PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi

Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu 11.11.2008

PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Kalastustiedustelu 11.11.2008 Tarkistanut Kirjoittanut Veli Matti Hilla Jani Ala Kyyny Ramboll Finland Oy Terveystie 2 FI 15870 Hollola Finland Puhelin: 020 755 7800 www.ramboll.fi

Sisällys 1. Johdanto 1 2. Kalastus vuonna 2007 1 2.1 Kalastaneiden määrä 1 2.2 Tärkeimmät kalastuskohteet 1 2.3 Kalastuksen ajoittuminen vuodenajan mukaan 2 2.4 Kalastuksessa käytetyt pyydykset 3 3. Saatu saalismäärä vuonna 2007 3 3.1 Koko hankealueen saalis 3 3.2 Saaliin jakautuminen eri alueille 4 3.2.1 Iijoki 5 3.2.2 Livojen alaosa ja Mertajoki 5 3.2.3 Järvialueet 6 4. Hankealueen kalastusmahdollisuudet 7 4.1 Kalastusta haittaavat tekijät 7 4.2 Normaalista poikkeavat muutokset 8 4.2.1 iijoki 8 4.2.2 Koko selvitysalue 9 4.3 Tyytyväisyys kalastukseen Kollaja YVA:n selvitysalueella 10 4.4 Eniten haluttu saaliskalalaji ja mieluisin pyydys 10 4.5 Vapaamuotoiset vastaukset 10 5. Johtopäätökset 10 Liite: Kalastustiedustelukaavake

1. Johdanto Kollaja YVA:n alueella vuonna 2007 harjoitettua kalastusta selvitettiin kalastustiedustelun avulla. Tiedustelun avulla pyrittiin kartoittamaan alueella harjoitetun kalastuksen määrää ja saaliita. Lisäksi kyselyllä pyrittiin selvittämään kalastajien näkemyksiä kyseisellä alueella mahdollisesti esiintyvistä kalastusta haittaavista tekijöistä. Kalastajia pyydettiin myös arvioimaan alueella tapahtuneita mahdollisia poikkeuksellisia muutoksia sekä antamaan yleisarvosana tyytyväisyydestä omaan kalastukseen selvitysalueella. Kollaja YVA:n selvitysalue koostuu useista eri vesistöistä sekä vesistöjen osista, joka kyselyä laatiessa pyrittiin ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Heinäkuussa 2008 lähetettiin postitse tiedustelulomakkeita 647 kappaletta. Tiedustelulomakkeeseen liitettiin vastauskuori sekä saatekirje jossa kerrottiin kyselyn tavoitteista sekä palautusaikataulusta. Osoitetiedot hankittiin kiinteistörekisterin kautta. Kyselyssä käytettiin kahden kierroksen menetelmää, eli jos joku ei vastannut kyselyyn ensimmäisellä kerralla, lähetettiin kysely vastaamatta jättäneille uudelleen. Vastaanottajista 336 ruokakuntaa palautti kyselyn. Kysely ei tavoittanut muuttuneen tai epäselvän osoitteen vuoksi seitsemää henkilöä ja muutama ulkomailla asuva henkilö jätettiin kyselyn ulkopuolelle postitusteknisistä syistä. Kalastuskyselyn vastausprosentti toisen kierroksen jälkeen oli 52,5. Kalastustiedustelulomake sekä siinä liitteenä ollut kartta on esitetty raportin liitteenä. 2. Kalastus vuonna 2007 2.1 Kalastaneiden määrä Tiedusteluun vastanneista ruokakunnista 64,5 oli kalastanut selvitysalueella vuonna 2007. Vastanneista ruokakunnista 20,3 oli kalastanut alueella aikaisempina vuosina, 12,2 vastaajista ei ollut kalastanut alueella koskaan. Kolme prosenttia kyselyn palauttaneista jätti vastaamatta tähän kysymykseen kokonaan. Vastanneisiin ruokakuntiin kuului keskimäärin 2,9 henkilöä, joista kalastukseen osallistui keskimäärin 2,1 henkilöä. Vastanneista 65,2 ilmoitti oman kalastusoikeutensa perustuvan vesialueen omistukseen ja 13,7 vesialueen omistajan tai hänen edustajansa myymään lupaan. Loput ilmoittivat oman kalastusoikeuden perustuvan maksuttomaan yleiskalastusoikeuteen (10,7 ), läänikohtaiseen viehekalastuslupaan (5,8 ) tai muuhun lupaan tai oikeuteen (4,6 ). 2.2 Tärkeimmät kalastuskohteet Kalastustiedustelussa kysyttiin mitkä olivat vastaajille tärkeimmät kalastuskohteet. Kyselyn perusteella kolme tärkeintä kalastuskohdetta olivat Iijoen suvantoalue, Iijoen Kipinäkoskialue sekä Iijoen Varpuvirrat (Kuva 2 1). 1

