OKMETIC OYJ SISÄPIIRISÄÄNNÖT

Transkriptio

1 OKMETIC OYJ SISÄPIIRISÄÄNNÖT

2 (10) SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ SISÄPIIRINTIETOA JA KAUPANKÄYNTIKIELTOA ARVOPAPERIMARKKINOILLA SÄÄNTELEVÄT MÄÄRÄYKSET SISÄPIIRINTIETO SISÄPIIRINTIEDON MÄÄRITELMÄ SISÄPIIRINTIEDON VÄÄRINKÄYTTÖ RANGAISTUSSEURAAMUKSET SISÄPIIRILÄISET SISÄPIIRILÄISTEN MÄÄRITELMÄ MÄÄRÄYSVALTAYHTEISÖT VAIKUTUSVALTAYHTEISÖT EI ILMOITETTAVAT MÄÄRÄYS- JA VAIKUTUSVALTAYHTEISÖT ILMOITUSVELVOLLISUUS OSAKE- JA OPTIO-OMISTUKSESTA ILMOITUSVELVOLLISUUDEN SUORITTAMINEN SISÄPIIRIASIOIDEN VASTUUHENKILÖT SISÄPIIRIASIOISTA VASTAAVA JOHTAJA TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMITUSJOHTAJAT TILAPÄISEN HANKKEEN JOHTAJA OKMETICIA KOSKEVAT ERITYISOHJEET LIITTEET: 1) OKMETIC OYJ:N PYSYVÄSTI SISÄPIIRIIN KUULUVAT HENKILÖT 3) SISÄPIIRIN OMISTUSTA KOSKEVA PERUS- TAI MUUTOSILMOITUS 4) ARVOPAPERIOMISTUS- TAI OMISTUKSEN MUUTOSILMOITUS 5) RAHOITUSTARKASTUS STANDARDI 5.3 6) OMX NORDIC EXCHANGE HELSINKI: SISÄPIIRIOHJE 2008

3 (10) 1 YLEISTÄ Arvopaperimarkkinoiden puolueettomuus ja sijoittajien luottamus markkinoiden toimintaan edellyttävät, ettei arvopapereiden hinnanmuodostukseen vaikuttavaa luottamuksellista yritystietoa, sisäpiirintietoa oikeudettomasti käytetä hyödyksi. Tämän vuoksi on lainsäädännöllä ja viranomaismääräyksillä säädelty luottamuksellista yritystietoa omaavien henkilöiden toimintaa. Henkilöt muodostavat yrityksen sisäpiirin ja heidät rekisteröidään sisäpiirirekisteriin. 2 SISÄPIIRINTIETOA JA KAUPANKÄYNTIKIELTOA ARVOPAPERIMARKKINOILLA SÄÄNTELEVÄT MÄÄRÄYKSET Sisäpiirintietoa ja sisäpiiriasemaa koskevat Suomessa useat säännökset. Nämä voidaan jakaa laintasoisiin säännöksiin sekä näihin perustuviin viranomaismääräyksiin. Säädösperusta on vuonna 1989 voimaan tullut arvopaperimarkkinalaki, jota on viimeksi muutettu vuonna Lain mukaan kukaan ei saa käyttää kaupankäynnissä hyväkseen julkisen kaupankäynnin kohteena olevaa arvopaperia koskevaa sisäpiirintietoa. Julkaisemattoman tiedon saaminen johtaa yhtiön arvopapereiden kaupankäyntikiellon syntymiseen. Laki sisältää myös määräykset ilmoitusvelvollisuudesta, sen sisällöstä sekä sisäpiirirekisteristä. Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain nojalla ohjeita lain soveltamisesta sekä vaadittavista tavoista. Ohjeilla on keskeinen merkitys ja pakollinen noudattamisvelvollisuus. Keskeisiä arvopaperimarkkinoihin vaikuttavia säännöksiä ovat myös Helsingin Pörssin säännöt ja ohjeet sekä Arvopaperinvälittäjien Yhdistys r.y:n suositukset. 3 SISÄPIIRINTIETO 3.1 Sisäpiirintiedon määritelmä Sisäpiirintiedolla tarkoitetaan yhtiön osakkeisiin ja optioihin liittyvää luonteeltaan täsmällistä tietoa, jota ei ole julkistettu tai joka muuten ei ole ollut markkinoilla saatavissa, ja joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan sanottujen arvopapereiden arvoon. Tieto, joka on tullut julkiseksi joko yhtiön itsensä toimesta tai muutoin esimerkiksi tiedotusvälineiden kautta tai on muutoin markkinoilla saatavilla, ei ole sisäpiirintietoa. Vähäiset asiat jäävät yleensä sisäpiirintiedon määritelmän ulkopuolelle. Tiedon luonne tulee epävarmoissa tapauksissa tarkistaa sisäpiiriasioista vastaavalta johtajalta. Arvopaperimarkkinalain perustelujen ja muiden säännösten perusteella sisäpiirintietoa ovat esimerkiksi: - ennakkoarvio tilinpäätöksestä, vuositilinpäätös ja hallituksen osingonjakoehdotus - osavuosikatsaus - osakepääoman muuttaminen - suuret tai periaatteellisesti tärkeät investoinnit - merkittävä yrityskauppa

