HAMELY/490/2016 Häme Kokouspöytäkirja 2.12..2016 HÄMEEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika 22.11.2016 kello 13 15:45 Paikka Hyria, Käräjäkatu 2, Riihimäki Osallistujat Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus, puheenjohtaja Kristiina Juusti, Hämeen ELY-keskus, sihteeri Jäsen Tiina Mattila, E-S aluehallintovirasto Jaana Pekkinen, Hämeen TE-toimisto Marja-Liisa Väisänen, Hämeen TE-toimisto Anu Raudasoja, Hämeen ammattikorkeakoulu Anneli Kaseva, Forssan ammatti-instituutti Marja Suur-Uski, Lahden diakonian instituutti Tuula Kortelainen, Hyria Koulutus Elina Oinaanoja, Hyria koulutus Hannele Pajuoja, Ammattiopisto Tavastia Kari Koski, Vanajaveden Opisto Sanna Laine, Janakkalan kunta Noora Herranen, Hämeenlinnan kaupunki Irina Kujanpää, Ohjaamo Forssa Minna Vaittinen, Hyria Koulutus, paikalla 15:10-15:45 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jarmo Paukku avasi kokouksen ja toivotti Hämeen ELO-ryhmän jäsenet tervetulleiksi kokoukseen sekä kertoi tuoreesta työllisyyskatsauksesta Hämeen alueen osalta. Jarmo Paukku selvitti, että Hämeessä on vajaa 7 % vähemmän työttömiä työnhakijoita kuin vuosi sitten. Haasteena alueella on HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 025 000 Kirkkokatu 12 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, 13101 Hämeenlinna
pitkäaikaistyöttömyys. Nuorten osalta työttömyys on jonkin verran pudonnut ollen Hämeessä tällä hetkellä 11,5%. Maakuntien välillä on eroa siten, että Päijät- Hämeen työttömyys on yli 14 %, kun vastaavasti Kanta-Hämeessä työttömyysprosentti on 10,7 %. 2. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Kokouksen työjärjestystä muutettiin siten, että kohta 7. Hyrinä työelämälähtöinen oppimisympäristö siirrettiin kohdaksi 9. 3. Osallistujien ajankohtaiset kuulumiset Jarmo Paukku kertoi, että tuleva maakuntauudistus työllistää myös Hämeen ELY-keskuksessa. Päijät- ja Kanta-Hämeeseen on perustettu työryhmiä valmistelemaan uudistusta. Hämeen ELY-keskuksen edustajat osallistuvat työryhmien työhön sekä Kanta- että Päijät-Hämeessä. Maakuntauudistuksen haasteena Hämeen alueella on se, että Hämeessä on kaksi maakuntaa. Rakennerahastohallinnointi on tulevassa maakuntauudistuksessa iso kysymys, lähtökohtaisesti valta tässä siirtyy maakuntiin, Jarmo Paukku totesi. Jarmo Paukku kertoi edelleen, että kolmen kuukauden määräaikaishaastattelut TE-toimistoissa asettavat osaltaan suuren haasteen. Maan hallitus on varannut tähän tehtävään 17 miljoonaa euroa. Haastattelut voidaan tehdä myös puhelimitse. Marja-Liisa Väisänen kertoi, että palkkatukirahaa on ollut jonkin verran käytettävissä ja se on osaltaan auttanut nuoria ja vastavalmistuneita. Vuonna 2017 on mahdollisesti enemmän palkkatukea käytössä. Marja-Liisa Väisäsen mukaan pohjaväre työmarkkinoilla on positiivinen. Tuleva maakuntauudistus askarruttaa TE-toimiston henkilöstöä ja henkilökunta pohtii onko töitä jatkossa kaikille ja mihin omaa osaamista tulisi kehittää. Väisäsen mukaan yhteishankinta- ja rekrytointikoulutusta tuetaan erityisesti koulutusten vaikuttavuuden vuoksi. Tuula Kortelainen kertoi, että Hyriaan tehdään ensi kesään mennessä uusi strategia ja että Hyriaan ei ole tulossa uusia