravinnepitoisuudet Lohjanjärven ravinnepitoisuuksia mitataan vuoden aikana 2-9 kertaa havaintopaikkaa kohti. Mittaukset painottuvat kasvukauteen. Järven kaikkien havaintopaikkojen kokonaisravinnepitoisuuksien kartoitus tehdään samalla näytekierroksella kaksi kertaa vuodessa: lopputalvella ja loppukesällä. Ravinnepitoisuuksien perusteella koko järvi on rehevä, mutta rehevyystaso vaihtelee alueittain: vähäravinteisimpia ovat suurten selkien alueet, ja suurimmat ravinnepitoisuudet mitataan järveen koillisesta laskevien jokien vaikutusalueella ja järven eteläosassa. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman (Karonen ym. 29) tavoitteena on koko järven saaminen hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 215 mennessä. Tämä edellyttää ravinnekuormituksen, erityisesti fosforikuormituksen vähentämistä. Kokonaistyppipitoisuus vaihtelee vesistöissä luontaisesti siten, että alimmat arvot ajoittuvat loppukesään ja korkeimmat talvikauteen, koska kesän tuotantokausi kuluttaa typpivarastoja. Vertikaalisuunnassa typpipitoisuudet kasvavat syvemmälle mentäessä kun alusveteen vapautuu typpiyhdisteitä mineralisaation seurauksena. Hapen väheneminen voimistaa ravinteiden vapautumista. Vuodenaikaisvaihtelu typen pitoisuuksissa näkyy hyvin kuvan 7 diagrammeista: talven typpipitoisuudet ovat noin puolitoistakertaiset kesään verrattuna. Huomiota kuvissa kiinnittää runsas- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 19
virtaamaisten vuosien 27-28 muita vuosia suuremmat typpipitoisuudet. Erityisesti vuoden 27 pitoisuudet olivat huomattavan suuret Lohjanjärven niillä alueilla, joihin ensimmäisenä vaikuttaa Nummenjoen ja Väänteenjoen kautta tuleva ravinnekuormitus. 2 Pintaveden kokonaistyppipitoisuus, lopputalvi 26 27 28 29 15 N.kok µg/l 1 5 Maikkalans. M1 Pappilans. 3 Ristiselkä 5 Aurlahti 53 Liessaar 1 Isoselkä 91 Vohloinen 16 Virkkalans. 85 Karjalohjans. 24 Karjaloh.etel. 77 Ristisalmi 64 Härkäsaari 78 Piispalans. 27 Ahtialans. Länsi 28 Ahtialans. Itä 5 Hållsnäsf.pohj. 29 Hållsnäsf.etel. 31 Manksön 33 Kyrköfj. 291 Kyrköfj.etel. 35 2 Pintaveden kokonaistyppipitoisuus, loppukesä 26 27 28 29 15 N.kok µg/l 1 5 Maikkalans. M1 Pappilans. 3 Ristiselkä 5 Aurlahti 53 Liessaar 1 Isoselkä 91 Vohloinen 16 Virkkalans. 85 Karjalohjans. 24 Karjaloh.etel. 77 Ristisalmi 64 Härkäsaari 78 Piispalans. 27 Ahtialans. Länsi 28 Ahtialans. Itä 5 Hållsnäsf.pohj. 29 Hållsnäsf.etel. 31 Manksön 33 Kyrköfj. 291 Kyrköfj.etel. 35 Kuva 7. Lohjanjärven eri havaintopaikkojen pintaveden (1 m) kokonaistyppipitoisuudet lopputalvella ja loppukesällä vuosina 26-29. Kun tarkastellaan kasvukauden ajan kokonaistyppipitoisuuksia tuottavassa vesikerroksessa (-2 m) vuosina 26-29, todetaan suurimmat pitoisuudet mitatun vuonna 27 ja pienimmät 29. Pitoisuuksien vaihteluväli oli suurinta Nummenjoen ja Väänteenjoen vaikutusalueilla (Kuva 8). 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Kokonaistyppi μg/l 18 16 14 12 1 8 6 4 2 26 Kokonaistyppi μg/l 18 16 14 12 1 8 6 4 2 27 Kokonaistyppi μg/l 18 16 14 12 1 8 6 4 2 28 Kokonaistyppi μg/l 18 16 14 12 1 8 6 4 2 29 Kuva 8. Lohjanjärven eri selkäalueiden kokonaistyppipitoisuuksien minimi-, maksimi- ja keskiarvot -2 metrin syvyydessä kasvukaudella vuosina 26-29. Mikäli typpeä esiintyy vesistöissä merkittäviä määriä ammoniummuodossa, on se yleensä merkki jätevesikuormituksesta tai pohjan tuntumassa myös hapen puutteen aiheuttamasta mineralisaatiosta. Lohjanjärvessä puhtaimpien alueiden pintaveden ammoniumtyppipitoisuus on yleensä selvästi alle 2 μg/l. Kasvukauden ammoniumtyppimittauksissa pintavedenkin pitoisuudet nousevat ajoittain korkeiksi. Näin kävi esimerkiksi vuosina 26 ja 28, jolloin Pappilanselän ja Aurlahden ammoniumtyppipitoisuudet olivat korkeimmillaan yli 1 μg/l(kuva 9). Tällaisissa tapauksissa pitoisuuksien kohoaminen viittaa todennäköisesti jätevesivaikutuksiin asumajätevesien puhdistamolta. Vuoden 27 pitoisuudet pysyivät sen sijaan pieninä koko kasvukauden ajan. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 21
Ammoniumtyppi μg/l 14 12 1 8 6 4 2 26 Ammoniumtyppi μg/l 14 12 1 8 6 4 2 27 Ammoniumtyppi μg/l 14 12 1 8 6 4 2 28 Ammoniumtyppi μg/l 14 12 1 8 6 4 2 29 Kuva 9. Lohjanjärven eri selkäalueiden ammoniumtyppipitoisuuksien minimi-, maksimi- ja keskiarvot -2 metrin syvyydessä kasvukaudella vuosina 26-29. Tuotantokauden ulkopuolella kokonaistypestä on yleensä suuri osa nitraattina. Avovesiaikana levät ottavat nitraatin käyttöönsä, jolloin sen pitoisuus pintavedessä vähenee. Alusvedessä nitraattia on yleensä aina paitsi hapettomissa olosuhteissa, jolloin vallitsevana on ammoniumtyppi. Nitriitti ei ole pysyvä yhdiste, joten sen pitoisuudet ovat yleensä hyvin pieniä. Kasvukauden nitraatti- ja nitriittitypen määrät pysyvät suurimmassa osassa Lohjanjärveä pieninä (Kuva 1). Nummenjoen ja Väänteenjoen lähivaikutusalueilla mitataan kuitenkin ajoittain myös varsin korkeita pitoisuuksia. Näin oli myös esimerkiksi vuonna 27. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Nitraatti- ja nitriittityppi μg/l 12 1 8 6 4 2 26 Nitraatti- ja nitriittityppi μg/l 12 1 8 6 4 2 27 Nitraatti- ja nitriittityppi μg/l 12 1 8 6 4 2 28 Nitraatti- ja nitriittityppi μg/l 12 1 8 6 4 2 29 Kuva 1. Lohjanjärven eri selkäalueiden nitraatti- ja nitriittipitoisuuksien minimi-, maksimi- ja keskiarvot -2 metrin syvyydessä kasvukaudella vuosina 26-29. Fosforin on useaan otteeseen todettu olevan perustuotantoa säätelevä minimiravinne Lohjanjärvessä: mitä enemmän vedessä on fosforia, sitä selvemmin rehevyyttä ilmentävät ominaisuudet ovat näkyvissä. Hajakuormituksen tuoman fosforin lisäksi myös paikallisen pistemäisen fosforikuormituksen määrän kasvamisen on todettu nopeasti heijastuvan lähivaikutusalueen veden perustuotantotasoon. Pintavesien fosforipitoisuuksien perusteella Lohjanjärvi on lievästi rehevä tai rehevä. Selvimmin rehevyys näkyy järven niillä alueilla, joihin ensimmäisenä vaikuttaa Nummenjoen ja Väänteenjoen kautta tuleva ravinnekuormitus: Maikkalanselällä, Pappilanselällä ja Ristiselällä. Lisäksi pitoisuudet ovat korkeita Virkkalanselällä ja nousevat jonkin verran myös mentäessä kohti järven eteläosaa Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin aluetta (Kuva 11). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 23
Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus, lopputalvi 26 27 28 29 8 6 4 2 Maikkalans. M1 Pappilans. 3 Ristiselkä 5 Aurlahti 53 Liessaar 1 Isoselkä 91 Vohloinen 16 Virkkalans. 85 Karjalohjans. 24 Karjaloh.etel. 77 Ristisalmi 64 Härkäsaari 78 Piispalans. 27 Ahtialans. Länsi 28 Ahtialans. Itä 5 Hållsnäsf.pohj. 29 Pkok µg/l Hållsnäsf.etel. 31 Manksön 33 Kyrköfj. 291 Kyrköfj.etel. 35 Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus, loppukesä 26 27 28 29 Pkokµg/l 8 6 4 2 Maikkalans. M1 Pappilans. 3 Ristiselkä 5 Aurlahti 53 Liessaar 1 Isoselkä 91 Vohloinen 16 Virkkalans. 85 Karjalohjans. 24 Karjaloh.etel. 77 Ristisalmi 64 Härkäsaari 78 Piispalans. 27 Ahtialans. Länsi 28 Ahtialans. Itä 5 Hållsnäsf.pohj. 29 Hållsnäsf.etel. 31 Manksön 33 Kyrköfj. 291 Kyrköfj.etel. 35 Kuva 11. Lohjanjärven eri havaintopaikkojen pintaveden (1 m) kokonaisfosforipitoisuudet lopputalvella ja loppukesällä vuosina 26-29. Kuvaparista näkyy selvästi myös talvien 28 ja erityisesti 29 jakson muita vuosia korkeampi fosforipitoisuus. Tämä selittynee poikkeuksellisen suurina virtaamahuippuina talvella 28 ja loppusyksyllä 28 ja edelleen talven 29 aikana (vrt. kuva 3 jokien virtaamista kappaleessa 2.3). Kasvukauden ajan kokonaisfosforipitoisuudet olivat jakson 26-29 aikana suurimmat vuonna 29 ja pienimmät vuonna 27 (Kuva 12). Pitoisuuksien vaihteluväli vaihteli vuosittain ja havaintopaikoittain: vuonna 26 vaihtelu oli suurinta Karjalohjan puhdistamon edustalla (Karja1) ja Hållsnäsfjärdenin pohjoisosassa (29), vuosina 27 ja 29 Isoselän syvänteen alueella (91) ja vuonna 28 Isoselällä (91) ja Virkkalanselällä (85). 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Kokonaisfosfori μg/l 6 5 4 3 2 1 26 Kokonaisfosfori μg/l 6 5 4 3 2 1 27 Kokonaisfosfori μg/l 6 5 4 3 2 1 28 Kokonaisfosfori μg/l 6 5 4 3 2 1 29 Kuva 12. Lohjanjärven eri selkäalueiden kokonaisfosforipitoisuuksien minimi-, maksimi- ja keskiarvot kasvukaudella vuosina 26-29. Suodatetun fosfaattifosforin analyysi mittaa perustuotannolle helpoiten hyödynnettävissä olevan osan fosforista. Lohjanjärven eri selkäalueilla mitataan kasvukauden aikana rehevyysmittausten yhteydessä myös suodatetun fosfaattifosforin pitoisuuksia. Pääasiassa pitoisuudet ovat pieniä, alle analyysin määritysrajan (< 3 µg/l), joka tarkoittaa sitä, että käyttökelpoinen fosfori järven tuottavasta kerroksesta on kulutettu loppuun. Mitattavia pitoisuuksia on vuosien 26-29 aikana ollut useimmin Isoselän havaintopaikalla 91 ja sielläkin pääasiassa tuotantokauden ulkopuolella talvella tai myöhään syksyllä. 3.1.2.3 A-klorofyllipitoisuudella mitattu rehevyys Vesistön rehevyyttä arvioidaan ravinnemäärien lisäksi mm. kasviplanktonin määrän avulla. Tällöin menetelmänä käytetään yleisesti lehtivihreällisen planktonlevästön a-klorofyllin määrittämistä. A-klorofyllin määrä on suoraan verrannollinen levämäärään ja siten rehevyyteen. Kasviplanktonin klorofyllipitoisuuteen vaikuttavat mm. valo, lämpötila, levälajisto ja ravinneolot. Talvella vedessä ei normaaliolosuhteissa juuri ole planktonleviä, joten klorofyllimäärityksiä tehdään pääasiassa avovesikaudella. Järviä voidaan myös luokitella a-klorofyllipitoisuuden mukaan. Kun pitoisuus on alle 4 µg/l järvi on vähätuotantoinen eli karu. Yli 1 µg/l pitoisuus kertoo järven olevan jo rehevä. Mittaukset Lohjanjärvellä tehdään nykyisen ohjelman mukaan 14 havaintopaikalta yhteensä kuusi kertaa kesän tuotantokauden aikana. Lisäksi mitataan vertailun vuoksi talven klorofyllipitoisuudet maaliskuussa Isoselältä (91), Karjalohjanselältä (24) ja Hållsnäsfjärdenin pohjoisosasta (29). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 25
Vuosien 26-29 avovesikauden klorofyllimittaukset osoittavat, että levätuotanto oli suurinta vuonna 27 ja pienintä vuonna 29. Suurimmat a-klorofyllipitoisuudet mitattiin Maikkalanselältä (M1), Pappilanselältä (3) ja Virkkalanselältä (85) ja pienimmät Karjalohjanselän kahdelta havaintopaikalta (24, 77). Jakson tuottoisin ajankohta oli elokuu 27, pienimmät klorofyllimäärät mitattiin kesäkuussa 27 (Kuva 13). 5 45 A-klorofylli µg/l 4 35 3 25 2 15 1 5 Hossa 2 Maikkalans. M1 Pappilans. 3 Aurlahti 53 Isoselkä 91 Vohloinen 16 Virkkalans. 85 Karjalohjans. 24 Karjalohjans. etel 77 Karja1 Piispalans. 27 Hållsnäsfj. 29 Hållsnäsfj. 33 Kyrköfjärden 291 Kuva 13. Lohjanjärven eri selkäalueiden rehevyys kesän tuotantokauden aikaan a-klorofyllin avulla mitattuna vuosina 26-29. Heinäkuussa on yleensä 2 mittauskertaa. A-klorofyllipitoisuuksien vaihtelu on erityisesti rehevimmillä alueilla suurta kasvukauden aikana. Vuonna 29 myös vaihtelu havaintopaikoittain oli vähäisempää kuin tarkasteltavan jakson muina vuosina (Kuva 14). 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
A-klorofylli μg/l 5 4 3 2 1 26 A-klorofylli μg/l 5 4 3 2 1 27 A-klorofylli μg/l 5 4 3 2 1 28 A-klorofylli μg/l 5 4 3 2 1 29 Kuva 14. Lohjanjärven eri selkäalueiden a-klorofyllipitoisuuksien minimi-, maksimi- ja keskiarvot vuosina 26-29. 3.1.3 Lohjanjärven happipitoisuus Lohjanjärven yhteistarkkailun havaintopisteiden happipitoisuuksia mitataan havaintoalueesta riippuen 2-12 kertaa vuodessa. Pääasiassa mittaaminen painottuu lämpötilakerrostuneisuuskausiin, jolloin järvisyvänteiden happipitoisuudet ovat heikoimmillaan. Eteläosan Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin osalta happitilannetta seurataan Kirkniemen paperitehtaan hapetusvelvoitteen vuoksi muuta järveä tiiviimmin oman tutkimusohjelmansa puitteissa. Tulokset on raportoitu hapetustarkkailun yhteenvedossa vuosittain (esim. Ranta 21). Lohjanjärven syvimmän syvänteen (Isoselän havaintopaikka 91, kokonaissyvyys 54-55 m) happitilanteen kehittymisestä pitkällä aikavälillä saadaan yleiskuva tarkastelemalla tilavuuspainotteisia hapen kyllästysarvoja alus- ja päällysvedessä (Kuva 15). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 27
12 LOHJANJÄRVI, ISOSELKÄ Lopputalven hapen tilavuuspainotteinen kyllästysarvo 1 8 Happikyll. % 6 4 2 196 1962 1964 1966 1968 197 1972 1974 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 Havaintovuosi Päällysvesi 1-1 m Alusvesi 3-53 m Kuva 15. Isoselän syvänteen lopputalven happitilanne tilavuuspainotteisena keskiarvona päällysvedessä (1-1 m) ja alusvedessä (3-53 m) vuodesta 196. Isoselän syvänteen ongelmallisimmat ajat happipitoisuuden kannalta ajoittuivat aikanaan lopputalven lämpötilakerrostuneisuuskauteen. Kesän kerrostuneisuuskausina syvänteen happipitoisuudessa ei ole ollut talven kaltaisia ongelmia. Heikoimmillaan syvänteen talvinen happipitoisuus oli 196-luvun puolivälissä. Tilanne alkoi hiljalleen parantua 197-luvulla pistekuormittajien aloitettua jätevesiensä puhdistamisen. Happitilanteen paraneminen jatkui puhdistuksen tehostuessa. 198-luvulta alkaen lopputalven happitilanne Isoselän syvänteellä on ollut alusvedessäkin kokonaisuutena hyvä, vaikka joitakin alhaisia pitoisuuksia on mitattukin metrin päässä pohjasta, viimeksi talvella 26 (vrt. kuva 16 hapen kyllästysasteesta). Lohjanjärvellä tehdään järven kaikkien havaintopaikkojen happitilanteen kartoitus samalla näytekierroksella kaksi kertaa vuodessa: lopputalvella ja loppukesällä. Kuvan 16 diagrammeihin on kerätty syvänteiden pohjien hapen kyllästysarvot vuosilta 26-29. 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
12 1 Lopputalvi, happitilanne lähellä pohjaa 26 27 28 29 8 6 4 2 Maikkalans. M1 Pappilans. 3 Ristiselkä 5 Aurlahti 53 Liessaar 1 Isoselkä 91 Vohloinen 16 Virkkalans. 85 Karjalohjans. 24 Karjaloh.etel. 77 Ristisalmi 64 Härkäsaari 78 Piispalans. 27 Ahtialans. Länsi 28 Ahtialans. Itä 5 Hållsnäsf.pohj. 29 Hållsnäsf.etel. 31 Manksön 33 Happi. Kyll. % Kyrköfj. 291 Kyrköfj.etel. 35 12 1 Loppukesä, happitilanne lähellä pohjaa 26 27 28 29 Happi. Kyll. % 8 6 4 2 Maikkalans. M1 Pappilans. 3 Ristiselkä 5 Aurlahti 53 Liessaar 1 Isoselkä 91 Vohloinen 16 Virkkalans. 85 Karjalohjans. 24 Karjaloh.etel. 77 Ristisalmi 64 Härkäsaari 78 Piispalans. 27 Ahtialans. Länsi 28 Ahtialans. Itä 5 Hållsnäsf.pohj. 29 Hållsnäsf.etel. 31 Manksön 33 Kyrköfj. 291 Kyrköfj.etel. 35 Kuva 16. Hapen kyllästysaste syvänteiden pohjalla lopputalven ja loppukesän näytekerroilla vuosina 26-29. Kokonaisuutena kuvaparista ilmenee selvästi se, että loppukesän lämpötilakerrosteisuuskausi heikentää Lohjanjärven happitilannetta. Ongelmallisimmat alueet ovat useimmiten Maikkalanselän 8 metrin syvänne ja Lohjanjärven eteläosan 8-16 metrin syvänteet Piispalanselältä Kyrköfjärdenille. Lopputalven tilannetta kuvaavassa diagrammissa kiinnittyy huomio vuoden 28 hyvään happitilanteeseen. Tämä selittyy sillä, että talven näytteet jouduttiin epätavallisen huonon jäätilanteen vuoksi ottamaan huhtikuun alussa, jolloin järvi oli jo täysin jäätön ja vesi hapettunutta. Tarkastellulla jaksolla sekä lopputalven että loppukesän huonoimmat happipitoisuudet mitattiin vuonna 26. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 29
3.1.3.1 Lohjanjärven eteläosan syvänteiden hapetus Sappi Kirkniemen jätevesiluvan vesioikeudellisiin velvoitteisiin kuuluu Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin syvänteiden tilan parantaminen hapettamalla. Hapetinlaitteista vanhin Hållsnäsfjärdenin pohjoisosassa on toiminut yhtäjaksoisesti 23 vuotta. Ahtialansalmen syvänteeseen asennettu hapetin on toiminut 13 vuotta ja Kyrköfjärdenin kahden syvänteen hapettimet noin 12 vuotta. Järven hapettamisen tarkoituksena on elvyttää alusveden ja pohjan aerobista hajotus- ja kulutustoimintaa ja sitä kautta lopulta vähentää fosforin sisäistä kuormitusta ja rehevyyshaittoja. Terveesti toimivissa syvänteissä alusveden hapellisuus ja monipuolinen hajottajafauna pitävät pohjan orgaanisen ainepitoisuuden ja mikrobitoiminnan sopivan pienenä, mikä edesauttaa pohjan pysymistä fosforia sitovana (Lappalainen 23). Pohjan läheisen veden happipitoisuus parani hapettamisen aloittamisen jälkeen kaikilla Lohjanjärven eteläosan hapetettavilla syvänteillä. Kehitys on edelleen kokonaisuutena samansuuntainen Piispalanselällä (havaintopaikka 27) ja Kyrköfjärdenin syvänteillä (291, 35). Ahtialansalmen ja Hållsnäsfjärdenin tutkittujen syvänteiden (28, 5, 29, 31 ja 33) tilanne sen sijaan näyttää pysyneen ennallaan tai hieman heikentyneen tarkastellun jakson aikana. Erityisesti parin kolmen viime vuoden happitilanne on kääntänyt käyrän suuntaa laskevaksi. Myös hapetinlaitteiden pidempien katkosten on todettu näkyvän nopeasti happitilanteen heikkenemisenä. Purkualuetta lähinnä olevan Mangsön syvänteellä 33 Osuniemenlahden ruoppaus syys-marraskuussa 23 ei muuttanut tilannetta (Ranta 21). 3.1.4 Lohjanjärven veden hygieeninen laatu Jätevesikuormitus saattaa aiheuttaa vesistössä myös hygieenistä haittaa. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 354/28 mukaan pienten rantojen veden hygieeniset laatuvaatimukset uimavedelle ovat seuraavat: Suolistoperäiset enterokokit E.coli 4 kpl/1 ml 1 kpl/1 ml Lohjanjärven yhteistarkkailun puitteissa tehdään bakteerinäytteenotto koko järven alueella kesä- ja elokuussa. Näytteet otetaan pintavedestä metrin syvyydestä. Pitoisuudet ovat pääasiallisesti pieniä eikä edellä mainittuja raja-arvoja ole ylitetty vuosien 26-29 aikana. Jakson suurin havaittu enterokokkipitoisuus on 74 kpl/1 ml 28.8.27 havaintopaikalla Nummenjoessa ja suurin ulosteperäisten kolibakteerien pitoisuus on 27 kpl/1 ml 8.6.29 havaintopaikalla 33 Hållsnäsfjärdenillä. Jälkimmäinen viittaa alueen pistekuormitukseen. Lohjanjärven uimavesiä on seurattu vuosien 26-29 aikana ympäristöterveysviranomaisten toimesta parilla kymmenellä rannalla. Tulosten perusteella hyvän uimaveden raja-arvot ylittyi- 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
vät vain Karstun uimarannalla elokuussa 27 ja Aurlahden ja Voudinpuiston rannoilla heinäkuussa 27. Hygieenisten laatuvaatimusten mukaan myös sinilevän massaesiintymisten katsotaan heikentävän uimaveden laatua. Vuosien 26-29 aikana Lohjanjärveltä on vesiviranomaiselle tehty ilmoituksia sinileväkukinnoista seuraavan taulukon mukaisesti (Taulukkko 9). Taulukko 9. Lohjanjärveltä vesiviranomaiselle tehdyt sinileväilmoitukset vuosina 26-29. Runsaus on arvioitu asteikolla 1-3. Pvm Alue Runsaus 22.5.26 Karjalohjanselkä 1 21.6.26 Lohjansaari, Pietilänlahti 1 1.7.26 Paavolansalmi 2 3.7.26 Sepänniemensalmi 1 27.9.26 Aurlahti 1 3.1.26 Karjalohjanselkä, Karstunlahti 2 18.1.26 Hiidensami-Moisio 1 26.1.26 Aurlahti 1 23.6.27 Isoselkä, Lylynranta 1 24.6.27 Karjalohjanselkä, Pellinlahti 1 22.7.27 Aurlahti 1 12.8.27 Aurlahti 1 28.5.28 Oravannokka 1 3.7.28 Karjalohjanselkä 1 29.6.29 Aurlahti 1 29.6.29 Hållsnäsfjärden 1 29.6.29 Karjalohjanselkä 1 29.6.29 Karjalohjanselkä, Saarenpää 2 2.7.29 Karjalohjanselkä, Saarenpää 2 7.7.29 Aurlahti 1 16.9.29 Aurlahti 1 Lohjanjärven Aurlahdessa seurattiin uimaveden sinilevätilannetta uuden menetelmän avulla vuonna 28. Automaattisen laitteen avulla tehty seuranta 12.6. 31.8.28 järjestettiin Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n toimesta ja mukana seurantaa rahoittamassa olivat Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö, Sappi Kirkniemi, Mondi Lohja Oy ja Lohjanjärven suojeluyhdistys ry. Aurlahden uimarannan läheisyydessä olevalla venelaiturilla oli mittausasema, joka tallensi tiedot sinilevien runsaudesta ja pintavesien lämpötilasta kerran tunnissa. Mittaus perustui sinilevissä esiintyvän väriaineen, fykosyaniinin fluorosenssiin. Tiedot tallentuivat 3 kertaa päivässä Lohjan kaupungin ja LUVY ry:n nettisivuille. Aurlahden levämäärät pysyivät silloin koko kesän erittäin vähäisinä johtuen viileästä ja sateisesta kesästä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 31
4 LOhjanJÄrven biologiset TutkimukseT VuOSIna 26-29 Lohjanjärven yhteistarkkailuohjelmaan kuuluu järven ekologisen tilan seuranta neljän vuoden välein toistettavien biologisten tutkimusten avulla. Biologinen seuranta täyttää myös EU:n vesipuitedirektiivin vaatimukset vesien tilan ekologisesta luokituksesta, jonka pohjalta vesistöjen tilaa EU:n alueella arvioidaan. Lohjanjärven ohjelmassa olivat vuoden 29 kesäkaudella kasviplankton-, vesikasvi- ja pohjaeläintutkimukset. Järven kalastoa tarkkaillaan yhteistarkkailun kalataloudellisen ohjelman mukaisesti vuosittain niin, että laajempi tutkimusohjelma toteutetaan kolmen vuoden välein. 4.1 Kasviplankton Kasviplanktonnäytteet otettiin järven 12 havaintoasemalta heinä-, elo- ja syyskuussa 29. Analysointi tehtiin ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti. Analysoinnin suorittivat Arja Palomäki ja Minna Hiltunen Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksesta. Tulokset on esitetty liitteessä 4. Havaintoasemien kasviplanktonbiomassa vaihteli heinä-syyskuun näytteenottokerroilla,5 3,9 mg/l. suurimmat biomassa-arviot havaittiin Maikkalanselän asemalla M1, Pappilanselän asemalla 3 ja Aurlahden asemalla 53. Myös Virkkalanselän havaintoasemalla 85 kasviplanktonbiomassa oli keskimääräistä suurempi. Biomassa oli suurimmillaan havaintopaikasta riippuen yleensä heinäkuussa tai syyskuussa. Biomassaltaan suurimpia leväryhmiä olivat nielulevät ja piilevät. Lohjanjärven kasviplanktonin biomassalla mitattu rehevyystaso pieneni useimmilla havaintoasemilla vuonna 25 verrattuna vuoteen 21. Kehitys jatkui vuonna 29 samansuuntaisena sillä Maikkalanselän keskimääräinen biomassa pienentyi lähes puoleen vuodesta 25, ja Isoselän havaintoasemalla havaittiin selvä levämassan vähentyminen. Merkittävää biomassan kasvua ei ollut havaittavissa millään havaintoasemalla (Palomäki 21). 4.2 Vesikasvillisuus Vuoden 29 tutkimuksessa (liite 5) käytiin läpi 26 kasvillisuuslinjaa Väänteenjoelta Kyrköfjärdenin eteläosaan. Tutkituilla linjoilla kasvoi yhteensä 29 putkilokasvilajia, kolme makrolevälajia ja kahden vesisammalsuvun edustajia. Yleisimmät kasvilajit olivat ulpukka, kiehkuraärviä ja hapsiluikka. Eniten kasvilajeja, 16 kpl, oli Karjalohjan puhdistamon vaikutusalueella olevalla Kourionlahden rehevällä tutkimuslinjalla ja vähiten, ainoastaan yksi laji, Aurlahden Pitkäniemessä olevalla tut- 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
