Määräys sisäpiiri-ilmoituksista

Transkriptio

1 lukien toistaiseksi 1 (13) Arvopaperimarkkinalain 5 luvun 2 :ssä sekä 4a luvun 8 :ssä tarkoitetuille ilmoitusvelvollisille Määräys sisäpiiri-ilmoituksista Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain (AML) 5 luvun 6 :n nojalla määräyksen AML 5 luvun 2-4 a :ssä tarkoitetuista sisäpiiri-ilmoituksista. Määräystä laadittaessa on otettu huomioon Euroopan unionin neuvoston direktiivi sisäpiirikauppoja koskevien säännösten ja määräysten yhteensovittamisesta 89/592/ETY; EYVL N:o L 334, , sivu 30, ja direktiivi sijoituspalveluista arvopaperimarkkinoilla 93/22/ETY; EYVL N:o L 141, , sivu Määritelmät 1.1 Tässä määräyksessä rekisterillä ja sisäpiirirekisterillä tarkoitetaan AML:n 5 luvun 5 :n mukaista sisäpiirin omistusta koskevaa rekisteriä sekä rekisterinpitäjällä tällaisen rekisterin pitämiseen velvollista yhteisöä. Rekisterinpitäjiä ovat arvopaperipörssit, muut julkisen kaupankäynnin järjestäjät, optioyhteisöt, arvopaperikeskukset, selvitysosapuolet, julkisen kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden ja osakkeeseen oikeuttavien arvopaperien liikkeeseenlaskijat, suomalaiset ja ulkomaiset sijoituspalveluyritykset sekä suomalaiset luottolaitokset ja ulkomaiset luotto- ja rahoituslaitokset, jotka tarjoavat sijoituspalveluja. 1.2 Tässä määräyksessä ilmoitusvelvollisella tarkoitetaan AML:n 5 luvun 2 :ssä sekä AML:n 4a luvun 8 :ssä tarkoitettuja ilmoitusvelvollisia (ks. kohta 2.1). 1.3 Tässä määräyksessä vajaavaltaisella tarkoitetaan holhoustoimesta annetun lain 2 :ssä tarkoitettua vajaavaltaista. Edunvalvojalla tarkoitetaan holhoustoimesta annetun lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettua edunvalvojaa sekä 4 :n 2 momentissa tarkoitettua edunvalvojaa, jonka päämies on holhoustoimesta annetun lain 18 :n 1 momentin mukaisesti julistettu vajaavaltaiseksi. 1.4 Tässä määräyksessä sisäpiiri-ilmoituksella ja ilmoituksella tarkoitetaan AML:n 5 luvun 3 ja 4 :ssä tarkoitettuja ilmoituksia.

2 lukien toistaiseksi 2 (13) 1.5 Tässä määräyksessä SIRE-järjestelmällä (sisäpiirirekisterijärjestelmä) tarkoitetaan AML:n 5 luvun 4 a :n mukaista, rekisterinpitäjän SIREjärjestelmän ylläpitäjän kanssa sopimaa menettelyä, jossa arvoosuusjärjestelmästä saadaan tiedot ilmoitusvelvollisen arvopaperiomistuksesta ja omistuksessa tapahtuvista muutoksista. 1.6 Tässä määräyksessä SIRE-järjestelmän ylläpitäjällä tarkoitetaan Suomen Arvopaperikeskus Oy:tä. 1.7 Tässä määräyksessä arvopaperilla tarkoitetaan - julkisen kaupankäynnin kohteena olevia osakkeita ja osakkeeseen osakeyhtiölain mukaan oikeuttavia arvopapereita (vaihtovelkakirjalainat, optio-oikeudet [optiotodistukset], optiolainat ja merkintäoikeudet) - julkisen kaupankäynnin kohteeksi osakkeita tai osakeyhtiölain mukaan osakkeisiin oikeuttavia arvopapereita laskeneen yhtiön osakkeita ja osakkeeseen osakeyhtiölain mukaan oikeuttavia arvopapereita, jotka eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena - julkisen kaupankäynnin kohteeksi osakkeita tai osakeyhtiölain mukaan osakkeisiin oikeuttavia arvopapereita laskeneen yhtiön kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön osakkeita ja osakkeeseen osakeyhtiölain mukaan oikeuttavia arvopapereita - warrantteja, joiden kohdearvopaperina on julkisen kaupankäynnin kohteena oleva osake tai osakkeeseen osakeyhtiölain mukaan oikeuttava arvopaperi. Mitä tässä määräyksessä on sanottu arvopaperista, koskee myös kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetussa laissa tarkoitettuja vakioituja optioita ja termiinejä (AML 10 luku 1 ), niihin rinnastettavia johdannaissopimuksia (AML 10 luku 1 a ) sekä muita johdannaissopimuksia (AML 10 luku 1 b ), joiden kohde-etuus on julkisen kaupankäynnin kohteena oleva osake tai osakkeeseen osakeyhtiölain mukaan oikeuttava arvopaperi. Mitä tässä määräyksessä on sanottu arvopaperista, koskee myös arvopaperiin oikeuttavaa talletustodistusta.

