Kaupunginhallitus 356 05.09.2016 Tapio Arolan ja Juha Turkian valtuustoaloite koskien jätevedenpuhdistamon, sen sijainnin ja muiden siihen liittyvien asioiden tarkastelua osana yhteiskunnan eri jätevirtojen keskitettyä ratkaisua 668/00.02.04.00/2016 KH 356 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginlakimies Eero Immonen, puh. 040 703 9227 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Lisätiedot: Lappeenrannan Energia Oy:n toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen, p. 040 548 6360 reijo.kolehmainen@lreoy.fi Liite Valtuustoaloite liitteineen Lappeenrannan Energia Oy:n lausunnon 30.8.2016 liitekuvat 1 ja 2 Asiakirjat Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 29.8.2016 Tapio Arolan ja Juha Turkian valtuustoaloite 20.6.2016 Esitämme, että Lappeenrannan kaupunginvaltuuston kokouksen 8.12.2014 116, Lappeenrannan jätevesien käsittely- ja purkupaikka, ympäristölupahakemus uudelle jätevedenpuhdistamolle, otetaan uuteen valtuustokäsittelyyn, ja että uutta jätevesipuhdistamoa, sen sijaintia ja muita siihen liittyviä asioita ei tarkastella pelkästään jätevesipuhdistamon, vaan yhteiskunnan erilaisten jätevirtojen keskitettynä ratkaisuna, mikä mahdollistaa uusimpien tekniikoiden käyttöönoton ja niiden kehittämisen. Erilaisten materiaali- ja energiavirtojen kohtaaminen synnyttää merkittäviä synergiaetuja. Etelä-Karjalan kuntien vastuulla olevat jätehuoltopalvelut on keskitetty Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n (EKJH) Kukkuroinmäen jätekeskukseen. EKJH:lla on omistuksessaan 137 hehtaarin alue, joka on kaavoitettu jätteenkäsittelyalueeksi. Keskuksen käytössä on tällä hetkellä 35 hehtaaria ja alueen infrastruktuuri on rakennettu pelkästään jätehuollon ja keskuksen tarpeisiin. Tulevaisuudessa jätekeskuksen alueelle rakentuu biokaasulaitos, jossa käsitellään kaikki Etelä-Karjalan alueelta syntyvä erilliskerätty biojäte ja jätevesiliete, jotka jalostetaan liikennepolttoaineeksi, biokaasuksi. Biokaasulaitoksen lopputuote käsitellään, jo tälläkin hetkellä alueella toimivalla kompostointilaitoksella, erilaisiksi
maanparannus- ja multatuotteiksi. Tällainen liikennepolttoaineen tuotanto ja jakelu on osa Lappeenrannan kaupungin strategiaa ympäristöystävällisenä ja vihreänä kaupunkina päästöjen vähenemisen muodossa. Viljelykierrolle välttämätön fosforimineraali ehtyy maapallolta n. 50 vuoden kuluttua, ja viimeistään silloin siitä tulee ankara pula. Meriin syydetyn fosforin takaisin saaminen on erittäin vaikeaa, joten on parasta lopettaa fosforin päästäminen luonnonvesiin ottamalla se kokonaan talteen ja palauttaa se viljelykiertoon. On aivan selvää se, että luontoon laskettavien vesien laatumääräykset kiristyvät. Kalvosuodatinteknologia on maailmalla laajassa käytössä, mm. Singaporessa jätevesistä ja Kaliforniassa merivedestä, tätä tekniikkaa käyttäen valmistetaan juomavettä. Jäteveden puhdistaminen perinteisen käsittelyn jälkeen kalvosuotimin on mahdollista tehdä myös Kukkuroinmäessä ilman maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyviä ongelmia. On ehdottoman tärkeää, että tulevaisuuden kannalta otetaan huomioon edellä mainitut seikat, huomioiden samalla välttämätön yhteistyö maakuntamme sisällä kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Olemme joka päivä lähempänä sitä, jolloin jätekeskukseen tulee jätevettä ja jätteitä kuten nykyisinkin, mutta lähempänä myös sitä kun sieltä lähtee: Puhdasta vettä, lämpöä, sähköä, biokaasua, lannoitteita ja kierrätykseen menevää materiaalia. Olemme lähempänä päivää, jolloin kaikki hyödynnetään. Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan kohdalla tämä on päätöksentekoa vaille. Valtuustoaloitteen liitteenä oleva kansalaisnäkemys on oheisena liitteenä. Lappeenrannan Energia Oy:n lausunto 30.8.2016 Aloitteessa esitetään tärkeitä näkökohtia yhteiskunnan ekologisesta kestävyydestä. Lappeenrannan Energia yhtyy näkemykseen siitä, että yhteiskunnan jätevirtojen sisältämä energia ja ravinteet on saatava hyötykäyttöön ja niiden käsittely on kokonaisuutena hoidettava tehokkaasti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Lisäksi, kuten aloitteessakin huomautetaan, jätevedenpuhdistuksen laatuvaatimukset kiristyvät tulevaisuudessa entisestään. Näitä näkökohtia on huomioitu ja edelleen huomioidaan uuden jätevesiratkaisun suunnittelussa.
