Määräykset ja ohjeet 2013 Standardi 5.3 (Sisäpiiri-ilmoitukset ja -rekisterit) muutokset Yhteenveto lausunnoista

Transkriptio

1 1 (6) Määräykset ja ohjeet 2013 Standardi 5.3 (Sisäpiiri-ilmoitukset ja -rekisterit) muutokset Yhteenveto lausunnoista (Tässä yhteenvedossa käytetty standardin kohtien numerointi vastaa lausunnolla olleessa luonnoksessa käytettyä numerointia. Jos numerointi on muuttunut, Finanssivalvonnan muutoskommentin yhteyteen on merkitty muutetun kohdan numero lopullisessa standardissa.) KS Yleiset kommentit Finanssivalvonnan kommentti Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Listayhtiöiden neuvottelukunta (LYNK) Finanssialan keskusliitto () Pörssin sisäpiiriohjeen ja tämän standardin pitäisi olla yhdenmukainen. Näitä kahta tulisi vertailla keskenään ja laatia selkeä ohjeistus, joka ei sisällä päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia. Pörssin sisäpiiriohjeen ja tämän standardin pitäisi olla yhdenmukainen. Näitä kahta tulisi vertailla keskenään ja laatia selkeä ohjeistus, joka ei sisällä päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia. Markkinaosapuolten ja rahastoyhtiöiden julkista sisäpiirirekisteriä koskevat määräys- ja ohjeluonnokset ja luonnos standardista 5.3 sisäpiiriilmoituksista ja -rekistereistä poikkeavat kirjoitusasultaan toisistaan useissa eri kohdissa (esimerkiksi määräys- ja ohjeluonnoksen luvussa kohdat 34 ja 35 ovat erillisiä kappaleita, kun standardiluonnoksessa 5.3 luvussa ne ovat esitetty suluissa esimerkkinä). Osin eroavaisuudet perustuvat eri aikaan voimaan tulevaan lainsäädäntöön, mutta kaikkia eroavaisuuksia ei voida selvittää tällä. Ohjeiden luettavuutta parantaisi, jos ne olisivat samansisältöisiä niissä tilanteissa, kun taustalla oleva lainsäädäntö on samansisältöinen. Jos asiaa halutaan linjata markkinaosapuolten ja rahastoyhtiöiden osalta eri tavalla, linjausten tulee olla perusteltuja. Finanssivalvonta on pyrkinyt käyttämään määräyksissä ja ohjeissaan arvopaperimarkkinalaissa omaksuttua terminologiaa. Finanssivalvonta ottaa kommentin huomioon pörssin sisäpiiriohjeen muutosten yhteydessä. Finanssivalvonta ei kuitenkaan näe estettä sille, että pörssin ohjeessa annetaan arvopaperimarkkinalakia tai Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita yksityiskohtaisempaa ohjeistusta. Liikkeeseenlaskijoiden julkista sisäpiirirekisteriä koskeviin standardin 5.3 lukuihin 5-6 ei ole tehty kuin vähäisiä muutoksia, koska voimaan tulleen arvopaperimarkkinalain (746/2012) 19 luvun 7 :n siirtymäsäännöksen mukaan liikkeeseenlaskijoiden julkisen sisäpiirirekisterin pitämiseen sovelletaan kumotun arvopaperimarkkinalain (495/1989) 5 luvun 3 ja 4, 6 ja 7 :n säännöksiä siihen saakka, kunnes valtiovarainministeriö antaa asetuksen voimassa olevan arvopaperimarkkinalain 12 luvun 3-4 :n sekä 13 luvun 2-5 :n soveltamisesta. Standardin luvussa 7 on huomioitu arvopaperimarkkinalain yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin pitämistä koskevat muutokset. Finanssivalvonnan tarkoituksena on muuttaa standardi 5.3 (Sisäpiiri-ilmoitukset ja -rekisterit) määräykseksi ja ohjeeksi siinä vaiheessa, kun valtiovarainministeriö antaa edellä maini-

