RAPORTTI 061 / 24 34 05/UOK/87 2 Ur po Kuronen/PHM 17.9.1987 Ti i v i s t e l mä Neuvostoprojektin ja GAL :n analyysitulosten välill ä vallitse e hyvä korrelaatio, kun liikutaan 0, 1-1 %: n pitoisuusalueella. Korkeissa pitoisuuksissa GAL :n a n a lyysit ova t korkeampia ja alhaisissa pitoisuuksissa pienemp i ä kuin neuvostoprojektin analyysit. Ag- pitoisuu d e t ovat GAL :n a n alyy seissä kauttaaltaan hi eman korkeampia. Lineaaristen produktiivisuuksien ja III- kertaluvun i n de k s i e n arvoihin e i erilaisilla analyysimetodeilla t ässä tapauksessa näytä olevan o lee l lis t a vaikutusta. Taustaa Kun neuvostoliittolaisten tekemä Vihannin litogeokemiallinen tutkimus valmistui keväällä - 87 ja raporttiin tarkemmin perehdyttiin, heräsi tar ve suorittaa vertailu neuvostoprojektin ja GAL:n analytiikan välillä. Tämä oli t ärkeää s iksi, että pystyisimme j a t ko s s a menetelmä ä soveltaessamme huomioimaan mahdolliset analytiikan aiheuttamat poikkeavuudet. Er i t y i s en t ärkeä ä oli tietää vastaisivatko neuvostoliittolaisten ja GAL: n analyyseista lasketut lineaaris et produktiivisuudet (Liite 1) ja indeksit etenkin nk. 11 1 kertaluvun indeksi (Liite 1 ) t oisiaan. Analysointi voitiin tehdä s a moist a jauheista, joi t a neuvostoliittolaisetkin o livat käyttäneet, koska kevättalvella 198 7 s a imme suurimman osan n äytepusseista takaisin Suomeen. Näy t teet otetti in 8 reiästä PL 130:sta, I s oahon ma l min poi kkileikkauksesta. Re i k i e n numerot näkyvät taulukossa 1. Näy t teit ä ol i 258 kpl. Neuvostoprojekti ol i analy soinut vastaavista rei 'istä 284 näytett ä eli 26 näytettä puuttui. Ko s k a pääosa puuttuvista näytteistä o l i malmi l ävistyksistä, tul i tämä huomioida tuloksia tarkasteltaessa. Neuvostoprojekti käytti puolikvantitatiivista spektrianalyysiä. GAL:ssa n äy t t e e t analysoitiin AAS: l la Tulokset Kuv issa 1-4 on esitetty GAL: n analysoimien Zn:n, Gu:n, Pb:n j a Ag :n (vaaka-akseli) sekä neuvostoprojektin vastaavien alkuaineiden p itoisuuksien (ZNV, GUV, PBV, AGV, pystyakseli) keskinäinen korrelaatio.
RAPORTT I 061/243 4 0 5/UOK/87 3 Urpo Kl] r n n en I P H M 17.9. 1987 Havaita an, että pitoi s uu s v ä l i l lä 1 000-10 000 ppm a nalyysi tulost e n korr e laa t i o on hyvä j a hajonta v ä häistä. Sen sijaan a l hai s emmissa p i t ois uuks issa e sii n t yy hajontaa ja Zn:n j a Cu : n kohdall a neuvost o projektin analyysi t ovat hieman korke amp i a GAL:n anal yyse i h in v e r r a t tuna. Vastaavast i korkeissa, malm i luokka a olevis sa pit ois uu k s i s s a ovat GAL : n a nalyy sit korkeampia. Ag :lla GA L: n a nalyysi tulokset ovat kauttaaltaa n v äh än n e uvost op r o jek t in t u lok s i a k or k e amp i a. Neu vostoprojekt i n a n a l yy s i t u l o k s i s sa erottuvat selvästi t i e tyt p i t o i suustasot. On huomattava, että heiltä puuttuvat kaikki pitoisuustasot, j ot ka ovat 7:n tai 9 :n eri kerta l u okki a kuten e s im. 7, 70, 700 jne. Kun huomioidaan, e t tä alkuaineiden l ineaarisia pro duktiivisuuksia ( Li i t e 1) laskettaessa, tulevat mukaan vain tausta-arvon ylittävät pito i s uude t, voi d a a n jäljellejä äv i ä pit oisuuk s i a s ekä neuvostoprojektin että GAL:n analyysien osalta pitää suhteellisesti melko hyvin t o i siaan vastaavina. Erityisen tärkeää on, että Cu : l l a analyysitulokset ov a t l ähe l l ä toi siaan, k oska 111 kertaluvun indeksin a r v oon (Liite 1 ) Cu:lla on hyv i n t ärkeä osuus. On h a n s e yksin nimittäj ä ssä