Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/2014 1 (1) 305 Asianro 4022/14.06.00.00/2014 Jätehuollon yhteistyöstrategia Lausuntopyyntö 6.6.2014 Savo-Pielisen jätelautakunta: Savo-Pielisen jätelautakunnalla on valmistellut luonnoksen jätehuollon yhteistyöstrategiaksi. Jätehuollon yhteistyöstrategian laatiminen nostettiin kuntien päättämässä, vuoteen 2015 ulottuvassa jätepoliittisessa ohjelmassa yhdeksi toimenpiteeksi jätehuollon eri toimijoiden työnjaon ja vastuiden selkeyttämisen osalta. Jätepoliittisen ohjelman valmisteluvaiheessa työnjakoa jätehuollon eri toimijoiden välillä ei koettu riittävän selväksi. Epäselväksi koettiin sekä kunnan ja jäteyhtiön tehtävien- ja vastuunjako, että valvovan viranomaisen ja jätehuollon järjestävän viranomaisen tehtäväjako. Yhteistyöstrategian laadinnan tarkoituksena on ollut kartoittaa Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella eri jätehuollon sektoreilla olevat toimijat sekä näiden toimijoiden yhteistyön ja työnjaon nykytila. Projektin aikana on kartoitettu myös eri toimijoiden tarpeita yhteistyön kehittämiselle ja työnjaon selkeyttämiselle. Tavoitteena on ollut, että eri jätehuollon toimijat tietävät omat roolinsa ja rajapinnat eri toimijoiden kesken niin, että jätehuolto hoituu jouhevasti asiakkaita palvellen. Yhteistyöstrategia on laadittu eri jätehuollon toimijoille tehtyjen kyselyjen pohjalta. Yhteistyöstrategialuonnoksessa kyselyistä saatujen tulosten perusteella jätehuollon yhteistyötä esitetään kehitettäväksi pienin muutoksin, sillä saadun palautteen mukaan yhteistyö eri toimijoiden välillä on jo nykyisellään varsin kattavaa. Osa kehittämiskohteista on jo yhteistyöstrategian laadintavaiheessa ehditty toteuttaa ja muutamia muutoksia on vireillä. Yksi muutos on tarpeen tehdä kuntien, jätelautakunnan ja Jätekukon välillä pidettäviin aluepalaverikäytäntöihin. Jatkossa jätelautakunta huolehtii, että aluepalavereihin kutsutaan myös alueen Ely-keskuksen edustaja ja seutualueen jätelautakunnan jäsen paremman tiedonkulun turvaamiseksi. Myös isojen kokonaisuuksien (mm. palvelutaso, jätepoliittinen ohjelma) valmistelukäytäntöä muutetaan. Ely-keskuksille ja jätelautakunnan luottamushenkilöille annetaan jatkossa yhä enemmän tietoa näistä asioista jo laatimisprosessin alkuvaiheessa, jotta asioihin vaikuttamismahdollisuudet paranevat ennen virallisia lausunnonantokierroksia. Savo-Pielisen jätelautakunnan tunnettavuuden parantamiseksi ja eri toimijoiden roolien selkeyttämiseksi jätelautakunnan työntekijä pyrkii osallistumaan puheenvuorolla tai lyhyellä alustuksella luottamushenkilöille järjestettäviin yleisiin koulutustilaisuuksiin. Jätelautakunta panostaa muutenkin tunnettavuutensa lisäämiseen. Jätekukko jatkaa ajankohtaisista asioista tiedottamista mm. uutiskirjeen kautta. Jätekukko lisää tiedottamista mm. isännöitsijöiden ja jätelautakunnan luottamushenkilöiden suuntaan ja osallistuu jatkossakin alueellisiin messuihin (esim. Pielisen messut, Asu ja Rakenna). Jätelautakunta osallistuu omalta
