Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 4/2008 Loppukuulustelujen 18.4. ja 25.4.2008 tulokset Eronen Taisto Färkkilä Maria Huotari Harri Isoahde Henri Jokineva Eeva Kapanen Ritva Ketola Antti Koskinen Paula Murtonen Henna Ojala Maiju 7p Sallinen Kirsi Svinhufvud Hannele Tuokkola Pauliina West Susanne - ei hylättyjä 5p 10p 7p 10p 5p 8p Tehtävien mallivastaukset nähtävissä perhe- ja jäämistöoikeuden kotisivuilla Helsingissä 28.4.2008 Tapani Lohi yliopistonlehtori MALLIVASTAUKSET I Kuulustelu 18.4 1a). Ensin toimitetaan ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Siinä on AL 94a :n nojalla otettava huomioon A:n saamat 30 000 ja B:n saamat 10 000 euroa ennakkoperintöinä. Kyse on lapsille annetuista lahjoista, eikä mikään viittaa siihen, että lain mukainen ennakkoperintöolettama olisi tarkoitettu sulkea pois. Kun tehdään perintöosalaskelma, havaitaan, että A:n saama 30 000 euron ennakkoperintö on ollut ylisuuri: p = 60 000 + 30 000 + 30 000 + 10 000 = 21 667 2 x 3 Selvitetään siten ennakkoperinnön vähennyskelpoinen määrä lisäämällä laskelmaan 30 000 euron asemesta p
p = 60 000 + 30 000 + p + 10 000 2 x 3 p = 20 000. Tehdään osituslaskelma, jossa A:lle annetusta ennakkoperinnöstä otetaan huomioon vain 20 000. P L varat 60 000 30 000 ep (A) 20 000 ep (B) 10 000 säästöt 80 000 40 000 säästöt yht 120 000 L:n avio-osa: 60 000 P:n perillisten avio-osa: 60 000-30 000 = 30 000 Tasinko: P:n perilliset suorittavat L:lle 30 000 Perinnönjako: P:n jäämistöön kuuluvat 30 000 euroa jaetaan niin, että ennakkoperintöjä saamattomalle C:lle annetaan 20 000 [1/3 x (30 000 + 20 000 + 10 000)] ja 10 000 jo saaneelle B:lle 10 000 euroa. A ei enää saa mitään. 1b) Selvitettäväksi tulee, kuinka paljon P:n lapset voivat saada lakiosaoikeutensa nojalla. Lakiosaa laskettaessa otetaan pohjaksi P:n reaalinen jäämistö, ja tehdään siihen PK 7:3.3:ssa tarkoitetut lisäykset. Huomioon voidaan ottaa nyt vain P:n antamat lahjat. Näin lisäys voidaan tehdä ainoastaan A:n saaman 30 000 euron osalta. Tämä summa lisätään P:n jäämistöön, toisin sanoen siihen määrään (30 000 euroa), joka on osituksen perusteella P:n perillisten avio-osa. Lisäystä ei siis tehdä kuten useimmat opiskelijat valitettavasti menettelivät - puolisoiden osittamattomaan AO-säästöön.* Lakiosien suuruus on täten: (30 000 + 30 000) x ½ x 1/3 = 10 000 B ja C voivat vaatia lakiosinaan 10 000 euroa kumpikin. Sitä vastoin A, joka on jo saanut P:ltä 30 000 euroa tämän eläessä, ei voi vaatia enää mitään. Leski L saa pitää testamentissa hänelle määrätyn P:n omaisuuden suorittamalla B:lle ja C:lle mainitut summat. * Useimmat siis laskivat perillisten lakiosat näin: (60 000 + 30 000 + 30 000) x ½ x ½ x 1/3