2 Pörssi Pörssi Keskuskauppakamari (KKK) Lausuntopyynnössä mainitusti AML: n siirtymäsäännöksen mukaan liikkeeseenlaskijoiden julkisiin sisäpiiri- ilmoituksiin ja -rekistereihin sovelletaan kumotun arvopaperimarkkinalain säännöksiä siihen saakka, kunnes valtiovarainministeriö antaa asetuksen AML: n säännösten soveltamisesta. Määräaika asetuksen antamiselle on kolme vuotta lakien voimaantulosta, joten kumotun lain säännöksiä saatetaan soveltaa vielä useita vuosia. Jo pelkästään nykyisessä ja vuodenvaihteessa kumotussa lainsäädännössä käytettyjen käsitteiden eroavuuksista johtuen tilanne on säännösten soveltajan (liikkeeseenlaskija) kannalta epätoivottava ja standardi suhteellisen vaikeaselkoinen. Standardin jatkovalmistelussa olisi aiheellista kiinnittää erityistä huomiota käsitteisiin ja niiden mahdollisimman johdonmukaiseen käyttöön standardin selkeyttämiseksi ja sen soveltamisen helpottamiseksi. Standardissa viitataan Pörssin sisäpiiriohjeeseen. Sisäpiiriohje sisältää erityisesti yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin kuuluvan hankerekisterin osalta standardiluonnoksen ylittävää sääntelyä. Pörssi pitää tarkoituksenmukaisena, että sisäpiirirekistereihin ja ilmoituksiin liittyen tarkempaa ohjeistusta annetaan itsesääntelyn tasolla myös jatkossa. Sisäpiirisääntely on yksi pörssiyhtiöiden tulkinnanvaraisimmasta sääntelystä. Määräyskokoelman jatkovalmistelussa on erityisesti panostet- 2 (6) tun asetuksen. Markkinaosapuolten ja rahastoyhtiöiden julkista sisäpiirirekisteriä koskevat Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet on siirretty markkinaosapuolten ja rahastoyhtiöiden julkista sisäpiirirekisteriä koskevaan määräykseen ja ohjeeseen. Uusien määräysten ja ohjeiden rakenne ja kirjoitustapa poikkeavat jossain määrin vanhoista standardeista. Finanssivalvonnan käsityksen mukaan Markkinaosapuolten ja rahastoyhtiöiden julkista sisäpiirirekisteriä koskevan määräyksen ja ohjeen luvut 4-5 ja standardin 5.3 luvut 5-6 eivät asiallisesti eroa toisistaan niissä tilanteissa, joissa taustalla oleva sääntely on samansisältöinen. Arvopaperimarkkinalain (746/2012) 19 luvun 7 :n siirtymäsäännöksen mukaan liikkeeseenlaskijoiden julkisiin sisäpiiriilmoituksiin ja -rekistereihin sovelletaan kumottavan arvopaperimarkkinalain säännöksiä siihen saakka, kunnes valtiovarainministeriö antaa asetuksen uuden arvopaperimarkkinalain säännösten soveltamisesta. Tämän vuoksi standardin 5.3 lukujen 5 ja 6 terminologia noudattaa kumotun arvopaperimarkkinalain (495/1985) 5 luvun 3, 4, 6, 7 ja 15 :ssä käytettyä termistöä. Yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin pitämiseen sovelletaan uuden arvopaperimarkkinalain (746/2012) 12 luvun 6,7,8 ja 9 :n säännöksiä. Standardin 5.3 yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä koskevan luvun 7 termistö vastaa edellä mainituissa lainkohdissa käytettyä termistöä. Finanssivalvonta ei näe estettä sille, että pörssin ohjeessa annetaan arvopaperimarkkinalakia tai Finanssivalvonnan määräyksiä ja ohjeita täydentävää ohjeistusta. Finanssivalvonta on mahdollisuuksien mukaan huomioinut standardiin 5.3 saamansa kommentit ja pyrkinyt selkeyttämään

3 tava sisäpiiriä koskevien ohjeiden selkiyttämiseen ja yhtenevään määrittelytapaan liikkeeseenlaskijaa koskevan standardin kanssa. 3 (6) kommentoituja kohtia. Luku 5.1 Ilmoitusvelvolliset Finanssivalvonnan kommentti OP - Pohjola Osk Osakkeiden liikkeeseenlaskijoiden julkista sisäpiirirekisteriä koskevan ilmoitusvelvollisuuden osalta sisäpiiri-ilmoitukset ja rekisterit - standardissa 5.3 on luetteloitu tilanteita, joissa osakkeiden ja eräiden muiden arvopaperien omistus on julkista. Luetteloon on merkitty voimassa olevan arvopaperimarkkinalainsäädännön mukaisesti muun muassa yhtiön hallintoon kuuluvat henkilöt, kuten hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja. Lisäksi luetteloon on merkitty muu ylimpään johtoon kuuluva henkilö, joka saa säännöllisesti sisäpiirintietoa ja jolla on oikeus tehdä liikkeeseenlaskijan tulevaa kehitystä ja liiketoiminnan järjestämistä koskevia