KANNATTAVUUS PARANI KOKO VUODEN

KANNATTAVUUS PARANI KOKO VUODEN LOKA-JOULUKUU 2016 Liikevaihto 192,9 (187,2) milj. euroa, kasvua 3,1 %. Liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa 5,1 %. Vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto 32,6 (27,0) milj. euroa ja vertailukelpoinen EBITA-marginaali 16,9 (14,4) % EBITA-liikevoitto 28,2 (26,1) milj. euroa ja EBITA-marginaali 14,6 (14,0) % Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos 0,51 (0,39) euroa; osakekohtainen tulos 0,35 (0,37) euroa; Liiketoiminnan rahavirta 58,2 (73,5) milj. euroa ja rahavirta investointien jälkeen 16,8 (37,0) milj. euroa Cramo-konserni muuttaa talousraportointikäytäntöään ja julkistaa vuonna 2017 osavuosikatsauksen sijaan liiketoimintakatsauksen kolmelta ja yhdeksältä ensimmäiseltä kuukaudelta. TAMMI-JOULUKUU 2016 Liikevaihto 712,3 (667,9) milj. euroa, kasvua 6,6 %. Liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa 7,7 %. Vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto 111,1 (86,8) milj. euroa ja vertailukelpoinen EBITA-marginaali 15,6 (13,0) % EBITA-liikevoitto 106,7 (84,8) milj. euroa ja EBITA-marginaali 15,0 % (12,7 %) Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos 1,70 (1,17) euroa; osakekohtainen tulos 1,54 (1,13) euroa; Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto 14,9 (10,9) %; oman pääoman tuotto 13,6 (10,5) %; Liiketoiminnan rahavirta 172,2 (174,9) milj. euroa ja rahavirta investointien jälkeen 7,3 (35,6) milj. euroa Nettovelkaantumisaste 74,5 (75,1) % Hallitus ehdottaa, että osinkoa maksetaan 0,75 (0,65) euroa osakkeelta MUUTOKSET ORGANISAATIOSSA VIIMEISELLÄ VUOSINELJÄNNEKSELLÄ Aku Rumpunen nimitettiin 21.12.2016 alkaen Cramon talous- ja rahoitusjohtajaksi. (Vertailukelpoiset luvut on laskettu ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, katso sivu 3) MUUTOS OHJEISTUSPERIAATTEISSA Vuodesta 2017 lähtien Cramon uuteen strategiaan liittyen yhtiö on muuttanut ohjeistuskäytäntöään ja lopettaa numeerisen ohjeistuksen antamisen liikevaihdosta ja EBITA kannattavuudesta konsernitasolla. Lisätietoja annetaan pääomamarkkinapäivänä 16.2.2017. TOIMITUSJOHTAJAN KOMMENTTI Myönteinen kannattavuuskehitys jatkui Vuosi 2016 oli Cramo-konsernille menestyksellinen. Kone- ja laitevuokrauksen ja siirtokelpoisten tilojen kysyntä kehittyivät myönteisesti, ja onnistuimme kasvattamaan sekä liikevaihtoa että EBITA-liikevoittoa molemmilla tuotealueillamme. Saavutimme myös kaikki strategiakaudelle 2014-2016 asetetut tavoitteet. Koko vuoden liikevaihtomme kasvoi paikallisissa valuutoissa 7,7 prosenttia ja viimeisellä vuosineljänneksellä 5,1 prosenttia. Liikevaihto kasvoi paikallisissa valuutoissa Norjaa ja Itä-Eurooppaa lukuun ottamatta kaikilla markkina-alueilla. Siirtokelpoisten tilojen myynnin kasvuun vaikutti läpi vuoden uusien toimitusten suuri määrä. Myös kannattavuutemme hyvä kehitys jatkui. Koko vuoden vertailukelpoinen EBITA-marginaalimme nousi 13,0 prosentista 15,6 prosenttiin ja viimeisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen EBITA-marginaali 14,4 prosentista 16,9 prosenttiin. Koko vuoden vertailukelpoinen kannattavuus parani kaikilla markkinoilla Norjaa ja Itä-Eurooppaa lukuun ottamatta. Erityisen tyytyväinen olen Keski-Euroopan toimintojen kääntymisestä voitolliseksi. Tuloskehitys jatkui vahvana myös Suomessa ja Ruotsissa sekä koko kone- ja laitevuokrauksen tuotealueella. Hyvään tulokseen vaikutti suotuisan markkinatilanteen lisäksi strategiamme onnistunut toteuttaminen ja oikein kohdistetut investoinnit. Odotan kone- ja laitevuokrauksen ja siirtokelpoisten tilojen kysynnän pysyvän hyvällä tasolla vuonna 2017. Vuokrauspalveluiden kysyntää tukevat pitkällä aikavälillä useat megatrendit kuten kaupungistuminen ja pyrkimys kestävään kehitykseen. Yksi merkittävimmistä kehityshankkeistamme onkin ollut kestävää kehitystä tukevan strategiamme kirkastaminen niin, että se otetaan huomioon mahdollisimman hyvin kaikissa toiminnoissamme. 2

Vuonna 2016 aloitimme uuden strategian valmistelun. Osana tätä prosessia tarkastelemme liiketoimintojemme kehitystä kaikilla markkinoilla kannattavuuden parantamiseksi. Tavoitteemme on tehdä Cramosta entistä tehokkaampi toimija koneja laitevuokrauksen ja siirtokelpoisten tilojen markkinoilla. Näen, että Cramon vahva asema useimmilla markkinoillamme antaa tähän hyvät mahdollisuudet. Leif Gustafsson, Cramo-konsernin toimitusjohtaja YHTEENVETO TALOUDELLISESTA KEHITYKSESTÄ KESKEISET TUNNUSLUVUT (M ) 10-12/16 10-12/15 Muutos % 1-12/16 1-12/15 Muutos % Tuloslaskelma Liikevaihto 192,9 187,2 3,1 % 712,3 667,9 6,6 % Käyttökate (EBITDA) 60,8 51,9 17,1 % 218,7 185,7 17,8 % Vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto 1) 32,6 27,0 20,7 % 111,1 86,8 27,9 % % liikevaihdosta 16,9% 14,4% 15,6% 13,0% EBITA-liikevoitto 1) 28,2 26,1 8,0 % 106,7 84,8 25,8 % % liikevaihdosta 14,6% 14,0% 15,0% 12,7% Liikevoitto (EBIT) 2) 23,9 24,2-1,4 % 98,7 76,7 28,7 % Tulos ennen veroja (EBT) 20,4 21,3-4,2 % 86,9 63,8 36,2 % Katsauskauden tulos 3) 15,4 16,6-7,3 % 68,6 49,7 37,9 % Osakekohtaiset tunnusluvut Vertailukelpoinen tulos/osake (EPS), 3) 0,51 0,39 28,5 % 1,70 1,17 45,5 % Tulos/osake (EPS), laimentamaton, 0,35 0,37-7,5 % 1,54 1,13 36,8 % Tulos/osake (EPS), laimennettu, 0,34 0,37-8,0 % 1,53 1,12 36,6 % Oma pääoma/osake, 11,69 11,05 5,8 % Muut tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 11,2 % 9,0 % Oman pääoman tuotto, % 4) 13,6 % 10,5 % Omavaraisuusaste, % 45,6 % 45,7 % Nettovelkaantumisaste (gearing), % 74,5 % 75,1 % Korolliset nettovelat 387,0 368,4 5,1 % Nettovelat / käyttökate 1,77 1,98-10,6 % Bruttoinvestoinnit 47,8 40,7 17,5 % 207,3 175,0 18,4 % josta liiketoiminta- ja yrityshankinnat 0,0 1,3-100,0 % 4,4 9,8-55,0 % Liiketoiminnan rahavirta 5) 58,2 73,5-20,8 % 172,2 174,9-1,6 % Rahavirta investointien jälkeen 16,8 37,0-54,5 % 7,3 35,6-79,4 % Henkilöstö keskimäärin 2 550 2 486 2,6 % Henkilöstö kauden lopussa 2 562 2 473 3,6 % Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät (M ) 10-12/16 10-12/15 Muutos-% 1-12/16 1-12/15 Muutos-% EBITA-liikevoitto 1) -4,3-0,8-4,3-2,0 Liikevoitto 2) -7,5-0,8-7,5-2,0 Katsauskauden tulos 3) -7,1-0,8-7,1-1,8 Kassavirtavaikutus 0,0-0,8 0,0-1,8 1) EBITA-liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 4,3 miljoonaa euroa 10-12/2016. Erät liittyivät arvonalennuksiin yhteensä 4,8 miljoonaa euroa Tanskan kone- ja laitevuokraustoiminnoissa ja Latvian ja Liettuan toiminnoissa sekä lainojen uudelleenluokitteluun Fortrent-konsernissa, jolla oli 0,5 miljoonaa euroa positiivinen vaikutus. Vuoden 2015 kolmannelle neljännekselle kohdistui 1,2 milj. euroa kuluja toimitusjohtajan vaihdoksesta. Vuoden 2015 neljännelle neljännekselle kohdistui 0,8 milj. euroa kuluja Keski-Euroopan uudelleenjärjestelyistä. Näillä erillä ei ollut kassavirtavaikutusta. 