Ruokakuntien ilmoittamat tärkeimmät kalastusalueet vuonna 2007 Kollaja YVA:n selvitysalueella osuus 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Iijoen suvantoalue Iijoki, Kipinäkoski Iijoki, Varpuvirrat Naisjärvi Pudasjärvi Livojoki Aittojärvi Isojärvi,Ypykkäjärvi Tuulijärvi Muut Alue Kuva 2 1. Tärkeimmät kalastusalueet. 2.3 Kalastuksen ajoittuminen vuodenajan mukaan Selvitysalueen kalastus sijoittui lähinnä toukokuun ja syyskuun väliselle ajalle. Eniten kuukausittaisia kalastuspäiviä kertyi heinäkuulle ja vähiten niitä kertyi joulukuulle (Kuva 2 2). Kalastuksen ajankohta vuonna 2007 Kollaja YVA:n selvitysalueella Päivää 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuukausi Kuva 2 2. Kalastuspäivien määrä kuukausittain vuonna 2007. 2

2.4 Kalastuksessa käytetyt pyydykset Lomakkeessa pyydettiin ilmoittamaan montako kalastuspäivää on vuoden aikana kertynyt kullekin pyydystyypille. Pyydystyypit oli jaettu kolmeen luokkaan: 1) vapakalastus (sis. pilkintä ja onginta), 2) katiska ja koukkukalastus sekä 3) verkkokalastus. Vastausten mukaan eniten koko alueella kertyi katiska ja koukkukalastuspäiviä. Toiseksi eniten kertyi vapakalastuspäivä ja kolmanneksi eniten verkkokalastuspäiviä. Suosituin verkkotyyppi oli alle 45 mm verkko sekä 45 60 mm verkko. Alle 45 mm verkkoja oli keskimäärin pyynnissä 2,7 kappaletta verkoilla kalastanutta ruokakuntaa kohti/kalastuspäivä. 45 60 mm verkkoja oli keskimäärin pyynnissä 4,3 kappaletta verkoilla kalastanutta ruokakuntaa kohti/kalastuspäivä (Kuva 2 3). Kollaja YVA:n selvitysalueella käytetyt pyydykset alueittain vuonna 2007 2500 2000 Pyyntipäivät 1500 1000 500 Vapakalastus sekä pilkintä ja onginta päiviä 0 1. Iijoki, suvant oalue 2. Iijoki, Kipinäk oski 3. Iijoki, Varpuv irrat 4. Livojo ki 5. M ertaj oki 6. P udasj ärvi 1471 870 963 320 8 258 32 447 451 101 177 Katiska ja koukku kalastus päiviä 2363 638 736 150 15 718 50 428 1117 502 215 Verkko kalastus päiviä 767 192 77 43 0 256 15 275 334 162 33 Alue 7. Tuulijär vi 8. A ittojä rvi 9. Naisjär vi 10. Isojärvi 11. Muu, Kuva 2 3. Eri pyydystyypeille kertyneet kalastuspäivät alueittain vuonna 2007. 3. Saatu saalismäärä vuonna 2007 3.1 Koko hankealueen saalis Saalistietoja vuodelta 2007 kysyttiin vastaajilta lomakkeella, johon vastaaja saattoi ilmoittaa saadun saalismäärän lajeittain ja alueittain. Saatu saaliin määrä merkittiin kilomääräisesti, paitsi ravun kohdalla jossa saalis merkittiin kappalemääräisesti. Koko selvitysalueelta saatiin saaliiksi eniten haukea. Haukea saatiin yhteensä 5292 kiloa eli 13, 7 kiloa kalastanutta ruokakuntaa kohti. Ahventa saatiin 8 kg/krk ja lahnaa 7 kg/krk. Rapuja saatiin yhteensä 162 kappaletta joista 60 kappaletta Livojoelta ja 102 kappaletta Iijoen suvantoalueelta 3