päätöksiä. Soveltamisohjeessa (luvun 5.1 kohta 2) todetaan, että myös liikkeeseenlaskijan tytäryhtiöiden johto voi kuulua tähän ryhmään. Pyydämme Finanssivalvontaa selkeyttämään ohjetta sen osalta, voiko liikkeeseenlaskijan tytäryhtiön lisäksi myös muun konserniyhtiön, esimerkiksi emo- tai sisaryhtiön johto kuulua tähän ryhmään. Tällaisia henkilöitä voivat esimerkiksi olla liikkeeseenlaskijan emo- tai sisaryhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja. Finanssivalvonta on huomioinut kommentin ja lisännyt standardin lukuun 5.1 kohdan (2) soveltamisohjeeseen liikkeeseenlaskijan emo- ja sisaryhtiöt. Luku Perusilmoituksen muutokset Finanssivalvonnan kommentti Luvun (Perusilmoitusten muutokset) kohdassa 14 alaikäisen lapsen sisäpiiri-ilmoituksen tekemiselle asetettu määräaika alkaa kulua väestörekisteriin merkitsemisestä, ks. aiempi kommentti lukuun Luvussa (Sisäpiiri-ilmoituksen muutokset) todetaan aiemman standardin mukaisesti, että alaikäisen lapsen osalta sisäpiiriilmoituksen määräaika alkaa kulua väestörekisteriin merkitsemisestä. Lapsen synnyttyä sairaalasta saadaan väliaikainen tunnus, jonka perusteella lapsi merkitään väestörekisteriin. Väliaikaisella tunnuksella ei voida kuitenkaan merkitä lasta SIRE- järjestelmään. Väestörekisteriin merkitsemisessä on alueellisesti maistraattikohtaisia eroja, eikä sisäpiiriläinen saa riittävän ajoissa tietoa siitä, milloin lapsi on merkitty väestörekisteriin. Epäselväksi jää, tarkoitetaanko ohjeessa väestörekisteriin merkitsemisellä lapsen nimen merkitsemistä väestörekisteriin. Lisäksi 7 päivän määräajan tulisi alkaa kulumaan väestörekisterin Finanssivalvonta on huomioinut kommentin ja muuttanut määräyksen ja ohjeen luvun kohtaa (14) siten, että "Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan sisäpiiri-ilmoituksen tekemistä koskeva seitsemän (7) päivän määräaika alkaa kulua alaikäisen lapsen osalta siitä, kun ilmoitusvelvollinen on saanut tiedon lapsen merkitsemisestä väestörekisteriin. Mikäli lapsen nimiin ennen tätä ajankohtaa hankitaan luvussa 5.3 tarkoitettuja arvopapereita tai johdannaissopimuksia, lapsi tulee merkitä sisäpiirirekisteriin niiden hankintahetkellä."

4 merkitsemisestä ja siitä kun ilmoitusvelvollinen on saanut merkinnästä tiedon. 4 (6) Luku Poikkeukset ilmoitusvelvollisuudesta Finanssivalvonnan kommentti Luvun (Poikkeukset ilmoitusvelvollisuudesta) kohtaa 28 koskee aiemmin markkinaosapuolten ja rahastoyhtiöiden julkista sisäpiirirekisteriä koskevaan määräykseen ja ohjeeseen annettu kommentti yhteisön määrittelemisestä luvun kohdassa 31. Luvun (Poikkeukset ilmoitusvelvollisuudesta) kohdassa 31 on syytä määritellä voittoa tavoittelematon yhteisö. Käsittääkö yhteisö esimerkiksi kannatusyhdistyksen tai testamenttirahaston? Erityisesti yhteisön määritteleminen olisi tarpeen liikkeeseenlaskijan lähipiirin kuuluvan vaikutusvaltayhteisön osalta. Arvopaperimarkkinalain (746/2012) 19 luvun 7 :n siirtymäsäännöksen mukaan liikkeeseenlaskijoiden julkisiin sisäpiiriilmoituksiin ja -rekistereihin sovelletaan kumottavan arvopaperimarkkinalain säännöksiä siihen saakka, kun valtiovarainministeriö antaa asetuksen uuden arvopaperimarkkinalain säännösten soveltamisesta. AML:n (495/1989) 5 luvun 4 :n 4 momentin poikkeussäännöksessä ei mainita voittoa tavoittelematonta yhteisöä. Luku 6.2 Rekisterin luotettavuuden varmistaminen Finanssivalvonnan kommentti Luvun 6.2 (Rekisterin luotettavuuden varmistaminen) kohdasta 2 tulisi käydä ilmi, että hankekohtaisesta sisäpiirirekisteristä vastuullinen henkilö voi olla muu kuin liikkeeseenlaskijan pysyvästä sisäpiirirekisteristä vastuullinen