4 (10) Yrityskaupan merkittävyys on arvioitava tapaus tapaukselta, mutta kauppaa on kuitenkin aina pidettävä merkittävänä, kun - yhtiö tai sen tytäryhtiö hankkii yli 50 prosentin äänivallan yrityksestä, jonka taseen loppusumma tai liikevaihdon määrä on yli 10 prosenttia yhtiön oman konsernitaseen loppusummasta tai liikevaihdon määrästä - yhtiön ja sen tytäryhtiön äänivalta vähenee 50 prosenttiin tai sen alle yrityksessä, jonka taseen loppusumma on yli 10 prosenttia yhtiön oman konsernitaseen loppusummasta - yhtiö hankkii yrityksen, jonka oman pääoman ja varausten yhteismäärä on yli 10 prosenttia yhtiön omasta vastaavasta yhteismäärästä - suoritettava vastike on yli 10 prosenttia oman konsernitaseen mukaisesta oman pääoman ja varausten yhteismäärästä - yhtiö tai sen tytäryhtiö on muutoin kuin osakkeita hankkimalla tai luovuttamalla ostanut tai myynyt yrityksen tai osan siitä, mikäli kaupan kohteen hinta on yli 10 prosenttia yhtiön konsernitaseen loppusummasta - merkittävä yhteistoimintasopimus - osakassopimus - sulautuminen, selvitystila, jakautuminen, saneeraus ja konkurssi - yhtiö sulautuu toiseen yhtiöön tai yhtiö asetetaan selvitystilaan - yhtiöön tai sen konserniin kuuluvaan yhtiöön sulautetaan yritys, jonka taseen loppusumma ylittää 10 prosenttia yhtiön konsernitaseen loppusummasta - yhtiöjärjestyksen ja toimialan muutos - muutokset yhtiön ja merkittävän konserniyhtiön johdossa - noteeraus toisessa pörssissä - viranomaisten päätökset ja toimenpiteet, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan osakkeen arvoon - merkittävät liiketoimet ja menetykset - olennaiset muutokset tuloskehityksessä sekä tase- ja rahoitusasemassa sekä näihin liittyvät konserniyhtiön lausunnot - liiketoiminnan olennainen uudelleensuuntaaminen tai organisointi - omien osakkeiden hankkiminen ja luovuttaminen - arvopapereiden merkintään, lunastukseen tai liikkeellelaskuun liittyvät toimenpiteet - markkinatakaussopimukset - keskeisten tuotantolaitosten rakentaminen tai avaaminen sekä niiden yksikkökustannukset ja niiden muutokset - keskeiset uudet tuotteet tai tilaukset - olennainen tekninen kehitys - konserniyhtiötä vastaan käynnistetyt oikeudelliset toimenpiteet - olennaiset onnettomuudet ja vahingot. Luettelo ei ole tyhjentävä, vaan myös muut asiat voivat olla luottamuksellista yritystietoa. Arvopaperimarkkinalain tarkoittamaa sisäpiirintietoa voivat olla Okmetic Oyj:tä välittömästi koskevien asioiden lisäksi myös Okmetic-konserniin kuuluvia yhtiöitä koskevat tiedot. Arviointi, onko kysymyksessä luottamuksellinen yritystieto vai ei, tulee aina vähänkin epäselvissä tapauksissa varmistaa konsernin sisäpiiriasioista vastaavalta johtajalta.