kimuslinjalla, jossa kasvuolosuhteet ovat pohjan kittimäisen saven vuoksi vesikasvillisuudelle vaikeat. Vuosien 1995-29 aikana toteutettujen neljän tutkimuskerran perusteella järven runsaslajisimmat tutkimuslinjat ovat olleet Isoselän Lylyisten linja, Ristiselän Hiidensalmen linja, Hållsnäfjärdenin Klevenin linja ja edellä mainittu Karjalohjan Kourionlahden linja. Vesikasvillisuuslinjojen saprobia- eli likaisuusindeksien mukaan laskettu likaantuneisuusaste on vaihdellut Lohjanjärvellä 199-luvun puolivälin jälkeen. Ensimmäisenä tutkimusvuonna 1995 indeksiarvot - ja samalla likaantuneisuus - oli suurinta järven eteläosissa. Vuonna 21 indeksiluvut olivat suurimmat sekä järven eteläosissa että Lohjan keskustaajaman lähivesillä. Vuonna 25 tilanne oli tasaantunut niin, että likaisimmat alueet olivat Lohjan keskustaajaman lähivesillä. Samalla likaantuneisuusaste oli noussut myös Isoselällä ja Karjalohjanselällä ja laskenut järven eteläosissa. Vuonna 29 selvää likaantuneisuutta osoittavia tutkimuslinjoja löytyi jokunen kaikilla osa-alueilla, eniten Isoselällä. Kokonaisuutena järven keskimääräinen saprobia-aste on hiljalleen noussut vuodesta 1995. Kasvupaikan ravinteisuuden perusteella suurin osa Lohjanjärvellä tutkittujen vesikasvilinjojen lajistosta luetaan kuuluvaksi indifferentteihin lajeihin, jotka esiintyvät ravinteisuudeltaan hyvin erilaisissa kasvupaikoissa. Selvästi ravinteista kasvupaikkaa vaativien lajien osuus oli samaa suuruusluokkaa kuin karujen-keskiravinteisten kasvupaikkojen lajien prosenttiosuus. Hyvin vaateliaita, karua kasvupaikkaa suosivia lajeja oli vain prosentin verran (Kuva 17). Lohjanjärven vesikasvit 29 ravinteisuus m-e 1 % o-m 21 % i 42 % o 1 % e 26 % Kuva 17. Lohjanjärven vesikasvien jakaantuminen kasvupaikan ravinteisuuden perusteella (i= esiintyvät ravinteisuudeltaan hyvin erilaisissa kasvupaikoissa, e= ravinteiset kasvupaikat, m-e= keskiravinteiset-ravinteiset kasvupaikat, o-m= karut-keskiravinteiset kasvupaikat, o= karut kasvupaikat. Ravinteisimmat kasvupaikat löytyivät pääasiallisesti Lohjanjärveen laskevien jokien vaikutusalueilta sekä Virkkalanselältä, jotka ovat myös veden laadultaan runsasravinteisimpia alueita Lohjanjärvellä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 33
Karujen ja keskiravinteisten kasvupaikkojen linjoja löytyi järven eri selkäalueilta, eniten kuitenkin eteläosasta Kyrköfjärdenin ja osittain myös Hållsnäsfjärdenin alueelta. Tilanne selittyy järven eteläisimmissä osissa sillä, että linjat sijoittuvat pääasiassa jyrkästi syveneville karuille rantatyypeille, joissa kasvilajisto on niukkaa. Hållsnäsfjärden alueella loivasti syvenevät rantatyypit ja kasveille edullinen pohjan laatu puolestaan mahdollistavat monipuolisen vesikasvilajiston. Osaltaan vaikutti myös veden ravinnetaso: eteläosan alueen vesien ravinnepitoisuudet ei ole yhtä suuria kuin pitoisuudet Lohjanjärveen laskevien jokien vaikutusalueilla järven koillisosassa. 4.3 Pohjaeläimet Kuten aikaisemminkin pohjan laadultaan parhaita ja vähiten kuormittuneita olivat Karjalohjanselän ja Isoselän tutkimusalueet. Laajan tutkimusvuoden 29 pohjaeläimistön perusteella Lohjanjärven laajimman selän, Isoselän syvänteessä surviaissääskiaineisto ilmensi suhteellisen hyväkuntoista, hapekasta pohjaa. Sulkasääskien (Chaoborus flavicans) suurehkot määrät paljastivat kuitenkin, että alue on hieman ravinteikkaampi kuin syvänne Karjalohjanselällä. Karjalohjanselällä hyvää, hapekasta pohjaa ilmensivät ennen kaikkea valkokatkat (Monoporeia affinis), jotka olivat selvästi runsaslukuisempia kuin Isoselällä (Mettinen 21). Valkokatkojen jatkuva runsas esiintyminen Karjalohjanselän pohjalla on johtanut ilmeisesti myös ankaraan ravintokilpailuun pohjan melko niukoista ravintovaroista ja sen seurauksena hyvää pohjan laatua ilmentävien surviaissääskien esiintyminen on ollut satunnaista ja usein niukkaa. Vuonna 29 ei näitä hyvää pohjaa ilmentäviä surviaissääskitoukkia havaittu ollenkaan, mutta se ei ole kuitenkaan merkkinä huonosta pohjan tilasta. Valkokatkojen ohella esiintyi sedimentin sisälle kaivautuvia hyvän, hapekkaan pohjan ja alusveden harvasukamatolajeja, kuten Stylodrilus heringianus, Spirosperma ferox ja Psammoryctides barbatus. Karjalohjanselällä pohjaeläimistö ilmensi kokonaisuudessaan vain lievästi kuormituksesta muuttunutta, lievästi rehevää pohjaa, kuten se on ollut jo pitkään. Isoselällä kuormituksen vaikutus pohjan ja alusveden tilaan näyttäisi olevan hieman Karjalohjanselän aluetta suurempi. Merkit viimeaikaisesta myönteisestä kehityksestä Isoselän pohjalla saivat vahvistusta vuoden 29 pohjaeläinaineiston perusteella (Mettinen 21). Muilla tutkimusalueilla Lohjanjärven eteläosassa ja Aurlahdessa pohjaeläimistö osoitti pohjan olevan suhteellisen voimakkaan kuormituksen kohteena. Hajakuormitus vaikuttaa keskeisesti pohjan rehevyyteen ja kuntoon Lohjanjärvellä. Paikallisesti pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutus näkyy edelleen selvimmin Lohjanjärven eteläosan syvänteissä etenkin jätevesien purkuputkia lähimpänä sijaitsevalla Osuniemenlahden alueella, mutta myös ulompana Hållsnäsfjärdenissä, Kyrköfjärdenissä ja Piispalanselällä. Tällaisen hyvin rehevän pohjan tilan ilmentäjälajeja olivat ennen kaikkea pohjalla toukkina elävät ns. punaiset Chironomus suvun surviaissääskitoukat ja toisaalta samanaikaisesti paikoin erittäin runsaina esiintyneet sulkasääsken (Chaoborus flavicans) toukat. Surviaissääskitoukkien esiintymisen perusteella pohja oli kuitenkin nyt hieman vähemmän rehevää ja kuormituksen vaikutus lievempää kuin neljä vuotta sitten. Lohjan kaupungin keskustan tuntumassa Aurlahdessa oli esimerkkejä suhteellisen hyvis- 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
täkin pohjaeläinidikaattoreista, mutta valtaosaltaan pohjaeläimistö ilmensi Aurlahdessakin jätevesien välittömässä läheisyydessä kuormitusvaikutusta ja pohjan suurta rehevyyttä (Taulukko 1) (Mettinen 21). Taulukko 1. Lohjanjärven syvän pohjan tila ja rehevyys pohjaeläimistön perusteella vuonna 29. Muutos 25 -> 29. Pohjaeläinlinja Pohjaeläimistö syvänteissä 29 Pohjan rehevyys syvänteissä 29 Muutos 25->29 (Luokitus 1-4.) Aurlahti 3. yksipuolinen/voimakkaasti muuttunut hyvin rehevä (+) Isoselkä 2. lievästi muuttunut lievästi rehevä Karjalohjanselkä 2. lievästi muuttunut, monipuolinen lievästi rehevä Piispalanselkä 3. yksipuolinen/voimakkaasti muuttunut hyvin rehevä/rehevä Osuniemenlahti 3-4. yksipuolinen pohjaeläimistö hyvin rehevä, hapeton pohja Hållsnäsfjärden 3. yksipuolinen/voimakkaasti muuttunut hyvin rehevä (+) Kyrköfjärden 3. yksipuolinen/voimakkaasti muuttunut hyvin rehevä (+) Pohjaeläimistön tilasta käytetään luokitusta 1-4, jossa 1 on paras ja 4 on huonoin. 1. Monipuolinen pohjaeläimistö/karu pohja. 2. Lievästi muuttunut pohjaeläimistö/lievästi rehevä pohja. 3. Voimakkaasti muuttunut pohjaeläimistö/hyvin rehevä pohja. 4. Yksipuolinen pohjaeläimistö/hapeton pohja. Muutos on ilmaistu merkinnöillä (= ei muutosta), + (parantunut) ja - (heikentynyt). 4.4 Kalat Viimeisimmät Lohjanjärven kalastoa koskevat tarkkailuraportit koskevat vuosia 24-26 (Valjus 28a, Valjus 28b). Ohjelmassa oli alueittaisen saaliskirjanpidon lisäksi kalojen käyttökelpoisuutta koskeva tutkimus ja koko järveä koskeva kalastustiedustelu. Lohjanjärven kirjanpitokalastajien (17-19 kalastajaa vuosittain) saalistietojen perusteella vuosien 24-26 runsaimmat saalislajit olivat muikku ja kuha. Saaliin koostumus vaihteli rehevyyden mukaan: särkikalojen, erityisesti sulkavan ja lahnan osuus saaliista kasvoi rehevyyden lisääntyessä samalla kun haluttujen saalislajien osuus väheni. Rehevimmillä alueilla, jotka ovat pääosin myös pistekuormituksen lähimpiä vaikutusalueita, kalastajat saivat yleensä saalinsa pienemmällä pyyntiponnistuksella kuin puhtaampien selkäalueiden kalastajat. Lajikoostumus ei useimmiten kuitenkaan tyydytä kalastajia runsaan sivusaaliin takia. Rehevimmät alueet olivat kalaston perusteella Aurlahti, Hållsnäsfjärden-Kyrköfjärden ja Mustionjoki. Puhtaimmat alueet olivat Karjalohjanselkä, Isoselkä ja Piispalanselkä. Kuhan ja hauen käyttökelpoisuus arvioitiin Lohjanjärvellä hyväksi tai melko hyväksi. Käyttökelpoisuus näyttäisi kehittyneen hieman parempaan suuntaan kaikilla tutkituilla alueilla (Valjus 28a). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 35
Vuotta 26 koskevan kalastustiedustelun perusteella Lohjanjärvellä kalasti runsaat 15 henkilöä. Kokonaissaalis oli noin 69 kg. Saaliista tuli verkoilla yli 7 % ja vapapyydyksillä 2 %. Järven kokonaissaaliin määrä on kasvanut vuodesta 23, vaikka kalastajakohtainen saalis on pysynyt melko tasaisena 199-luvulta lähtien. Vuoden 26 suosituimmat kalastusalueet olivat Karjalohjanselkä ja Isoselkä, joista saatiin myös suurimmat saaliit. Runsaimmat saalislajit olivat kuha, muikku, ahven ja hauki (Kuva 18). Muu kala 2,2 % Toutain,6 % Saalis lajeittain 26 koko Lohjanjärvi Ahven 17,1 % Hauki 13,5 % Kuha 22,3 % Kirjolohi,2 % Taimen 1,5 % Särki 7,6 % Sulkava 8,2 % Siika 3,3 % Made 2,1 % Muikku 18,1 % Lahna 3,2 % Kuva 18. Lohjanjärven kalastajien runsaimmat saalislajit vuonna 26. Saalislajisto erityisesti Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin alueella ilmensi muita alueita rehevämpää vesistöä. Kalastusta haittasi järvellä eniten istutusten vähäisyys, huonosti merkityt pyydykset, särkikalojen runsastuminen, pyydysten nopea likaantuminen ja runsaat leväkukinnat (Valjus 28b). Seuraavan kerran kalastotuloksia raportoidaan koskien vuosien 27-29 tarkkailua. Siihen liittyvä, vuotta 29 koskeva kalastustiedustelu toteutetaan vuoden 21 aikana. 5 yhteenveto Ja arvio JÄTEVESIkuOrmITukSen vaikutuksista LOHJanJÄRVELLÄ VUOSIna 26-29 Lohjanjärven ravinteiden kokonaiskuormituksesta suurin osa, runsas 8 %, koostuu hajakuormituksesta (maa- ja metsätalous, viemäröimätön haja-asutus), ilmasta tulevasta laskeumasta ja luontaisesta huuhtoutumisesta maaperästä. Järven ravinnekuormituksesta vajaa 15 % on peräisin pistemäisestä jätevesikuormituksesta. Pistemäisen ravinnekuormituksen vaikutukset vaihtelevat järvellä alueittain riippuen etäisyydestä jäteveden purkupaikkojen sijaintiin sekä virtaama- ja tuuliolosuhteista. Paikallisesti pis- 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
tekuormitus on kuitenkin edelleen oleellisesti veden laatuun vaikuttava tekijä. Lohjanjärven pistekuormituksesta 99 % muodostui vuosina 26-29 kolmen suurimman kuormittajan, Sappi Kirkniemen paperitehtaan puhdistamon, Lohjan kaupungin yhdyskuntapuhdistamoiden ja Mondi Lohja Oy:n paperitehtaan puhdistamon purkuvesistä. Pistemäisen ravinnekuormituksen määrä on ollut vuosia laskusuuntainen. Vuosina 26-27 merkittävin saavutus oli pistemäisen fosforikuormituksen aleneminen, joka johtui Sappi Kirkniemen tehtaiden kuormituksen vähenemisestä. Vuonna 28 merkittävintä oli Lohjan Pitkäniemen puhdistamon typpikuormituksen määrän väheneminen 4 % edellisvuodesta puhdistamon kehitystyön tuloksena. Vuonna 29 sekä fosfori- että pistekuormitus olivat tarkastellun 2-vuotisjakson alhaisimmat. Hajakuormituksen määrää jaksolla 26-29 voi arvioida Nummenjoen, Väänteenjoen ja Mustionjoen ravinneainevirtaamien avulla: kolmen joen yhteenlaskettu fosforikuormitus oli suurinta vuonna 28 ja typpikuormitus vuonna 27. 5.1 Lohjan keskustaajaman lähivedet Lohjan keskustaajaman lähivesistä erityisesti Pappilanselkä kuuluu tällä hetkellä mm. ravinnepitoisuuksien, levätuotantoa mittaavan a-klorofyllin ja kasviplanktonin perusteella Lohjanjärven rehevimpiin vesialueisiin. Suurimpana syynä on Väänteenjoen ja Nummenjoen kautta tuleva ravinnekuormitus, joka kattaa runsaat 6 % koko Lohjanjärveen tulevasta ravinnekuormituksesta (Räike ym. 1998). Omalta osaltaan rehevyystasoa nostaa myös alueella vuosikymmeniä jatkunut pistekuormitus. Lohjanjärven pistekuormittajista Lohjan kaupungin Pitkäniemi ja Mondi Lohja Oy:n paperitehdas purkavat puhdistamoidensa vedet Aurlahden-Ristiselän alueelle. Noin 22 asukkaan yhdyskuntajätevedet käsittelevä Pitkäniemen puhdistamo on järven pistekuormittajista suurin typen tuottaja. Mondi Lohja Oy puolestaan tuottaa suurimman osan Lohjanjärven pistekuormituksen biologisesti happea kuluttavien aineiden kuormituksesta (BHK7). Jakson 26-29 aikana alueen pistemäinen fosforikuormitus kasvoi edellisvuodesta vuonna 28, mutta putosi pitkänajan tarkastelujakson 1989-29 alhaisimmaksi vuonna 29. Typpikuormitus on Pitkäniemen puhdistamon uudistustoimien vuoksi pudonnut lähes puoleen (Kuva 19). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 37
Pistemäinen fosforikuormitus Pistemäinen typpikuormitus 2,5 3 2 25 Kg/d 1,5 1 Pitkäniemi Loparex Kg/d 2 15 1 Pitkäniemi Loparex,5 5 26 27 28 29 26 27 28 29 Kuva 19. Lohjan keskustaajaman lähivesien pistemäinen typpi- ja fosforikuormitus vuosina 26-29. Suoraan mitattavissa olevat jätevesivaikutukset häviävät Lohjan lähivesillä yleensä kokonaan Väänteenjoen kautta tulevaan hajakuormitukseen. Silloin tällöin havaitaan kuitenkin Aurlahden, Ristiselän ja Liessaaren syvimmillä alueilla jätevesikuormitukseen viittaavia ainepitoisuuksia, esimerkiksi sähkönjohtavuuden ja natriumpitoisuuden kohoamista pohjaa lähellä olevissa vesissä tai ammoniumtyppi- ja bakteeripitoisuuksien nousua pintavedessä. Viimeksi tämänkaltainen havainto tehtiin maaliskuussa 29, kun Liessaaren 13 metrisen syvänteen pohjan läheisen veden sähkönjohtavuus ja natriumpitoisuus olivat selvästi koholla (liite 2). Mondi Lohja Oy:n paperitehtaan puhdistamon ja osittain myös Lohjan Pitkäniemen puhdistamon jätevesien purkualueella, Ristiselällä ja Aurlahden pohjoisosassa, veden vaihtuminen on Väänteenjoen-Hiidensalmen suunnasta tulevan voimakkaan virtauksen vuoksi hyvin nopeaa, joten jätevesivaikutukset häviävät helposti ohi virtaavan vesimassan mukana. Toisaalta jo 195- luvulla tehtyjen virtausmittausten perusteella (Sormunen ym. 196) veden päävirtaus myös osittain ohittaa Aurlahden niin, että veden vaihtuminen lahden itäosassa on muuta aluetta hitaampaa ja Aurlahden alue saattaa näin ollen olla myös lähialueitaan alttiimpi jätevesien vaikutuksille. A-klorofyllipitoisuudella mitattu rehevyystaso Aurlahdella näyttäisi jossakin määrin noudattelevan alueelle kohdistuvan pistemäisen fosforikuormituksen määrää; molemmat diagrammit ovat pitkällä aikavälillä laskevia. Sen sijaan Pappilanselän levätuotantoon Lohjan keskustaajaman lähivesien fosforikuormitus ei näytä vaikuttavan (Kuva 2), vaan ensisijaisena vaikuttajana on todennäköisesti Väänteenjoen kautta tuleva ravinnekuormitus. Aurlahti 53 levätuotanto ja pistemäinen fosforikuormitus Pappilanselkä 3 levätuotanto ja pistemäinen fosforikuormitus A-klorofylli µg/l 4 35 3 25 2 15 1 5 6 5 4 3 2 1 Fosfori kg/d A-klorofylli µg/l 4 35 3 25 2 15 1 5 6 5 4 3 2 1 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 1976 1978 198 1982 Fosfori kg/d 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 pistem. fosforikuormitus a-klorofylli pistem. fosforikuormitus a-klorofylli Kuva 2. Lohjan keskustaajaman lähivesien, Aurlahden ja Pappilanselän a-klorofyllipitoisuus ja alueelle kohdistuva pistemäinen fosforikuormitus. 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Väänteenjoen kautta tulevan hajakuormituksen ja osaltaan myös pistekuormituksen vaikutukset näkyvät Lohjan keskustaajaman lähivesillä veden laadun ja levätuotannon lisäksi myös vesikasvillisuudessa, pohjaeläimistössä ja kalastossa. Alueen vesikasvillisuus ilmentää ravinteisuutta, mutta pääasiallinen vaikuttaja on kuitenkin Väänteenjoen kautta tuleva runsasravinteinen vesi. Itse Aurlahden alueella olevien kasvitutkimuslinjojen lajistosta alle puolet ilmensi vuonna 29 ravinteista kasvupaikkaa. Aurlahden syvänteen pohjaeläimistö ilmentää edelleen hyvin rehevää pohjan tilaa. Osasyynä on Väänteenjoen kautta tuleva ravinnekuormitus, osasyynä pistekuormituksen läheisyys. Pohjaeläimistön tilassa on kuitenkin havaittavissa lievää paranemista vuodesta 25 (Mettinen 21). Kalansaaliissa Aurlahden-Ristiselän alueen saaliskirjanpitäjien valtalajeina olivat vuosina 24-26 sulkava, lahna ja hauki. Alueen kalastossa ei voida havaita jätevesikuormituksen suoria vaikutuksia, mutta rehevyys, johon pistekuormitus osaltaan vaikuttaa, luo edellytyksiä särkikalojen suosiman elinympäristön muodostumiselle (Valjus 28a). 5.2 Maikkalanselkä Maikkalanselän ravinne- ja klorofyllipitoisuudet kuuluvat Lohjanjärven suurimpiin. Myös alusveden happipitoisuuksissa on syvimmillä alueilla vuosittain ongelmia erityisesti loppukesällä. Maikkalan alueen kuormitus on pääasiassa hajakuormitusta. Pääasiallinen vaikuttaja on Nummi-Pusulan suunnasta laskeva Nummenjoki, joka tuo runsaasti ravinteita ja kiintoainetta Maikkalanselälle. Suojavyöhykesuunnitelman mukaan alueella on runsaasti eroosioherkkiä ja kaltevia peltoja, joiden valtaojien reunoille tulisi perustaa ravinteita ja kiintoainesta pidättäviä suojavyöhykkeitä (Junttila 21). Yhteensä joen ja lähivaluma-alueen fosforikuormitus on noin 15 tonnia fosforia ja 316 tonnia typpeä vuodessa (Luoto 21). Nummenjokeen lasketaan myös Saukkolan puhdistamon käsitellyt jätevedet. Vuosina 26-29 Nummenjoki toi Maikkalanselälle fosforia 8-22 tonnia vuodessa ja typpeä 16-58 tonnia vuodessa. Osa Nummenjoen kautta tulevasta kuormituksesta sitoutuu perustuotantoon tai sedimentoituu Maikkalanselälle, osa jatkaa edelleen Väänteenjoen mukana Lohjanjärven muille alueille. Nummenjoen suunnasta tuleva ravinteikas vesi on oleellinen tekijä myös koko Lohjanjärven kokonaiskuormituksessa. Maikkalanselän pieni jätevesikuormittaja on ollut Kisakallion urheiluopisto, jonka osuus koko Lohjanjärven pistemäisestä jätevesikuormituksesta oli vuosina 26-29 vajaat,1 % (liite 2). Vähäisen kuormituksen vaikutukset ovat hävinneet Nummenjoen tuomaan hajakuormitukseen. Vuoden 29 aikana Kisakallion jätevedet liitettiin Lohjan kaupungin viemäriverkkoon, jolloin opiston oma puhdistamo jäi pois käytöstä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 39
Nummenjoen Maikkalanselälle tuomassa vedessä kokonaisfosforin ja myös leville suoraan käyttökelpoisen fosforin pitoisuus on koko Lohjanjärven pitoisuuksiin verrattuna suuri. Vuonna 29 vaihteluväli oli 4-12 µg/l (vrt. liite 3). Tämä vaikuttanee osaltaan Maikkalanselänkin rehevyyteen. Joen kokonaisvirtaamaa suurempi merkitys fosforikuormituksen vaikutuksessa rehevyyteen on ilmeisesti sillä, mihin vuodenaikaan nopeasti käytettävissä oleva fosfori saavuttaa perustuottajat. Maikkalanselän kunnostaminen aloitettiin vuonna 1999, jolloin alueen asukkaat ensimmäisen kerran kokoontuivat pohtimaan toimenpiteitä vesistön kunnostamiseksi (Valjus 25). Tämän jälkeen alueelle on laadittu mm. kuormitusselvityksiä, alueella on tehty koekalastuksia ja kunnostustoimet on aloitettu tehokalastamalla ja pienimuotoisemmin poistamalla vesikasveja ja mm. ilmastamalla Talpelanlahtea. Maikkalanselän valuma-alueelle on lisäksi laadittu suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma. Kunnostustoimien vaikutuksesta näkösyvyys on viime vuosina hiukan kohentunut ja vääristynyttä kalakantaa on saatu oikaistua. Maikkalanselän havaintopaikalla on mitattu veden a-klorofyllipitoisuuksia vuodesta 1992 lähtien. Levätuotanto on kääntynyt laskevaksi vuodesta 27, vaikka Nummenjoen kautta järveen tuleva fosforikuorma kasvoi vuosien 27-28 välillä. Kesäkauden 29 keskimääräinen a-klorofyllipitoisuus ilmensi edelleen selvästi rehevyyttä, mutta oli mittausjakson alhaisin (Kuva 21). A-klorofylli µg/l 4 35 3 25 2 15 1 5 Maikkalanselkä levätuotannon mittaama rehevyystaso 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Kuva 21. Maikkalanselän a-klorofyllipitoisuus. Kuvaan on lisätty lineaarinen trendiviiva. Maikkalanselän Kokkolanlahden vesikasvillisuustutkimuksen perusteella alue oli kesällä 29 hyvin rehevää: kasvillisuutta oli runsaasti ja upottava pohja haisi voimakkaasti rikkivedylle. Vuotta 26 koskevassa kalastustiedustelussa rehevän Maikkalanselän kokonaissaalis koostui pääasiassa sulkavasta, hauesta ja ahvenesta. Kalastusta alueella haittasi erityisesti pyydysten nopea likaantuminen (Valjus 28b). 4 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
5.3 Isoselkä Isoselän suuren selkäalueen ravinnepitoisuudet ja levätuotanto ilmentävät lievää rehevyyttä ollen selvästi pienempiä kuin Lohjan keskustaajaman lähivesillä tai Maikkalanselällä. Koko järven syvimmän havaintopisteen vesianalyysitulosten perusteella alueen happipitoisuus on pintavedessä hyvä ja alusvedessäkin hyvä tai vähintään tyydyttävä. Veden laadussa ei Isoselän suurella selkäalueella ole havaittu suoria jätevesivaikutuksia. Lohjan lähivesien jätevesikuormituksesta aiheutuvia lieviä lika-ainepitoisuuksia havaitaan ajoittain Liessaaren Anderssonin kärjen edustalla olevalla 13 metrin syvänteellä. Isoselälle mentäessä vaikutukset laimenevat suureen vesimäärään; Isoselkä on tilavuudeltaan kolmasosan koko Lohjanjärvestä. Väänteenjoen suunnasta tulevien ravinteikkaiden vesimassojen päävirtaussuunta on kuitenkin Hiidensalmen, Ristiselän ja Aurlahden pohjoisosan kautta kohti Isoselkää. Isoselän Vohloisissa on ollut pienenä jätevesikuormittajana Vivamon opisto, jonka vähäinen kuormitus ei näy Isoselän syvännealueen tai selvästi erotettavana edes Vohloisten havaintopaikan veden laadussa. Vivamon jätevedet liitettiin vuoden 29 aikana Lohjan kaupungin viemäriverkkoon, jolloin opiston puhdistamo jäi pois käytöstä. Levätuotannolla mitattu rehevyystaso on Isoselän syvännealueella ja myös Vohloisissa pysynyt kokonaisuutena entisellään tai aavistuksen laskenut. Suuruusluokka on noin puolet Lohjan keskustaajaman lähivesien tai Maikkalanselän tuotantotasosta (Kuva 22). Isoselkä, syvänne levätuotannon mittaama rehevyystaso Isoselkä, Vohloinen levätuotannon mittaama rehevyystaso A-klorofylli µg/l 4 35 3 25 2 15 1 5 A-klorofylli µg/l 4 35 3 25 2 15 1 5 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 Kuva 22. Isoselän syvännealueen (91) ja Vohloisten (16) a-klorofyllipitoisuus. Kuviin on lisätty lineaarinen trendiviiva. Isoselän rantojen vesikasvillisuustutkimuksen perusteella alueella on hyvin erityyppisiä ranta-alueita: osa on selvästi reheviä ja likaantuneisuusastetta ilmentävä indeksi on suuri, osa ilmentää kasvillisuutensa perusteella keskinkertaista tai vähäistäkin ravinnetasoa. Vuoden 29 tutkimuksen perusteella erityisesti Lohjansaaren pohjoisosa ja Vohloisten ranta ilmensivät ravinteikasta kasvupaikkaa kun taas Lylyisten rannalla hallitsivat keskinkertaista, jopa niukkaa ravinnetasoa vaativat kasvilajit. Isoselän syvänteen surviaissääskiaineisto ilmentää suhteellisen hyväkuntoista ja hapekasta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 41
pohjaa. Sulkasääskien suurehkot määrät paljastavat kuitenkin, että alue on hieman ravinteikkaampi kuin Karjalohjanselän syvänteen alue (Mettinen 21). Isoselän saaliskirjanpitäjien tulokset ilmentävät lajistoltaan selvästi vähemmän rehevää vettä kuin Aurlahdella. Alueen kalakanta näyttäisi kehittyneen viime vuosina parempaan suuntaan. Vuoden 26 kalastustiedustelun vastausten perusteella alueen runsaimmat saalislajit olivat muikku ja kuha (Valjus 28a, 28b). 5.4 Virkkalanselkä Virkkalanselkä edustaa useiden vedenlaatuominaisuuksien perusteella yhtä Lohjanjärven rehevimmistä alueista. Pistekuormitus alueelle loppui vuonna 1993. Matalan lahden rehevyys johtuu todennäköisesti hajakuormituksesta ja pohjasedimenttiin vuosien aikana kertyneiden ravinteiden aiheuttamasta sisäisestä kuormituksesta. Veden virtauksen pääsuunta Lohjanjärvessä ilmeisesti myös ohittaa Virkkalanlahden, jolloin veden vaihtuvuus on alueella hidasta. Levätuotannolla mitattu rehevyystaso on Virkkalanselällä tällä hetkellä suurempi kuin esimerkiksi Aurlahdella. Levien a-klorofyllipitoisuuden perusteella Virkkalanselkä on Lohjanjärven kolmanneksi rehevin alue heti Maikkalanselän ja Pappilanselän jälkeen. Vuoden 27 piikin jälkeen käyrä on ollut laskeva (Kuva 23). Virkkalanselkä levätuotannon mittaama rehevyystaso A-klorofylli µg/l 4 35 3 25 2 15 1 5 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 Kuva 23. Virkkalanselän a-klorofyllipitoisuus. Kuvaan on lisätty lineaarinen trendiviiva. Virkkalanselän vesikasvillisuuden tutkimuslinja suojellun Pähkinäniemen kärjessä näyttää silmämääräisesti karulta, mutta saprobiaindeksi ilmensi vuoden 29 tutkimuksessa keskinkertaista likaisuutta ja lajisto varsin selvästi ravinteisuutta. Alueen pohjaeläimistöstä ei ole tietoa, mutta Virkkalanselkää pääasiallisena kalastusalueenaan käyttävien kalastajien saalis koostui pääasiassa ahvenesta, särjestä ja hauesta. Kalastusta eniten haittaavaksi tekijäksi kalastajat nostivat särkikalojen voimakkaan runsastumisen alueella (Valjus 28a, 28b). 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