3 2. Ensin on selvitettävä P:n toissijaisten perillisten (A:n) suhteellinen pesäosuus. Se saadaan kaavasta SPO = P:n jäämistö Puolisoiden omaisuus. P:n jäämistö olisi osituslaskelman perusteella tässä tapauksessa (40 000 + 20 000): 2 = 30 000. P oli kuitenkin tehnyt 10 000 euron testamentin ulkopuolisen hyväksi. Täten P:n jäämistö on vain 20 000. Puolisoiden omaisuus koostuu P:n ja L:n avio-oikeudenalaisten varojen lisäksi L:lle kuuluvasta avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta (10 000). Myös tästä erästä on kuitenkin vähennettävä P:n tekemän testamentin nojalla 10 000. Puolisoiden omaisuus on täten 40 000 + 20 000 + 10 000-10 000 = 60 000. P:n perillisten suhteellinen pesäosuus on näin 20 000/60 000 = 1/3. Laskettaessa P:n perillisten arvomääräistä pesäosuutta ongelmaksi tulee L:n saaman 30 000 euron perinnön merkitys. Kysymys on siitä, kuinka suuri vähennys L:ltä jääneestä 80 000 eurosta on mahdollisesti tehtävä PK 3:4:n nojalla tämän perinnön johdosta. Huomattakoon, että sillä seikalla, paljonko kyseisestä perinnöstä on tosiasiassa jäljellä L:n kuollessa, ei ole merkitystä. Laskelman lopputulokseen ei siis vaikuta se, että L on käyttänyt terveydenhoitomenoihinsa juuri vuonna 1995 perintönä saamaansa pankkitalletusta (eikä esimerkiksi suorittanut terveysmaksuja puolisoltaan P:ltä perimistään varoista). Mahdollisen vaurastumisedun suuruuden määrittämiseksi selvitetään, kuinka paljon L:n pesä on ehkä kasvanut leskeysaikana. L:llä oli P:n kuoltua omaisuutta edellä esitetyn perusteella 60 000 euroa (P:n testamentti on tietysti otettava huomioon). Kun sitä on nyt 80 000, PK 3:4:ssä tarkoitettua kasvua on tapahtunut 20 000 euroa. 30 000 euron perinnöstä syntyvä vaurastumisetu on täten 20 000 euroa. P:n perillisten arvomääräinen pesäosuus esitetyn perusteella: 1/3 x (80 000-20 000) = 20 000 euroa. II Kuulustelu 25.4. 1. Ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Otetaan osituksessa huomioon L:n AO-omaisuudestaan antama 10 000 euron lahja ennakkoperintönä (AL 94a ). Lahja on annettu puolisoiden yhteiselle rintaperilliselle, eikä mikään viittaa siihen, että ennakkoperintöolettama olisi ollut tarkoitus sulkea pois. P:n lahjoittamaa 30 000 euroa ei sen sijaan oteta huomioon, sillä kyseinen lahjoitus on tehty avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta. Osituspuolten laskennalliset avio-osat ovat näin seuraavat: ½ x ( 40 000 + 30 000 + 10 000) = 40 000 euroa. Kun kunkin perillisen laskennallinen
perintöosa olisi tästä 1/3, eli 13 333, havaitaan, että L:n antama ennakkoperintö (10 000) ei ole ollut ylisuuri. Ositus voidaan täten toimittaa kuvatulla tavalla. P:n perilliset siis antavat L:lle tasinkoa 10 000 euroa, jolloin P:n jäämistöön jää 30 000 euroa. Perinnönjako P:n perillisten kesken. Jaon pohjaksi otetaan perillisille osituksessa tullut 30 000 euroa. Siihen lisätään laskennallisesti P:n antama 30 000 euron ennakkoperintö sekä PK 6:1.2:n nojalla myös L:n lahjoittama 10 000 euroa (AO-omaisuudesta yhteiselle rintaperilliselle annettu lahja). Laskelma osoittaa seuraavan suuruisia perintöosia: p = (30 000 + 30 000 + 10 000) : 3 = 23 333. Nyt havaitaan, että A:n saama 30 000 euron ennakko on ollut ylisuuri. Tehdään siksi uusi laskelma lisäämällä 30 000 euron asemasta p : p = (30 000 + 10 000 + p) : 3 p = 20 000 euroa eli yhden päähaaran perintöosa on 20 000 euroa. Reaaliset perintöosat. - Ylisuuren ennakkoperinnön saaneelle A:lle ei anneta mitään. - B saa jäämistöstä täydet 20 000 euroa. - Ca ja Cb jakavat C:n osuuden puoliksi. Heidän perintöosastaan on PK 6:8.1:n nojalla vähennettävä C:lle annettu 10 000 euroa. Näin Ca ja Cb saavat kumpikin 5 000 euroa. 