YT-neuvotteluja. Hyriassa mietitään, miten kulutustarjontaa organisoidaan uudella tavalla tavoitteena saada koulutukset tarjotinmalliin sekä nuorille että aikuisille. Tuula Kortelaisen mukaan lisäkoulutuspaikat Hyriassa ovat täynnä ja kiinnitetty jo vuoden 2017 osalta. Perusutkinnoista noin 10 % oli aikuisten käytössä vuonna 2011 ja vuonna 2017 perustutkinnoista aikuisten käytössä on noin 35 %. Kortelaisen mukaan aikuiskoulutukseen ohjataan ylioppilaat sekä ne, jotka ovat suorittaneet toisen asteen tutkinnon. Suurin osa aikuiskoulutuksen opiskelijoista on 29-30 vuotiaita. Tuula Kortelainen otti esille luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen toisen asteen reformissa. Kortelainen totesi, että tällä hetkellä ei tiedetä mikä taho hoitaa tämän koulutuksen jatkossa. Jaana Pekkinen kertoi, että Hämeen TE-toimiston ammatinvalinta- ja uraohjaus on ruuhkautunut Riihimäellä ja Lahdessa. Hämeenlinnassa viritellään monikanavamallia, jolloin ohjaus voi tapahtua videoyhteydellä. Asiakkaiden ikäjakauma on laaja ulottuen 9-luokkalaisista 60-vuotiaisiin.
Anneli Kaseva kertoi, että Forssan ammatti-instituutissa aikuiskoulutus ja nuorisokoulutus on yhdistetty toisiinsa ja että uusia YT-neuvotteluja ei ole näköpiirissä. Anneli Kaseva totesi, että työelämävoittoisuus opiskeluissa ei aina onnistu erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta. Noora Herranen kertoi, että Hämeenlinnan kaupungilla on käynnissä YTneuvottelut ja kaupungin uusi organisaatio aloittaa toimintansa kesällä 2017. Noora Herranen kertoi Hämeenlinnan kaupungin ESR-rahoitteisesta Stagehankkeesta. Stage (S20799) on Euroopan sosiaalirahaston (Hämeen ELYkeskuksen kautta) ja Hämeenlinnan kaupungin rahoittama hanke, jonka tavoitteena on nuorten palveluiden kokonaisvaltaisuuden ja tavoitettavuuden paraneminen sekä sellaisten keinojen etsiminen, joilla helpotetaan nuorten sijoittumista koulutukseen ja työhön. Tavoitetta kohti edetään jalkautuvaa palveluohjausta sekä mediatyöhön pohjautuvaa toiminnallista valmennusta kehittämällä. Hankkeen päämäärä on, että hämeenlinnalaiset nuoret saavat monipuolisia ja kokonaisvaltaisia palveluita, jotka tukevat työhön ja koulutukseen pääsyä sekä osuvaa ohjausta muihin nuorten palveluihin. Hankkeen asiakkaat ovat hämeenlinnalaisia alle 30-vuotiaita nuoria. Noora Herranen selvitti edelleen, että Hämeenlinnaan suunnitellaan Ohjaamotyyppistä palvelukokonaisuutta, jonka tilat tulevat olemaan Hämeenlinnan keskustassa. Mukana suunnittelussa on Herrasen mukaan monta eri tahoa. Kari Koski totesi ammatillisen koulutuksen reformin puhuttavan myös Ammattiopisto Tavastiassa. Tavastiassa on parhaillaan käynnissä isoja rakennushankkeita. Hämeenlinnan kaupunki miettii omien konserniyhtiöiden tulevaisuutta, tuleeko se vaikuttamaan Tavastiaan, on vielä avoinna. Vanajaveden opistolla on käynnissä hankkeita, joista Kari Koski kertoi esimerkkeinä Nuorten idea Nuorten kurssit sekä Moderni pedagogiikka opetuksessa hankkeet. Moderni pedagogiikka opetuksessa hankkeessa tartutaan opetuksen tämän hetken ja tulevaisuuden haasteisiin: vanha ja uusi pedagogiikka, ajankohtaiset sisällöt vapaassa sivistystyössä sekä innostavat oppimisympäristöt. Hankkeessa kehitetään opiston