( Kollaja YVA:n selvitysalueella saatu kokonaissaalis sekä saalis kalastuspäiviä kohti vuonna 2007 6000 0,40 Kg (rapu kpl) 5000 4000 3000 2000 1000 0,30 0,20 0,10 Kg/kpv 0 0,00 Hauki Ahven Lahna Särki Harjus Taimen Made Siika Puronieriä Muut Kokonaissaalis lajeittain (kg) Saalis lajeittain kalastuspäiviä kohti (kg) Kuva 3 1). Kollaja YVA:n selvitysalueella saatu kokonaissaalis sekä saalis kalastuspäiviä kohti vuonna 2007 6000 0,40 Kg (rapu kpl) 5000 4000 3000 2000 1000 0,30 0,20 0,10 Kg/kpv 0 0,00 Hauki Ahven Lahna Särki Harjus Taimen Made Siika Puronieriä Muut Kokonaissaalis lajeittain (kg) Saalis lajeittain kalastuspäiviä kohti (kg) Kuva 3 1. Kokonaissaalis sekä saalis kalastanutta ruokakuntaa kohti vuonna 2007. 3.2 Saaliin jakautuminen eri alueille Kilomääräisesti eniten saalista tuli Iijoen suvantoalueelta, mutta jos saalismääriä tarkastellaan suhteessa kalastajien määrään saatiin eniten kalaa Iso 4

järvi/ypykkäjärvi alueelta. Kuvassa 3 2 on esitetty kokonaissaaliit alueittain sekä kilomääräisesti että suhteutettuna kyseisellä alueella kalastaneiden ruokakuntien määrään. Kollaja YVA:n selvitysalueella saatu kokonaissaalis alueittain sekä ko. alueella kalastanutta ruokakuntaa kohti Kg 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1. Iijoki, suvantoalue 2. Iijoki, Kipinäkoski 3. Iijoki, Varpuvirrat 4. Livojoki 5. Mertajoki 6. Pudasjärvi 7. Tuulijärvi 8. Aittojärvi 9. Naisjärvi 10. Isojärvi, ypykkäjärvi 11. Muu 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kg/rk Kokonaissaalis alueittain kg Saalis alueittain ko. alueella kalastaneita ruokakuntia kohti kg Kuva 3 2. Saalis kalastuskohteittain. 3.2.1 Iijoki Iijoen suvantoalueelta saatiin vuonna 2007 eniten saaliksi haukea, ahventa ja lahnaa (Kuva 3 3). Suvantoalueelta oli saatu myös särkeä ja madetta. Lohikaloista saaliissa esiintyi taimen, nieriä, harjus ja siika. Kohdassa muut suvantoalueelta oli saatu säynettä (53 kg), kirjolohta (2,5 kg) sekä muutamia kiloja muita kaloja joiden lajia ei erikseen mainittu. Iijoen Kipinäkoskialueelta saatiin saaliiksi eniten haukea, harjusta ja taimenta. Lisäksi saatiin myös ahventa, lahnaa, särkeä sekä vähän madetta. Kohdassa muut Kipinäkoskelta oli saatu 29,3 kiloa säynettä sekä 5 kiloa kirjolohta sekä muutamia kiloja muita kaloja, joiden lajia ei erikseen mainittu. Iijoen Varpuvirroilta saatiin eniten saaliiksi haukea, ahventa ja harjusta. Varpuvirtojen saaliskirjoon kuului myös taimen, särki, lahna sekä made. Kohdassa muut Varpuvirroilta oli saatu 15 kiloa säynettä ja 5 kiloa kirjolohta sekä muutamia kiloja muita kaloja joiden lajia ei erikseen mainittu. 5

