1 (10) SAADUISTA LAUSUNNOISTA LIIKKEESEENLASKIJAN JA OSAKKEEN- OMISTAJAN TIEDONANTOVELVOLLISUUS JA SISÄPIIRI-ILMOITUKSET JA -REKISTERIT STANDARDILUONNOKSET Rahoitustarkastus järjestää hyvän hallintotavan mukaisesti viranomaisten ja normien kohderyhmien kuulemisen jo sääntelyn valmisteluvaiheessa ja pyytää standardeista lausunnot muilta viranomaisilta sekä niiltä yhteisöiltä, jotka edustavat standardin kohderyhmiä. Kuuleminen ja palautteen antaminen edistävät viranomaistoiminnan läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta sekä valvottavien sitoutumista Ratan sääntelyyn. Rahoitustarkastus pyysi lausuntoja sisäpiiri-ilmoitukset ja rekisterit - standardiluonnoksesta ja voimassa olevan standardin liikkeeseenlaskijan ja osakkeenomistajan tiedonantovelvollisuuden täydennyksestä 17.5.2005. Lausuntoja saatiin yhteensä 12 kpl luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä edustavilta yhteisöiltä, elinkeinoelämän järjestöiltä ja muilta viranomaisilta. Eräissä saaduissa lausunnoissa tuettiin Ratan toimintatapaa antaa tulkintoja ja ohjeistaa toimintaa siten, että verraten avoimeen sääntelyyn liittyvä oikeudellinen epävarmuus vähenee. Osassa lausunnoista kuitenkin kiinnitettiin huomiota siihen, että pienillä liikkeeseenlaskijoilla ei ole sellaista hallintorakennetta, jonka avulla lisääntyvästä sääntelyrasituksesta voidaan ongelmitta selvitä. Lausuntojen perusteella Rata on pyrkinyt varmistamaan, että suositusten hyödyt sijoittajille ja kustannukset liikkeeseenlaskijoille ovat tasapainossa. Suurimpien pörssiyhtiöiden näkökulmasta standardeja pidettiin ongelmallisina sikäli kun ne ovat ristiriidassa muissa pörsseissä noudatettavien menettelytapojen kanssa. Ratalta kysytään useissa eri yhteyksissä tulkintoja/täydentävää ohjeistusta liikkeeseenlaskijan jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta koskevissa kysymyksissä. Sen vuoksi Rata on katsonut tarkoituksenmukaiseksi antaa tulkintoja tässä yhteydessä. Standardin sitova osuus perustuu EU-sääntelykehikkoon, mutta myös suositusluontoisessa ohjeistuksessa on pyritty ottamaan huomioon EU -pohjainen tapa säännellä ja toimia. Tämän perusteella ei pitäisi olla olennaisia ristiriitoja ainakaan EU -alueen pörssien menettelytavoissa.
2 (10) 5.3 Sisäpiiri-ilmoitukset ja rekisterit Standardin voimaantulo Useissa lausunnoissa katsottiin, että Ratan standardin tulisi tulla voimaan vasta arvopaperimarkkinalaissa (AML) säädetyn 6 kuukauden siirtymäajan kuluttua eli 1.1.2006. Lausunnoissa perusteltiin kantaa sillä, että lain ja viranomaisnormien eriaikaisesta voimaantulosta voi aiheutua käytännön ongelmia ja sekaannuksia. Saatujen lausuntojen perusteella Rata on päättänyt lykätä standardin voimaan tuloa 1.1.2006 asti, jolloin kumoutuvat aiemmin voimassa olleet määräykset ja kannanotot. Standardia voi kuitenkin ryhtyä soveltamaan aiemminkin rekisterinpitäjän omalla päätöksellä. Rata on 18.7.2005 antanut asiasta valvottavatiedotteen. 4.1 Ilmoitusvelvolliset 4.1.1 Liikkeeseenlaskijat Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota siihen, että kohdan 4.1.1 ilmoitusvelvollisten listassa mainitaan konsernijohtaja/pääjohtaja, joiden asemaa ei ole laissa määritelty. Samoin todetaan, että toimitusjohtajan varamies ei ole OYL:n mukainen termi. Rata on huomioinut kommentit siten, että konsernijohtaja/pääjohtaja on poistettu listasta ja toimitusjohtajan kohdalle on lisätty alaviite, jossa todetaan, että konsernijohtaja/pääjohtaja voi täyttää ilmoitusvelvollisuutensa tämän kohdan perusteella. Myös toimitusjohtajan varamiehestä käytetään OYL 8:3 mukaista nimitystä toimitusjohtajan sijainen. 4.1.2 Markkinaosapuolet Eräissä lausunnoissa kiinnitettiin huomiota siihen, että arvopaperinvälittäjän palveluksessa oleva meklari ei välttämättä saa asemansa tai tehtäviensä puolesta säännöllisesti sisäpiirintietoa silloin, kun meklari ei tarjoa sijoituspalvelua julkisen kaupankäynnin kohteena olevilla arvopapereilla. Lausuntojen mukaan tämä olisi selvyyden vuoksi hyvä todeta standardissa samalla tavalla kuin toimihenkilöiden kohdalla. Myös käsitettä "saa säännöllisesti sisäpiiritietoa" tulisi lausuntojen mukaan pyrkiä täsmentämään, jotta ilmoitusvelvollisuutta koskevan rajan vetäminen olisi helpompaa. Samoin ehdotettiin, että käsitettä "muut ylimpään johtoon kuuluvat" avattaisiin standardissa.