3 lukien toistaiseksi 3 (13) 2 Ilmoitusvelvollisuuden sisältö 2.1 Ilmoitusvelvolliset Ilmoitusvelvollisen on käytettävä ilmoituksessaan ilmoitusvelvollisuutensa perusteena olevasta asemastaan tai tehtävästään seuraavia koodeja (koodit viittaavat lomakkeen 1 vastaaviin numeroihin): 101 Toimitusjohtaja 102 Hallituksen puheenjohtaja 103 Hallituksen jäsen 104 Hallintoneuvoston puheenjohtaja 105 Hallintoneuvoston jäsen 106 Varatoimitusjohtaja tai muu toimitusjohtajan varamies 107 Hallituksen varajäsen 108 Hallintoneuvoston varajäsen 109 Tilintarkastaja 110 Päävastuullinen tilintarkastaja 111 Varatilintarkastaja 112 Meklari 113 Toimeksiantoja käsittelevä toimihenkilö 114 Sijoitustutkija 115 Liikkeeseenlaskupalveluiden toimihenkilö 116 Arvopaperipörssin toimihenkilö 117 Muun markkinapaikan toimihenkilö 118 Arvopaperikeskuksen toimihenkilö 190 Muu peruste. Koodin 112 tulkintaohje: Meklarilla tarkoitetaan AML:n 1 luvun 4 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettua luonnollista henkilöä, joka käy kauppaa määräyksen kohdassa 1.7 tarkoitetuilla arvopapereilla tai johdannaissopimuksilla. Myös muu lainkohdassa tarkoitettu henkilö on ilmoitusvelvollinen, jos hän tehtävänkuvauksensa mukaan tai muuten tosiasiallisesti säännöllisesti saa tietoa, jonka perusteella hän voi päätellä arvopaperin tai arvopaperimarkkinoiden kehityssuunnan. Koodin 113 tulkintaohje: Henkilö katsotaan koodin tarkoittamaksi toimihenkilöksi, jos hän tehtävänkuvauksensa mukaan tai muuten tosiasiallisesti säännöllisesti saa vastaanottamiensa tai käsittelemiensä toimeksiantojen kautta tietoa, jonka perusteella hän voi päätellä arvopaperin tai arvopaperimarkkinoiden kehityssuunnan.