Iijoen eri alueilta saatu saalis vuonna 2007 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Taimen Harjus Siika P.nieriä Hauki Ahven Made Lahna Särki Muut Iijoki, suvantoalue Iijoki, Kipinäkoski Iijoki, Varpuvirrat Kuva 3 3. Saalis Iijoen eri osissa. 3.2.2 Livojen alaosa ja Mertajoki Livojoelta saatiin vuonna 2007 eniten saaliiksi haukea, ahventa, taimenta ja harjusta ( Livo ja Mertajoelta saatu saalis vuonna 2007 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Taimen Harjus Siika P.nieriä Hauki Ahven Made Lahna Särki Muut Livojoki Mertajoki Kuva 3 4). Muina lajeina Livojoen saalislajistossa esiintyi siika, puronieriä, särki, lahna ja made. Kohdan muut yhteismäärän muodosti kirjolohi (21 kg) ja säyne (8 kg). Mertajoelta saatiin eniten saaliiksi haukea ja ahventa. 6

Livo ja Mertajoelta saatu saalis vuonna 2007 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Taimen Harjus Siika P.nieriä Hauki Ahven Made Lahna Särki Muut Livojoki Mertajoki Kuva 3 4. Saalis Livojen alaosalla ja Mertajoella. 3.2.3 Järvialueet Pudasjärvellä saatiin eniten saaliiksi haukea, ahventa sekä lahnaa ( Selvitysalueen järvialueilta saatu saalis vuonna 2007 750 700 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Taimen Harjus Siika P.nieriä Hauki Ahven Made Lahna Särki Muut Pudasjärvi Tuulijärvi Aittojärvi Naisjärvi Isojärvi, ypykkäjärvi Kuva 3 5). Järveltä oli saatu myös särkeä, madetta sekä pieniä määriä siikaa. Tuulijärvellä suurin osa saalista oli ahventa ja haukea. Saaliissa oli myös lahnaa sekä särkeä. Myös siikaa oli saatu saaliiksi Tuulijärveltä. Aittojärvellä lahna, hauki ja ahven muodostivat suurimman osan saaliista. Mukana oli myös särkeä ja madetta. Naisjärvellä kalansaaliista ahven, hauki ja lahna muodostivat suurimman osan. Myös särkeä saatiin yli 150 kiloa. Vastausten perusteella Naisjärvestä oli saatu myös siikaa ja madetta. Isojärvi, Ypykkäjärvi alueella hauki oli selvästi dominoiva laji kokonaissaaliissa. Lahna, ahven, särki ja made tulevat seuraavana. 7

Selvitysalueen järvialueilta saatu saalis vuonna 2007 750 700 650 600 550 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Taimen Harjus Siika P.nieriä Hauki Ahven Made Lahna Särki Muut Pudasjärvi Tuulijärvi Aittojärvi Naisjärvi Isojärvi, ypykkäjärvi Kuva 3 5. Saalis järvialueilla. 4. Hankealueen kalastusmahdollisuudet 4.1 Kalastusta haittaavat tekijät Kalastuskyselylomakkeessa pyydettiin arvioita kalastusta haittaavista tekijöistä koko Kollaja YVA:n selvitysalueella. Vastaajilla oli tehtävänään arvioida mahdollisia haittatekijöitä asteikolla 1 4 (1= ei ole haitannut, 4= huomattava ongelma) (Kuva 4 1). Eniten haittaa kalastukselle koettiin aiheutuvan kalaistutusten vähäisyydestä ja kalavesien likaantumisesta tai pilaantumisesta. Myös saaliin määrä pienuus sekä se, että saalislajisto ei vastaa toiveita, koettiin vähäistä enemmän haittaavaksi tekijäksi. Vastaajilla oli mahdollisuus halutessaan ilmoittaa myös jokin muu alueella esiintyvä epäkohta. Tällaisia epäkohtia vastaajien mielestä olivat muun muassa läheisiltä turvesoilta tuleva humus, veden vähyys kesäisin, voimalarakentamisen aiheuttamat ongelmat sekä kalastusta uhkaava allashanke. 8