henkilö. Finanssivalvonta on huomioinut kommentin ja täsmentänyt standardin luvun 7.4 kohtaa (24) esitetyllä tavalla. Luku 7.1 Yrityskohtainen sisäpiirirekisteri Finanssivalvonnan kommentti EK Luku 7.1 kohta 3: Merkitäänkö yrityskauppaneuvottelun vastapuoli yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin? Mikäli näin tulee tehdä, onko kyseisellä taholla standardiin perustuvaa velvollisuutta pitää omaa hankerekisteriä? Mikäli tällaista velvoitetta ei ole, on käytännössä tällöin hankala tietää, ketkä kaikki vastapuolella tietävät hankkeesta ja keitä tulisi merkitä hankerekisteriin. AML:n 13 luvun 6 :n 2 momentin mukaan liikkeeseenlaskijan on pidettävä rekisteriä henkilöistä, joille liikkeeseenlaskija antaa yksilöityä hanketta koskevaa sisäpiirintietoa (hankekohtainen sisäpiirirekisteri). Tilanteissa, joissa liikkeeseenlaskija antaa sisäpiirintietoa yrityskauppaneuvottelujen vastapuolelle, neuvottelujen vastapuoli tulee merkitä hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin. AML:n 13 luvun 6 :n 6 momentin mukaan yrityskohtaisen sisäpiirirekisterin pitämistä koskevat velvoitteet koskevat myös liikkeeseenlaskijan puolesta ja lukuun toimivaa. Yrityskauppaneuvottelujen vastapuolen ei voida katsoa toimivan liikkeeseenlaskijan puolesta tai lukuun, joten velvoitetta ei voida ulottaa neuvottelujen vastapuoleen. Luku 7.2 Yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkittävät henkilöt Finanssivalvonnan kommentti

5 Asianajajaliitto EK Luku 7.2, kohta (12) ei ole rakenteellisesti selvä ja sitä tulisi selkeyttää. Toisen virkkeen sanan tällaisia saatetaan virheellisesti tulkita viittaavan kohtaan (11). Luku 7.2 kohdat Olennainen kysymys on se, miten hankekynnys määritellään. Milloin pitäisi perustaa hanke ja miten hanke määritellään? Katsomme, että Fivan tulkintakäytäntö hankkeiden perustamisvelvollisuudesta on liian tiukka. Hanketta tulisi myös arvioida kokonaisuutena eikä juuttua mekaanisiin kriteereihin. Arviointi tämän osalta on ongelmallista Fivan ja yhtiön osalta: Fivalla on mahdollisuus arvioida asiaa jälkikäteen, yhtiöllä ei tätä mahdollisuutta ole. Jatkossa Fivan tulisi antaa lupa yhtiöille ottaa huomioon enemmän markkinakäytäntöjä ja arvioita ja aiempaa toimintaa silloin kun arvioidaan tarvetta tiedottamiselle. Mikäli markkinat eivät pidä tietoa olennaisena, tällöin tulisi olla mahdollista olla perustamatta hankerekisteriä. Yhtiöiden ja markkinoiden kokemuksen kertymisen tulisi olla sallittua ja yksittäisiin lukuihin ei näiden asioiden osalta tulisi kiinnittää liiaksi huomiota Fivan puolelta. Luvun 7.2 (Yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkittävät henkilöt) kohdassa 12 olisi selventävää saada myös muita soveltamisesimerkkejä kuin lain esitöissä mainitut esimerkit henkilöstä, joita ei tule merkitä yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin. Säännöllistä pääsyä sisäpiirintietoon ei ole esimerkiksi lyhyessä määräaikaisessa työsuhteessa olevalla henkilöllä. Säännöllinen pääsy sisäpiirintietoa sisältäviin ohjelmistoihin voi olla myös muilla kuin IT - henkilöillä, joiden työtehtäviin sisäpiirintiedon käsittely ei kuulu. Henkilöllä voi esimerkiksi olla käyttöoikeudet liikkeeseenlaskijan sisäiseen tiedotusverkkoon (intranet) ja verkkosivuille, mutta hänen työtehtäviinsä ei kuulu liikkeeseenlaskijan julkistamattoman tulostiedon käsittely. Tällaisia henkilöitä ei tulisi myöskään katsoa sisäpiiriin kuuluviksi, vaikka käyttöoikeus voi satunnaisesti mahdollistaa pääsyn sisäpiirintietoon. Voidaanko standardissa vahvistaa, että ketään tällaista henkilöä, jolla ei ole asemansa tai tehtäviensä vuoksi säännöllistä pääsyä sisäpiirintietoon, ei tulisi merkitä sisäpiirirekisteriin. 