5.5 Karjalohjanselkä Karjalohjanselkä edustaa veden laadultaan Lohjanjärven parasta aluetta. Happipitoisuus on pysynyt hyvänä runsaan 4 metrin syvänteessä. Ravinnepitoisuudet ja levätuotanto ovat järven pienimmät. Veden läpinäkyvyys eli näkösyvyys on Lohjanjärven suurin (3,5-4 metriä). Suuren Karjalohjanselän koillispäässä olevan Karstunlahden hajakuormitusselvityksen perusteella pieneen lahteen kohdistuva kuormitus on liian suuri ja johtaa lahden rehevöitymisen etenemiseen, mikäli kuormitusta ei saada vähennettyä (Turunen 23). Myös Lohjanjärven länsiosan lähivaluma-alueen (Härjänvatsa, Karjalohja, Tammistonniemi, Tallaanniemi ja Lohjansaaren länsipuoli) kuormitusselvityksessä korostetaan eri hajakuormituslähteiden merkitystä ja esitetään keinoja kuormituksen vähentämiseksi (Turunen 25). Karjalohjanselkää kuormittaa pienenä pistekuormittajana Karjalohjan kunnan jätevedenpuhdistamo, jonka vedet puretaan Kourionlahteen vastapäätä Karkalin niemeä. Vuoden 28 aikana puhdistamon fosforikuormitus nousi puhdistamon käytön epätasaisuuden vuoksi nelinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 29 tilanne normalisoitui jälleen (Kuva 24). Osuus koko järven pistemäisestä fosforikuormituksesta oli vuosien 26-29 aikana,6-1,1 %. Pistemäinen fosforikuormitus Pistemäinen typpikuormitus Kg/d 1,9,8,7,6,5,4,3,2,1 26 27 28 29 Karjalohja Kg/d 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 26 27 28 29 Karjalohja Kuva 24. Karjalohjan jätevedenpuhdistamon fosfori- ja typpikuormitus vuosina 26-29. Karjalohjanselän levätuotannolla mitattu rehevyystaso on selkäalueen keskiosassa Suurniemen kohdalla olevalla havaintopaikalla (24) pysynyt vaihteluiltaan suhteellisen vakaana. Karkalin kohdalla (77) seuranta aloitettiin vuonna 1999. Siellä suunta näyttäisi olevan alaspäin (Kuva 25). Vuosien 25-29 aikana on otettu klorofyllinäytteitä myös Karjalohjan puhdistamon edustalta (Karja1), pitoisuuksien vaihteluväli on ollut 4-25 µg/l, keskiarvopitoisuus on 1,1 µg/l, joten keskimääräinen rehevyystaso on samaa luokkaa kuin havaintopaikoilla 24 ja 77. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 43
Karjalohjanselkä syvänne levätuotannon mittaama rehevyystaso 4 35 3 25 2 15 1 5 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 A-klorofylli µg/l Karjalohjanselkä Karkali levätuotannon mittaama rehevyystaso A-klorofylli µg/l 4 35 3 25 2 15 1 5 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 Kuva 25. Karjalohjanselän mittauspaikkojen 24 ja 77 a-klorofyllipitoisuus. Kuviin on lisätty lineaarinen trendiviiva. Karjalohjanselän alueella olevat kolme vesikasvillisuuden tutkimuslinjaa ovat keskenään hyvin erilaisia. Likaisuusindeksi oli vuoden 29 tutkimuksen perusteella korkein puhdistamon vaikutusalueella Kourionlahden linjalla, joka myös silmämääräisesti oli rehevin. Myös Suurniemen tutkimuslinja ilmensi kuitenkin likaantuneisuuden vaikutusta ja ravinteisuutta. Ainoastaan Vilniemen luonnonkaunis hiekkaranta edusti sitä, mitä tutkija Karjalohjanselän alueen vesikasvillisuudelta odotti: vain lievää likaantuneisuutta ja pääasiassa keskinkertaista tai niukkaa ravinnetasoa vaativaa vesikasvilajistoa. Pohjaeläintutkimuksen perusteella Karjalohjanselän pohjat ovat Lohjanjärven parhaita; eläimistö on monipuolinen ja ilmentää vain lievästi kuormituksen vaikutuksia (Mettinen 21). Karjalohjanselän kirjanpitokalastajien yleisimmät saalislajit kuha, muikku ja siika ilmentävät nekin varsin puhdasta vettä. Saalis kalastavaa ruokakuntaa kohti kasvoi kalastustiedustelun kyselyn perusteella vuodesta 23 vuoteen 26 (Valjus 28a, 28b). 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
5.6 Piispalanselkä Ravinnetason puolesta Piispalanselkä kuuluu Karjalohjanselän ja Isoselän ohella Lohjanjärven parhaimpiin alueisiin. Piispalanselälle ei kohdistu suoraan jätevesikuormitusta, mutta ongelmana ovat Hållsnäsfjärdenin alueelta virtausten mukana tulevat jätevedet. Jätevesien on todettu vesianalyysitulosten ja virtaus- ja vedenlaatumallien avulla leviävän Osuniemen purkupaikalta jään alla yhtäältä alajuoksulle kohti Mustionjokea, toisaalta Mangsön saaren etelä- ja länsipuolitse vastavirtaan pohjoisen yläjuoksun syvänteisiin. Vastavirtaan kulkeutuminen riippuu virtaamista ja sen ohella tiheyskuormituksesta. Hitailla virtaamilla (4-1 m3/s) jätevesivaikutusten on todettu voivan edetä pohjoisen suunnassa Piispalanselän kautta Ristisalmeen asti ja laimentuen sen ohikin. Vuolaiden, yli 2 m3/s virtaamien aikana vaikutukset pysähtyivät Kivessalmeen, havaintopaikan 28 pohjoispuolelle. Avovesikaudella jätevedet leviävät alkuun paljolti pinnalla tuulten mukana, sekoittuvat siitä syvempiin vesikerroksiin ja poistuvat virtausten mukana aikanaan Mustionjokeen (Virtanen 2). Lähes vuosittain Piispalanselän syvänteiden sähkönjohtavuus ja natriumpitoisuudet ilmentävät jäteveden vaikutusta talven lämpötilakerrostuneisuuden aikaan. Näin oli syvänteen 27 osalta myös talvina 26, 27 ja 29. Lähes jäättömän talven 28 aikana pitoisuuksien nousemista ei syvänteiden pohjalla havaittu. Maaliskuussa 26 pohjan läheisen veden sähkönjohtavuus ja natriumpitoisuus olivat koholla myös Ristisalmen havaintopaikalla 64. Rehevyystasoa mittaavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella Piispalanselän levätuotanto on jonkin verran vähentynyt 197-luvun tilanteesta. Selvää yhteyttä Hållsnäsfjärdenin Osuniemenlahden pistemäiseen fosforikuormitukseen ei kuitenkaan ole havaittavissa Kuva 26). A-klorofylli µg/l 4 3 2 1 Piispalanselkä 27 levätuotanto ja lähialueen pistemäinen fosforikuormitus 2 15 1 5 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 Fosfori kg/d pistemäinen fosforikuormitus levätuotanto Kuva 26. Piispalanselän havaintopaikan 27 a-klorofyllipitoisuus ja Hållsnäsfjärdenille kohdistuva pistemäinen fosforikuormitus. Piispalanselän vesikasvillisuuden tutkimuslinjat on sijoitettu Härkäsaaren pohjois-ja eteläpäähän. Molemmat alueet ilmensivät vuonna 29 likaantuneisuutta, mutta kasvupaikan ravinteisuutta ilmentävä lajisto oli eteläisellä linjalla selvempi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 45
Alueella tutkittu pohjaeläimistö ilmentää edelleen luonnontilaisesta voimakkaasti muuttunutta pohjan tilaa tyyppilajinaan mm. punaiset surviaisentoukat (Mettinen 21). Kirjanpitokalastajien saaliiden ja kalastustiedustelun perusteella näyttää siltä, että Piispalanselän kalakanta on parantunut, esimerkiksi muikun yksikkösaalis oli vuonna 26 Piispalanselällä järven korkein (Valjus 28a, 28b). 5.7 Hållsnäsfjärden-Kyrköfjärden Lohjan keskustaajaman lähivesien lisäksi järven eniten jätevesikuormitettua aluetta on eteläosassa oleva Hållsnäsfjärden-Kyrköfjärden, jonne kohdistuu noin puolet koko järven pistemäisestä jätevesikuormituksesta. Pistekuormittajat ovat Sappi Kirkniemen tehdas ja Lohjan Peltoniemen jätevedenpuhdistamo. Sappi Kirkniemen paperitehdas tuottaa suurimman yksittäisen osan Lohjanjärveen laskettavasta puhdistetusta jätevedestä ja on myös suurin yksittäinen fosfori- ja kiintoainekuormittaja. Hållsnäsfjärdenille laskettavien jätevesien ravinnekuormitus on laskenut jakson 26-29 aikana (Kuva 27). Pistemäinen fosforikuormitus Pistemäinen typpikuormitus 6, 14 5, 12 Kg/d 4, 3, 2, 1, Peltoniemi Sappi Kg/d 1 8 6 4 2 Peltoniemi Sappi, 26 27 28 29 26 27 28 29 Kuva 27. Hållsnäsfjärdenin Osuniemenlahden pistemäinen jätevesi-, typpi- ja fosforikuormitus vuosina 26-29. Vuonna 23 valmistuneen hajakuormitusselvityksen mukaan Hållsnäsfjärdenin-Kyrköfjärdenin alueen kokonaiskuormitus on fosforin osalta noin 15 5 kg ja typen osalta noin 496 kg vuodessa. Fosforista noin 83 % ja typestä 88 % arvioitiin tulevan virran mukana yläpuolisesta vesistöstä. Lähivaluma-alueen kuormituksesta noin puolet fosforista ja noin 7 % typestä on peräisin pistekuormituksesta (Valjus 23). Jätevesikuormituksen vaikutukset ovat Lohjanjärven eteläosan havaintopisteillä kuitenkin varsin selvästi havaittavissa. Vaikutusten laajuus ja voimakkuus riippuu virtaamista ja avovesikaudella vallitsevista tuulista. 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Levätuotannolla mitattu rehevyystaso alueella (mittauspaikkoina Hållsnäsfjärdenin pohjoisosa, Osuniemenlahden edusta ja Kyrköfjärdenin pohjoisosa) väheni kokonaisuutena 199-luvun alusta alkaen samalla kun pistekuormittajien fosforimäärä väheni. Diagrammit olivat varsin pitkälle yhteneväisiä: kun kuormitus kasvoi väliaikaisesti, kasvoi myös levätuotanto. Vuodesta 26 tilanne kuitenkin muuttui niin, että levätuotanto kasvoi, vaikka alueelle kohdistunut pistemäinen fosforikuormitus väheni. Vuonna 29 levätuotanto kääntyi llaskuun (Kuva 28). Suurin selitys on todennäköisesti Lohjanjärveen tulleen hajakuormituksen vaihtelu (vrt. kuva 6 kappaleessa 3.1.1). A-klorofylli µg/l 4 3 2 1 Hållsnäsfjärdenin pohjoisosa 29 levätuotanto ja alueen pistemäinen fosforikuormitus 2 15 1 5 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 Fosfori kg/d pistemäinen fosforikuormitus levätuotanto A-klorofylli µg/l 4 3 2 1 Hållsnäsfjärdenin eteläosa 33 levätuotanto ja alueen pistemäinen fosforikuormitus 2 15 1 5 Fosfori kg/d 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 pistemäinen fosforikuormitus levätuotanto A-klorofylli µg/l 4 3 2 1 Kyrköfjärden 291 levätuotanto ja alueen pistemäinen fosforikuormitus 2 15 1 5 Fosfori kg/d 1976 1978 198 1982 1984 1986 1988 199 1992 1994 1996 1998 2 22 24 26 28 pistemäinen fosforikuormitus levätuotanto Kuva 28. Hållsnäsfjärdenin pohjoisosan (havaintopaikka 29), eteläosan (33) ja Kyrköfjärdenin (291) a-klorofyllipitoisuus ja Hållsnäsfjärdenille kohdistuva pistemäinen fosforikuormitus. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 47
Hållsnäsfjärdeni-Kyrköfjärdenin vesikasvillisuustutkimus antaa varsin ristiriitaisia tuloksia johtuen suurelta osin alueen erilaisista rantatyypeistä. Likaisuusastetta ilmentävät saprobia-arvot asettuvat kuitenkin pääasiassa selvää likaantuneisuutta indikoivalle alueelle. Sen sijaan kasvupaikan ravinteisuutta kuvaavat luvut ilmentävät erityisesti Hållsnäsfjärdenin alueella useammin keskinkertaista ja jopa niukkaa ravinnetasoa kuin järven koillisosan tutkimuslinjoilla Nummenjoen ja Väänteenjoen vaikutusalueilla. Tämä johtuu osaltaan vähemmän ravinteikkaasta veden laadusta, osaltaan rantojen vesikasveille edullisemmista kasvuolosuhteista. Pohjaeläimistön perusteella alueen pohjat ovat varsin voimakkaan kuormituksen kohteena. Hajakuormituksen lisäksi vaikuttaa pistekuormituksen läheisyys. Tilanne on kuitenkin hieman parantunut vuodesta 25 (Mettinen 21). Alueen kalasto ja kalansaaliit kertovat myös osaltaan rehevästä elinympäristöstä: saaliskirjanpitäjien runsain saalislaji vuosina 23-26 oli sulkava. Vuotta 26 koskevan laajan kalastustiedustelun perusteella saaliiksi saatiin eniten haukia. Alueelta saatava saalis kalastetaan pienemmällä pyyntiponnistuksella kuin puhtaammilta alueilta, mutta lajikoostumus ei yleensä tyydytä kalastajia (Valjus 28a, 28b). 6 LOhjanJÄrven yhteistarkkailun Jatkaminen Vuosittain kokoontuvan yhteistarkkailutyöryhmän (kuormittajat, valvovat viranomaiset, työn toteuttava konsultti) kokouksen, 27.5.29, päätöksen mukaisesti Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailua jatketaan vuonna 21 Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymän tutkimusohjelman mukaisesti. Yhteistarkkailusta jäivät pois Lohjan kaupungin viemäriverkkoon liittyneet Kisakallion ja Vivamon opistot, tarkkailuun liittyi mukaan Outamon oppilaskodin puhdistamon vesistötarkkailu ja Sappi Kirkniemen tehtaan hapetustarkkailu. Vuodelle 211 tutkimusohjelmaa tulisi tarkentaa veden hygieenisen laadun tutkimisen osalta niin, että bakteerimääritysten lukumäärää lisätään kuormituslähteiden lähialueilla ja määritysten soveltuvuus tarkistetaan tämän hetken suosituksia vastaavaksi. Kompensaationa voitaisiin poistaa vähemmälle huomiolle jäävien analyysien tutkimistiheyttä, esimerkkinä järven havaintopaikkojen väliveden syvyyksien väriluku, sameus ja kiintoainepitoisuus. 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Kirjallisuuslähteet Ilmatieteen laitos 26-29: Lohjan Porlan mittausaseman kuukausittaiset sade- ja lämpötilatiedot. Junttila, R. 21: Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma Lohjanjärven Maikkalanselän ja Karstunlahden valuma-alueella. UYK-Monisteita 79. 48 s. Karonen, M., Nylander, E., Mäntykoski, A. & Kinnunen, T. (koonneet yhteistyösuunnitelman) 29: Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 215. 192 s. Luoto, A. 21: Hajakuormituksen arviointi Maikkalanselän lähivaluma-alueella. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 2/1. 123 s. Luoto, A. 21: Hajakuormituksen arviointi Maikkalanselän lähivaluma-alueella. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 2/1. 123 s. Mäkelä, E. 1991: Virran voimasta. Mustion vesivoiman käytön historia. 2 s. Mettinen, A. 21: Lohjanjärven yhteistarkkailun pohjaeläintutkimukset vuosina 27-29 (alustavia tuloksia, julkaisematon). Ranta, E. 21: Yhteenveto Lohjanjärven eteläosan syvänteiden hapettamisen seurannasta vuosina 27-28. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 187/21. 35 s. + liitteet. Ranta, E. & Jokinen, 29: Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 28. Länsi- Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 194. 78 s + liitteet. Räike, A., Pietiläinen, O.-P. & Pitkänen, H. 1998: Pistemäisen typpikuormituksen vaikutus Lohjanjärven ja sen alapuolisen vesialueen tilaan. Suomen ympäristö 188. 46 s. Sormunen, T., Laaksonen, R. & Kajosaari, H. 196: Lohjanjärven Aurlahden likaantumistutkimus. Kalataloussäätiön monistettuja julkaisuja N:o 1. 58 s. + liitteet. Turunen, S. 23: Hajakuormitusselvitys Karstunlahden lähivaluma-alueella. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 6/3 93 s.+ liitteet. Turunen, S. 25: Lohjanjärven länsiosan hajakuormitusselvitys Karjalohja, Tammistonniemi, Tallaanniemi ja Lohjansaaren länsipuoli. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 4/5 83 s.+ liitteet. Uudenmaan ympäristökeskuksen alueen vesienhoidon toimenpideohjelma 28. www.ymparisto.fi > Uusimaa > Ympäristönsuojelu > Vesienhoidon suunnit... > Toimenpideohjelma Valjus, J. 23: Lohjanjärven eteläosan (Hållsnäsfjärden-Kyrköfjärden) hajakuormitusselvitys. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 8/3. 88 s. Valjus, J. 25: Maikkalanselän kunnostusmenetelmävertailu. Lohjan ympäristölautakunta, julkaisu 1/5.78 s. Valjus, J. 28a: Lohjanjärven pistekuormittajien kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuosina 24-26. Julkaisu 179. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 34 s. + 18 s. liitteitä Valjus, J.28b: Kalastus ja kalansaaliit Lohjanjärvellä vuonna 26. Lohjanjärven pistekuormittajien kalataloudellinen velvoitetarkkailu. Julkaisu 177. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry 28. 47 s. + 17 s. liitteitä. Virtanen, M. 2: Lohjanjärven eteläosan virtaus- ja vedenlaatumalli. YVA Oy. Moniste 66 s. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 49
5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
LIITTeet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 51
Liiteluettelo Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 2. Pistekuormittajien kuormitustiedot vuosilta 1989 29 Liite 3. Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Analyysien menetelmä- ja määritysrajaluettelo Liite 4. Lohjanjärven kasviplankton vuonna 29 Liite 5. Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 1. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 53
Liite 2. Pistekuormittajien kuormitustiedot vuosilta 1989-29 Lohjanjärvi: bhk 7 -kuormitus kgo 2 /d V. 29 puhdistamo 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Osuus % Loparex/Mondi 414 384 37 299 32 455 28 29 264 324 38 186 193 241 192 211 195 141 161 256 22 68,82 Pitkäniemi 24 33 24 24 44 29 36 41,1 37,4 37 41,5 53,9 35 32 37 31 29 35 31 31 19 5,94 M-real/Sappi 51 114 16 114 94 117 64 12 23 42 549 146 249 245 285 239 122 154 18 75 73 22,83 Peltoniemi 16 2 31 22 14 18 13 9,2 11,8 26,7 11,9 11,3 8,8 7,4 5,5 9,9 9 8,4 8,7 9,5 5,6 1,75 Oy Lohja Ab, Karjalohja 4 1,9 1,8 2,2 2,1,9 3,5 2,4 2,3 3,5 4,2 3,6 1,7 6,3 9,1 4,4 1,18 2,4 3,9 6,2 2,,63 Vivamo,8,13,4,3,13,7,6,2,9,9,23,6,36,19,91,58,3,17,27,35, Kisakallio,24,15,15,14,12,23,38,1,14,12,15,14,13,16,12,14,13,38,25,98,95,3 yhteensä 968 553 524 461 474 62 397 445 546 811 915 41 488 532 53 496 357 341 313 379 32 1, Lohjanjärvi: FOSFOrIkuOrmITuS kgp/d v. 29 puhdistamo 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Osuus % Loparex/Mondi,6,68,89,7,77,66,34,38,44,47,63,46,51,54,28,4,29,21,21,25,2 4,9 Pitkäniemi 2,2 2,3 2,2 2,1 2,4 2,5 2,3 2,9 2,4 2,5 2,5 3,1 1,7 1,6 1,7 1,9 1,4 1,7 1,8 2,1 1,4 34,28 M-real/Sappi 12,4 5,4 8 7,1 4 4,5 2,9 3,8 4, 5,2 6,5 3, 3,1 3,5 5,6 3,6 6,4 4,9 3,5 2,3 2, 48,97 Peltoniemi 1,4 1 1,9,54,62,55,39,46 1,1,89,65,43,27,32,6,54,52,51,48,41 1,4 Oy Lohja Ab, Karjalohja,9,12,11,11,7,25,87,84,45,15,26,19,8,14,27,1,45,23,19,92,72 1,76 Vivamo,5,2,1,13,13,3,2,8,4,3,3,7,2,11,13,15,43,26,15,14, Kisakallio,1,6,9,9,11,13,5,3,3,4,4,33,3,5,3,37,5,24,45,96,18,4 yhteensä 16,71 9,51 12,21 1,93 7,8 8,32 6,18 7,57 7,35 9,43 1,79 7,4 5,83 6,7 8,19 6,62 8,68 7,36 6,23 6,7 4,8 1, Lohjanjärvi: TyppIkuOrmITuS kg n/d v. 29 puhdistamo 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Osuus % Loparex/Mondi 57 6 39 45 6 89 45 45 34,5 34,7 4, 35,4 44,5 5,5 59,2 48,4 4 29,7 48,1 39,8 43,2 18,51 Pitkäniemi 117 132 12 127 188 187 217 23 232 251 233 235 26 25 27 32 29 25 2 12 98 41,99 M-real/Sappi 92 8 11 73 7 61 27 54 68 79 82 56 87 59 92 72 84 77,1 72,8 54,1 39,5 16,92 Peltoniemi 66 52 54 65 63 56 52 69 59 56 3 47,1 42 39 36 5 44 39 49 4 37 15,85 Oy Lohja Ab 2,5 3,3 1,1, Karjalohja 3,2 2,9 6,5 6 5,1 4,1 7,4 6,3 6,4 4,5 4,9 5,6 5,9 6,9 7,7 8,5 1 12 17 18 15 6,43 Vivamo,32,24,2,2,36,17,28,26,32,31,49,21,34,26 1,1,47,39,4,45,43, Kisakallio,99,47,95,72,48,54 1,1,72 1,2 1,2,83,92 1,1,51,86 1,98 1,4 1,1 1,5,69,3 yhteensä 339 331 332 317 387 398 35 45 41 427 391 38 441 46 467 5 469 41 388 274 233 1, Lohjanjärvi: kiintoainekuormitus kg/d v. 29 puhdistamo 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Osuus % Loparex/Mondi 46 444 425 48 42 445 266 293 281 29 274 371 414 362 282 4 348 287 219 364 25 23,83 Pitkäniemi 38 39 48 5 5 56 59 78 74 71 67 95,5 6 51 47 54 35 49 52 49 31 2,96 M-Real/Sappi 85 42 462 341 36 571 238 45 84 1253 973 485 656 758 1123 158 1446 1349 117 684 757 72,17 Peltoniemi 49 42 37 35 26 33 35 3 25 42 38 21,1 9,3 8,2 8,4 15 12 12 9,5 1 8,8,84 Oy Lohja Ab 173 71 28, Karjalohja 6 7 3,2 3,6 3,1 1,6 5,5 3,4 2,8 6,2 6,8 4,8 2 6,7 9,5 4,5 1,41 1 5,6 3,6 1,9,18 Vivamo,1,5,9,11,9,4,13,7,7,13,4,5,15,19,29,14,11,27,33, Kisakallio,5,13,28,26,4,4,5,29,55,46,29,95,54,47,3,38,35,41,39,25,2 yhteensä 1576 124 13 838 85 117 64 855 1187 1663 1359 978 1142 1187 1471 1532 1843 1698 134 1111 149 1, 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Liite 3. (1/26) Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Haju O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al *K *Ca *Mg *Mn *Na Na(kok) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mgc/l 26.1.29 LOHI / Nummenjoki, Klo 9:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,;.1,2 11,5 79 15 8, 9,5,35,36 6,9 1 15 12 6 62 59 12 13 26.1.29 LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi cm; Jää cm; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,;.1,5 11,5 8 22 6,7 9,7,39 7,1 1 14 13 22 78 68 14 26.1.29 LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 8:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,;.1 1,5 12, 86 8,7 2,7 11,5,48 7,4 4 8, 99 5,2 58 34 13 26.1.29 LOHI / M1 Maikkalans. Kisakallio 4 Kok.syv. 9, m; Näk.syv.,6 m; Lumi 1 cm; Jää 29 cm; Klo 13:; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1.,1 11,3 78 14 6,3 8,4,33 6,9 8 15 12 54 5.,9 1,9 77 8. 1,3 9,8 69 25 8,6 8,7,34 6,9 8 15 14 74 28.1.29 LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 1,1 m; Lumi 1 cm; Jää 21 cm; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T -3 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1.,5 13,9 96 7,9 1,4 13,,46 7,3 5 8,8 94 33 5. 2, 12,2 88 8,6 2, 11,1,46 7,4 5 8, 97 34 1. 2,7 11,7 86 15. 3, 1,3 76 16.5 3,4 7,3 55 15 5,2 12,9,52 7, 5 8,1 <1,5 94 58 28.1.29 LOHI / 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1, m; Lumi 1 cm; Jää 17 cm; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T -3 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 1,3 12,4 88 9,2 1,5 11,1 7,4 5 1 35 5. 1,9 12,1 87 8,8 1,9 11, 7,4 5 97 34 1. 2,7 11,4 84 9,2 1,9 11, 7,4 5 96 35 28.1.29 LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1, m; Lumi 8 cm; Jää 2 cm; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T -3 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 1, 12,7 89 1 1,5 11,2,46 7,4 5 9, 11 37 5. 2,4 11,4 84 9,5 2,2 11,5,48 7,3 5 8,1 99 36 1. 2,8 1,7 79 15. 3,4 9,7 73 9,4 4,3 26,6,97 7,3 5 12 <1,5 13 38 28.1.29 LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1, m; Lumi 1 cm; Jää 18 cm; Klo 14:1; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 1,3 12,4 88 9,2 1,9 11,2,46 7,4 4 8,6 1 36 5. 1,7 12,1 87 9,2 2,3 11,3,48 7,4 4 8,3 99 35 1. 1,9 11,7 85 15. 2, 11,7 85 8,9 2,6 11,4,47 7,3 4 8,2 <1,5 1 35 28.1.29 LOHI / 31 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 31 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1, m; Lumi 1 cm; Jää 2 cm; Klo 13:25; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T -3 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 1,3 12,4 88 9,4 1,5 11,1,45 7,4 4 8,7 1 37 5. 2,1 11,8 85 8,6 1,8 11,,46 7,4 4 8,1 99 35 1. 2,9 1,7 79 8,7 4, 2,2,71 7,3 4 1 12 35 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 55