2) Edellä mainittujen erien lisäksi liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 3,2 miljoonaa euroa 10-12/2016. Erät liittyivät aineettomien hyödykkeiden arvonalennuksiin yhteensä 3,2 miljoonaa euroa Tanskan kone- ja laitevuokraustoiminnoissa ja Latvian ja Liettuan toiminnoissa. Näillä erillä ei ollut kassavirtavaikutusta. Vertailukelpoinen liikevoitto ilman edellä mainittuja eriä oli koko vuonna 106,2 (78,7) milj. euroa. Neljännen neljänneksen vertailukelpoinen liikevoitto oli 31,4 (25,1) milj. euroa. 3) Edellä mainittuihin eriin liittyvät verovaikutukset olivat yhteensä 0,4 miljoonaa euroa positiiviset, joka vaikuttaa lisäksi katsauskauden tuloksen vertailukelpoisuuteen 10-12/2016. Katsauskauden tulos ilman näitä eriä oli 75,6 (51,5) milj. euroa. Vertailukelpoinen tulos / osake on laskettu ilman näitä eriä. 4) Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto ilman edellä mainittuja eriä oli 14,9% (10,9%). 5) Vuoden 2016 alusta maksamattomien investointien raportointiriviä on muutettu rahavirtalaskelmassa. Oikaisun seurauksena kauden 1-12/2015 operatiivinen rahavirta heikkeni 8,0 miljoonaa euroa ja kauden 10-12/2015 operatiivinen rahavirta parani 2,2 miljoonaa euroa. Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 27. 3

Liikevaihto Tammi-joulukuu 2016 Cramo-konsernin koko vuoden liikevaihto kasvoi 6,6 prosenttia ja oli 712,3 (667,9) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto kasvoi 7,7 prosenttia. Suomessa liikevaihto kasvoi 16,5 prosenttia, Ruotsissa 7,4 prosenttia (paikallisessa valuutassa 8,7 prosenttia), Tanskassa 13,2 prosenttia ja Keski-Euroopassa 1,6 prosenttia. Norjassa liikevaihto supistui 4,3 prosenttia (muutos paikallisessa valuutassa -0,7 prosenttia) ja Itä-Euroopassa 1,1 prosenttia (muutos paikallisissa valuutoissa -0,3 prosenttia). Tuotealuekohtaisesti kone- ja laitevuokrauksen liikevaihto kasvoi 4,7 prosenttia (paikallisissa valuutoissa 5,9 prosenttia) ja siirtokelpoisten tilojen liikevaihto 17,6 prosenttia (paikallisissa valuutoissa 18,6 prosenttia). Vuodelle ajoittui runsaasti siirtokelpoisten tilojen uusia toimituksia, joka kasvatti erityisesti asennuspalvelujen liikevaihtoa. Siirtokelpoisten tilojen vuokrausliikevaihto kasvoi 10,8 prosenttia. Loka-joulukuu 2016 Viimeisellä vuosineljänneksellä konsernin liikevaihto kasvoi 3,1 prosenttia ja oli 192,9 (187,2) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto kasvoi 5,1 prosenttia. Liikevaihto kasvoi Suomessa 17,6 prosenttia, Tanskassa 4,7 prosenttia, Norjassa 11,8 prosenttia (paikallisessa valuutassa 8,9 prosenttia) ja Itä-Euroopassa 3,5 prosenttia (paikallisissa valuutoissa 4,1 prosenttia). Liikevaihto supistui Ruotsissa 1,7 prosenttia (paikallisessa valuutassa kasvua 2,7 prosenttia), ja Keski-Euroopassa 3,5 prosenttia. Tuotealuekohtaisesti kone- ja laitevuokrauksen liikevaihto kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä 3,0 prosenttia (paikallisissa valuutoissa 5,1 prosenttia) ja siirtokelpoisten tilojen liikevaihto 3,2 prosenttia (paikallisissa valuutoissa 5,3 prosenttia). Kulut Konsernin kulujen osuus liikevaihdosta pieneni sekä viimeisellä vuosineljänneksellä että koko tilikaudella, mikä vaikutti positiivisesti kannattavuuteen. Suorien kulujen (materiaalit ja palvelut) osuus liikevaihdosta pieneni tilikaudella 35,4 prosentista 33,6 prosenttiin. Välillisten kulujen (työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja liiketoiminnan muut kulut) osuus liikevaihdosta pieneni 38,8 prosentista 38,3 prosenttiin. Vuoden 2015 välillisiin kuluihin sisältyi 2,0 miljoonan euron kulut toimitusjohtajan vaihdoksesta ja toimintojen uudelleenjärjestelyistä Keski-Euroopassa. Käyttöomaisuudesta tehtyjen poistojen ja arvonalentumisten osuus liikevaihdosta kasvoi 15,1 prosentista 15,7 prosenttiin. Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä tehtiin yhteensä 4,8 miljoonan euron alaskirjaukset Latvian ja Liettuan toiminnoista sekä Tanskan kone- ja laitevuokrauksen liiketoiminnoista. Tulos Tammi-joulukuu 2016 Vuoden 2016 tulos ja kannattavuus paranivat edellisvuodesta. Vertailukelpoinen kannattavuus parani Norjaa ja Itä-Eurooppaa lukuun ottamatta kaikilla markkina-alueilla. Vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto oli 111,1 (86,8) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen EBITA-marginaali oli 15,6 (13,0) prosenttia. Kone- ja laitevuokrauksen vertailukelpoinen EBITAliikevoitto oli 90,5 (65,7) miljoonaa euroa eli 15,2 (11,6) prosenttia liikevaihdosta. Siirtokelpoisten tilojen EBITAliikevoitto oli 30,8 (29,5) miljoonaa euroa eli 26,2 (29,5) prosenttia liikevaihdosta. Siirtokelpoisten tilojen EBITAmarginaalia heikensivät asennus- ja purkupalveluiden suuri osuus, suuri korjaustoiminta sekä tehdyt kasvupanostukset. Tilikauden vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 1,70 (1,17) euroa. Vertailukelpoinen oman pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) parani 14,9 (10,9) prosenttiin. Koko vuoden liiketoiminnan rahavirta heikkeni ja oli 172,2 (174,9) miljoonaa euroa. Seuraavat erät vaikuttivat rahavirtaan negatiivisesti verrattuna vuoteen 2015. Konserni sai 8,3 miljoonan euron veronpalautuksen vuonna 2015. Nettokäyttöpääoman muutos vaikutti rahavirtaan positiivisesti 11,4 miljoonaa euroa vuonna 2015, kun taas vuonna 2016 nettokäyttöpääoman muutos vaikutti rahavirtaan negatiivisesti 1,5 miljoonaa euroa. Myös rahoituserien rahavirta oli 8,0 miljoonaa euroa alempi kuin vertailukaudella johtuen suojattavasta positiosta ja suojauksista aiheutuvien valuuttakurssierojen eriaikaisesta realisoitumisesta. Rahavirta investointien jälkeen oli 7,3 (35,6) miljoonaa euroa. Kalustoinvestointeja lisättiin ja bruttoinvestoinnit olivat 207,3 (175,0) miljoonaa euroa. Konsernin nettovelkaantumisaste oli vuoden lopussa 74,5 (75,1) prosenttia. Nettovelat per käyttökate oli vuoden lopussa 1,77 (1,98). Loka-joulukuu 2016 Viimeisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen EBITAliikevoitto oli 32,6 (27,0) miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen EBITA-marginaali 16,9 (14,4) prosenttia liikevaihdosta. Vertailukelpoinen kannattavuus parani Norjaa lukuun ottamatta kaikilla markkinoilla. 4