5 (10) 3.2 Sisäpiirintiedon väärinkäyttö Sisäpiirintietoa ei saa ilmaista toiselle, ellei se liity tiedon ilmaisijan tavanomaisten tehtävien hoitoon. Ilmaisukielto koskee myös vahingossa tai rikollisen toiminnan kautta saatua tietoa. Sisäpiirintietoa ei saa käyttää hyväksi hankkimalla tai myymällä arvopaperia itselleen tai toisen lukuun tai neuvomalla millään tavoin toista yhtiön arvopaperia koskevassa kaupassa. Toisen lukuun tehtävien arvopaperikauppojen piiriin kuuluvat esimerkiksi perheenjäsenet, sukulaiset ja ystävät sekä työnantaja. Ennen sisäpiirintiedon saamista arvopapereiden välittäjille annetut yhtiön arvopaperia koskevat toimeksiannot ja muut sovitut kaupat voidaan saattaa päätökseen. Luottamuksellinen yritystieto on pidettävä salassa niin kauan, kunnes tieto julkistetaan tai hanke raukeaa. Pörssin ohjesäännön mukaan tiedon julkistamisella tarkoitetaan tiedon samanaikaista ilmoittamista sekä pörssille että keskeisille tiedotusvälineille. Hankkeen rauetessa hankkeen johtaja toteaa hankkeen päättyneeksi. Kaupankäynti yhtiön arvopaperilla on kielletty vähintään 14 vuorokauden pituisena aikana ennen osavuosikatsauksen tai tilinpäätöksen julkistamista. Nämä tiedotteet sisältävät sisäpiiritietoa. Alkuvaiheissa oleva hanke ei sen sijaan aina ole vielä riittävän konkreettinen, jotta se voisi olennaisesti vaikuttaa arvopaperin arvonmuodostukseen. Yksiselitteisiä määritteitä sisäpiirintiedosta ja sen aiheuttamasta kaupankäyntikiellosta ei ole. Tilanne tulee arvioida tapauskohtaisesti ja asia pitää tarkistaa sisäpiiriasioista vastaavalta johtajalta. Jokainen potentiaalisestikin sisäpiirintietoa omaava henkilö on itse vastuussa siitä, että hän noudattaa luottamuksellisen yritystiedon väärinkäytön kieltoa. 3.3 Rangaistusseuraamukset Arvopaperimarkkinalakiin sisältyvät rikoslaissa esitetyt rangaistussäännökset sisäpiirintiedon väärinkäytöstä ja luvattomasta hyväksikäytöstä. Enimmäisrangaistuksena on neljän vuoden vankeusrangaistus. Laissa Rahoitustarkastuksesta on säädetty mahdolliseksi antaa lievempinä rangaistuksina julkinen huomautus tai enintään euron seuraamusmaksu henkilölle, joka käyttää väärin sisäpiirintietoa. Sisäpiiriilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta voidaan määrätä rikemaksu.