1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 01 Kalastuslupien saannin hankaluus 02 Kalastuslupien kalleus 03 Kalavesien rauhattomuus ja ilkivalta 04 Kalastuksen valvonta ei toimi kunnolla 05 Hyviä kalastuspaikkoja vähän 06 Liiallinen kalastus ja liikaa kalastajia 07 Saaliin määrä liian pieni 08 Kalojen istutuksia liian vähän 09 Rantarakentamisesta johtuva kalastusmahdollisuuksien heikkeneminen 10 Pyydys ja pyyntirajoituksia liikaa 11 Kulkuyhteydet kalastuspaikoille hankalat 12 Saalislajisto ei vastaa toiveita 13 Kalavesien likaantuminen tai pilaantuminen Kuva 4 1. Kalastusta haittaavat tekijät selvitysalueella vuonna 2007 kalastustiedusteluun vastanneiden mukaan (4=Huomattava ongelma, 3=Kohtalainen ongelma, 2=Vähäinen ongelma, 1= Ei ole haitannut). 4.2 Normaalista poikkeavat muutokset Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan poikkeavista muutoksista joita Kollajan selvitysalueen vesistöissä on viimeisen kolmen (3) vuoden aikana mahdollisesti esiintynyt. Muutoksia koskevat kysymykset olivat kala ja rapukantoihin sekä veden laatuun liittyviä. Vastaukset on jaettu koko selvitysaluetta koskeviin sekä pelkästään Iijokea koskeviin vastauksiin. Pelkästään Iijokea koskevia vastauksia tuli eniten. 4.2.1 iijoki Iijoessa oli havaittu eniten muutoksia harjus ja siikakannassa (Kuva 4 2). Yli puolet vastaajista oli havainnut kyseisten kalojen kannan pienentymistä. Yli puolet vastaajista olivat sitä mieltä, että pyydysten likaantuminen on Iijoessa lisääntynyt viimeisten kolmen vuoden aikana (Kuva 4 3). 9

Mahdolliset muutokset Iijoen tilassa viimeisten kolmen vuoden aikana Särkikalakanta Rapukanta Siikakanta Harjuskanta Lisääntynyt Vähentynyt Ei muutosta Taimenkanta 0 20 40 60 80 100 Kuva 4 2. Muutokset Iijoen tilassa viimeisten kolmen vuoden aikana. Mahdolliset muutokset Iijoen tilassa viimeisten kolmen vuoden aikana Veden hajuhaitat Leväkukinnot Kalojen tavallista nopeampi kuoleminen pyydyksiin Lisääntynyt Vähentynyt Ei muutosta Pyydysten likaantuminen 0 20 40 60 80 100 Kuva 4 3. Muutokset Iijoen tilassa viimeisten kolmen vuoden aikana. 4.2.2 Koko selvitysalue Koko selvitysaluetta koskeva muutos koettiin hyvin vastaavaksi, kuin Iijoella tapahtunut muutos. Valtaosa vastaajista ilmoitti rapu, siika ja harjuskannan pienentyneen ja särkikannan kasvaneen (Kuva 4 4). Myös pyydysten likaantumisen koettiin lisääntyneen koko selvitysalueella (Kuva 4 5). 10

Mahdolliset muutokset Kollaja YVA:n selvitysalueen vesistöjen tilassa viimeisen kolmen vuoden aikana Särkikalakanta Rapukanta Siikakanta Harjuskanta Lisääntynyt Vähentynyt Ei muutosta Taimenkanta 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuva 4 4. Muutokset selvitysalueen tilassa viimeisten kolmen vuoden aikana. Mahdolliset muutokset Kollaja YVA:n selvitysalueen vesistöjen tilassa viimeisen kolmen vuoden aikana Veden hajuhaitat Leväkukinnot Kalojen tavallista nopeampi kuoleminen pyydyksiin Lisääntynyt Vähentynyt Ei muutosta Pyydysten likaantuminen 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kuva 4 5. Muutokset selvitysalueen tilassa viimeisten kolmen vuoden aikana 4.3 Tyytyväisyys kalastukseen Kollaja YVA:n selvitysalueella Vastaajat saivat arvioida tyytyväisyyttään nykyiseen kalastukseen selvitysalueella. Arviointi suoritettiin asteikolla 4 10 (4= erittäin tyytymätön, 10= erittäin tyytyväinen). Vastaajia pyrittiin muodostamaan arvio ottamalla huomioon muun muassa saaliin koostumus ja käyttökelpoisuus, kalastusympäristö, kalastusjärjestelmän ja kalastuksen säätelyn toimivuus sekä veden laatu ja mahdolliset muut epäkohdat. Annetuista arvioista lasketuksi keskiarvoksi muodostui 7,3. 11