4 lukien toistaiseksi 4 (13) Ilmoitusvelvollisuus koskee kuitenkin aina määräyksen kohdassa 1.7 tarkoitetuilla arvopapereilla ja johdannaissopimuksilla tehtyjen kauppojen selvitykseen osallistuvia nk. back-office-toimihenkilöitä. Koodin 190 tulkintaohje: Rahoitustarkastus suosittaa, että rekisterinpitäjä merkitsee rekisteriin myös ne muut kuin koodeissa mainitut henkilöt, jotka tehtävänkuvauksensa mukaan tai muuten tosiasiallisesti saavat säännöllisesti haltuunsa sisäpiirintietoa. Tällaisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi liikkeeseenlaskijan johtoryhmän jäsenet ja tärkeimpien toimialojen vastuuhenkilöt, liikkeeseenlaskijan taloudesta, rahoituksesta, lakiasioista, tutkimus- ja kehitystyöstä ja viestinnästä vastaavat henkilöt sekä johdon sihteerit. Koska tällainen menettely ei ole lain vaatima, se edellyttää asianomaisen henkilön suostumusta. 2.2 Perusilmoitus ja muutosilmoitus Perusilmoitus Perusilmoituksella ilmoitusvelvollinen ilmoittaa rekisterinpitäjälle tiedot itsestään sekä vajaavaltaisista, joiden edunvalvojana hän toimii ja määräysvalta- ja vaikutusvaltayhteisöistään. Tiedot on ilmoitettava Rahoitustarkastuksen vahvistamalla lomakkeella (lomake 1, liitteenä). Rekisterinpitäjä voi myös järjestää menettelyn, jossa tiedot vastaanotetaan samat tiedot sisältävällä muulla kirjallisella ilmoituksella tai esimerkiksi sähköpostilla. Lomakkeen 1 täyttöohjeita on tällöinkin noudatettava. Ilmoituksen tekemällä ilmoitusvelvollinen valtuuttaa rekisterinpitäjän pitämään ilmoitetut tiedot nähtävillä ei-julkista henkilötunnusta lukuun ottamatta. Rekisterinpitäjä voi kuitenkin päättää, että ilmoitusvelvollisen osoitetiedot eivät ole julkisia Ilmoitusvelvollisen on ilmoitettava perusilmoituksessa seuraavat tiedot: a) tiedot ilmoitusvelvollisesta Nimi, osoite, kotivaltio, kansalaisuus, henkilötunnus/aoy-tunnus 1 sekä ilmoitusvelvollisuuden perusteena oleva koodi (ks. kohta 2.1). 1 Arvo-osuusyksilöintitunnus (aoy) on arvo-osuusrekisterin antama keinotekoinen yksilöintitunnus. Tunnus annetaan mm. ulkomaalaisille luonnollisille henkilöille, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta sekä ulkomaisille yhtiöille, joilla ei ole suomalaista LY-tunnusta.

5 lukien toistaiseksi 5 (13) b) tiedot vajaavaltaisista, joiden edunvalvojana ilmoitusvelvollinen toimii Vajaavaltaisen nimi, henkilötunnus ja kansalaisuus Vajaavaltaiset on ilmoitettava jaoteltuina seuraavasti (koodit viittaavat lomakkeen 1 vastaaviin numeroihin): 201 Alaikäinen vajaavaltainen 202 Vajaavaltainen, jonka edunvalvojaksi ilmoitusvelvollinen on määrätty c) tiedot määräysvaltayhteisöistä Määräysvaltayhteisön nimi, LY-/aoy-tunnus 2 ja kotivaltio. Määräysvallan peruste on ilmoitettava jaoteltuna seuraavasti (koodit viittaavat lomakkeen 1 vastaaviin numeroihin): 301 Määräysvalta yksin 302 Määräysvalta perheenjäsenen kanssa 303 Määräysvalta yhdessä toisen ilmoitusvelvollisen tai tämän perheenjäsenen kanssa 390 Muu peruste. Määräysvaltayhteisön määritelmä on AML:n 1 luvun 5 :ssä. Ilmoitusvelvollisen määräysvaltayhteisöjä ovat ainakin 1) yhteisöt tai säätiöt, joiden ääntenenemmistö hänellä on, 2) yhteisöt tai säätiöt, joiden ääntenenemmistöä hänellä on sopimuksen perusteella oikeus yksin käyttää, 3) yhteisöt tai säätiöt, joiden hallintoneuvoston, hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenten enemmistön ilmoitusvelvollinen on muutoin oikeutettu nimittämään tai erottamaan, 4) yhteisöt tai säätiöt, joissa ilmoitusvelvollinen voi käyttää määräysvaltaa yhdessä perheenjäsentensä * tai toisten ilmoitusvelvollisten taikka heidän perheenjäsenten kanssa, 5) yhteisöt tai säätiöt, joissa ilmoitusvelvollinen voi käyttää määräysvaltaa vajaavaltaisen kautta, jonka edunvalvojana hän toimii 6) kuolinpesät, jossa ilmoitusvelvollinen on ainoa osakas. 2 Arvo-osuusyksilöintitunnus (aoy) on arvo-osuusrekisterin antama keinotekoinen yksilöintitunnus. Tunnus annetaan mm. ulkomaalaisille luonnollisille henkilöille, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta sekä ulkomaisille yhtiöille, joilla ei ole suomalaista LY-tunnusta.