6 (10) 4 SISÄPIIRILÄISET 4.1 Sisäpiiriläisten määritelmä Luottamuksellista yritystietoa pysyvästi tai tilapäisesti saavat henkilöt ovat sisäpiiriasioissa sisäpiiriläisiä. Sisäpiiriläiset ryhmitellään seuraavasti: a) Ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset - yhtiön hallituksen jäsenet - toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen - johtoryhmän jäsenet - tilintarkastajat, heidän varamiehensä ja tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja. Ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset merkitään julkiseen sisäpiirirekisteriin. Myös ilmoitusvelvollisten lähipiiriin kuuluvien henkilöiden arvopaperiomistus on julkista vaikutusvaltayhteisöjä lukuun ottamatta. Lähipiiriin kuuluvat: - ilmoitusvelvollisen puoliso (aviopuoliso ja rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettu rekisteröidyn parisuhteen osapuoli - vajaavaltainen, jonka edunvalvoja ilmoitusvelvollinen on - muu perheenjäsen, joka on asunut samassa taloudessa ilmoitusvelvollisen kanssa vähintään yhden vuoden (perintökaaren 2 luvussa tarkoitetut sukulaiset kuten lapset, lapsenlapset, vanhemmat, veljet ja sisaret) - yhteisö tai säätiö, jossa ilmoitusvelvollisella tai yllä todetulla henkilöllä on yksin tai yhdessä lähipiiriin kuuluvien tai muiden ilmoitusvelvollisten tai näiden perheenjäsenten kanssa määräysvalta - yhteisö tai säätiö, jossa ilmoitusvelvollisella, hänen puolisollaan tai muulla vähintään vuoden samassa taloudessa asuneella perheenjäsenellä on huomattava vaikutusvalta. Ilmoitusvelvollisuus päättyy ajankohtana, jolloin ilmoitusvelvollisuuden perusteena oleva seikka päättyy. Ilmoitusvelvollisuus voi myös päättyä väliaikaisesti pitkissä poissaoloissa, jos henkilöllä ei poissaolonsa aikana ole mahdollisuutta saada sisäpiirintietoa. b) Pysyvät yrityskohtaiset sisäpiiriläiset - tytäryhtiöiden toimitusjohtajat - nimetyt muut johtajat - viestintähenkilöstö - talousosaston konsernitietoja käsittelevä henkilöstö - päävastuullisen tilintarkastajan apulaiset. c) Hankekohtaiset sisäpiiriläiset Hankekohtaisia sisäpiiriläisiä ovat henkilöt, jotka saavat tietoa luottamuksellisesti valmisteltavasta, yksilöitävissä olevasta asiakokonaisuudesta tai järjestelystä, joka toteutuessaan on omiaan olennaisesti vaikuttamaan yhtiön julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin arvoon, ja joka sisältää sisäpiirintietoa. Pysyvät ja yrityskohtaiset sisäpiiriläiset Kohdissa a) ja b) mainittuja sisäpiiriläisiä kutsutaan pysyviksi sisäpiiriläisiksi. Kohdissa b) ja c) mainitut sisäpiiriläiset yhdessä muodostavat yrityskohtaisen sisäpiirin. Yrityskohtainen sisäpiiri ei ole julkinen ja siihen kuuluvista ei rekisteröidä lähipiirin tietoja.

7 (10) 4.2 Määräysvaltayhteisöt Määräysvaltayhteisöllä tarkoitetaan osakkeenomistajan määräysvallassa olevaa yhteisöä, jonka ääntenenemmistö hänellä on tai jonka ääntenenemmistöä hänellä on sopimuksen perusteella oikeus yksin käyttää tai jonka hallintoneuvoston, hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenten enemmistön hän on muutoin oikeutettu nimittämään tai erottamaan. Samanlainen määräysvaltasuhde muodostuu tilanteessa, jossa osakkeenomistajalla yhdessä hänen määräysvallassaan olevien yhteisöjen kanssa tai näillä keskenään on yhteisön ääntenenemmistö tai edellä mainittu nimitys- taikka erottamisoikeus. Määräysvaltasuhteen syntymiselle on riittävä määräysvallan käytön mahdollisuus. Osakeyhtiössä ilmoitusvelvollisella on katsottava olevan määräysvalta, kun hänellä yksin, holhottaviensa, perheenjäsentensä tai toisten ilmoitusvelvollisten tai näiden perheenjäsenten kautta on äänten enemmistö tai mikäli hän näin saatavan merkittävän osakeomistuksen nojalla voi tehdä yhtiössä yhtiön hoidon kannalta olennaisia päätöksiä tai nimittää yhtiön johdon. Merkittävään osakeomistukseen rinnastetaan sopimukset, joiden nojalla ilmoitusvelvollinen tosiasiallisesti voi päättää yhtiön asioista. Ilmoitusvelvollisilla voi yhdessä olla yhteisössä tosiasiallinen määräysvalta, mikäli he muodostavat yhteisön johdon enemmistön. Henkilöyhtiössä ilmoitusvelvollisella on määräysvalta, kun hän on avoimen yhtiön yhtiömies tai kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies, mikäli yhtiösopimuksessa ei ole sovittu, että hänellä ei ole valtuutta yksin päättää yhtiön asioista. Määräysvaltayhteisöksi katsotaan myös kuolinpesä, jossa ilmoitusvelvollinen on ainoa osakas. 4.3 Vaikutusvaltayhteisöt Vaikutusvaltayhteisöllä tarkoitetaan yhteisöä ja säätiötä, jossa henkilöllä on huomattava vaikutusvalta. Huomattavaa vaikutusvaltaa yhteisössä ja säätiössä katsotaan olevan ilmoitusvelvollisella, joka on sen - hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen tai varajäsen - toimitusjohtaja tai toimitusjohtajan sijainen - tilintarkastaja, varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisön sellainen toimihenkilö, jolla on päävastuu yhteisön tai säätiön tilintarkastuksesta - toiminimenkirjoittaja tai - kuolinpesän osakas tai ilmoitusvelvollisella, joka on yhteisössä tai säätiössä johonkin näistä rinnastuvassa asemassa tai omistaa yli 20 prosenttia yhtiön osakepääomasta. Henkilöyhtiössä ilmoitusvelvollisella on huomattavaa vaikutusvaltaa, kun hän on avoimen yhtiön yhtiömies tai kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies tai henkilöyhtiön toiminimenkirjoittaja. Tilintarkastajan on ilmoitettava vaikutusvaltayhteisönään ne yhteisöt, joissa hänellä on vaikutusvalta muun kuin tilintarkastustehtävän perusteella.