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/2014 2 (2) osaltaan tiedottamiseen, kuitenkin niin, että jätehuoltotoimijoiden roolit pysyvät selvästi erillisinä. Jätelautakunta on kokouksessaan 5.6.2014 päättänyt antaa alueensa kunnille ja jäteyhtiö Jätekukolle mahdollisuuden antaa lausunto yhteisstrategialuonnoksesta 15.8.2014 mennessä. Lausunto pyydetään toimittamaan jätelautakunnalle, PL 1097, 70111 Kuopio. Ympäristö- ja rakennuslautakunta 14.8.2014 79: Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Savo-Pielisen jätelautakunta on pyytänyt 15.8.2014 mennessä kunnilta lausuntoa jätehuollon yhteistyöstrategian luonnoksesta. Jätekukon osakaskuntien hyväksymässä jätepoliittisessa ohjelmassa on esitetty kuntien yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan ja millaisin periaattein jätehuoltoa kehitetään kunnissa kaudella 2011-2015. Ohjelmassa on keskitytty kuuteen asiakokonaisuuteen, joiden yhteisenä tavoitteena ovat jätelain etusijajärjestyksen toteuttaminen, jätehuollon haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, riittävän jätehuollon palvelutason tarjoaminen toimialueen asukkaille sekä toimijoiden työnjaon ja vastuiden edelleen selkeyttäminen. Tavoitteeksi vuoteen 2015 on jätehuollon toimijoiden roolien ja toimivan yhteistyön osalta kirjattu seuraavaa: Jätehuollon viranomaistehtävät hoidetaan yhtenäisesti ja tehokkaasti. Eri toimijoiden työnjako ja roolit on selkeästi määritelty, ja myös kuntalaiset tuntevat eri tahojen vastuualueet. Osakaskuntien ja jäteyhtiön välistä vuorovaikutteista yhteistyötä jatketaan ja kehitetään edelleen. Myös yhteisviranomainen (jätelautakunta) tekee sujuvaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Tämän jätehuollon yhteistyöstrategian laadinnan tarkoituksena oli kartoittaa Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella (17 kunnan alue) eri jätehuollon sektoreilla olevat toimijat sekä yhteistyön ja työnjaon nykytila. Selvitystyön aikana kartoitettiin myös tarpeita yhteistyön kehittämiselle ja työnjaon selkeyttämiselle. Tavoite on, että toimijat jätehuollossa tietävät omat roolinsa ja rajapinnat muiden toimijoiden kesken niin, että jätehuolto hoituu jouhevasti asiakkaita palvellen. Eri toimijoiden jätehuoltotehtävät (kuva 1): Kunnille kuuluvat lakisääteiset jätehuoltotehtävät jaetaan 1) jätehuollon järjestämisen viranomaistehtäviin, 2) palvelutehtäviin ja 3) valvontatehtäviin. Jätehuollon viranomaistehtävät hoitaa Savo-Pielisen jätelautakunta. Jätehuollon palvelutehtävät hoitaa tehdyn osakassopimuksen mukaisesti samalla alueella toimiva kuntien yhtiö, Jätekukko. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) kuuluvat jätehuollon valvontatehtävät.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/2014 3 (3) Kuntien tekemän sopimuksen mukaan jätelautakunta päättää mm. - jätteenkuljetuksen, hyötykäytön ja käsittelyn periaatteista, jätehuoltomääräyksistä ja niistä poikkeamisesta, jätetaksasta ja jätemaksuista sekä jätehuollon palvelutasosta. Kuntien jäteyhtiöstä tekemän osakassopimuksen mukaan yhtiö järjestää sellaisen jätteen kuljetuksen, jonka kunta on jätelain mukaan velvollinen järjestämään. Yhtiö voi sopimuksella järjestää muunkin jätteen kuljetuksen. Yhtiö järjestää myös sellaisen sopijakuntien alueella syntyvän jätteen vastaanoton, hyödyntämisen ja käsittelyn, jonka kunta on jätelain mukaan velvollinen järjestämään. Sopimuksella yhtiö voi ottaa vastaan muutakin jätettä sekä järjestää sen hyödyntämisen ja käsittelyn. Yhtiö huolehtii myös osakaskuntiensa puolesta tarpeellisesta jätehuollon neuvonta-, tiedotus- ja valistustehtävistä, sekä laatii kunnille tarpeelliset seurantaraportit sekä tekee valvontaa varten tarpeellisia tilastoja ja tutkimuksia. Yhtiöllä on omistusoikeus keräämiinsä tai vastaanottamiinsa jätteisiin tai hyödynnettäväksi tarkoitettaviin aineisiin ja niistä lajittelemalla tai jalostamalla saatuihin tuotteisiin Myös peruskunnille kuuluu tiettyjä jätehuollon palvelutehtäviä, joita ei ole annettu jäteyhtiön hoidettavaksi. Näitä tehtäviä ovat muun muassa vanhojen kaatopaikkojen hoito, puutarhajätteiden ja kantojen sekä ylijäämämaiden vastaanotto. Kunnille kuuluu myös omistajaohjaus. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten tehtävänä on valvoa jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista. Valtion jätehuoltotehtäviin kuuluu jätelain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus-, seuranta- ja kehittämistoimivalta, jonka puitteissa tehdään esim. valtakunnallinen ja alueelliset jätesuunnitelmat. Valtion viranomaisille kuuluu myös jätteen kansainvälisen siirron sekä tuottajavastuuta koskevien tehtävien valvonta, ohjaus ja edistäminen. Lisäksi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myös valvoo jätehuoltoa osaltaan.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/2014 4 (4) Tuottajayhteisöille kuuluu jätelain mukaan järjestää tuottajien (valmistajat, maahantuojat) markkinoille saattamien, vastuulleen kuuluvien käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuolto sekä näiden jätteiden jätehuollosta aiheutuvat kustannukset. Tuottajalla on lain mukaan nimenomaisesti ensisijainen oikeus järjestää kyseisten käytöstä poistettujen tuotteiden jätehuolto. Tuottajavastuun piiriin kuuluvat akut ja paristot, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, ajoneuvot, renkaat, paperi sekä pakkaukset. Jätehuollon yhteistyöhön liittyy myös muita toimijoita, kuten esimerkiksi eri tahojen tiedottajia, yleisiä palvelupisteitä, kuljettajia, luottamushenkilöitä, isännöitsijöitä, kiinteistöyhdistyksiä sekä jätteiden tuottajia, asukkaita. Huom. Tässä yhteistyöstrategiassa on keskitytty kunnan lakisääteisellä huolehtimisvastuulla olevan jätehuollon yhteistyötahojen yhteistyön selvittämiseen. Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella on vahvat perinteet kuntien ja jäteyhtiön väliselle yhteistyölle. Alueella on ollut yhteisiä tapaamisia ja työryhmiä jo Jätekukon alkuajoista (2001) lähtien. Nyt uutena mukaan tullut kuntien yhteinen jätelautakunta on koordinoinut perustamisensa jälkeen Jätekukon aloittamaa yhteistyötä kuntien kanssa. Nykyisellään yhteistyön muotoja on useita, mainittakoon esimerkiksi aluepalaverit, jätehuollon neuvottelukunta ja työryhmät, asiakastiedotteet, sähköinen yhteydenpito, kuten intranet. Esitys Ympäristö- ja rakennuslautakunta ehdottaa kaupunginhallituksen antavan seuraavan lausunnon jätelautakunnalle: Jätehuollon yhteistyöstrategia -luonnokseen on kirjattu hyvin jätehuollon yhteistyön nykytila ja strategiatyön eteneminen. Kehittämisen kannalta on valitettavaa, että selvitykseen liittyvien kyselytutkimusten vastausprosentit olivat melko alhaisia. Tämä lienee toisaalta tulkittavissa myös siten, että pahoja kipupisteitä yhteistyön suhteen ei ole olemassa. Jätehuollon eri toimijoiden yhteistyö toimiikin jo nyt alueella kohtuullisen hyvin ja asiakasta palvellen. Lakisääteisten tehtävien työnjaon määrittelyssä on kunnallisen jäteyhtiön perustamisen ajoista saakka nojauduttu muun muassa Suomen Kuntaliiton jätestrategiseen kannanottoon ja taustamuistioon vuodelta 2000, Jätehuollon suuntaviivat, jossa oli laadittu luetteloa kunnan