4.4 Eniten haluttu saaliskalalaji ja mieluisin pyydys Lomakkeessa tiedusteltiin eniten haluttua saaliskalalajia sekä sen pyytämiseen mieluusti käytettyä pyydystä koko Kollaja YVA:n selvitysalueella. Kolme halutuinta saaliskalaa olivat taimen (19,5 ), harjus (19,5 ) ja ahven (18,6 ). Vapakalastus (n. 57 ) oli mieluisin tapa pyytää saalista. Tarkemmin eriteltynä mieluisimmat olivat perho sekä uistin. Toiseksi mieluisin pyyntitapa oli verkkokalastus (n. 22 ). 4.5 Vapaamuotoiset vastaukset Vapaamuotoisessa kohdassa vastaajilla oli mahdollisuus kertoa omin sanoin kalastuksestaan alueella. Vapaamuotoisia vastauksia tuli paljon. Vastauksissa käsiteltiin niin kalastukseen liittyviä epäkohtia kuin kalastustapoja ja oman kalastuksen historiaa. Vapaamuotoisissa vastauksissa otettiin myös yleisesti kantaa Kollajan tekojärvihankkeeseen, niin puolesta kuin vastaankin. 5. Johtopäätökset Selvitysalueella kalastus on painottunut kesäkuukausiin, talvella kalastusaktiivisuus on selvästi vähäisempää kuin kesällä. Kalastus on painottunut Iijoen suvantoalueille sekä Kipinän ja Varpuvirtojen koskialueille. Myös järvialueilla kalastetaan. Koskialueilla valtaosan saaliista muodostaa hauki sekä harjus ja taimen, myös mm. puronieriää saadaan saaliiksi. Iijoen suvantoalueilla sekä järvialueilla saalis muodostuu tyypillisistä järvikaloista kuten hauki, ahven sekä särkikalat. Pyydysten likaantuminen koettiin kalastusta haittaavaksi tekijäksi, mutta yleinen arvosana alueen kalastuskäytöstä oli kuitenkin kohtuullisen hyvä. 12

1 KALASTUS KOLLAJA YVA:n SELVITYSALUEELLA VUONNA 2007 1. Kalastiko ruokakuntanne Kollaja YVA:n selvitysalueella ( ks. oheinen kartta ) vuonna 2007? 1. Kyllä, ja sai saalista 2. Kyllä, mutta ei saanut saalista 3. Ei, mutta on kalastanut aikaisempina vuosina 4. Ei koskaan 2. Kalastusoikeutenne perustuu 1. Vesialueen omistukseen 2. Vesialueen omistajan tai hänen edustajansa myymään lupaan 3. Maksuttomaan yleiskalastusoikeuteen 4. Läänikohtaiseen viehekalastuslupaan 5. Muuhun lupaan / oikeuteen 3. Vuonna 2007 ruokakuntaanne kuului henkilöä, joista kalastukseen osallistui henkilöä 4. Ruokakuntanne tärkeimmät kalastusalueet vuonna 2007 (ks. kartta). Mikäli olette kalastaneet useammalla alueella, merkitse tärkeysjärjestys numeroin. 1. Iijoki, suvantoalue 2. Iijoki, Kipinäkoski 3. Iijoki, Varpuvirrat 4. Livojoki 5. Mertajoki 6. Pudasjärvi 7. Tuulijärvi 8. Aittojärvi 9. Naisjärvi 10. Isojärvi,Ypykkäjärvi 11. Muu,mikä? Tärkeysjärjestys

2 5. Arvioikaa alla olevaan taulukkoon ruokakuntanne vuonna 2007 eri pyydyksillä saama saalis kg (rapu kpl) Kollajan selvitysalueen vesistöistä Verkkokalastuksessa käyttämieni verkkojen silmäharvuudet alle 45 mm kpl/pyynnissä keskimäärin 46 60 mm kpl/pyynnissä keskimäärin yli 60 mm kpl/pyynnissä keskimäärin Kalastusalue Vapakalastus Katiska ja Verkko Verkkoja Taimen Harjus Siika Puronieriä Hauki Ahven Kuha Made Lahna Särki Rapu Muu, (kunkin alueen saalis sekä pilkintä ja koukku kalastus pyynnissä Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg Kg kpl mikä? omalle riville) ongintapäiviä kalastus päiviä keskim. Kpl 1. Iijoki, suvantoalue päiviä 2. Iijoki, Kipinäkoski 3. Iijoki, Varpuvirrat 4. Livojoki 5. Mertajoki 6. Pudasjärvi 7. Tuulijärvi 8. Aittojärvi 9. Naisjärvi 10. Isojärvi,Ypykkäjärvi 11. Muu, mikä?