Kone- ja laitevuokrauksen vertailukelpoinen EBITAliikevoitto oli viimeisellä vuosineljänneksellä 27,6 (20,8) miljoonaa euroa eli 17,1 (13,2) prosenttia liikevaihdosta. Siirtokelpoisten tilojen EBITA-liikevoitto oli 8,2 (7,9) miljoonaa euroa eli 26,0 (25,8) prosenttia liikevaihdosta. Siirtokelpoisten tilojen EBITA-liikevoittoa ja EBITA-marginaalia heikensivät kaudelle ajoittuneiden asennuspalveluiden suuri osuus, edelleen kaudelle ajoittunut normaalia suurempi korjaustoiminta sekä tehdyt kasvupanostukset. Viimeisen vuosineljänneksen liiketoiminnan rahavirta heikkeni ja oli 58,2 (73,5) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli 16,8 (37,0) miljoonaa euroa. Kalustoinvestointeja lisättiin ja bruttoinvestoinnit olivat 47,8 (40,7) miljoonaa euroa. Ehdotus voitonjaosta Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2016 maksetaan osinkoa 0,75 (0,65) euroa osakkeelta. KONSERNIRAKENNE Cramo on palveluyritys, joka tarjoaa kone- ja laitevuokrauspalveluja sekä vuokraa siirtokelpoisia tiloja. Kone- ja laitevuokraus koostuu rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokrauksesta sekä vuokraukseen liittyvistä palveluista. Liitännäisiä palveluja ovat muun muassa työmaa- ja asennuspalvelut. Cramon valikoimaan kuuluu yli 230.000 vuokrattavaa tuotetta, ja yhtiö on alansa johtavia palveluntarjoajia Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. MARKKINANÄKYMÄT Rakentamisen arvioidaan kasvaneen vuonna 2016 kaikissa Pohjoismaissa sekä Saksassa ja Itävallassa. Euroconstructin arvion mukaan kasvu oli lähes seitsemän prosenttia Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Tanskassa, Saksassa ja Itävallassa rakentaminen kasvoi arviolta 1,6-2,5 prosenttia. Puolassa, Tsekin tasavallassa, Slovakiassa, Baltian maissa ja Venäjällä rakentaminen supistui. Kone- ja laitevuokrauksen kysyntä seuraa yleensä rakentamista viiveellä. Kysyntään vaikuttavat rakentamisen määrän lisäksi teollisuuden investoinnit ja vuokrauksen penetraatioasteen kasvu. Tiukentuva lainsäädäntö ja vaatimukset rakentamisen tehostamiselle ja laadun parantamiselle lisäävät tarvetta erilaisille vuokraukseen liittyville palveluille. Siirtokelpoisten tilojen kysyntää lisäävät muunneltavien ja helposti käyttöönotettavien tilojen tarpeiden ja suosion lisääntyminen. Kysyntää lisäävät sisäinen muuttoliike ja demografiset muutokset. Cramo uskoo, että myös megatrendit kuten kaupungistuminen, jakamistalous ja kestävän kehityksen korostuminen tukevat sekä kone- ja laitevuokrauksen että siirtokelpoisten tilojen pitkän aikavälin kysynnän kasvua. European Rental Association (ERA) arvioi kesäkuun ennusteessaan kone- ja laitevuokrauspalveluiden käytön lisääntyneen vuonna 2016 kaikilla ERA:n raportoimilla Cramon markkina-alueilla. Siirtokelpoisten tilojen kysyntä on Cramon arvioiden mukaan kasvanut Pohjoismaissa lähes kuusi prosenttia vuodessa viimeisen viiden vuoden aikana. Rakennusalan markkinanäkymät vuodelle 2017 ovat Cramo-maissa pääosin myönteiset. Alan markkinatutkimuslaitokset Euroconstruct ja Forecon arvioivat rakentamisen lisääntyvän kaikissa muissa Cramon toimintamaissa paitsi Tsekin tasavallassa, Liettuassa ja Venäjällä. Rakennusmarkkinoiden odotetaan kasvavan arviolta noin 1-3 prosenttia Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa. Ruotsin rakennusteollisuus (Sverige s byggindustrier) ennustaa kuitenkin 5 prosentin kasvua. ERA ennustaa kone- ja laitevuokrauksen markkinan kasvavan kaikissa ERA:n ennusteeseen kuuluvissa Cramon toimintamaissa. (Tässä katsauksessa esitetyt rakentamisen markkinaennusteet ovat Euroconstructin arvioita, mikäli tekstissä ei toisin mainita.) Cramo-konserniin kuuluivat katsauskauden päättyessä konsernipalveluja tarjoava emoyhtiö Cramo Oyj sekä liiketoimintaa harjoittavina yhtiöinä sen täysin omistamat yhtiöt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa, Slovakiassa, Saksassa, Itävallassa ja Unkarissa. Cramo Oyj omistaa myös konsernipalveluja tarjoavan yhtiön Ruotsissa Lisäksi Cramo omistaa 50 prosenttia Ramirent Oyj:n kanssa perustamastaan Venäjällä ja Ukrainassa toimivasta yhteisyrityksestä Fortrentistä. Cramo harjoittaa siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaa Cramo Adapteo -nimellä. Kone- ja laitevuokraustoimintaa harjoitettiin katsauskauden lopussa 324 (328) vuokrauspalvelupisteen kautta. 5

KONSERNIN LIIKEVAIHTO JA TULOS Cramo-konsernin koko vuoden liikevaihto kasvoi 6,6 prosenttia ja oli 712,3 (667,9) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto kasvoi 7,7 prosenttia. Suomessa liikevaihto kasvoi 16,5 prosenttia, Ruotsissa 7,4 prosenttia (paikallisessa valuutassa 8,7 prosenttia), Tanskassa 13,2 prosenttia ja Keski-Euroopassa 1,6 prosenttia. Norjassa liikevaihto supistui 4,3 prosenttia (muutos paikallisessa valuutassa -0,7 prosenttia) ja Itä-Euroopassa 1,1 prosenttia (muutos paikallisissa valuutoissa -0,3 prosenttia). Tuotealuekohtaisesti kone- ja laitevuokrauksen liikevaihto kasvoi 4,7 prosenttia (paikallisissa valuutoissa 5,9 prosenttia) 595,3 (568,5) miljoonaan euroon ja siirtokelpoisten tilojen liikevaihto kasvoi 17,6 prosenttia (paikallisissa valuutoissa 18,6 prosenttia) 117,6 (100,0) miljoonaan euroon. Vuodelle ajoittui runsaasti siirtokelpoisten tilojen uusia toimituksia, joka kasvatti erityisesti asennuspalvelujen liikevaihtoa. Tilikauden tulos parani edellisvuodesta. Koko vuoden vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto oli 111,1 (86,8) miljoonaa euroa eli 15,6 (13,0) prosenttia liikevaihdosta. Koko vuoden EBITA-liikevoitto oli 106,7 (84,8) miljoonaa euroa eli 15,0 (12,7) prosenttia liikevaihdosta. Tuotealuekohtaisesti kone- ja laitevuokrauksen EBI- TA-liikevoitto oli 86,2 (64,9) miljoonaa euroa eli 14,5 (11,4) prosenttia liikevaihdosta. Siirtokelpoisten tilojen EBITAliikevoitto oli 30,8 (29,5) miljoonaa euroa eli 26,2 (29,5) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen EBI- TA-liikevoitto oli 32,6 (27,0) miljoonaa euroa eli 16,9 (14,4) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto oli 28,2 (26,1) miljoonaa euroa, mikä on 14,6 (14,0) prosenttia liikevaihdosta. Konsernin luottotappioiden ja luottotappiovarausten kuluvaikutus oli 2,3 (3,5) miljoonaa euroa. Tulos sisältää aineellisten hyödykkeiden arvonalentumisia 6,1 (1,4) miljoonaa euroa. Osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin liittyvät kulukirjaukset olivat 2,5 (2,2) miljoonaa euroa. Poistot ja arvonalennukset liittyen yrityshankintoihin olivat 8,0 (8,1) miljoonaa euroa ja sisälsivät vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä 3,2 (0,0) miljoonaa euroa liittyen arvonalennuksiin Latvian ja Liettuan toiminnoissa sekä Tanskan kone- ja laitevuokraustoiminnossa. Vuonna 2016 nettorahoituskulut olivat 11,8 (12,9) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 94,4 (65,8) miljoonaa euroa ja katsauskauden vertailukelpoinen tulos 75,6 (51,5) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 86,9 (63,8) miljoonaa euroa ja katsauskauden tulos 68,6 (49,7) miljoonaa euroa. Arvonalentumisiin liittyvät verovaikutukset olivat 0,4 miljoonaa euroa positiiviset. Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 1,70 (1,17) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos 1,54 (1,13) euroa. Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 12,0 (9,2) prosenttia ja vertailukelpoinen oman pääoman tuotto 14,9 (10,9) prosenttia. Sijoitetun pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) oli 11,2 (9,0) prosenttia ja oman pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) 13,6 (10,5) prosenttia. INVESTOINNIT, POISTOT, ARVONALENTUMISET Tilikauden bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin olivat 207,3 (175,0) miljoonaa euroa. Yritys- ja liiketoimintahankintojen osuus bruttoinvestoinneista oli 4,4 (9,8) miljoonaa euroa. Muut investoinnit kohdistuivat pääasiassa kalustohankintoihin. Bruttoinvestoinnit olivat viimeisellä vuosineljänneksellä 47,8 (40,7) miljoonaa euroa. Konsernin poistot ja arvonalentumiset käyttöomaisuudesta olivat 112,0 (100,9) miljoonaa euroa. Yrityshankinnoista aiheutuneet poistot ja arvonalentumiset olivat yhteensä 8,0 (8,1) miljoonaa euroa. Cramo teki viimeisellä vuosineljänneksellä 3,2 miljoonan euron arvonalennuksen liikearvosta ja aineettomista hyödykkeistä sekä 4,8 miljoonan euron arvonalennuksen aineellisesta käyttöomaisuudesta. Arvonalennuksista 3,0 miljoonaa euroa kohdistui Latvian ja Liettuan liiketoimintaan ja 5,0 miljoonaa euroa Tanskan kone- ja laitevuokrausliiketoimintaa. Arvonalennukset tehtiin perustuen vuosittaiseen arvonalennustestiin. Testin perusteella odotettujen tulevaisuuden rahavirtojen nettonykyarvo alitti sitoutuneen pääoman määrän, mikä johti arvonalennuskirjauksiin. Arvonalennuksilla ei ole kassavirtavaikutusta. Arvonalennusten jälkeen kyseisiin toimintoihin ei sisälly enää liikearvoa eikä yrityskaupoista aiheutuneita aineettomia hyödykkeitä. Liikearvon yhteismäärä tilikauden lopussa oli 148,0 (151,1) miljoonaa euroa. RAHOITUS JA TASE Liiketoiminnan rahavirta heikkeni ja oli 172,2 (174,9) miljoonaa euroa. Seuraavat erät vaikuttivat rahavirtaan negatiivisesti verrattuna vuoteen 2015. Konserni sai 8,3 miljoonan euron veronpalautuksen vuonna 2015. Nettokäyttöpääoman muutos vaikutti rahavirtaan positiivisesti 11,4 miljoonaa euroa vuonna 2015, kun taas vuonna 2016 nettokäyttöpääoman muutos vaikutti rahavirtaan negatiivisesti 1,5 miljoonaa euroa. Myös rahoituserien rahavirta oli 8,0 6

miljoonaa euroa alempi kuin vertailukaudella johtuen suojattavasta positiosta ja suojauksista aiheutuvien valuuttakurssierojen eriaikaisesta realisoitumisesta. Investointien rahavirta oli -164,9 (-139,3) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli 7,3 (35,6) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liiketoiminnan rahavirta heikkeni ja oli 58,2 (73,5) miljoonaa euroa ja rahavirta investointien jälkeen oli 16,8 (37,0) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos vaikutti negatiivisesti kassavirtaan. Lisäksi vertailukauden kassavirtaan vaikutti positiivisesti 8,3 miljoonan euron veronpalautus. Korollinen nettovelka 31.12.2016 oli 387,0 (368,4) miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli katsauskauden päättyessä 74,5 (75,1) prosenttia. Nettovelat per käyttökate oli katsauskauden päättyessä 1,77 (1,98). Laskennassa käytetty käyttökate on rullaava 12 kuukauden käyttökate. Konsernin vaihtuvakorkoisista veloista oli 31.12.2016 suojattu koronvaihtosopimuksilla 130,0 (130,0) miljoonaa euroa, joihin sovelletaan täysimääräisesti suojauslaskentaa. Cramo-konsernilla oli 31.12.2016 käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä (pois lukien leasing-limiitit) yhteensä 206,1 (201,2) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia rahoituslimiittejä oli 190,0 (185,0) ja lyhytaikaisia rahoituslimiittejä 16,1 (16,2) miljoonaa euroa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määrä taseessa oli tilikauden päättyessä 750,5 (686,9) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma 31.12.2016 oli 1.155,8 (1.085,9) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 45,5 (45,7) prosenttia. Taseen ulkopuolisten operatiivisten leasingsopimusten vuokravastuut olivat 31.12.2016 yhteensä 20,7 (23,1) miljoonaa euroa. Taseen ulkopuoliset vastuut toimisto- ja toimipistevuokrista olivat 98,7 (90,1) miljoonaa euroa. Konsernin investointisitoumukset olivat 53,9 (25,0) miljoonaa euroa. Cramo Oyj julkisti 14.11.2016 takaisinostotarjouksen, jossa Cramon liikkeeseen laskemien vuoden 2018 helmikuussa erääntyvien 100 miljoonan euron 4,50 prosentin lainaosuuksien haltijat kutsuttiin myymään lainaosuutensa käteistä vastaan Cramon puolesta toimineelle Nordea Bank Danske A/S:lle. Takaisinostotarjouksen mukaisia ilmoituksia vastaanotettiin nimellisarvoltaan yhteensä 83 730 000 euron edestä. Lainaosuuksien takaisinostohinta oli 105,261 prosenttia. Lisäksi maksettiin lainaosuuksille kertyneet ja maksamattomat korot. Takaisinostotarjouksen tulos julkistettiin 24.11. ja kaupan selvityspäivä oli 29.11.2016. Cramo Oyj ilmoitti 23.11.2016 laskevansa liikkeeseen 150 miljoonan euron vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Joukkovelkakirjalaina erääntyy 28.2.2022, sen kiinteä vuotuinen kuponkikorko on 2,375 prosenttia ja emissiokurssi 99,948 prosenttia. Joukkovelkakirjalainasta saatavat varat käytetään Cramon velkojen osittaiseen jälleen rahoittamiseen, mukaan lukien vuonna 2018 erääntyvän 100 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan osittaiseen takaisinostoon, sekä Cramon yleisiin rahoitustarpeisiin. Joukkovelkakirjalaina on ollut kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki Oy:ssä 5.12.2016 lähtien. TILIKAUDEN KESKEISET TAPAHTUMAT Muutokset johdossa Cramon Oyj:n talous- ja rahoitusjohtajaksi nimitettiin 21.12.2016 alkaen Aku Rumpunen. Rumpunen on toiminut vuodesta 2013 Cramon Group Business Control - toimintojen johtajana ja johtoryhmän jäsenenä sekä 11.8.2016 alkaen väliaikaisena talous- ja rahoitusjohtajana. Talous- ja rahoitusjohtaja Martti Ala-Härkönen erosi Cramon palveluksesta 10.8.2016. Cramo AB:n toimitusjohtajaksi Ruotsissa sekä Cramo-konsernin johtoryhmän jäseneksi nimitettiin 16.8.2016 Peter Bäckström. Bäckström siirtyi Cramolle Global Workplace Solutionsilta (GWS) ja aloitti tehtävässään 1.1.2017 Göran Carlsonin seuraajana nimikkeellä Executive Vice President. Kesäkuussa Cramo nimitti konsernin johtoryhmään kaksi uutta jäsentä: henkilöstön kehittämisestä vastaavan johtajan Petra Schedin Stergelin sekä viestinnästä, markkinoinnista ja sijoittajasuhteista vastaavan johtajan Mattias Rådströmin. Sekä Schedin Stergel, että Rådström tulivat Cramo-konsernin ulkopuolelta ja aloittivat syyskuussa 2016. Cramo-konsernin yhtenäisistä toiminnoista vastaava johtaja ja johtoryhmän jäsen Per Lundquist lopetti yhtiön palveluksessa elokuussa 2016. Leif Gustafsson aloitti toimitusjohtajana 1.1.2016 Vesa Koivulan siirtyessä eläkkeelle. Toiminnan kehittäminen Cramo avasi joulukuussa uuden Cramo ecrentverkkovuokrauspalvelun yritysasiakkaille Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Sekä mobiililaitteilla että pöytätietokoneilla toimiva palvelu otetaan käyttöön useimmilla Cramon muillakin markkina-alueilla vuoden 2017 aikana. Työmaalogistiikkapalveluita vahvistettiin huhtikuussa Suomessa, kun Cramo osti Kurottaja- ja Kuljetuspalvelu 7