tehtävistä (silloisen) jätelain nojalla (julkaisun liite 3). Jätelainsäädännön kokonaisuudistus (vuonna 2012 -, osin kesken) on tuomassa jonkin verran uutta hienosäätöä yhteistyöhön ja tiedotettavaan asiaan eri asiakasryhmille. Yhteistyötä ohjasi aikanaan myös yhdessä laadittu osakaskuntien Jätestrategia 2005-2009. Tätä käsillä olevaa jätehuollon yhteistyöstrategiaa laadittaessa on hyviä yksittäisiä kehitettäviä yhteistyötoimia noussut esille kyselyissä ja kokouksissa, kuten esimerkiksi maankäyttötarpeisiin tavoitekartta keräysverkostolle, ELYkeskusten entistä laajempi mukaan otto yhteistyöhön, sekä luottamushenkilöiden ja isännöitsijöiden suuntaan lisääntyvä tiedottaminen. Kuopio toivoo voivansa olla jatkossakin mukana laajasti jätehuollon yhteistyössä, olletikin, kun kuntaliitosten jälkeen kaupunki edustaa myös useampaa entistä osakaskuntaa ja edustaa muutoinkin suurta osaa jätehuoltoalueen asukkaista.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/2014 5 (5) Erittäin tärkeäksi Kuopiossa nähdään jätehuollon isoista hankkeista ja laajoista kokonaisuuksista, kuten esimerkiksi jätepoliittisen ohjelman päivitys ja tarjottu jätehuollon palvelutaso, tiedotus ja keskustelu jo niiden valmisteluvaiheessa, riippumatta siitä, minkä jätehuollon toimijatahon hanke on kyseessä (jätelautakunnan koordinoima yhteistyö, jäteyhtiön suurimmat hankkeet, muut tahot). Tähän liittyen olisi toivottavaa pystyä ottamaan mukaan entistä enemmän myös omistajaohjaus. Asiakkaan kannalta kannattanee edelleen jatkossakin panostaa tietoon/ tiedotukseen siitä, että toiminta kunnallisessa jätehuollossa koko alueella perustuu ensinnäkin jätelakiin ja sen nojalla säädettyihin säädöksiin, jotka mm. edellyttävät tasapuolista käsittelyä ja yhdenvertaista kohtelua ja esimerkiksi jätehuollon etusijajärjestyksen eli jätehierarkian huomioon ottamista kaikessa toiminnassa (tähdätään jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen, jätteen kierrätyksen ja muun hyödyntämisen lisäämiseen sekä jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämiseen), sekä toisekseen kuntien yhdessä laatimaan jätepolitiikkaan, jossa kunnat ovat ilmaisseet tahtonsa jätehuollon kehittämisen suuntaviivoista. Tuottajayhteisöjen tiedotus niiden vastuulla olevasta jätehuollosta on toistaiseksi ollut osin vaikeasti tavoitettavissa kuntalaisen kannalta. Se, mistä asiakas kulloinkin saa tarvitsemansa palvelun, työnjako (jätelautakunta, Jätekukko, ympäristönsuojeluviranomaiset, muut tahot) kiinnostaa asiakasta kuten luonnoksessakin oli mainittu juuri silloin, kun hän tarvitsee kyseistä tietoa. Täten yhteistyön hyvä tulos olisi, että asiakas voi saavuttaa tarvitsemansa mahdollisimman selkeän ja oikeellisen tiedon kaikilta toimijoilta, asuinpaikasta riippumatta. Lausuntoesitys on valmisteltu yhteistyössä rakentamisen ja kunnossapidon vastuualueen kanssa. Valmistelija Tuula-Anneli Kinnunen puh. 044 718 2144 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen. Liitteet 8 4022/2014 Jätehuollon yhteistyöstrategia luonnos Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kh. päättää antaa asiasta ympäristö- ja rakennuslautakunnan laatiman lausunnon Savo-Pielisen jätelautakunnalle.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/2014 6 (6) Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan päätösehdotuksen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/2014 7 (7)