6 lukien toistaiseksi 6 (13) * Perheenjäsenellä tarkoitetaan henkilöitä, jotka perintökaaren (40/1965) 2 luvun mukaan voivat periä ilmoitusvelvollisen sekä näiden puolisoita (HE 157/1988, s. 48). Rahoitustarkastus katsoo, että myös aviopuolisoon rinnastettavaa henkilöä (avopuoliso) on pidettävä perheenjäsenenä. Tällöin perheenjäseniä ovat ilmoitusvelvollisen 1) avio- ja avopuoliso, 2) rintaperilliset ja heidän avio- tai avopuolisonsa, 3) vanhemmat ja heidän avio- tai avopuolisonsa, 4) sisarukset ja heidän avio- tai avopuolisonsa sekä sisaruksien jälkeläiset, 5) veli- ja sisarpuolet ja heidän avio- tai avopuolisonsa sekä veli- ja sisarpuolen jälkeläiset, ja 6) isovanhemmat ja heidän avio- tai avopuolisonsa sekä isovanhempien lapset. Rahoitustarkastus on esittänyt kantansa eräistä määräysvaltayhteisön käsitettä koskevista kysymyksistä antamassaan kannanotossa K/1/97/PMO, johon voi tutustua Rahoitustarkastuksen Internet-kotisivuilla ( d) tiedot vaikutusvaltayhteisöistä Vaikutusvaltayhteisön nimi, LY-/aoy-tunnus 3 ja kotivaltio. Vaikutusvallan peruste on ilmoitettava jaoteltuna seuraavasti (koodit viittaavat lomakkeen 1 vastaaviin numeroihin): 401 Toimitusjohtaja 402 Hallituksen puheenjohtaja 403 Hallituksen jäsen 404 Hallintoneuvoston puheenjohtaja 405 Hallintoneuvoston jäsen 406 Varatoimitusjohtaja tai muu toimitusjohtajan varamies 407 Hallituksen varajäsen 408 Hallintoneuvoston varajäsen 410 Avoin yhtiö, yhtiömies 411 Kommandiittiyhtiö, vastuullinen yhtiömies 412 Tilintarkastaja 413 Varatilintarkastaja 414 Päävastuullinen tilintarkastaja 490 Muu peruste. 3 Arvo-osuusyksilöintitunnus (aoy) on arvo-osuusrekisterin antama keinotekoinen yksilöintitunnus. Tunnus annetaan mm. ulkomaalaisille luonnollisille henkilöille, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta sekä ulkomaisille yhtiöille, joilla ei ole suomalaista LY-tunnusta.

7 lukien toistaiseksi 7 (13) Koodin 490 tulkintaohje: Koodi viittaa asemaan, joka rinnastuu muuhun, koodeissa mainittuun vaikutusvallan muodostavaan tehtävään. Vaikutusvaltayhteisöjä ovat yhteisöt tai säätiöt, joissa ilmoitusvelvollinen on koodeissa mainitussa tai siihen rinnastuvassa asemassa, kuten toimitusjohtajana tai hallituksen jäsenenä. Vaikutusvaltayhteisöjä ovat myös avoimet yhtiöt, joissa ilmoitusvelvollinen on yhtiömies, ja kommandiittiyhtiöt, joissa hän on vastuunalainen yhtiömies Perusilmoitukseen on merkittävä päivämäärä, jonka mukainen tilanne ilmoitetaan. Ilmoitus on allekirjoitettava ja päivättävä Perusilmoitus on tehtävä kahden viikon kuluessa ilmoitusvelvollisuuden alkamisesta. Ilmoitusvelvollisuus alkaa, kun henkilö on aloittanut tehtävässä (esimerkiksi toimitusjohtajana tai hallituksen jäsenenä). Pelkkä valinta tehtävään ei siten vielä luo ilmoitusvelvollisuutta. Alaikäisen vajaavaltaisen syntymästä tehtävän ilmoituksen määräaika lasketaan siitä, kun alaikäinen on merkitty väestörekisteriin. Uutta määräysvaltayhteisöä koskeva ilmoitusvelvollisuus alkaa, kun yhteisö on merkitty kaupparekisteriin. Perusilmoitus on tehtävä aina huolimatta kohdan 3.1 poikkeuksesta alle euron arvopaperiomistuksien ilmoittamisesta Muutosilmoitus Perusilmoituksessa annettujen tietojen muuttuessa ilmoitusvelvollisen on tehtävä muutosilmoitus (lomake 1) Muutosilmoituksesta on käytävä ilmi, mitkä tiedot ovat muuttuneet, sekä päivämäärä, jonka mukainen tilanne ilmoitetaan. Ilmoitus on allekirjoitettava ja päivättävä Muutosilmoitus on tehtävä kahden viikon kuluessa tietojen muutoksesta.