Liite 3. (2/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Haju O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al *K *Ca *Mg *Mn *Na Na(kok) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mgc/l 28.1.29 LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1, m; Lumi 8 cm; Jää 18 cm; Klo 13:35; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T -3 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 1,4 12,3 88 9,4 1,8 11,1,46 7,4 4 8,5 <1,5 97 35 5. 5,3 8,7 68 6,8 4,4 46,8 1,5 7,2 5 16 <1,5 17 34 7. 5,6 8,2 65 6,4 4,2 48,8 1,7 7,2 5 17 <1,5 17 37 28.1.29 LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Lumi 1 cm; Jää 18 cm; Klo 14:5; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T -1 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; Ei näytteitä! 28.1.29 LOHI / 5 Lohjanj. Ahtialansalmi 5 Kok.syv. 16, m; Näk.syv.,9 m; Lumi 8 cm; Jää 13 cm; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T -3 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 1,3 12,6 89 1 2, 11,2,47 7,4 5 8,7 1 37 5. 2,1 12,1 87 9, 1,9 11,,46 7,4 5 8,1 95 35 1. 2,5 11,4 84 15. 2,7 11,1 82 9,1 2,3 11,1,46 7,3 5 7,5 <1,5 96 36 28.1.29 LOHI / 64 Lohjanj. Ristisalmi 64 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 1, m; Lumi 1 cm; Jää 2 cm; Klo 9:4; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T -3 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1.,8 13,3 93 9,7 1, 11,5,47 7,4 5 9,3 11 42 5. 1,9 12,2 88 9,2 1,9 12,4,46 7,5 5 7,9 99 37 1. 2,7 11,7 86 12. 2,8 11,5 85 6,8 1,4 13,1,46 7,5 5 6,9 97 29 28.1.29 LOHI / 78 Lohjanj. Härkäsaari 78 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 1, m; Lumi 8 cm; Jää 19 cm; Klo 1:; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T -3 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1.,8 12,6 88 1,8 1,,43 7,1 5 8,2 85 36 5. 1,9 12,3 88 2, 11,,46 7,4 5 8,3 99 35 1. 2,7 11,8 87 12. 2,9 11,8 87 1,6 11,,45 7,5 5 7,6 93 31 4.2.29 LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 1, m; Lumi cm; Jää 3 cm; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T -2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s; 1. 1, 13, 91 1 2,2 11,4,47 7,4 5 8,8 11 38 5. 1,8 12, 87 7,8 2, 11,1,46 7,4 5 7,7 1 32 1. 2,7 11,8 87 15. 3, 11,9 88 2. 3,2 11,6 87 25. 3,3 11,8 88 3. 3,4 11,8 88 35. 3,5 11,2 84 4. 4,1 7,6 58 1, 3,3 11,3,49 7,1 5 6,8 88 49 * = Akkreditoitu menetelmä 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Liite 3. (3/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Haju O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al *K *Ca *Mg *Mn *Na Na(kok) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mgc/l 4.2.29 LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54, m; Näk.syv.,6 m; Lumi 9 cm; Jää 2 cm; Klo 12:5; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T -2 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.,5 11, 76 22 5,5 9,9,39 6,9 8 15 14 64 5. 1,7 12,1 87 14 4,2 1,6,43 7,3 6 1 11 45 1. 2,1 12, 87 15. 2,3 12,1 88 2. 2,4 11,9 87 25. 2,5 12, 88 3. 2,6 11,7 86 35. 2,7 11,7 86 4. 2,7 11,3 83 45. 2,8 11,1 82 5. 2,9 9,6 71 53. 3,2 7,1 53 24 9,3 12,,52 7, 7 1 12 72 11.2.29 LOHI / Nummenjoki, Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. m/s;.1 11,4 78 16 6,7 9,2,37,38 6,8 8 14 12 84 59 59 1 14 11.2.29 LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi cm; Jää cm; Klo 11:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T -2 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. m/s;.1,4 11,2 78 19 3,8 9,8,38 7, 1 14 13 19 74 62 15 11.2.29 LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T -4 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. m/s;.1 1,6 11,9 85 9,2 1,8 11,7,47 7,4 5 7,6 1 5,1 61 36 14 16.3.29 LOHI / 1 Lohjanj. Liessaari 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv.,6 m; Lumi 6 cm; Jää 42 cm; Klo 1:15; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T,6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.,5 11,3 78 16 2,2 1,1,4 7, 8 14 12 55 5,1 5. 1,8 12, 86 14 2, 1,7,43 7,3 7 1, 11 5 5,5 1. 2,1 1,4 75 12. 2,6 8,1 59 15 5,4 21,5,55 7, 8 11 37 73 18 16.3.29 LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Kok.syv. 21, m; Näk.syv.,7 m; Lumi 8 cm; Jää 4 cm; Klo 11:46; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -,5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.,8 11,2 78 16 2,5 1,5,41 7,1 5 13 12 56 5. 1,9 11,9 86 12 2, 1,9,44 7,4 5 9, 1 44 1. 2,3 11,9 87 15. 2,3 11,2 82 2. 2,9 8,2 61 11 2,6 14,9,56 7,1 4 8,4 94 44 16.3.29 LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 1,1 m; Lumi 1 cm; Jää 4 cm; Klo 13:32; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -,5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 1,3 1. 1, 13,2 93 8,8 <1 11,7,48 7,5 4 8,8 11 5,1 66 36 15 6, 5. 2, 12,3 89 7,1 <1 11,4,45 7,5 3 7,8 96 3 5,9 1. 2,6 11,9 87 15. 2,9 12,1 89 2. 3,2 11,7 87 25. 3,3 11,6 86 3. 3,4 11,2 84 35. 3,7 1,4 78 4. 4,3 5,4 42 12 2,7 11,9,54 7,1 3 6,7 76 <2 44 5,3 44 59 29 5,9 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 57
Liite 3. (4/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Haju O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al *K *Ca *Mg *Mn *Na Na(kok) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mgc/l 16.3.29 LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv.,9 m; Lumi 9 cm; Jää 4 cm; Klo 12:33; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -,5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.,8 12,8 9 11 1,4 11,6,47 7,4 6 1 11 44 5,9 5. 1,9 12,1 87 8,3 <1 11,5,48 7,4 4 8,5 97 34 5,9 1. 3, 1,3 76 15. 3,3 9,4 7 16.5 3,4 9,1 69 8,7 2,7 21,3,77 7,3 4 1, <1,5 11 <2 62 29 63 41 12 2 16.3.29 LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Kok.syv. 5, m; Näk.syv.,6 m; Lumi 13 cm; Jää 43 cm; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T,5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.,6 11,1 77 16 3,6 9,8,4 7, 8 13 12 72 4,9 4. 2,4 6,2 45 21 3,1 12,4,53 7, 8 13 12 <2 7 9,8 7 54 22 5,8 16.3.29 LOHI / 5 Lohjanj. Ristiselkä 5 Kok.syv. 6, m; Näk.syv.,7 m; Lumi 1 cm; Jää 4 cm; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T,5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.,5 11,3 79 16 2,9 1,,39 7, 8 14 13 57 5,1 5. 2,3 6,9 5 18 6,1 11,7,44 7, 8 13 13 67 6,8 16.3.29 LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Kok.syv. 8, m; Näk.syv.,7 m; Lumi 6 cm; Jää 42 cm; Klo 9:53; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T,5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.,5 14, 97 16 3,4 1,,39 7, 1 14 12 56 5, 5. 1,8 11,2 81 7. 2,1 1,6 76 15 3,9 1,8,43 7,2 8 1 <1,5 12 <2 72 7,5 72 53 15 5,8 16.3.29 LOHI / 64 Lohjanj. Ristisalmi 64 Kok.syv. 13, m; Näk.syv.,9 m; Lumi 1 cm; Jää 38 cm; Klo 13:; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -,5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.,6 12,8 89 14 1,3 11,3,45 7,3 7 11 12 49 5,7 5. 2,1 12,3 89 8,4 1,4 11,2,45 7,5 3 7,8 97 33 5,8 1. 2,7 11,6 86 12. 3,2 9,4 7 9,5 2,4 14,6,57 7,2 3 8,3 97 39 1 16.3.29 LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Kok.syv. 31, m; Näk.syv.,8 m; Lumi 1 cm; Jää 35 cm; Klo 13:15; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -,5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.,9 12,5 87 14 1,8 11,1,45 7,2 6 11 12 51 5,6 5. 1,7 12,4 89 9,4 1,6 11,2,45 7,4 4 8,8 1 36 5,8 1. 2,8 11,9 88 15. 3, 11,8 87 2. 3,2 11,5 86 25. 3,2 11,3 85 3. 3,3 1,6 8 6,8 1,3 11,1,47 7,3 3 7,1 9 32 5,8 16.3.29 LOHI / 78 Lohjanj. Härkäsaari 78 Kok.syv. 13, m; Näk.syv.,8 m; Lumi 11 cm; Jää 38 cm; Klo 12:47; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -,5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.,8 13,1 92 12 1,8 11,4,47 7,3 6 1 12 47 5,9 5. 2, 12,2 88 9,1 1,3 11,1,46 7,4 3 8,4 98 36 5,8 1. 2,9 1,7 79 12. 3, 1,1 75 8,3 1,8 15,9,63 7,3 3 9,2 1 35 12 16.3.29 LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Kok.syv. 4, m; Näk.syv.,9 m; Lumi 1 cm; Jää 41 cm; Klo 12:; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -,5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.,8 12,5 88 12 1,5 11,4,47 7,3 6 1 12 46 5,8 3. 3,8 6,5 49 8,3 1,9 12,8,57 7,2 6 7,9 98 39 6,3 * = Akkreditoitu menetelmä 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Liite 3. (5/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Haju O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al *K *Ca *Mg *Mn *Na Na(kok) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mgc/l 16.3.29 LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54, m; Näk.syv.,7 m; Lumi 9 cm; Jää 39 cm; Klo 1:29; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T -,5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. <1 1. 1, 12, 84 15 1,7 1,6,44 7,3 7 11 12 <2 72 7,7 72 51 16 73 5,4 1 5. 1,8 12,6 91 12 1,9 1,7,44 7,4 6 9,1 1 <2 64 6,8 65 43 16 11 2,2 11 3,3 67 5,6 73 4,6 9,1 1. 2,2 12,3 89 15. 2,3 11,6 84 2. 2,6 12,2 9 25. 2,6 11,3 83 11 2,2 11,,46 7,3 6 8,5 99 <2 62 6,1 62 4 18 79 2,3 11 3,4 5,7 4,2 9,3 3. 2,7 1,8 79 35. 2,7 1,6 78 4. 2,8 1,6 78 45. 2,8 1, 74 5. 2,9 9,4 7 53. 3, 8,7 65 16 4,1 11,6,49 7,1 7 9, 11 <2 69 7,1 69 54 2 14 6,4 91 16.3.29 LOHI / M1 Maikkalans. Kisakallio 4 Kok.syv. 9, m; Näk.syv.,7 m; Lumi 11 cm; Jää 43 cm; Klo 9:; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T,5 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1.,4 11,1 77 3,6 9,5 7, 8 13 11 41 5. 1,3 9,3 66 8. 2, 7,5 54 3,7 9,1 6,8 8 14 13 <2 75 1 75 66 19 17.3.29 LOHI / 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 Kok.syv. 11, m; Näk.syv.,9 m; Lumi 1 cm; Jää 3 cm; Klo 1:22; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 1,1 12,3 87 13 3, 11,3,45 7,4 8 1 12 46 5. 1,9 12,1 87 9,4 2,5 11,1,46 7,4 5 8,1 1 43 1. 3,2 9,6 72 8,5 3,4 2,9,78 7,3 5 1 12 38 17.3.29 LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1, m; Lumi 1 cm; Jää 33 cm; Klo 9:51; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; -2. <1 1.,8 12,8 89 12 2,8 11,3,45 7,4 5 16 12 6,1 73 46 13 5,8 5. 2,6 11,2 82 8,4 2,6 12,4,49 7,4 5 7,5 1 36 7,4 1. 3,9 8,7 66 15. 4,2 7,5 57 7,1 4,2 33,2 1,1 7,4 5 13 <1,5 13 <2 69 65 69 4 8 34 17.3.29 LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1, m; Lumi 12 cm; Jää 34 cm; Klo 11:31; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1.,8 12,8 9 9,7 2,2 11,8,49 7,5 6 9,3 11 4 5. 2, 11,4 83 9,6 2,7 11,8,48 7,4 5 8,4 11 39 1. 2,1 11,1 8 15. 2,2 11,1 8 9,2 2,8 12,1,49 7,4 5 8,3 <1,5 11 <2 62 8,7 62 4 14 17.3.29 LOHI / 31 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 31 Kok.syv. 11, m; Näk.syv.,9 m; Lumi 1 cm; Jää 34 cm; Klo 1:36; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 1,5 11,7 83 12 2,7 11,2,45 7,4 5 9,5 11 42 5. 2,4 11,2 82 8,5 2,5 11,9,49 7,4 6 8, 1 35 1. 4, 9,1 7 7,6 3,9 29,8 1,1 7,4 6 12 13 38 17.3.29 LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8, m; Näk.syv.,9 m; Lumi 1 cm; Jää 35 cm; Klo 11:54; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1. 1,4 H 11,7 83 12 2,6 11,2,46 7,4 6 9,3 <1,5 11 43 5,9 5. 5,9 H 7,1 57 3,8 3, 53,7 1,7 7,4 6 17 <1,5 18 32 65 7. 6,1 H 6,1 49 3,5 3,1 55,9 1,9 7,4 6 17 <1,5 18 <2 93 2 93 34 7 67 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 59
Liite 3. (6/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Haju O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al *K *Ca *Mg *Mn *Na Na(kok) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mgc/l 17.3.29 LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Lumi cm; Jää cm; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; Ei näytteitä! 17.3.29 LOHI / 5 Lohjanj. Ahtialansalmi 5 Kok.syv. 16, m; Näk.syv.,8 m; Lumi 1 cm; Jää 28 cm; Klo 9:34; Näytt.ottaja amu,ss; Ilman T oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; 1.,8 12,3 86 13 3,1 11,1,46 7,3 8 11 12 48 5,7 5. 2,3 11,5 84 8,4 2,3 11,3,47 7,4 5 7,8 1 37 5,9 1. 3,2 1, 75 15. 3,6 9,6 72 8,4 3,7 24,7,9 7,4 6 11 <1,5 13 38 24 19.3.29 LOHI / Nummenjoki, Klo 11:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36;.1,1 11,5 79 14 8,3 9,6,4 7,2 8 13 11 1 55 55 1 19.3.29 LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi cm; Jää cm; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 36;.1 1,2 11,7 83 15 3,4 1,,39 7,2 1 14 12 26 69 56 14 19.3.29 LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 36;.1 1,8 11,8 85 9,9 2,4 11,7,48 7,5 4 8,4 98 9,7 61 38 14 23.4.29 LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 9:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. m/s;.1 4,3 1,9 84 22 14 7,8,44 6,8 7 12 12 67 61 74 11 23.4.29 LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi cm; Jää cm; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 7 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23;.1 4,5 1,1 78 19 8, 8,6,35 6,9 7 12 12 36 71 65 12 23.4.29 LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 9:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. m/s;.1 4,7 12,5 97 1 3,7 11,2,45 7,2 7 8,6 1 4, 6 38 7 18.5.29 LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 7:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s;.1 13, 9,2 87 13 11 8,2,37 7,1 5 11 86 43 3 57 4 18.5.29 LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; -2. 1,5 7,6 1 39 12 18.5.29 LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; -2. 13, 14 1. 13, 9,7 92 15 7,5 9,3,39 7,3 6 11 11 16 49 54 <3 * = Akkreditoitu menetelmä 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Liite 3. (7/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Haju O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al *K *Ca *Mg *Mn *Na Na(kok) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mgc/l 18.5.29 LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Näk.syv. 1,4 m; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; -2. 9,5 7,7 97 7,2 51 32 <3 13 18.5.29 LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; -2. 12,1 7,8 1 21 45 41 <3 18 18.5.29 LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; -2. 13,4 7,8 1 17 46 37 <3 13 18.5.29 LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; -2. 12,9 7,8 99 15 46 33 <3 12 18.5.29 LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Näk.syv.,7 m; Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; -2. 13,2 7,5 98 17 43 55 <3 12 18.5.29 LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; -2. 13,2 7,8 11 15 47 37 <3 18 18.5.29 LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; -2. 11, 7,6 11 9,6 58 42 <3 12 18.5.29 LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Näk.syv. 1,2 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; -2. 1,2 7,8 99 43 18 18.5.29 LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; -2. 13,2 7,7 89 36 13 18.5.29 LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 6:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s;.1 13, 1,7 12 5,9 4,3 14,4,58 7,7 4 8,9 96 15 45 3 <3 18.5.29 LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Näk.syv. 1,1 m; Klo 1:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; -2. 1, 7,6 11 16 54 47 3 12 18.5.29 LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Näk.syv. 1,3 m; Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 9,; Ulkonäkö YEB; Haju H; -2. 8,7 7,7 95 7,5 51 31 <3 12 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 61
Liite 3. (8/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Haju O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al *K *Ca *Mg *Mn *Na Na(kok) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mgc/l 18.5.29 LOHI / M1 Maikkalans. Kisakallio 4 Näk.syv.,9 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; -2. 13, 7,4 1 14 41 54 4 18 8.6.29 LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 8:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 12 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. m/s;.1 13,4 8,1 77 11 9,9 1,2,46 7, 5 11 13 72 61 6 6 71 14 8.6.29 LOHI / 1 Lohjanj. Liessaari 1 Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 1. 13,3 16 3 8.6.29 LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Näk.syv. 1,3 m; Klo 14:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 14,4 7,6 94 35 1 1. 8.6.29 LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; -2. 14,6 14 1. 14,6 8,9 87 9,4 6,5 9,5,41 7,3 5 12 98 37 35 48 <3 1 2 8.6.29 LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 13,2 7,8 89 29 41 29 <3 13 1. 8.6.29 LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 14,6 7,7 87 3 38 28 <3 1 1. 14,6 1,5 13 5. 14,1 1,3 11 1. 11,1 9,5 86 15. 8,1 1,4 88 16.5 7,8 8,9 75 8.6.29 LOHI / 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 1. 14,4 1,4 12 5. 13,6 1, 96 1. 1,6 9, 81 8.6.29 LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 14,8 7,8 86 29 37 37 <3 12 1. 14,9 1,4 13 14 5. 13,5 9,4 9 1. 1,5 8,7 78 15. 9,2 8,4 73 * = Akkreditoitu menetelmä 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Liite 3. (9/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Haju O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al *K *Ca *Mg *Mn *Na Na(kok) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mgc/l 8.6.29 LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 15, 7,8 87 22 37 27 <3 9,8 1. 15, 1,3 12 12 5. 13,3 8,9 85 1. 1,9 6,7 6 15. 1, 6,2 55 8.6.29 LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 14,6 7,4 84 39 22 38 <3 16 1. 2 2 8.6.29 LOHI / 31 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 31 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 1. 15,3 1,7 16 32 1 5. 14,3 1, 98 1. 1,3 8,5 76 8.6.29 LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 14:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 15,5 7,8 95 25 4 31 <3 11 1. 15,6 H 1,5 15 ~27 5. 13,6 H 9,1 88 7. 12,5 H 5,4 51 8.6.29 LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; 1. 15,1 1,1 11 49 5. 13,7 9, 87 1. 1,2 6, 53 14. 9,1 3,2 28 8.6.29 LOHI / 5 Lohjanj. Ristiselkä 5 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1, m; Klo 11:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 1. 13,7 18 27 8.6.29 LOHI / 5 Lohjanj. Ahtialansalmi 5 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 1. 14,4 1,4 12 5. 13,3 9,8 93 1. 11,6 9, 83 15. 9,8 8,7 77 8.6.29 LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Näk.syv. 1, m; Klo 15:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 13,5 7,6 1 29 48 36 <3 12 1. 24 3 8.6.29 LOHI / 64 Lohjanj. Ristisalmi 64 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; 1. 15,1 2 1 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 63
Liite 3. (1/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Haju O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al *K *Ca *Mg *Mn *Na Na(kok) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mgc/l 8.6.29 LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 14, 7,8 89 31 12 1. 2 8.6.29 LOHI / 78 Lohjanj. Härkäsaari 78 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; 1. 14,6 1 8.6.29 LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Näk.syv. 1,1 m; Klo 14:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 14,8 7,7 79 37 17 1. 12 8.6.29 LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 7:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. m/s;.1 14,5 9,5 94 4,6 4,5 15,5,63 7,6 3 9,1 84 16 35 29 <3 2 2 8.6.29 LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 13,5 7,6 97 38 45 35 <3 11 1. 8.6.29 LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 36; Ulkonäkö YEB; Haju H; -2. 13,8 1,9 7,8 9 48 39 36 <3 15 8.6.29 LOHI / M1 Maikkalans. Kisakallio 4 Näk.syv. 1,2 m; Klo 1:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 9,; -2. 14,9 7,4 79 61 2 38 3 11 1. 8.6.29 LOHI / Outamo14 Outamonjärvi keskiosa Kok.syv. 12,6 m; Näk.syv. 2,8 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 4 35 24 23 <3 4,9 1. 15, 1, 99 2,1 1,7 9,6,46 7,7 5 5,4 5. 13,3 E E 11.5 7,1 7, 58 1,7 1,2 9,6,45 7, 5 4,5 51 15 8.6.29 LOHI / OutamoA Outamonjärvi, oppilaskodin puhdistamo Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 15 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 42 18 21 16 <3 4,9 1. 15,4 1,1 11 1,8 2,1 9,6,46 7,7 5 5,1 29.6.29 LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 5,; -2. 2,2 8, 94 35 11 * = Akkreditoitu menetelmä 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Liite 3. (11/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Haju O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al *K *Ca *Mg *Mn *Na Na(kok) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mgc/l 29.6.29 LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; -2. 21,8 11 1. 21,8 8, 91 7,5 7,6 9,9,46 7,3 6 12 88 59 23 51 <3 29.6.29 LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; -2. 2,4 8, 88 54 34 26 <3 13 29.6.29 LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; -2. 21,8 8,2 85 62 26 3 <3 11 29.6.29 LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; -2. 21,7 7,9 79 46 29 26 <3 9,1 29.6.29 LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; -2. 22,5 8,1 81 46 26 33 <3 16 29.6.29 LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Näk.syv. 1,1 m; Klo 1:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; -2. 22,1 7,6 84 87 19 43 <3 22 29.6.29 LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; -2. 21,1 8, 76 42 27 26 <3 13 29.6.29 LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 26 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; -2. 21,3 7,7 1 53 37 35 <3 15 29.6.29 LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; -2. 21,5 8,2 83 24 8,7 29.6.29 LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Näk.syv. 1,3 m; Klo 13:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; -2. 22,1 7,9 76 39 14 29.6.29 LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 24 oc; Pilv. /8; Tuulnop. m/s; -2. 19,8 7,9 85 41 36 35 <3 8,8 29.6.29 LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 25 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; Ulkonäkö YEB; Haju H; -2. 21,4 8, 84 52 33 3 <3 14 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 65