3 (10) Rata ei voi yleispätevästi määritellä tai listata niitä tilanteita, milloin henkilön katsotaan saavan asemansa tai tehtäviensä johdosta säännöllisesti sisäpiirintietoa, vaan määrittely tulee tapahtua kussakin yhtiössä erikseen. Ratan standardissa lähdetään AML hallituksen esityksessä todetusta lähtökohdasta, että kunkin yhtiön tulee itse määritellä ne henkilöt, jotka kuuluvat siinä yhtiössä nk. muuhun ylimpään johtoon. Rata on joutunut ottamaan huomioon sen, että meklari on määritelty arvopaperimarkkinalainsäädännössä ja näin ollen standardissa ei voida poiketa siitä. 4.1.3 Rahastoyhtiö tai säilytysyhteisö Useissa lausunnoissa kiinnitettiin huomiota siihen, että säilytysyhteisön palveluksessa olevien back office -toimihenkilöiden ilmoitusvelvollisuus on laajempi kuin vastaavien arvopaperinvälittäjien palveluksessa olevien. Ilmoitusvelvollisuus koskee säilytysyhteisön palveluksessa olevaa, jolla tehtävässään on mahdollisuus saada tietoja sijoitusrahaston sijoitustoiminnasta. Arvopaperinvälittäjän palveluksessa oleva muu toimihenkilö on ilmoitusvelvollinen vain, jos hän asemansa tai tehtäviensä johdosta saa säännöllisesti sisäpiirintietoa. Rata toteaa, että sijoitusrahastolain (SRL) ja AML:n säännökset eroavat tältä osin toisistaan ja säilytysyhteisön palveluksessa olevien henkilöiden ilmoitusvelvollisuuden muuttaminen samalle tasolle kuin arvopaperinvälittäjän palveluksessa olevan edellyttää SRL:n muutosta. Eräissä lausunnoissa katsottiin, että rahastoyhtiön ilmoitusvelvollisten luettelon kohdassa 8 ilmoitusvelvollisuus tulisi rajoittaa koskemaan ainoastaan suomalaisia rahastoyhtiön lukuun tai puolesta toimivia, joilla on mahdollisuus vaikuttaa sijoitusrahaston varojen sijoittamista koskevan päätöksen tekemiseen. Kommentti on huomioitu siten, että standardin luettelon ao. kohtaan on selvennykseksi lisätty termi "suomalainen henkilö". 4.1.4 Ilmoitusvelvollisten lähipiiri Eräässä lausunnossa katsottiin, että muuta perheenjäsentä koskevaan kohtaan tulisi kirjata näkyviin, että kohdassa tarkoitetaan perintökaaren 2 luvun tarkoittamia sukulaisia. Rata on tarkentanut standardin kohtaa esitetyllä tavalla. 4.1.5 Ilmoitusvelvollisuuden kohteena olevat arvopaperit Eräissä lausunnoissa ehdotettiin, että standardin kohtaa tulisi selkiyttää siten, että ilmoitusvelvollisuus koskee vain suomalaisen osakkeen ADR:ä
4 (10) (talletustodistuksia). Rata on täsmentänyt standardin kohtaa esitetyn mukaisesti. 4.2.2 Perusilmoitusten muutokset Lausunnoissa pidettiin muutosilmoituksen tekemiseen varattua 7 päivän määräaikaa lyhyenä erityisesti niissä tapauksissa, kun se kohdistuu toisen henkilön tietoihin, esimerkiksi vaikutusvaltayhteisöissä tapahtuneisiin muutoksiin. Myös alaikäisen lapsen osalta sisäpiiri-ilmoituksen tekemistä koskevaa 7 päivän määräaikaa pidettiin tiukkana ja esitettiin, että määräaika tulisi pidentää 14 päivään. AML:ssa säädetty 7 päivän määräaika omistusten muutosten ilmoittamiselle perustuu komission kolmannen direktiivin säännöksiin ja näin ollen Rata ei voi sitä pidentää standardissa. Eräissä lausunnoissa ehdotettiin, että Rata selventäisi standardin kohtaa ilmoitusvelvollisuuden täyttymistä koskevan 5000 euron rajan laskemisen osalta. Rata on lisännyt standardin kohtaan selvennyksen, jossa todetaan, että summa lasketaan yhtiökohtaisesti ja ilmoitusvelvollisen sekä hänen lähipiirinsä omistukset lasketaan yhteen. 