KIVI- JA LEVALAMMEN TILANNEKATSAUS Tuuli Saari Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Närpiönjoen vesirakenteiden historiaa, osa 1 Jurvanjärven (1 400 ha) ja Tainusjärven ( 550 ha) kuivattaminen viljelysmaaksi ja jokilaakson tulvasuojelu - aloitettiin 1755 syystulvien jälkeen - valmistui 1776, 1925 ja 1979 - luvanhaltija: Järjestely-yhtiö Mitä tehtiin? - Perattiin Närpiönjokea useampaan otteeseen, esim. 1964-67 - Tainusjärven kuivattaminen1947-59 - Rakennettiin ns. Jurvanjärven kanava, esim. 1920-l, 1961-69 - Ensimmäinen Kivi- ja Levalampi rakennettiin 1964-65
Närpiönjoen vesirakenteiden historiaa, osa 2 Vettä Kaskisten metsäteollisuudelle - aloitettiin 1970-luvun puolivälissä - vesistöjärjestely valmistui tehtaan aloittaessa 1977 - luvanhaltija: valtio, yhteistyösopimus metsäteollisuuden ja valtion välillä Mitä tehtiin? - Kivi- ja Levalammen pinnan nosto (950 ha) - Lintuluoman kanavan (täyttökanava) rakentaminen - Valuma-alueiden käännöt Kivi- ja Levalampeen (oma valumaalue n. 36 km2, kasvatettu n. 140 km2) - Säläisjärven nosto - Västerfjärdenin makeavesialtaan rakentaminen ja Skrivarsbäckenin pengerrysalue - Närpiönjoen porrastaminen pohjapadoilla
Närpiönjoen vesirakenteiden historia, vaihe 3? Vesirakenteiden turvallisuus ja alueen yhteensovittaminen - aloitettu: 2014 - valmis: ei vielä tietoa - metsäteollisuuden ja valtion välinen sopimus uusittu 2014 Mitä tehdään? - Selviää tarkemmin suunnittelun edetessä
NÄRPIÖNJOKEA KOSKEVA SOPIMUS Alkuperäinen sopimus 20.1.1975 - yhtiö hoitaa Kivi- ja Levalammen ja Västerfjärdenin säännöstelyn - valtio vastaa rakenteista Uusi sopimus 29.10.2014 - yhtiölle kokonaisvastuu Västerfjärdenistä ja siihen liittyvästä pengerrysalueesta (Skrivarsbäcken) - valtiolle siirtyy 2015 vastuu myös Kivi- ja Levalammen säännöstelystä ja valuma-aluetta saa pienentää 50 km2
SUUNNITTELUN TAVOITTEET Kivi- ja Levalammen tekojärveen tulvatilanteessa tulevan virtaaman pienentäminen Patoturvallisuuden parantaminen Tulvariskien hallinta Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Alustavia suunnitelmavaihtoehtoja 1. Lintuluoman ja Kaunisnevanojan vesien kääntäminen Lintu-Tupenluomaan, edellyttää uoman perkausta 2. Lintuluoman yläosasta johdetaan Säläsjärveen vettä n. 0,5-0,8 m3/s asti 3. Pohdittu myös Vuorusluoman kääntöä entiseen uomaansa. 4. Veden johtaminen tulvatilanteessa täyttökanavasta Tainusluoman alaosaan, jota perataan. 5. Vuorusjärven alueen vedet käännetään Kalajaisjärveen. Toimenpiteiden vaikutuksesta Kivi- ja levalammen tulovirtaama pienenee suuremmilla tulvilla merkittävästi parantaen patoturvallisuutta. Myös Tupenluoman/Wacklininojan kuivatustilanne paranee perkausten myötä. Konsultti tekee lisälaskelmia mm. vaikutuksista Levajokeen, Kyläjokeen ja alemmaksi Närpiönjokeen. Alueilla on tehty mittauksia mallinnusta varten.
Hankkeen eteneminen Pidetty 19.3. yleisötilaisuus Jurvassa, jossa kerrottiin alueen vesirakentamisen historiasta, viime aikoina tehdyistä kunnossapitotoimista sekä esiteltiin alustavia suunnitelmavaihtoehtoja Hankkeelle muodostettiin työryhmä, joka kokoontuu ensimmäisen kerran 4.6. Eri alueiden edustajat työryhmässä: Wacklininoja: Seppo Penttilä ja Asko Tuppi Tupenluoma: Pentti Hanka Säläisjärvi: Matti Hiipakka Kivi- ja Levalampi: Juhani Mäkinen, varalla Tapani Korpela Jurvanjärvi: Erkki Niemi Tainusjärvi: Matti Santtila Närpiö: Anders Lång Kalajaisjärvi: Seppo Pirttikoski + kunnan ympäristösihteeri Luonnonsuojeluasioissa: Esa Koskenniemi EPOELY Hankkeen tekniset asiat: kunnossapitoinsinööri Tomi Mäki Säännöstely ja patoturvallisuusryhmän päällikkötommi Mäki Suunnittelijakonsultti Jami Aho, Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Tavoitteena laatia suunnitelma 31.12.2015 mennessä ja jättää lupamuutoshakemus Aluehallintovirastolle v. 2016 aikana
KIITOS!