Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Filosofian tohtori Pekka Kauppila Oulun yliopisto, maantieteen laitos/naturpolis Kuusamo
Johdanto Matkailu-määritelmä Kalastusmatkailu ja matkailukalastus Matkailu, virkistys ja vapaa-aika Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Rahan kiertokulku aluetaloudessa Kuusamon matkailun taloudellisia tunnuslukuja Kalastusmatkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaaminen paikallistasolla Tulo- ja menomenetelmä Mittaamisen periaatteita Alustavia tuloksia Iijoelta Yhteenveto ja pohdinta Mittaamisen prosessimalli Matkailukeskuksen ja ympäröivän alueen yhteistyömalli
Matkailun (käsitteellinen) yleismääritelmä: Matkailu on ihmisten liikkumista ja toimintaa tavanomaisen, päivittäisen asuin- ja työympäristönsä ulkopuolella ja heitä palvelevan väestön ja yritys- ja organisaatiotoiminnan sekä näiden vaikutusten muodostama kokonaisuus. Matkailun tutkimuskohteena ovat siten ihmiset ja heidän toimintansa tavanomaisen, päivittäisen asuin- ja työympäristön ulkopuolella (matkailijat) heitä palveleva yritys- ja organisaatiotoiminta (elinkeino) vaikutusten muodostama kokonaisuus (toiminnan vaikutukset) Kalastusmatkailussa tutkimuksen kohteena voivat olla kalastajat, jotka täyttävät matkailu-määritelmän kalastajia palveleva yritys- ja organisaatiotoiminta kalastustusmatkailun vaikutusten muodostama kokonaisuus (esim. taloudelliset vaikutukset)
Matkailija voi olla kalastusmotivoitunut: kalastus on päämotiivi kohteen valinnassa kalastusinspiroitunut: kalastus voi olla yksi (pää)motiivi muiden joukossa, ei kuitenkaan ainoa (pää)motiivi kohteen valinnassa kalastusattraktoitunut: kalastus ole motiivi kohteen valinnassa, mutta sitä voidaan mahdollisesti harrastaa, päätös kuitenkin vasta perillä kohteessa
Matkailija Kalastus päämotiivi kohteen valinnassa Kalastusmatkailija (motivoitunut) Kalastus yksi motiivi muiden joukossa kohteen valinnassa Matkailukalastaja (inspiroitunut) Kalastuksella ei vaikutusta kohteen valintaan, mutta se voi olla yksi aktiviteetti muiden joukossa kohteessa Matkailukalastaja (attraktoitunut)
Työ 4. Ammattikalastus 3. Kotitarvekalastus Vapaa-aika Matkailu 1. Kalastusmatkailu/matkailukalastus 2. Paikallinen virkistyskalastus Virkistys Vapaa-ajankalastus = 1. kalastusmatkailu/matkailukalastus + 2. paikallinen virkistyskalastus + 3. kotitarvekalastus Lähde: soveltaen Hall & Page (2006)
MATKAILIJOIDEN KÄYTTÄMÄ RAHAMÄÄRÄ VÄLITÖN TULOVAIKUTUS Liikevaihdon kasvu alueen (matkailu)yrityksissä VÄLILLINEN TULOVAIKUTUS Liikevaihdon kasvu tavaran/ palvelujen toimittajayrityksissä VÄLITÖN TYÖLLISYYSVAIKUTUS Matkailun ansiosta syntyneet työpaikat VÄLILLINEN TYÖLLISYYSVAIKUTUS Matkailun ansiosta syntyneet työpaikat toimittajayrityksissä VÄLITÖN / VÄLILLINEN PALKKATULOVAIKUTUS INDUSOITU ELI JOHDETTU Työllisyys- ja palkkatulovaikutus VÄLITÖN / VÄLILLINEN / JOHDETTU KUNNAN VEROTULOJEN KASVU Lähde: Vuoristo 1998
Välitön matkailutulo 92,2 miljoonaa euroa (ilman alv) Välitön matkailutulo 109,3 miljoonaa euroa (alv) Matkailun kokonaistulovaikutus 116,0 miljoonaa euroa Matkailun osuus yritystoiminnan liikevaihdosta 19 prosenttia Matkailun välitön työllisyys 708 henkilötyövuotta (elinkeinoelämä) Matkailun kokonaistyöllisyys 857 henkilötyövuotta (elinkeinoelämä) Matkailun osuus yritystoiminnan henkilötyövuosista 22 prosenttia Matkailun verotulovaikutukset (palkkatuloista) 2,9 miljoonaa euroa
Kuusamon matkailun henkilötyövuodet 1997 1999, 2001, 2003, 2005 ja 2007 (Hätälä & Kauppila 1999; Kauppila & Ervasti 2001; Ervasti & Kauppila 2003; Juntheikki & Korhonen 2005; Kauppila 2007, 2009) 900 Henkilötyövuodet 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1997 1998 1999 2001 2003 2005 2007 Vuodet Muutos 1997 2007: + 333 henkilötyövuotta (+ 64 prosenttia) Vuonna 2007 matkailun htv:t olivat 22 prosenttia Kuusamon yritys- ja toimipaikkarekisterin htv:sta