4.3 Arvo-osuusjärjestelmään liitetyt arvopaperit Eräässä lausunnossa esitettiin, että selvyyden vuoksi tulisi mainita, että ilmoituksia ei tarvitse tehdä niiden julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopapereiden osalta, jotka on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Rata on täsmentänyt standardin kohtaa esitetyllä tavalla. 4.5 Poikkeukset ilmoitusvelvollisuudesta 4.5.2 Tilintarkastajat Lausunnoissa pidettiin perusteltuna sitä, että myös arvopaperinvälittäjän tilintarkastajalla olisi sama oikeus jättää tilintarkastustehtävän perusteella vaikutusvaltayhteisöiksi tulevat yhteisöt ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle kuin liikkeeseenlaskijan tilintarkastajalla. Rata on huomioinut kommentin ja täsmentänyt standardin kohtaa esitetyllä tavalla. Standardiluonnoksessa suositettiin, että tilintarkastusyhteisössä ilmoitusvelvollisiksi nimetään myös päävastuullista tilintarkastajaa tilintarkastuksessa avustavat, asiantuntija-asemassa olevassa henkilöt. Lausunnoissa ei pidetty ehdotusta perusteltuna, koska mainitut henkilöt eivät ole lakimääräisiä ilmoitusvelvollisia. Liikkeeseenlaskijalla ei myöskään ole välttämättä
5 (10) jatkuvaa tietoa siitä, ketkä kulloinkin avustavat päävastuullista tilintarkastajaa tämän tehtävissä. Ratkaisuksi ehdotettiin, että tilintarkastusyhteisön tulisi näissä tapauksissa pitää yrityskohtaista rekisteriä, joihin merkitään ko. avustavat henkilöt. Rata on huomioinut kommentin ja poistanut julkisen rekisterin kohdalta em. suosituksen. 5 Rekisterinpitäjän velvollisuudet 5.1 Rekisterin luotettavuuden varmistaminen Eräissä lausunnoissa katsottiin, että Ratan suositus liikkeeseenlaskijoiden henkilöstön kaupankäyntisäännöistä tulisi koskea vain liikkeeseenlaskijan sisäpiiriläisiä. Rata on täsmentänyt standardin kohtaa ehdotetulla tavalla. 5.2 Rekisterimerkinnät Useissa lausunnoissa pidettiin tarpeettomana standardissa suositeltua luettelon pitämistä myöhästyneistä sisäpiiri-ilmoituksista. Rata tulee suorittamaan valvontaa ilmoitusvelvollisuuden ajantasaisesta noudattamisesta. Osa tätä valvontaa on, että Rata tulee kysymään yhtiöiltä myöhästyneistä ilmoituksista. Sen vuoksi Rata suosittaa, että tiedot myöhästyneistä ilmoituksista kerättäisiin sitä mukaa kuin niitä ilmenee. Ratan käsityksen mukaan näiden tietojen kerääminen edistää myös ilmoitusvelvollisuuden noudattamista. 5.3 Tietojen säilytysaika ja julkisuus Eräissä lausunnoissa toivottiin selvennystä siihen, mitä tietoja säilytysvelvollisuus koskee ja mistä ajankohdasta säilytysvelvollisuus alkaa. Rata on täsmentänyt standardin kohtaa siten, että ilmoitusvelvollisten perustiedot on säilytettävä ja ne ovat julkisia sen ajan, kun henkilö on ilmoitusvelvollinen, ja vähintään 5 vuotta ilmoitusvelvollisuuden päättymisen jälkeen. Ilmoitusvelvollisen muutostiedot on säilytettävä, ja ne ovat julkisia vähintään 5 vuotta siitä, kun ne on merkitty sisäpiirirekisteriin. Ratan suositus ilmoitusvelvollisen arvopaperikauppojen kirjausperusteen (kauppa, lahja, testamentti, rahastoanti jne.) julkistamisesta kyseenalaistettiin eräissä lausunnoissa. Rata on huomioinut lausunnoissa esitetyn kannan ja poistanut suosituksen tältä osin.