8 lukien toistaiseksi 8 (13) 3 Arvopaperiomistusilmoitus ja omistusmuutosilmoitus 3.1 Arvopaperiomistusilmoitus Arvopaperiomistusilmoituksella ilmoitusvelvollinen ilmoittaa rekisterinpitäjälle arvopaperiomistuksensa sekä niiden vajaavaltaisten arvopaperiomistukset, joiden edunvalvojana hän toimii, ja määräysvaltayhteisöjensä arvopaperiomistukset. Ilmoitus on tehtävä, jos arvopaperiomistus on vähintään euroa / arvopaperilaji. Tiedot on ilmoitettava Rahoitustarkastuksen vahvistamalla lomakkeella (lomake 2, liitteenä). Rekisterinpitäjä voi myös järjestää menettelyn, jossa tiedot vastaanotetaan samat tiedot sisältävällä muulla kirjallisella ilmoituksella tai esimerkiksi sähköpostilla. Lomakkeen 2 täyttöohjeita on tällöinkin noudatettava. Ilmoituksen tekemällä ilmoitusvelvollinen valtuuttaa rekisterinpitäjän pitämään ilmoitetut tiedot nähtävillä ei-julkista henkilötunnusta lukuun ottamatta. Rekisterinpitäjä voi kuitenkin päättää, että ilmoitusvelvollisen osoitetiedot eivät ole julkisia. Jos ilmoitusvelvollinen on AML:n 5 luvun 2 :n 1 momentin 1 kohdassa mainitussa suhteessa julkisen kaupankäynnin kohteena olevaan arvopaperin liikkeeseenlaskijaan eikä liikkeeseenlaskija ole samalla muu 1 kohdassa tarkoitettu yhteisö, hänen on ilmoitettava omat sekä niiden vajaavaltaisten, joiden edunvalvojana hän toimii ja määräysvaltayhteisöjensä arvopaperiomistukset ainoastaan kyseisen liikkeeseenlaskijan arvopapereissa. Omistusilmoitus on tehtävä, jos arvopaperien omistaja on ilmoitusvelvollinen tai vajaavaltainen, jonka edunvalvojana ilmoitusvelvollinen toimii taikka ilmoitusvelvollisen määräysvaltayhteisö. Vaikutusvaltayhteisöjen omistuksia ei näin tarvitse ilmoittaa. Jos ilmoitusvelvollinen on AML:n 5 luvun 2 :n 1 momentin 1 kohdassa mainitussa suhteessa (toimitusjohtaja, hallituksen jäsen jne.) julkisen kaupankäynnin kohteena olevan osakkeen tai siihen oikeuttavan arvopaperin liikkeeseenlaskijaan eikä liikkeeseenlaskija ole samalla muu kohdassa 1 tarkoitettu yhteisö (esimerkiksi arvopaperinvälittäjä), hänen on ilmoitettava seuraavat omistukset 1) omat omistuksensa 2) niiden vajaavaltaisten omistukset, joiden edunvalvojana hän toimii ja 3) määräysvaltayhteisöjensä omistukset

9 lukien toistaiseksi 9 (13) Ilmoitusvelvollisuus koskee ainoastaan kyseisen liikkeeseenlaskijan ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhtiön osakkeita ja niihin oikeuttavia arvopapereita sekä warrantteja, joiden kohdearvopaperina on yhtiöiden osake tai siihen osakeyhtiölain mukaan oikeuttava arvopaperi, ja johdannaissopimuksia, joissa näiden yhtiöiden osake tai siihen oikeuttava arvopaperi on kohde-etuutena. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetussa laissa tarkoitettuja vakioituja optioita ja termiinejä (AML 10 luku 1 ), tällaisiin rinnastettavia johdannaissopimuksia (AML 10 luku 1 a ) sekä muita johdannaissopimuksia (AML 10 luku 1 b ), joiden kohde-etuutena on julkisen kaupankäynnin kohteena oleva osake tai osakkeeseen oikeuttava arvopaperi. Ilmoitusvelvollisuus ei siten koske korijohdannaisia, kuten indeksijohdannaisia. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös nk. johdon ja/tai henkilöstön optiolainoja ja optiooikeuksia. Jos rekisterinpitäjä on liittynyt SIRE-järjestelmään, ilmoitetaan lomakkeella 2 vain sellaiset arvopaperiomistukset, jotka eivät ole arvo-osuusjärjestelmässä. Arvoosuusjärjestelmään liitetyistä osakkeista ja arvo-osuusjärjestelmään liitetyistä, osakkeisiin oikeuttavista arvopapereista ei tarvitse tehdä omistusilmoitusta. Sen sijaan muista osakkeista ja niihin oikeuttavista arvopapereista sekä johdannaissopimuksista on tehtävä tämä ilmoitus. Arvopaperiomistusilmoitus on tällöinkin tehtävä vain, jos omistus on yli euroa / arvopaperilaji. Johdannaissopimuksissa arvopaperiomistus lasketaan alla olevan kohde-etuuden arvon mukaan. Sen sijaan jos rekisterinpitäjä ei ole liittynyt SIRE-järjestelmään, on omistusilmoitus aina tehtävä, vaikka kyseinen arvopaperi olisikin liitetty arvo-osuusjärjestelmään. Arvopaperiomistusilmoitus on tällöinkin tehtävä vain, jos omistus ylittää euroa/arvopaperilaji Omistusilmoituksessa ilmoitusvelvollisen on ilmoitettava itsestään nimi ja henkilötunnus. Lisäksi on ilmoitettava arvopaperiomistus ja se, kenen omistuksesta on kyse Omistusilmoitukseen on merkittävä päivämäärä, jonka mukainen tilanne ilmoitetaan. Ilmoitus on allekirjoitettava ja päivättävä Omistusilmoitus on tehtävä kahden viikon kuluessa ilmoitusvelvollisuuden alkamisesta. 3.2 Omistusmuutosilmoitus Jos arvopaperiomistusilmoituksessa annetut tiedot muuttuvat, ilmoitusvelvollisen on tehtävä rekisterinpitäjälle omistusmuutosilmoitus. Ilmoitus on tehtävä, kun omistus on luovutuksen, hankinnan tai muun saannon johdosta muuttunut vähintään euroa

10 lukien toistaiseksi 10 (13) / arvopaperilaji aiemmin ilmoitetusta ja muutos johtuu muusta kuin arvopaperin liikkeeseenlaskijasta. Ilmoitus on tehtävä siitä riippumatta, onko omistuksen muutos ollut vastikkeellinen tai vastikkeeton. Mikäli kyseessä on arvopaperin kappalemäärään vaikuttava, liikkeeseenlaskijasta johtunut arvopaperiin kohdistunut toimenpide, kuten rahastoanti tai osakkeiden pilkkominen, ei muutosilmoitusta tarvitse tehdä. Jos rekisterinpitäjä on liittynyt SIRE-järjestelmään, arvo-osuusjärjestelmään liitetyistä osakkeista ja arvo-osuusjärjestelmään liitetyistä, osakkeisiin oikeuttavista arvopapereista ei tarvitse tehdä omistusmuutosilmoitusta. Sen sijaan muista osakkeista ja niihin oikeuttavista arvopapereista sekä johdannaissopimuksista on tehtävä tämä ilmoitus. Omistusmuutosilmoitus on tällöin tehtävä vain, jos omistuksen muutos on yli euroa / arvopaperilaji aiemmin ilmoitetusta. Johdannaissopimuksissa arvopaperiomistus lasketaan alla olevan kohde-etuuden arvon mukaan. Sen sijaan jos rekisterinpitäjä ei ole liittynyt SIRE-järjestelmään, on omistusmuutosilmoitus aina tehtävä, vaikka kyseinen arvopaperi olisikin liitetty arvoosuusjärjestelmään. Omistusmuutosilmoitus on tällöinkin tehtävä vain, jos muutos ylittää euroa / arvopaperilaji aiemmin ilmoitetusta. Arvopaperiomistusmuutoksien nettoarvon ollessa yli euroa, ilmoitusvelvollisen tulee tehdä omistusmuutosilmoitus. Omistusmuutosilmoituksessa ilmoitetaan omistusmuutoksien nettoarvo (lisäykset + vähennykset) aiempaan arvopaperiomistusilmoitukseen verrattuna. Jos rekisterinpitäjä