ydinprosessia, opetuspalvelun tuottamista, kolme näkökulmaa huomioiden opettajan ammattiosaamista kehittäen, opetussisältöjä uudistaen sekä uudenlaisia oppimisympäristöjä luoden. Hankkeen työmuodot ovat sellaisia, että niiden jatkaminen hankkeen jälkeenkin onnistuu. Nuorten idea Nuorten kurssit hankkeessa työskentely tapahtuu Idealabra nimisessä online-yhteisössä, jossa kurssi-ideoita luodaan ja testataan erilaisten sähköisten tehtävien avulla. Mukana on noin 100 nuorta sekä opistojen opettajia. Online-yhteisössä tuotettua tietoa pureskellaan kasvokkain pari kertaa järjestettävissä työpajoissa. Työskentelyn tuloksena syntyy nuorille suunnattuja kursseja sekä suuntaviivoja niistä tiedottamiseen. Kurssi-ideat ovat valmiita tammikuussa 2017 ja kurssit toteutetaan syksyllä 2017. Lisää tietoa hankkeista linkistä: https://www.kktavastia.fi/projektit/kehittamisprojektit/nuorten-idea-nuortenkurssit-hanke-vanajaveden-opisto/ Hannele Pajuoja kertoi tekevänsä käytännön ohjaustyötä ja että myös tällä saralla valmistaudutaan ammatillisen koulutuksen reformiin. Tällä hetkellä odotetaan NAO-rahoja. Ammattiopisto Tavastiassa on paljon maahanmuuttajia ja täten myös Koto-koulutusta.
Sanna Laine totesi, että Janakkalassa haasteellisuus liittyy osittain siihen, että kunnassa on kaksi päätaajamaa, Turenki ja Tervakoski, ja tämä näkyy kaikessa kehittämistyössä. Turenkiin aukeaa Perhetalo, joka tuo mukanaan sen, että lasten ja nuorten tärkeimmät palvelut on saatavissa yhdestä paikasta. 1.1.2017 avataan uusi nuorten työpaja Tervakoskella. Pajassa on etsivän nuorisotyön ote ja toiminnassa on myös kulttuuripainotteisuutta. Sanna Laine kertoi myös, että OmaHäme on ottanut nuoria mukaan suunnitteluryhmiin. Anu Raudasoja kertoi, että Hämeen ammattikorkeakoulussa on meneillään Digiopo koulutus, josta on saatu positiivista palautetta. HAMK on ollut aktiivisesti mukana opettajankoulutusfoorumissa. Ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvät asiat ovat puhututtaneet myös HAMKssa. Lakiluonnoksessa ohjaus on määritelty hyvin väljästi ja HAMK ottaa lausunnossaan kantaa ohjaukseen ja arviointiin. HAMKssa on meneillään monta ohjaustoimintaan liittyvää anketta, joista Anu Raudasoja otti esimerkkinä esille Tessu-hankkeen, jota HAMKssa vetää Jaakko Helander. TESSU - Tehdään yhdessä ohjausta -projektin tukemana Ohjaamojen henkilöstö ja heidän taustaorganisaationsa toimivat monialaisena yhteisöllisesti kehittyvänä matalan kynnyksen palveluna. Projektissa osallistetaan Ohjaamojen henkilöstöä ja asiakkaita valmennusten ja koulutusten suunnitteluun ja toteutuksen arviointiin. Tässä hyödynnetään olemassa olevia välineitä ja menetelmiä mm. Ohjaamojen omia kanavia sekä Koordinaatin nuorille suunnattuja palveluita kuten verkkopalvelu Nuortenelämä.fi ja vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi. Lisää TESSU-hankkeesta linkistä: http://www.hamk.fi/tyoelamalle/hankkeet/sivut/default.aspx?repoproject=772059 Irina Kujanpää totesi, että Forssan Ohjaamon syksy on ollut hyvin vaiherikas ja vilkas. Tällä hetkellä puhuttaa mm. se, että toimeentulotuen muutos on menossa KELAlle vuodenvaihteen jälkeen ja näin ollen nuoret tekevät jatkossa KELAlle hakemuksia toimeentulotukeen