6 (10) 5.4 Tietojen nähtävilläpito internetissä Eräissä lausunnoissa pidettiin perusteettomana ja yksityisyyden suojaa loukkaavana sitä, että ilmoitusvelvollisen perhesuhteissa tai määräysvaltasuhteissa tapahtuneet muutokset on pidettävä yleisön saatavilla internetissä 12 kuukauden ajan muutoksesta. Kyseessä olevat tiedot ovat kuitenkin julkisia ja ilmoitusvelvollisen tulee ilmoittaa näissä tiedoissa tapahtuneet muutokset. Näin ollen Rata katsoo, että ei ole estettä näyttää ilmoitusvelvollisen lähipiirissä tapahtuneet muutokset myös internetissä. Standardissa tietojen päivittämiselle internetiin asetettua 3 päivän määräaikaa pidettiin useissa lausunnoissa liian lyhyenä. Tältä osin Rata on pidentänyt määräajan 7 päivään. 6 Yrityskohtainen sisäpiirirekisteri 6.4 Rekisterin luotettavuuden varmistaminen Standardin kohdassa 16 Rata on antanut sitovan säännöksen siitä, että yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkityille henkilöille on ilmoitettava kirjallisesti tai muutoin todisteellisesti rekisteriin merkitsemisestä ja siitä hänelle aiheutuvista velvollisuuksista. Standardin seuraavan kohdan 17 mukaan ilmoitus voi tapahtua esim. sähköpostitse. Lausunnonantajien mukaan tämä jättää epäselväksi missä eri tilanteissa kuittaus tarvitaan ja voiko tällainen kuittaus aina tapahtua esim. sähköpostitse. Rata on täsmentänyt kohtaa siten, että mikäli ilmoitus tapahtuu sähköpostitse niin kuittaus voi tapahtua ilmoitusta vastaavalla tavalla.
7 (10) 5.2b Liikkeeseenlaskijan ja osakkeenomistajan tiedonantovelvollisuus - standardin täydennys 5.1 Julkistettava tieto Standardin kohdassa/kappaleessa 6 todetaan, että julkistettava tieto voi koskea arvopaperia, liikkeeseenlaskijaa tai arvopaperimarkkinoita yleensä. Lausunnoissa katsottiin, että tämä standardin vaatimus menee markkinoiden väärinkäyttödirektiivin vaatimuksia pidemmälle, koska direktiivin mukaan julkistettavia tietoja ovat vain liikkeeseenlaskijaan välittömästi liittyvät tiedot. Rata on huomioinut lausunnoissa esitetyn kannan ja poistanut ko. lauseen standardista. Standardin kohdassa 7 suositetaan, että liikkeeseenlaskijan tulisi pyrkiä antamaan tietoja itsestään mahdollisimman avoimesti. Eräät lausunnonantajat katsoivat, että viittaus mahdollisimman suureen avoimuuteen on viranomaisstandardissa epämääräinen. Rata on huomioinut kannan ja muuttanut sanamuotoa siten, että liikkeeseenlaskijan tulisi pyrkiä noudattamaan avointa tiedottamispolitiikkaa. 5.2 Julkistamisen ajankohta Standardissa todetaan, että liikkeeseenlaskijoiden tulisi pyrkiä tiedottamaan AML 2 luvun 7 :n tarkoittamista päätöksistä ja seikoista mahdollisimman nopeasti. Eräissä lausunnoissa katsottiin, että Ratan tulisi käyttää AML:n mukaista ilmaisua "ilman aiheetonta viivytystä". Kommenttien perusteella Rata on selventänyt kohtaa lisäämällä viittauksen markkinoiden väärinkäyttödirektiiviin, johon ilmaisu "mahdollisimman nopeasti" perustuu. Standardissa suositetaan, että liikkeeseenlaskijan on julkistettava tekemänsä päätökset, kun ne on tehty. Koska sisäpiirintieto on julkistettava mahdollisimman nopeasti, voi julkistamisvelvollisuus edellyttää päätöksen julkistamista, jos päätös on asiallisesti tehty, vaikka sitä ei olisikaan vielä muodollisesti hyväksytty. Lausunnoissa katsotaan, että tiedonantovelvollisuuden syntyminen ennen päätöksen muodollista hyväksymistä soveltuu käytettäväksi vain harvoissa poikkeustapauksissa ja viitataan soveltuviin sopimusja yhtiöoikeudellisiin periaatteisiin päätösten juridisesta syntymisestä. Rata on huomioinut kommentit ja muuttanut kohtaa siten, että päätös on julkistettava ilman aiheetonta viivytystä sen tekemisen jälkeen.