kolmanteen potenssiin ko rotet t un a. Vastakkaisesti korreloivat Zn ja Ag ( Kuva t 1 ja 4 ) indeksin osoittajassa kompen s o i v a t o saksi t oisiaan, joskin Zn on huoma t tav a s ti määräävämpi teki j ä. Kol mann e n ke r tal uvun indeksejä j a n i i stä edelleen laskettuja A - arvoja (Tau l u kk o 1, kuvat 5-6) t arkast eltaess a huomataan, e t t ä kuv aajan nousujohteisuus s äilyy k äytetäänp ä l askentamateriaalina neuvostopro j e k t in tai GAL: n anal yysi t u l oksia. Käy r än kesk iosass a oleva v a i h telu joht uu osa k s i puut t uvis t a n äytteistä ja osaksi I s o ah on malm i n olemassaolosta. Ol i han analyysituloksissa malm i luokkaa olevissa Zn-pitois uuks i s s a s uu rimma t e r ot. (Kuva 1 ) Käyrät osoittavat kuitenkin, että I soahon malmi n mol emmilla j atkei l la PL 130 :ss ä i ndeks i e n a rvot vastaavat var s i n hyv in t oisiaan. Käy rien l oiva nousujohteisuus eli regressiosuoran pien i kulmakerroin osoittaa laaja- alaisen malmion olema ssaoloa. 8
Ou t okumpu Oy Ma l mi n e t sintä U Ku ronen/phm Taulukko 1 PL 130 :N REIKI EN I ND/III- JA A 19 I ND/III - ARVOT Rei k ä n:o Ma t ka ( m) * Tauluko i dut <1 19 I ND/III / NL * * I ND/III /GAL A 19 IND/III /GAL I ND/III / NL 1590 60 0.000 99 0 0. 00 16 0 1453 17 0 0. 0042 0. 6 2 0.011 0.84 1458 310 0. 0039 0. 59 0.01 0.80 148 2 430 0.033 1. 52 0.0085 0.73 14 8 5 480 0.015 1.18 0. 0 13 0.91 1493 530 0.0072 0.86 0.01 0.80 20 6 2 670 0.03 5 1. 54 0. 037 1. 37 2067 77 0 0.03 2 1. 5 1 0.04 1 1. 41 * ** Ma t ka = Ri-rei än i n t e r v a l l i n keskipi steen asema R 158 9 :ään nähden kaateen suunnassa PL 130 : s s ä Al g IND/ I I I = 19 IND/I I I Ri - 19 IND/III R 1 590
- g~j~~mpu Urpo Kuronen/PHM RAPORTTI 061/ 243 4 05/UOK/87 17. 9.198 7 4 Johtopäätökset 1. Tarkastelu osoittaa, että neuvostotutkimusta voi daan metodisesti sove ltaa käyttäen GAL :n analytiikkaa. 2. Neuvostotutkimuksen indeks i en, etenkin I I I-ke r t a luvun indeksin a rvot ova t l u ku a r v o i l t aan sovel lettavissa muihi n La mpinsaari-tyy pp i s i i n muodostumiin Vi hann i n a lueella. 3. Tutkimusta sove l let taessa yksittäiset a nalyysi t, jois s a on ko r keita metall i pitoi suu ksi a (esim. > 3 %) tulee jät tää kokonaan p o i s. J os on ky s e e s s ä reikä/re i k iä, joissa on malmilävisty s / -lävis t yksi ä on ainei s toa syytä tarkastella kah della t a valla. Toisessa o tetaan mukaan malmil ävis tyks e t se l laisenaan ja huomioida an niiden antama huomattavaki n p a ikallinen vaih t e l u. Tois e s s a tarkastelussa jätetään malmi r eiä t kokonaan pois ja tarkaste l laan v ain ma lm i on jatke i l l e kairattuj a r e ikiä. Malminets i nnäss ä tämä t apaus on luonnollis esti u seimmin esi l lä, koska ensimmäistäkään malmilävistystä ei o le. Molempien tarkas t e l u jen perustee l la t e h d ä än lopullinen t ulkinta. LIITTEET 1. Lineaarisen produktiivisuuden ja I ND/III:n l a s k e n t a k a a vat 2. Ana l yys ilis t a ukse t
Urpo Kuronen/PHM RAP ORTTI 061/2434 05/ UOK / 87 17. 9.1987 LIITE 1 Lin e aar i n e n produktiivisuus, 1 i = n äytteenottovälin p ituus c i = alkuaineen pitoisuus i -näyttee s s ä = a l ku a i n e en tau stap i toisuu s Vihan n i s s a c f Zn = 1 50 ppm C f Cu = 1 50 p pm c f Pb = 1 5 ppm c f Af!, 0, 15 pp m n = n äytteiden lukumäärä m % = produktiivisuus metriprosentteina 111 kertaluvun indeksi I ND/III = M Zn x M p b x M Ag, miss ä ~1 3 Cu M zn' M pb' M Ag ja M Cu ovat ko. alkuaineiden lineaarisia produktiivisuuksia.