on liittynyt SIREjärjestelmään, arvo-osuusjärjestelmään liitetyistä osakkeista ja arvoosuusjärjestelmään liitetyistä, osakkeisiin oikeuttavista arvopapereista ei tarvitse tehdä omistusmuutosilmoitusta. Sen sijaan muista osakkeista ja niihin oikeuttavista arvopapereista sekä johdannaissopimuksista on tehtävä tämä ilmoitus. Muutosilmoitus on myös tehtävä optio-oikeuden ja optiolainan luovutuksesta, optiooikeuden perusteella tapahtuvasta merkinnästä sekä siitä, että optio-oikeus tai optiolaina on lakannut olemasta voimassa. Edellä mainittua sovelletaan soveltuvin osin myös warrantteihin. Johdannaissopimuksesta on tehtävä muutosilmoitus kun sopimus on tehty ja kun se on lakannut olemasta voimassa.

11 lukien toistaiseksi 11 (13) Muutosilmoituksesta on käytävä ilmi arvopaperiomistusmuutos sekä se, kenen omistuksesta on kyse Muutosilmoitukseen on merkittävä päivämäärä, jonka mukainen tilanne ilmoitetaan. Ilmoitus on allekirjoitettava ja päivättävä Muutosilmoitus on tehtävä kahden viikon kuluessa omistuksen muutoksesta. Arvopaperiomistusmuutoksien nettoarvoa ilmoitettaessa määräaika lasketaan siitä arvopaperiomistusmuutoksesta, joka aiheutti muutoksien nettoarvon euron rajan ylityksen. 4 Muut määräykset 4.1 Ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät yhteisöt Ilmoitusvelvollisen ei tarvitse ilmoittaa määräysvalta- tai vaikutusvaltayhteisöinään seuraavia suomalaisia tai vastaavia ulkomaisia yhteisöjä: - asunto-osakeyhtiöt - kiinteistöosakeyhtiöt - aatteelliset yhdistykset, mm. urheilu- ja harrastusseurat, opiskelijajärjestöt ja ammattiliitot - puolueet ja niiden järjestöt - taloudelliset yhdistykset, kuten metsänhoitoyhdistykset, tienhoitokunnat ja kalastuskunnat. Ilmoitus on kuitenkin tehtävä, jos yhteisö käy aktiivisesti kauppaa arvopapereilla. 4.2 Tilintarkastajat Tilintarkastajan, varatilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön toimihenkilön, jolla on päävastuu rekisterinpitäjän tilintarkastuksesta, ei tarvitse ilmoittaa vaikutusvaltayhteisöinään niitä yhteisöjä, jotka ovat hänen vaikutusvaltayhteisöjään tilintarkastustehtävän perusteella. Tilintarkastaja joutuu tekemään sisäpiiri-ilmoitukset rekisterinpitäjälle, mutta hänen ei tarvitse perusilmoituksessa tai sen muutosilmoituksessa ilmoittaa vaikutusvaltayhteisöinään muita rekisterinpitäjiä tai yhteisöjä, joissa hän on tilintarkastajana. Mikäli henkilö on esimerkiksi usean arvopaperivälittäjän tilintarkastaja, hänen on tehtävä kuhunkin perusilmoitus ja tarvittava

12 lukien toistaiseksi 12 (13) omistusilmoitus, mutta hän ei ole velvollinen ilmoittamaan vaikutusvaltayhteisönään muita arvopaperivälittäjiä. Tilintarkastajan on kuitenkin ilmoitettava vaikutusvaltayhteisöinään ne yhteisöt, joissa hänellä on vaikutusvalta muun kuin tilintarkastustehtävän perusteella. Rahoitustarkastus suosittaa, että tilintarkastusyhteisöstä ilmoitusvelvollisiksi nimetään myös päävastuullista tilintarkastajaa tilintarkastuksessa avustavat, asiantuntija-asemassa olevat henkilöt (ks. myös määräyksen kohta 2.1, koodin 190 tulkintaohje) Ilmoitusvelvollisuus koskee varatilintarkastajaa siitä lukien, kun hän on ottanut tilintarkastustehtävän vastaan rekisterinpitäjässä. Varatilintarkastaja on ilmoitusvelvollinen siihen asti, kunnes yhtiökokous on valinnut uuden varsinaisen tilintarkastajan ja tämä on ottanut tehtävän vastaan. 