Aloitteen kirjoittajat esittävät, että jätevedenpuhdistamon sijainti Kukkuroinmäen jätekeskuksen yhteydessä toisi synergiaetuja kokoamalla yhteiskunnan jätevirrat yhteen paikkaan, jossa ne voitaisiin käsitellä keskitetysti. Aloitteessa mainitaan, että tämä ratkaisu myös mahdollistaisi uusimpien tekniikoiden käyttöönoton ja kehittämisen, ilman maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyviä ongelmia. Lappeenrannan Energia toteaa, että jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Kukkuroinmäelle loisi teknistä synergiaa lähinnä siten, että puhdistamolietteen siirtomatka jätevedenpuhdistamolta loppukäsittelyyn sekä lietteen- ja jätteenkäsittelyssä syntyvien jätevesien siirtomatka puhdistamolle olisi mahdollisimman pieni. Lisäksi voidaan ajatella, että alueen eri toiminnot voisivat mahdollisesti käyttää esim. yhteisiä kone-, kemikaali- ja huoltotiloja. Näiden tekijöiden synergiaedut eivät ole painoarvoltaan sellaisia, joilla puhdistamopaikan vaihto Hyväristönmäeltä Kukkuroinmäkeen olisi perusteltua. Puhdistamon sijoittaminen jätekeskuksen naapuriin olisi varmastikin Hyväristönmäkeä yksinkertaisempi ratkaisu maanhankinta- ja kaavoitusmielessä, ja epäilemättä myös lähialueen asukkaille helpompi hyväksyä. Hyväristönmäen puhdistamoalueen kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvä vaiheittainen eteneminen on haasteellista, mutta sen toteuttamiselle ei ole todettu mm. YVA-vaiheessa läpikäydyn tarkastelun perusteella poissulkevaa estettä. Jätevedenpuhdistamon sijoittamista Kukkuroinmäelle on tarkasteltu jätevesihankkeen YVA-vaiheessa yhdessä useiden muiden toteutusvaihtoehtojen kanssa. Tuolloin oletuksena oli, että puhdistettu jätevesi purettaisiin Kukkuroinmäeltä Saimaaseen. Sittemmin Lappeenrannan Energia on julkisessa keskustelussa esitettyjen pyyntöjen vuoksi selvityttänyt myös vaihtoehtoa, jossa puhdistamo sijaitsisi Kukkuroinmäellä ja puhdistettu jätevesi purettaisiin Rakkolanjokeen, mahdollisimman lähellä Kukkuroinmäkeä. Nykyinen jätevesiverkosto on suunniteltu ja rakennettu siten, että jätevedet kootaan keskitetysti Toikansuolle. Uudelle jätevedenpuhdistamolle on rakennettava puhdistettaville jätevesille tuloputki eli siirtoviemäri Toikansuolta alkaen, ja puhdistetuille jätevesille purkuputki vesistöön. Hyväristönmäki-vaihtoehdossa tarvitaan vain 5,3 km pituinen siirtoviemäri, kun taas Kukkuroinmäki-vaihtoehdossa siirtoviemäri jätevesille on noin 16 km ja siirtolinja puhdistetuille jätevesille on noin 10 13 km. Maastossa nämä linjat vaativat noin 10 25 m leveän alueen. Hyväristönmäki-vaihtoehdossa putkilinja voidaan toteuttaa suureksi osaksi rakentamattomaan maastoon ja siinä riittää yksi Toikansuolle