liittyen. Tiina Mattila kertoi, että Etelä-Suomen AVIssa on meneillään nuorten työpajojen avustusten haku. Koko maassa avustuksia tullaan jakamaan 13,5 miljoonaa euroa nuorten työpajatoiminnalle ja 12,5 miljoonaa euroa etsivälle nuorisotyölle. Uusi nuorisolaki tulee voimaan 1.1.2017 ja laissa säädetään myös nuorten työpajoista. Tuleva maakuntauudistus mietityttää Tiina Mattilan mukaan myös kentän toimijoita, jotka pohtivat sitä, mikä tulee olemaan työpajojen asema uudistuksen jälkeen. Aluehallintovirastossa valmistaudutaan myös AVIen uudistukseen eli LUOVA-virastoon, jonka lakiluonnos on vasta alustavassa vaiheessa. Marja Suur-Uski kertoi, että Lahden diakonian instituutti on 1.1.2017 lähtien Suomen Diakoniaopisto. Uuden oppilaitoksen perustamisen myötä nykyiset Lahden diakonian instituutti, Helsingin Diakoniaopisto ja Oulun Diakoniaopisto erillisinä oppilaitoksina lopettavat ja toiminnot siirtyvät Suomen Diakoniaopistoon (SDO). Nykyiset koulutukset kuitenkin säilyvät ja toiminnot jatkuvat Helsingin, Lahden, Oulun ja Ylitornion kampuksilla monipuolistuen ja tarjoten opiskelijalle joustavampia opiskelupolkuja. 4. Työvoimakoulutuksen tulevat muutokset
Marja-Liisa Väisänen kertoi työvoimakoulutuksen tulevista muutoksista, joita toisen asteen koulutusreformi tuo tullessaan. Väisänen selvitti, että ammatillisen koulutuksen reformissa uudistetaan kaikki ammatillisen koulutuksen osat: rahoitus, ohjaus, säätely sekä tutkinnot, järjestäjärakenne ja koulutuksen toteuttamismuodot Työvoimakoulutuksen osalta sovittu työnjako vuoden 2018 alusta alkaen on seuraava: Työ- ja elinkeinoministeriö -> pääosa ei tutkintotavoitteisesta koulutuksesta (myös ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta) sekä kotoutumiskoulutus (vuodelle 2017 / 96 860 OTP). Opetus- ja kulttuuriministeriö -> tutkintotavoitteinen koulutus (myös tutkinnon osat) sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutus. Marja-Liisa Väisänen kertoi mitä työvoimakoulutuksia on suunniteltu vuodelle 2017 Hämeeseen sekä valotti Hämeen kehitysnäkymiä Liite 1: Marja-Liisa Väisänen, ELO-ryhmä 22.11. 5. Forssan Ohjaamon tilannekatsaus Irina Kujanpää Forssan Ohjaamosta selvitti Forssan Ohjaamon toimintaa ja kertoi, että Ohjaamossa jokaisella toimijalla on erilainen työnkuva ja työnteon prosessit vaihtelevat suuresti. Ohjauskanaviakin Ohjaamoon on useita. Yhteistä on kuitenkin se, miten Ohjaamossa otetaan asiakkaat vastaan, löydetään oikea asiantuntija avuntarpeesta riippuen, tehdään työtä monialaisesti, asetetaan asiakkaan kanssa hänelle sopivat tavoitteet ja edetään kohti tavoitteita tarkoituksenmukaisen toimenpiteen kautta. Ohjaamo kulkee nuoren rinnalla niin pitkään, kuin on tarpeen. Liite 2: Forssan Ohjaamon toiminta 6. Valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ohjauspalveluiden monialaisuudesta Kristiina Juusti kertoi valtakunnallisen ELO-ryhmän linjauksista ohjauspalveluiden kehittämiseen 2015 mennessä. Juusti selvitti, että valtakunnallinen ELO-ryhmä on linjannut ohjauspalveluiden monialaisuudesta seuraavasti: Yleissivistävää ja ammatillista koulutusta uudistetaan vastaamaan globalisaatiosta ja teknologian kehityksestä johtuvaan työelämän ja työmarkkinoiden sekä