8 (10) 4.4 Ei ilmoitettavat määräys- ja vaikutusvaltayhteisöt Rahoitustarkastuksen ohjeiden mukaan määräysvalta- tai vaikutusvalta-yhteisöistä ei tarvitse ilmoittaa: - liikkeeseenlaskijan tytäryhtiöitä - asunto-osakeyhtiöitä - kiinteistöosakeyhtiöitä - aatteellisia yhdistyksiä - taloudellisia yhdistyksiä kuten metsänhoitoyhdistyksiä, tienhoitokuntia tai kalastuskuntia tai - tilintarkastajan osalta muita tilintarkastustehtäviä, vaan tilintarkastaja tekee kuhunkin yhteisöön erillisen ilmoituksen. Mikäli tällaisen yhteisön toimintaan kuuluu aktiivinen arvopaperikauppa julkisen kaupankäynnin kohteena olevilla osakkeilla tai niihin oikeuttavilla arvopapereilla, ilmoitus on kuitenkin tehtävä lukuun ottamatta liikkeeseen-laskijan tytäryhtiötä. 4.5 Ilmoitusvelvollisuus osake- ja optio-omistuksesta Ilmoitusvelvollisen henkilön tulee ilmoittaa yhtiön pitämään rekisteriin sekä itse omistamansa että holhottaviensa ja määräysvaltayhteisöjensä omistamat Okmetic Oyj:n osakkeet. Osakkeiden lisäksi tulee ilmoittaa myös osakkeisiin oikeuttavat optiotodistukset ja merkintäoikeudet. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli arvopaperi on arvo-osuusjärjestelmässä ja rekisterinpitäjä on liittynyt SIRE-järjestelmään. Vaikutusvaltayhteisöjen omistuksia ei myöskään tarvitse ilmoittaa. 4.6 Ilmoitusvelvollisuuden suorittaminen Tiedot on toimitettava rekisterinpitäjälle käyttämällä Rahoitustarkastuksen antamia lomakkeita tai muita vastaavat tiedot sisältäviä lomakkeita. Perusilmoitus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun henkilö aloitti tehtävässään. Tehtävän aloittamisella tarkoitetaan ajankohtaa, jolloin henkilö ryhtyy tosiasiallisesti hoitamaan tehtävää. Pelkkä valinta tehtävään ei siten vielä luo ilmoitusvelvollisuutta. Alaikäisen lapsen osalta ilmoitusvelvollisuus alkaa siitä, kun hänet on merkitty väestörekisteriin. Uutta määräysvaltayhteisöä tai vaikutusvaltayhteisöä koskeva ilmoitusvelvollisuus alkaa, kun yhteisö on merkitty kaupparekisteriin tai muuhun vastaavaan. Perusilmoitusten muutokset on tehtävä seitsemän päivän kuluessa siitä, kun muutos tapahtui. Omistuksen muutoksen katsotaan tapahtuvan silloin, kun kauppa on syntynyt, merkintä tehty tai lahjoitus täytetty. Anneissa, joissa merkinnän toteutuminen ei ole varma, muutos tapahtuu silloin, kun ilmoitusvelvollisen on katsottava saaneen tiedon merkinnän hyväksymisestä. Ilmoitusvelvollisten ja heidän lähipiirinsä osakeomistuksesta pidettävä rekisteri on julkinen ja siihen voi jokainen tutustua. Tiedot on myös esitetty yhtiön kotisivuilla. Korvausta vastaan jokaisella on myös oikeus saada rekisteristä jäljennöksiä.