Liite 3. (12/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Haju O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al *K *Ca *Mg *Mn *Na Na(kok) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mgc/l 29.6.29 LOHI / M1 Maikkalans. Kisakallio 4 Näk.syv. 1,4 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 23 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 5,; -2. 22, 7,6 85 69 23 45 <3 1 27.7.29 LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 14:15; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23;.1 21,3 8, 9 7,8 8, 9,4,46 7,3 5 1 68 64 16 7 7 27.7.29 LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Näk.syv. 1,7 m; Klo 13:2; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 19,8 7,7 77 24 6,3 27.7.29 LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Klo 13:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 21,4 16 1. 21,4 8,3 94 6,8 6,1 9,9,48 7,4 5 11 77 64 12 45 <3 27.7.29 LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Näk.syv. 2, m; Klo 1:3; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 19,3 7,8 79 26 34 21 <3 6,6 27.7.29 LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 19,7 7,8 75 18 27 2 <3 7,1 1. 19,7 9,2 1 5. 18,8 8,4 91 1. 12,7 5,5 52 15. 11,7 5,7 53 16.5 1,5 4,5 4 27.7.29 LOHI / 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 2,1 9, 1 5. 19,1 8,3 9 1. 12,8 4,9 46 27.7.29 LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:4; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 2,4 7,8 71 28 24 32 <3 7,2 1. 2,4 9,1 11 5. 18,3 7,2 77 1. 12,4 4,5 42 15. 11,3 2,9 26 27.7.29 LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 2,5 7,9 7 28 21 29 <3 11 1. 2,5 9,5 15 5. 17,6 5,4 57 1. 14,3 2,3 22 15. 13,8 1,9 18 * = Akkreditoitu menetelmä 66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Liite 3. (13/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Haju O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al *K *Ca *Mg *Mn *Na Na(kok) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mgc/l 27.7.29 LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Näk.syv. 1, m; Klo 13:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 21,6 7,6 67 49 <1 45 <3 3 27.7.29 LOHI / 31 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 31 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 2,5 9, 99 5. 17,9 7,2 76 1. 12,6 4,1 39 27.7.29 LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 2,4 7,7 77 26 26 36 <3 8,7 1. 2,4 8,4 93 5. 16, 3,7 38 7. 14,2 1, 1 27.7.29 LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 2,8 9,2 13 5. 17,5 5,3 56 1. 11,7,4 4 14. 1,,6 5 27.7.29 LOHI / 5 Lohjanj. Ahtialansalmi 5 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 11:3; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 2,5 9, 1 5. 18,6 7,8 84 1. 13,2 4,6 44 15. 11, 2,9 26 27.7.29 LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Näk.syv. 1,4 m; Klo 9:3; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 2,3 7,6 83 72 29 4 <3 7,5 27.7.29 LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Näk.syv. 2, m; Klo 1:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 19,5 7,7 89 24 5,2 27.7.29 LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Näk.syv. 1,1 m; Klo 13:1; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 2,3 7,8 71 38 2 27.7.29 LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 8:2; Näytt.ottaja jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 23;.1 2,3 8,6 95 4,5 4,5 14,4,6 7,7 3 8,6 68 24 18 28 <3 27.7.29 LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Näk.syv. 1,8 m; Klo 9:4; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 2, 7,7 83 55 32 32 <3 5,9 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 67
Liite 3. (14/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Haju O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al *K *Ca *Mg *Mn *Na Na(kok) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mgc/l 27.7.29 LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 2, m; Klo 1:15; Näytt.ottaja jva; Ilman T 19 oc; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 23; Ulkonäkö YEB; Haju L; -2. 19,2 7,8 75 27 32 22 <3 5,4 27.7.29 LOHI / M1 Maikkalans. Kisakallio 4 Näk.syv. 1,2 m; Klo 14:5; Näytt.ottaja jva; Ilman T 2 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 21,2 7,5 65 51 <1 43 <3 21 24.8.29 LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 7:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 13 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 27;.1 17,2 7,6 79 4,5 7,2 1,3,5 7,2 3 8,8 54 41 31 55 1 1 4 24.8.29 LOHI / 1 Lohjanj. Liessaari 1 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 13:1; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 19,1 9,5 13 3,3 11, 7,8 2 8, 76 27 3 5,6 5. 18,5 9, 97 5, 11,1 7,3 2 7,8 74 27 1. 17,2 7,1 74 12. 14, 5,4 53 8,4 11, 7, 2 6,6 9 4 5,3 24.8.29 LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Kok.syv. 21, m; Näk.syv. 2, m; Klo 14:45; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; -2. 18,7 7,8 7 23 9,1 1. 18,7 9,1 98 3,3 2,4 11,,49 7,8 2 7,9 1 5. 18,1 8,8 94 3,1 2,3 1,9,48 7,7 2 7,6 64 19 1. 17,8 8,6 9 15. 1,1 6,6 59 2. 8,4 6,5 56 16 8,5 1,9,45 7, 2 8,2 96 55 24.8.29 LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Klo 1:3; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 17 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 18,1 21 1. 18,1 8,3 88 4,3 5,6 1,,49 7,3 4 1 6 51 27 42 <3 1 24.8.29 LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Kok.syv. 5, m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; -2. 18,5 7,6 51 18 <1 44 <3 14 1. 18,5 8,6 91 5,6 1,4 7,4 4 9,7 46 16 4,9 4. 18,1 8,4 89 5,6 1,3 7,4 4 1 49 <2 <1 32 <1 41 3 5, 24.8.29 LOHI / 5 Lohjanj. Ristiselkä 5 Kok.syv. 6, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 13:5; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 18 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; 1. 19,1 9,2 99 3,4 4,9 11,,52 7,7 3 9,6 6 38 5 4 5,6 5. 18,4 8,2 87 6,2 6,7 11,2,5 7,5 2 8,4 64 33 5,7 24.8.29 LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; -2. 19,1 11,2 66 35 18 27 <3 13 1. 19,3 9,4 12 3,1 4, 11,3,5 7,8 3 8,5 2 5,9 5. 18,5 9, 96 7. 18,4 8,3 88 3,6 3,9 11,3,5 7,6 3 8,1 <1,5 69 3 2 32 2 27 <3 5,7 * = Akkreditoitu menetelmä 68 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Liite 3. (15/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Haju O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al *K *Ca *Mg *Mn *Na Na(kok) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mgc/l 24.8.29 LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 8:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 27;.1 18,1 8,9 95 2,6 6,1 15,4,64 7,8 2 8,5 53 15 84 29 <3 3 2 24.8.29 LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54, m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 14:5; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 18 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; -2. 18,4 7,7 67 16 28 19 <3 8,4 1. 18,4 8,9 95 2,7 2,5 11,,49 7,7 2 7,8 7,2 2 5,5 17 5. 18,2 8,8 93 72 21 28 18 <3 7,3 12 2 1,9 1 3,1 25 5,4 18 2,2 7,8 1. 17,9 8,8 93 15. 11,6 6,4 59 2. 9,6 7,1 63 25. 7,7 7,4 62 13 4,2 1,8,45 7, 2 8,1 1 7,3 64 49 16 7, 12 58 2, 1 3,2 59 5,2 77 5,8 8,2 3. 7,8 7,4 63 35. 7,5 7,6 63 4. 7,3 7,6 63 45. 7,4 7,8 65 5. 6,3 7,4 6 53. 6,3 7,2 58 16 4,2 1,8,45 6,9 5 7,3 11 <2 64 8,1 64 61 2 7, 11 5,2 95 24.8.29 LOHI / M1 Maikkalans. Kisakallio 4 Kok.syv. 9, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 18 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 18,8 7,6 59 21 <1 38 <3 16 1. 18,8 8, 86 3,9 9,6 7,5 2 9, 5. 18,2 9, 95 8. 9,6,2 2 32 1,4 6,7 14 14 13 4 41 57 45 63 15 24.8.29 LOHI / Outamo14 Outamonjärvi keskiosa Kok.syv. 12,6 m; Näk.syv. 4, m; Klo 13:5; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 18 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; -2. 18,9 34 8,2 <1 12 <3 4,3 1. 18,9 9,1 98 1,1 3,1 9,9,47 7,8 5 5,5 5. 18,1 E E 11.5 7,5,4 3 11 2,2 1,1,54 6,7 3 4,5 62 94 24.8.29 LOHI / OutamoA Outamonjärvi, oppilaskodin puhdistamo Kok.syv. 2, m; Näk.syv. 2, m; Klo 13:35; Näytt.ottaja amu,jva; Ilman T 18 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 32; -2. 18,9 34 6,6 <1 13 <3 4,4 1. 18,9 9, 97 1, 1,4 9,8,48 7,8 5 5,4 1 25.8.29 LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 1:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 18,1 7,8 77 18 32 19 <3 7, 1. 18,1 9,2 97 2,2 1,8 11,,48 7,8 2 7,6 2 5,5 5. 17,9 8,9 94 2, 1,7 11,,48 7,7 2 7,6 69 15 5,5 1. 16,7 7,4 76 15. 11,3 7, 64 2. 9,8 7,8 69 25. 9,1 7,9 68 3. 8,6 7,8 67 35. 8,6 7,7 66 4. 8, 7,5 63 12 4,4 11,2,47 7, 2 7,2 92 <2 58 6,6 58 46 16 5,5 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 69
Liite 3. (16/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Haju O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al *K *Ca *Mg *Mn *Na Na(kok) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mgc/l 25.8.29 LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 18,4 7,9 64 16 22 21 <3 9,2 1. 18,4 9,5 11 3,3 2,9 11,1,5 7,9 2 7,6 2 5,5 5. 18,1 8,9 95 2,8 2,6 11,1,48 7,7 2 7,4 65 2 5,7 1. 17,2 7,2 75 15. 11,9 3,2 3 16.5 11,1 1,7 15 9,7 4,7 11,7,53 6,8 3 7,7 <1,5 84 <2 47 8,7 47 62 17 5,7 25.8.29 LOHI / 28 Lohjanj. Ahtialansalmi 28 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 18,9 9,7 15 3,1 3,2 11,2,49 8, 3 7,4 63 22 1 5. 18,4 9,3 99 3,6 3,2 11,3,5 7,8 3 7,6 66 2 1. 15,7 4, 41 7, 4,7 11,4,49 7, 3 7,3 79 24 25.8.29 LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 11:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 18,5 7,8 6 24 18 23 <3 12 1. 18,5 9,2 99 3,8 3,8 12,8,56 7,9 4 7,9 24 1 7,8 5. 18,1 9,1 96 3,3 3,4 14,9,54 7,8 4 7,5 59 22 7,3 1. 14,1 2,6 25 15. 11,2,5 4 13 6,2 12,2,57 6,8 4 8,2 <1,5 87 5 44 14 45 4 5 6,2 25.8.29 LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 19 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 18,9 8, 59 18 12 28 <3 16 1. 18,9 9,7 15 3,2 3,8 14,4,6 8,1 3 8,3 8 5. 17,9 8,5 89 3,9 4,2 14,5,59 7,7 3 8,5 62 22 1. 15,5 1,4 14 15. 15,2,8 8 4,5 2,7 14,7,62 6,9 3 7,6 <1,5 76 6 35 2 35 19 <3 25.8.29 LOHI / 31 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 31 Kok.syv. 11, m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 18,7 9,2 99 3,6 4,3 13,5,57 7,8 3 7,9 65 26 <3 22 5. 18, 8,3 87 3,3 4,4 13,8,57 7,6 3 7,8 67 26 1. 13,1 1,7 16 7,2 7,2 11,9,52 6,9 3 7,3 83 32 <3 25.8.29 LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,6 m; Lumi cm; Jää cm; Klo 13:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 18,6 P 7,8 66 18 18 26 <3 12 1. 18,6 P 9, 97 4,4 4,9 15,4,63 7,8 3 7,4 <1,5 17 11 5. 18,1 P 8,2 87 3,7 5,7 15,3,63 7,6 3 7,5 <1,5 67 29 11 7. 15, P 1,2 12 3,9 6,6 14,7,72 7, 3 8,7 <1,5 82 5 95 24 99 29 <3 9,2 25.8.29 LOHI / 35 Lohjanj. Kyrköfjärden 35 Kok.syv. 15, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 12:4; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 18,9 1, 17 3,5 3,8 14,8,63 8,1 3 8,2 56 24 5. 18,2 9,5 11 3,3 4,2 14,5,6 8, 3 7,9 56 25 1. 12,9,6 6 15. 9,7 <,1 <1 7,2 6,4 16,3,92 7, 1 11 11 3 <1 51 11 25 18 * = Akkreditoitu menetelmä 7 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Liite 3. (17/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Haju O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al *K *Ca *Mg *Mn *Na Na(kok) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mgc/l 25.8.29 LOHI / 5 Lohjanj. Ahtialansalmi 5 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 18,7 9,5 12 3,6 3,1 11,3,5 7,8 3 7,6 62 24 2 5,8 5. 18,3 9,1 97 3,3 3,4 12,,53 7,8 3 7,7 6 22 6,9 1. 14,7 3,7 37 15. 11,2,6 5 12 7,9 12,4,59 6,9 4 8,4 <1,5 84 72 6, 25.8.29 LOHI / 64 Lohjanj. Ristisalmi 64 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 18,4 9,6 13 2,3 11, 8, 2 7,9 7 27 5,5 5. 17,7 8,6 9 2,5 11, 7,6 2 7,7 66 2 5,5 1. 16,6 7, 72 12. 12,7 4,5 43 4,2 11,2 6,9 2 7,4 86 25 5,5 25.8.29 LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Kok.syv. 31, m; Näk.syv. 2,7 m; Klo 9:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 18,1 7,8 74 26 6,7 1. 18,1 9,2 97 2,2 1,8 11,,47 7,7 2 8, 5,5 5. 17,8 8,7 91 2,4 2, 11,,48 7,6 2 7,7 69 19 5,5 1. 16,8 7,7 79 15. 12,6 6,7 63 2. 9,7 7,8 69 25. 9,1 7,9 69 3. 8, 7,7 65 9,8 4,2 11,2,47 7, 2 7,6 94 43 5,5 25.8.29 LOHI / 78 Lohjanj. Härkäsaari 78 Kok.syv. 13, m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 1:55; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; 1. 18,2 9,4 99 2,4 11, 7,8 2 7,7 66 22 5,5 5. 17,9 9,1 96 2,7 1,9 7,7 2 7, 63 2 5,6 1. 17, 7,3 76 12. 14,3 3,9 38 3,5 11,3 6,9 2 7,1 82 22 5,6 25.8.29 LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Kok.syv. 4, m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 13:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 18 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; -2. 18,6 7,9 55 38 17 1. 18,6 9,6 12 5,9 11,3 7,9 3 7,8 2 5,6 3. 18,3 9,5 11 6,5 11,3 7,9 3 6,7 56 34 5,5 25.8.29 LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Kok.syv. 3,8 m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 1:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 23; Ulkonäkö YEB; Haju H; -2. 18,2 11,1 7,8 71 18 31 21 <3 7,9 14.9.29 LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 8:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. m/s;.1 15, 6,4 64 6,8 7,5 11,1,54 7,1 4 9,6 64 72 91 58 11 14.9.29 LOHI / 16 Lohjanj. Isoselkä 16 Näk.syv. 2, m; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 16,7 7,6 72 17 7, * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 71
Liite 3. (18/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Haju O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al *K *Ca *Mg *Mn *Na Na(kok) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mgc/l 14.9.29 LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Klo 1:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 16,1 1 1. 16,1 8, 82 5,6 5,1 1,3,48 7,3 4 1 69 26 2 4 5 14.9.29 LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Näk.syv. 3, m; Klo 11:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 16,2 7,7 74 23 34 17 <3 7,9 14.9.29 LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 16,2 7,7 71 25 29 18 <3 7,6 14.9.29 LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 16,4 7,7 65 23 21 19 <3 11 14.9.29 LOHI / 291 Lohjanj. Kyrköfjärden 291 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 2, m; Klo 11:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 16,6 7,7 61 31 16 21 <3 14 14.9.29 LOHI / 3 Lohjanj. Pappilanselkä 3 Näk.syv.,9 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 11 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 16,3 7,6 57 4 <1 41 <3 19 14.9.29 LOHI / 33 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 33 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 16,5 7,8 67 2 2 22 <3 12 14.9.29 LOHI / 53 Lohjanj. Aurlahti 53 Kok.syv. 8, m; Näk.syv. 1,4 m; Klo 12:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 16,8 7,8 72 4 16 34 <3 21 14.9.29 LOHI / 77 Lohjanj. Karkalinniemi 77 Näk.syv. 2,2 m; Klo 1:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 16,1 7,6 74 16 4,6 14.9.29 LOHI / 85 Lohjanj. Virkkala 85 Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 17 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 16,6 7,7 55 31 15 14.9.29 LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 7:45; Näytt.ottaja amu; Ilman T 9 oc; Pilv. 1 /8; Tuulnop. m/s;.1 16,4 9,6 99 2,9 3,8 14,6,62 7,8 2 8,3 54 16 94 2 <3 14.9.29 LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54, m; Näk.syv. 2,1 m; Klo 1:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 16,6 7,7 7 23 27 18 <3 8, * = Akkreditoitu menetelmä 72 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Liite 3. (19/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Haju O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al *K *Ca *Mg *Mn *Na Na(kok) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mgc/l 14.9.29 LOHI / Karja1 Lohjanj. Vanhakylännok. 1 Näk.syv. 2,1 m; Klo 11:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T 16 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 36; Ulkonäkö YEB; Haju H; -2. 16,3 7,6 74 19 34 18 <3 6,2 14.9.29 LOHI / M1 Maikkalans. Kisakallio 4 Näk.syv. 1,5 m; Klo 9:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 14 oc; Pilv. /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 36; -2. 16,6 7,4 5 38 <1 34 <3 15 19.1.29 LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 8:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s;.1 3,6 1,5 79 17 7,7 11,7,52 7,3 7 1 11 67 43 54 7 19.1.29 LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi cm; Jää cm; Klo 8:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s;.1 4,9 1,6 83 9,3 4,1 1,4,48 7,5 7 9,5 73 24 28 45 1 19.1.29 LOHI / 24 Lohjanj. Karjalohjans. 24 Kok.syv. 41, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 9, 9,4 81 4,7 2,4 11,1,46 7,5 3 6,7 82 22 2,7 5. 9,1 9,6 84 4,7 2,8 11,2,47 7,5 3 6,7 82 24 1. 9,1 9,5 82 15. 9,1 9,5 82 2. 9, 9,2 8 25. 9, 9, 78 3. 9, 9, 78 35. 8,9 8,2 71 4. 8,6 5,2 45 16 11 11,2,46 7,1 3 6,6 9 62 19.1.29 LOHI / 27 Lohjanj. Hermalanselkä 27 Kok.syv. 17,5 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 7,5 1,5 87 4,6 2,7 11,1,47 7,6 3 7,1 73 22 5. 7,5 1,5 88 4,7 2,9 11,1,48 7,7 3 6,9 72 23 1. 7,4 1,6 88 15. 7,4 1,5 87 16.5 7,3 1,5 87 4,9 2,9 11,,48 7,6 3 7,1 72 23 19.1.29 LOHI / 29 Lohjanj. Hållsnäsfjärd. 29 Kok.syv. 16, m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja amu; Ilman T 2 oc; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 6,5 1,7 87 4,5 6,7 12,1,51 7,7 3 7,3 73 26 6,5 5. 6,5 11, 89 4,5 3, 12,6,52 7,7 3 7, 72 22 1. 6,5 11,1 9 15. 6,4 11, 9 4,8 3, 12,8,52 7,7 3 7, 7 22 19.1.29 LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 9:1; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s;.1 5,8 1,8 86 4,1 2,5 15,7,64 7,7 3 7,9 77 24 25 23 <3 * = Akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 73
Liite 3. (2/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 Lohjanjärvi (LOHI) Pvm. Hav.paikka Lämpötila Haju O2 Happi% *Sameus Kiint.GFC *Sähkönj. *Alkalit. Gran-alkal *ph Väriluku *CODMn *BOD7 *Kok.N *NO2-N *NO3N *NH4-N*NO2+NO3-N *KOK.P*PO4P(Np) a-klorofyl *Lämp.koli *Enterok.a *Cl *SO4 *Al *K *Ca *Mg *Mn *Na Na(kok) *Fe SiO2 *TOC Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU mg/l ms/m mmol/l mmol/l mg O2/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/1ml pmy/1ml mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mg/l µg/l mg/l mgc/l 19.1.29 LOHI / 91 Lohjanj. Isoselkä 91 Kok.syv. 54, m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 11:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T 1 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 5,; 1. 8,3 9,8 83 6,3 2,9 11,,47 7,5 4 7,6 78 39 26 7 2,5 5. 8,5 9,7 83 6, 2,8 11,,47 7,5 4 7,5 79 25 1. 8,5 9,7 83 15. 8,4 9,7 83 2. 8,3 9,6 81 25. 8,2 9,6 81 6,7 3,3 11,,47 7,5 4 7,3 78 5, 39 27 8 7,2 12 43 2, 1 3,1 46 5,4 36 2,4 7,7 3. 8,1 9,9 84 35. 7,7 8,8 74 4. 7,2 5,6 42 45. 6,8 6,2 51 5. 6,6 5,7 47 53. 6,1 5,6 45 15 5,7 1,9,45 7,1 6 8,3 11 56 9.11.29 LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 8:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s;.1 1,8 11,3 81 13 6,2 12,1,58 7,2 7 8,9 1 95 41 48 9 9.11.29 LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi cm; Jää cm; Klo 1:34; Näytt.ottaja jva,amu; Ilman T oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s;.1 2,2 11,3 82 9,7 3,3 1,6,49 7,4 7 9,2 86 26 35 4 11 9.11.29 LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 7:35; Näytt.ottaja amu; Ilman T oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. m/s;.1 2,8 11,9 88 4,2 1,9 14,9,62 7,6 3 7,6 77 17 31 19 4 1.12.29 LOHI / Nummenjoki, Lumi cm; Jää cm; Klo 1:5; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 4,1 1,4 79 31 14 11,5,47 7,1 1 13 19 45 12 83 12 1.12.29 LOHI / 2 Lohjanj. Hossa 2 Lumi cm; Jää cm; Klo 9:3; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 3,4 11,3 85 21 7,9 11,1,47 7,3 8 1 12 26 66 61 13 1.12.29 LOHI / 86 Bruksträsket luusua 2a Lumi cm; Jää cm; Klo 11:2; Näytt.ottaja amu; Ilman T 6 oc; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 18;.1 4,2 11,7 9 7,3 3,3 14,9,59 7,6 4 7,8 92 12 45 27 7 * = Akkreditoitu menetelmä 74 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Liite 3. (21/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio 24.9.29 AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi luonnonvedet *Ammoniumtyppi jätevedet *BOD 7 *BOD 7- ATU *BOD 7- ATU (suod. GFA) Menetelmä Menetelmän määritysraja Mittausepävarmuus Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard,2 mmol/l,2,4 mmol/l methods for the examination of water,41,2 mmol/l and wastewater, 13th edit.1971) >,2 mmol/l SFS 332:1976 4 ug/l 4 15 ug/l 15 5 ug/l 5 1 ug/l 1 5 ug/l > 5 ug/l SFS 555:1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 2 mg/l 2 3 mg/l 3 5 mg/l 5 1 mg/l > 1 mg/l SFS-EN 1899-1:1988 1,5 mg/l 1,5 5 mg/l 5 1 mg/l > 1 mg/l *COD Mn SFS 336: 1981 1 mg/l 1, 3, mg O 2 /l > 3, mg O 2 /l *COD Cr SFS 554: 1988 2 mg/l 2 5 mg/l *COD Cr (GFA) 51 1 mg/l *COD Cr, liukoinen 11 5 mg/l *E. coli (36 C, 21 h) *E. coli (37 C, 18/24 h) *E. coli (44 C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofinen pesäkeluku 22 C 68 h *Heterotrofinen pesäkeluku 36 C 44 h SFS 316: 21, 2. painos Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quanti-Tray SFS 488: 21, 4. painos SFS-EN ISO 134-1:1995 ja SFS-EN ISO 134-2:1997 Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 325:1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 326:1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999 > 5 mg/l,2 mg/l,2,6 mg/l,6 1, mg/l > 1, mg/l 3 ug/l 3 1 ug/l 1 25 ug/l 25 5 ug/l 51 1 ug/l > 1 ug/l 5 ug/l 5 2 ug/l 21 5 ug/l 51 1 ug/l > 1 ug/l ±,6 mmol/l ± 15 % ± 1 % ± 2,5 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 11 % ± 8 %,5 mg/l ± 16 % ± 15 % ± 8 % ± 1,4 mg/l ± 27 % ± 2 % ±,4 mg O 2 /l ± 12 % ± 15 mg/l ± 3 % ± 16 % ± 11 % ± 35 % ± 25 % ± 16 % ± 3 ug/l ± 18 % ± 15 % ± 13 % ± 1 % ± 3 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 8 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 75
Liite 3. (22/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio 24.9.29 *Kloori: vapaa kloori ja kokonaiskloori SFS-EN ISO 7393-2:2, modif.,1 mg/l,1,2 mg/l,2 1, mg/l > 1, mg/l ± 4 % ± 25 % ± 2 % *Kloridi SFS-EN ISO 134-1:1995 ja SFS-EN ISO 134-2:1997 1 mg/l 1, 7, mg/l > 7, mg/l *KMnO 4 -luku SFS 336: 1981 4 mg/l 4-12 mg/l > 12 mg/l *Koliformisten bakteerien SFS 316: 21 kokonaismäärä *Koliformisten bakteerien SFS 316: 21 kokonaismäärä (alustava) *Koliformisten bakteerien kokonaismäärä *Lämpökestoisten koliformisten bakteerien kokonaismäärä *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Nitraattityppi Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quantitray SFS 488: 21 SFS 333: 1976 5 ug/l 5 5 ug/l > 5 ug/l SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka 1 ug/l 1 2 ug/l 2 5 ug/l 5 1 ug/l > 1 ug/l *Nitriittityppi SFS 329: 1976 2 ug/l 2 5 ug/l 5 2 ug/l 2 1 ug/l > 1 mg/l *ph *Pseudomonas aeruginosa, alustava *Radon *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta, (suod. GFC) *Rauta, (suod. Nuclepore) *Rauta, (suod., GFA) SFS 321: 1974 (modif.), mittaus huoneenlämmössä SFS-EN ISO 16266: 28 ± 15 % ± 1 % 1,6 mg/l 12 % ± 2 % ± 14 % ± 5 ug/l ± 2 % ± 16 % ± 1 % ±,8 ug/l ± 16 % ± 13 % ± 1 % Sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-1 laite 3 Bq/l > 3 Bq/l 3 % SFS 328: 1976 25 ug/l 25 5 ug/l ± 1 ug/l 51 1 ug/l ± 2 % 11 2 ug/l ± 2 % 21 1 ug/l ± 16 % > 1 ug/l ± 1 % *Sameus SFS-EN ISO 727:2,2 FNU,2,5 FNU,5 1, FNU > 1, FNU *Sulfaatti *Suolistoperäiset enterokokit *Suolistoperäiset enterokokit (alustava.) SFS-EN ISO 134-1:1995 ja SFS-EN ISO 134-2:1997 SFS-EN ISO 7899-2: 2 SFS-EN ISO 7899-2: 2 1 mg/l 1, 7, mg/l > 7, mg/l ±,9 FNU ± 18 % ± 16 % ± 15 % ± 9 % 76 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Liite 3. (23/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio 24.9.29 *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet <5 ug/l *Typpi, kokonaispitoisuus Jätevedet SFS-EN 27888: 1994 (modif.), mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 C:een tehdään lämpötilakompensaatiolaitteella SFS-EN ISO 1195-1:1988 ja SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka SFS 555: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 1 ug/l 1 25 ug/l > 25 ug/l 2 mg/l 2 7 mg/l 7 1 mg/l > 1 mg/l ± 3 ug/l (12 %) ± 12 % ± 1, mg/l ± 14 % ± 1 % *Urea Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979),1 mg/l,1,5 mg/l >,5 mg/l ± 22 % ± 15 % MUUT MENETELMÄT Määritys Absorptiokerroin (4 nm) Absorptiokerroin (75 nm) Menetelmä Spektrofotometrinen mittaus Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772:1993 Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu VYH, 1987) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) Haihdutusjäännös SFS 3773: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Happi % (makea vesi) Sisäinen menetelmä MENE1 (perustuu kumottuun standardiin SFS 34:199) Menetelmän määritysraja,1 ug/l Mittausepävarmuus,2 mmol/l,2,4 mmol/l,41,2 mmol/l >,2 mmol/l 1 ug/l ±,6 mmol/l ± 15 % ± 1 % Hehkutusjäännös, hehkutushäviö SFS 38: 199 Hiilidioksidi Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu,4 mg/l Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) Hiivat SFS 557: 1989 (modif.) Homeet SFS 557: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 31: 1974,1 mmol/l,1-,35 mmol/l ±,4 mmol/l >,35 mmoll Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 337:1976) 1, mg/l Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen SFS 38: 199 + sisäinen menetelmä MENE16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 77