koko yhteiskunnan jatkuvaan muutokseen. Koko yhteiskunta, työorganisaatiot ja kansalaiset tarvitsevat muutosvalmiutta ja jatkuvaa osaamisen uudistamista. Toimivien urapolkujen rakentaminen on kuitenkin yhä haasteellisempaa, erityisesti erilaisissa siirtymävaiheissa. Tarvitaan helposti saatavissa olevia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita (TNO-palvelut). Erityisesti palveluita tarvitsevat ne arviolta 600 000 kansalaista, joilla ei PIACC -tutkimusten mukaan ole riittäviä oppimisen perustaitoja. Turvatakseen TNO-palvelujen saatavuuden ja laadun kehittymisen valtakunnallinen ELO-ryhmä asettaa tavoitteeksi monialaisten, matalan kynnyksen TNO-palvelujen kehittämisen kaiken ikäisten kansalaisten tarpeisiin. Rakennetaan vuoteen 2025 mennessä yhtenäinen monialaisten ohjauspalveluiden -toimintamalli kaiken ikäisille kansalaisille. Tavoitteena on helpottaa kansalaisten sujuvaa kytkeytymistä oppimiseen ja työhön sekä lisätä
osallisuutta yhteiskuntaan työuran eri vaiheissa. Yritysten ja myös koko yhteiskunnan kannalta TNO-palveluilla edistetään työmarkkinoiden toimivuutta, osaavan ja motivoituneen työvoiman saatavuutta sekä tuottavuutta, kannattavuutta ja kasvua. Linjaukset kytkeytyvät eurooppalaisiin ja kansallisiin elinikäisen ohjauksen strategisiin tavoitteisiin (ohjauspalveluiden saatavuus, laatu, ohjausosaaminen, koordinointi, urasuunnittelutaidot). Linjausten taustalla on nykyinen hallitusohjelma sekä lukuisat eurooppalaiset suositukset ja linjaukset, joissa korostetaan palvelujen koordinointia, kumppanuuksia ja orkestrointia sekä TNO-palvelujen merkitystä. Pohjalla on myös nuorille tarkoitetun Ohjaamomallin ja Ohjaamoiden kehittämistyö, jota on menestyksekkäästi tehty ESR Kohtaamo -hankkeen tuella ja kansallisin resurssein. Liite 3: Valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ohjauspalveluiden monialaisuudesta 7. Muut asiat Puheenjohtaja Jarmo Paukku kertoi, että hallituksen esitys ammatillisen koulutuksen reformia koskien on Hämeen ELY-keskuksessa lausuntopyynnöllä ja lausunto tulee antaa 19.12. mennessä. Keskusteltiin lakiesityksestä ja sovittiin, että ELO-ryhmän jäsenet toimittavat kannanottojaan ja näkemyksiään lakiluonnokseen sihteeri Kristiina Juustille 2.12. mennessä. Kristiina Juusti toimittaa näkemykset kootusti Hämeen ELY-keskuksen valmisteluun. 8. Seuraava kokous Seuraavan kokouksen ajankohta on perjantai 27.1.2017 klo 13-16, kokouspaikka tarkentuu myöhemmin 9. Hyrinä työelämälähtöinen oppimisympäristö Minna Vaittinen kertoi Hyrian Hyvinvointi- ja terveysalojen toteuttamasta Hyvinvointiklinikka-hankkeesta, jonka kohderyhmänä ovat hyvinvointialojen opiskelijat ja opettajat: Lähihoitajat Parturi-kampaajat Kosmetologit Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat: vanhuspalvelujen asiakkaat vanhuspalveluiden tuottajat hoito- ja hoiva-alan työntekijät kolmannen sektorin vanhuspalvelujen toimijat Minna Vaittinen selvitti, että hanke toteutetaan neljän kunnan alueella: Hyvinkäällä, Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella. Liite 4: Hyrinä ELO-ryhmälle
10. Kokouksen päätös Kokous päättyi kello 15:45, jonka jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus tutustua Hyrinän tiloihin.