8 (10) Eräässä lausunnoissa ehdotetaan, että esi- tai aiesopimuksen julkistamista koskevaa standardin kohtaa täsmennetään siten, että esi- tai aiesopimusta ei tarvitse julkistaa, jos valmisteilla olevan lopullisen sopimuksen olennaisia osia tai ehtoja ei ole riittävän tarkasti määritelty tai sovittu esi- tai aiesopimuksessa. Rata on huomioinut ehdotetun täsmennyksen. 5.3 Julkistamisen lykkääminen 5.3.1 Tiedon julkistamisen lykkäämiselle asetettavat edellytykset Eräässä lausunnossa ehdotettiin sen pääsäännön esiintuomista, ettei valmisteltavana olevia asioita tarvitse julkistaa, jolloin esim. yrityskauppaneuvotteluiden osalta ei ole kyseessä julkistamisen lykkääminen vaan se, ettei ko. seikka vielä ole kypsynyt julkistamisen asteelle. Saadun kommentin perusteella Rata on lisännyt standardiin seuraavan selvennyksen "koska liikkeeseenlaskijan ei tarvitse julkistaa valmisteilla olevia asioita, tiedon julkistamisen lykkääminen voi tulla kyseeseen lähinnä silloin, kun asia on kypsynyt tiedotettavaksi." 5.3.3 Sijoittajien asema Eräässä lausunnossa viitattiin AML:n hallituksen esitykseen ja ehdotettiin, että Ratan standardin sijoittajien asemaa käsittelevään kohtaan tulisi myös ottaa maininta siitä, että sijoittajien asemaa arvioidessa tulee ottaa huomioon johtaisiko tiedon julkistamatta jättäminen todennäköisesti yleisöä harhaan. Samoin kuin standardissa tulisi mainita, että yhtä lailla yksittäisen tiedon julkistaminen ilman kokonaiskuvaa voi olla sijoittajan kannalta harhaanjohtavaa. Rata on lisännyt standardin kohtaan 5.1 asiaa koskevan yleisluontoisen suosituksen. 5.5 Tiedon tasapuolinen julkistaminen ja 5.6 Sisäpiirintiedon ilmaisukielto Saadussa lausunnossa ehdotettiin, että tiedon tasapuolista julkistamista sekä sisäpiiritiedon ilmaisukieltoa koskevissa kohdissa tarkasteltaisiin tilannetta erikseen liikkeeseenlaskijan ja sen konsernin sisällä ja erikseen tiedon ilmaisemista yhtiön ulkopuoliselle taholle. Rata on näiltä osin selventänyt standardin kohtia ja korostaa, että tiedon tasapuolista julkistamista koskevassa kohdassa käsitellään vain tiedon ilmaisemista liikkeeseenlaskijan ulkopuolelle.