Liite 3. (24/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 1725:25 Vesilaboratorio 24.9.29 hehkutushäviö (GF/F) Kloori: sidottu kloori SFS-EN ISO 7393-2:2, modif.,1 mg/l,1,2 mg/l,2 1, mg/l > 1, mg/l Kokonaiskovuus SFS 33:1987,1 mmol/l,1,4 mmol/l >,4 mmol/l Kokonaissyvyys Kenttämääritys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Sisäinen menetelmä MENE2 Levä Kenttämääritys Lietepitoisuus Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 337:1976) Lumen paksuus Kenttämääritys Lämpötila Laboratoriomittaus Lämpötila Kenttämääritys Magnesium SFS 31, 33: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71:1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 23:1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus h- Kenttämääritys putken päästä Veden pinnan korkeus Kenttämääritys kaivon kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Väriluku Väriluku (suod.) Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu kumottuun standardiin SFS 323: 1987 (modif.) 4 mg/l ± 4 % ± 25 % ± 2 % ±,5 mmol/l ± 12 % Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä 24.9.29. Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla. 78 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Liite 3. (25/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 MENETELMÄLUETTELO 25.9.29 ALIHANKKIJAT JA HEIDÄN KÄYTTÄMÄNSÄ MENETELMÄT KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T64 Määritys Menetelmä *Arseeni SFS-EN ISO 15586:24 *Alumiini; barium; *boori; *kalium; *kalsium; koboltti; *kromi; *kupari; *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; *natrium; *nikkeli; *sinkki; *vanadiini ISO 11885:1996 *Elohopea Sis.men.KVVY LA67,per. SFS 5229:1986 ja SFS-EN 1483:1997 *Kadmium; *Lyijy SFS-EN ISO 15586:24 ja SFS-EN ISO 15587-2:22 Kromi +6 Spektrofotometrinen (difenyylikarbatsidi) Standard Methods for the Examination of Water and Wastewater 16 th ed. 35- Cr-D. *TOC; *DOC SFS-EN 1484:1997 METROPOLILAB: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T58 Määritys Menetelmä *AOX SFS-EN 9562:24 *Alumiini; *antimoni; *arseeni; *barium; *boori;*kadmium; *kalium; *kalsium; *koboltti; *kromi; *kupari; *lyijy; *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; *nikkeli; *rauta; *seleeni;*sinkki; *uraani; *vanadiini EN ISO 17294:25 ICP-MS *Natrium SFS 344:198 AAS ja SFS-EN ISO 15886:24 AAS *Bromaatti SFS-EN ISO 1561:21 *Elohopea Sisäinen menetelmä TR87 ja SFS-EN 1483:1997, modif. *Haihtuvat org. yhdisteet (VOC) ISO 1568:24 *Kloorifenolit SFS-EN 12673:1999 *PAH Sisäinen menetelmä KV-PAH *Syanidi SFS 5747:1992 *TOC SFS-EN 1484:1997 *Torjunta-aineet Sis.menetelmä SPE-uutto LCMS/MS *C. perfringens sis.menet., per. STM 461/2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 79
Liite 3. (26/26) Lohjanjärven yhteistarkkailun vedenlaatutulokset vuodelta 29 RAMBOLL ANALYTICS OY: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T39 Määritys *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1+VOC2) *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1 = halogenoidut) *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC2 = ei-halogenoidut) *Fenoliset yhdisteet (sisältää myös kloorifenolit) *PAH *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (GC) *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (LC) *Torjunta-aineet: Monijäämä GC + LC *Trihalometaanit: Uima-allasvesistä Menetelmä Sis.men. RA 45, per. ISO 11423-1:1997 ja SFS-EN ISO 131:1997, mod. Sis.men. ks. erillinen liite Sis.men. ks. erillinen liite Sis.men. RA 47, per. SFS-EN 12673:1999 mod. Sis.men. RA 426, GC-MSD-menet. Sis.men. RA 438, GC/MSD, per. ISO 1695:2, mod. Sis.men. RA 439, LC/MSD Sis.men. RA 443, HS-GC/MSD Bromidi Sis.men. V3 SFS-EN ISO 134 (1-2) *Elohopea Sis.men. RA 3 (ICP-menet.) *Alumiini, *barium, *boori, *kadmium, *kalium, *kalsium, *koboltti, *kromi, *kupari, *lyijy,*magnesium, *mangaani, *molybdeeni, *natrium, *nikkeli, *sinkki, *uraani, *vanadiini Sis.men. RA 3 ISO 17294-2:23 tai sis.men.ra 31, per. ISO 11885:1996, ICP-OES *Bromaatti Sis.men. RA 218A, per. SFS-EN ISO 1561:23 *Syanidi Sis.men. RA 223, per. SFS-EN 5747:1992 *TOC Sis.men. RA 27, per. SFS-EN 1484:1997 Formaldehydi Sis.men. S3 SFS 4996:1983 Silikaatti Sis.men. V39, spektrofotometrinen Anioniaktiiviset tensidit Sis.men., kumottu SFS 312:17 *Hiilivetyöljyindeksi (C1-C4) GC/FID Sis.men. RA 419, per. SFS-EN ISO 9377-2:21 Öljyt ja rasvat (gravimetrinen) Sis.men., gravimetrinen *=akkreditoitu menetelmä MENETELMÄLUETTELO 25.9.29 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven kasviplankton vuonna 29 Liite 4. (1/3) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö Lohjanjärven kasviplankton vuonna 29 1. Menetelmät Näytteet otettiin Lohjanjärven 12 havaintoasemalta heinä-, elo- ja syyskuussa 29. Näytteet otettiin -2 metrin kokoomanäytteinä ja säilöttiin Lugolin-liuoksella. Näytteenoton hoiti Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n henkilökunta. Analysointi tehtiin ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti (www.ymparisto.fi > Suomen ympäristökeskus > Hankkeet > Hankkeet aakkosittain > Järvien biomonitorointi > Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät). Analysoinnin suorittivat Arja Palomäki ja Minna Hiltunen Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksesta. Analysointia varten näytepullosta mitattiin 2-5 ml osanäyte 5 ml kyvettiin, joka täytettiin tislatulla vedellä. Näytettä laskeutettiin noin vuorokausi. Näytteet analysoitiin käänteismikroskoopilla faasikontrastia käyttäen. Pienet lajit laskettiin 6-kertaisella suurennuksella vähintään 5 näkökentältä siten, että vähintään 5 laskentayksikköä tuli lasketuksi. Suuret lajit, rihmamaiset levät ja isot koloniat laskettiin 15-kertaisella suurennoksella näkökentiltä kyvetin halkaisijoiden suuntaisesti (vähintään 5 yksikköä ja 5 näkökenttää). Jos suuren lajin tai rihman/kolonian laskentayksiköitä oli erittäin runsaasti, nekin laskettiin 6- kertaisella suurennuksella. Yksilömäärän ja biomassan laskennassa käytettiin Phyto-laskentaohjelmaa, joka käyttää Suomen ympäristökeskuksen laji- ja tilavuustietokantaa. Laskentatulokset toimitettiin Suomen ympäristökeskukseen kasviplanktonrekisteriin vientiä varten. 2. Tulokset ja tarkastelu Lohjanjärven havaintoasemien kasviplanktonbiomassa vaihteli heinä-syyskuun näytteenottokerroilla noin.5-3.9 mg/l. Suurimmat biomassa-arvot havaittiin tutkimusalueen pohjoisosassa Maikkalanselän asemalla M1 sekä Pappilanselän asemalla 3 ja Lohjan edustalla Aurlahden asemalla 53. Myös Virkkalanselän havaintoasemalla 85 kasviplanktonbiomassa oli keskimääräistä suurempi. (kuva 1). Myös keskimääräinen biomassa oli suurin havaintoasemilla M1, 3, 53 ja 85 (kuva 2). Biomassat ilmensivät selkeää rehevyyttä. Keskimääräinen biomassa pieneni selvästi tultaessa Isoselän havaintoasemille 91 ja 16, ja pienimmät keskimääräiset biomassat mitattiinkin nyt Isoselällä. Karjalohjanselän (24) ja Karkalinniemen (77) samoin kuin ja Hermalanselän (27) biomassat olivat samoin Lohjanjärven pienimpien joukossa. Järven eteläosassa (33, Hållsnäsfjärden ja 291, Kyrkofjärden) biomassa oli hieman suurempi kuin Isoselällä, Karjalohjanselällä ja Hermalanselällä. Havaintoasemien biomassa ilmensi lähinnä mesotrofiaa. Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica PL 35 (YAD), 414 Jyväskylän yliopisto D-rakennus, Ylistönrinne Puh. (14) 26 383, fax. (14) 26 3831 www.ambiotica.fi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 81
Liite 4. (2/3) Lohjanjärven kasviplankton vuonna 29 Biomassa oli suurimmillaan havaintopaikasta riippuen yleensä heinäkuussa tai syyskuussa. Poikkeuksena oli erityisesti havaintoasema M1, jossa biomassa oli elokuussa melko suuri (2.6 mg/l), mutta pieneni selvästi syyskuussa. Biomassaltaan suurimpia ryhmiä olivat nielulevät ja piilevät. Nielulevät olivat heinäkuussa Virkkalanselkää lukuun ottamatta suurin leväryhmä kaikilla havaintoasemilla. Piilevät olivat yleensä runsaimmillaan syyskuussa, ja Pappilanselällä (3) ja Aurlahdella (53) voidaan puhua syyskuisesta piileväkukinnasta. Runsain piilevä näillä asemilla oli Aulacoseira ambigua. Joillakin asemilla myös Aulacoseira granulataa esiintyi melko runsaasti. Kultalevien osuus oli merkittävä Maikkalanselän (M1), Pappilanselän (3), Isoselän (16), Virkkalanselän (85) ja Kyrkofjärdenin (291) heinäkuun näytteissä. Runsaimpia kultaleviä olivat Pseudopedinella spp., Synura spp. ja Uroglena spp. Viherleviä taas oli runsaasti järven eteläisillä havaintoasemilla (85, 33 ja 291) elo- ja syyskuussa. Erityisesti Coelastrum reticulatum viherlevä runsastui selvästi loppukesällä. Sinileviä oli kaikilla havaintoasemilla vähän. Rehevimmillä havaintoasemilla (M1, 3 ja 53) oli jonkin verran silmäleviä, lähinnä Euglena-suvun lajeja, mutta niiden biomassa oli melko pieni. Silmälevät hyötyvät erityisesti orgaanisesta kuormituksesta. Gonyostomum semen -limalevää oli näytteissä erittäin vähän, useissa ei lainkaan. mg/l 4. 3.5 3. Kasviplanktonin biomassa havaintokerroittain Sinilevät Nielulevät Kultalevät Piilevät Silmälevät Viherlevät Muut 2.5 2. 1.5 1..5. 27.7. 24.8. 14.9. 27.7. 24.8. 14.9. 27.7. 24.8. 14.9. 27.7. 24.8. 14.9. 27.7. 24.8. 14.9. 27.7. 25.8. 14.9. 27.7. 25.8. 14.9. 27.7. 25.8. 14.9. 27.7. 25.8. 14.9. 27.7. 25.8. 14.9. 27.7. 1.8. 14.9. M1 3 53 91 16 85 24 77 27 33 291 Kuva 1. Lohjanjärven kasviplanktonbiomassa leväryhmittäin heinä-syyskuussa 29. Lohjanjärven kasviplanktonin biomassalla mitattu rehevyystaso pieneni vuonna 25 useimmilla havaintoasemilla verrattuna vuoteen 21. Asemalla 3 ero oli hyvin selkeä, sillä vuoden 25 biomassa oli vain noin puolet vuonna 21 mitatusta biomassasta. Kehitys jatkui vuonna 29 samansuuntaisena, sillä Maikkalanselän keskimääräinen biomassa pienentyi lähes puoleen vuodesta 25, ja Isoselän havaintoasemilla havaittiin Ympäristöntutkimuskeskus Ambiotica PL 35 (YAD), 414 Jyväskylän yliopisto D-rakennus, Ylistönrinne Puh. (14) 26 383, fax. (14) 26 3831 www.ambiotica.fi 82 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven kasviplankton vuonna 29 Liite 4. (3/3) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 83
84 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (1/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Eeva Ranta Tutkimusraportti 217/21 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 85
Liite 5. (2/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, TUTKIMUSRAPORTTI 217/21 Valokuvat: Eeva Ranta 86 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (3/48) SiSältö 1 vesikasvillisuustutkimuksen peruste...88 2 aineisto ja menetelmät...88 3 tulokset...9 3.1 Väänteenjoki ja Maikkalanselkä (linjat 36 ja 8)...9 3.2 Pappilanselkä ja Ristiselkä (linjat 9 ja 1)...92 3.3 Aurlahti (linjat 11, 11a ja 12)...94 3.4 Isoselkä (linjat 5a, 12a, 4, 13 ja 31)...95 3.5 Karjalohjanselkä (linjat 27a, 27 ja 29)...97 3.6 Virkkalanselkä (linja 14)...99 3.7 Piispalanselkä (linjat 24 ja 25)...1 3.8 Hållsnäsfjärden (linjat 17, 17A, 17C ja 22)...11 3.9 Kyrköfjärden (linjat 18, 19, 2 ja 21)...13 4 tulosten tarkastelu...15 4.1. Yleistä...15 4.2 Saprobia...16 4.3 Ravinteisuus...18 5 yhteenveto...11 6 vesikasvillisuustutkimuksen jatkaminen lohjanjärvellä...111 kirjallisuuslähteet...112 liitteet...113 Liite 1. Kartta kasvilinjojen sijainnista...115 liite 2. Vesikasvit, kasvilinjojen saprobiaindeksit, lajien peittävyydet ja runsaudet linjoittain ja syvyyksittäin... 116 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 87
Liite 5. (4/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 1 vesikasvillisuustutkimuksen peruste Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus kuuluu osana järven pistekuormittajien yhteistarkkailuun, joka on alueen jätevesikuormittajien vesioikeudellisten lupaehtojen velvoite. Maastotutkimus tehtiin elokuussa 29 yhteistarkkailulle laaditun, vesiviranomaisen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelman mukaan vesikasvillisuustutkimus, samoin kuin alueen muut biologiset tutkimukset, toistetaan joka neljäs vuosi. Vesikasvillisuuden osalta tutkimus aloitettiin vuosina 1995 ja 1996 (Aunu 1998) ja se on tätä ennen toistettu vuosina 21 ja 25 (Ranta 22 ja 26). Työn tarkoituksena on valittujen tutkimuslinjojen tilan ja rehevyystason määritteleminen vesikasvillisuuden avulla. Menetelmänä on alusta asti käytetty näytealojen likaantumisasteen eli saprobia-asteen määrittämistä linja-analyysiä käyttäen. Saprobia on veden biologinen tila suhteessa veden likaisuuteen. Vesissä, jotka ovat saprobiaasteeltaan ja siten kasvuolosuhteiltaan erilaiset, kehittyy toisistaan poikkeavat eliöyhteisöt. Saprobiajärjestelmän mukaan voidaan luokittaa puhtaat vedet ja jätevesikuormituksen muuttamat vesistöt käyttämällä indikaattorilajeja. Kesän 29 tutkimuksen teki vesistötutkija FL Eeva Ranta apunaan sertifioitu näytteenottaja Seppo Sundström. 2 aineisto ja menetelmät Kuvaus tutkimusalueesta vedenlaatu- ja kuormitustietoineen esitetään vuosittain Lohjanjärven yhteistarkkailun yhteenvetoraporteissa. Tämä vesikasvillisuustutkimus julkaistaan yhteistarkkailun vuosia 26-29 koskevan koosteraportin liitteenä. Vesikasvillisuustutkimuksen kenttätytöt tehtiin elokuussa 29. Työskentelymenetelmät olivat samanlaiset kuin Aunu (1998) käytti perusteellisessa Lohjanjärven vesikasvillisuuden tutkimuksessaan. Myös kasvien nimistö ja kasvilajeille annetut saprobian indikaattoriarvot perustuvat Aunun käyttämiin lähteisiin. Maastossa tutkimus tehtiin linjaprofiilimenetelmällä siten, että tutkittujen linjojen lukumääräksi alkaen pohjoisesta Väänteenjoelta päätyen Lohjanjärven eteläosaan Kyrköfjärdenille tuli yhteensä 26 kpl (kartta liitteessä 1). Kullakin linjalla määriteltiin tietyiltä syvyyksiltä putkilokasvien, makrolevien ja vesisammalien lajisto sekä niiden peittävyys ja yleisyys prosentteina. Hankalimmin määritettävät kasviyksilöt kuljetettiin laboratorioon määritettäväksi. Saprobia-arvojen laskemista varten tutkimuslinjojen peittävyysprosentit muunnettiin ns. Norrlinin seitsenportaisen runsausasteikon mukaisiksi taulukossa 1 esitetyllä tavalla. Tutkimuslinjojen saprobiaindeksit laskettiin Pantlen ja Buckin (1955) esittämällä laskukaavalla. 88 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (5/48) Taulukko 1. Linjojen peittävyysprosenttien muuntaminen vastaamaan Norrlinin 7-portaista asteikkoa ja saprobiaindeksin laskukaava. Peittävyys Vastaava luku % Norrlinin asteikolla <1,5 1 erittäin niukasti 1,5-3 2 niukasti 3-6 3 kohtalaisen niukasti 6-12 4 kohtalaisesti 12-25 5 kohtalaisen runsaasti 25-5 6 tunsaasti 5-1 7 erittäin runsaasti saprobiaindeksi = Σ (h x s) Σ h missä: h= lajin runsaus näytealalla (asteikolla 1-7) s= lajikohtainen saprobia-arvo Tutkimuslinjoille edellä olevalla kaavalla lasketut saprobiaindeksit vastaavat alueen likaantuneisuutta taulukossa 2 esitetyllä tavalla. Taulukko 2. Saprobiaindeksin numeroarvoa vastaava likaantuneisuuden kuvaus. Saprobia-indeksi Lajin/tutkimuslinjan saprobisuus Alueen likaantuminen 4 polysaprobinen erittäin voimakkaasti likaantunut 3 α-mesosaprobinen voimakkaasti likaantunut 2 β-mesosaprobinen likaantunut 1 oligosaprobinen heikosti likaantunut indifferentti tai tiedot lajien ekologiasta puuttuvat -1 eutrofiaa suosiva/eutrofoitunut lievästi rehevöitynyt -2 katarobinen puhdas Plusmerkkiset luvut edustavat likaantuneisuutta ja miinusmerkkiset korkeintaan hyvin lievää rehevyyttä tai puhdasta vettä. Tutkimuslinjan -tilanne voi siis edustaa neutraalia ei puhdasta eikä likaista tilannetta tai tilannetta, jolloin linjalla kasvaville vesikasvilajeille ei ole indikaattorilajien puuttuessa määritelty likaantuneisuusindeksiä lainkaan. Saprobian indikaattorilajeina käytettiin samoja lajeja (liite 2), jotka Aunu (1998) tutkimukseen alun perin valitsi, jotta saprobia-asteen vertailtavuus vuosien välillä säilyisi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 89
Liite 5. (6/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Vuonna 29 tutkimukseen otettiin mukaan myös kasvilajien yleisyyden arvioiminen sekä kasvupaikan ravinteisuuden arvioiminen ravinteisuusryhmien perusteella (taulukko 3). Näin päästään lähemmäksi vuonna 2 voimaan astuneen vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2/6/EY) vesikasvillisuuden seurannalle ja tutkimukselle asettamia tavoitteita, joiden mukaisia tutkimustapoja myös Suomen ympäristöhallinnossa enenevässä määrin sovelletaan. Taulukko 3. Ravinteisuusryhmät. e m-e m o-m i eutrofit (ravinteiset kasvupaikat) meso-eutrofit (keskiravinteiset-ravinteiset kasvupaikat) mesotrofit (keskiravinteiset kasvupaikat) oligo-mesotrofit (karut-keskiravinteiset kasvupaikat) indifferentit (esiintyvät ravinteisuudeltaan erilaisissa kasvupaikoissa) 3 TuLOkSeT Tutkimusalueen linja-analyyseissä kesällä 29 havaittu lajisto, linjojen saprobia-arvot vuodesta 1995 sekä kasvillisuuslinjojen vesikasvit syvyyksittäin on esitetty liitteessä 2. Tässä kappaleessa esitetyssä tekstissä kasvilajeja on luonnehdittu myös lajin vaatiman rehevyystason (trofian) mukaan. Jaottelu on Toivosen (1981, 1984) esittämän mallin mukainen. 3.1 Väänteenjoki ja maikkalanselkä (linjat 36 ja 8) Väänteenjoen Suittilassa olevan kasvillisuuslinjan 36 lajimäärä oli tällä kertaa vähäinen löytyi vain kaksi putkilokasvilajia, hallitsevana vankkakortinen isosorsimo (kuva 2) ja pienenä kasvustona ulpukan kelluvia lehtiä keskemmällä jokiuomaa. Syvemmällä jokiuomassa kasvoi lisäksi yksi näkinsammaliin kuuluva sammallaji. Yli kaksimetriseksikin kasvava heinäkasvi isosorsimo viihtyy järvien ja jokien matalilla hiesu-, savi- ja liejurannoilla ja ojissa, muodostaen paikoin tiheitäkin kasvustoja. Lajia pidetään ravinteisuuden ilmentäjänä. 9 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (7/48) Kuva 1. Väänteenjoen rantojen tiheää isosorsimokasvustoa. Linjan 36 saprobiaindeksi on ilmentänyt vuosina 21 ja 25 likaantuneisuutta. Nyt indeksilukua ei voitu laskea indikaattorilajien puuttuessa (kuva 2). Saprobia-aste 2,5 2 1,5 1,5 -,5 Linjat 36 ja 8 1995 21 25 29 36 8 Kuva 2. Linjojen 36 ja 8 saprobiaindeksit vuodesta 1995 alkaen. Väänteenjoen tutkimuslinjan alue edustaa kuitenkin silmin nähden rehevää saraikkojen ja heinikkojen reunustamaa jokiuomaa, jossa pohja on kariketta, mutaa ja liejuista savea. Pohjalla oli paljon simpukoita ja kahden metrin syvyydessä paljastui myös runsaasti kuollutta järvisienikasvustoa, joka putkimaisina lonkeroina takertui kasviharaan. Linjan kohdalla jokiuoman reunan isosorsimokasvusto oli tiheää ja elinvoimaista. Isosorsimovyöhykkeen ulkoreunassa vesisyvyys oli 9 cm. Selvää rehevyyttä ilmensi myös linjan kasvilajien ravinteisuustasoa esittävä kuvaaja (kuva 3). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 91
Liite 5. (8/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Lohjanjärven vesikasvit 29 Väänteenjoki 36 e 91 % i 9 % m-e 6 % Lohjanjärven vesikasvit 29 Maikkalanselkä 8 e 53 % i 41 % Kuva 3. Linjojen 36 ja 8 vesikasvillisuuden ilmentämät ravinteisuustasot. Maikkalanselän Kokkolanlahden linjan 8 tila oli silmämääräisesti rehevä: kasvillisuutta oli runsaasti ja upottava pohja haisi kahlatessa voimakkaasti rikkivedylle. Osaltaan pohjan tilaan vaikuttavat myös rannan puista putoilevat lehdet ja oksat. Pohjalla oli runsaasti simpukoita. Yleisimmät vesikasvilajit olivat matalammilla syvyyksillä isosorsimo ja suurikokoiseksi kasvanut haarapalpakko, syvemmällä järviruoko ja ulpukka. Linjan saprobiaindeksiä nosti parin edellisen tutkimusvuoden tapaan erityisesti karvalehti, jota tavattiin kolmella eri tutkimussyvyydellä (kuva 2). Monivuotisena juurettomana, verson palasistakin lisääntyvänä vesikasvina, karvalehti hyödyntää nopeasti vedessä olevia ravinteita. Maikkalanselän tutkimuslinjan lajistosta runsas puolet ilmensi ravinteisuustasoltaan rehevyyttä (kuva 3), karvalehden lisäksi ravinteisuuden ilmentäjiä olivat isosorsimo ja palpakot. 3.2 pappilanselkä ja ristiselkä (linjat 9 ja 1) Pappilanselän tutkimuslinja 9 sijaitsee erittäin tiheässä ruovikossa alueen koillisosassa vastapäätä Hakosaarta. Linjan ruovikko ulottuu erittäin tiheänä rannasta puolentoista metrin syvyyteen. Rantaan pääseminen oli tällä tutkimuskerralla jo kohtuuttoman vaikeaa, joten matalin tutkimussyvyys jäänee vastaisuudessa mahdottomana pois: rantaviivan tuntumassa ennen ruovikon alkamista aikaisemmin avoimena ollut vesialue on kasvanut umpeen eikä vesikiikaria tai edes kasviharavaa voinut juurikaan käyttää (kuva 4). 92 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (9/48) Kuva 4. Pappilanselän kasvilinjan tiheää järviruokokasvustoa. Järviruovikon lisäksi linjalla kasvoi rantaviivan tuntumassa tiheänä vyönä isosorsimoa ja jokunen järvikorte. Ruovikon keskellä oli joitakin ulpukan lehtiä ja ruovikon ulkopuolella vähän kaitapalpakkoa. Linjan lajeille ei ole vuoden 1995 jälkeen pystytty määrittelemään saprobiaindeksiä indikaattorilajien puuttuessa. Tilanne oli myös tällä kertaa sama (kuva 5). Saprobia-aste 2,5 2 1,5 1,5 -,5 Linjat 9 ja 1 1995 21 25 29 9 1 Kuva 5. Linjojen 9 ja 1 saprobiaindeksit vuodesta 1995 alkaen. Ravinteisuustasoltaan Pappilanselän tutkimuslinjan kasvilajit edustivat rehevyyttä tai olivat monenlaisia kasvupaikkoja suosivia indifferenttejä lajeja. Oligotrofiaa edustava prosentti aiheutui niukkaa ravinnetasoa suosivasta kaitapalpakosta (kuva 6). Ristiselän Hiidensalmen tutkimuslinjasta 1 sai edellisvuosien tapaan silmämääräisesti rehevän vaikutuksen, myös saprobiaindeksi ilmensi keskinkertaista likaantuneisuutta, joskin indeksiluvussa oli tapahtunut laskua edellisestä tutkimuskerrasta. Ranta-aluuen pohja oli hienon pölähtelevän tomun peitossa, joten vesikiikarin käyttö oli kahlatessa hankalaa. Ravinteisuusvaati- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 93