Parviainen Oy:n liiketoiminnan. Ostetun yrityksen liikevaihto vuodelta 2015 oli noin kolme miljoonaa euroa. HENKILÖSTÖ Konsernin henkilöstömäärä oli katsauskaudella keskimäärin 2 550 (2 486). Lisäksi konsernissa työskenteli keskimäärin 178 (141) henkeä vuokratyövoimana. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina oli kauden lopussa 2 562 (2 473). Cramo-konsernin joustavaan toimintamalliin kuuluu käyttää vakituisen henkilöstön lisäksi vuokratyövoimaa. Vakituisen henkilöstömäärän ja vuokratyövoiman suhdetta ja määrää sopeutetaan jatkuvasti markkinatilanteen mukaan. Henkilöstön määrä jakaantui katsauskauden lopussa seuraavasti: Suomi 506 (472), Ruotsi 923 (869), Norja 225 (219), Tanska 98 (97), Keski-Eurooppa 336 (350) ja Itä- Eurooppa 474 (466). STRATEGIA JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Cramon taloudelliset tavoitteet ovat: EBITA-liikevoittomarginaali yli 15 prosenttia liikevaihdosta yli suhdannejakson, nettovelkaantumisaste korkeintaan 100 prosenttia, liikevaihdon kasvu markkinoita nopeammin sekä oman pääoman tuotto yli 12 prosenttia yli suhdannejakson. Voitonjakotavoitteena on vakaa voitonjakopolitiikka ja maksaa osinkoina noin 40 prosenttia tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta (EPS). Tilikaudella saavutettiin kaikki strategiset ja taloudelliset tavoitteet vuonna 2016. Vertailukelpoinen EBITAliikevoittomarginaali oli 15,6 prosenttia liikevaihdosta, nettovelkaantumisaste oli 74,5 prosenttia, vertailukelpoinen oman pääoman tuotto oli 14,9 prosenttia ja liikevaihdon kasvu 6,6 prosenttia. Konsernin strategian ydin on Cramo People living the Cramo Story. Cramo Story on laaja ohjelma, jonka avulla Cramo tulee kasvattamaan liikevaihtoaan eri maissa, erottumaan kilpailijoistaan, tuottamaan asiakkailleen erityistä lisäarvoa ja vahvistamaan yrityskulttuuriaan. Cramo-konsernin voitettavat taistelut ovat Cramo Storyn toteuttaminen, Cramon tavoitejohtamismallin käyttöönotto ja Keski-Euroopan markkinoiden voittaminen. Tärkeitä strategisia hankkeita ovat myös siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnan kasvattaminen, dynaaminen hinnoittelu sekä yrityskaupat ja ulkoistamiset. Konserni on valmistellut Visio 2020 -strategiaa, joka julkistetaan Pääomamarkkinapäivässä 16.2.2017. 8

LIIKETOIMINTA SEGMENTEITTÄIN Cramo-konsernin liiketoimintasegmentit ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Keski-Eurooppa sisältäen Saksan, Itävallan ja Unkarin liiketoiminnot sekä Itä-Eurooppa, joka sisältää Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Tsekin tasavallan, Slovakian, Kaliningradin alueen Venäjällä sekä 50 % yhteisyritys Fortrentin (Venäjä Kaliningradia lukuun ottamatta ja Ukraina) tuloksesta pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Segmenttitietojen lisäksi Cramo julkistaa tuotealuekohtaiset taloudelliset tiedot ja siirtokelpoisten tilojen tilauskannan. Cramo-konsernin vuoden 2016 liikevaihdosta, josta ei ole eliminoitu segmenttien välistä liikevaihtoa, 18,1 (16,6) prosenttia kertyi Suomen markkinoilta, 49,9 (49,5) prosenttia Ruotsista, 9,4 (10,5) prosenttia Norjasta, 4,5 (4,2) prosenttia Tanskasta, 11,0 (11,5) prosenttia Keski-Euroopasta ja 7,1 (7,6) prosenttia Itä-Euroopasta. Suomi Suomi (1 000 ) 10-12/16 10-12/15 Muutos % 1-12/16 1-12/15 Muutos % Liikevaihto 34 729 29 543 17,6 % 129 221 110 909 16,5 % EBITA 7 500 5 602 33,9 % 28 366 22 423 26,5 % EBITA-% 21,6 % 19,0 % 22,0 % 20,2 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) 480 448 7,1 % Toimipisteet 58 54 7,4 % Cramon liikevaihto kasvoi Suomessa vahvasti. Koko vuoden liikevaihto kasvoi 16,5 prosenttia ja oli 129,2 (110,9) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi 17,6 prosenttia ja oli 34,7 (29,5) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvatti korjausrakentamisen lisääntyminen ja voimakkaasti vilkastunut asuntojen uudisrakentaminen. Myös toimisto- ja liiketilojen rakentaminen lisääntyi. Teollisuuden kysyntä on jatkanut asteittaista vahvistumistaan. Siirtokelpoisten tilojen kysyntä kehittyi suotuisasti erityisesti koulutiloissa. Koko vuoden EBITA-liikevoitto oli 28,4 (22,4) miljoonaa euroa eli 22,0 (20,2) prosenttia liikevaihdosta. Tulos parani myös viimeisellä vuosineljänneksellä. Viimeisen neljänneksen EBITA-liikevoitto oli 7,5 (5,6) miljoonaa euroa eli 21,6 (19,0) prosenttia liikevaihdosta. Logistiikkapalveluliiketoiminnan vahvistamiseksi Cramo osti 1.4.2016 Kurottaja- ja Kuljetuspalvelu Parviainen Oy:n liiketoiminnan. Vuoden merkittävimpiä asiakassopimuksia oli joulukuussa tehty jatkosopimus Lemminkäinen Oyj:n kanssa kone- ja laitevuokrauksesta ja siihen liittyvien palveluiden toimittamisesta. Sopimus kattaa kaikki Lemminkäinen Oyj:n toiminnot. Siirtokelpoisten tilojen puolella yksi merkittävistä toimituksista vuoden aikana oli kouluprojekti Lahteen, joka koostui 215 moduulista. Cramolla oli katsauskauden lopussa Suomessa 58 (54) toimipistettä. Kone- ja laitevuokrauksen markkinoilla on Suomessa kaksi suurta toimijaa sekä lukuisia pieniä paikallisia toimijoita. Cramo on markkina-asemaltaan toiseksi suurin kone- ja laitevuokrausyritys ja suurin siirtokelpoisten tilojen toimittaja. 9

Ruotsi Ruotsi (1 000 ) 10-12/16 10-12/15 Muutos % 1-12/16 1-12/15 Muutos % Liikevaihto 96 113 97 806-1,7 % 355 614 331 190 7,4 % EBITA 21 229 18 950 12,0 % 73 713 61 662 19,5 % EBITA-% 22,1 % 19,4 % 20,7 % 18,6 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) 877 825 6,3 % Toimipisteet 99 100-1,0 % Cramon koko vuoden liikevaihto kasvoi Ruotsissa 7,4 prosenttia ja oli 355,6 (331,2) miljoonaa euroa. Paikallisessa valuutassa liikevaihto kasvoi 8,7 prosenttia. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto laski 1,7 prosenttia ja oli 96,1 (97,8) miljoonaa euroa. Paikallisessa valuutassa liikevaihto kasvoi 2,7 prosenttia. Koko vuoden EBITA-liikevoitto kasvoi 19,5 prosenttia ja oli 73,7 (61,7) miljoonaa euroa. EBITA-marginaali oli 20,7 (18,6) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto oli 21,2 (18,9) miljoonaa euroa eli 22,1 (19,4) prosenttia liikevaihdosta. Cramo on onnistunut hyödyntämään hyvän markkinatilanteen kone- ja laitevuokrauksen sekä siirtokelpoisten tilojen tuotealueilla. Kone- ja laitevuokrauksen markkinatilanne on jatkunut vahvana erityisesti Tukholman ja Göteborgin seudulla sekä muilla suurilla kaupunkialueilla. Pohjois-Ruotsissa paperiteollisuuden investoinnit ovat korvaamassa kaivosteollisuuden hiljenemistä. Käyttöasteet ovat koko maassa korkealla ja investointeja on lisätty. Myös siirtokelpoisten tilojen kysyntä on edelleen hyvä koko maassa sekä julkisella sektorilla että teollisuudessa. Vuoden merkittävimpiä asiakashankkeita olivat SCA:n