9 (10) 5.9 Tulosennusteet Standardissa suositetaan antamaan tulosennusteet ajantasaisesti. Eräässä lausunnossa katsotaan, että tulosennusteet tulisi pääsääntöisesti antaa säännöllisen tiedonantovelvollisuuden puitteissa ja standardia tulisi muuttaa vastaamaan tätä näkemystä. Rata on selventänyt standardia siten, että tästä yhteydestä ko. suositus on poistettu ja vastaavasti tulosvaroituksia koskevaan kohdassa käsitellään myös ennakkotietoa liikkeeseenlaskijan tuloksen tai taloudellisen aseman kehittymisestä. Lausunnoissa pidettiin standardissa käytettyä termiä "tuloskausi" tässä yhteydessä epäselvänä. Rata on selventänyt ao. standardin kohtaa. Standardissa suositetaan, että liikkeeseenlaskijan raportoidessa liikevaihdon ja tuloksen erillisille liiketoimintayksiköille tulisi tulevaisuuden ennusteiden perusteluissa tuoda esille kunkin liiketoimintayksikön tulevaisuudennäkymät. Lausunnoissa katsottiin, että tulevaisuudennäkymien antaminen liiketoimintayksiköittäin ei ole aina mahdollista esimerkiksi tilanteessa, jossa liikkeeseenlaskija ei ole riittävän suuri tietyn liiketoimintayksikkönsä toimialalla pystyäkseen perustellusti arvioimaan tämän toimialan koko markkinoita ja omaa osuuttaan näillä markkinoilla. Lisäksi katsottiin, että ennusteiden antamisesta tulee niin työlästä, ettei niitä enää annettaisi. Suositusta ei lausunnonantajien mielestä tule ulottaa ennusteiden antamiseen yhtiön yksittäisille liiketoiminta-alueille. Rata on huomioinut tämän kommentin ja poistanut standardista ko. suosituksen. 5.10 Tulosvaroitus ja ennakkotieto Saatujen lausuntojen mukaan kohdassa käsitellään sekoittavasti tulosvaroitusta ja ennakkotietoa. Rata on huomioinut kommentit ja selventänyt standardin ao. kohtaa. Standardissa suositetaan, että jos liikkeeseenlaskijan tulos tai taloudellisen aseman kehittyminen poikkeavat siitä, mitä liikkeeseenlaskija on aikaisemmin julkisesti ennakoinut tai mitä voidaan liikkeeseenlaskijan aikaisemmin julkistamista tiedoista perustellusti päätellä, liikkeeseenlaskijalle voi syntyä velvollisuus julkistaa tietoja tuloksen tai taloudellisen aseman kehittymisestä tai kokonaan uusi arvio. Eräässä lausunnossa katsotaan, että tällainen velvollisuus tietojen antamiseen säännöllisen tiedonantovelvollisuuden ulkopuolella tulisi syntyä vain, jos edellä mainitut seikat poikkeavat olennaisesti aikaisemmin julkistetuista tiedoista. Rata on huomioinut lausunnossa esitetyn ja lisännyt tietojen antamisen edellytykseksi sen, että tieto
10 (10) on omiaan vaikuttamaan olennaisesti liikkeeseenlaskijan arvopaperin arvoon. Standardissa suositetaan, että liikkeeseenlaskijat tiedottaisivat myös tilanteessa, jossa kuluvan raportointikauden taloudellinen kehitys ei todennäköisesti vastaa markkinoiden keskimääräistä odotusta. Lausunnoissa todetaan, että markkinoiden keksimääräinen odotus voi olla käytännössä hyvinkin vaikeasti määritettävissä ja katsotaan, että liikkeeseenlaskijoille ei voida tällaista velvoitetta asettaa. Rata toteaa, että kyseinen säännös on suositus, mutta päättänyt poistaa suosituksen markkinoiden keskimääräisen odotuksen määrittelemiseen liittyvän ongelmallisuuden takia. 5.11 Yksittäiset kaupat, tilaukset ja muut liiketoimintaan liittyvät sopimukset Saaduissa lausunnoissa katsotaan, että liikkeeseenlaskijalle voidaan asettaa velvollisuus julkistaa yksittäisiä kauppoja tai muita yksilöityjä liiketoimia vain, jos niillä ennakoidaan olevan olennainen vaikutus yrityksen taloudellisiin tunnuslukuihin. Rata on huomioinut kommentin ja täsmentänyt standardin kohtaa siten, että yksittäinen kauppa, tilaus tai muu sopimus pitää julkistaa, jos se on omiaan vaikuttamaan olennaisesti liikkeeseenlaskijan arvopaperin arvoon. Saadut lausunnot julkaistaan Rahoitustarkastuksen Internet-kotisivuilla lausuntopyyntöjen yhteydessä, ellei lausunnon lähettäjä ole erityisesti kieltänyt julkaisemista. Lisätietoja standardista sekä sen valmistelusta antaa Rahoitustarkastuksen Markkinavalvontavalvontaosastolla lakimies Pia Ovaska, puhelin 010 8315296, markkinavalvoja Janne Häyrynen 010 8315365 ja lakimies Olli Laurila 010 8315337.