rakennettava pumppaamo. Hyväristönmäeltä puhdistettu jätevesi voidaan purkaa painovoimaisesti puhdistamon välittömään läheisyyteen. Kukkuroinmäki-vaihtoehto edellyttää kolmea pumppaamoa tulolinjaan ja puhdistettu jätevesi vaatii poispumppaukseen 2-3 pumppaamoa. Tarkastelussa on mukana Hyväristönmäen purkupisteen lisäksi vaihtoehto A, jossa purkuputki sijoittuisi samaan kaivantoon tuloviemärin kanssa, sekä vaihtoehto B, jossa purkuputki sijoittuisi ylemmäs Rakkolanjoen alkuun. Linjaukset ja profiilit on esitetty liitteenä, kuvissa 1 ja 2. Jäteveden siirtojärjestelmän investoinnin vertailukustannusarvion mukaan Kukkuroinmäki-vaihtoehto on investoinniltaan noin 20 23 M kalliimpi Hyväristönmäki-vaihtoehtoa. Arvioitu investointikustannus sisältää Hyväristönmäen osalta tulotien ja maanhankinnan kustannukset. Sähköliittymän tarve kahtena maakaapeliyhtenä on investointikustannuksina sekä Hyväristönmäelle että Kukkuroinmäelle. Laskentaperusteena putkipituuksille on kaksi rinnakkaista, halkaisijaltaan 630 mm tuloputkea ja yksi purkuputki DN800. Taulukossa alla on koottuna siirtojärjestelmän vertailukustannusarvio: Toikansuo- Hyväristönmä ki Toikansuo-Kuk kuroinmäki-hy väristönmäki Toikansuo-Kuk kuroinmäki-pur ku A Toikansuo-Kuk kuroinmäki-pur ku B pumppaamo / lkm kaivantopituus / km 1 6 5 5 5,3 29 16 25 putkea /km 11 45 42 41 investoinnin vertailukustannu s, milj.eur siirtojärjestelmän käyttökustannus, EUR/a 8,7 31,8 28,7 28,1 140 000 430 000 410 000 380 000 Lappeenrannan Energia toteaa, että Kukkuroinmäki-vaihtoehto on siirtolinjojensa vuoksi sekä kalliimpi että riskialttiimpi kuin Hyväristönmäki, koska sekä puhdistamatonta että puhdistettua jätevettä joudutaan siirtämään moninkertainen matka verrattuna Hyväristönmäki-vaihtoehtoon. Puhdistamon kannalta sijainti ei käytännössä vaikuta itse laitoksen prosessivalintaan, rakentamiskustannuksiin tai käyttökustannuksiin. Jätevesien ultratehokas puhdistus, varautuminen ravinteiden
talteenottoon, haitallisten aineiden poistoon ym. tulevaisuuden vaatimuksiin sekä uusien teknologioiden pilotointi onnistuvat Hyväristönmäellä yhtä hyvin kuin muuallakin, ja ne onkin huomioitu puhdistamon suunnittelussa. Puhdistamolla syntyvä ylijäämäliete on suunniteltu kuljetettavan alkuvaiheessa Kukkuroinmäelle, jossa siitä voidaan jalostaa multatuotteita nykyisessä kompostointilaitoksessa ja/tai biokaasua mahdollisesti rakennettavassa biokaasulaitoksessa. Myöhemmässä vaiheessa lietteenkäsittelyyn voidaan hakea myös muita ratkaisuja. Aloitteen liitteenä oleva kansalaisnäkemys on osoitettu muistutuksena Etelä-Suomen aluehallintovirastoon (AVI), joka käsittelee sen yksityiskohdat, arvioi ja ottaa tarpeen mukaan huomioon lupapäätöksen käsittelyssään. Yleisesti voi todeta, että YVA-menettelyn tarkoitus ei olekaan valita tai suosittaa mitään ratkaisuvaihtoehtoa. YVA ei poissulkenut Kukkuroinmäki-vaihtoehtoa, ja se on siten periaatteessa mahdollinen paikkaratkaisu. Hyväristönmäki-Rakkolanjoki ratkaisu todettiin YVA-arvioinnin tulosten pohjalta tehtyjen vertailuarviointien perusteella sekä kustannuksiltaan että ympäristövaikutuksiltaan kuitenkin edullisimmaksi toteutusvaihtoehdoksi Lappeenrannan jätevesiratkaisulle. Tälle kokonaisuudelle on haettu joulukuussa 2014 valtuustopäätöksen täytäntöönpanona ympäristölupaa. Aluehallintovirasto (AVI) on juuri 29.8.2016 myöntänyt Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamolle ja purkupaikalle Rakkolanjokeen ympäristöluvan (Nro 164/2016/2, Dnro ESAVI/1182/2014). Samanaikaisesti on AVI:sta saatu nykyiselle Toikansuon jätevedenpuhdistamolle ympäristölupa (29.8.2016/Nro 163/2016/2, Dnro ESAVI/342/04.08/2011). Lupa on myönnetty Toikansuon puhdistamon toiminnan jatkamiselle Hyväristönmäen puhdistamon toiminnan vakiintumiseen saakka, kuitenkin enintään 31.12.2022 asti. Puhdistamon paikan muuttaminen vaatisi uuden ympäristölupahakemuksen laatimisen ja käsittelyn. Ensin tulisi saada ELY-keskukselta ratkaisu mahdollisesti uudesta YVA-tarpeesta, erityisestikin tapauksessa, jos myös purkupiste muutettaisiin. Nämä käsittelyt viivästyttäisivät hanketta ainakin kahdella-kolmella vuodella. Toikansuon toiminnan jatkolle myönnetty määräaika myös ylittyisi. Lappeenrannan Energian näkemyksen mukaan Kukkuroinmäki-vaihtoehdon tarjoamat sinänsä kiistattomat synergiaedut eivät teknisesti, taloudellisesti tai sosiaalisesti ole niin suuret, että hanke kannattaisi toteuttaa valittua vaihtoehtoa kalliimmalla, riskialttiimmalla ja enemmän aikaa vievällä tavalla.
Konsernihallinnon lakiasioiden lausunto 1.9.2016 Jätevesihankkeen YVA-vaiheessa ja sen jälkeen tehtyihin selvityksiin perustuen Lappeenrannan Energia Oy on esittänyt lausunnossaan, että ei ole taloudellisesti mielekästä sijoittaa jätevedenpuhdistamoa Kukkuroinmäelle. Lausunnosta ilmenee, että puhdistamolla syntyvä ylijäämäliete on suunniteltu kuljetettavan alkuvaiheessa Kukkuroinmäelle, jossa siitä voidaan jalostaa multatuotteita nykyisessä kompostointilaitoksessa ja/tai biokaasua mahdollisesti rakennettavassa biokaasulaitoksessa. Lausunnon mukaan lietteenkäsittelyyn voidaan hakea myöhemmässä vaiheessa myös muita ratkaisuja. Aloitteen tekijöiden esittämät näkemykset jätevedenpuhdistamon toiminnan tarkastelusta osana yhteiskunnan eri jätevirtojen keskitettyä ratkaisua on taloudellisten realiteettien puitteissa otettu huomioon jätevesihankkeen valmistelussa. Aloitteessa esitetyt näkemykset jätevirtojen keskittämisestä voidaan huomioida jatkossakin jätevedenpuhdistamon toiminnan yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Aloitteessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, jotka edellyttäisivät kaupunginvaltuuston 8.12.2014 116 käsittelemän Lappeenrannan jätevesien käsittely- ja purkupaikkaa sekä ympäristölupahakemusta uudelle jätevedenpuhdistamolle koskeneen asian uutta käsittelyä. Kaupunginvaltuuston päätöksen 8.12.2014 116 mukainen ympäristölupahakemus on Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä 29.8.2016 hyväksytty ja Lappeenrannan Lämpövoima Oy:lle on myönnetty ympäristölupa ja toiminnan aloittamislupa Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamolle. Ympäristölupapäätös on nähtävänä asiakirjoissa. (EI) Kj Kh Merkitään aloite ja siihen annetut lausunnot tiedoksi. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Hyväksyttiin.