Östrandin sellutehtaan laajennus Sundsvallissa. Östrand on yksi Ruotsin teollisuuden suurimmista investoinneista, ja sen odotetaan tukevan alueen rakennusmarkkinoita useita vuosia. Cramo toimittaa hankkeeseen sekä siirtokelpoisia tiloja että kone- ja laitevuokrauksen palveluita. Toinen merkittävä paperiteollisuuden investointi ja Cramon kone- ja laitevuokrauksen asiakas on Billerud- Korsnäsin uuden kartonkitehtaan rakennushanke Grumsissa Länsi-Ruotsissa. Cramolla oli katsauskauden lopussa Ruotsissa 99 (100) toimipistettä, ja se on sekä kone- ja laitevuokrauksesta että siirtokelpoisten tilojen selkeä markkinajohtaja. Cramolla on Ruotsissa neljä merkittävää kilpailijaa, minkä lisäksi alalla on useita pieniä toimijoita. Norja Norja (1 000 ) 10-12/16 10-12/15 Muutos % 1-12/16 1-12/15 Muutos % Liikevaihto 18 992 16 987 11,8 % 67 350 70 394-4,3 % EBITA 1 534 1 371 11,8 % 5 163 5 386-4,1 % EBITA-% 8,1 % 8,1 % 7,7 % 7,7 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) 225 219 2,7 % Toimipisteet 28 28 0,0 % Cramon liikevaihto supistui Norjassa 4,3 prosenttia ja oli 67,4 (70,4) miljoonaa euroa. Paikallisvaluutoissa muutos oli -0,7 prosenttia. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto kuitenkin kasvoi 11,8 prosenttia ja oli 19,0 (17,0) miljoonaa euroa. Paikallisessa valuutassa liikevaihto kasvoi 8,9 prosenttia. Koko vuoden EBITA-liikevoitto oli 5,2 (5,4) miljoonaa euroa eli 7,7 (7,7) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto parani ja oli 1,5 (1,4) miljoonaa euroa eli 8,1 (8,1) prosenttia liikevaihdosta. Loppuvuonna kehitettiin erityisesti siirtokelpoisten tilojen toimintaprosesseja. Myös myynnin ja asiakaspalvelun kehittämistä jatkettiin. Vuoden merkittävimpiä asiakassopimuksia olivat siirtokelpoisten tilojen toimittaminen Veidekken hankkeelle Arendalissa Etelä-Norjassa sekä jatkosopimukset JM Norge ASN ja Mestan kanssa. Cramolla oli Norjassa katsauskauden lopussa 28 (28) toimipistettä. Kone- ja laitevuokrauspalveluja tarjoaa Norjassa kolme suurta yritystä, minkä lisäksi alalla on lukuisia pieniä toimijoita. Cramo on Norjan kolmanneksi suurin kone- ja laitevuokrauspalveluiden tarjoaja. 10

Tanska Tanska (1 000 ) 10-12/16 10-12/15 Muutos % 1-12/16 1-12/15 Muutos % Liikevaihto 8 644 8 259 4,7 % 31 975 28 254 13,2 % EBITA 1) -2 148 637 356 1 857-80,8 % EBITA-% -24,8 % 7,7 % 1,1 % 6,6 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) 98 97 1,0 % Toimipisteet 8 8 0,0 % 1) Vuoden 2016 vertailukelpoinen EBITA oli 4,0 (1,9) miljoonaa euroa eli 12,6 (6,6) prosenttia myynnistä. Neljännen neljänneksen 2016 vertailukelpoinen EBITA oli 1,5 (0,6) miljoonaa euroa eli 17,7 (7.7) prosenttia myynnistä. EBITA-liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 3,7 miljoonaa euroa neljännellä neljänneksellä 2016 liittyen arvonalennuksiin kone- ja laitevuokraustoiminnassa. Cramon liikevaihto kasvoi Tanskassa 13,2 prosenttia ja oli 32,0 (28,3) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi myös viimeisellä vuosineljänneksellä. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 8,6 (8,3) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa kasvatti siirtokelpoisten tilojen vahvana jatkunut kysyntä. Huolimatta kone- ja laitevuokrauksen vakaasta kysynnästä erityisesti suurimmilla kaupunkialueilla, hintakilpailu on edelleen voimakasta. Koko vuoden vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto kasvoi merkittävästi ja oli 4,0 (1,9) miljoonaa euroa eli 12,6 (6,6) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto oli 1,5 (0,6) miljoonaa euroa eli 17,7 (7,7) prosenttia liikevaihdosta. Koko vuoden EBITA-liikevoitto oli 0,4 (1,9) miljoonaa euroa eli 1,1 (6,6) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto oli -2,1 (0,6) miljoonaa euroa eli -24,8 (7,7) prosenttia liikevaihdosta. Vertailukelpoisuuteen vaikutti viimeisellä neljänneksellä tehty 3,7 miljoonan euron alaskirjaus liittyen kone- ja laitevuokraustoimintaan. Cramolla oli katsauskauden lopussa 8 (8) toimipistettä Tanskassa. Kone- ja laitevuokrausmarkkinoilla toimii Tanskassa useita keskisuuria yrityksiä. Cramo arvioi olevansa kone- ja laitevuokrauksessa kuudenneksi suurin ja siirtokelpoisissa tiloissa suurin toimija. Keski-Eurooppa Keski-Eurooppa (1 000 ) 10-12/16 10-12/15 Muutos % 1-12/16 1-12/15 Muutos % Liikevaihto 20 757 21 508-3,5 % 78 510 77 241 1,6 % EBITA 1) 1 662-351 3 895-3 312 EBITA-% 8,0 % -1,6 % 5,0 % -4,3 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) 336 350-4,0 % Toimipisteet 63 71-11,3 % 1) Keski-Euroopan vuoden 2015 EBITA-liikevoittoon sisältyi neljännellä vuosineljänneksellä 0,8 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja. Vuoden 2015 vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto ennen näitä kuluja oli -2,5 miljoonaa euroa eli -3,2 prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto oli 1,7 (0,5) miljoonaa euroa eli 8,0 (2,3) prosenttia liikevaihdosta. Cramon koko vuoden liikevaihto Keski-Euroopassa oli 78,5 (77,2) miljoonaa euroa, jossa on kasvua 1,6 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä liikevaihto supistui ja oli 20,8 (21,5) miljoonaa euroa. Viimeisen neljänneksen liikevaihtoa supisti koneiden jälleenmyynnin (trading) väheneminen. Kone- ja laitevuokrauksen vuokrausliiketoiminta kasvoi edelleen. Myös siirtokelpoisten tilojen kysyntä jatkui vahvana. Koko vuoden vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto parani ja oli 3,9 (-2,5) miljoonaa euroa eli 5,0 (-3,2) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto oli 1,7 (0,5) miljoonaa euroa eli 8,0 (2,3) prosenttia liikevaihdosta. Koko vuoden EBITAliikevoitto oli 3,9 (-3,3) miljoonaa euroa eli 5,0 (-4,3) prosenttia liikevaihdosta ja viimeisen neljänneksen EBITAliikevoitto 1,7 (-0,4) miljoonaa euroa eli 8,0 (-1,6) prosenttia liikevaihdosta. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä olivat 0,8 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulut vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä. Kannattavuutta on parantanut viime vuosien määrätietoinen toimintojen ja toimintatapojen uudistaminen. FOR TECHNISCHE Vuoden merkittävimpiä asiakastoimituksia Saksassa olivat siirtokelpoisen tilojen toimitus TWL:n toimistotiloiksi sekä yli 230 moduulin toimitus päiväkoti- ja koulukäyttöön Merienschulelle Frankfurtissa. Kone- ja laitevuokrauspuolella yksi merkittävimmistä asiakasprojekteista oli Bavaria 11