2. Ensin on määritettävä P:n toissijaisten perillisten (= B:n) suhteellinen pesäosuus. Se saadaan PK 3:2:n mukaan osamäärästä P:n jäämistö puolisoiden omaisuus Suhteellisten pesäosuuksien määrittämistä varten täytyy selvittää mainittujen suureiden arvot. P:n jäämistö on 40 000: 2 = 20 000. Tämän verran olisi P:n perillisille kuulunut avio-oikeuden nojalla P:n ja L:n yhteenlasketuista omaisuuksista, jos P:n kuoltua olisi toimitettu ositus. L:n ylivelkaisuus ei siis vaikuta sanottuun määrään; oikeudessamme vallitsee tältä osin nollasääntö. Suuretta puolisoiden omaisuus määrättäessä täytyy sen sijaan L:n 10 000 euron ylivelkaisuus ottaa huomioon vähennyseränä. P:n kuollessa L:lle jäänyt nettovarallisuus ei ole ollut 40 000 euroa vaan ainoastaan 30 000 euroa. B:lle kuuluva suhteellinen pesäosuus on täten 20 000 : 30 000 = 2/3. Arvioitaessa B:n asemaa L:n pesän jaossa, joudutaan seuraavaksi pohtimaan, mitä merkitystä hänen kannaltaan mahdollisesti on uuden puolison U:n ja L:n rintaperillisen A:n oikeuksilla. Samoin täytyy ottaa kantaa L:n tekemän testamentin vaikutuksiin. Asetelma on näiltä osin yksinkertainen: B:n pesäosuus toteutetaan L:n pesästä ensin (PK 3:6.1), ja niin ositus U:n kanssa kuin rintaperillisenkin oikeudet vasta tämän jälkeen. U:n ja rintaperillisen oikeudet eivät siis vaikuta A:n pesäosuuden laskemiseen millään tavalla. Myös L:n tekemä testamentti on B:n kannalta merkitystä vailla. L ei ole siis voinut testamentillaan pienentää B:lle kuuluvaa osuutta L:n pesästä
5 B:n arvomääräinen pesäosuus lasketaan L:ltä jääneen 60 000 euron pohjalta. Tapahtumatiedot eivät anna viitteitä siitä, että jaossa pitäisi soveltaa sen paremmin vastiketta (PK 3:3.1) kuin myöskään vaurastumista (PK 3:4) koskevia säännöksiä. - L:n oikeudenomistajat eivät siis ole oikeutettuja vaurastumisetuun yksin sillä perusteella, että L:n pesän arvo on vuosien 1984 ja 2008 välisenä aikana kohonnut 30 000 eurosta 60 000 euroon. B:lle kuuluu täten L:n pesästä 2/3 x 60 000 = 40 000 euroa. Tämä summa on U:n maksettava, mikäli hän haluaa testamentissa määrätyn mukaisesti pitää L:ltä jääneen omaisuuden. Havaitaan, että L:n pesään jää (laskennallisesti) lapsi A:n ja puoliso U:n oikeuksien toteuttamista varten 20 000 euroa. A:lla on nyt L:n rintaperillisenä oikeus lakiosaan. Tähän A toisaalta joutuukin tyytymään, sillä L on testamentannut kaiken omaisuutensa U:lle. A:n lakiosan suuruuden määrittämiseksi on ensin toimitettava ositus L:n perillisten ja U:n kesken. Lakiosathan määritetään aina vasta osituksen toimittamisen jälkeen, perillistahon avio-osasta. Osituspuolten avio-osiksi saadaan tässä laskelmassa 15 000 euroa [(20 000 + 10 000): 2]. Koska A on ainoa perillinen, hänen lakiosansa on siitä puolet eli 7 500 euroa.