Liite 5. (1/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 muksiltaan tutkimuslinjan 1 kasvilajeissa oli kuitenkin ravinteisien kasvupaikkojen tyyppilajien (karvalehti, isosorsimo, kiehkuraärviä) lisäksi myös karuja tai keskiravinteisia kasvupaikkoja vaativia lajeja (ruskoärviä, hapsiluikka, järvinäkinsammal) (kuva 6). Runsaimmat lajit olivat vesitatar ja ulpukka. Lohjanjärven vesikasvit 29 Pappilanselkä 9 o 1 % m-e 8 % Lohjanjärven vesikasvit 29 Ristiselkä 1 i 32 % o-m 17 % i 41 % e 67 % e 34 % Kuva 6. Linjojen 9 ja 1 vesikasvillisuuden ilmentämät ravinteisuustasot. 3.3 aurlahti (linjat 11, 11a ja 12) Aurlahden Volssaarta vastapäätä, Mondin paperitehtaan eteläpuolella Pitkäniemessä olevalla tutkimuslinjalla 11 on yleensä erittäin niukasti vesikasvillisuutta. Pohja on runsaan puolen metrin syvyyteen kivikkoa ja sen jälkeen tiivistä kittimäistä savea. Tällä kertaa rantavedessä kasvoi ainoastaan vähäinen määrä ahdinpartalevää. Saprobiaindeksiä linjalle ei ole saatu laskettua niukan kasvillisuuden vuoksi vuoden 21 jälkeen (kuva 7). Saprobia-aste 2,5 2 1,5 1,5 -,5 Linjat 11, 11a ja 12 1995 21 25 29 11 11a 12 Kuva 7. Linjojen 11, 11a ja 12 saprobiaindeksit vuodesta 1995. Lohjan Porlan rannan linjalla 11a saprobiaindeksi ilmensi selvästi rehevyyttä. Syynä olivat alueella melko runsaina esiintyneet karvalehti ja kiehkuraärviä (kuva 7). Ravinteisuustason perusteella Porlan rannan vesikasvillisuus koostui kuitenkin pääasiassa indifferenteiksi tai keskinkertaista ravinnetasoa vaativiksi luokitelluista vesikasveista (kuva 8). Myös tällä tutkimuslinjalla 94 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (11/48) rantapuustosta putoavat lehdet ja oksat muodostavat pohjalle rantamatalaan runsaasti detritusta, joka peittää hennompien vesikasvien versonalut alleen. Lohjanjärven vesikasvit 29 Aurlahti 11 a Lohjanjärven vesikasvit 29 Aurlahti 12 e 8 % m-e 32 % i 6 % o-m 25 % e 23 % i 52 % Kuva 8. Linjojen 11a ja 12 vesikasvillisuuden kesällä 29 ilmentämät ravinteisuustasot. Aurlahden uimarantaa vastapäätä olevan Liessaaren rannan linjalla 12 oli runsaasti vesikasvillisuutta. Hiekkapohjaisella rannalla runsaimmin kasveja kasvoi 3-7 cm:n syvyydessä, kahden metrin syvyydestä löytyi karvalehtitupas. Linjan likaisuusastetta määrittelevä saprobiaindeksi pysyi edellisen tutkimuskerran mukaisesti keskinkertaista likaantumista ilmentävänä (kuva 7). Likaantuneisuuden ja ravinteisuuden indikaattorilajeja olivat karvalehti ja kiehkuraäviä. Kasvupaikan ravinteisuustasoa kuvaavasta ympyrästä (kuva 8) neljännes koostui karuja tai keskiravinteisia kasvupaikkoja suosivista lajeista, joihin tällä linjalla lukeutui myös rantaviivasta 7 cm syvyyteen ulottunut hento pohjalehtisiin kuuluva hapsiluikka. 3.4 isoselkä (linjat 5a, 12a, 4, 13 ja 31) Isoselän koillisosan tutkimuslinjoista saprobiaindeksilukua ei saatu laskettua linjalle 5a. Tällä Paloniemen Kaurasaaren kalliojyrkänteen alapuolella varjoisalla tutkimuslinjalla ei ollut rantaviivan viiltosaratupasta ja ulpukan paria pientä pohjaruusuketta lukuun ottamatta mitään muita vesikasveja. Pohjalle oli pudonnut rannan tervalepistä runsaasti oksia ja risuja, joten kasviharan käyttö syvimmissäkin tutkimussyvyyksissä oli hankalaa. Kivikkoisen jyrkästi syvenevän tutkimuslinjan syvyysjaottelu on käytännössä liian pikkutarkka; syvyysluokkia on syytä yksinkertaistaa. Liessaaren pohjoispuolen niin ikään kivikkorantaisen tutkimuslinjan 12a saprobiaindeksi ilmensi keskinkertaista likaantuneisuutta (kuva 9). Indeksiluku on noussut edellisvuosista. Ranta on aallokolle altis, matalan veden alueella kivikon pinnalla oli pölymäistä töhnää. Linjalla oli runsaasti simpukoita. Putkilokasveista löytyi tällä kertaa vain kaksi ärviälajia, joista ruskoärviä on karua tai keskiravinteista ympäristöä suosiva laji ja kiehkuraärviä ravinteisuutta suosiva laji. Linjan ravinteisuustasoa kuvaavassa ympyrässä kiehkuraäviän osuus oli vähän suurempi, koska sitä kasvoi runsaasti runsaan kahden metrin syvyydessä. Linja syveni rinnemäisesti vajaan metrin syvyyden jälkeen (kuva 1). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 95
Liite 5. (12/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Saprobia-aste 2,5 2 1,5 1,5 -,5 Linjat 12a, 5a ja 4 1995 21 25 29 12a 5a 4 Kuva 9. Linjojen 4, 5a ja 12a saprobiaindeksit vuodesta 1995. Lylyisten rannan linjan 4 saprobiaindeksi osoitti selvää likaantuneisuutta. Indeksiluku on kasvamassa (kuva 9). Pieni liettynyt lahdelma vaikutti jo silmin nähden sameavetiseltä ja rehevältä. Runsaimmat kasvilajit olivat rantaviivan isosorsimo, metrin syvyyteen kasvanut hapsiluikka ja veden pintaa suurelta osin peittävä ulpukka. Selvän likaantuneisuuden indikaattorilajeja olivat karvalehti ja jonkin verran myös kiehkuraärviä. Linjalla runsaana esiintynyt hapsiluikka myös vaikutti koko linjan ravinteisuustasoa esittävään kuvaajan, jossa suurinta sektoria edustavat rehevyyden vaikutelmasta huolimatta korkeintaan keskikrehevää kasvupaikkaa suosivat lajit (kuva 1). Lohjanjärven vesikasvit 29 Isoselkä 4 Lohjanjärven vesikasvit 29 Isoselkä 5a i 1 % e 17 % o-m 73 % i 1 % Lohjanjärven vesikasvit 29 Isoselkä12a o-m 4 % e 6 % Kuva 1. Linjojen 5a, 12 ja 4 vesikasvillisuuden ilmentämät ravinteisuustasot. 96 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (13/48) Lohjansaaren pohjoisrannan kasvillisuuslinjalla 31 rannasta puolentoista metrin syvyyteen ulottuva erittäin tiheä ja korkea ruovikko esti täysin linjan alkupään syvyyksien tutkimisen. Kahden syvimmän tutkimussyvyyden lajit olivat ulpukka, kiehkuraärviä ja näkinsammal. Näistä kiehkuraärviä määritteli saprobiaindeksin selvästi likaantuneisuutta osoittavaksi (kuva 11) ja samalla myös koko linjan ravinteisuustason pääasiassa eutrofiseksi (kuva 12). Saprobia-aste 2,5 2 1,5 1,5 -,5 Linjat 31 ja 13 31 13 1995 21 25 29 Kuva 11. Linjojen 31 ja 13 saprobiaindeksit vuodesta 1995. Isoselän Vohloisten tutkimuslinja 13 edustaa puolestaan aallokolle altista kivi- ja hiekkapohjaista rantaa. Tällä kerralla linjan vesikasvilajisto oli niukka: rantakivissä kasvoi hieman ahdinpartaa ja puolentoista metrin syvyydellä oli yksittäinen kiehkuraärviäyksilö. Linjan saprobia- tai ravinteisuustasojen määritteleminen tuntui tuloksen perusteella melko keinotekoiselta, vaikka veden sameus alueella viittasikin rehevyyteen (kuvat 11 ja 12). Lohjanjärven vesikasvit 29 Isoselkä 31 Lohjanjärven vesikasvit 29 Isoselkä 13 i 29 % e 5 % i 5 % e 71 % Kuva 12. Linjojen 31 ja 13 vesikasvillisuuden ilmentämät ravinteisuustasot. 3.5 karjalohjanselkä (linjat 27a, 27 ja 29) Karjalohjanselän tutkimuslinjoista Kourionlahden (27a) ja yllättäen myös Suurniemen (29) linjojen vesikasvillisuus indikoi selvää likaantuneisuutta ja Vilniemen rannan tutkimuslinja (27) lievää likaantuneisuutta. Kaikilla kolmella linjalla indeksiluku on ollut nouseva, mutta tasoittui vuosien 25 ja 29 välillä (kuva 13). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 97
Liite 5. (14/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Saprobia-aste 2,5 2 1,5 1,5 -,5 Linjat 27a, 27 ja 29 1995 21 25 29 27a 27 29 Kuva 13. Linjojen 27, 27a ja 29 saprobiaindeksit vuodesta 1995. Ravinteisuustasoltaan rehevin tutkimusalue oli vesikasvillisuuden perusteella Karjalohjan puhdistamon purkuputken lähivaikutusalueella oleva Kourionlahden linja 27a ja vähiten rehevä Vilniemen linja 27. Näillä kahdella tutkimuslinjalla oli kuitenkin molemmilla merkittävä määrä kasvilajistosta niukkaa tai keskinkertaista ravinnetasoa ilmentäviä lajeja (kuva 14). Lohjanjärven vesikasvit 29 Karjalohjanselkä 27 m-e 8 % Lohjanjärven vesikasvit 29 Karjalohjanselkä 27a o 8 % e 1 % o-m 21 % i 61 % o-m 29 % e 27 % i 36 % o-m 1 % Lohjanjärven vesikasvit 29 Karjalohjanselkä 29 e 22 % i 77 % Kuva 14. Linjojen 27, 27a ja 29 ilmentämät ravinteisuustasot. Linjoista silmämääräisesti selvästi rehevin oli selvästi kuitenkin Kourionlahden linja 27a, joka sijaitsee melko lähellä Karjalohjan kunnan puhdistamon purkuputkea. Pohja on alueella rannasta saakka hyllyvän pehmeää mutaa ja kariketta ja haisee harattaessa rikkivedylle. Kahlaaminen tällä tutkimuslinjalla on mahdotonta. Rantamatalaan on pehmeän pohjan päälle kertynyt pat- 98 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (15/48) ja ruokojätettä. Linjan runsaimmat kasvilajit olivat järviruoko, ulpukka ja kiehkuraärviä. Ärviän lisäksi selvimmin ravinteisuutta ilmentäviä lajeja olivat karvalehti ja pikkulimaska. Pieni pohjalehtisiin kuuluva hapsiluikka, joka ilmentää karuja ja keskiravinteisia kasvupaikkoja, kasvoi yllättävän runsaana noin metrin puolentoista syvyydessä. Karjalohjanselän Vilniemen tutkimuslinja 27 sijaitsee luonnonkauniissa laguunissa, jossa pohja on hienoa hiekkaa ja syvemmällä myös savea. Alueella kasvoi runsaimpana lajina ahvenvita. Ravinteisuudeltaan lähes karuja kasvuolosuhteita vaativaa tummalahnaruohoa tavattiin,5 1,5 metrin syvyydessä. Saprobia-arvoa nosti kuitenkin likaantuneisuutta sietävä kiehkuraärviä. Tutkimuksen aikana todettiin sinileväpallosia vedessä. Karjalohjanselän Suurniemen rannan linja 29 on rantamatalan, noin puolen metrin syvyyden, jälkeen tiheää ruovikkoa. Rantamatala on kivikkoista, ravun elintilaksi sopivaa. Tutkimuksen aikana vilahteli useita ravunpoikasia kivien koloissa. Silmämääräisesti alue on vähemmän rehevää kuin mitä indeksiluku kertoo. Järviruo on jälkeen seuraavaksi yleisin vesikasvilaji oli kuitenkin likaantuneisuutta ja ravinteisuutta ilmentävä kiehkuraärviä. Tutkimuslinjalla kasvoi poikkeuksellisen runsaasti järvisientä. Järvisienen vihreä väri johtuu sienen kanssa symbioottisessa suhteessa elävistä pikkulevistä. Karjalohjan Suurniemen järvisienissä oli voimakas kalan hajua muistuttava haju (kuva 15). Kuva 15. Karjalohjan Suurniemen tutkimuslinjan järvisienikasvustoa elokuussa 29. 3.6 virkkalanselkä (linja 14) Virkkalanselän vesikasvillisuuslinja suojellun Pähkinäniemen etelärannalla edustaa tuulille altista, melko karua rantaa, joten sen perusteella ei voi tehdä yleistäviä johtopäätöksiä selvästi rehevän Virkkalanselän tilasta. Karun kivikkoisen rannan saprobiaindeksi nousi vuoden 21 jäl- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 99
Liite 5. (16/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 keen ja osoitti nyt vuoden 25 tapaan keskinkertaista likaisuutta (kuva 16). Suurin osa alueen vesikasvillisuudestakin kuitenkin ilmensi ravinteisuutta (kuva 17). Saprobia-aste 2,5 2 1,5 1,5 -,5 Linja 14 1995 21 25 29 Kuva 16. Linjan 14 saprobiaindeksi vuodesta 1995. Yleisimmät vesikasvilajit Pähkinäniemen tutkimuslinjalla 14 olivat karua tai keskirehevää kasvupaikkaa vaativat hapsiluikka ja ruskoärviä. Korkea saprobiaindeksiluku määräytyi kuitenkin kiehkuraärviän ja karvalehden peittävyyksien perusteella. Lohjanjärven vesikasvit 29 Virkkalanselkä 14 m-e 1 % i 6 % o-m 36 % e 57 % Kuva 17. Linjan 14 ilmentämä rehevyystaso. 3.7 piispalanselkä (linjat 24 ja 25) Piispalanselän Härkäsaaren rantojen kesämökkitiheys näyttäisi olevan kasvamassa; mökkejä oli ilmestynyt lisää vuoden 25 jälkeen. Saaren etelä- ja pohjoispäässä olevat kasvillisuuslinjat 25 ja 24 olivat molemmat edelleen kuitenkin rakentamattomia ruovikkorantoja ja näyttivät edellisvuosien tapaan silmämääräisesti varsin reheviltä. Molemmat myös ilmensivät saprobiaindeksi- 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (17/48) lukujensa perusteella likaantuneisuutta. Pieni ero indeksilukujen välillä oli: pohjoisen puoleisen tutkimuslinjan likaantuneisuus oli hieman vähäisempää (kuva 18). Edellisellä tutkimuskerralla, vuonna 25 kummallekaan linjalle ei ollut mahdollista laskea saprobiaindeksiä. Linjat 25 ja 24 Saprobia-aste 2,5 2 1,5 1,5 -,5 1995 21 25 29 25 24 Kuva 18. Linjojen 24 ja 25 saprobiaindeksit vuodesta 1995. Ero näiden kahden tutkimuslinjan välillä johtui niukkaravinteisuutta vaativan tummalahnaruohon löytymisestä ja toisaalta ravinteikkaita olosuhteita vaativan kiehkuraärviän pienemmästä määrästä linjalla 24. Linjojen erilaiset ravinteisuustasot käyvät ilmi myös kuvasta 19. Lohjanjärven vesikasvit 29 Piispalanselkä 24 o-m 3 % Lohjanjärven vesikasvit 29 Piispalanselkä 25 o-m 45 % i 47 % e 31 % i 66 % o 1 % e 7 % Kuva 19. Linjojen 24 ja 25 ilmentämä ravinteisuustaso. 3.8 hållsnäsfjärden (linjat 17, 17a, 17c ja 22) Hållsnäsfjärdenin kaikki neljä tutkimuslinjaa ilmensivät saprobiaindeksiltään likaantuneisuutta, selvimmin linjat 17 ja 22. Tilanne oli kaikilla linjoilla pysynyt vuoden 25 kaltaisena (kuva 2). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 11
Liite 5. (18/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Saprobia-aste 2,5 2 1,5 1,5 -,5 Linjat 22,17c,17 ja 17a 1995 21 25 29 22 17c 17 17a Kuva 2. Linjojen 17, 17a, 17c ja 22 saprobiaindeksit vuodesta 1995. Runsasravinteista kasvupaikkaa vaativien lajien osuus oli suurin jäteveden purkualueen lähimmillä linjoilla toisaalta niukkaa ja keskiravinteista kasvupaikkaa ilmentävien lajien määrä oli kaikilla Hållsnäsfjärdenin eteläosan tutkimuslinjoilla yllättävänkin suuri (kuva 21). Lohjanjärven vesikasvit 29 Hållsnäsfjärden 17 Lohjanjärven vesikasvit 29 Hållsnäsfjärden 17a m-e 1 % o-m 29 % i 27 % o-m 4 % i 4 % e 34 % e 2 % m-e 1 % Lohjanjärven vesikasvit 29 Hållsnäsfjärden 17c Lohjanjärven vesikasvit 29 Hållsnäsfjärden 22 o-m 25 % i 32 % o 5 % e 2 % i 67 % m-e 56 % o-m 12 % Kuva 21. Linjojen 17, 17a, 17c ja 22 ilmentämä ravinteisuustaso. Lajilukumäärä oli suurin linjalla 17 heti Osuniemenlahden pohjoispuolella, jossa kasvoi pinnalla runsaasti lummetta, pohjalla runsaasti hapsiluikkaa. Hiekkapohjalla olleet harvat kivenmuhkurat olivat kauttaaltaan ahdinpartakasvustojen peitossa. Vähiten lajeja oli linjalla 17a Osuniemenlahden eteläpuolella, jossa kasvoi viittä kasvilajia ainoastaan 5 cm:n syvyyteen. Syvemmällä pohja oli kasviton vain järvimalmia, kariketta ja simpukoita löydettiin. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (19/48) Vähäilmeiseltä tutkimuslinjalta 17c löytyi vuoden 25 tapaan jälleen vaativiin vesikasveihin kuuluvaa vaalealahnaruohoa. Ravinteisuutta ilmentävien lajien osuus oli tällä linjalla vähäinen. Myös tällä linjalla ahdinparta- levä peitti pinnan alla olevat kivet. Hållsnäsfjärdenin pohjoisosan Klevenin tutkimuslinja 22 on hiljalleen syvenevä hiekkaranta. Runsain vesikasvilaji on kaikkina tutkimusvuosina ollut vesitatar, joka kasvaa alueella suurina tiheinä laikkuina. Muita runsaina esiintyneitä lajeja olivat ulpukka, hapsiluikka ja komealehtinen pitkälehtivita (kuva 22). Kuva 22. Pitkälehtivitaa elokuussa 29 Hållsnäsfjärdenin tutkimuslinjalla 22. 3.9 kyrköfjärden (linjat 18,19, 2 ja 21) Mentäessä Lohjanjärveä etelämmäksi, muuttuvat rantatyypit hiljalleen hyvin karuiksi, jyrkästi syveneviksi ja kivikkoisiksi. Samalla vesikasvillisuuden lajimäärät putoavat selvästi. Kyrköfjärdenin tutkimuslinjoista ainoastaan Slåttnäsin linja numero 18 edustaa pehmeäpohjaista rantatyyppiä. Se on myös alueen ainoa linja, jossa on kaikkina tutkimusvuosina ollut riittävästi indikaattorilajeja saprobiaindeksin määrittämiseksi. Kuvan 23 mukaan Kyrköfjärdenin neljästä linjasta kaksi (18 ja 2) edusti vuonna 29 saprobialtaan selvää ja yksi (21) hyvin lievää likaantuneisuutta. Yhdelle tutkimuslinjoista (19) indeksiä ei voinut laskea. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 13
Liite 5. (2/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Saprobia-aste 2,5 2 1,5 1,5 -,5 Linjat 18, 19, 21 ja 2 1995 21 25 29 18 19 21 2 Kuva 23. Linjojen 18, 19, 1 ja 21 saprobiaindeksit vuodesta 1995. Ravinteisuustason määrittäminen oli oikeastaan mielekästä vain linjalta 18, jossa kasvilajit sijoittuivat pääasiassa keskinkertaista tai niukkaa ravinteisuutta vaativiin tai keskinkertaista ja runsasta ravinteisuutta ilmentäviin lajeihin (kuva 24). Muilla kolmella linjalla niukka lajisto ilmensi vain yhtä ravinteisuustasoa kullakin: linja 19 oli kasvillisuuden perusteella keskiravinteinen tai ravinteinen kasvupaikka, linja 2 indifferentti ja linja 21 karu tai keskiravinteinen kasvupaikka. Lohjanjärven vesikasvit 29 Kyrköfjärden 18 i 7 % e 2 % m-e 37 % o-m 54 % Kuva 24. Linjan 18 kesällä 29 ilmentämä ravinteisuustaso. Slåttnäsin linjan 18 runsaimmat vesikasvilajit olivat hapsiluikka, vesitatar ja ulpukka. Ravinteisuutta suosivia lajeja olivat erityisesti karvalehti ja kiehkuraärviä. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (21/48) 4 tulosten tarkastelu 4.1 Yleistä Vuoden 29 vesikasvillisuustutkimuksessa mukana olleilla 26 vesikasvillisuuslinjalla tavattiin yhteensä 29 putkilokasvilajia, neljä makrolevälajia ja kahden sammalsuvun edustajia (liite 2). Lukumäärä oli putkilokasvien osalta neljä lajia vähemmän kuin edellisellä tutkimuskerralla vuonna 25. Useimmin tavatut putkilokasvilajit olivat ulpukka, kiehkuraärviä ja hapsiluikka (kuva 25). Vesikasvilajien esiintyminen tutkimuslinjoilla Alisma-plantago aquatica Callitriche hermaphroditica Carex acuta Carex sp. Ceratophyllum demersum Eleocharis acicularis Equisetum fluviatile Glyceria maxima Isoetes echinospora Isoetes lacustris Lemna minor Myriophyllum alternifolium Myriophyllum verticillatum Nuphar lutea Nymphaea candida Persicaria amphibia Phragmites australis Potamogeton berchtoldii Potamogeton natans Potamogeton obtusifolius Potamogeton perfoliatus Potamogeton praelongus Ranunculus circinatus Sagittaria sagittifolia Sparganium angustifolium Sparganium emersum Sparganium erectum Sparganium sp. Typha latifolia Linjojen lukumäärä 5 1 15 2 25 Kuva 25. Putkilokasvilajien esiintyminen tutkimuslinjoilla vuonna 29. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 15
Liite 5. (22/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Eniten kasvilajeja (16 kpl) oli Karjalohjan puhdistamon vaikutusalueella olevalla Kourionlahden rehevällä tutkimuslinjalla ja vähiten Aurlahden linjalla 11 (vain yksi laji), jossa kasvuolosuhteet ovat louhikkoisen rannan ja syvemmän pohjan kittimäisen saven vuoksi vesikasvillisuudelle vaikeat. Vuosien 1995-29 neljän tutkimuskerran perusteella järven runsaslajisimmat tutkimuslinjat ovat olleet Isoselän Lylyisten linja 4, Ristiselän linja 1 Hiidensalmessa, Hållsnäfjärdenin Klevenin linja 22 ja edellä mainittu Karjalohjan Kourionlahden linja 27a (kuva 26). Vesikasvilajien lukumäärä linjoittain 1 2 3 4 5 6 Väänt. 36 Maikkala 8 Pappila 9 Ristis.1 Aurlahti 11 Aurlahti 11a Aurlahti 12 Isoselkä 12a Isoselkä 5a Isoselkä 4 Isoselkä 13 Isoselkä 31 Karj. 27a Karj. 27 Karj. 29 Virkkal.s.14 Piispal.s.25 Piispal.s.24 Hålls. 22 Hålls. 17c Hålls. 17 Hålls. 17a Kyrk. 18 Kyrk. 19 Kyrk. 21 Kyrk.2 1995 21 25 29 Kuva 26. Kasvilajien lukumäärät Lohjanjärven tutkimuslinjoilla vuodesta 1995. 4.2 Saprobia Tutkimuksessa tavatuista lajeista vain kahdeksalle on alunperin asetettu saprobiaindeksiarvo (vrt. Aunu 1998), joten joukossa oli jälleen edellisvuosien tapaan tutkimuslinjoja, joille ei indikaattorilajien puuttuessa voitu määrittää saprobia-arvoa lainkaan. Tällä kertaa yhteensä viisi linjaa. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (23/48) Kuvassa 27 on esitetty vesikasvilinjojen saprobia-arvot vuosilta 1995, 21, 25 ja 29. Alemmassa kuvassa on viimeisimmän tutkimusvuoden 29 diagrammiin lisätty polynominen trendikäyrä, joka kuvaa suuntaa antavasti saprobia-arvojen osoittamaa likaantuneisuuden tasoa järven eri alueilla. Lohjanjärven vesikasvilinjojen saprobiaindeksiarvot 2,5 2 1,5 1,5 Lohjan taajaman lähivedet Isoselkä ja Karjalohjanselkä Lohjanjärven eteläosa Väänt. 36 Maikkala 8 Pappila 9 Ristis.1 Aurlahti 11 Aurlahti 11a Aurlahti 12 Isoselkä 12a Isoselkä 5a Isoselkä 4 Isoselkä 13 Isoselkä 31 Karj. 27a Karj. 27 Karj. 29 Virkkal.s.14 Piispal.s.25 Piispal.s.24 Hålls. 22 Hålls. 17c Hålls. 17 Hålls. 17a Kyrk. 18 Kyrk. 19 Kyrk. 21 Kyrk.2 1995 21 25 29 Lohjanjärven vesikasvilinjojen saprobiaindeksiarvot 2,5 2 1,5 1,5 Lohjan taajaman lähivedet Isoselkä ja Karjalohjanselkä Väänt. 36 Maikkala 8 Pappila 9 Ristis.1 Aurlahti 11 Aurlahti 11a Aurlahti 12 Isoselkä 12a Isoselkä 5a Isoselkä 4 Isoselkä 13 Isoselkä 31 Karj. 27a Karj. 27 Karj. 29 Virkkal.s.14 Piispal.s.25 Piispal.s.24 Hålls. 22 Hålls. 17c Hålls. 17 Hålls. 17a Kyrk. 18 Kyrk. 19 Kyrk. 21 Kyrk.2 29 Polyn. (29) Kuva 27. Lohjanjärven vesikasvilinjojen saprobiaindeksiarvo vuosina 1995, 21, 25 ja 29. Kuvan mukaan vesikasvillisuuslinjojen saprobia- eli likaisuusindeksien perusteella laskettu likaantuneisuusaste näyttäisi vaihdelleen Lohjanjärvellä 199-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1995 indeksiarvot - ja samalla likaantuneisuus oli suurinta järven eteläosissa. Vuonna 21 likaisuutta ilmentävät indeksiluvut olivat suurimmat sekä järven eteläosissa että Lohjan keskus- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 17
Liite 5. (24/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 taajaman lähivesillä. Vuonna 25 tilanne oli tasaantunut niin, että likaisimmat alueet olivat Lohjan keskustaajaman lähivesillä, likaantuneisuusaste oli noussut myös Isoselällä ja Karjalohjanselällä ja laskenut järven eteläosissa. Vuonna 29 selvää likaantuneisuutta osoittavia tutkimuslinjoja löytyi jokunen kaikilla osa-alueilla, eniten kuitenkin Isoselällä. Kokonaisuutena järven keskimääräinen saprobia-aste on hiljalleen noussut vuodesta 1995 (vuonna 1995: indeksilukujen keskiarvo oli 1,53, vuonna 21: 1,63, vuonna 25: 1,89 ja vuonna 29: 1,94). 4.3 ravinteisuus Vuoden 29 tutkimukseen otettiin mukaan myös kasvupaikan ravinteisuuden arvioiminen kasvilajeille määriteltyjen ravinteisuusluokkien avulla (Toivonen 1981, 1984). Lohjanjärvellä tutkittujen vesikasvilinjojen lajistosta suurin osa luetaan kuuluviksi indifferentteihin lajeihin, jotka esiintyvät ravinteisuudeltaan hyvin erilaisissa kasvupaikoissa. Ravinteisten kasvupaikkojen ja karujen-keskiravinteisten kasvupaikkojen lajien prosenttiosuus on lähes tasan. Vaateliaita, karua kasvupaikkaa suosivia lajeja oli vain prosentin verran (kuva 28). Lohjanjärven vesikasvit 29 ravinteisuus o-m 21 % m-e 1 % i 42 % o 1 % e 26 % Kuva 28. Lohjanjärven vesikasvilajien jakaantuminen kasvupaikan ravinteisuuden perusteella. Ravinteisimmat kasvupaikat löytyivät pääasiallisesti Lohjanjärveen laskevien jokien vaikutusalueilta sekä Virkkalanselältä (kuva 29), jotka ovat myös veden laadultaan runsasravinteisimpia alueita Lohjanjärvellä. 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (25/48) Kasvupaikan eri ravinteisuus olosuhteita ilmentävien kasvilajien %-osuus tutkimuslinjoilla % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Väänteenj. 36 Maikkala 8 Pappila 9 Ristis.1 Aurlahti 11 Aurlahti 11a Aurlahti 12 Isoselkä 12a Isoselkä 5a Isoselkä 4 Isoselkä 31 Isoselkä 13 Karjal.s. 27a Karjal.s. 27 Karjal.s. 29 Virkkal.s.14 Piispal.s.25 Piispal.s.24 Hålls. 22 Hålls. 17c Hålls. 17 Hålls. 17a Kyrk. 18 Kyrk. 19 Kyrk. 21 Kyrk.2 i e o o-m m-e Kuva 29. Vesikasvilajien osuudet kasvupaikan ravinteisuuden mukaan Lohjanjärven tutkimuslinjoilla kesällä 29. Karujen ja keskiravinteisten kasvupaikkojen linjoja löytyi järven eri selkäalueilta, eniten kuitenkin eteläosasta Kyrköfjärdenin ja osittain myös Hållsnäsfjärdenin alueelta, jopa aivan läheltä Osuniemenlahtea, jonne Sappi Kirkniemen ja Lohjan Peltoniemen yhdyskuntapuhdistamon puhdistetut jätevedet puretaan. Kyrköfjärdenin eteläisimpien tutkimuslinjojen osalta tilanteen selittävät nopeasti syvenevät karut rantatyypit, jotka eivät luo edellytyksiä monipuoliselle kasvillisuudelle. Hållsnäsfjärdenin tutkimuslinjoilla tilanne on toinen: vesikasvien kasvuolosuhteet määräytyvät paljolti edullisten rantatyyppinen ja pohjan laadun perusteella, Alueen tutkimuslinjat ovat pääosin loivasti syvenevää hiekkarantaa. Suunnilleen vastaavaan ravinteisuusvaatimustulokseen tuli Lohjanjärven eteläosan tutkimus- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 19