Towers toimistoprojekti Munchenissä, johon Cramo toimitti erilaista kalustoa rakennuttajalle Bilfinger Hochbaulle. Saksan kone- ja laitevuokrausmarkkinoilla on neljä suurta toimijaa ja paljon pieniä paikallisia yrityksiä. Cramo arvioi olevansa alan neljänneksi suurin toimija. Itävallassa Cramo on toiseksi suurin toimija. Cramolla oli katsauskauden lopussa Keski-Euroopassa 63 (71) toimipistettä, joista 55 (63) Saksassa, 7 (7) Itävallassa ja 1 (1) Unkarissa. Itä-Eurooppa Itä-Eurooppa (1 000 ) 10-12/16 10-12/15 Muutos % 1-12/16 1-12/15 Muutos % Liikevaihto 13 819 13 347 3,5 % 50 288 50 866-1,1 % EBITA 1) 1 641 1 615 1,6 % 5 509 6 254-11,9 % EBITA-% 11,9 % 12,1 % 11,0 % 12,3 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) 474 466 1,7 % Toimipisteet 68 67 1,5 % 1) Vuoden 2016 vertailukelpoinen EBITA oli 6,2 (6,3) miljoonaa euroa eli 12,2 (12,3) prosenttia myynnistä. Neljännen neljänneksen 2016 vertailukelpoinen EBITA oli 2,3 (1,6) miljoonaa euroa eli 16,5 (12,1) prosenttia myynnistä. EBITA-liikevoiton vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat neljännellä neljänneksellä 2016 1,2 miljoonaa euroa liittyen arvonalennuksiin Latvian ja Liettuan toiminnoissa sekä 0,5 miljoonaa euroa positiivinen lainojen uudelleenluokittelusta Fortrent-konsernissa. Cramon kone- ja laitevuokrauksen liikevaihto Itä- Euroopassa muodostuu Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Tsekin tasavallan, Slovakian ja Venäjän Kaliningradin markkinoilta. Cramon ja Ramirentin Venäjällä ja Ukrainassa toimivan yhteisyrityksen Fortrentin liikevaihto ei sisälly Cramon liikevaihtoon, mutta Cramon osuus Fortrentin katsauskauden tuloksesta sisältyy Itä-Eurooppasegmentin EBITA-liikevoittoon. Cramon Itä-Euroopan liikevaihto oli 50,3 (50,9) miljoonaa euroa. Liikevaihto supistui 1,1 prosenttia. Paikallisissa valuutoissa muutos oli -0,3 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä liikevaihto kuitenkin kasvoi 3,5 prosenttia ja oli 13,8 (13,3) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihdon muutos viimeisellä vuosineljänneksellä oli 4,1 prosenttia. Vuoden 2016 vertailukelpoinen EBITA-liikevoitto oli 6,2 (6,3) miljoonaa euroa eli 12,2 (12,3) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen neljänneksen vertailukelpoinen EBI- TA-liikevoitto oli 2,3 (1,6) miljoonaa euroa eli 16,5 (12,1) prosenttia liikevaihdosta. Vuoden 2016 EBITA-liikevoitto oli 5,5 (6,3) miljoonaa euroa eli 11,0 (12,3) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen EBITAliikevoitto oli 1,6 (1,6) miljoonaa euroa eli 11,9 (12,1) prosenttia liikevaihdosta. Viimeinen vuosineljännes 2016 sisälsi vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä 1,2 miljoonaa euroa liittyen Latvian ja Liettuan toiminnoissa tehtyihin arvonalennuksiin, sekä Fortrent konsernin lainojen uudelleen luokittelu, jolla oli 0,5 miljoonaa euroa positiivinen vaikutus. Liikevaihto ja kannattavuus kehittyivät suotuisasti Virossa, Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa. Puolassa liikevaihto supistui mutta koko vuoden kannattavuus parani. Latviassa ja Liettuassa kone- ja laitevuokrauksen kysyntä on jatkunut heikkona, ja hintakilpailu on edelleen ankaraa. Fortrentin tulos parani. Itä-Euroopassa kone- ja laitevuokraajat ovat pääosin pieniä paikallisia yrityksiä, minkä lisäksi markkinoilla on muutamia länsieurooppalaisia kilpailijoita. Cramo arvioi olevansa markkinoiden toiseksi suurin toimija Baltian maissa, Puolassa, Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa. Itä- Euroopassa Cramolla on erityisen vahva asema nostinkaluston tarjoajana. Cramon vuokrauspisteiden määrä Itä-Euroopassa oli katsauskauden lopussa 68 (67), joista 39 (39) oli Baltian maissa, 21 (20) Puolassa ja 8 (8) Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa. FORTRENT-YHTEISYRITYS VENÄJÄLLÄ JA UKRAINASSA Fortrent-konsernin vuoden 2016 liikevaihto laski 4,2 prosenttia ja oli 29,2 (30,5) miljoonaa euroa. Paikallisvaluutoissa liikevaihto kuitenkin kasvoi 4,6 prosenttia. Fortrentkonsernin viimeisen neljänneksen liikevaihto oli 7,8 (7,8) miljoonaa euroa, jossa on kasvua edellisvuoteen 0,7 prosenttia. Paikallisvaluutoissa liikevaihto laski 4,2 prosenttia. Konevuokrauksen kysyntä oli voimakasta Moskovassa mutta suhteellisen heikkoa Pietarin alueella. Vuoden loppua kohden markkina alkoi elpyä Ukrainassa. Koko vuoden liikevaihto kasvoi Venäjän uusilla alueilla, mihin vaikutti siirtokelpoisten tilojen toimitus isoille teollisuusprojekteille Volgan alueella. Koko vuoden EBITA-liikevoitto oli 3,2 (2,2) miljoonaa euroa eli 11,1 (7,2) prosenttia liikevaihdosta ja nettotulos 2,8 (0,8) miljoonaa euroa. Viimeisellä vuosineljänneksellä 12

vertailukelpoisuuteen vaikutti 1,0 miljoonaa euroa positiivisesti Fortrent konsernin lainojen uudelleenluokittelu. Vertailukelpoinen nettotulos oli 1,7 (0,8) miljoonaa euroa. Viimeisen neljänneksen EBITA-liikevoitto oli 1,2 (0,9) miljoonaa euroa eli 14,9 (11,0) prosenttia liikevaihdosta ja nettotulos 1,9 (0,3) miljoonaa euroa. Neljännen neljänneksin vertailukelpoinen nettotulos oli 0,8 (0,3) miljoonaa euroa. Kannattavuutta paransivat hyvä kehitys Moskovan alueella, laajentumien uusille alueille sekä kustannussäästöt Pietarin alueella. Markkinatilanne Venäjällä ja Ukrainassa stabiloitui jonkun verran vuoden loppua kohden. Alueiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Fortrentin omistajuus ja hallinta on jaettu Cramon ja Ramirentin kesken tasan, ja Fortrentin emoyhtiö Fortrent Oy on suomalainen osakeyhtiö. Osuus yhteisyrityksen tuloksesta esitetään konsernin tuloslaskelmassa käyttökatteen (EBITDA) yläpuolella pääomaosuusmenetelmää hyödyntäen (50 prosenttia Fortrentin konsolidoidusta nettotuloksesta). Cramon osuus Fortrent-konsernin vuoden 2016 tuloksesta oli 1,3 (0,4) miljoonaa euroa. Cramon osuus nettotuloksesta sisälsi 0,5 (0,0) miljoonaa euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. SIIRTOKELPOISET TILAT (CRAMO ADAPTEO) Cramon liiketoiminta jakautuu tuotealuekohtaisesti koneja laitevuokraukseen ja Cramo Adapteo -nimellä markkinoitaviin siirtokelpoisiin tiloihin. Cramo Adapteo on alan johtava toimija Pohjois-Euroopassa. Siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaa harjoitetaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Saksassa. Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminta sisältyy maantieteellisten segmenttien liikevaihtoon ja tulokseen. Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminta tarjoaa käyttökokemukseltaan pysyväksi rakennettujen tilojen veroisia ratkaisuja väliaikaisiin tilatarpeisiin sekä julkiselle sektorille että yrityksille. Siirtokelpoiset tilat ovat kiinteitä tiloja joustavampia ja ne saadaan käyttöön huomattavasti nopeammin. Tyypillisiä käyttökohteita ovat koulut, päiväkodit, toimistot ja majoitustilat kuten opiskelija-asunnot. Kysyntää lisäävät erityisesti sisäinen muuttoliike ja demografiset muutokset. Siirtokelpoisten tilojen yleisimmät vuokra-ajat ovat 2-5 vuotta. Pitkät vuokra-ajat yhdessä liiketoiminnan tasaisen kasvun kanssa tasapainottavat Cramo-konsernin suhdanneherkkyyttä. Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminnasta noin kaksi kolmasosaa on vuokraustoimintaa, ja noin kolmannes syntyy vuokrausliitännäisistä palveluista kuten tilojen asennus- ja purkupalveluista. Asennus- ja purkupalveluiden liikevaihdon tuloutuminen vaihtelee vuosineljänneksittäin. Cramo Adapteon liikevaihto vuonna 2016 oli 117,6 (100,0) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 17,6 prosenttia, paikallisissa valuutoissa 18,6 prosenttia. Siirtokelpoisten tilojen vuokrausliikevaihto kasvoi 10,8 prosenttia. Vuokrausliitännäiset palvelut kuten uusien toimitusten asennuspalvelut kasvoivat voimakkaasti. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 31,6 (30,6) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 3,2 prosenttia, paikallisissa valuutoissa 5,3 prosenttia. Siirtokelpoisten tilojen vuokrausliikevaihto kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä 12,9 prosenttia. Koko vuoden EBITA-liikevoitto oli 31,6 (29,5) miljoonaa euroa eli 26,2 (29,5) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto oli 8,2 (7,9) miljoonaa euroa eli 26,0 (25,8) prosenttia liikevaihdosta. EBITA-liikevoittoa ja EBITA-marginaalia heikensivät asennuspalveluiden suuri osuus, suuri korjaustoiminta sekä tehdyt kasvupanostukset. Siirtokelpoisten tilojen liiketoiminta kasvoi tilikaudella paikallisissa valuutoissa kaikilla Cramon päämarkkinaalueilla. Orgaaniset kasvumahdollisuudet nähdään lupaavina. Cramo tavoittelee kasvua myös yritysostoin. OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA Cramo Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2016 oli 24.834.753,09 euroa ja osakkeiden lukumäärä 44.690.554. Cramo Oyj:n hallussa oli tilikauden päättyessä näistä 239.423 osaketta. Katsauskauden jälkeen, 16.1.2017, yhtiön hallussa oleva osakemäärä pieneni 218.212 osakkeeseen johtuen Cramo-konsernin osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään 2014 perustuvasta suunnatusta maksuttomasta osakeannista. Osakelukumäärä kasvoi tilikaudella 2016 optioohjelman 2011 seurauksena. Vuoden 2015 viimeisellä vuosineljänneksellä merkittiin 69 260 osaketta, jotka merkittiin kaupparekisteriin 18.1.2016 ja otettiin kaupankäynnin kohteeksi 19.1.2016. VOIMASSAOLEVAT KANNUSTINJÄRJESTEL- MÄT Konsernin vakituisille työntekijöille suunnatussa One Cramo Osakeohjelma -kannustinjärjestelmässä työntekijä voi säästää enintään viisi prosenttia palkastaan siten, että kertyneillä säästöillä ostetaan yhtiön osakkeita. Kannustinjärjestelmän viides säästökausi alkoi 1.10.2016 ja päättyy 30.9.2017. Ensimmäinen säästökausi päättyi 30.9.2013 ja siihen liittyvät lisäosakkeet luovutettiin toukokuussa 2016. One Cramo Osakeohjelmassa henkilöllä on mahdollisuus 13

saada yksi lisäosake jokaista hankkimaansa kahta osaketta kohden. Cramo Oyj:n avainhenkilöiden osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä on ansaintajaksoina kalenterivuodet alkaen vuodesta 2012. Ansaintajaksojen 2012-2014 palkkiot perustuivat tulos/osake-tunnuslukuun. Palkkiot vuodelta 2013 maksettiin 15.1.2016. Osakkeita jaettiin maksuttomana suunnattuna osakeantina 43.562 kappaletta, minkä lisäksi palkkioita maksettiin käteisenä 674.282 euroa. Palkkiot vuodelta 2014 maksettiin tilikauden jälkeen 16.1.2017. Osakkeita jaettiin maksuttomana osakeantina 21.211 kappaletta, minkä lisäksi palkkioita maksettiin käteisenä 428.482 euroa. Konsernin johtoryhmän ja avainhenkilöiden osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2015-2017 tarjoaa mahdollisuuden ansaita Cramon osakkeita ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Jokaista ansaintajaksoa seuraa kahden vuoden sitouttamisjakso ennen palkkioiden maksamista. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 65 Cramon avainhenkilöä. Jos asetetut tavoitteet toteutuvat täysimääräisinä kaikkien kolmen ansaintajakson osalta, ansaitut palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 1.000.000 Cramo Oyj:n osaketta sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Vuoden 2015 palkkiot vastaavat noin 163.000 osakkeen arvoa, ja ne maksetaan tammikuussa 2018. KAUPANKÄYNTI NASDAQ HELSINGISSÄ Cramo Oyj on ollut listattuna Helsingin Pörssissä vuodesta 1988 alkaen. Osakkeen kaupankäyntitunnus on CRA1V. Pohjoismaisella listalla Cramo Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana teollisuustuotteet ja -palvelut. Tilikaudella 1.1.-31.12.2016 Cramo Oyj:n osakkeen alin kaupankäyntikurssi oli 15,59 euroa ja ylin 25,13 euroa. Osakkeen kaupankäynnillä painotettu keskikurssi tilikaudella 2016 oli 20,27 euroa. Osakkeen päätöskurssi 31.12.2016 oli 23,79 euroa ja yhtiön markkina-arvo 1.057,5 miljoonaa euroa. YHTIÖKOKOUS 2016 JA HALLITUKSEN VAL- TUUDET Cramo Oyj:n varsinainen yhtiökokous 31.3.2016 vahvisti konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen tilikaudelta 2015 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että yhtiön jakokelpoisista varoista maksetaan osinkoa 0,65 euroa osakkeelta tilikaudelta 1.1.-31.12.2015. Hallitukseen valittiin uudelleen Helene Biström, Peter Nilsson, Joakim Rubin, Erkki Stenberg, Caroline Sundewall ja Raimo Seppänen sekä uutena jäsenenä Perttu Louhiluoto. Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan palkkioksi 70.000 euroa, varapuheenjohtajan palkkioksi 40.000 euroa ja muiden jäsenten palkkioksi 35.000 euroa vuodessa. Lisäksi päätettiin, että 50 prosenttia vuosipalkkiosta käytetään siten, että sillä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin yhtiön osakkeita. Hallituksen jäsenille päätettiin maksaa lisäksi 1.000 euron kokouspalkkio kustakin valiokunnan kokouksesta, johon he osallistuvat. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan lisäksi 5.000 euron vuosipalkkio. Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Toni Aaltonen. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 4.400.000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta siten, että niitä voidaan hankkia vain vapaalla omalla pääomalla markkinoilla muodostuvaan hintaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa ja niitä voidaan käyttää enintään 400.000 kappaletta yhtiön kannustinjärjestelmiin. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista, joka sisältää oikeuden päättää omien osakkeiden luovuttamisesta sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Annettavat osakkeet ovat yhtiön uusia osakkeita, joiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 4.400.000, eikä niitä voida käyttää kannustinjärjestelmiin. Yhtiökokous päätti, että osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestystä ei muuteta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta tarkistaa työjärjestystä vuosittain ja ehdottaa mahdollisia muutoksia seuraavan varsinaiseen yhtiökokoukseen hyväksyttäväksi. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 20.000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin. Kaikki valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. 14