9 (10) 5 SISÄPIIRIASIOIDEN VASTUUHENKILÖT 5.1 Sisäpiiriasioista vastaava johtaja Sisäpiiriasioiden koordinointi, sisäpiiriasioiden ohjaus ja valvonta sekä rekisterin ylläpito konsernissa kuuluvat talousjohtajan vastuualueeseen. Hän huolehtii siitä, että yhtiön sisäpiiriläiset tietävät asemansa ja että heillä on käytössään tarvittavat ohjeet. Sisäpiiriasioista vastaava johtaja huolehtii: - osakeomistusta koskevien rekistereiden ja tarvittavien henkilöluetteloiden pitämisestä luotettavasti, ohjeistuksesta ilmoitusvelvollisuuden täyttämiseksi sekä rekisteritietojen ilmoittamisesta sisäpiiriläisille - ajan tasalla olevasta ilmoitusvelvollisten henkilöiden ohjeistuksesta ja koulutuksesta - ilmoituksesta ilmoitusvelvollisille henkilöille silloin, kun tietty hanke edellyttää siihen liittyvää salassapitoa ja pidättymistä omista osakekaupoista - ohjeiden antamisesta tilapäistä hanketta vastuullisesti johtavalle henkilölle tilapäisesti kaupankäyntikiellon piiriin kuuluvien henkilöiden nimeämiseksi ja ohjeistamiseksi. 5.2 Tytäryhtiöiden toimitusjohtajat Kukin tytäryhtiön toimitusjohtaja vastaa sisäpiiriasioista omassa organisaatiossaan. 5.3 Tilapäisen hankkeen johtaja Tilapäistä hanketta johtava henkilö huolehtii siitä, että - hankkeen johdosta kaupankäyntikiellon piiriin kuuluvat nimetään, mikäli hanke arvioidaan yhdessä sisäpiiriasioista vastaavan johtajan kanssa niin konkreettiseksi, että hankekohtainen sisäpiirirekisteri päätetään perustaa - nimettyjä kielletään laajentamasta asiasta tietävien piiriä ilman hankkeen johtajan nimenomaista ohjetta ja samalla ilmoitetaan luottamuksellisen yritystiedon väärinkäytön kiellosta - hankkeen johdosta kaupankäyntikiellon piiriin kuuluvista henkilöistä pidetään luetteloa, johon merkitään kunkin osallistujan kaupankäyntikiellon tarkka ajankohta - jäljennös luettelosta toimitetaan aina sisäpiiriasioista vastaavalle johtajalle - hankkeen päättyminen todetaan ja siitä ilmoitetaan hankkeen johdosta kaupankäyntikiellon piiriin kuuluville.

10 10(10) OKMETICIA KOSKEVAT ERITYISOHJEET Yhtiö on sopinut SIRE-järjestelmän ylläpitäjän Suomen Arvopaperikeskuksen (APK) kanssa, että Okmeticin julkista ja yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä ylläpidetään SIRE-järjestelmässä. Siten ilmoitusvelvollisten ei tarvitse tehdä ilmoituksia niiden kaupankäynnin kohteena olevien arvopapereiden osalta, jotka on liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Sen sijaan muista arvopapereista on aina tehtävä erillinen ilmoitus. Julkisen sisäpiirirekisterin rekisterissä olevat tiedot ovat nähtävillä SIRE-järjestelmän ylläpitäjän luona. Okmeticin sisäpiiriläiset toimittavat rekisteritiedot rekisterinpitäjälle APK:n lomakkeilla sähköisesti. Tarvittavat lomakkeet perustietolomake ja arvopaperiomistuslomake löytyvät APK:n nettisivuilta osoitteesta: Sähköisten lomakkeiden lisäksi on aina toimitettava rekisterinpitäjälle myös allekirjoitetut paperilomakkeet sekä sähköpostitse ilmoitus lomakkeen lähettämisestä rekisteröitäväksi. Tässä esitetyn tiedon lisäksi Okmeticin sisäpiiriläisten tulee tutustua liitteenä mainittuihin julkisiin asiakirjoihin.