Liite 5. (26/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 linjojen osalta 199-luvun puolivälissä myös Aunu (1998). Hänen mukaansa tilannetta selitti mm. pieniin pohjalehtisiin kuuluva hapsiluikka, jonka ravinteisuusvaatimukseksi on määritelty karut-keskiravinteiset kasvupaikat. Hapsiluikka siis siirtää linjan ravinteisuusarviota vähemmän ravinteikkaaseen suuntaan. Lajin on kuitenkin todettu sietävän hyvin erilaisia ympäristöoloja, jopa sellutehtaan jätevesien vaikutuksia (Merilehto 1983, ref. Aunu 1998). Myös vuoden 29 tutkimuksessa hapsiluikka toiminee osittain selittävänä tekijänä, koska laji oli jälleen erittäin yleinen Lohjanjärven eteläosissa erityisesti Hållsnäsfjärdenin alueella. Kokonaisuutena Lohjanjärven eteläosan vesikasvillisuuteen vaikuttaa tietenkin myös se, että pistekuormituksesta huolimatta alueen rehevyys ei vedenlaatutulostenkaan perusteella ole yhtä suuri kuin Lohjanjärveen laskevien jokien vaikutusalueilla järven koillisosassa ja Lohjan keskustaajaman lähivesillä. 5 YHteenveto Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus kuuluu osana Lohjanjärven pistekuormittajien yhteistarkkailuun. Tutkimuksen menetelmät, linjajako, kasvillisuuden nimistö ja lajeille annetut saprobiaarvot perustuvat Aunun vuosina 1995-1996 tekemään perusteelliseen tutkimukseen koko Lohjanjärven vesikasvillisuudesta. Vesikasvillisuustutkimus toistetaan neljän vuoden välein. Vuoden 29 tutkimuksessa käytiin läpi 26 kasvillisuuslinjaa Väänteenjoelta Kyrköfjärdenin eteläosaan. Tutkituilla linjoilla kasvoi yhteensä 29 putkilokasvilajia, kolme makrolevälajia ja kahden vesisammalsuvun edustajia. Yleisimmät kasvilajit olivat ulpukka, kiehkuraärviä ja hapsiluikka. Eniten kasvilajeja, 16 kpl, oli Karjalohjan puhdistamon vaikutusalueella olevalla Kourionlahden rehevällä tutkimuslinjalla ja vähiten, ainoastaan yksi laji, Aurlahden Pitkäniemessä olevalla tutkimuslinjalla, jossa kasvuolosuhteet ovat pohjan kittimäisen saven vuoksi vesikasvillisuudelle vaikeat. Vuosien 1995-29 neljän tutkimuskerran perusteella järven runsaslajisimmat tutkimuslinjat ovat olleet Isoselän Lylyisten linja, Ristiselän linja Hiidensalmessa, Hållsnäfjärdenin Klevenin linja ja edellä mainittu Karjalohjan Kourionlahden linja. Vesikasvillisuuslinjojen saprobia- eli likaisuusindeksien mukaan laskettu likaantuneisuusaste on vaihdellut Lohjanjärvellä 199-luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 1995 indeksiarvot - ja samalla likaantuneisuus oli suurinta järven eteläosissa. Vuonna 21 likaisuutta ilmentävät indeksiluvut olivat suurimmat sekä järven eteläosissa että Lohjan kaupungin taajaman lähivesillä. Vuonna 25 tilanne oli tasaantunut niin, että likaisimmat alueet olivat Lohjan keskustaajaman lähivesillä, likaantuneisuusaste oli noussut myös Isoselällä ja Karjalohjanselällä ja laskenut järven eteläosissa. Vuonna 29 selvää likaantuneisuutta osoittavia tutkimuslinjoja löytyi jokunen kaikilla osa-alueilla, eniten kuitenkin Isoselällä. Kokonaisuutena järven keskimääräinen saprobia-aste on hiljalleen noussut vuodesta 1995. 11 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (27/48) Kasvupaikan ravinteisuuden perusteella suurin osa Lohjanjärvellä tutkittujen vesikasvilinjojen lajistosta luetaan kuuluvaksi indifferentteihin lajeihin, jotka esiintyvät ravinteisuudeltaan hyvin erilaisissa kasvupaikoissa. Selvästi ravinteista kasvupaikkaa vaativien lajien osuus oli suunnilleen yhtä suuri kuin karujen-keskiravinteisten kasvupaikkojen lajien prosenttiosuus. Hyvin vaateliaita, karua kasvupaikkaa suosivia lajeja oli vain prosentin verran. Ravinteisimmat kasvupaikat löytyivät pääasiallisesti Lohjanjärveen laskevien jokien vaikutusalueilta sekä Virkkalanselältä, jotka ovat veden laadultaan myös runsasravinteisimpia alueita Lohjanjärvellä. Karujen ja keskiravinteisten kasvupaikkojen linjoja löytyi järven eri selkäalueilta, eniten kuitenkin eteläosasta Kyrköfjärdenin ja osittain myös Hållsnäsfjärdenin alueelta. Tilanne selittyy järven eteläisimmissä osissa sillä, että linjat sijoittuvat pääasiassa jyrkästi syveneville karuille rantatyypeille. Hållsnäsfjärden alueella loivasti syvenevät rantatyypit ja kasveille edullinen pohjan laatu puolestaan mahdollistavat monipuolisen vesikasvilajiston. Tilanne on yhteneväinen vedenlaatutulosten kanssa: myöskään niiden perusteella alueen rehevyys ei ole yhtä suuri kuin Lohjanjärveen laskevien jokien vaikutusalueilla järven koillisosassa. 6 vesikasvillisuustutkimuksen jatkaminen lohjanjärvellä Saprobialuokitusmenetelmän käyttäminen Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimuksessa vaikuttaa tänä päivänä vanhanaikaiselta ja epätarkaltakin menetelmältä arvioitaessa ravinnekuormituksen vaikutuksia kasvillisuuteen. Käytettävissä on liian vähän indeksilajeja, joten kaikkina tutkimuskertoina osa tutkimuslinjoista on jäänyt kokonaan luokittamatta. Vuonna 29 luokittamattomien linjojen osuus oli lähes viidennes, 19 % aineistosta. Vuonna 2 voimaan astuneen vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti vesistöjen tilaa arvioidaan tulevaisuudessa enenevässä määrin biologisten laatutekijöiden ja niihin pohjautuvien mittareiden avulla. Ympäristöhallinnossa on kehitetty, testattu, vertailtu ja suositeltu erilaisia menetelmiä (Leka ym. 23, 28, Vallinkoski ym. 24, Vuori ym. 29), joista kasvilajien yleisyyteen ja peittävyyteen perustuva ns. päävyöhykemenetelmä on vakiintumassa käyttöön. Myös Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus tulisi sovittaa edellä mainittuun tutkimusmenetelmään, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia ympäristöhallinnon tutkimusten kanssa. Koska päävyöhykelinjamenetelmä on varsin työläs ja aikaa vievä, tarkoittaa se kustannusten kurissa pitämiseksi käytännössä saprobialuokituksesta luopumista ja tutkimuslinjojen lukumäärien vähentämistä Lohjanjärvellä niin, että vain tärkeimmiksi katsotut linjat valitaan mukaan vesikasvillisuustutkimukseen. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 111
Liite 5. (28/48) Kirjallisuuslähteet Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Aunu, T.1998: Lohjanjärven vesikasvisto ja -kasvillisuus vuonna 1995 -vertailuaineistona kasvillisuushavainnot vuosilta 1886-1893. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 78. 116 s. + liitteet. Leka, J., Valta-Hulkkonen, K., Kanninen, A., Partanen, S., Hellsten, S., Ustinov, A., Iivonen, R. & Airaksinen, O. 23: Vesimakrofyytit järvien tilan arvioinnissa ja seurannassa. Maastomenetelmien ja ilmakuvatulkinnan käyttökelpoisuuden arviointi Life Vuoksi projektissa. Alueelliset ympäristöjulkaisut 312. 96 s. Leka, J., Toivonen, H., Leikola, N. & Hellsten, S. 28: Vesikasvit Suomen järvien tilan ilmentäjinä. Ekologisen luokittelun kehittäminen. Suomen ympäristö 18/28. 53 s. Merilehto, K. 1983: Oy Keskuslaboratorio-Centrallaboratorium Ab. Julkaisematon seloste. ref. Aunu 1998. Pantle, R. & Buck, H. 1955: Die biologische Überwachung der Gewässer und die Darstellung der ergebnisse. Gas und Wasserwach 96:64. Ranta, E. 22: Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 21. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 28/22. 23 s. Ranta, E. 26: Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 25. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 114/26. 3 s. Toivonen, H. 1981: Sisävesien suurkasvillisuus. Teoksessa: Meriläinen, J. (toim.): Suomen Luonto 4. Vedet. s. 29-225. Toivonen, H. 1984: Makrofyyttien käyttökelpoisuus vesien tilan seurannassa. Luonnon Tutkija 88:92-95. Vallinkoski, V.-M., Kanninen, A., Leka, J. & Iivonen, R. 24: Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä Ilmakuvatulkintaan ja maastoseurantoihin perustuvat ekologisen tilan mittarit. Suomen ympäristö 725. 9s. Vuori, K.-M., Mitikka, S. & Vuoristo, H. (toim.) 29: Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/29. 12 s. 112 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (29/48) LIITTeet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 113
Liite 5. (3/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Kartta kasvilinjojen sijainnista Vesikasvit, kasvilinjojen saprobiaindeksit, lajien peittävyydet ja runsaudet linjoittain ja syvyyksittäin 114 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (31/48) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 115
Liite 5. (32/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 36 Väänteenjoki, Suittila Linja metsän reunan kohdalta kohti vastarannan pajupensasta, jonka oikealla puolella tukitolpan tukema sähkötolppa GPS-lukema (KKJ 27): 6695586 3338494 Syvyys cm -42 42-17 17-17 17-215 Pohjan laatu lieju, lieju, lieju, lieju detritus detritus detritus P % y % P % y % P % y % P % y % Glyceria maxima 1 1 5 4 Nuphar lutea 15 2 Fontinalis sp. 1 1 116 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (33/48) 8 Maikkalanselkä, Kokkolanlahti Kokkolahden pohjoisosa. Rantaa pitkin mitattuna 36 m punaisesta varastorakennuksesta. Linja alkaa paatsaman kohdalta. GPS-lukema (KKJ 27): 6695765 3336915 Syvyys cm -29 29-37 37-49 59-89 Pohjan laatu hiesu hiesu, hiesu hiesu ruokojäte P % y % P % y % P % y % P % y % Ceratophyllum demersum 1 3 1 1 Equisetum fluviatile 5 15 5 15 Glyceria maxima 3 8 1 3 Nuphar lutea 1 5 1 5 5 15 2 4 Persicaria amphibia 2 2 Phragmites australis 5 2 5 3 15 5 3 3 Potamogeton perfoliatus Sparganium erectum 4 8 7 9 2 8 5 1 Sparganium sp. Fontinalis sp. Syvyys cm 79-85 85-11 11-146 146-2 Pohjan laatu hiesu hiesu hiesu hiesu, hiekka P % y % P % y % P % y % P % y % Ceratophyllum demersum 1 4 Equisetum fluviatile Glyceria maxima Nuphar lutea 4 2 1 5 Persicaria amphibia Phragmites australis Potamogeton perfoliatus,5 1 Sparganium erectum Sparganium sp.,5 1 Fontinalis sp.,5 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 117
Liite 5. (34/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 9 Pappilanselkä Pappilanselän kollisranta. Rannassa noin 3 m leveä tasainen, lakea kallio. Linja alkaa sen luoteisreunassa olevan laakean paaden kohdalta. GPS-lukema (KKJ 27):6688419 3338515 Syvyys cm -29 29-144 144-151 Pohjan laatu hiekka, hiesu, hiesu, kivet, hiesu, kivet kallio, ruokoj. karike P % Y % P % y % P % y % Equisetum fluviatile,5 1 Glyceria maxima 1 1 Nuphar lutea 3 5 1 1 Phragmites australis 3 1 9 1 Sparganium angustifolium 1 1 118 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (35/48) 1 Ristiselkä, Hiidensalmi Niemen kärjestä etelään. Rantavedessä kolme suurehkoa kiveä. Linja alkaa keskimmäisen (terävähuippuinen) pohjoisreunasta. GPS-lukema (KKJ 27): 66871 3337132 Syvyys cm -33 33-46 46-75 75-79 Pohjan laatu hieno hiekka hieno hiekka hieno hiekka hiekka P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Callitriche hermaphroditica,5 1 Ceratophyllum demersum,5 1,5 1 Eleocharis acicularis 5 2 1 5 Equisetum fluviatile 3 5 Glyceria maxima 5 9 Myriophyllum alternifolium 5 15 Myriophyllum verticillatum 5 1 2 1 15 25 Nuphar lutea 2 6 2 6 Nymphaea candida 2 1 Persicaria amphibia 1 2 3 2 15 2 Ranunculus circinatus 1 3 Fontinalis antipyretica Syvyys cm 79-85 85-98 98-11 11-145 Pohjan laatu hiekka, hiekka, hiekka, hiekka, savi kiviä savi savi P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Callitriche hermaphroditica,5 1 Ceratophyllum demersum 1 1 Eleocharis acicularis Equisetum fluviatile Glyceria maxima Myriophyllum alternifolium Myriophyllum verticillatum 3 5 2 1 Nuphar lutea 15 4 15 3 15 5 Nymphaea candida Persicaria amphibia Ranunculus circinatus 3 5 1 3 Fontinalis antipyretica 1 3 5 5 3 2 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 119
Liite 5. (36/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 11 Aurlahti, Pitkäniemi Linja alkaa 7 m täyttömaan kivilohkarereunasta luoteeseen. GPS-lukema (KKJ 27):6685897 3336614 Syvyys cm -64 64-85 86-114 114-12 Pohjan laatu kiven- kova, vaalea kova, vaalea kova, vaalea lohkareet savisedimentti savisedimentti savisedimentti P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Cladophora glomerata 3 3 11a Aurlahti, Porla Porlan ranta, venepoukama.linja suuren tervalepän vas. puolelta, takana puhelinpylväs. GPS-lukema (KKJ 27):6683122 3336513 Syvyys cm 3-5 5-7 7-1 16 25 Pohjan laatu hieno hiekka, hieno hiekka, hiekka, savi hiekka, savi hiekka, savi hiekka, savi karike karike P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum 3 5 Myriophyllum verticillatum 3 15 3 15 Nuphar lutea 3 5 4 8 Persicaria amphibia 5 2 5 15 Potamogeton perfoliatus,5 1 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (37/48) 12 Aurlahti, Liessaari Pitkä hiekkaranta vastapäätä Aurlahden uimarantaa. GPS-lukema (KKJ 27): 6685681 333521 Syvyys cm -31 31-54 54-71 71-84 84-94 Pohjan laatu kivet, hiekka kivet hiekka, hieno hiekka hieno hiekka P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum,5 1,5 1 Eleocharis acicularis 15 4 5 2 3 3 Myriophyllum alternifolium 3 5 3 1,5 1 Myriophyllum verticillatum 5 15 5 1,5 2 Nuphar lutea 2 5 3 5 3 4 15 3 Potamogeton perfoliatus 2 5,5 1 94-11 11-136 135-16 16-219 hieno hiekka hiekka hiekka savi P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum 1 1 1 1 Eleocharis acicularis Myriophyllum alternifolium Myriophyllum verticillatum 3 5 1 1 Nuphar lutea Potamogeton perfoliatus Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 121
Liite 5. (38/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 12a Isoselkä, Liessaari Kivikkoinen ranta Liessaaren länsipuolella Sitoonsaarta vastapäätä. GPS-lukema (KKJ 27): 6685676 333565 Syvyys cm -1 1-13 13-17 17-21 21-3 Pohjan laatu hiekka, hiekka, hiekka, hiekka, hiekka, P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Myriophyllum alternifolium 1 1 Myriophyllum verticillatum,5 1 2 2 Cladophora glomerata 2 2 5a Isoselkä, Paloniemi Kaurasaari Linja alkaa rannasta kalliojyrkänteen korkeimmalta kohdalta. GPS-lukema (KKJ 27): 668785 3334398 Syvyys cm -91 91-13 13-155 155-255 Pohjan laatu kivikko kivet, savi, kivet, savi, hiekka, P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Carex acuta rantapenkassa mättäinä Nuphar lutea,5 1 122 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (39/48) 4 Isoselkä, Lylyinen Isosaari Linja alkaa rannasta paikasta, johon tie ikään kuin jatkuisi suorana, jos se ulottuisi rantaan asti. GPS-lukema (KKJ 27): 6687437 333295 Syvyys cm -41 41-122 122-146 146-212 Pohjan laatu hiekka, hiekka, hiekka hiekka, kivet kivet savi P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum 1 1 Eleocharis acicularis 7 9 7 9 Glyceria maxima 9 9 Myriophyllum verticillatum 5 2 1 1 Nuphar lutea 1 1 4 6 Persicaria amphibia 1 1 Potamogeton berchtoldii,5 1 Potamogeton perfoliatus 1 5 Sparganium emersum 1 15 3 5 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 123
Liite 5. (4/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 13 Isoselkä, Vohloinen Linja alkaa niemen kärjessä olevasta suuresta laakeasta kalliosta. GPS-lukema (KKJ 27): 668378 3332646 Syvyys cm -115 115-125 125-152 152-174 Pohjan laatu suuret kivet hiekka, hiekka, hiekka, P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Myriophyllum verticillatum 1 1 Cladophora aegagrophila 1 1 31 Isoselkä, Lohjansaari Linja alkaa pienen niemennenän kärjestä kohti Verkkosaaren vieressä olevaa pikkusaarta. Ruovikkoa. GPS-lukema (KKJ 27): 6685443 3327891 153-192 192-232 Pohjan laatu hiekka, simpukat, hiekka P % Y % P % Y % Nuphar lutea 2 3 Phragmites australis Linja lähtee ruovikon reunasta Myriophyllum verticillatum 4 4 1 15 Fontinalis sp. 3 3 1 1 124 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (41/48) 27a Karjalohjanselkä, Kourionlahti Kourionlahden pajukkoisella pohjoisrannalla. GPS-lukema (KKJ 27): 6685439 332115 Syvyys cm 5 8 1 1-163 Pohjan laatu muta, muta, savi, muta, savi, muta, P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Alisma plantago-aquatica 1 2 Carex sp. 1 1 Ceratophyllum demersum 1 1 5 1 1 1 Eleocharis acicularis 1 5 5 3 Lemna minor 1 2 Myriophyllum verticillatum 3 8 3 7 5 5 Nuphar lutea 1 2 5 5 15 2 Phragmites australis 8 9 6 9 Potamogeton natans 1 2 Potamogeton obtusifolius 15 2 3 15 Ranunculus circinatus 3 3 Sagittaria sagittifolia 1 2 Sparganium emersum 1 2 Cladophora aegagrophila 5 2 Nitella sp. 1 1 Fontinalis sp.,5 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 125
Liite 5. (42/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 27 Karjalohjanselkä, Vilniemi Lahden keskivaiheilla oleva hiekkaranta. GPS-lukema (KKJ 27): 668768 3322127 Syvyys cm -33 33-7 7-92 92-143 143-264 264-34 Pohjan laatu hiekka kivet, hieno hieno hiekka, hieno hiekka, hieno hiekka, P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Eleocharis acicularis 5 6 1 3 5 15 Isoetes lacustris 3 15 3 1 2 1 Myriophyllum verticillatum,5 1,5 1 15 3 3 5 Potamogeton perfoliatus 15 4 15 3 1 3 2 2 Chara aspera,5 1 29 Karjalohjanselkä, Suurniemi Lahdelman länsipää, linja rantamatalan jälkeen ruovikossa. GPS-lukema (KKJ 27): 6688424 3325669 Syvyys cm -69 69-152 152-172 172-258 Pohjan laatu hiekka,sora, kivet hiekka, karike, hiekka, hiekka, savi, P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Myriophyllum alternifolium 1 1 Myriophyllum verticillatum,5 1 4 4 Phragmites australis 9 9 5 7 Cladophora aegagrophila,5 1 5 1 1 1 126 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (43/48) 14 Virkkalanselkä, Pähkinäniemi Pähkinäniemen eteläpuoli, kivikkoranta. GPS-lukema (KKJ 27): 6679961 3332724 Syvyys cm -76 76-129 129-143 143-149 2 Pohjan laatu hiekka, hiekka, hiekka, hiekka, P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum,5 1 2 1 Eleocharis acicularis,5 1 5 2 1 1 1 1 Myriophyllum alternifolium 5 7 1 2 1 1 1 1 Myriophyllum verticillatum,5 1 3 3 3 3 3 3 1 1 Potamogeton perfoliatus 5 5 Cladophora glomerata 5 15 Cladophora aegagrophila 1 1 Leptodictym riparium 1 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 127
Liite 5. (44/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 25 Piispalanselkä, Härkäsaari etelä Härkäsaaren lounaiskärki. GPS-lukema (KKJ 27): 6679718 3322757 Syvyys cm -31 31-134 134-23 23-236 Pohjan laatu hiekka hiekka, hiekka, savi P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Eleocharis acicularis,5 1,5 1 Myriophyllum verticillatum,5 1 1 1 Nuphar luteum,5 1 Phragmites australis 5 3 6 7 Potamogeton perfoliatus,5 1 Cladophora aegagrophila 1 1 15 15 24 Piispalanselkä, Härkäsaari pohjoinen Linjan molemmin puolin mökkirannat. GPS-lukema (KKJ 27): 668497 3323937 Syvyys cm -21 21-88 88-119 119-284 Pohjan laatu hiekka hiekka, hiekka, savi karike karike P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Eleocharis acicularis,5 1 3 6 Isoetes lacustris,5 1 Myriophyllum verticillatum 5 2 Phragmites australis 3 8 3 95 Potamogeton perfoliatus 3 1,5 1 128 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (45/48) 22 Hållsnäsfjärden, Kleven Linja lahden pohjukassa kohti kalliosaarta. GPS-lukema (KKJ 27): 6679281 3327485 Syvyys cm 1-19 19-35 35-73 73-8 Pohjan laatu hiekka, hiekka, hiekka, hiekka, savi, karike karike karike karike P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Eleocharis acicularis 3 3 3 4 1 4 5 15 Myriophyllum alternifolium,5 1 Myriophyllum verticillatum 3 1 5 1 Nuphar lutea 15 2 5 8 Persicaria amphibia 5 4 7 1 7 1 15 4 Potamogeton perfoliatus 1 4 Potamogeton praelongus 1 2 Cladophora aegagrophila 8-14 14-168 168-195 195 - Pohjan laatu hiekka, savi savi savi savi P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Eleocharis acicularis,5 1 Myriophyllum alternifolium Myriophyllum verticillatum Nuphar lutea 5 5 Persicaria amphibia Potamogeton perfoliatus Potamogeton praelongus 2 2 3 4 1 1 1 3 Cladophora aegagrophila 1 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 129
Liite 5. (46/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 17c Hållsnäsfjärden, Osuniemi Linja pienen niemen päästä ulapalle päin. GPS-lukema (KKJ 27): 66789 3328851 Syvyys cm -5 5-1 14 2-21 Pohjan laatu kivet kivet savi, muta, savi, muta, simpukat simpukat P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Eleocharis acicularis 2 4 Isoetes echinospora,5 1 Myriophyllum alternifolium,5 1 Myriophyllum verticillatum 1 3 Nuphar lutea 1 1 Persicaria amphibia,5 1 Phragmites australis 8 9 Potamogeton perfoliatus 3 5 Cladophora glomerata 2 2 Fontinalis sp. 5 1 13 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 Liite 5. (47/48) 17 Hållsnäsfjärden, Osuniemi Kallion pohjoispuolella olevasta suuresta pajusta Ruumissaaren suuntaan. GPS-lukema (KKJ 27): 6678693 3329242 Syvyys cm -18 18-42 5-78 78-1 1-22 Pohjan laatu hiekka hiekka, savi, savi, savi, hiekka, kivet hiekka hiekka kivet, simpuk. P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Carex acuta rantapenkassa Eleocharis acicularis 5 15 1 3 Equisetum fluviatile,5 1 Myriophyllum alternifolium 5 15 5 2 Myriophyllum verticillatum 5 1 1 3 Nuphar lutea 5 2 2 3 15 3 Nymphaea candida 1 1 Persicaria amphibia 3 5 Phragmites australis 5 1,5 1 Typha latifolia 5 1 1 5 Cladophora glomerata 1 1 17a Hållsnäsfjärden, Osuniemi Saunamökin hiekkaranta GPS-lukema (KKJ 27):6678295 332928 Syvyys cm -5 9 15-17 Pohjan laatu hiekka, savi savi, hiesu simpukat P % Y % P % Y % P % Y % Eleocharis acicularis 3 3 Myriophyllum alternifolium 3 3 Myriophyllum verticillatum 3 1 Nuphar lutea 3 3 Phragmites australis 3 3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 131
Liite 5. (48/48) Lohjanjärven vesikasvillisuustutkimus vuonna 29 18 Kyrköfjärden, Slåttnäs Laakeasta kivestä 43 m luoteeseen. GPS-lukema (KKJ 27): 6677593 3328888 Syvyys cm -4 4-75 75-139 139-15 Pohjan laatu karike hiekka, savi, muta muta, karike savilieju P % Y % P % Y % P % Y % P % Y % Ceratophyllum demersum 5 5 3 3 Eleocharis acicularis 8 9 1 4 5 5 Equisetum fluviatile 1 3 Myriophyllum verticillatum,5 1 Nuphar lutea 3 5 6 8 Persicaria amphibia 5 8 15 2 Potamogeton perfoliatus 5 15 Sparganium sp.,5 1 Fontinalis sp. 3 3 19 Kyrköfjärden, Kyrkön Linja alkaa 1,5 kuutiometrin kokoisesta kivestä suurten haapojen alta. Ruovikkoranta. GPS-lukema (KKJ 27): 667772 3328225 Syvyys cm 2,5-2,7 Pohjan laatu paksu karike P % Y % Phragmites australis Linja ruovikon reunassa Leptodictym riparium 5 7 Fontinalis hypnoides 5 7 132 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21
Kuvailulehti Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 2/21 133
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 51, 811 Lohja Puh. (19) 323 623 vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi ISBN 978-952-25-2-5 (nid.) ISBN 978-952-25-21-2 (PDF) ISSN-L 789-984 ISSN 789-984 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)