4.3 Luottolaitoksen hallintoneuvosto, hallituksen varajäsenet ja tilintarkastajat Luottolaitoksen hallintoneuvoston puheenjohtaja, jäsen, varajäsen, hallituksen varajäsen sekä tilintarkastaja, varatilintarkastaja ja sellaisen tilintarkastusyhteisön toimihenkilö, joka on päävastuussa luottolaitoksen tilintarkastuksesta, on ilmoitusvelvollinen vain, jos hän tehtävänkuvauksensa mukaan tai muuten tosiasiallisesti säännöllisesti saa tietoa, jonka perusteella hän voi päätellä arvopaperin tai arvopaperimarkkinoiden kehityssuunnan. Suppeimmillaan luottolaitoksen ilmoitusvelvollisten ryhmä koostuu siten toimitusjohtajasta, varatoimitusjohtajasta tai muusta toimitusjohtajan varamiehestä, hallituksen jäsenistä sekä koodeissa ja 190 tarkoitetuista henkilöistä. 4.4 Ulkomainen luottolaitos, rahoituslaitos tai sijoituspalveluyritys, jolla on sivukonttori Suomessa Ulkomaisen luottolaitoksen, rahoituslaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen AML:n 5 luvun 2 :n 1 momentin 1 kohdassa mainituista henkilöistä hallituksen jäsenet ja varajäsenet, hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja ja muu toimitusjohtajan varamies ja muut kuin sivukonttorin tarkastamisesta vastaavat tilintarkastajat eivät ole ilmoitusvelvollisia, jos sivukonttorille on asetettu käytännön päätöksistä vastaava johtoryhmä tai vastaava toimielin, jonka jäsenet ovat ilmoitusvelvollisia. Ilmoitusvelvollisuus koskee aina sivukonttorin palveluksessa olevia, AML 5 luvun 2 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja henkilöitä.

13 lukien toistaiseksi 13 (13) Sivukonttorin on ilmoitettava Rahoitustarkastukselle kirjallisesti, mikäli se soveltaa kohdan ensimmäisessä kappaleessa tarkoitettua poikkeusta. Suppeimmillaan ilmoitusvelvollisten ryhmä koostuu siten sivukonttorin johtoryhmän tai vastaavan toimielimen jäsenistä, sivukonttorin tarkastamisesta vastaavista tilintarkastajista sekä sivukonttorin palveluksessa olevista, koodeissa ja 190 tarkoitetuista henkilöistä. 4.5 Kesäapulaiset ja muut vastaavat harjoittelijat Kesäapulaisten ja muiden vastaavien lyhytaikaisten harjoittelijoiden ei tarvitse pääsäännön mukaan tehdä sisäpiiri-ilmoituksia. Ilmoitusvelvollisuus koskee kuitenkin myös näitä henkilöitä, mikäli he rekisterinpitäjän näkemyksen mukaan saavat haltuunsa sisäpiirintietoa. 5 Hallintarekisteröinnin kielto Ilmoitusvelvollinen, vajaavaltainen, jonka edunvalvojana ilmoitusvelvollinen toimii, sekä ilmoitusvelvollisen määräysvaltayhteisöt eivät saa hallintarekisteröidä ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvia arvopapereita. Kohta koskee vain Suomessa hankittuja arvopapereita. Näin esimerkiksi ulkomaisessa pörssissä voidaan käydä kauppaa Suomessa julkisen kaupankäynnin kohteena oleviin arvopapereihin oikeuttavilla talletustodistuksilla. Tällaiset kaupat on kuitenkin ilmoitettava sisäpiirirekisteriin. LIITTEET Lomake 1: Sisäpiiri-ilmoitus / Perusilmoitus Lomake 2: Sisäpiiri-ilmoitus / Arvopaperiomistusilmoitus