5 (6) Finanssivalvonta on huomioinut kommentin ja täsmentänyt standardin lukua 7.2. Standardin 5.3 yrityskohtaista sisäpiirirekisteriä koskevan sääntelyn tavoitteena on antaa tarkempia ohjeita yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkittävien henkilöiden piiristä ja tiedoista, jotka rekisteriin tulee merkitä sekä rekisterin luotettavuuden varmistamisesta. Standardin tavoitteena ei ole ottaa kantaa siihen, milloin hankekohtainen sisäpiirirekisteri tulee perustaa tai hankkeesta tulee tiedottaa. Liikkeeseenlaskijan jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta käsitellään liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuutta koskevan määräyksen ja ohjeen luvussa 5. Finanssivalvonta toteaa, että standardin luvussa kappaleessa (11) oleva luettelo on esimerkkiluettelo, ja tähän ryhmään voi yhtiön harkinnan mukaan kuulua muitakin henkilöitä kuin esimerkkiluettelossa mainitut. Lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa olevien henkilöiden tehtäväkuvat voivat vaihdella, joten tällaista yleistä rajausta ei voi Finanssivalvonnan mielestä tehdä.

6 Tela Luvun 7.2 kohtaa 15 tulisi täsmentää niin, että osakkeenomistajista kyseeseen tulisivat vain hankkeeseen osallistuvat osakkeenomistajat. Jakson 7. 2("Yrityskohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkittävät henkilöt") kohdissa (1 0) - (18) on eritelty rekisteriin merkittäviä henkilöitä. Ohjeissa on otettu tärkeimmäksi kriteeriksi säännöllinen pääsy sisäpiirintietoon. Tämä kriteeri on hyvä ja tarkoituksenmukainen, sillä pelkkä asema sinänsä organisaatiossa ei ole niin hyvä kriteeri. Vaikka henkilö työskentelisi muussa kuin johtavassa asemassa, voi hänellä silti olla jatkuva pääsy sisäpiirintietoon. Kuitenkin kohdassa (11) on mainittu tärkeimpien toimialojen vastuuhenkilöt sekä henkilöt, jotka vastaavat yhtiön taloudesta, rahoituksesta, lakiasioista, tutkimus- ja kehitystyöstä ja viestinnästä. Etenkin henkilöt, jotka vain sinällään työskentelevät yrityksen lakiosastolla tai T&K - osastolla, eivät välttämättä ole lainkaan tekemisissä sisäpiirintiedon kanssa. Tämä on etenkin suurissa listayrityksissä tilanne. Siksi säännöstä tulisi muokata siten, että tämä koskisi vain johtavassa asemassa mainituilla osastoilla työskenteleviä. Henkilöitä voidaan joka tapauksessa rekisteröidä hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin, mikäli esim. lakiasiaintuntija kiinnitetään projektiin, jossa tämä työskentelee selvästi sisäpiirintiedon kanssa. 6 (6) Finanssivalvonnan mielestä luvun kohdasta (15) käy selville, että hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkitään ne osakkeenomistajat, joille yhtiö antaa hanketta koskevaa sisäpiirintietoa. Standardin luvun kohdan (11) esimerkkiluettelon mukaan yhtiön palveluksessa olevia henkilöitä, joilla on asemansa tai tehtäviensä nojalla säännöllinen pääsy sisäpiirintietoon, ovat muun muassa henkilöt, jotka vastaavat yhtiön taloudesta, rahoituksesta, lakiasioista, tutkimus- ja kehitystyöstä ja viestinnästä. Finanssivalvonnan mielestä kohdan (11) sanamuoto vastaa kommentissa esitettyä. Luku 8 Määritelmät Finanssivalvonnan kommentti Luvussa 8 (Raportointi Finanssivalvonnalle) määritellään vaikutusvaltayhteisö. Standardissa tulisi antaa esimerkki vaikutusvaltayhteisöstä. AML:n (495/1989) 5 luvun 4 :n 7 momentissa määritellään tilanteet, joissa henkilöllä on yhteisössä tai säätiössä huomattava vaikutusvalta. Finanssivalvonta on lisännyt standardin pääluvussa 8 olevaan vaikutusvaltayhteisön määritelmään viittauksen AML:n 5 luvun 4 :n 7 momenttiin.