3 6. Arvioikaa ruokakuntanne yhteenlaskettu kalastuspäivien lukumäärä (päivät, jolloin kalastettu) kuukausittain vuonna 2007 Kollaja YVA:n selvitysalueella (ks. kartta). 1. Tammikuu 7. Heinäkuu 2. Helmikuu 8. Elokuu 3. Maaliskuu 9. Syyskuu 4. Huhtikuu 10. Lokakuu 5. Toukokuu 11. Marraskuu 6. Kesäkuu 12. Joulukuu 7. Oletteko havainnut viimeisen 3 vuoden aikana Kollajan selvitysalueen vesistöissä seuraavia muutoksia? Vastaukseni koskee (kirjoita alue): (esim. Naisjärvi) Lisään Vähen Ei tynyt tynyt muutosta 1. Taimenkanta 2. Harjuskanta 3. Siikakanta 4. Rapukanta 5. Särkikalakanta 6. Pyydysten likaantuminen 7. Kalojen tavallista nopeampi kuoleminen pyydyksiin 8. Leväkukinnot 9. Veden hajuhaitat 10. Muita poikkeavia muutoksia, mitä? 8. Merkitkää allaolevaan taulukkoon tärkeysjärjestyksessä Kollaja YVA:n selvitysalueelta (ks. kartta) kolme (3) eniten haluamaanne saaliskalalajia ja näiden pyyntiin mieluimmin käyttämäänne pyydystä. 1. 2. 3. Kalalaji Pyydys

4 9. Seuraavassa on lueteltu eräitä mahdollisia kalastusta haittaavia tekijöitä. Merkitkää rastilla kuinka suurena pidätte kutakin ongelmaa. Vaihtoehdot ovat satunnaisessa järjestyksessä. Kysymys koskee koko Kollaja YVA:n selvitysaluetta (ks. kartta). Ei ole Vähäinen Kohtalainen Huomattava En osaa haitannut ongelma ongelma ongelma sanoa 1. Kalastuslupien saannin hankaluus 2. Kalastuslupien kalleus 3. Kalavesien rauhattomuus ja ilkivalta 4. Kalastuksen valvonta ei toimi kunnolla 5. Hyviä kalastuspaikkoja vähän 6. Liiallinen kalastus ja liikaa kalastajia 7. Saaliin määrä liian pieni 8. Kalojen istutuksia liian vähän 9. Rantarakentamisesta johtuva kalastusmahdollisuuksien heikkeneminen 10. Pyydys ja pyyntirajoituksia liikaa 11. Kulkuyhteydet kalastuspaikoille hankalat 12. Saalislajisto ei vastaa toiveita 13. Kalavesien likaantuminen tai pilaantuminen 14. Jokin muu epäkohta, mikä? 10. Arvioikaa kuinka tyytyväinen olette nykyiseen kalastukseenne Kollaja YVA:n selvitysalueella (ks. kartta). Suorittakaa arviointi asteikolla 4 10 (4 = erittäin tyytymätön, 10 = erittäin tyytyväinen). Pyrkikää muodostamaan arvionne ottamalla huomioon mm. saaliin koostumus ja käyttökelpoisuus, kalastusympäristö, kalastusjärjestelmän ja kalastuksen sääntelyn toimivuus, veden laatu, mahdolliset epäkohdat jne. Arvioni asteikolla 4 10 on: 11. Vapaamuotoinen vastaus, kertokaa vapaasti omasta kalastuksestanne alueella, ilmoittakaa mitä aluetta vastauksenne koskee. Voitte tarvittaessa jatkaa paperin kääntöpuolelle.