Matkailutulo Matkailutyöllisyys 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Korjaamot/huoltamot Vähittäiskauppa Majoitus/ravitsemus Liikenne Virk./muut palvelut
Matkailu on alueellinen ilmiö, joka perustuu lähtöalueiden, kohdealueiden ja niitä yhdistävien reittien kokonaisuuteen Matkailuelinkeino kattaa lähtöalueet, kohdealueet ja reitit Matkailuelinkeino LÄHTÖALUE - kysyntä - motiivit - työntövoima MATKAREITIT KOHDEALUE - tarjonta - vetovoimatekijät - vetovoima
Tulomenetelmä perustuu yritystutkimukseen, määritellään toimialat välitöntä matkailutuloa saavat yritykset (1. kierros) välillistä matkailutuloa saavat yritykset (2., 3. jne. kierros) lasketaan välittömät, välilliset ja johdetut tulo-, työllisyys-, palkkatulo- ja verotulovaikutukset (sekä kunnallistaloudellinen nettotulo) Menomenetelmä perustuu matkailijatutkimukseen, määritellään matkailijaryhmät ja kulutuksen toimialat matkailijaryhmittäinen (euroa/hlö/vrk) toimialoittainen kulutus yhdistetään matkailijaryhmittäisiin yöpymisvuorokausiin ja päiväkävijöiden määrään lasketaan välittömät matkailumenot
1. Tutkimusalueen määrittäminen valuma-alue/hallinnollinen alue 2. Kohderyhmän valinta kalastusmatkailu: luvan (kalastuskunta/yhteislupa) ostaneet kalastusmatkailijat (matkailu-määritelmä perustana) matkailukalastajat (esim. onkijat, pilkkijät) jäävät ulkopuolelle kalastusmatkailuohjelmapalveluyritysten asiakkaat jäävät ulkopuolelle valtakunnallisen vieheluvan tai mobiililuvan ostaneet jäävät ulkopuolelle (valtion vedet) 3. (Meno)menetelmän valinta tulomenetelmässä yrityksillä vaikea, jopa mahdoton, arvioida kalastusmatkailijoiden osuutta liikevaihdosta
4. Lähestytään kohderyhmää kyselylomakkeella paikanpäällä/postikyselynä pyydetään arvioimaan rahankäyttöä toimialoittain 5. a) Lasketaan rahankäyttö toimialoittain kyselylomakkeen tiedoista (euroa/henk/vrk) 5. b) Lasketaan rahankäyttö toimialoittain kyselylomakkeen tiedoista (euroa/henk/matka) 6. a) Lasketaan välitön kalastusmatkailumeno tutkimusalueella kerrotaan kalastusmatkailijan vuorokautinen rahankäyttö (euroa/henk/vrk) kalastusmatkailuvuorokausilla (matkailumääritelmä perustana) 6. b) Lasketaan välitön kalastusmatkailumeno tutkimusalueella kerrotaan kalastusmatkailijan matkakohtainen rahankäyttö (euroa/henk/matka) kalastusmatkojen määrällä (matkailumääritelmä perustana)
7. Välittömät työllisyysvaikutukset tutkimusalueella lasketaan toimialoittaisten liikevaihto/työpaikka-suhteen avulla välittömästä matkailumenosta 8. Välittömien työllisyysvaikutusten palkka- ja verotulovaikutukset (kunnallisvero) lasketaan kertomalla työllisyysvaikutukset keskipalkalla (palkkatulo) ja edelleen kunnallisveroprosentilla (verotulo) 9. Tulomenetelmää voidaan soveltaa kalastusmatkailuohjelmapalveluyrityksiin (välitön tulo ja työllisyys)
Menomenetelmän haasteita rajautuminen kalastusmatkailijoihin yhtenäisen toimialaluokituksen luominen aineiston keräämisen tekniikka: vastausprosentit kalastusmatkailijoiden rahankäytön arviointi kalastusmatkailuvuorokausien määrän määrittäminen kalastusmatkojen määrän määrittäminen kerrannaisvaikutusten mittaaminen
Aineisto kerättiin kesällä 2009 Iijoen vesistöalueen kalastuskunnilta luvan ostaneilta ulkopaikkakuntalaisilta postikyselynä syystalvella 2009 Iijoen vesistöalue sijoittuu Iin, Yli-Iin, Pudasjärven, Taivalkosken, Kuusamon, Ranuan, Posion, Suomussalmen ja Puolangan kuntien alueelle Iijoen vesistöalueella ei ole yhteislupaa vaan kalastuskuntakohtainen lupa (koskikalastusalueella yhteislupa) Osa Vaelluskalat palaavat Iijokeen -hanketta Kaikkiaan lähetettiin 1 140 kyselylomaketta, joista palautettiin 421 kappaletta (37 prosenttia) Kyselylomakkeessa kysyttiin muun muassa rahankäyttöä toimialoittain kohdealueella
40 35 Prosenttia Oulu 30 25 20 15 10 5 Raahe Kokkola Jyväskylä Tampere Rovaniemi Pääkaupunkiseutu 0 0 100 200 300 400 500 600 700 800 Kilometriä
Keskimäärin 131 euroa/matka/henkilö 0,5 % 13 % Majoitus 11 % 0,2 % 2 % 10 % Rvitsemus Vähittäiskauppa Huoltoasemat ja korjaamot 22 % Taksit, autonvuokraus ja paikallisliikenne Ohjelmapalvelut Veneenkäyttö 42 % Kalastusluvat
18 % 30 % Alle 50 euroa 51-100 euroa 101-200 euroa Yli 200 euroa 25 % 27 %
Omistan vapaa-ajan asunnon Iijoella En omista vapaaajan asuntoa Iijoelta 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei yöpynyt 1-2 yötä 3-7 yötä Yli 7 yötä
Omistan vapaa-ajan asunnon Iijoella En omista vapaa-ajan asuntoa Iijoella 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Majoitus Vähittäiskauppa Huoltoasemat ja korjaamot Ohjelmapalvelut Yhteensä Ravitsemus Kalastusluvat Taksit, autonvuokraus, paikallisliikenne Veneenkäyttö
Päiväkäyntivyöhyke Viikonloppuvyöhyke Lomavyöhyke 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei yöpynyt 1-2 yötä 3-7 yötä Yli 7 yötä
Päiväkäyntivyöhyke Viikonloppuvyöhyke Lomavyöhyke 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Majoitus Vähittäiskauppa Huoltoasemat ja korjaamot Ohjelmapalvelut Yhteensä Ravitsemus Kalastusluvat Taksit, autonvuokraus, paikallisliikenne Veneenkäyttö
Ii & Yli-Ii Pudasjärvi Taivalkoski Kuusamo, Ranua, Posio, Suomussalmi & Puolanka 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ei yöpynyt 1-2 yötä 3-7 yötä Yli 7 yötä
Ii & Yli-Ii Pudasjärvi Taivalkoski Kuusamo, Ranua, Posio, Suomussalmi, Puolanka 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 Majoitus Vähittäiskauppa Huoltoasemat ja korjaamot Ohjelmapalvelut Ravitsemus Kalastusluvat Taksit, autonvuokraus, paikallisliikenne Veneenkäyttö Yhteensä
14 % 38 % Yhtä kauan kuin nykyään 15 % Jonkin verran kauemmin Huomattavasti kauemmin kuin nyt En osaa sanoa 34 %
Ii & Yli-Ii Pudasjärvi Taivalkoski Kuusamo, Ranua, Posio, Suomussalmi & Puolanka 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Huomattavasti kauemmin kuin nyt Yhtä kauan kuin nykyään Jonkin verran kauemmin En osaa sanoa
Ii & Yli-Ii Pudasjärvi Taivalkoski Kuusamo, Ranua, Posio, Suomussalmi & Puolanka 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Huomattavasti useammin kuin nyt Yhtä useasti kuin nykyään Jonkin verran useammin En osaa sanoa
Menetelmä Matkailu Kalastus Alue Kalastus Matkailu Menetelmä Tutkimustulosten ajallinen ja alueellinen vertailtavuus
Matkailukeskusvetoinen kehittäminen välitön vaikutus: matkailuaktiviteetti ja ohjelmapalvelu välitön vaikutus: suoramyynti välillinen vaikutus: tavaran toimittaminen vähittäiskauppoihin, ravintoloille ja pitopalveluyrityksille
Maatalous Maaseutu Periferia Porotalous Luontomatkailu - matkailupalvelut Matkailukeskus Keskus Metsätalous Kalatalous Käsityöt a) Matkailutoimialojen välinen yhteistyö b) Matkailu- ja muiden toimialojen välinen yhteistyö c) Paikallisuus; kehitysprosessi ja sen luonne Kulttuurimatkailu - matkailupalvelut
Levin strategia vuoteen 2020 (Suunnittelukeskus Oy 2004) kalastuksen investoinnit yhtenä kärkihankkeista Levi voi tarjota kalastuspaketteja, joissa yhdistyvät koko Länsi-Lapin mahdollisuudet, erityisesti Tornion- ja Muonionjoki (s. 48) Saariselän strategia vuoteen 2020 (Haaga Tutkimus 2004) kesäaktiviteettien kehittämistavoitteet Alueen joet (Sotajoki, Ivalojoki, Luttojoki, Kuutuan alue ja Suomujoki) ovat potentiaalisia kalastuskohteita. Inarijärvi sekä Lokan ja Porttipahdan tekojärvet niiden kytkeminen selkeämmin Saariselän matkailualueeseen lisää alueen (=Saariselän) matkailullista vetovoimaa (s. 32)